LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA

Transkriptio

1 LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Lyhennelmä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta LAPIN LIITTO 2010 (Kukkolankoskella kumilautalla,

2 Lapin liiton valtuusto on toimintasuunnitelman yhteydessä päättänyt Länsi-Lapin maakuntakaavan laatimisesta. Lapin liiton hallitus päätti kuuluttaa kaavan vireille ja asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi. Länsi-Lapin maakuntakaava laaditaan kokonaismaakuntakaavana. Maakuntakaavan hyväksyy maakunnan liiton valtuusto ja kaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaava kumoaa vahvistuessaan Länsi-Lapin seutukaavan ja Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavan. Länsi-Lapin maakuntakaava-alueeseen kuuluvat Kemin ja Tornion kaupungit sekä Keminmaan, Pellon, Simon, Tervolan ja Ylitornion kunnat. Vaikutusaluetta on Länsi-Lapin lisäksi koko Lapin maakunta sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Ruotsin lähialueet. Kaavoitustyötä varten on perustettu ohjausryhmä, jossa on Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan, Pellon, Simon, Tervolan ja Ylitornion kuntien edustajia. Lisäksi ohjausryhmässä on Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta elinkeinojen, työvoiman, osaamisen ja kulttuurin vastuualueen, liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen sekä ympäristö- ja luonnonvarat vastuualuen edustus sekä Lapin metsäkeskuksen, Metsähallituksen, Paliskuntain yhdistyksen, Länsipohjan yrittäjien ja Liikenneviraston rautatieosaston edustus. Tämä lyhennelmä on laadittu erityisesti YK:n Euroopan talouskomission rajat ylittäviin ympäristövaikutuksiin liittyvän suunnitelmia ja ohjelmia koskevan lisäpöytäkirjan mukaista menettelyä varten. Asiasta on säädetty Suomen maankäyttö- ja rakennuslaissa. Lyhennelmässä pyritään kuvaamaan varsinaisen suunnittelualueen osallistumista ja vaikutusten arviointia koskevien tietojen ja Suomeen kohdistuvien vaikutusselvitysten ohella myös niitä seikkoja, joiden perusteella lisäpöytäkirjan allekirjoittajamaiden viranomaisten ja yleisön on mahdollista tutustua suunnitelman sisältöön ja merkitykseen maakuntakaavoituksen tultua vireille. SUUNNITTELU- JA VAIKUTUSALUE Länsi-Lapin maakuntakaava-alueeseen kuuluvat Kemin ja Tornion kaupungit sekä Keminmaan, Pellon, Simon, Tervolan ja Ylitornion kunnat. Vaikutusaluetta on Länsi-Lapin lisäksi koko Lapin maakunta sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Ruotsin lähialueet. Alueella oli vuoden 2009 lopussa asukasta. Suurimmat keskittymät ovat Kemin ja Tornion kaupunkikeskustat. Työpaikkoja alueella oli vuoden 2007 lopussa. Asutus on keskittynyt pääasiassa kolme suuren Kemi-, Tornio- ja Simojoen laaksoihin. Kuva 1. Suunnittelualue Kuva 2. Vaikutusalue

3 3 LAPIN MAAKUNNAN SUUNNITTELU Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma eli maakuntaohjelma. Alueellisesta kehittämisohjelmasta säädetään erikseen aluekehityslaissa. Maakuntasuunnitelmalla ei ole oikeusvaikutuksia, mutta se on lähtökohtana muulle maakunnan suunnittelulle. Lapin maakunnan suunnittelusta huolehtii Lapin liitto. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtioneuvoston antamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. MAAKUNTAKAAVOITUS Maakuntakaavoitusta ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki ja asetus. Maakuntakaava konkretisoi valtakunnalliset tavoitteet ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntakaavan hyväksyy Lapin liiton valtuusto ja vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaavaan kuuluvat kartta, merkinnät ja määräykset. Kaavaan liittyy selostus, jossa esitetään suunnitelman tavoitteet, ratkaisujen perusteet ja kuvaus sekä vaikutusten arviointi. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Maakuntakaavan aikatähtäys on vuotta. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaavan sisältövaatimukset ovat (MRL 28 ): Maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 7 ja 77 :ssä tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien ja -päätösten sekä 32 :ssä tarkoitettua maisema-aluetta koskevien perustamispäätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: 1. maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2. alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3. ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4. vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5. maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6. maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat.

4 4 SUUNNITTELUN TARKOITUS JA LÄHTÖKOHDAT Tällä hetkellä Länsi-Lapissa ovat voimassa Länsi-Lapin seutukaava ( maakuntakaavan oikeusvaikutukset) ja Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava. Ympäristöministeriössä on vahvistettavana Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava. Länsi-Lapin maakuntakaava laaditaan kokonaismaakuntakaavana. Maakuntakaava vahvistuessaan kumoaa Länsi-Lapin seutukaavan ja Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavan. Länsi-Lapin maakuntakaavan yleisenä tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Keskeisenä lähtöaineistona maankäytöllisissä ratkaisuissa ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, Lapin maakuntasuunnitelma ja voimassa olevat kaavat (seutu-, maakunta- ja yleiskaavat) sekä alueelliset strategiat ja suunnitelmat. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Niistä päättää valtioneuvosto. Tavoitteet voivat koskea asioita, joilla on: aluerakenteen, alueiden käytön taikka liikenne- tai energiaverkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys; merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön; tai valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Lapin maakuntasuunnitelman 2030 mukaan: Lapin elinkeinopolitiikan strategiana on omiin luonnonvaroihin ja osaamiseen perustuen panostaa voimallisesti korkean jalostusasteen luonnonvara- ja energiateollisuuteen sekä matkailuvetoiseen elämysklusteriin. Kemi-Tornion kaupunkialue on väestön, yritysten ja työpaikkojen määrän sekä saavutettavuuden, koulutuksen ja palveluvarustuksen suhteen toinen Lapin maakuntakeskuksista. Kemi-Tornion toiminnot painottuvat teollisuuteen ja logistiikkaan. Kemi-Tornion alueelle tulee kehittymään yhä vahvempi teollisten toimintojen vyöhyke, joka monipuolistuu energian tuotantoon liittyvien investointien vaikutuksesta. Lapin strategisena tavoitteena on kuljettaa kaivosten tuotteet ensisijaisesti Kemin Ajoksen sataman kautta maailmanmarkkinoille. Kansainväliset kehittämiskäytävät kohtaavat toisensa Kemi-Torniossa.

5 5 Voimassa olevia maankäytön suunnitelmia, joita käytetään maakuntakaavatyön lähtöaineistona, ovat Rovaniemen, Itä-Lapin, Pohjois-Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavat sekä Lapin merija rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava. Vahvistettavana ympäristöministeriössä ovat Tunturi- Lapin maakuntakaava, Rovaniemen vaihekaava, Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava ja Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava. Tunturi-Lapin ja Länsi-Lapin alueella ovat voimassa seutukaavoina laaditut maakuntakaavat. Oikeusvaikutteisia yleiskaavoja on kaikissa alueen kunnissa. Lisäksi vireillä on useita yleiskaavoja. Länsi-Lapin alueella on voimassa myös vanhan rakennuslain mukaisia yleiskaavoja, joista lähes kaikki ovat oikeusvaikutuksettomia. Aluetta koskevia muita suunnitelmia ovat mm. Kemi Tornio -alueen seudullisen maankäytön kehityskuva 2025 sekä vireillä olevat YVA hankkeet ja muut suunnitelmat kuten Lapin metsäohjelman päivitys. TARVITTAVAT SELVITYKSET Länsi-Lapin maakuntakaavoituksen pohjaksi tarvittavat selvityksiä, niiden täydennyksiä tai ajantasaistuksia sekä lisäselvityksiä ovat: Aluerakenneselvitys: fyysinen rakenne ja sosiaalinen rakenne sekä palveluverkko Liikennejärjestelmä Kaupanselvitysten täydentäminen Kiviainesvarojen käytöstä ja turvetuotannosta selvitys täydennettynä muiden tämän sektoreiden toimijoiden selvityksillä Lentomeluselvitys Luonnon-, ja kulttuuriympäristöä sekä maisemaa koskevien selvitysten täydentäminen Tuulivoimaselvitys Muinaisjäännösluetteloiden päivittäminen Tulvavaarakartat VAIHTOEHDOT Vaihtoehtoja syntyy eri tahojen erilaisista ja ehkä ristiriitaisistakin tavoitteista ja tulevaisuudenkuvien epävarmuudesta. Vaihtoehtoja etsitään, arvioidaan ja vertaillaan erityisesti tavoite- ja luonnosvaiheissa. Vaihtoehtoisia ratkaisuja tai vaihtoehtoisia teitä yhteen päämäärään pääsemisessä saattaa sisältyä myös valmiiseen maakuntakaavaan. Vaihtoehdot tarkentuvat kaavoitustyön yhteydessä ja niitä voi syntyä esimerkiksi seuraavissa asioissa: väestötavoitteet työpaikkatavoitteet yhdyskuntarakenne: keskittynyt/hajautunut, kehitettävät kylät metsän käyttö: metsätalous / poronhoito / virkistys / suojelu liikenneyhteydet: tarve ja suuntaus VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

6 6 Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Arvioitavia vaikutuksia ovat liikenne ja eri toimintojen maankäytöllinen sijoittuminen, päästöt, yhdyskuntarakenteen ympäristölliset ja sosio-ekonomiset vaikutukset sekä luonnonvarojen käytön vaikutukset. Lisäksi arvioidaan maakuntakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sekä Natura 2000 ohjelman alueisiin. Toteuttamisen vaikutukset arvioidaan sekä kokonaisuutena, maankäyttömuodoittain että tarpeen mukaan aluekohtaisesti. Vaikutusten arviointi on keskeinen osa vuorovaikutteista suunnittelua ja siihen voi vaikuttaa maakuntakaavan valmistelun eri vaiheissa. Vaikutusten arviointimenetelmänä käytetään suunnitteluaineistoon perustuvia asiantuntija-arvioita sekä erillisselvityksistä ja YVA menettelyistä saatavia tietoja. KANSAINVÄLINEN KUULEMINEN Kaavoitusmenettelyssä sovelletaan suhteessa muihin valtioihin MRL 199 :ää. Menettelyt voivat tulla kysymykseen EU:n jäsenvaltioissa ja ETA-sopimuksen perusteella Norjassa. Länsi-Lapin maakuntakaavan osalta kuuleminen koskee Ruotsin valtiota. Maakuntakaavoituksesta tiedotetaan sen aloitus-, luonnos- ja ehdotusvaiheissa. Lisäksi tiedotetaan kaavan hyväksymisestä. Lapin liitto toimittaa Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ilmoituksen kaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (tiivistelmä käännetty ruotsiksi) ja muut tarpeelliset tiedot. Lapin liitto lähettää käännetyt asiakirjat tiedoksi Ruotsin puolen kunnille (Haaparanta, Övertorneå ja Pajala) sekä aluehallintoviranomaisille (Länsstyrelsen i Norrbottens län, Vägverket Region Norr, Banverket). Vireilletulon jälkeen pidetään neuvottelu edellä mainittujen viranomaisten kanssa, jossa sovitaan tarkemmin jatkotoimenpiteistä. Luonnos- ja ehdotusvaiheissa (kaavamääräykset ja selostuksen tiivistelmä käännetään ruotsiksi) Lapin liitto pyytää lausunnot edellä mainituilta kunnilta, viranomaisilta ja keskeisiltä yhteisöiltä sekä pyytää kuntia (tai lääninhallitusta) asettamaan kaava kunnissa nähtäville. Lisäksi tarvittaessa voidaan pitää erillisiä kaavaneuvotteluita. Ruotsin kansalaisilla ja yhteisöillä on mahdollista antaa kaavasta mielipiteitä ja muistutuksia, jotka tulee lähettää Lapin liittoon ja joihin laaditaan vastineet. Ruotsin puolen viranomaisilla ja kansalaisilla ei ole oikeutta valittaa maakuntakaavasta. Kansainvälisen vaikutusten arvioinnin tarve kohdistuu lähinnä kehittämisvyöhykkeisiin, liikenneyhteyksiin, palvelutarjontaan, reitteihin, energiahuoltoon, tuulivoimaan sekä luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen vaalimiseen. OSALLISET Osallisia ovat 1) maanomistajat, 2) ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, 3) viranomaiset sekä 4) yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Taulukkoon 1 on koottu laajasti niitä tahoja, joiden suunnittelun alkuvaiheessa voidaan olettaa olevan osallisia.

7 7 Tahot Osalliset Osallistuminen Maanomistajat Metsähallitus, yksityiset maanomistajat, yhteismetsät, muut maakuntakaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, myös Ruotsin puolelta Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Kaavan vaikutusalueen asukkaat, tonttien vuokralaiset, yritykset ja niiden työntekijät, laitokset ja niiden käyttäjät ja työntekijät, elinkeinojen harjoittajat, matkailijat Viranomaiset Ilmailuhallinto, Museovirasto, Liikennevirasto (tie-, meri- ja rautatieliikenne), Ympäristöministeriö, ja muut valtion keskushallinnon viranomaiset sekä muut vastaavat kuten Fingrid ja Finavia Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Tornionlaakson maakuntamuseo, Lapin metsäkeskus, Metsähallitus, Tulli, Rajavartiolaitos, Puolustusvoimat, ja muut valtion aluehallinnon viranomaiset Lapin kunnat ja Ruotsin puolen alueeseen rajoittuvat kunnat Ruotsin aluehallintoviranomaiset (mm. Länsstyrelsen i Norrbottens län, Vägverket Region Norr, Banverket) Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Lapin Luonnonsuojelupiiri, Lapin läänin rakennusperinne ry., Lapin Maaseutukeskus, Paliskuntain yhdistys, Torniolaakson neuvosto, ammattiyhdistykset, elinkeinoelämän yhdistykset, metsänhoitoyhdistykset, museo- ja kotiseutuyhdistykset, riistanhoitoyhdistykset, ym. yhdistykset Energiayhtiöt, jätehuoltoyhtiöt, jakokunnat, kalastuskunnat, kylätoimikunnat, paliskunnat, paikalliset luonnonsuojeluyhdistykset, ym. paikalliset yhdistykset Ruotsin puolen yhteisöt Taulukko 1. Länsi-Lapin maakuntakaavan osalliset ja osallistuminen Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa Mielipiteet ja muistutukset kaavaluonnoksesta ja ehdotuksesta nähtävillä pidon aikana sekä esittelytilaisuuksissa Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa Mielipiteet ja muistutukset kaavaluonnoksen ja ehdotuksen nähtävillä pidon aikana sekä esittelytilaisuuksissa Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa MRL:n mukaiset viranomaisneuvottelut valmistelu- ja ehdotusvaiheessa, naapurimaiden viranomaisten kanssa erilliset neuvottelut Lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheessa, ministeriöiden lausunnot vahvistamisvaiheessa Muu viranomaisyhteistyö koko prosessin ajan Tarvittaessa neuvottelut eturyhmien kanssa Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa Mielipiteet ja muistutukset luonnos- ja ehdotusvaiheessa

8 8 Viranomaisyhteistyö kaavoituksessa Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämät viranomaisneuvottelut pidetään kaavoituksen aloitusvaiheessa ja ehdotusvaiheessa. Maakuntakaavaa valmisteltaessa järjestetään tarpeen mukaan kaava- ja työneuvotteluja. MAAKUNTAKAAVAN VAIHEET JA TIEDOTTAMINEN Maakuntakaavaan vaiheista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa. Aloitusvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen (MRL 63 ) Kaavan vireille tulosta ilmoittaminen (MRL 63 ) Nykytilanteen kartoitus selvitystarpeiden arviointi olevien selvitysten hyödyntäminen uusien selvitystöiden käynnistäminen Ensimmäinen viranomaisneuvottelu (MRL 66, ja MRA 11 ) Valmisteluvaihe (Luonnosvaihe) Kaavan linjaukset ja tavoitteet ottaen huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, vuoropuhelu osallisten kanssa Vaihtoehtojen pääperiaatteet Selvitysten laatiminen ja hyödyntäminen Vaihtoehtojen laatiminen ja yhteen sovittaminen maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelun kanssa Vaihtoehtojen alustava vaikutusten arviointi Luonnoksen valmistelu Valmisteluaineiston (luonnoksen) nähtäville asettaminen (MRL 62 ja MRA 30 ) ja tiedottaminen sekä yleisötilaisuudet Mahdollisuus lausuntoihin ja mielipiteiden esittämiseen (MRA 30 ) Vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin annetaan Lapin liiton hallituksessa Vastineet mielipiteisiin lähetään tiedoksi Ehdotusvaihe Saadun palautteen ja mahdollisten lisäselvitysten perusteella laaditaan ehdotus Vaikutusten arviointia tarkennetaan Kaavaehdotus asetetaan nähtäville (MRL 65 ) ja tiedottaminen sekä yleisötilaisuudet Mahdollisuus lausuntojen ja muistutusten antamiseen (MRA 30 ) Jos kaavaehdotusta muutetaan olennaisesti asetetaan se uudelleen nähtäville Hyväksymisvaihe Käsitellään ehdotuksesta annetut muistutukset ja lausunnot Vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin annetaan Lapin liiton hallituksessa. Vastineet muistutuksiin lähetään tiedoksi Toinen viranomaisneuvottelu (MRA 11 ) Tehdään tarpeelliset (ei olennaiset) muutokset kaavaehdotukseen Kaava hyväksytään maakuntavaltuustossa ja saatetaan ympäristöministeriöön vahvistettavaksi (MRL 31 ) Kaavan hyväksymispäätöksestä tiedotetaan (kuulutukset valtuuston pöytäkirjasta) Lapin liiton ja kuntien ilmoitustaululla sekä Lapin liiton kotisivuilla. Kaavan hyväksymispäätös lähetetään myös

9 9 tiedoksi niille kunnan jäsenille tai muistutuksen tekijöille, jotka ovat sitä kaavan nähtävilläolon aikana pyytäneet Vahvistamisvaihe Mahdollisuus valittaa hyväksymispäätöksestä ympäristöministeriöön Vahvistamispäätös (MRL 31 ) Maakuntakaavoituksen vaiheista, sisällöstä, yleisötilaisuuksista, luonnosten ja ehdotusten nähtävillä olosta sekä mahdollisuuksista mielipiteen esittämiseen tiedotetaan seuraavilla tavoilla: ilmoituksina, kuulutuksina, tiedotteina ja artikkeleina kuntien kaavoituskatsauksien yhteydessä sanomalehdissä, paikallislehdissä ja kuntien tiedotuslehdissä Lapin liiton ja kuntien ilmoitustauluilla radiossa Lapin liiton ( ja kuntien internet-kotisivulla Kaavan nähtävilläolo kuulutukset tehdään suomen ja ruotsin kielellä. Kuulutukset julkaistaan Lapin liiton ja kuntien ilmoitustauluilla sekä seuraavissa lehdissä: Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat, Kaleva, Lounais-Lappi, Meri-Lapin Helmi, Meän Tornionlaakso, Jokiposti ja Haparandabladet. Ruotsin puolella kuulutukset julkaistaan maiden omien käytäntöjen mukaan. Maakuntakaavan hyväksymispäätös (valtuuston pöytäkirja) kuulutetaan Lapin liiton ja kuntien virallisilla ilmoitustauluilla sekä Lapin liiton kotisivuilla. Päätöksestä on mahdollisuus valittaa Ympäristöministeriöön 30 vuorokauden sisällä siitä kun pöytäkirja on asetettu virallisesti nähtäville.

10 Päätös/ toimenpide Päätös maakuntakaavan laadinnasta 2. Aloituskokous 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 4. Ohjausryhmän nimeäminen 5. Vireilletuloilmoitus 6. Viranomaisneuvottelu 7. Perusselvitykset 8. Tavoitteet 9. Kaavaluonnokset, vaihtoehdot, vaikutusten arviointi, sidosryhmäneuvottelut ja seminaari 10. Poronhoitolain 53 :n mukainen neuvottelu 11. Viranomaisneuvottelu (epävirallinen) 12. Kaavaluonnos nähtävillä 13. Viranomaisneuvottelu (epävirallinen) 14. Kaavaehdotus 15. Kaavaehdotus nähtävillä 16. Viranomaisneuvottelu 17. Kaavan valmistelu hyväksyttäväksi 18. Kaava hyväksytään 19. Kaava vahvistetaan 20. Kaavaa seurataan 21. Tiedottaminen 22. Ohjausryhmä 23. Neuvottelut Ruotsin viranomaisten kanssa 24. Maakuntahallitus 25. Maakuntavaltuusto 10

11 11 PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa koko kaavoitusprosessin ajan kohdassa 11 mainittuun osoitteeseen. Ajantasainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on saatavissa Lapin liitosta sekä liiton kotisivuilla ( osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kaavoituksen vireilletuloilmoituksen yhteydessä. YHTEYSTIEDOT Maakuntakaavan laatii Lapin liitto, jossa yhteyshenkilöinä toimivat suunnittelujohtaja Riitta Lönnström, maakuntainsinööri Juha Piisilä ja maakunta-arkkitehti Marjaana Yläjääski. Lapin liitto, PL 8056, Rovaniemi, Hallituskatu 20 B, puh , fax (016) ,

12 12 Lapin liitto Hallituskatu 20 B, PL 8056 Puhelin Regional Council Of Lapland Rovaniemi Faksi