PPV-LEHTI KAUDET

Transkriptio

1 PPV-LEHTI KAUDET Pajamäen Pallo-Veikot ry Laatuaikaa jalkapallon parissa jo vuodesta 1969

2 PPV nyt ja aina! PPV:n lähestyessä neljättäkymmenettä ikävuottaan juniorityö on entistä vahvemmassa asemassa seuran toimintakartalla. Vuoden 2006 aikana olemme saaneet nuorimpiin ikäluokkiin yli 30 lajin harrastajaa. Nuorimmat PPV-läisemme ovat syntyneet reilusti 2000-luvun puolella v Aktiivisuus junioreiden keskuudessa on loistava: talvella harjoitusinto oli valtava, kesällä ei maltettu odottaa erotuomarin pillin vihellystä pelin aloittamiseen ja syksyllä Pajamäen hallin seinät pullistelivat innokkaiden pelureiden huudoista. Junioreiden vanhempien aktiivisuus on niinikään esimerkillistä: valmentajien etsintään on uhrattu hikeä sekä aikaa ja tulokset ovat olleet hyviä. Lisäksi muut taustaryhmät ovat kunnossa joukkueenjohtajat ja rahavarojen hoitajat ja toiminta on aktiivista. Myös talkoohenki elpyy vahvasti muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen. vitsevat lähivuosina omista riveistämme vahvistusta. Vuonna 2006 aikuisten menestys oli hyvä. Piirinsarjassa edustusjoukkueemme sai kultaa, reservijoukkueemme hopeaa ja ikämiehet/45 pronssia. Ikämiehet/35 pelasi SM-lopputurnauksessa ja tuloksena oli kymmenes sija 16 joukkueen joukossa. PPV:n toiminnan johtoajatuksena on laadukas juniorityö ja tulevina vuosina seuran johdon ja toimihenkilöiden tehtävänä on pitää huolta siitä, että ajatus ei katoa. Antero Lehto Nuoret ikäluokat ovat tulossa ja hyvä niin, koska lopettamisilmiö eri syistä on viimeisten viiden vuoden aikana ollut hälyttävää. Uskomme, että nykyiset ikäluokkamme jaksavat pelata punaväreissä aikuisikään asti ja jatkavat harrastustaan vielä ikämiessarjoissakin. Junioreidemme kasvamista odottelemme, sillä edustusjoukkueemme ja reservijoukkueemme tar- Hallitus 2007 Puheenjohtaja Antti Peltonen Poutamäentie 11 C Helsinki puh aaipeltonen@saunalahti.fi Junioripäällikkö Hannu Kolmonen Strömbergintie 12 A Helsinki puh hannu.kolmonen@posti.fi Kehityspäällikkö Harri Korpilaakso Vermonrinne 22 A Helsinki puh harri.korpilaakso@kolumbus.fi Valmennuspäällikkö Jari Hiltunen Solnantie 32 B Helsinki puh jari.hiltunen@fi.gm.com Talouspäällikkö Antti Lehto Laajasuontie 35 B Helsinki puh antti.lehto@bridgestone-eu.com Sihteeri Kiuru Sipilä Niemenmäentie 10 B Helsinki puh kiuru.sipila@upm-kymmene.com Varusteet Karri Laurila Syrjäläntie 4 C Klaukkala puh karri.laurila@canon.fi Tiedotus Kimmo Peltonen Partiotie Helsinki puh kimmo.peltonen@evira.fi Tiedotus Kurt Martinsen Perustie 24 A Helsinki p kurt.martinsen@a-netti.com 2

3 Joukkueet 2007 D1-juniorit, s Jere Järvinen, VA mp Mikko Lamberg, VA mp Erkki Ruponen, JJ mp Seppo Laakso, RH mp E-juniorit, s Harri Kumpulainen, VV mp Hannu Kolmonen, JJ mp Taina Kolmonen, RH mp F-juniorit, s Jaani Marttila, VA mp Jussi Sippola, JJ mp Minna Oksanen, RH mp G-juniorit, s Harri Roine Valmentaja, VA p Jouni Rasa, JJ p H-juniorit, s Jani Iiskola, VV p Tapani Ahonen, VA p Anna-Maija Vartola, JJ p Tiina Markkula, RH p I-juniorit, s Riku Sutinen, VV p Frans Raulo p Bella Järvimaa, JJ p Minna Hakuli, RH p Edustusjoukkue Jari Hiltunen Valmentaja, VV p Velimatti Helasterä, VA mp Timo Torkkeli, JJ, HU mp Kakkosjoukkue Juha Salminen, VA mp Antti Peltonen, JJ mp Kolmosjoukkue eli SEOS Aapo Kotkavuori, VV Simo Poikolainen, JJ mp Ikämiehet 35 Karri Laurila, VV mp Karri Karsi, VA mp fi Jan Karlqvist, JJ mp Ikämiehet 40, 45 Jyrki Johansson, VV mp Kai Nummi, VV mp Reijo Ailamo, VA mp Klaus Kankkunen, VA kp Ari-Pentti Pietinen, VA mp Reima Särkijärvi, JJ mp PPV-lehti toimituskunta: Jaakko Temmes, Antero Lehto ja Kurt Martinsen. 3

4 I-juniorit ( ) 2006 Alkukeväällä 2006 eriytyi PPV-98 joukkueesta seitsemän poikaa uuteen PPV-99 joukkueeseen. Valmentajaksi värvättiin Jani Iiskola ja joukkueenjohtajaksi Anna-Maija (Roopen äiti) Vartola. Ringissä oli aluksi mukana vain nämä seitsemän veljestä ja harjoituksissa pahimmillaan pelaajia oli vain kolme. Tilannetta seurattiin ja vaihtoehtona mietittiin myös sitä, josko 99-syntyneet olisi liitetty takaisin 98 -joukkueeseen. Kuitenkin lumien sulaessa ja kevään edetessä alkoi joukko kasvaa. Toukokuussa osallistuimme Helsingin Pallosuran turnaukseen, jonne saimme apuja Käpylän Pallon reippailta pelaajilta (suuret kiitokset KäPan Vesa Kiviselle!). Turnaus sujui loistavasti ja joukkueemme saldo kuuden pelin jälkeen oli 4 voittoa, 1 tasapeli ja 1 tappio. Turnauksen jälkeen osallistuimme vielä yhteen peli-iltaan KäPan ystävällisellä avustuksella. Kesän lämmetessä alkoi kenttä pikkuhiljaa täyttyä uusista lupauksista ja vihdoin joukkue pärjäsi jo omillaan. Peli-iltoja tuli muutamia ja kokemusta karttui nuorelle porukalle. Kesätauon jälkeen, kesä-heinäkuun vaihteessa, porukka kasvoi entisestään. Pikkuhiljaa joukkue lähestyi 30 pelaajan lukumäärää ja peli-iltoihin ilmoittauduimme loppujen lopuksi kahdella joukkueella. Joukkueemme maine oli kiirinyt puskaradion ansiosta laajalle alueelle ja pelaajia treeneihin tuli mm. Konalasta, Munkkivuoresta ja Pitäjänmäeltä. Treeneissä kävi kova kuhina, mutta onneksi Jani sai apua reippailta vanhemmilta. Kesän jälkeen oli selvää, että isolla porukalla ei voitu jatkaa jo kokoerojenkin takia, joten jaoimme joukkueen kahtia: 99-syntyneisiin ja 00/01/02-syntyneisiin pelaajiin. Koulujen alun lähestyessä osallistuimme vielä Tapion turnaukseen. Turnaus oli loistavasti järjestetty ja kaikilla oli varmasti mukavaa. Menestystä tuli vaihtelevasti ja kokemusta sitäkin enemmän. Turnauksen lopuksi myönnettiin tsempparipalkinto 00/01/02-joukkueen Jasu Kajanderille, joka tsemppasi esimerkillisesti koko turnauksen ajan. Halliin siirryttäessä ja iltojen hämärtyessä löysimme vihdoin 00/01/02-joukkueelle kaksi pätevää valmentajaa, Frans Raulon ja Riku Sutisen, ja Jani sai avukseen Tapani Ahosen. Seuran nuorimman joukkueen jojoksi pestautui Bella Oonan ja Jasun äiti Järvimaa ja rahastonhoitajaksi Minna Jesperin ja Jeren äiti Hakuli järjestetyssä seuran päättäjäisissä palkittiin 99-joukkueesta Roope Koskela, Maari Meurman ja Henri Suopajärvi sekä 00/01 joukkueesta Olli-Pekka Pennanen, Niko Tamminen ja Johan Ingberg. Vuoden aikana porukan määrä on jopa viisinkertaistunut ja pelaajista on muovautunut kaksi lupaavaa ja iloista PPV joukkuetta! Hiiop! Roope Koskela vahvisti 98-joukkuetta Hesa Cupissa heinäkuussa Joukkue odottelee jännittyneenä matsin alkua Tapion turnauksessa elokuussa Joukkueen kasvaessa päätimme kokoontua PPV: n toimistolla seuran johdon kanssa ja totesimme, että 30 pelaajaa ja yksi valmentaja ei ehkä toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Saimme väliaikaiseksi avuksi 00/01/02-joukkueelle 96-syntyneiden valmentaja/jojo Hannu Kolmosen ja samalla teimme hartiavoimin töitä oman valmentajamme etsimiseksi. Hannun jeesatessa osallistuimme vielä yhden päivän kestäneeseen Pitäjänmäen Tarmon turnaukseen ja pariin peli-iltaan, jossa joukkueet olivat jaettu jo 99 syntyneisiin ja 00/01/02 syntyneisiin. 4

5 I-juniorit ( ) 2006 PPV-00/01/02 Ylärivi vasemmalta: Olli-Pekka Pennanen, Jesper Koutelo, Jesper Nikitin, Leo Hintsanen, Jasu Kajander, Niko Tamminen, Valtteri Huunonen, Anton Jacobsson ja Johan Inberg. Alarivi vasemmalta: Jere Nikitin, Amir Ighmour, valmentaja Frans Raulo, Aapo Sivula, Mikko Soratie ja valmentaja Riku Sutinen. Kuvasta puuttuu: Oskari Haukimäki, Arttu Hernesmaa, Matias Huovila, Elias Kaijasilta, Jesper Koutelo, Jarno Ruokonen ja Antti Saarinen. PPV-99 Ylärivi vasemmalta: valmentaja Jani Iiskola, Roope Koskela, Teemu Lokkinen, Henri Suopajärvi, Henri Vikman, Maxim Lemercier, Henri Salmi, Oona Kajander ja valmentaja Tapani Ahonen. Alarivi vasemmalta: Benjamin Shemeikka, Kasperi Kouri, Amina Ighmour, Miika Lokkinen, Wilhelm Pfäffli ja Maari Meurman. Kuvasta puuttuu: Daniel Dampha, Konsta Dorairaju, Nasim Farhat ja Kalle Saarinen. 5

6 H-juniorit (1998) 2006 H-junioreiden eli 98-syntyneiden kausi on mennyt myönteisissä merkeissä. Vuosi alkoi synnytyksellä eli 99- ja 00- syntyneet erkaantuivat omaksi joukkueekseen. Näin ollen valmentajat Jari Hiltunen ja Harri Roine pystyivät keskittymään yhden ikäluokan harjoittamiseen. Samoin taloudenhoitaja Piia Nymanin ja joukkueenjohtaja Jouni Rasan tehtävät puolittuivat. Harjoituksia joukkueella oli ja on kaksi kertaa viikossa. Pelejä on kertynyt 2006 puolella 46 kappaletta. Joukkue on osallistunut aktiivisesti peli-iltoihin. Turnauksista suurimmat ovat olleet Pihlajamäen, Helsinki Cupin ja Tapion turnaukset. Näiden lisäksi on osallistuttu muutamaan päivän kestävään miniturnaukseen. Talvikaudella joukkue osallistuu Espoon talvisarjaan. Periaatteena on (Suomen Palloliiton ohjeiden mukaisesti) yhdenvertaisuus eli kaikki pelaavat ja kaikkia kannustetaan yrittämään parhaansa ja nauttimaan jalkapallosta. Joukkueeseen kuuluvat seuraavat pelaajat: Pyry Suomalainen, Eero Saarela, Stefan Rua, Jonne Rasa, Kristian Puhakka, Jimi Podduikin, Kaarlo Liukkonen, Anton Lazarov, Miro Hämäläinen, Nico Arakivi, Richard Plomerus, Tatu Tikkanen, Hassan Ramadan, Valtteri Ingervo, Veron Nguala, Luca Vainio, Aaro Vuorikoski ja Jerry Vainio Yhteystiedot löytyvät joukkueen www sivuilta. 6

7 Lions Club Pajamäki tukee PPV junioritoimintaa Tärkeässä työssämme ovat olleet mukana myös: Helsingin kaupunki Nygårdin Autokoulu K-market Munkki Vermo Anna tukesi PPV:lle - mahdollista unelmat Pajamäen Pallo-Veikkojen Tuki ry Nordea

8 H-juniorit (1997) 2005 Yksi kausi on taas pulkassa ja 97-joukkue on treenannut ja pelannut todella paljon. Koko vuoden ajan lyhyitä taukoja lukuun ottamatta meillä on ollut vähintään kaksi tapahtumaa viikossa ja se on aika paljon. Kauden alkaessa oli mukana vähän laskentatavasta riippuen kundia. Pikkuvelijoukkueemme 98/99 oli nimittäin vielä tässä vaiheessa meidän mukanamme melko tiiviisti. Hallikauden aikana kaksi viikottaista prime time -vuoroa täysmittaisella kentällä takasivat loistavat puitteet treenaamiselle ja treenimatsien järjestämiselle. Meillä kun on muihin stadilaisiin seuroihin verrattuna suorastaan kadehdittavat oltavat Pajamäki-hallissa, oli helppo löytää kavereita. Halukkaita treenivastustajia olisi itse asiassa ollut tulossa enemmänkin kuin riittävästi. Koska 97-joukkueemme koko oli liian suuri yhdeksi joukkueeksi ja liian pieni kahdeksi, järjestimme hallissa yleensä treenimatsit siten, että otimme koko ysikasiryhmän mukaan ja teimme kaksi sekajoukkuetta. Tämä tietysti antoi vastustajille etumatkaa ja muutamaan kertaan otimmekin oikein kunnolla kuuppaan. Keväällä siirryimme taas viime vuoden tavoin treenaamaan Talin puistotien kentälle, missä saimme jälleen pelata valuraudasta hitsaamalla kokoonpantuihin ja metrin verran liian kapeisiin maaleihin, mutta ehkä juuri siksi osumatarkkuutemme onkin niin kovalla tasolla. Treeneissä keskityimme lähinnä niihin harjoitteisiin, joista kundit pitävät. Toki välillä yritettiin ottaa mukaan ihan oikeitakin futisjuttuja, mutta kuitenkin edelleen niin, että se pääasia ei pääse unohtumaan. Pelit ja leikit olivat aina mukana. keusta lukuun ottamatta osallistuimme peli-iltoihin kahdella joukkueella. Tämän teki mahdolliseksi se, että kauden aikana mukaan liittyi neljä uutta pelimiestä ja saimme mukaan myös muutamia todella kovia lainapelaajia ysikaseista. Voittojen ja muiden kilpailullisten tekijöiden tavoittelun sijaan seuraamme treeniaktiivisuutta, pelaajien ilmeitä tapahtumissa ja näiden seurauksena määräytyvää pelaajien pysyvyyttä. Näissä asiassa saavutimme kirkkaasti kaikki tavoitteemme. Joukkueessa on tapahtumien suuresta määrästä huolimatta aina ollut erittäin korkea osallistumisprosentti ja tästä olemme erittäin iloisia. Kauden aikana ei yksikään pelaaja lähtenyt joukkueesta ja meitä on nyt viisitoista, mikä on erittäin sopiva määrä siirryttäessä pelaamaan kuudella kenttäpelaajalla. Kauden voisi vetää yhteen toteamalla, että välillä voitettiin, välillä hävittiin ja joskus pelattiin tasan. Emme varmasti ole futiksessa Helsingin paras 97- joukkue, mutta meillä on hauskaa. Joukkue koostuu todella hienoista ja fiksuista pikkumiehistä, joilla on ne kaikkein tärkeimmät asiat kunnossa. Kanssapelaajia, vastustajia ja tuomareita kohdellaan oikealla tavalla kunnioittaen ja hyviä tapoja noudattaen. Välillä valmentajillekin annetaan suunvuoro. Kiitokset kaudesta pelaajille, valmentajille, johdolle, finanssiosastolle, huoltojaokselle, logistiikka-yksiköille, sponsoreille ja erityisesti kaikille meidän faneille! Jaani Marttila, isävalmentaja Ulkokauden aikana osallistuimme KäPan ja Hongan turnauksiin, kaikkiin Lassilan ja Pallokentän peli-iltoihin ja kävimmepä muutaman kerran peli-illassa myös kaukana eksoottisessa Jakomäessä. Kolmea poik- 8

9 G-juniorit (1997) 2006 Tähän asti olimme pelanneet neljällä ja nyt siirryttiin puolta isommalle kentälle ja pelaajia olikin jo kuusi, mikä luonnollisesti muutti pelin luonnetta aika voimakkaasti. Kausi alkoi siis muutamien uusien pelipaikkojen esittelyllä ja yritimme sitten hiljalleen perehtyä käytännössä niihin liittyviin tehtäviin ja käsitteisiin. Peli-iltojen asemesta tarjolla olikin nyt ihan oikeita matseja. Osallistuimme syys- ja kevätkaudella SPL: n Helsingin piirin piirinsarjaan pelaten kaiken kaikkiaan 13 ottelua. Piirinsarjassa ottelut olivat ainakin tilastollisesti erittäin tasaisia, sillä voittoja ja tappioita tuli täsmälleen yhtä paljon yhden matsin päättyessä sopuisasti tasan. Turnaukset olivat taas värikkäitä ja vauhdikkaita tapahtumia. Osallistuimme kauden aikana kaiken kaikkiaan viiteen turnaukseen. Kontun kaksipäiväisessä turnauksessa pelasimme erittäin hyviä ja tasaisia matseja taistellen urheasti ennakolta paljon kovempia vastuksia vastaan. Vaikka turnaus ei tuloksellisesti mennytkään ihan nappiin, voitoitta ei toki jääty täälläkään. Monessa ottelussa tulokset oikeasti imartelevat vastustajia ja tätä ilmaisua käytän erittäin varovaisesti. Turnauksen yhteydessä pelattiin myös mieleenpainuva ystävyysottelu kohdatessamme KontUn Raitatiikerit. Joukkue koostuu 20 lapsesta, joilla on liikunnallinen rajoite, kehitykseen liittyvä haitta-aste tai muu rajoittava tekijä, jonka takia he eivät voi pelata normaalijoukkueessa. Umbro Cupissa Espoossa pääsimme pelaamaan meille täysin uusia ja eksoottisia läntisen Uudenmaan joukkueita vastaan. Hienolla keinoalustalla pelattu turnaus meni osaltamme kaikin puolin putkeen. Kaadoimme kolme ennakolta kovasti kunnioitettua vastustajaa ja vasta viimeisessä ottelussa jouduimme niukasti taipumaan. Tänne mennään varmasti uudelleen. Kevätkauden ja kesätauon kynnyksellä olemme aina järjestäneet pienimuotoisen tapahtuman. Olemme yleensä pelanneet PPV:n muita joukkueita tai mutseja vastaan tms. Omat pelaajamme ovat kuitenkin kovasti toivoneet, että järjestäisimme kerrankin OMAN turnauksen. Tuumasta toimeen. 9

10 G-juniorit (1997) 2006 Kutsuimme Pajamäkeen neljä harvoin kohtaamaamme vierasjoukkuetta ja saimme vastineeksi hyvien matsien lisäksi arvokasta kokemusta turnausten järjestämisestä. Se tuli hyvin selväksi, että työtä on yllättävän paljon, turnausjärjestäjän muistilista on (tai siis olisi ollut) verraton apuväline, talkooväkeä tarvitaan runsaasti ja yllätyksiin kannattaa ainakin yrittää varautua. Peliohjelmamme oli laadittu niin, että pelaamme kahdella kentällä - sisällä hallissa ja ulkona auringossa. Vain kaksi päivää ennen tapahtumaa havaitsimme kuitenkin, että kaksi Pajamäki-hallin neljästä maalista oli kadonnut! Mitä nyt? Turnausohjelmamme romuttui tähän ja hätäisesti kyhättiin yhden kentän turnausohjelma, joka lähetettiin anteeksipyyntöjen kanssa vieraille. Päätimme vielä kuitenkin tehdä epätoivoisen yrityksen ja pyytää asiassa kaupunkia apuun. Suureksi hämmästykseksemme kaupunki toimitti muualle rahtaamansa maalit omalla kustannuksellaan seuraavana päivänä takaisin Pajikseen ja pääsimme lopulta palaamaan alkuperäiseen suunnitelmaan. Tästä nöyrät kiitokset liikuntavirastolle. Kauden 2006 aikana joukkueessa pelasivat: Alanenpää Joonas Hakala Jussi Hukkanen Miika Isosaari Aaro Jalonen Joona Kaijansinkko Lauri Kaijasilta Lauri Kokkonen Juuso Liinkangas Otso Lumiala Tuure Marttila Rasmus Mäkelä Lassi Nikitin Jyri Pesonen Arttu Phermsin Vili Rajamaa Aale Sippola Juha Suokas Heikki Vink Riku Turnauksessa pelatut 2 x 10 minuutin pikapelit olivat hyvin tasaisia, jännittäviä ja vauhdikkaita. Ysiseiskoillahan ei vielä tuloksia raportoida eikä taulukoita pidetä, joten emme myöskään kerro, että PPV olisi voittanut turnauksen, jos taulukko olisi tehty. Syyspuolella turnauksissa tulikin sitten vähän kevättä vähemmän voittoja, mutta sitäkin enemmän arvokasta kokemusta ja oppia. Erityisesti laitapakkien homman vastuullisuus tuli selvästi esille ja mikä parasta, muutamat pelaajat alkoivat osoittaa tässä roolissa oivia otteita. Silloin, kun meidän laitapakkimme onnistuivat matsissa, matsi meni yleensä myös lopputulosten valossa hyvin. Treeneja vedettiin edelleen pari kertaa viikossa ja kun saimme syyskaudella ylimääräisen vuoron Talin huippunurmella, tuli viikottaisia treenikertoja jo kolme. Meillä oli kauden aikana tapahtumia tasan sata, mutta suuresta lukemasta huolimatta keskimääräinen treeniaktiivisuus oli edelleen erittäin hyvä. Aggressiivinen rekrytointimme tuotti edelleen hyvää tulosta ja kauden aikana saimme mukaan neljä uutta hienoa pelimiestä. Hyvä näin. Onnistunut rekrytointi on pikkuseuran elinehto. Lämpimät kiitokset kaikille, jotka ovat kauden aikana olleet joukkueen ja valmennuksen tukena. Meillä on kasassa erittäin tervehenkinen ryhmä. Edeltävän kauden loppusanoissa tuli todettua, että kundeilla on arvot ja tavat kohdallaan ja voimme iloksemme todeta, että asia ei ole vuoden aikana muuttunut. Jaani Marttila, isävalmentaja 10

11 G-juniorit (1997) 2006 G-juniorit (1996) 2005 Joukkueen kausi alkoi totuttuun tapaan marraskuussa Pajamäki-hallissa säännöllisesti pidetyillä harjoituksilla. Talviaikana marras-tammikuussa harjoiteltiin kerran viikossa, helmikuusta alkaen harjoitusmäärä kaksinkertaistettiin. Harjoitusten sisältö oli samankaltainen kuin edellisenä vuonna; pelejä ja leikkejä pallon kanssa ja ilman. Jonkin verran teimme taitoharjoitteita, jotka eivät jostain syystä olleet kovin suosittuja. Harjoituksia kertyi tänä vuonna kaikkiaan 51 tilaisuutta. Merkittävä muutos edelliskauteen oli siirtyminen pelisysteemiin sekä osallistuminen piirisarjan peleihin. Mukaan tulivat myös aina vaaralliset maalipotkut sekä lyhyet, epäsuorat kulmat. Pajamäki-hallin ansiosta talvella ja keväällä harjoitusvastustajia oli riittävästi eikä kaikille halukkaille vastustajille matseja pystytty edes järjestämään. Kaikkiaan pelejä pelattiin harjoitusmatsit, turnaukset sekä piirisarjan matsit mukaan laskien 54 koitosta. Pelien suuri määrä selittyy sillä, että syyskaudella osallistuimme peleihin kahdella joukkueella pelaajamäärän kasvettua voimakkaasti. Osallistuimme kauden aikana kolmeen turnaukseen: Viikinki-turnaus Vuosaaressa, Kaisaniemen Sapaturnaus sekä Hämeenlinnan Aulanko-turnaus. Sapaturnaus meni pelillisesti erinomaisesti, joukkueen oltua turnauksen parhaita yhdistelmiä. Hämeenlinnassa loukkaantumisista johtunut paha pelaajapula ja rankkasateet eivät jättäneet ketään kuivaksi. PPV oli aktiivinen myös pelaajien siirtomarkkinoilla. PiTa ei tänä vuonna saanut joukkuetta kasaan, näin kuusi kovan luokan pelimiestä siirtyi vahvistamaan PPV:tä. Pelaajista maksettiin kustakin 4 euron siirtokorvaukset piirille. Mielenkiintoista nähdä siirtokorvauksien taso esim. kymmenen vuoden päästä. Luulisin, että tällöin saatavilla rahoilla PPV voi laajentaa Pajamäki-hallia ja rakentaa vaikka toimistotilat ja kahvilan halliin. Ja rahaa jäisi ylikin. Pelaajien lisäksi valmennuspuolelle saatiin kaivattua lisävahvistusta. Kesällä päävalmentajana aloitti Harri Kumpulainen, joka pittoreskillä tekniikallaan sai pojat saman tien puolelleen. Entisen päävalmentajan tekniikka ei silmiä hivellyt, mutta olihan se muuten 11

12 G-juniorit (1996) 2005 mukava kaveri ja kaukaa hyvän näköinen. Erityisen ilahduttavaa oli myös se, että lähes jokaisessa harjoituksessa oli päävalmentajan lisäksi 1-2 apuvalmentajaa. Nämä eivät unohdu: Ensimmäiset piirisarjan matsit Kaisaniemen SaPa-turnaus Hämeenlinnan Aulanko-turnaus Uusi valmentaja 26 poikaa pelaajaringissä Parhaimmat kiitokset kaikille hienoille pelaajille, kannustaville vanhemmille sekä valmennukseen osallistuneille. Jälleen hieno kausi takana, opimme varmasti kaikki paljon jalkapallosta ja yhdessä tekemisestä. Toivottavasti näemme jälleen Teidät kaikki, kun uusi kausi lähtee käyntiin marraskuussa. Hannu Kolmonen, joukkueenjohtaja Joukkueessa pelasivat seuraavat pelimiehet: Niko Alatalo Alex Arakivi Elias Eerikinharju Elias Ervast Jere Elo Amir Farhat Teemu Ferm Seemi Hintsanen Alexander Hoffström Anton Inberg Eerik Joensuu Tino Jokinen Joel Keltto Petteri Kolmonen Samu Kylämies Joona Laukkanen (muutti kauden aikana) Tuomas Maanonen Leevi Mäkelä Tiitus Nylander Joel Oksman Pekka Päärni Sebastian Satola Rasmus Sievers Christian Starck Tomi Sundelin (muutti kauden aikana) Nico Välisalo Kauden aikana joukkuetta vahvistivat myös H-juniorit Jyri Nikitin ja Juha Sippola. 12

13 G-juniorit (1996) 2005 E-juniorit (1996) 2006 Joukkueen uusi kausi (neljäs yhteinen) alkoi Pajamäki-hallissa säännöllisesti pidetyillä harjoituksilla. Harjoitusviikkoon kuului kaksi harjoitusta, joskin toiselle harjoitusvuorolle kutsuttiin aika ajoin rakkaita vastustajia harjoitusmatseihin. Talven paukkupakkaset verottivat hiukan harjoitusten ja pelien määrää, joten kotijoukot olivat helisemässä ylimääräisen energian suuntautuessa johonkin toisaalle. Keväällä ja syksyllä toinen harjoituksista pidettiin Talin ruoholla ja toinen Pajamäen hiekkakentällä. Harjoituksia pidettiin koko kauden aikana kaikkiaan 62 kertaa. Perinteisesti pelasimme erittäin paljon harjoitusotteluita piirisarjamatsien lisäksi. Kaikkiaan pelejä kertyi yhteensä 51 koitosta. Kevään piirisarjat pelasimme yhdellä joukkueella, mutta syksyllä jaoimme joukkueen kahteen ryhmään; Blue ja Red. Pelit menivät hyvin, puolet peleistä voitettiin tai pelattiin tasan, lopuissa matseissa vastustajat olivat meitä onnekkaampia.. Kauden pelit olivat pääsääntöisesti erittäin tasaisia, iso osa suoranaisia trillereitä. Fanijoukkueemme määrä onkin kasvanut tasaisesti kauden aikana ja lippukassa on laulanut hoosiannaa. Osallistuimme kauden aikana neljään turnaukseen: HJK:n Kannelmäki-turnaus, Viikinki-turnaus Vuosaaressa, KäPan juhlaturnaus sekä Helsinki-cup. Turnauksista nousi esiin ehdottomasti Hesa-cup, jossa päästiin kokeilemaan taitoja ruohokentällä uusia vastustajia vastaan. Viimeisessä matsissa saimme ripauksen kansainvälistä tunnelmaa kohdatessamme virolaisen joukkueen. Kaikista turnauksista jäi pelaajille hyvä fiilinki ja vanhemmille punaiset kasvot ilmojen suosiessa tapahtumia (Hämeenlinnan turnaus jätettiin tällä kertaa suosiolla väliin). PPV oli jälleen aktiivinen myös pelaajien siirtomarkkinoilla, saimme kohtuullisella siirtokorvauksella kuusi innokasta pelimannea, jotka pienen alkutotuttelun jälkeen pääsivät hyvin joukkueen touhuun mukaan. Kauden päättyessä joukkueen ringissä oli 27 poikaa. Nämä eivät unohdu: Hesa-cupin avajaiset Hesa-cupin matsit ruoholla 27 poikaa pelaajaringissä Joukkueen lentävien reporttereiden otteluselostukset PPV-sivuilla Bluen ja Redin tsempit syksyn matseissa Kiitokset jälleen kerran hienoille pojille ja heidän mukaville vanhemmille päättyneestä kaudesta. Kanssanne on kiva tehdä töitä, tällä kokoonpanolla tulemme menemään vielä pitkälle. Suurkiitos myös joukkueen väsymättömälle, lehmänhermoiselle valmentajalle Harrille. Alkava kausi jatkuu samoissa mukavissa merkeissä. Isoin muutos lienee, että siirrymme kaliberia isompaan palloon (koko 4) ja peliaika kasvaa 2 krt. 25 minuuttiin. Hannu Kolmonen, joukkueenjohtaja 13

14 E-juniorit (1996) 2006 Joukkueessa pelasivat seuraavat pelimiehet: Niko Alatalo Alex Arakivi Akseli Björn Elias Eerikinharju Jere Elo Teemu Ferm Arttu Hakkarainen Seemi Hintsanen Alexander Hoffström Kalle Huuskonen Eerik Joensuu Tino Jokinen Joel Keltto Petteri Kolmonen Samu Kylämies Jonne Lehikoinen Tuomas Maanonen Mohamed Mohamud Leevi Mäkelä Tiitus Nylander Joel Oksman Pekka Päärni Sebastian Satola Rasmus Sievers Joona Soratie Christian Starck Nico Välisalo 14

15 E-juniorit (1994) 2005 Pelivuoden 2005 aikana pojat saivat taas nauttia yhteisistä jalkapallohetkistä niin harjoituksissa kuin peleissäkin ja itse turnauksissa. Pelillisesti kausi meni kohtalaisen hyvin. Joukkueemme pelasi keväällä ja kesällä ihailtavan pirteästi, mutta ns. ratkaisupeleissä ei vielä löytynyt sitä lopullista puristusta, jota olisi vaadittu itse jatkopeleihin. Näistä hyvinä esimerkkeinä mainittakoon perinteikkäät juniorijalkapalloturnaukset, kuten kesäkuun ( ) Alandia Cup 2005 ja heinäkuun ( ) Helsinki Cup Kevään piirisarjassa taas oli runsaasti tiukkoja ja jännittäviä pelejä. Kaksi ensimmäistä peliä hävittiin, mutta loput viisi peliä voitettiin. Syksyn piirisarjan peleissä ns. tiukat matsit päättyivät tappiollisesti, jos kolmatta matsia ja yhtä tasapeliä ei lasketa. Syksyn piirisarjan saldona oli taas kaksi voittoa, yksi tasapeli ja kolme tappiota. Kauteen mahtui siis paljon hyviä pelejä, mutta parantamisen varaa jäi, ainakin niihin ns. ratkaisupeleihin. Tästä kaudesta jäi varmasti itse kullekin hyviä muistoja, joistä päällimmäisenä varmaan muistuu mieleen E-junioreille kesäkuussa järjestetty Alandia Cup Ahvenanmaalla. Tammi-huhtikuussa jalkapalloharjoituksia pidettiin Pajamäen juniorijalkapallohallissa kaksi kertaa viikossa. Tämän jälkeen siirryimme harjoittelemaan ulos Pajamäen hallin vieressä olevalle hiekkakentälle aina elokuun loppuun asti. Helsinki Cupista alkoi taas se perinteisesti ansaittu jalkapallokesäloma, jota vietettiin heinäkuun loppuun. Lokakuussa jalkapalloharjoitukset siirtyivät taas takaisin Pajamäen juniorijalkapallohalliin, jossa ohjattuja harjoituksia järjestettiin torstaisin ja sunnuntaisin. Lisäksi Futsaltreenejä alettiin vetää tiistaisin Strömbergin koululla lokakuun lopusta alkaen. Otimme osaa seuraaviin turnauksiin, sarjoihin ja tapahtumiin: * * * * * * * * FC Espoon talvisarja (Pojat E-94 lohko 3 + jatkopelit) VJS-Pääsiäisturnaus Myyrmäki-hallissa (lohko H + jatko pelit sijoista 1-16) Kevään 2005 SPL Helsinki piirisarja (F-10 pojat lohko 4) PiTan pelipäivä Alandia Cup Ahvenanmalla (ryhmä 4) Helsinki Cup (E-11 pojat lohko 8) Syksyn 2005 SPL Helsinki piirisarja Alandia Cup 2005 (F-10 pojat lohko 6) PuiU-turnaus (C-lohko + jatkopelit sjoista 9-16) Alandia Cup

16 E-juniorit (1994) 2005 Oheisista kesäisen aurinkoisista kuvista jokainen voi hyvin aistia, millä sykkeellä pojat pelasivat turnauksisssa ja olivat mukana tämän vuotisessa joukkueessa. Erityiskiitokset Kimmo Räisäselle vauhdikkaista kuvista ja Timo Hätälälle pelipaitojen hankintaan liittyvien asioiden hoitamisesta. Joukkueen pelaajat, valmentajat, toimihenkilöt ja vanhemmat ovat kaikki omalla panoksellaan tehneet/mahdollistaneet vuoden 2005 joukkueen eli PPV:n E-juniorit. Kiitokset kuuluvat myös heille! Erkki Ruponen, JoJo Kuluvana pelivuonna E-junioreihin kuului kaiken kaikkiaan 17 poikaa, jotka esitellään alla aakkosjärjestyksessä ns. pelaajakorttien muodossa: Miki Bergroth, Joonas Carlsson, Elias Herranen, Sami Hätälä, Juha-Pekka Joronen, Jeffrey Kam, Markus Kari, Eero Kenttä, Juhana Laakso, Otto Nousiainen, Markus Rantakangas, Eeki Ruponen, Sakari Räisänen, Ville Sainio, Julius Soini, Johannes Teittinen ja Aleksi Tuominen. Valmentajina ovat olleet: Jere Järvinen, Mikko Lamberg ja Jari Tuominen (vastuuvalmentaja). Toimihenkilöinä ovat toimineet: Seppo Laakso (rahastonhoitaja), Sirpa Jylkkä (huoltaja), Tarja Kam (huoltaja), Ilpo Kari (huoltaja) ja Erkki Ruponen (joukkueenjohtaja). 16

17 E-juniorit (1994) 2005 Helsinki Cup

18 D2-juniorit (1994) 2006 D2-junioreihin kuului parhaillaan 16 poikaa, jotka Jarkkoa lukuun ottamatta esitellään aakkosjärjestyksessä ns. pelaajakorttien muodossa vuoden 2005 osassa (E-juniorit (1994)). Pelivuoden 2006 aikana mukana ovat olleet seuraavat pelaajat: Miki Bergroth, Joonas Carlsson, Elias Herranen, Sami Hätälä, Jeffrey Kam, Markus Kari, Eero Kenttä, Juhana Laakso, Otto Nousiainen, Jarkko Nuutilainen (kuvassa 1 Helsinki Cup 2006), Markus Rantakangas, Eeki Ruponen, Sakari Räisänen, Julius Soini, Johannes Teittinen ja Aleksi Tuominen. Valmentajina ovat toimineet Jere Järvinen, Mikko Lamberg ja Timo Hätälä (apuvalmentaja). Toimihenkilöinä ovat olleet Seppo Laakso (rahastonhoitaja), Timo Hätälä (huoltaja) ja Erkki Ruponen (joukkueenjohtaja). Pelillisesti kausi 2006 meni kohtuullisen hyvin, vaikka joukkueemme pelasi ailahtelevasti niin keväällä, kesällä kuin syksylläkin eli ns. jatkopeleihin ei riittänyt tarpeeksi vääntöä tai sitten ns. jatkopeleissä ei löytynyt enää tarpeeksi puristusta mitaleille asti. Jälkimmäisestä hyvinä esimerkkeinä mainittakoon FC Espoon talvisarja ja syksyn PuiU P94-turnaus. Vastaavasti perinteikäs jalkapalloturnaus Helsinki Cup 2006 heinäkuussa ja kevään ja syksyn piirisarjat osoittivat sen, että pelimme ailahtelee aikalailla päivästä toiseen. Kevään piirisarja alkoi hyvin kahdella voitolla, yhdellä tasapelillä ja yhdellä häviöllä, mutta loput kolme peliä päätyivät tappioon, joista ainakin viimeisen voi pistää väsymyksen piikkiin eli yhdellä vaihtomiehellä pelaaminen oli fyysisesti liian kuluttavaa. Kesän parasta fudisantia saivat sekä pojat että vanhemmat ihailla Helsinki Cupin 2006 alkulohkossamme tulevaa D-12 sarjavoittajaa (FC Honka/Juniors keltaiset) vastaan. FC Hongan peli oli sydäntätykyttävää ja ihailtavan sujuvaa jalkapalloa. Syksyn piirisarjan saldona oli taas kaksi voittoa ja viisi tappiota, mutta pelillisesti syksyn pelit olivat parempia ja tasaisempia kuin keväällä. Kauteen mahtui paljon hyviä ja tasaisia pelejä, mutta edelleeen parantamisen varaa jäi, sillä pelit ailahtelivat liikaa, koska esimerkiksi vaihtopelaajia ei ollut aina tarpeeksi ja siten sekä fysiikka että pelitempo eivät kestäneet aina ihan samana pelin loppuun saakka. Kaikesta huolimatta tästä kaudesta jäi varmasti itse kullekin hyviä muistoja, etenkin FC Hongan loistelias peliesitys ja sekä meidän pirteä peliesitys isolla kentällä PuiU P94-turnauksessa, jossa pelasimme ensimmäistä kertaa 11 vastaan 11 pelaajaa. Onneksi talvikaudelle löytyy vaihtoehto futsalista, joka on yksi jalkapallon sisäpelimuodoista. Näin ollen jatkamme normaalisti kohti kautta 2007 mm. pelaamalla SPL Helsingin piirin järjestämässä futsalturnauksessa minimissään marraskuun lopusta aina maaliskuun loppuun saakka. Lisäksi harjoitukset jatkuvat kolmesti viikossa vuoden loppuun ja vuosi 2007 ainakin aloitetaan kahdella harjoitusvuorolla viikossa. Kautta 2007 silmällä pitäen olemme käyneet syksyllä kaksi epävirallista keskustelua joukkueiden mahdollisesta yhdistymisestä, koska meillä ja kahdella muulla pikkuseuralla on se tosiasia edessä, että pelaajia ei ole enää riittävästi jatkamaan isolla kentällä omana joukkueena. Mielestäni saman ikäluokan ja erityisesti ko. tilanteessa olevien joukkueiden tulisi tehdä näkyvää yhteistyötä, jotta mm. poikien harrastus voisi jatkua saumattomasti ja itse joukkueiden yhdistyminen olisi helpompaa isolle kentälle siirryttäessä. Asiaa on nyt turha spekuloida sen enempää, sillä olemme varmaan kaikki paljon viisaampia ko. asian suhteen vuoden vaihtumisen jälkeen. Otimme osaa seuraaviin turnauksiin, sarjoihin ja tapahtumiin: FC Espoon talvisarja (pojat 94/lohko D: 8. sija / 32 joukkuetta) Kevään 2006 SPL Helsinki piirisarja (D12/lohko 3 ja 6. sija / 8 joukkuetta ) KyIF P94-turnaus (5. sija / 10 joukkuetta) Helsinki Cup (D-12/lohko 10: 6. sija / 6 joukkuetta) Syksyn 2006 SPL Helsinki piirisarja (D12/lohko 3: 6. sija / 8 joukkuetta) PEP-turnaus (10. sija / 12 joukkuetta) PuiU P94-turnaus (lohkovoitto alkusarjassa ja 4. sija / 8 joukkuetta) Joukkueen pelaajat, valmentajat, toimihenkilöt ja vanhemmat ovat kaikki omalla toiminnallaan ja panoksellaan tehneet vuoden 2006 joukkueen eli PPV: n D2-juniorit. Kiitokset Teille kaikille taas yhdestä yhteisestä vuodesta jalkapallon parissa! Erkki Ruponen, JoJo 18

19 D2-juniorit (1994) 2006 Helsinki Cup 2006 D2-juniorit (1993) 2005 Elämä juniorijalkapallon parissa on täynnä yllätyksiä. Näitä yllätyksiä -niin negatiivisia kuin positiivisiakinkoimme menneellä kaudella rutkasti. Kausi oli myös monien muutosten aikaa. Siirryimme suuremmalle pelikentälle. Nyt kentälliseen tarvittiin yhdeksän pelaajaa ja paitsiosääntö tuli peliin mukaan. Peliaikakin piteni. Ja piirisarjan edistymistä pystyttiin ensimmäistä kertaa seuraamaan netistä. Kevään yhtenä positiivisimmista muistoista on huhtikuinen harjoitusleiri Lohjan Kisakalliossa. Leiri suunniteltiin huolella, sekä valmennusohjelman että poikien vapaa-ajan suhteen. Leirin positiivinen vaikutus joukkuehenkeen kantoi koko kevään piirisarjan ja tuloksena oli seitsemän peliä ilman yhtään tappiota. Lohkon ensimmäinen sija. Juniorijalkapallossa joukkueen tilanteet muuttuvat nopeasti. Edellisellä kaudella valmentajilla oli vaikeuksia antaa kaikille pelaajille riittävästi peliaikaa. Nyt meillä oli pelejä, joissa kentällä ei ollut yhtään vaihtopelaajaa ja vettä satoi, mutta voitto tuli. Keväällä pelaajia oli joukkueessa vielä 14. Kun joukkue on pieni, ei peleistä poisjäämisiin paljon ole mahdollisuuksia. Ensimmäistä kertaa tarvitsimme apuvoimia PPV-94: ltä kevätkautemme viimeisessä, EBK:n järjestämässä, turnauksessa. Helsinki Cupissa kohtasimme joukkueen historian ensimmäisen kansainvälisen vastustajan. Valmentajamme Ilkka Tuomi kauhistui, kun kuuli, että lohkossamme pelasi Smena Kovkaz. Olimme kuitenkin lohkona ainoa joukkue, joka sai tehtyä Smenan muuten puhtaaseen maaliin yhden osuman. Lopputulos jäi meidän tappioksemme. Helsinki Cupin jälkeen joukkueemme rivit repesivät ja syyskauden alussa joukkue pieneni kuudella pelaajalla loukkaantumisen, ulkomaille muuton, lopettamisen ja muihin joukkueisiin siirtymisten takia. Olimme kevään hyvän menestyksen johdosta nousseet piirisarjassa ylempään lohkoon ja vastustajat olivat edellistä kautta kovempia. Pelaajat omassa joukkueessa eivät riittäneet. Elimme hetken epätoivon hetkiä ja se näkyi myös joukkueen pelaamisessa. Pelaaminen ei sujunut, motivaatiota ei löytynyt, eikä tulosta syntynyt. Onneksi saimme jälleen Jari Tuomiselta ja PPV-94: lta apua. Kiitos Jarille, Otto Nousiaiselle, Johannes Teittiselle, Sami Hätälälle, Aleksi Tuomiselle ja Eero Kentälle avusta! 19

20 D2-juniorit (1993) 2005 Oman joukkueemme pojat ottivat täydennykset hyvin vastaan ja muutaman pelin jälkeen homma alkoi sujua. Hyvää harjoitusta yhdistettynä joukkueena pelaamiselle haimme Valtin järjestämästä Eloturnauksesta. Vettä satoi molempina päivinä, kaikissa peleissä, ja tuoksu autossa kotimatkalla hikisten ja märkien poikien kanssa oli sanoinkuvaamaton. Vaikka syksyn piirisarjassa välillä hävisimme rökäletappiota, voittoja tuli kuitenkin kuudesta pelistä kolmessa. Kun lohkossamme muut pelasivat pelinsä tasan, saimme kolmesta voitosta pisteitä niin paljon, että sijoituimme lohkon toiseksi. Tämä lienee kauden yksi positiivisimmista yllätyksistä. Yhtenä tekijänä hienoon tulokseen oli se, että loppukauden otteluissa joukkue pelasi aikaisempaa paremmin joukkueena, ei enää yksittäisten pelaajien kautta. Haikein mielin vietimme joukkueen päättäjäisiä lokakuun alussa hohtokeilauksen ja pizzan merkeissä. Sanomattakin on selvää, ettei PPV-93 joukkue jatka ensi kaudella. Pojista neljä on ollut mukana joukkueen perustamisesta vuoden 2002 alusta lähtien mukana. Yhdessä olemme kokeneet monelaisia iloja ja suruja sekä monia yhteisiä hauskoja hetkiä. Myös me vanhemmat olemme päässeet kentän laidalla jalkapallon imuun. Jatkossa osa joukkueestamme pelaa todennäköisesti PoHu:n riveissä, osa siirtyy kuitenkin muihin joukkueisiin. Toivottavasti kuitenkin näemme, sekä vanhempia että poikia, jalkapallokentän laidalla jatkossakin. Kiitoset pojille kuluneesta kaudesta ja yhteisistä vuosista jalkapallon merkeissä. Kiitokset valmentajille Ilkka Tuomelle ja Pauli Räsäselle siitä, että olette antaneet pojille mahdollisuuden harrastaa. Kiitokset myös rahastonhoitaja Leena Räsäselle ja huoltaja Juha Maanoselle. Sekä tietysti kiitos kaikille vanhemmille, isille ja äideille, yhteistyöstä! Menneellä kaudella joukkueessa pelasivat koko kauden tai osan kaudesta: Antti Hassi, Juhani Hassi, Juhana Heiskanen, Ivar Koene, Joonas Maanonen, Lauri Lapatto, Leo Pajunen, Reko Pakarinen, Henri Peltonen, Janne Pohjola, Antti Räsänen, Sasu Taalas, Christian Tuomi ja Markus Wirzenius. Minna Piispa, joukkueenjohtaja 20

21 Edustusjoukkue 2005 Hyvä alku päättyi pettymykseen Edellisen kauden pettymykset oli nielty ja valmistautuminen uuteen kauteen sujui hyvin. Maalivahti osastolla Kaide menetettiin lopullisesti savolaisille, sillä mies lähti opiskelemaan Kuopioon. Kaffe päätti myös keskittyä opintoihin, joten menetys sekin. Ehkä suurin menetys oli kuitenkin Leukku, joka hyvin menneen kauden jälkeen päätti lähteä kokeilemaan siipiään kakkosen LPS:aan. Paluumuuttajiakin toki oli. Tuokki palaili intistä tervehtyneenä. Miikka ortopedien paikkailemana pitkältä tauolta, sekä Hyny vuoden kestäneeltä sairaslomalta. Talvi sujui perinteisesti Pirkkolan lumisia metsiä mittaillessa. Testiajat paranivat pikkuhiljaa vähemmän käyneilläkin. Simon ajat tosin viittasivat mahdollisuuksiin Helsingin kisojen 800 metrillä. Lihaskunto parani ja joiltakin putosi jopa rasvaprosentti. Muuten talviolosuhteet kaupungin osalta huononivat. Bolliksen kutonen olisi kuulunut käyttökieltoon ja, kun Myllis ja Bolliksen seiska vuorottelivat viikottain, oli mahdollinen lisäarvo löydettävä kertojen sijasta tilaisuuksien laadusta. Treeniprosentit pysyivät kuitenkin edellisen vuoden tasolla, eikä talvipakkanen antanut paljon mahdollisuuksia taktisten kuvioiden hiomiseen. Nuoret miehet olivat kuitenkin taas vuoden vanhempia ja kokeneempia, joten odotukset olivat joukkueella korkealla. Treenipelit alkoivat perinteisessä lumimyrskyssä Keravalla. Tasuri KP-75 vastaan oli hyvä avaus. PMP nitisti niukasti 1-0. Piirinsarjassa Kiffen näytti kaapin paikan, eikä piirin finaaleihin tänä vuonna ollut asiaa. Myyrmäessä päästiin halliin, eikä Tikkurilan kakkosella ollut mitään palaa. Kevään kohokohta oli Kallion kentällä pelattu Gold-cup, jossa vastaan astui perinteisiä kakkosen joukkueita. Kontu kaatui avausottelussa puhtaasti, eikä Ykkösen PK-35:lla ollut toisessa ottelussa yhtään helpompaa. 1-2 tappio hienon pelin jälkeen oli kauden mieleenpainuvimpia otteluita. Tappio pilkuilta pronssiottelussa Ponnareita harmitti lähinnä vain Figen loukkaantumisen vuoksi. Peli kulki ja joukkue oli fyysisesti ja henkisesti hienossa vireessä. Kolmosen pelit alkoivat siitä mihin treenipelit päättyivät. Avaus pelattiin tutulla Kallion karvalanka- matolla ja vaikka alku oli nihkeää, oli RoU:n alistuttava toisen jakson myllytyksessä. Jatko sujui hienosti kopse, PoHu ja TiPS saivat vuorollaan kokea huippukuntoisen pikajunan jyskytyksen. Neljän kierroksen jälkeen 12 pistettä maalierolla 17-1 näytti todella hyvältä. Pirkkolassa kurssi kääntyi. Kahdella pilkulla hävittiin kovakuntoiselle Puistolalle. Heti perään tuli tappio surkealla esityksellä Myyrmäen tuulessa AC Vantaalle ja kun vielä SaPa pieksi Siltamäessä niukasti oli kauden tavoite käytännössä karannut. Malmia vastaan pelattiin hyvä peli, mutta jotenkin vaan tuntui siltä, ettei Malmia pysäyttäisi tällä kaudella mikään. 21

22 Edustusjoukkue 2005 Syyskierros alkoi jälleen tyypillisesti. Rankkasateen pehmittämällä Mylliksen ykkösellä RoU maksoi potut pottuina ja voitti ansaitusti maalilla. Loppukausi sujui ailahdellen. Tiukat pelit Puistolaa ja Tikkurilaa vastaan hävittiin, eikä varsinaista maalijuhlaa nähty kuin aneemista Vantaata vastaan. PoHu-tappio oli syksyn nöyryyttävin, mutta onneksi päätösmatsi Malmia vastaan jätti hyvän mielen ja kipinän seuraavaan kauteen. Kauden odotukset eivät olleet epärealistiset. Loukkaantumisilta ei selviä mikään joukkue, mutta kyllä Laden, Miikan, Hynyn, Figen ja Konttisen loukkaantumiset vuorotellen tylsyttivät joukkueen syömähammasta liikaa. Maalivahtipeli ei ollut kompastuskivi, mutta ei se alkukaudesta paljon lisäpisteitä kyllä tuonutkaan. Malmi oli odotetun kova ja sillä oli ylivoimainen rutiini. Malmiin ja Puistolaan verrattuna PPV on kuitenkin vielä nuori ja kokematon joukkue, vaikka osalla on jo vuosia kolmosen matseja. Kolmosen taso nousee kärjen osalta jatkuvasti. Monet joukkueet panostavat vuosittain nousuun saavuttamatta siitä huolimatta tavoitettaan. Onko PPV:sta tämän porukan haastajiksi jää nähtäväksi. Kiitokset koko joukkueelle, sen uskollisille kannattajille ja toiminnan tukijoille Kauden parhaina pelaajina palkittiin maalikuningas Matti Lauha, puolustuksen taituri Simo Soini ja ikitsemppari Jonathan Ekholm. Valmennuksesta vastasivat Harri Korpilaakso ja Timo Torkkeli Edustusjoukkue 2006 Edustusjoukkueen tavoitteena oli vuonna 2006 sijoittua kolmosen kärkisijoille omassa lohkossa. Tätä silmälläpitäen harjoittelu oli vuoden alkupuolella hyvin tehokasta; kolme, neljä kertaa viikossa hikoiltiin Pirkkolassa ja Bolliksella. Piirinsarja sujui erinomaisesti. Loppuottelussa kaatui HIFK Soccer lukemin 2-0 ja vaikka sarja sujuikin vaihdellessa pelaajia eri peleissä eri pelipaikoilla, oli peli välillä varsin näyttävää ja viihdyttävää. Huhtikuussa alkoivat sitten oikeat pelit eli kolmonen. Tänä vuonna pelattiin ns. länsilohkossa, joten Hanko, Karjaa, Lohja, Nummela ja Espoo tulivat varsin tutuiksi pelikauden aikana. Sarjan alku sujui hyvin, sillä ensimmäisistä peleistä kolahti miltei täysi pistepotti. Tämän jälkeen iski joukkueen pelaajiin loukkaantumissuma, joka kesti koko kevätkauden. Kun lisäksi peleistä oli ulkomailla muutama pelaaja, oli parissa ottelussa lähellä sellainen tilanne, että valmentajat olisivat joutuneet kentälle. Kevään peleistä oli saldona vain kymmenen pistettä, joten tilanne oli hieman tukala. Syksyllä pelaajatilanne koheni niin, että pistepussi näytti kahtakymmentäyhdeksää, kun kausi oli paketissa; lohkon voittajan kanssa pelattiin tasan ja kakkonen Hanko voitettiin miltei rökälenumeroin 4-1. Päävalmentajana toiminut Harri Korpilaakso lopetti ansiokkaan valmentajauransa PPV:ssä (toistaiseksi) ja hänen jalkapallokengissään jatkaa Jari Hiltunen. Timo Tico Torkkeli toimi erinomaisena kakkosvalmentajana ja jatkaa myös ensi vuonna. Vuonna 2007 parannamme asemiamme kolmosessa ja taistelemme lohkon kärjessä!! * * * Pajamäen jalkapallohalli, keväällä

23 Kakkosjoukkue 2005 PPV2 lähti kauteen muuttuneista asemista. Loistavaan tappiottomaan putkeen syksyllä 2004 joukkueen luotsanneet Karri Laurila, Karri Karsi ja Jan Karlqvist siirtyivät KKI35-joukkueen peräsimeen, ja samalla puolet joukkueesta tuli ikämiesikään. Kaikkien todettiin kuitenkin olevan halukkaita pelaamaan myös 4. divisioonan otteluita, joten joukkue pysyi lähes ennallaan. Tulokkaitakin oli; vanhentuneita PPV-junnuja liittyi porukkaan. Talviharjoittelun olosuhteet kaupungissamme alasarjajoukkueille ovat tunnetusti heikot, joten varsinaista lajiharjoittelua oli talven aikana vaatimattomasti. Pelaajamme kuitenkin palloilivat eri joukkueissa eri futsalsarjoissa, ja käytimme talven läpi futsaliin myös yhtä salivuoroa viikossa, joten pallotuntuma ei täysin kylmän kauden aikana kadonnut. Valmistautuminen kauteen otteluiden muodossa ei myöskään täysin onnistunut. Pelasimme tammikuussa yhden harjoitusottelun ja huhtikuussa toisen. Lisäksi tilille kertyi yksi Suomen Cupin ottelu. IC-luokan piirinsarjaa ei FagerholmMikael HakalaPetri HakkarainenPertti HallikainenKimmo HelasteräVelimatti JuholaJanne JusufFiki Karsi Karri KumpulainenHarri LassilaTommi LauhaHeikki LaurilaKarri Lehto Antti MartinsenKurt NieminenJari PatamaJoonas PeltonenAntti PeltonenMatti PietiläEero SaarelaSampsa SalminenJuha SorriTuomas Tuutti Vesa VäyrynenPekka Öhman Tommy huonojen sää- ja kenttäolosuhteiden vuoksi pelattu lainkaan. Divisioonassa pelilliset otteet ja sen myötä myös tulokset heittelehtivät reippaasti. Sekä huumaavaa voiton riemua että karvaita tappion kyyneleitä näkyi kauden aikana. Sarjassa ylemmäksi sijoittuneilta vietiin pisteitä, mutta niitä menetettiin selkeästi heikommille joukkueille. Maalinteko oli hankalaa koko kauden; edellisvuoteen verrattuna tehtyjen maalien määrä putosi neljäsosalla. Laaja materiaali kuitenkin takasi sen, että jokaiseen otteluun oli käytettävissä runsaasti kovia pelimiehiä, vaikka puolet joukkueesta palloili myös ikämiessarjassa. Sijoitus 4. divisioonan 1. lohkossa oli lopulta 5/12, jota voidaan pitää tyydyttävänä. Kesäkauden harjoittelu vietiin läpi Lassilassa, Kannelmäessä ja Talin H2:lla. Tarkemmat raportit otteluista ovat luettavissa nettisivuilta. Kaikenkaikkiaan kausi oli jälleen erittäin mukava, mistä kiitos kuuluu kaikille joukkueen pelaajille. Muutamia nimiä kauden varrelta tulee kuitenkin mainita. Joukkueen edesottamuksista kentällä vastasi nyt ensimmäistä kauttaan Velimatti Helasterä apunaan Juha Salminen. Rahojen päällä istui Karri Karsi. Allekirjoittanut avusti edellä mainittuja. Kauden jälkeen palkittiin maalitykki Antti Lehto, 1773 minuuttia kauden aikana takalinjoilla luutinut Pertti Hakkarainen ja positiivisia otteita sekä kentällä että sen ulkopuolella kauden aikana esittänyt Kurt Martinsen. Uutta matoa koukkuun nelosessa viritellään taas kevään 2006 koittaessa! Antti Peltonen joukkueenjohtaja Kakkosjoukkue 2006 PPV2:n kausi oli sekä tuloksellisesti että peliesitysten puolesta pettymys. Kauden aikana ei onnistuttu keräämään riittävästi pisteitä, minkä seurauksena vauhtia otetaan ensi vuonna 5. divisioonasta. Talviharjoittelu oli edellisvuotta parempaa, mutta säännöllisten vuorojen puute ja ailahtelevainen osallistuminen heikensivät treenaamisen tasoa; pääasiassa palloiltiin edustusjoukkueelta käyttämättä jääneillä vuoroilla tai yhdessä sen kanssa sekä futsal-sarjoissa. Kevään valmistavana turnauksena pelattu IC-luokan piirinsarja sujui maaliskuussa hyvin. Voitot kiskottiin alkusarjan otteluissa, puolivälierissä ja välierissä. Sitten koitti huhtikuu, ja ilmeisesti kevätväsymys iski. Piirin finaali hävittiin, samoin Suomen Cupin 1. kierroksen ottelu ja samaan syssyyn myös sarjaavaus. Tästä ei koko kauden aikana kyetty tasoa juuri nostamaan. Varsinkin kevätkausi oli katastrofaalinen. Yhdestätoista ottelusta voitettiin kaksi, loput hävittiin. Harjoitteluaktiivisuuskin lopahti, osittain ikämiespelaajien omassa sarjassaan pelaamisen vuoksi, huhtikuun Pitäjänmäen ja Lassilan vuorojen aktiivisesta osanotosta touko-kesäkuun Kannelmäen ja Talin vajaaseen kymmeneen mieheen. 23

24 Kakkosjoukkue 2006 Kesätauon jälkeen peliesityksen osoittivat piristymisen merkkejä, ja toivo putoamisen välttämisestä alkoi kasvaa. Harjoittelun todettiin olevan yliarvostettua, eikä joukkue pitänyt yhtään harjoitusta elokuun alun jälkeen. Parantuneiden otteiden huippuna piestiin lohkokärki Pirkkolan kotiareenalla, mutta kun lopulta yskähdeltiin heikompien joukkueiden kanssa oli lopputulos edellä mainittu. Joukkuetta valmensivat Velimatti Helasterä ja Juha Salminen. Rahoja vahti mustasukkaisesti Karri Karsi. Allekirjoittanut avusti edellä mainittuja. Antti Peltonen joukkueenjohtaja Kolmonen eli SEOS 2005 Seos harppasi ylöspäin Kun Seokselle tarjottiin viime talvena paikkaa Kutosessa, kuului joukkueesta sellaistakin ääntä, että parempi ehkä pysyä Seiskassa missä pärjätään. Ääni vaiennettiin. Ja niin kävi, että vastoin odotuksia voittoja alkoi tulla myös sarjaporrasta ylempänä, johon ei mennä vain ilmoittautumalla. Ansioilla sinne meni Seoskin missattuaan edellissyksynä nousun niukasti, se tuli sitten peruutuspaikan myötä vähän viiveellä. Syy epäillä pärjäämistä Kutosessa oli luonnollinen. Joukkueen runko, vuosimallia 1986, oli tullut ikään, jossa harmaa asu kutsuu jopa voimallisemmin kuin kunniakas PPV:n punainen. Joukkue kuitenkin saatiin jalkeille. Vanhoille sotaratsuillekin oli käyttöä. Menestyksekkään kauden salaisuus oli yhteispelin hioutuminen edelleen. Kauden kohokohta nähtiin Jakomäen futispyhätössä. Siihen asti tappioitta pelannut Zoom joutui tasaväkisestä ensimmäisestä puoliajasta huolimatta nöyrtymään lopulta selvästi. Lieneekö Janne Suokonautiollakin varustettu tähtisikermä vieläkään toipunut löylytyksestä. Numerot, täysin ansaitut, puhuvat puolestaan Loppukaudesta Seoksen pelissä näkyi Pauli Partasen poistuminen inttiin. Siitäkin lopulta toivuttiin. Ote nousukarsintapaikasta lipesi vasta viimeisen kierroksen kaatosateessa Kannelmäessä. Kirvely kertoi pitkästä harppauksesta kauden aikana; olihan alkuperäinen tavoite ollut vain sarjapaikan säilyttäminen. 24

25 Kolmonen eli SEOS 2005 Ylärivissä vasemmalta: Antti Tolvanen, Otto Yli-Perttula, Pekka Pulkkinen, Markus Ristaniemi ja Jaakko Pulkkinen. Keskellä vasemmalta: Taavi Kotkavuori, Tero Pulkkinen, Jouni Kotkavuori, Jukka Kotkavuori, Sven Saxen ja Antti Repo. Alhaalla: Sakari Kiilavuori, Aapo Kotkavuori ja Joni Karjalainen. Joukkueessa pelasivat myös Kai Kiilavuori, Aki Tiihonen ja Pauli Partanen. Loppu hyvin, kausi hyvin Kauteen 2006 Seos lähti hieman ristiriitaisin odotuksin. Edellisellä kaudella oltiin taisteltu loppuun saakka jopa noususta 5. divisioonaan, ja talven aikana harjoitusaktiivisuus oli ollut ilahduttavan hyvää. Toisaalta tiedettiin, että iso osa joukkueen runkopelaajista tulisi olemaan armeijan harmaissa. Onneksi olimme saaneet tilalle nuoria vahvistuksia, jotka kauden mittaan lunastivat paikkansa joukkueessa. Olosuhteet huomioon ottaen tavoitteeksi laitettiin sarjassa säilyminen. Tavoitteen toteutuminen osoittautui kuitenkin keväällä yllättävän vaikeaksi. Kuudesta pelistä oli saldona vain 3 pistettä tasapeleillä. Myös talven harjoitusinto oli romahtanut, eikä harjoituksissa käynyt kuin muutama pelaaja. Tämä näkyi myös otteissa kentällä. Pallo ei liikkunut yhtä hyvin kuin alkukaudesta, ja peli-into tuntui olevan hieman kateissa. Kesän aikana Seos treenasi lähinnä pienellä porukalla Tapiolassa mainiolla ministadionilla. Syyskauteen lähdettiin sarjan viimeiseltä sijalta toinen jalka jo pelottavan tukevasti seiskadivarissa. Ja kun heti tuli tappio, se tuntui käytännössä kuoliniskulta Seoksen monivivahteiselle uralle kutosessa. Kolmonen eli SEOS 2006 Joukkue onnistui kuitenkin kokoamaan itsensä hienosti, ja seuraavan ottelun voiton myötä taistelu säilymisestä sai uutta potkua. Loppukaudesta saalistimme kuudesta viimeisestä ottelusta upeat 13 pistettä, jotka loppujen lopuksi säilyttivät meidät 6. divarissa kevyesti 8 pisteen turvin. Kaiken kaikkiaan kausi oli hyvin kaksijakoinen. Kevätkausi meni penkin alle, kun taas syyskausi oli erinomainen. Myös pelin taso heilahteli huomattavasti. Seos onnistui ainoana joukkueena häviämään lohkon viimeiseksi jääneelle joukkueelle, mutta otti toisaalta kahdelta lohkon kärkijoukkueelta molemmilta pisteet. Maaleja päästimme koko kaudella 13. ottelussa vain 12, mikä oli kolmanneksi vähiten koko lohkossa. Toisaalta teimme vain 10 maalia, joka oli taas lohkon heikoin lukema. Seoksen tunnusomaisena piirteenä oli, tälläkin kaudella, kyky pelata kärkijoukkueita vastaan erinomaisesti ja alittaa rima huonompia joukkueita vastaan pelattaessa. Tulevan kauden haasteena onkin talven hyvän harjoitusaktiivisuuden jatkuminen kesälle ja tasaisen suoritusvarmuuden säilyttäminen. Näillä eväillä sekä kärki- että jumbojoukkueet tulevat kaatumaan läpi kauden. Aapo Kotkavuori, kapteeni, SEOS 25