ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS (LUONNOS) ASEMAKAAVAKARTTA NRO xxxxxx PÄIVÄTTY x.x.20xx. Asemakaavan muutos koskee:

Transkriptio

1 LUONNOS LUONNOS 1 (12) Ksv:n hankenro 0890_6 HEL ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS (LUONNOS) ASEMAKAAVAKARTTA NRO xxxxxx PÄIVÄTTY x.x.20xx Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 2. kaupunginosan (Kluuvi) korttelin 40 tonttia 14 sekä katualueita Kaavan nimi: Säätalon asemakaavan muutos Laatija: Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto Vireilletulosta ilmoittaminen: x.x.20xx Kaupunkisuunnittelulautakunta: Nähtävilläolo (MRL 65 ): x.x.xxxx Kaupunkisuunnittelulautakunta /-virasto: Hyväksyminen: kaupunginvaltuusto Voimaantulo: Alueen sijainti: Säätalo sijaitsee Helsingin keskustassa Kaisaniemen puiston eteläpuolella (Vuorikatu 24). KAAVASELOSTUKSESSA esitetään kaavaratkaisun keskeinen sisältö ja suunnittelun vaiheet. Selostusta täydennetään kaavaprosessin edetessä.

2 LUONNOS LUONNOS 2 (12) YHTEYSHENKILÖT KAAVAN VALMISTELUSSA Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Maankäyttö: Ilpo Forssén, projektipäällikkö, Juho Palviainen, suunnittelija, Liikenne: Pekka Nikulainen, liikenneinsinööri Teknistaloudelliset asiat: Raila Hoivanen, diplomi-insinööri Julkiset ulkotilat, maisema, suojelu: Sakari Mentu, arkkitehti Vuorovaikutus: Maija Mattila, vuorovaikutussuunnittelija Pia Havia, suunnitteluavustaja

3 LUONNOS LUONNOS 3 (12) SISÄLLYSLUETTELO ASEMAKAAVAN KUVAUS... 5 Tavoitteet... 5 Mitoitus... 5 Alueiden käyttötarkoitus ja korttelialueet... 6 Liikenne ja pysäköinti... 7 Palvelut... 8 Esteettömyys... 8 Suojelukohteet... 8 Maanalaiset tilat ja yhdyskuntatekninen huolto... 9 Asemakaavan vaikutukset... 9 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELU- JA KÄSITTELYVAIHEET... 12

4 LUONNOS LUONNOS 4 (12) LIITTEET 1 Seurantalomake 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3 Kuvat ja kartat Sijaintikartta Ilmakuva Asemakaavakartta (A4/A3-koossa) Havainnekuva Ote maakuntakaavasta Ote 2. vaihemaakuntakaavasta Ote Yleiskaava 2002:sta Ote Helsingin uudesta yleiskaavaehdotuksesta (Kslk:n päätös ) Ote voimassa olevista asemakaavoista

5 LUONNOS LUONNOS 5 (12) TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutos mahdollistaa Säätalon käytön toimitilarakennuksena, turvaa jalankulkuyhteydet Kaisaniemen puistoon sekä Puutarhakadun linjalla olevan korttelirintaman edustan itälänsi-suuntaisen jalankulkuraitin jatkuvuuden tontin kohdalla. Kaavamuutos mahdollistaa myös yleiskaavaan merkityt maanalaiset tilavaraukset. Kerrosalaa muodostuu yhteensä 7100 k-m 2, joka on kokonaisuudessaan toimitilaa. Tontin eteläreunassa oleva kävelyyhteys merkitään katualueeksi, joka varataan jalankulkuun. Katualueeksi muuttuvan alueen pinta-ala on n. 87 m 2. Helsingin kaupunki omistaa asemakaavamuutoksen kohteena olevan tontin 40/14 sekä katualueet. Tontilla olevan rakennuksen omistaa Senaatti-kiinteistöt. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen aloitteesta. ASEMAKAAVAN KUVAUS Tavoitteet Mitoitus Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa tontilla olevan rakennuksen käyttö ja kehittäminen toimitilarakennuksena, turvata jalankulkuyhteydet Kaisaniemen puistoon sekä mahdollistaa yleiskaavaan merkityt maanalaiset tilanvaraukset. Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että hankkeessa varataan alueita yritystoiminnan tarpeisiin, kehitetään kaupunginosaa monipuolisesti ja vahvistetaan Helsingin erityispiirteitä. Muutosalueen pinta-ala on 1762 m 2. Voimassa olevassa asemakaavassa ei ole määritelty rakennusoikeutta. KTY-alueen pinta-ala on 1396 m 2. Rakennusoikeus on 7100 k-m², joka on olemassa olevan rakennuksen kerrosala (6850 k-m 2 ) täydennettynä ensimmäisen kerroksen arkadin muuttamisella sisätilaksi. Katualueen pinta-ala on 366 m 2, josta uutta katualuetta on 87 m 2. Määritettäessä tontilla sijaitsevan rakennuksen enimmäiskorkeutta sekä alinta louhintatasoa on otettu huomioon nykyisen rakennuksen korkeus sekä maanalaiset olemassa olevat rakenteet ja eri kaavatasoihin merkityt tilavaraukset.

6 LUONNOS LUONNOS 6 (12) Alueiden käyttötarkoitus ja korttelialueet Alueen lähtökohdat ja nykytilanne Tontin 40/14 käsittävä kaavamuutosalueen osa on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi. Asemakaavan mahdollistamille kahdeksan- ja kaksikerroksisille rakennuksille ei ole osoitettu rakennusoikeutta kerrosalana. Olemassa olevan rakennuksen on suunnitellut Veli Valorinta ja se on valmistunut vuonna 1966 Ilmatieteen laitoksen keskustoimipaikaksi. Rakennuksen eri osiin on aikaisemmin ollut sijoitettuna sään havainnoimiseen käytettäviä laitteita ja niihin liittyviä rakennelmia. Rakennuksen kaksi maanalaista kerrosta sijoittuvat koko tontin alueelle sekä myös tontilla olevan jalankulkuyhteyden alle. Tällä hetkellä rakennuksen omistava Senaatti-kiinteistöt haluaa mahdollistaa myös yksityisten toimijoiden sijoittumisen rakennukseen. Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen sijoittuva arkadi ja sitä rajaavat pilarit hallitsevat katunäkymää tarkasteltaessa rakennusta Puutarhakadulta ja Vuorikadulta. Tontin eteläosaan rakennuksen pihalle sijoittuu ajoramppi, josta on kulku rakennuksen maanalaisiin huoltotiloihin sekä pysäköintipaikoille. Tontin etelärajaa pitkin kulkee kapea jalankulkuyhteys ja rappuset Kaisaniemen puistoon. Jalankulkuyhteys sijoittuu kokonaisuudessaan tontille, mutta reitti on ollut yleisessä käytössä. Epäselvä ja epäjohdonmukainen tilanne on aiheuttanut ongelmia jalankulkualueen kunnossapitoon liittyvissä kysymyksissä. Rakennuksen itäpuolella sijaitsee hieman leveämpi etelästä pohjoiseen kulkeva jalankulkuyhteys puistoon. Kaavamuutosalueen läheisyydessä on laadittu useita asemakaavamuutoksia, joilla on selkeytetty ja ajanmukaistettu vanhoja kaavoja vastaamaan nykytilannetta. Alueen itäpuolella sijaitsevan Kaisaniemen koulun peruskorjaus ja siihen liittyvä koulun toimintojen osittainen väliaikainen sijoittuminen Kaisaniemen puiston alueelle parakkirakennusten muodossa on muuttanut lähialueen ympäristöä siksi aikaa, kunnes peruskorjaus valmistuu. Toimitilarakennusten korttelialue (KTY) Tontti on toimitilarakennusten korttelialuetta. Rakennukseen saa sijoittaa toimisto-, hotelli- ja hoivapalveluita sekä vastaavanlaisia toimintoja. Kaavamerkinnällä on pyritty säilyttämään tontin nykyisen toiminnan luonne kuitenkin laajentaen sen käyttömahdollisuuksia nykyiseen asemakaavaan verrattuna. Tontin käytön suunnittelussa on erityisesti otettu huomioon sen sijoittuminen

7 LUONNOS LUONNOS 7 (12) RKY-alueelle sekä tonttiin olennaisesti kuuluva katunäkymä Puutarhakadulta Eduskuntatalolle. Kaavamääräyksillä ja rakennusalalla on pyritty säilyttämään katunäkymät sekä minimoimaan maisemaan negatiivisesti vaikuttavat muutokset. Tonttia ja sillä sijaitsevaa rakennusta tulee käsitellä kokonaisuutena, jolloin muutokset olemassa olevan rakennuksen hahmoon ja julkisivuun pyritään pitämään mahdollisimman lievinä. Rakennukseen ja tontin ympäristöön kohdistuvat uudistukset tulee toteuttaa korkealaatuisena, jotta ne sopivat kaupunkikuvaan sekä kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeään, valtakunnallisesti merkittävään ympäristöön. Tontin rakennusoikeus on 7100 k-m 2. Luku sisältää maanalaisiin tiloihin sijoittuvan ja arkadialueelle täydennettävän pääkäyttötarkoituksen mukaisen kerrosalan. Rakennuksen maanalaiset työ-, huolto- ja varastotilat saavat sijoittua rakennusalalle sekä ma-merkinnällä varustetulle tontin osalle ja katualueelle. Kellaritilojen louhintataso saa ulottua likimääräiseen tasoon + 1.5, joka vastaa nykytilannetta. Yleiskaavaan merkitty maanalainen tilavaraus otetaan asemakaavan muutoksessa huomioon erillisellä kaavamääräyksellä ja merkinnöillä. KTY-korttelialueelle saa sijoittaa yleiskaavaan merkityn pääliikenneverkon maanalaisen osuuden sekä valtakunnallisesti tai seudullisesti tärkeän tien tai kadun, kaupunkibulevardin tai pääkadun maanalaisen tai katetun osuuden vaatimia liikennöinti-, huolto-, kulku- ja tekniseen ylläpitoon liittyviä tiloja sekä porrasyhteyksiä ja raitisilmakuiluja suojavyöhykkeineen. Edellä mainittujen tilojen toteutuminen ei saa estyä korttelialueella tapahtuvien rakennus-, muutos- ja kunnostustöiden takia. Porrasyhteyden ja raitisilmakuilun sijainti merkitään karttaan ohjeellisena alueena. Katualueet Katualueiden yleiselle jalankululle varatut osat merkitään erillisellä merkinnällä jk. Merkinnällä turvataan jalankulkuyhteyksien säilyminen puistoon sekä selkeytetään kunnossapitovastuuseen liittyvät kysymykset. Liikenne ja pysäköinti KTY-korttelin autopaikkojen enimmäismäärä on 1 ap / 500 k-m2, jolloin pysäköintipaikkojen määräksi tulee 14. Kaikki autopaikat tulee sijoittaa KTY-alueella korttelin maanalaisiin tiloihin. Mitoitus on nykyisen ydinkeskustan alueella noudatetun laskentaohjeen mukainen.

8 LUONNOS LUONNOS 8 (12) Palvelut Esteettömyys Polkupyöräpaikkoja tontilla tulee olla vähintään 25 pp. Määrä perustuu tontille toteutettavissa olevien pyöräpaikkojen enimmäismäärään. Pyöräpaikat saa sijoittaa sekä katutasoon että maanalaisiin tiloihin. Kaava-alue sijaitsee keskustan palvelujen ulottuvilla. Asemakaava-alueen eteläosassa sijaitseva jalankulkuyhteys on esteettömyyden kannalta vaativa alue tasoerojen takia. Olemassa olevat rappuset eivät ole jyrkkyytensä vuoksi muutettavissa esteettömiksi ilman huomattavaa ympäristönmuokkausta. Esteetön kulku Kaisaniemen puistoon on mahdollista olemassa olevan rakennuksen itäpuolelta. Muutoin kaava-alue on esteettömyyden kannalta perustason aluetta. Suojelukohteet Kaava-alue on osa Kaisaniemen puiston kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeää, valtakunnallisesti merkittävää aluetta (RKY 2009). Olemassa olevaan rakennukseen ei kohdistu suojelutarpeita. Rakennus sijaitsee kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla puiston laidassa. KTY-korttelin ja katualueiden kaupunkikuvassa näkyvät rakenteet on käsiteltävä rakennuksen arkkitehtuurin osana sovittaen ne Kaisaniemen puiston kaupunkitilakokonaisuuteen, kaupunkikuvaan ja pitkiin kaupunkinäkymiin sekä ympäröivien kortteleiden näkymiin. Erityistä kaupunkikuvallista huomiota on kiinnitettävä olemassa olevaan rakennukseen kohdistuvien rakennus-, muutos- ja kunnostustöiden yhteydessä siihen, että rakennuksen hahmo ja julkisivut pyritään säilyttämään alkuperäisen kaltaisina. Ilmastointikonehuoneet, ilmakuilut, porrasyhteydet sekä niihin liittyvät osat ja kalusteet on suunniteltava, sijoitettava ja suojattava niin, että ne sopivat rakennuksen arkkitehtuuriin, pihanäkymiin, kaupunkikuvaan ja pitkiin kaupunkinäkymiin. Määräyksellä varaudutaan erityisesti yleiskaavaan merkittyjen maanalaisten tilavarausten vaatimiin tilavarauksiin tontilla ja katualueella.

9 LUONNOS LUONNOS 9 (12) KTY-korttelin ja katualueiden rakenteiden, pintamateriaalien, istutusten ja kalusteiden tulee olla kaupunkikuvaan sekä kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeään, valtakunnallisesti merkittävään ympäristöön sopivia. Maanalaiset tilat ja yhdyskuntatekninen huolto Kaava-alueen olemassa olevan katualueen alapuolella on voimassa maanalainen asemakaava 9332 (Kluuvin huoltotunneli). Kiinteistön tavara- ja jätehuoltotilat tulee sijoittaa korttelin maanalaisiin tiloihin. Kiinteistön huoltoliikennettä ei saa järjestää puistoalueen kautta. Tavara- ja jätehuollon kulku kiinteistön maanalaisiin tiloihin saadaan järjestää Puutarhakadun ja Vuorikadun kautta siltä osin, kun edellä mainitut eivät ole jalankululle varattua aluetta. Asemakaava mahdollistaa pysty-yhteyksien ja teknisten tilojen tekemisen maanalaisiin tiloihin. Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Jatkosuunnittelussa tulee huomioida olemassa olevien maanalaisten tilojen sekä tulevien tilavarausten aiheuttamat vaikutukset olemassa oleville kantaville rakenteille ja perustuksille. Asemakaavan vaikutukset Asemakaavan muutosta koskevat seuraavat erityistavoitteet: olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen, kulttuuriympäristöjen arvojen säilyttäminen, tavoite varata riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä tavoite verkostojen jatkuvuuden edistämisestä. Kaavaratkaisulla pyritään turvaamaan kaikki mainitut erityistavoitteet. Lisäksi kaavaratkaisu parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä keskustan alueella. Asemakaavan valmistelun yhteydessä on arvioitu kaavan toteuttamisen vaikutuksia kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja liikenteeseen. Vaikutukset kaupunkikuvaan ovat vähäisiä alueen nykytilanteen säilyessä käytännössä ennallaan. Maisemalliset ja kulttuuriperintöön kohdistuvat vaikutukset ovat vähäisiä ja maisemallisiin seikkoihin kiinnitetään erityistä huomiota kaavamääräyksillä. Kaavalla ei ole vähäistä suurempaa vaikutusta liikenteeseen tai teknisen huollon järjestämiseen.

10 LUONNOS LUONNOS 10 (12) SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Kaavaratkaisua koskee neljä erityistavoitetta: olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen, kulttuuriympäristöjen arvojen säilyttäminen, tavoite varata riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä tavoite verkostojen jatkuvuuden edistämisestä. Näistä kaavaratkaisun valmistelussa on erityisesti painotettu olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä ja tavoitetta varata riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten. Tavoitteiden huomioon ottamista selostetaan tarkemmin kohdassa asemakaavan vaikutukset. Kaavaratkaisu ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta. Ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta, valtakunnan keskusta ja kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeää, valtakunnallisesti merkittävää aluetta (RKY 2009). Maakuntakaavojen tavoitteet on otettu huomioon. Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto , tullut kaava-alueella voimaan ) alue on keskustatoimintojen aluetta sekä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta. Nyt laadittu kaavaratkaisu on yleiskaavan mukainen. Helsingin uudessa yleiskaavaehdotuksessa (kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös ) alue on liike- ja palvelukeskusaluetta C1. Nyt laadittu kaavaratkaisu on uuden yleiskaavaehdotuksen mukainen.

11 LUONNOS LUONNOS 11 (12) Asemakaavat Rakennusjärjestys Kiinteistörekisteri Rakennuskiellot Pohjakartta Maanomistus Helsingin maanalaisen yleiskaavan nro (tullut voimaan kokonaisuudessaan ) mukaan alue on suunnitellun liikennetunnelin ja tilojen aluetta. Maanalaisessa yleiskaavassa on tilavaraus maanalaisille tiloille sekä huoltotunnelille. Nyt laadittu kaavaratkaisu on maanalaisen yleiskaavan mukainen. Alueella on voimassa useita asemakaavoja. Olemassa olevalla tontilla on voimassa asemakaava nro 4323 (vahvistettu ). Kaavan mukaan tontti on yleisen rakennuksen tontti. Asemakaavaan on merkitty yksi rakennusala 8-kerroksista rakennusta varten ja yksi rakennusala 2-kerroksista rakennusta varten. Yleisen rakennuksen tontilla saa A:lla merkityllä tontinosalla ullakon sisustaa. Asemakaava ei määrittele rakennusoikeutta. Katualueella on voimassa asemakaava 461 (vahvistettu ), jossa ei ole osoitettu alueen käyttötarkoitusta sekä maanalainen asemakaava 9332 (vahvistettu ), jossa alue on merkitty maanalaiseksi huoltoajoon tarkoitetuksi tilaksi. Helsingin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty Alue on merkitty Helsingin kaupungin ylläpitämään kiinteistörekisteriin. Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi. Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on laatinut pohjakartan, joka on tarkistettu Helsingin kaupunki omistaa kaavoituksen kohteena olevan tontin. Tontilla olevan rakennuksen omistaa valtion liikelaitos Senaattikiinteistöt.

12 LUONNOS LUONNOS 12 (12) Muut lähtökohdat Selvitys alueen oloista, rakennuskannasta ja muista ympäristöominaisuuksista on kuvattu kaavaselostuksen kohdassa "Asemakaavan kuvaus" kunkin aiheen kohdalla. SUUNNITTELU- JA KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo Viranomaisyhteistyö Kaavoitus on tullut vireille vuonna 2016 Senaatti-kiinteistöjen eli rakennuksen omistajan ja kiinteistöviraston tonttiosaston hakemuksesta. Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä seuraavien viranomaistahojen kanssa: - Helen Oy - Helen Sähköverkko Oy - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) - Kaupunginmuseo - kiinteistöviraston tonttiosasto - kiinteistöviraston tilakeskus - pelastuslaitos - rakennusvalvontavirasto - rakennusvirasto Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavan valmisteluaineiston nähtävilläolo Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) mukaisesti. Vireilletulosta ja OAS:n sekä valmisteluaineiston nähtävilläolosta on ilmoitettu osallisille kirjeillä ja viraston verkkosivuilla sekä lehti-ilmoituksella Puoli Kaupunkia-lehdessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineistoa on nähtävillä seuraavissa paikoissa: info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2 kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kansakoulukatu 3, 1. krs verkkosivuilla