Laboratorioiden välinen pätevyyskoe 13/2012

Transkriptio

1 UOEN YPÄRITÖKEKUKEN RAPORTTEJA Laboratorioiden välinen pätevyyskoe 13/12 Rakennusmateriaali- ja suspensionäytteen mikrobiologinen määritys viljelymenetelmällä Kaisa Jalkanen, Anne Hyvärinen, Katarina Björklöf ja irja Leivuori uomen ympäristökeskus

2

3 UOEN YPÄRITÖKEKUKEN RAPORTTEJA Laboratorioiden välinen pätevyyskoe 13/12 Rakennusmateriaali- ja suspensionäytteen mikrobiologinen määritys viljelymenetelmällä Kaisa Jalkanen 1, Anne Hyvärinen 1, Katarina Björklöf 2 ja irja Leivuori 2 1 Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Ympäristömikrobiologian yksikkö 2 uomen Ympäristökeskus, Laboratoriokeskus YKE Helsinki 13 uomen ympäristökeskus

4 UOEN YPÄRITÖKEKUKEN RAPORTTEJA 24/13 uomen ympäristökeskus Pätevyyskokeen järjestäjä Proftest YKE, uomen ympäristökeskus (YKE) Hakuninmaantie 6, Helsinki Helsinki 13 Julkaisu on saatavana vain internetistä: / helda.helsinki.fi/syke IBN (PDF) IN (verkkoj.)

5 IÄLLYLUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TOTEUTU Osallistujat Näytteiden valmistus ja toimitus Näytteiden esikäsittely ja viljely Näytteiden homogeenisuus 6 2. äilyvyystestin tulokset Tulosten käsittely Vertailuarvot ja kokonaishajonnan tavoitearvot Palaute vertailumittauksesta 8 3 TULOKET Laboratorioiden ilmoittamat materiaalinäytteen sieni- ja bakteeritulokset Laboratorioiden ilmoittamat suspensionäytteen sieni- ja bakteeritulokset THL:n Ympäristömikrobiologian yksikön viljelemien materiaali- ja suspensionäytteiden sieni- ja bakteeritulokset Laboratorioiden tulkinta näytteestä 1 4 PÄTEVYYDEN ARVIOINTI 1 HUOIOITAVAA TULOKITA Näytteiden esikäsittely ja viljely Näytteiden analyytit ienten kokonaispitoisuus Aspergillus Acremonium Cladosporium Geomyces Kokonaisbakteeripitoisuus 7 vrk Aktinomykeettipitoisuus 14 vrk 18 6 YHTEENVETO 18 7 VIITTEET LIITTEET Liite 1 Ohjeet näytteiden viljelemiseksi 21 Liite 2 Tulostaulukoissa esiintyviä käsitteitä 22 Liite 3 Laboratorioiden tulokset graafisesti log-muodossa 23 Liite 4 Laboratoriokohtaiset tulokset 30 Liite Yhteenveto z-arvoista 36 Liite 6 Vertailuarvon luotettavuus 37 KUVAILULEHTI 38 DOCUENTATION PAGE 39 PREENTATIONPLAD 40

6 1 JOHDANTO 4 Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Ympäristömikrobiologian yksikkö (THL) järjestää vuosittain vertailumittauksia asumisterveystutkimuksia tekeville laboratorioille. Tämän vertailumittauksen toteuttivat tutkija Kaisa Jalkanen ja johtava tutkija Anne Hyvärinen. Vertailukoe toteutettiin yhteistyössä uomen ympäristökeskuksen (YKE) pätevyyskoetoiminnan Proftest YKE kanssa, josta vertailun toteutukseen osallistui erikoistutkija Katarina Björklöf. Vertailukierroksen näytteiden homogeenisuuden arviointi ja tulosten tilastollinen käsittely sekä z-arvojen laskeminen tehtiin Proftest YKE:n käyttämillä menetelmillä. 2 TOTEUTU 2.1. Osallistujat Vertailukierroksen kohderyhmä oli mikrobiologisia asumisterveystutkimuksia rakennusmateriaalinäytteistä laimennossarjamenetelmällä tekevät laboratoriot. Vertailukokeeseen ilmoittautui 22 laboratoriota, mutta vain 21 raportoi tulokset. Kymmenen laboratoriota ilmoitti käytetyn määritysmenetelmän olevan akkreditoitu. Asiantuntijalaboratorio THL määritti suspensionäytteet kuutena rinnakkaisena ja materiaalinäytteet seitsemänä rinnakkaisena. Nämä tulokset on raportissa ilmoitettu keskiarvoina ja ne löytyvät taulukoista numerokoodilla 22. Vertailukokeeseen osallistuneet laboratoriot ovat: I Proko Oy / isäilmalaboratorio ikrobioni Oy RLab Oy Ramboll Finland Oy Porilab Ositum Oy, Oulu Ositum Oy, Espoo avo-karjalan Ympäristötutkimus Oy, Kuopio avo-karjalan Ympäristötutkimus Oy, Joensuu Aerobiologian yksikkö, Turun yliopisto Kiratek Oy, Oulu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry etropolilab Oy Työterveyslaitos Jyväskylän kaupungin ympäristötoimen laboratorio Hyvinkään kaupunki, Elintarvike- ja ympäristölaboratorio Oulun seudun elintarvike ja ympäristölaboratorio VITA-laboratorio Länsi-uudenmaan vesi ja ympäristö ry Kainuun ympäristö- ja elintarvikelaboratorio Eurofins cientific Finland Oy, Food&Agro Eurofins cientific Finland Oy Environment 2.2 Näytteiden valmistus ja toimitus Vertailukierroksen materiaalinäyte oli autoklavoitua kipsilevyä (koko n. 10x 10 cm). Näytepalojen pinnalle pipetoitiin x 0,1 ml Aspergillus versicolor, Cladosporium sp. ja Acremonium sp. -sienisuspensioita sekä treptomyces californicus -bakteerisuspensiota. Eri mikrobisuspensiot pipetoitiin näytteen pinnalle etukäteen suunnitellun näytekohtakaavion mukaisesti. Kaikki näytteet ympättiin samalla tavalla ja ymppäyksen teki sama henkilö. Näytteitä inkuboitiin

7 19 vuorokautta tiiviisti suljetuissa muoviastioissa huoneenlämmössä. uoviastioiden pohjalla oli kyllästettyä K2O4 -liuosta, jotta astian ilmatilassa säilyi suhteellinen kosteus RH %. Vertailukierroksen suspensionäyte valmistettiin lisäämällä laimennosliuokseen testaussuunnitelman mukainen määrä Aspergillus versicolor-, Acremonium sp.- ja Geomyces sp.-itiösuspensioita sekä treptomyces californicus- ja taphylococcus aureus -bakteerisuspensioita. ateriaali- ja suspensionäytteitä valmistettiin yhteensä 33 kappaletta, joista 22 näytettä arvottiin lähetettäväksi osallistuneille laboratorioille. Näytteet lähetettiin osallistuviin laboratorioihin eitsemän materiaali- ja kuusi suspensionäytettä analysoitiin Terveyden- ja hyvinvoinnin laboratorion Ympäristömikrobiologian yksikössä äilyvyystestaus tehtiin neljälle materiaali- ja suspensionäytteelle siten, että niitä säilöttiin 7 vrk +4 C:ssa, jonka jälkeen ne viljeltiin Asumisterveysoppaan ohjeiden mukaan (katso 2..1) [1,2]. Kierrokseen osallistuneet laboratoriot viljelivät näytteet välisenä aikana. Näytteiden mukana toimitettiin ohjeet näytteenkäsittelystä ja tulosten toimittamisesta (Liite 1). Laboratoriot säilyttivät näytteitä ennen viljelyä 0 7 vuorokautta. Näytteiden käsittely laboratorioissa on kuvattu tarkemmin taulukossa 1. Näytteiden käsittelyn vertailtavuuden takia myös Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Ympäristömikrobiologian yksikön näytteet lähetettiin postin välityksellä samana päivänä kun kierrokselle osallistuneiden laboratorioiden näytteet. Taulukko 1: Näytteiden käsittely laboratorioissa. Taulukko koottu laboratorioiden ilmoittaminen tietojen mukaan. nro Näyte saapunut pvm Näyte viljelty pvm säilytetty ennen viljelyä vrk Näytettä punnittu g Laimennosliuosta lisätty ml (g) 1. laimennos Ultraäänikäsittely min Ravisteluaika min Inkubointilämpötila C Näyte luettu pvm Näyte luettu II pvm ,64 23, , ei ilmoitettu ei ilmoitettu ei ilmoitettu 30 ei ilmoitettu ,4 22, ,66 23, , ei ilmoitettu ei ilmoitettu ei ilmoitettu ei ilmoitettu ,63 23, , RT , - 22, ,6 23, ,7 23, ,778 2, , muu , ,7 24, ,7 24, , ei ilmoitettu ei ilmoitettu 2, ,9 muu , 22, , , 2,7 22, 24, (±3)

8 2.3 Näytteiden esikäsittely ja viljely 6 Vertailumittaukseen osallistuvat laboratoriot punnitsivat materiaalinäytteenä olleesta kipsilevystä 1 2,8 g:n painoisen osanäytteen omaan määritykseensä (Taulukko 1). Punnitustuloksen ilmoitettu tarkkuus vaihteli kokonaisluvuista kolmeen desimaaliin tarkkuuteen. Kaksi laboratoriota ei ilmoittanut punnitsemansa osanäytteen painoa. Kaikkiaan 17 laboratoriota lisäsi osanäytteeseen laimennosliuosta siten, että saatiin laimennos -1 tai -2 Asumisterveysoppaan ohjeiden mukaan. Loput laboratoriot laimensivat näytteen muuhun pitoisuuteen tai eivät ilmoittaneet tietoa. Kaksitoista laboratoriota käytti näytteen esikäsittelyyn 30 minuutin ultraäänikäsittelyä. Yksi laboratorio ei ilmoittanut käyttikö ultraäänikäsittelyä vai ei. Yhteensä 19 laboratoriota käytti näytteelle 60 minuutin ja yksi laboratorio 30 minuutin ravistelua. Yksi laboratorio ei ilmoittanut ravisteluaikaa. Kaikki laboratoriot käyttivät sienten analysoimiseksi 2 % mallasuute- (2) tai mallasuute- kasvualustaa (EA) sekä dikloraani-glyseroli (DG-18) -kasvualustaa. Bakteerien analysoimiseksi kaikki käyttivät tryptoni-hiivauute-glukoosi -kasvualustaa (THG). Näytteiden kasvatuslämpötilat vaihtelivat laboratorioissa 21, 2,3 C:n välillä (Taulukko 1). Kasvatusaika oli suurimmassa osassa laboratorioita sienillä ja bakteereilla sekä aktinomykeeteillä 7 (± 1) vuorokautta. Yksi laboratorio analysoi näytteet vrk kasvatuksen jälkeen. Yksitoista laboratoriota ilmoitti tarkastaneensa aktinomykeettien määrän 14 vuorokauden kasvatuksen jälkeen. THL:n analysoimien näytteiden käsittelytiedot on ilmoitettu taulukossa 1. ateriaalinäytteitä oli yhteensä seitsemän. Näytteet viljeltiin 2-, DG-18-ja THG -alustoille. 2.4 Näytteiden homogeenisuus Vertailukierroksen näytteiden homogeenisuustestauksessa sovellettiin IUPACin teknistä raporttia [3]. Näytteiden homogeenisuus testattiin kuuden (suspensionäytteet) tai seitsemän (materiaalinäytteet) THL:n analysoiman näytteen tuloksista, jotka määritettiin kahtena rinnakkaismäärityksenä (Taulukot 10 ja 11). Näytteet oli postitettu THL:n laboratorioon ennen määritystä. Näin ollen postituksen mahdollisesti aiheuttama vaihtelu näytteidenväliseen homogeenisuuteen on otettu huomioon. Näytteidenvälinen homogeenisuus testattiin käyttäen log-muunnettuja arvoja. Kriteeri analyysin toistettavuudelle oli, että tavoitehajonta (sp) tuli olla vähintään kaksi kertaa suurempi kuin analyyttinen hajonta (san), eli san/sp < 0,. Kriteeri näytteidenväliselle homogeenisuudelle oli, että osanäytteiden välinen hajonta (ssam) potenssiin 2 oli pienempi kuin ns. kriittinen arvo (Taulukko 2). Edellä mainitut homogeenisuuskriteerit täyttyivät sineten kokonaispitoisuusmäärityksessä, kun tavoitehajonta (sp) oli log 0, (Taulukko 2). Tämä vastaa noin 8-22 % tuloksesta. ateriaalinäytteiden Cladosporium ja Acremonium -sienien määritykset DG18- ja 2 -alustoilla eivät olleet tilastollisesti toistettavia, koska muutaman rinnakkaisen toinen tulos oli nolla eikä homogeenisuutta voitu arvioida. uspensionäytteiden Acremonium- ja Geomyces -pitoisuudet 2 -alustalla sekä sädesienipitoisuudet eivät olleet tilastollisesti toistettavia koska muutaman rinnakkaisen toinen tulos oli nolla ja siksi homogeenisuutta ei voinut arvioida. Lisäksi Geomyces -pitoisuus DG18 -alustalla ei ollut homogeeninen 63 % vaihtelulla. yös suspensionäytteen kokonaisbakteeripitoisuus ei ollut homogeeninen 99 % vaihtelullakaan, koska kolme näytettä seitsemästä oli tyhjiä.

9 7 Taulukko 2. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Ympäristömikrobiologian yksikön viljelemien näytteiden log-arvojen keskiarvot (suspensionäytteet; n=6 ja materiaalinäytteet; n= 7) sekä homogeenisuustestauksessa asetetut tavoitehajontakriteerit eri parametreille. Jokaisesta näytteestä on tehty kaksi rinnakkaismääritystä. atriisi Alusta Analyytti Keskiarvo s p % s p s an s an /s p Onko s an /s p < 0,? s sam 2 s sam c Onko s 2 sam < c? uspensio 2 ienet kokonaispitoisuus 2,2 0,0 0,076 0,12 On 0,232 0,04 0,09 On D18 ienet kokonaispitoisuus 2, , 0,091 0,16 On 0,23 0,064 0,074 On THG Bakteerien kokonaispitoisuus 3, , 0,088 0,161 On 0,2 0,063 0,068 On Rakennusmateriaali 2 ienet kokonaispitoisuus 6,34 9 0, 0,048 0,087 On 0,226 0,01 0,060 On D18 ienet kokonaispitoisuus 6,32 8 0, 0,076 0,13 On 0,228 0,02 0,060 On s p % = arvioinnissa käytetty hajonta (tavoitehajonta) s p = tavoitehajonta, kokonaishajonnan tavoitearvojaettuna kahdella s an = analyyttinen hajonta, tulosten keskihajonta osanäytteessä s sam = osanäytteiden välinen hajonta, eri osanäytteistä saatujen tulosten keskihajonta all 2 an 2, missä / where: s 2 all = (0,3s p )x2 F1: 2,21 kun osanäytteiden lukumäärä oli 6 tai 7 F2: 1,69 kun osanäytteiden lukumäärä oli 6 tai 7 2. äilyvyystestin tulokset äilyvyystestaus tehtiin neljälle materiaali- ja suspensionäytteelle siten, että niitä säilöttiin 7 vrk +4 C:ssa, jonka jälkeen ne viljeltiin Asumisterveysoppaan ohjeiden mukaan [1]. Tulokset tutkituista analyyteistä osoittavat, että viikon säilytyksellä oli vaikutusta ainoastaan Acremonium -pitoisuuksiin näytteessä (Taulukko 3). yös näiden tulosten testauksessa sovellettiin IUPACin teknistä ohjeistusta [3]. äilyvyystestin tulokset osoittavat, että Acremonium -sienen säilyvyys materiaalinäytteessä oli huono molemmilla käytetyillä kasvatusalustoilla (DG18, 2). Taulukko 3. äilytystestauksen tulokset. atriisi Alusta Analyytti Log (cfu/ml tai g) Heti viljelty äilytetty viikon + 4 C Ero (heti viljelty - säilytetty) 0, x s p onko (hetisäilytetty)< 0. uspensio 2 ienet kokonaispitoisuus 2,2 2,46 0,06 0,13 Kyllä Aspergillus versicolor 2,46 2,43 0,03 0,1 Kyllä DG18 ienet kokonaispitoisuus 2,48 2,38 0,10 0,11 Kyllä Aspergillus versicolor 2,4 2,38 0,07 0,1 Kyllä Acremonium 1,22 0,9 0,27 0,2 Ei s p? THG ienet kokonaispitoisuus 3,04 3,01 0,03 0,1 Kyllä Rakennusmateriaali 2 Aspergillus versicolor 6,34 6,23 0,11 0,27 Kyllä Acremonium 6,34 4,1 2,24 0,3 Ei DG18 ienet kokonaispitoisuus 6,32 6,23 0,09 0,2 Kyllä Aspergillus versicolor 6,31 6,23 0,08 0,2 Kyllä

10 2.6 Tulosten käsittely 8 Tulosten käsittelyssä sovellettiin kansainvälistä IO standardia [4] sekä IUPACin teknistä raporttia [3]. Osallistujien raportoimat tulokset muutettiin log10 luvuiksi ja näistä tehtiin tilastoliset käsittelyt. Log -muunnetun aineiston normaalisuus tutkittiin Kolmogorov-mirnov -testillä. Tulosaineistosta poistettiin mediaanista merkitsevästi poikkeavat tulokset Hampel -testillä (merkintä H tulostaulukoissa). Poistolla ei ollut juurikaan vaikutusta robustiin keskiarvoon, mutta sillä oli jonkin verran vaikutusta robustiin keskihajontaan. Rinnakkaisten tulosten sopivuutta aineistoon tutkittiin Cochran- testillä ja testin perusteella poistetut arvot on merkitty C-kirjaimella tulostaulukoissa. Harha-arvotestejä ja tulosten tilastollista käsittelyä esitetään tarkemmin vertailulaboratorion www-sivulla [Proftest YKE 10] Vertailuarvot ja kokonaishajonnan tavoitearvot Vertailuarvoina käytettiin kaikille parametreille osallistujien tulosten keskiarvotulosten robusteja keskiarvoja (Taulukko 4). Kokonaishajonnan tavoitearvoina (sp) käytettiin aineiston robustia keskihajontaprosenttia (Drob %) kerrottuna kahdella. Vertailuarvojen epävarmuudet (U %) vaihtelivat 3, - 24 % välillä (Liite 6). Vertailuarvon luotettavuuskriteeri ei täyttynyt kolmessa tapauksessa (suspensionäytteen Acremonium -pitoisuus 2 -alustalla, sienten kokonaispitoisuus DG18 -alustalla ja rakennusmateriaalin Cladosporium -pitoisuus 2 -alustalla). Täten näiden osalta vertailuarvoon liittyy normaalia suurempi epävarmuus. Kaikissa z-arvojen laskennassa käytettyjen koko aineiston robusti keskihajonta oli pienempi kuin 1,2 x asetettu tavoitehajonta, joten tulosaineiston yhtenevyyskriteeri täyttyi ja asetettuja tavoitehajontoja voitiin pitää luotettavina. 2.7 Palaute vertailukierroksesta Järjestäjä sai sähköpostitse ja puhelimitse muutamia palautteita liittyen saatteessa olleisiin vertailunäytteiden viljelyohjeisiin, joihin kaivattiin tarkennusta. Lisäksi saatiin palautetta vertailukierroksen aikataulusta sekä sijoittumisesta lähelle joulua ja vuoden loppua. Palautteet pyritään ottamaan huomioon seuraavia vertailukierroksia järjestettäessä. Palautteena saatiin myös, että laboratorio numero yhdeksän tulokset olivat puutteelliset ja osittain väärinkirjattu tuloksia koottaessa. Nämä virheet on korjattu loppuraportissa (vrt. alustavat tulokset). 3 TULOKET Vertailukokeeseen osallistuneilta laboratorioilta arvioitiin kahden rinnakkaismäärityksen (rinnakkaisten laimennossarjojen) tulokset jokaisesta ilmoittamastaan analyytistä. Tässä vertailussa laboratorioiden sisäinen hajonta (sw) oli usein alle 10 % (Taulukko 4). Poikkeuksena suspensionäytteen Acremonium -tuloksien hajonta, joka oli 12 % DG-18- ja % 2 -alustalla, suspensionäytteen Geomyces -tulos 21 % 2- alustalla ja aktinomykeettien hajonta jopa 48 %. Jälkimmäinen suuri hajonta johtuu todennäköisesti hyvin alhaisista pitoisuuksista, mikä aiheuttaa eroja rinnakkaismäärityksissä. yös homogeenisuustestaus osoitti, että määritys ei ollut toistettava näiden analyyttien kohdalla.

11 9 Taulukko 4. Yhteenveto tulosten toistettavuudesta rinnakkaismäritysten perusteella käyttäen ANOVA tilastokäsittelyä. Ass. val.- vertailuarvo; ean - keskiarvo; d - mediaani; sw - toistettavuus; sb - laboratoriovälinen hajonta; st - kokonaishajonta. Osallistujien tulokset pyydettiin ilmiottamaan kahden merkitsevän numeron tarkkuudella (Liite 1). Osa laboratorioista ilmoitti tulokset tarkemmin ja nämä tulokset pyöristettiin kahden merkitsevän numeron tarkkuudeksi ennen aineiston tilastokäsittelyä. Laboratorioiden välinen hajonta oli suurempi (sb%) kuin laboratorioiden sisäinen hajonta (sw%) useimmilla analyyteilla ja täten analyyteille voitiin asettaa tavoitearvoja sekä laboratorioiden pätevyys pystyttiin arvioimaan vähintään suuntaa antavana. Laboratorioiden välisen ja laboratorioiden sisäisen hajonnan suhde sb/sw tulisi olla alle kolme jos tulosaineisto on yhtenäinen. Tämä ei toteutunut tässä vertailumittauksessa johtuen osittain viljelymenetelmän monesta epävarmuustekijästä ja usean analyytin alhaisesta pitoisuudesta Laboratorioiden ilmoittamat sieni- ja bakteeritulokset materiaalinäytteestä Kaikki osallistuneet laboratoriot, yhtä lukuun ottamatta, ilmoittivat sienten kokonaispitoisuuden 2/EA- ja DG-18 -alustalla (Taulukko ). Yhteensä laboratoriota ilmoitti tunnistaneensa molemmilta alustoilta Aspergillus -pesäkkeitä. Kahdeksan laboratoriota ilmoitti tunnistaneensa 2/EA -alustalta Aspergillus (sp.) -pesäkkeitä, yhdeksän A.versicolor-, kaksi A.versicolor/ sydowii ja yksi A.sydowii -pesäkkeitä. DG-18 -alustalta ilmoitti yhdeksän laboratoriota tunnistaneensa Aspergillus (sp.)-, kahdeksan A.versicolor-, kaksi A.versicolor/sydowii - ja yksi A.sydowii -pesäkkeitä. Cladosporium (sp.) -pesäkkeitä ilmoitti näytteessä kasvaneen 16 laboratoriota ja Acremonium (sp.) -pesäkkeitä yksi laboratorio. Näissä luvuissa ei ole mukana THL:n tuloksia. Yhden laboratorion materiaalinäytteessä ei kasvanut mitään eli tulos oli alle määritysrajan molemmilla kasvatusalustoilla. Tämä johtuu todennäköisesti näytteen valmistusvirheestä (ymppäämätön näyte). Laboratorioiden ilmoittamat sienten pitoisuudet materiaalinäytteestä ja niistä lasketut tunnusluvut on ilmoitettu taulukossa 6. Tulokset on esitetty graafisesti log-muotoon muutettuna liitteessä 3.

12 10 Taulukko. Laboratorioiden ilmoittamat sienilajit materiaalinäytteestä. THL:n tulokset ovat esitetty taulukoissa numerolla 22. Lab ääritetty 2 ääritetty DG18 nro Asp Aver Asyd Aver/syd Cla Acr Asp Aver Asyd Aver/syd Cla Acr 1 x x x x 2 x x x x 3 x x x x 4 x x x x x x x x 6 x x 7 x x x x 8 x x x x 9 10 x x x x 11 x x x x 12 x x x x 13 x x x x 14 x x 1 x x x x 16 x x x x x 17 x x x 18 x x x x 19 x x x x x x 21 x x x x 22 x x x x x x yht Asp = Aspergillus sp., Aver = A. versicolor, Asyd = A. sydowii, Aver/syd = A.versicolor/sydowii, Cla = Cladosporium sp., Acr = Acremonium sp. Taulukko 6: Laboratorioiden ilmoittamat materiaalinäytteestä määritetyt sienten pitoisuudet rinnakkaisista laimennossarjoista. Nollatuloksia ei ole kirjattu taulukkoon eikä käytetty tunnuslukujen laskemisessa. THL:n tulokset ovat esitetty taulukoissa numerolla cfu/g DG-18 cfu/g kok.pit. Aver Acr Cla kok.pit. Aver Acr Cla nro A B A B A B A B nro A B A B A B A B D D KA KA IN IN AX AX cfu/g = colony forming unit/g, pesäkkeen muodostava yksikkö/g, kok.pit = kokonaispitoisuus, Asp = Aspergillus sp., Acr = Acremonium sp., Cla = Cladosporium sp., D = mediaani, KA = keskiarvo, IN = minimiarvo, AX = maksimiarvo

13 11 Taulukko 7: Laboratorioiden ilmoittamat bakteerien kokonaispitoisuuden sekä aktinomykeettipitoisuudet materiaali- ja suspensionäytteestä molemmilta laimennoksilta. Nollatuloksia ei ole kirjattu taulukkoon eikä käytetty tunnuslukujen laskemisessa. THL:n tulokset ovat esitetty taulukoissa numerolla 22. ateriaalnäyte cfu/g uspensionäyte cfu/ml THG kok.pit. 7 vrk THG akt. 14 vrk THG kok.pit. 7 vrk THG akt. 14 vrk nro A B A B A B A B D KA IN AX cfu/g = colony forming unit/g (pesäkkeen muodostava yksikkö/g) cfu/ml = colony forming unit/ml (pesäkkeen muodostava yksikkö/ml) kok.pit. = kokonaispitoisuus, akt. = aktinomykeetit Vertailukierrokseen osallistuneista laboratorioista kaikki, yhtä lukuun ottamatta, ilmoittivat kokonaisbakteeri- ja aktinomykeettipitoisuuden materiaalinäytteestä THG -alustalla. Yhteensä 13 laboratoriota ilmoitti kokonaisbakteeripitoisuuden 7 vrk kohdalla. Kaksitoista laboratoriota ilmoitti aktinomykeettipitoisuuden 14 vrk kohdalla. eitsemän laboratoriota ilmoitti tuloksen alle määritysrajan tai nolla sekä 7 vuorokauden että 14 vuorokauden määrityksissä. Laboratorioiden ilmoittamat bakteerien kokonaispitoisuudet 7 ja 14 vuorokauden määrityksis sä ja niistä lasketut tunnusluvut on ilmoitettu taulukossa 7. Tulokset on esitetty graafisesti log -muotoon muutettuna liitteessä Laboratorioiden ilmoittamat sieni- ja bakteeritulokset suspensionäytteestä Kaikki laboratoriot, yhtä lukuun ottamatta, ilmoittivat suspensionäytteen sienten kokonaispitoisuuden 2/EA- ja DG-18 alustalla (Taulukko 7). Yhteensä 21 laboratoriota ilmoitti tunnistaneensa molemmilta alustoilta Aspergillus -pesäkkeitä (Taulukko 8). Kahdeksan laboratoriota ilmoitti tunnistaneensa 2/EA -alustalta Aspergillus (sp./spp.) -pesäkkeitä, yhdeksän A.versicolor-, kaksi A.versicolor/sydowii ja samoin kaksi A.sydowii -pesäkkeitä. DG-18 -alustalta ilmoitti kahdeksan laboratoriota tunnistaneensa Aspergillus (sp./spp.)-, yhdeksän

14 12 Taulukko 8: Laboratorioiden ilmoittamat sienilajit suspensionäytteessä. THL:n tulokset ovat esitetty taulukoissa numerolla 22. ääritetty 2 ääritetty DG18 nro Asp Avers Asydo Avers/sydo Geo Acr muu Asp Avers Asydo Avers/sydo Geo Acr muu 1 x x x x 2 x x x x x x 3 x x Chr x Chr 4 x x x x x Aur, Chr x Aur 6 x x x 7 x x Oid x 8 x x Oid x x Oid 9 x x x 10 x x Aur x 11 x x x x x 12 x Chr, Aur, Pen x Chr 13 x x x 14 x co x ste 1 x co x ste 16 x x x x x 17 x x Oid x Oid 18 x x x 19 x x x x x x x Fus x x Fus 21 x x x x x 22 x x x x x x yht Asp = Aspergillus sp., Aver = A. versicolor, Asyd = A. sydowii, Aver/syd = A.versicolor/sydowii, Geo =Geomyces sp., Acr = Acremonium sp., Chr = Chrysosporium sp., Aur = Aureobasidium sp., Oid = Oidiodendron sp., Pen = Penicillium sp., co = copulariopsis sp., Fus = Fusarium sp., ste = steriili A.versicolor-, kaksi A.versicolor/sydowii - ja yksi A.sydowii -pesäkkeitä. Yhteensä 12 laboratoriota ilmoitti Geomyces (sp.) -pesäkkeitä kasvaneen 2 -alustalla. Vain 4 laboratoriota ilmoitti Geomyces (sp.) -pesäkkeitä kasvaneen DG-18 -alustalla. Acremonium (sp.) -pesäkkeitä ilmoitti kasvavan 2 -alustalla 11 laboratoriota ja DG-18 -alustalla kuusi laboratoriota. Lisäksi laboratoriot ilmoittivat tunnistaneensa suspensionäytteestä Chrysosporium sp., Aureobasidium sp., Oidiodendron sp., Penicillium sp., copulariopsis sp. ja Fusarium sp. -pesäkkeitä sekä steriilejä pesäkkeitä. Luvuissa ei ole mukana THL:n tuloksia. Laboratorioiden ilmoittamat suspensionäytteestä analysoidut sienten pitoisuudet on esitetty taulukossa 9. Tulokset on esitetty graafisesti log -muotoon muutettuna liitteessä 3. Vertailukierrokseen osallistuneista laboratorioista kaikki, yhtä lukuun ottamatta, ilmoittivat kokonaisbakteeri ja aktinomykeettipitoisuuden suspensionäytteestä THG -alustalla. Kaikki nämä 21 laboratoriota ilmoittivat näytteen kokonaisbakteeripitoisuuden 7 vrk kohdalla. Vain 12 laboratoriota ilmoitti aktinomykeettipitoisuuden 14 vrk kohdalla (Taulukko 7). Yhdeksän laboratoriota ilmoitti tuloksen olevan alle määritysrajan tai nolla aktinomykeeteille 14 vuorokauden kohdalla. Laboratorioiden ilmoittamat bakteerien kokonaispitoisuudet 7 ja 14 vuorokauden kohdalla ja niistä lasketut tunnusluvut on ilmoitettu taulukossa 7. Tulokset on esitetty graafisesti log -muotoon muutettuna liitteessä 3.

15 13 Taulukko 9: Laboratorioiden ilmoittamat sienten pitoisuudet suspensionäytteessä molemmissa rinnakkaismäärityksessä. Nollatuloksia ei ole kirjattu taulukkoon eikä käytetty tunnuslukujen laskemisessa. THL:n tulokset ovat esitetty taulukoissa numerolla cfu/ml DG18 cfu/ml kok.pit. Aver Acr Geo kok.pit. Aver Acr Geo A B A B A B A B A B A B A B A B D KA IN AX cfu/ml = colony forming unit/ml (pesäkkeen muodostava yksikkö/ml), kok.pit. = kokonaispitoisuus, Aver = Aspergillus sp., Acr = Acremonium sp., Geo = Geomyces sp., D = mediaani, KA = keskiarvo, IN = minimiarvo, AX = maksimiarvo 3.3 THL:n Ympäristömikrobiologian yksikön analysoimien materiaali- ja suspensionäytteiden sienija bakteeritulokset Kaikissa THL:n analysoimissa materiaalinäytteissä kasvoi molemmissa rinnakkaisissa näytteissä 2- ja DG-18 -alustalla A.versicolor -pesäkkeitä. Cladosporium -pesäkkeitä kasvoi kaikissa näytteissä molemmilla kasvatusalustoilla ainakin toisessa rinnakkaisessa näytteessä. Kolmessa näytteessä kasvoi Acremonium -pesäkkeitä 2 -alustalla ja viidessä näytteessä DG-18 -alustalla vähintään toisessa rinnakkaisessa näytteessä. THL:n analysoimien näytteiden sienten tulokset materiaalinäytteestä on esitetty taulukossa 10. THL:n analysoimissa materiaalinäytteissä kasvoi THG -alustalla aktinomykeettejä vain neljässä näytteessä seitsemästä. Aktinomykeettien pitoisuus materiaalinäytteissä on esitetty taulukossa 11. Näytteissä ei havaittu muita bakteereja. Kaikkien kuuden THL:n analysoiman suspensionäytteen rinnakkaisissa laimennossarjanäytteissä kasvoi 2- ja DG-18 -alustalla A.versicolor -pesäkkeitä. Acremonium -pesäkkeitä kasvoi samoin kaikissa näytteissä ja kahta näytettä lukuun ottamatta myös kaikissa rinnakkaisissa näytteissä. Geomyces -pesäkkeitä havaittiin kaikkien näytteiden 2 -alustoilla, tosin ei kaikissa rinnakkaisnäytteissä, mutta vain yhden näytteen DG-18 -alustalla. Näytteissä ei havaittu muita sieniä. THL:n analysoimien näytteiden sienten pitoisuudet suspensionäytteistä on esitetty taulukossa 12.

16 14 Taulukko 10: THL:n analysoiminen materiaalinäytteiden sienten pitoisuudet rinnakkaisista laimennossarjoista 2 cfu/g DG-18 cfu/g kok.pit Aver Acr Cla kok.pit Aver Acr Cla nro A B A B A B A B nro A B A B A B A B D D KA KA IN IN AX AX cfu/g = colony forming unit/g, pesäkkeen muodostava yksikkö/g, kok.pit = kokonaispitoisuus, Asp = Aspergillus sp., Acr = Acremonium sp., Cla = Cladosporium sp., D = mediaani, KA = keskiarvo, IN = minimiarvo, AX = maksimiarvo THL:n analysoimissa suspensionäytteissä kasvoi THG -alustalla kaikissa kuudessa näytteissä bakteereja, mutta vain kahdessa näytteessä havaittiin aktinomykeettejä. Aktinomykeettien pitoisuus suspensionäytteissä on esitetty taulukossa 11. Taulukko 11: THL:n analysoimien näytteiden bakteerien kokonais- ja aktinomykeettipitoisuudet rinnakkaisista laimennossarjoista materiaali- ja suspensionäytteistä. ateriaalinäyte cfu/g uspensionäyte cfu/ml kok.pit akt. kok.pit akt. nro A B A B A B A B * -* -* -* D KA IN AX cfu/g = colony forming unit/g, pesäkkeen muodostava yksikkö/g, cfu/ml = colony forming unit/ml (pesäkkeen muodostava yksikkö/ml), kok.pit. = kokonaispitoisuus, akt. = aktinomykeetit, D = mediaani, KA = keskiarvo, IN = minimiarvo, AX = maksimiarvo *ääritys tehtiin kuudesta näytteestä Taulukko 12: THL:n analysoiminen suspensionäytteiden sienten pitoisuudet. 2 cfu/ml DG-18 cfu/ml kok.pit Aver Acr Geo kok.pit Aver Acr Geo nro A B A B A B A B A B A B A B A B D KA IN AX cfu/ml = colony forming unit/ml (pesäkkeen muodostava yksikkö/ml), kok.pit. = kokonaispitoisuus, Aver = Aspergillus sp., Acr = Acremonium sp., Geo = Geomyces sp., D = mediaani, KA = keskiarvo, IN = minimiarvo, AX = maksimiarvo

17 3.4. Laboratorioiden tulkinta näytteestä 1 Kaksi laboratoriota ei ilmoittanut tulkintaa materiaalinäytteen tuloksista. Loput laboratorioista tulkitsivat, että materiaalissa katsottiin esiintyvän mikrobikasvustoa tai että tulos viittaa kosteustai mikrobivaurioon. Osa laboratoriosta mainitsi erikseen näytteessä esiintyneen kosteusvaurioindikaattorin A.versicolor sekä Asumisterveysoppaan [1] viitearvot. ateriaalinäytteen bakteerien kokonaispitoisuus muodostui kokonaan aktinomykeettikasvusta suurimmalla osalla laboratorioista, jotka ilmoittivat bakteerikasvua näytteessä. Bakteeripitoisuudet vaihtelivat runsaasti ja tulosten todettiin viittaavan aktinomykeettikasvuun näytteissä, mikäli Asumisterveysoppaan [1] raja-arvot ylittyivät. uspensionäyteille ei ole olemassa tulkintaohjeita, eikä sille tarvitse soveltaa esim. pintanäytteelle tarkoitettuja tulkintaohjeita. 4 PÄTEVYYDEN ARVIOINTI Osallistujien pätevyys arvioitiin käyttäen z-arvoja, seuraavasti: z = (xi - X)/sp, missä xi = yksittäisen laboratorion tulos X = vertailuarvo sp = vertailukokeen tavoitehajonta Osallistujien suoritus määritetään z-arvojen perusteella seuraavasti: Kriteeri uoritus z 2 tulos hyväksyttävä 2 < z < 3 tulos kyseenalainen z 3 tulos ei-hyväksyttävä Vertailukokeen alustavat tulokset lähetettiin asiakkaille helmikuun puolessa välissä. Laboratorion numero yhdeksän väärinkirjatut tulokset on korjattu tässä raportissa. Virhekirjatut tulokset ei otettu mukaan vertailuarvoja laskettaessa, eivätkä ne siksi ole muuttuneet alustavien tuloksiin verrattuna. Vertailukierrokseen osallistui yhteensä 22 laboratoriota. Kaikkiaan kahdeksastatoista analyytistä arvioitiin osallistujien suoriutuminen z-arvojen perusteella (Taulukko 13). Arvioiduista tuloksista % oli hyväksyttäviä (z-arvo <2) analyytistä riippuen (Liite ). Vain yksi osallistuja määritteli Acremonium -tulokset oikein ja siksi tulosaineisto on liian pieni suoriutuvuuden arvioimiseksi (n=2). Arvioit seuraavista analyyteistä ovat vain suuntaa antavia, johtuen aineiston isosta kokonaishajonnasta: DG-18- Acremonium (suspensionäyte) DG-18- Cladosporium (rakennusmateriaalinäyte) 2- Cladosporium (rakennusmateriaalinäyte) 2- Geomyces (suspensionäyte) ekä kaikki THG- alustan tulokset lukuun ottamatta suspensionäytteen kokonaispitoisuutta ienten kokonaispitoisuutta 2- ja DG-18 alustalla voitiin pitää homogeenisena, kun sallittiin 8-22 % vaihtelua (Taulukko 2). Ilmoitetuista materiaalinäytteestä analysoiduista sienten

18 16 Taulukko 13. Yhteenveto vertailukokeen tuloksista. Ass. Val.- vertailuarvo; ean- keskiarvo; ean rob-robustikeskiarvo; d- mediaani; D rob robusti keskihajonta; D rob % robusti keskihajonta %; Num of Labs osallistujien määrä; 2*Targ. D% - arvioinnin kokoniashajonnan tavoitearvo 9 % : n luottamusvälillä, (2*sp); Accepted z-val% -hyväksytyt z arvot, tulokset (%), missä z 2. kokonaispitoisuustuloksista hyväksyttäviä oli z-arvon mukaan 90 % tuloksista molemmilta sienialustoilta. uspensionäytteen osalta hyväksyttäviä tuloksia oli 77 % 2- ja 91 % DG-18 -alustalta (Taulukko 13). HUOIOITAVAA TULOKITA.1. Näytteiden esikäsittely ja viljely Vertailukoekierroksen näytteet viljeltiin suurimmassa osassa laboratorioista samana tai seuraavana päivänä siitä, kun ne olivat saapuneet. uutamassa laboratoriossa näytteitä säilytettiin noin viikon ajan ennen viljelyä. Näytteet ohjeistettiin viljelemään mahdollisimman pian ja säilyttämään ne + 4 C:ssa ennen viljelyä. ateriaalinäytteen pitkäaikaisen säilyttämisen vaikutuksesta tuloksiin ei ole julkaistua tietoa, mutta on selvää, että säilytys voi jollain tavalla vaikuttaa mikrobien viljeltävyyteen. Vertailukokeen säilyvyystestauksen mukaan Acremonium -sienen pitoisuus muuttui, kun rakennusmateriaali ja suspensionäytteitä säilytettiin viikon ajan kylmässä (Taulukko 3). Asumisterveysoppaassa suositellaan viljelemään näytteet mahdollisimman pian, esimerkiksi näytteenottoa seuraavana päivänä. THL:n käytäntö on viljellä analysoitavat materiaalinäytteet kolmen päivän sisällä näytteenotosta. ikäli näyte on märkä, se pyritään viljelemään viimeistään näytteenottoa seuraavana päivänä. ateriaalinäyte oli suunniteltu siten, että siitä saatiin ohjeen mukaan tehtynä punnittua n. 2-3 g painoinen näyte analyysiin. uurin osa laboratorioista oli toiminut näin. Punnitustuloksen ilmoitettu tarkkuus vaihteli kokonaisluvuista kolmeen desimaaliin tarkkuuteen. Laboratorioiden on hyvä pohtia, mikä punnitustarkkuus on riittävä luotettavan tuloksen saamiseksi. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Ympäristömikrobiologian laboratoriossa käytäntönä on ollut punnita materiaalinäytteet yhden desimaalin tarkkuudella ja tehdä aina ensimmäinen laimennos näytteestä Asumisterveysoppaan [1] ohjeen mukaan, joko laimennokseen 10-1 tai laimennokseen uurin osa laboratorioista oli tehnyt ensimmäisen laimennoksen 10-1, mutta myös muita laimennoksia oli käytetty. Noin puolet laboratorioista oli käyttänyt 30 minuutin ultraäänikäsittelyä näytteille. Ravistelun pituus oli kaikilla laboratorioilla 60 min. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Ympäristömik-

19 17 robiologian laboratorion tutkimuksissa on selvinnyt että, ultraäänikäsittely ja ravistelun pituus vaikuttavat mikrobien irtoamiseen materiaalista []. Kaikki laboratoriot käyttivät 2/EA -kasvatusalustan lisäksi DG-18 -alustaa vertailunäytteiden analysoinnissa. olemmat alustat ovat käyttökelpoisia ja DG-18 alustan käyttö pyritään lisäämään uuteen asumisterveysasetukseen 2/EA -alustan rinnalle sienten määrittämiseksi näytteistä. Laboratorioiden käyttämät kasvatusajat ja kasvatuslämpötilat erosivat hyvin vähän. Asumisterveysopas antaa suosituksen kasvatuslämpötilalle (+2±3 C), jota kaikki laboratoriot ilmoittivat käyttävänsä. Kasvatusajat olivat kaikilla samat, lukuun ottamatta yhtä laboratoriota, joka luki maljat jo vrk kasvatuksen jälkeen. Asumisterveysoppaan mukaan bakteerimaljoja kasvatetaan aluksi 7 vuorokautta, jonka jälkeen lasketaan maljoilla kasvavien bakteerien kokonaismäärä. Tämän jälkeen maljoja kasvatetaan vielä toiset 7 vuorokautta, jonka jälkeen lasketaan aktinomykeettien määrä. uut 7 vuorokauden lisäkasvatuksen aikana maljoille ilmestyneet bakteerit jätetään laskematta 14 vuorokauden kohdalla, mutta aktinomykeettien määrä lasketaan. Eviran antaman ohjeistuksen [2] mukaan bakteerimaljat voi kuitenkin jättää lukematta 14 vuorokauden kohdalla, jos näyte tulkitaan vaurionäytteeksi jo 7 vuorokauden kohdalla esim. sieni- tai aktinomykeettilöydösten perusteella..2 Näytteiden analyytit Näytteisiin ympätyt sienikannat ovat lajitasolle tunnistettuja ja tarkastettuja (sekvensoimalla) tai peräisin LandesGesundheitsAmt Baden-Württemberg kantakokoelmista..2.1 ienten kokonaispitoisuus.2.2 Aspergillus.2.3 Acremonium Huomioitavaa on, että DG-18 -alustalla ja 2 -alustalla ilmoitetuissa kokonaispitoisuuksissa oli suurempi hajonta kuin edellisellä kierroksella [6], vaikka pitoisuustaso oli sama. Tästä syystä asetetut tavoitehajonnat ovat näiden analyyttien suhteen sallivammat ja siksi vertailukokeiden tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia keskenään esim. laboratorion sisäisessä trenditarkastelussa. Osallistujat ilmoittivat Aspergillus -pitoisuudet usealla eri tavalla. Osa ilmoitti tunnistuksen sukutasolle ja osa lajitasolle asti. Lajitason tunnistus oli ilmoitettu kolmella eri tavalla: A.versicolor, A.sydowii ja A.versicolor/sydowii. A.versicolor ja A.sydowii ovat hankalia erottaa toisistaan ja usein tulos ilmoitetaan A.versicolor/sydowii. Vertailukierroksen tulokset on kuitenkin arvioitu sukutason tunnistuksen mukaan. Aspergillus -pitoisuutta sekä 2- että DG-18 -alustalla voitiin pitää homogeenisena, kun sallittiin 8-11 % vaihtelua (Taulukko 2). Laboratorioiden ilmoittamat tulokset arvioitiin z-arvon avulla. Ilmoitetuista materiaalinäytteestä analysoiduista Aspergillus -pitoisuuksista hyväksyttäviä oli z-arvon mukaan arvioituna 90 % tuloksista molemmilta sienialustoilta. uspensionäytteen osalta hyväksyttäviä tuloksia oli 91 % 2- ja 90 % DG-18 -alustalta (Taulukko 13). uspensionäytteen Acremonium -pesäkkeitä tunnisti DG-18 alustalta kuusi laboratoriota. Lisäksi yksi laboratorio oli luultavasti tunnistanut Acremonium -pesäkkeet Fusarium -pesäkkeiksi. Acremonium -pitoisuus materiaalinäytteessä molemmilla sienialustoilla jätettiin arvioimatta z-arvon avulla, koska vain yksi laboratorio THL:n lisäksi raportoi Acremonium -pesäkkeitä näyt-

20 .2.4 Cladosporium.2. Geomyces 18 teessä. uspensionäytteen kohdalla Acremonium -pitoisuus arvioitiin suuntaa antavana, koska homogeenisuustestauksessa analyytillä oli suuri hajonta ja homogeenisuuden kriteerien täyttymiseksi vaadittiin 41 % vaihtelu. Vain noin puolet vertailumittaukseen osallistuneista laboratorioista ilmoitti suspensionäytteestä Acremonium -pesäkkeitä. olemmilta sienialustoilta tuloksista 100 % oli hyväksyttäviä (Taulukko 13). Cladosporium -lajia oli vain vertailumittauksen materiaalinäytteessä. en pitoisuus molemmilla sienialustoilla arvioitiin z-arvon avulla suuntaa antavana, koska homogeenisuustestauksessa analyytilla oli suuri hajonta eivätkä homogeenisuuden kriteerit täyttyneet. Vaikka suurin osa laboratorioista ilmoitti materiaalinäytteestä Cladosporium -pesäkkeitä, myös näissä pitoisuuksissa oli suurta hajontaa. Cladosporium -pitoisuuksista oli hyväksyttäviä 100 % 2 -alustalla ja 94 % DG-18 -alustalla (Taulukko 13). Geomyces -lajia oli ympätty vain vertailumittauksen suspensionäytteisiin. en ilmoitti havaitsevansa 19 % laboratorioista. Lisäksi suspensionäytteestä ilmoitettiin havaitun Chrysosporium-, Oidiodendron-, copulariopsis- ja steriilejä pesäkkeitä. Näitä lajeja oli ilmoitettu löytyneen näytteistä, jos Geomyces -pesäkkeitä ei ollut löytynyt. Geomyces -pitoisuus arvioitiin 2- ja DG-18 -alustalla z-arvon avulla suuntaa antavana, koska homogeenisuustestauksessa analyyteillä oli suuri hajonta eivätkä homogeenisuuden kriteerit täyttyneet. 2 -alustan tuloksista 8 % ja DG-18 -alustan 80 % oli hyväksyttäviä (Taulukko 13)..2.6 Kokonaisbakteeripitoisuus 7 vrk Kokonaisbakteeripitoisuus rakennusmateriaalinäytteessä arvioitiin suuntaa antavana (tavoitehajonta = 7 %), koska homogeenisuustestauksessa analyytti ei ollut homogeeninen. Vertailukokeen aineiston hajonta oli kuitenkin pienempi (drob % = 11 %) ja siksi pätevyyden arviointi oli suuntaa antavana mahdollinen. ateriaalinäytteen tuloksista 100 % ja suspensionäytteen 86 % oli hyväksyttäviä (Taulukko 13)..2.7 Aktinomykeettipitoisuus 14 vrk Aktinomykeettipitoisuus arvioitiin myös suuntaa antavana molempien näytematriisien osalta, koska homogeenisuustestauksessa analyyteilla oli joko suuri hajonta tai analyytti ei kasvanut tarpeeksi monessa näytteessä homogeenisuustestin suorittamiseksi, jolloin homogeenisuuden kriteerit eivät täyttyneet. Pätevyyden arvioinnissa sallittiin 7 % vaihtelua. ateriaalinäytteen tuloksista 92 % ja suspensionäytteen tuloksista 100 % oli hyväksyttäviä (Taulukko 13). 6 YHTEENVETO Kaikki vertailumittaukseen osallistuneet laboratoriot, jotka antoivat tulkinnan, päätyivät samaan tulokseen mikrobikasvusta tai vauriosta materiaalinäytteessä. Kaksi laboratoriota ei antanut tulkintaa. Kaikista materiaalinäytteistä havaittiin 2- ja DG-18 -alustalla Aspergillus -pesäkkeitä. Acremonium -pesäkkeitä ilmoitettiin vain yhdessä materiaalinäytteessä, kun taas Cladosporium -pesäkkeitä ilmoitti löytyneen 80 % (16/) laboratorioista sekä 2-, että DG-18 -alustalta. Kaikissa THL:n analysoimissa materiaalinäytteissä ei myöskään havaittu kaikkia niihin ympättyjä mikrobeja.

21 19 Kaikissa vertailukierrokseen osallistuneiden laboratorioiden suspensionäytteissä ilmoitettiin olleen Aspergillus -pesäkkeitä sekä 2- että DG-18 -alustalla. Acremonium -pesäkkeitä havaittii yhteensä 2 % (11/21) näytteistä 2 -alustalla ja 29 % (6/21) näytteistä DG-18 -alustalla. Geomyces -pesäkkeitä havaittiin 19 % (4/21) näytteistä 2 -alustalla ja 7 % (12/21) näytteistä DG-18 -alustalla. Osa Geomyces -pesäkkeistä oli luultavasti tunnistettu molemmilla sienialustoilla muiksi lajeiksi. Kaikissa THL:n analysoimissa materiaalinäytteissä ei myöskään havaittu kaikkia niihin ympättyjä mikrobeja. Arvioiduista tuloksista valtaosa eli 91 % oli hyväksyttäviä ( z 2). On huomioitava, että yhteensä vain kahdeksan analyytin tulokset arvioitiin homogeenisina ja viiden analyytin tulokset suuntaa antavina, johtuen näytteiden epähomogeenisuudesta. Kolmen analyytin tuloksia ei voitu arvioida lainkaan. Jatkossa pyritään entistä homogeenisempiin näytteisiin. Lähes kaikki laboratoriot toimivat Asumisterveysohjeen ja annettujen ohjeiden mukaisesti. uurimmat poikkeukset ohjeisiin olivat laboratoriosta riippumattomista syistä johtuvia. ikrobikasvu materiaalinäytteissä oli joidenkin lajien osalta runsasta ja kaikkia lajeja ei saatu esiintymään ollenkaan kaikissa näytteissä. Vertailukoenäytteet eivät olleet vertailukierroksen, menetelmän tai laadun testaamisen kannalta optimaalisia. Lisäksi erot laboratorioiden ilmoittamien tulosten välillä olivat suuria. Tämä johtuu mahdollisesti osittain näytteiden epätasaisesta laadusta. Vaihtelua voi aiheutua myös näytteiden kuljetuksen aikaisista olosuhde-eroista ja muista näytteen käsittelyyn liittyvistä tekijöistä. Tasaisen ja sopivan mikronikasvun tuottaminen rakennusmateriaaleille on erittäin haasteellista, mutta tätä pyritään parantamaan edelleen.

22 7 VIITTEET [1] Asumisterveysopas, 3. korjattu painos, osiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (T:n oppaita 03:1) soveltamisopas, Ympäristö ja terveys -lehti 09 [2] Eviran valvontaosasto, kirje Eviran hyväksymille laboratorioille (Dnro 718/0403/11) [3] Thompson,., Ellison,. L. R., Wood, R., 06. The International Harmonized Protocol for the Proficiency Testing of Analytical Chemistry laboratories (IUPAC Technical report). Pure Appl. Chem. 78: ( [4] International tandardisation Organisation (IO) 0. tatistical methods for use in proficiency testing by interlaboratory comparisons 1328: 0. [] Jämsén, Henna-Riikka 08. ateriaalinäytteen esikäsittelyn vaikutus näytteen kokonaismikrobipitoisuuteen. Opinnäytetyö, avon ammatti- ja aikuisopisto, Laboratorioala. [6] Jalkanen, K., Hyvärinen, A., Björklöf, K., Leivuori,., 12. laboratorioiden välinen vertailumittaus; rakennusmateriaali- ja suspensionäytteen mikrobiologinen määritys viljelymenetelmällä. uomen ympäristökeskuksen raportteja /12, uomen ympäristökeskus. LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite Liite 6 Ohjeet näytteiden viljelemiseksi Tulostaulukoissa esiintyviä käsitteitä Laboratorioiden tulokset graafisesti log-muodossa Laboratoriokohtaiset tulokset Yhteenveto z-arvoista Vertailuarvon luotettavuus

23 Hyvät vertailukierrokselle osallistuvat laboratoriot! 21 LIITE/APPENDIX 1 Tervetuloa mukaan asumisterveystutkimuksia tekeville laboratorioille järjestettävään vertailukierrokseen! Vertailukierros järjestetään yhteistyössä uomen Ympäristökeskuksen Proftest YKE vertailulaboratoriotoiminnan kanssa. Vertailukierros järjestetään osiaali- ja terveysministeriön (T) toimeksiantona ja rahoittamana. Ohessa ohjeet näytteiden viljelylle. Rakennusmateriaalinäytteen viljely: Näyte viljellään Asumisterveysoppaan ohjeiden mukaan. Huomioikaa kuitenkin seuraavat asiat: Viljelkää näyte mahdollisimman pian sen saavuttua. Jos viljely näytteen saapumispäivänä ei onnistu, säilyttäkää näyte kylmässä ( C ) ennen viljelyä. Näytteeksi tarkoitettu puoli kipsilevystä on merkattu näytepussiin. Ottakaa näytteeksi koko kipsilevypalan päällä oleva paperi (n. 10 x 10 cm), joka on vaurioitunut. Välttäkää paperin alla olevan kipsin punnitsemista mukaan näytteeseen. Käsitelkää näytettä ultraäänilaitteessa RT 30 min, jos mahdollista. Ravistelkaa näytettä ravistelijassa 1 h. Näytteestä tehdään laimennokset kahtena rinnakkaisena laimennossarjana (A ja B). Näyte viljellään 2 ja DG-18 -sienimaljoille sekä THG -bakteerimaljoille. uspensionäytteen viljely: Viljelkää näyte mahdollisimman pian sen saavuttua. Jos viljely näytteen saapumispäivänä ei onnistu, säilyttäkää näyte kylmässä ( C ) ennen viljelyä. ekoita suspensionäyte huolellisesti. Laimenna suspensionäyte 10-1 esim. pipetoimalla 0, ml suspensionäytettä ja 4, ml laimennosliuosta (Huomioi alkuperäisen suspension riittävyys! uspensionäytettä on 2 ml). Tee 10-1 laimennoksesta vielä 10-2 ja 10-3 laimennokset samoin kun edellä. Tee rinnakkaiset laimennossarjat (A ja B). Viljele maljoille (2, DG-18 ja THG) /malja alkuperäistä suspensiota ja laimennoksia (maljoille laimennokset -1, -2, -3 ja -4). Viljele molemmat laimennossarjat samoin. Kasvata ja laske maljat Asumisterveysoppaan ohjeiden mukaan. Tulosten ilmoittaminen: Täyttäkää tarvittavat tiedot ja kummankin laimennossarjan tulokset kahden merkitsevän numeron tarkkuudella huolellisesti tuloslomakkeeseen, jonka saatte sähköpostilla lähiaikoina. uistakaa merkitä selvästi KAIKKI poikkeamat Asumisterveysoppaasta tai tämän saatteen ohjeista näytteen käsittelyn ja analysoinnin aikana. Lähettäkää vastaukset mennessä sähköpostin välityksellä osoitteeseen: kaisa.jalkanen@thl.fi. Tulokset käsitellään luottamuksellisesti. Tuloksille lasketaan Z-arvot, jotka perustuvat vertailukierrokselle osallistuvien laboratorioiden ilmoittamien tulosten robustiin keskiarvoon sekä asiantuntijalaboratorion tuloksiin. Asiantuntijalaboratoriona toimii Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ympäristömikrobiologian yksikkö. Tuloksista raportoidaan kevään 13 aikana. Lisätietoja: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos Kaisa Jalkanen kaisa.jalkanen(at)thl.fi p Kiitos!