Ennen kokousta klo MM-mitalisti Teppo Polven muistaminen! Nivalan kaupunki. Kaupunginvaltuusto Esityslista 8/2014

Transkriptio

1 -3, KV :30 Ennen kokousta klo MM-mitalisti Teppo Polven muistaminen! Nivalan kaupunki Kaupunginvaltuusto Esityslista 8/2014 Ilmoitathan, jos et pääse kokoukseen: Soilille p

2 -2, KV :30 Kokousaika Torstaina klo Kokouspaikka Valtuustosali (kahvit ) KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN: LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS, PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA VIRHE. SISÄLLYSLUETTELON HAKUSANOJA EI LÖYTYNYT. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä maanantaina hallintojohtajan työhuoneessa. ESKO KANGAS Esko Kangas kaupunginvaltuuston puheenjohtaja PÄIVI KARIKUMPU Päivi Karikumpu pöytäkirjanpitäjä Julkipanotodistus Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle Nivalassa Merja Flankkila, ilmoitustaulunhoitaja Valtuuston ryhmäkokouksia varten varattu kaupungintalolle seuraavat tilat (takaovi on auki klo ): KESK hallituksen huone ke klo SDP+VAS valtuustosali klo KOK kokoushuone 1 PS kokoushuone 2 KD kabinetti PYYDÄMME VAHVISTAMAAN RYHMÄKOKOUKSET ti mennessä Soilille numeroon

3 -1, KV :30 Kokousaika kello Kokouspaikka Valtuustosali (kahvit ) Saapuvilla olleet jäsenet (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Läsnä Valtuutettu Maarit Leppimaa (KESK) ollessa estyneenä kokoukseen kutsuttiin 1. varavaltuutettu Aimo Kaikkonen. Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty Muut saapuvilla olleet Laillisuus ja päätösvaltaisuus Asiat Asialistan mukaiset :t 39 - Pöytäkirjan tarkastustapa Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Pöytäkirjan tarkastustoimitus Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Esko Kangas Päivi Karikumpu Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Nivala Allekirjoitukset Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Todistaa Aika ja paikka hallintojohtajan työhuoneessa Virka-asema Hallintojohtaja Päivi Karikumpu

4 39, KV :30 Kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle 2015 Kaupunginhallitus Oheismateriaali: Kiinteistöjen verotusarvotaulukko sekä kiinteistöveroprosenttien lakisääteiset raja-arvot Valmistelija: kaupunginkamreeri Kiinteistöverolaissa säädetään kiinteistön sijaintikunnalle menevästä kiinteistöverosta. Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta. Verovelvollinen on se, joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alussa. Kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden laissa säädettyjen vaihteluvälien rajoissa vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella. Jokaisen kunnan on vahvistettava aina yleinen veroprosentti ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti. Vakituisiin asuinrakennuksiin sovellettavan veroprosentin vaihteluväli on tällä hetkellä 0,32 0,75. Yleinen veroprosentti, jota sovelletaan kaikkeen maapohjaan ja niihin rakennuksiin, joiden osalta muuta ei ole määrätty, on 0,60 1,35. Kunta voi halutessaan vahvistaa erikseen veroprosentin myös muille asuinrakennuksille kuin vakituisille asunnoille. Tämä lähinnä vapaaajan rakennuksia koskeva veroprosentti voidaan kuitenkin määrätä enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti. Veroprosentin tulee lisäksi mahtua yleisen veroprosentin vaihteluvälin 0,60 1,35 sisälle. Yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentti voidaan määrätä edellä säädettyä alhaisemmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Tällaisen kiinteistön kiinteistöveroprosentiksi voidaan määrätä myös 0,00. Kunta voi myös erikseen määrätä veroprosentin, jota sovelletaan voimalaitokseen sekä ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen kuuluviin rakennuksiin ja rakennelmiin. Täksi veroprosentiksi voidaan määrätä enintään 2,85. Vesi- ja tuulivoimalaitokseen, jonka nimellisteho on enintään 10 megavolttiampeeria, sovelletaan kuitenkin yleistä kiinteistöveroprosenttia. Lisäksi kunta voi määrätä erikseen kiinteistöverolain 12 a :n toisessa momentissa tarkoitetun rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin, joka on vähintään 1,00 ja enintään 3,00. Vuodelle 2014 on talousarviossa kiinteistöverotuloksi arvioitu Syyskuun loppuun mennessä kiinteistöverotulon kertymä on 49,8 % arvioidusta. Kiinteistöverot tilitetään kunnille syys- ja marraskuussa. Koko vuoden kertymää arvioiden näyttäisi, että kiin-

5 39, KV :30 teistöverotuloa kertyy talousarvion mukaisesti vuonna Talousarvioraamiin v on kiinteistöverotulo laskettu kuluvalle vuodelle vahvistettujen kiinteistöveroprosenttien mukaisesti. Valmistelijan ehdotus Kaupunginvaltuusto on vahvistanut kuluvan vuoden kiinteistöveroprosenteiksi seuraavat: - yleinen 1,00 - vakituisten asuinrakennukset 0,65 - muiden asuinrakennusten 1,00 - yleishyöd.yhteisöt 0,20 - rakentamaton rak.paikka 3,00 - voimalaitokset 2,85 Kunnan vuodelle 2015 määräämät kiinteistöveroprosentit tulee ilmoittaa Verohallitukselle viimeistään marraskuun 17. päivänä. Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että vuoden 2015 kiinteistöveroprosentit hyväksytään seuraavasti: - yleinen 1,00 - vakituisten asuinrakennukset 0,65 - muiden asuinrakennusten 1,00 - yleishyöd.yhteisöt 0,20 - rakentamaton rak.paikka 3,00 - voimalaitokset 2,85 Näillä kiinteistöveron prosenteilla kertyvä kiinteistöveron tuloarvio on euroa vuodelle Kiinteistöveroprosentit ovat ehdotuksessa samat kuin kuluvalle vuodelle vahvistetut veroprosentit. Kaupunginjohtajan esitys Kaupunginhallitus päättää hyväksyä valmistelijan ehdotuksen. Päätös Yksimielisesti hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto Päätös

6 40, KV :30 Tuloveroprosentin vahvistaminen vuodelle 2015 Kaupunginhallitus Valmistelijan ehdotus Oheismateriaali: Vuoden 2014 veroprosentit vertailukunnissa. Valmistelija: kaupunginkamreeri Kunnan tulee ilmoittaa Verohallitukselle vuoden 2015 tuloveroprosentin suuruus viimeistään marraskuun 17. päivänä Nivalan tuloveroprosentti on kuluvana vuonna 21,50 %. Ennakkotieto vuoden 2013 valmistuvasta kunnallisveron kertymästä on euroa, jossa on muutosta edelliseen vuoteen 1,9 %. Osuus yhteisöveron tuotosta ennakkoilmoituksen mukaan on euroa, jossa muutosta edelliseen vuoteen on 27,2 %. Kuluvan vuoden talousarvioon on varattu kunnallisverotuloksi euroa, josta 9 kk:lta on kertynyt 83,4 %. Yhteisöverotuottoja on varattu talousarvioon euroa, josta kertymä 9 kk:lta on 85,3 % ja kiinteistöveroja talousarviossa on euroa. Verotulojen kokonaiskertymä 9 kk:lta on 80,9 %. Marraskuussa tulevan v lopullisen maksuunpanotilityksen ennakkotieto on n. 2,3 milj. euron takaisinperinnästä kaupungilta. Vuoden 2013 valmistuvan verotuksen ennakkotietojen perusteella näyttäisi siltä, että kunnallisverojen kertymä tulee olemaan tänä vuonna aika lähelle talousarvion mukaista tuloarviota. Talousarvioraamin laskelmassa vuodelle 2015 on kunnallisverotulojen määrä arvioitu % mukaisesti. Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että vuoden 2015 kunnallisveroprosentiksi hyväksytään 21,50 %. Kaupunginjohtajan esitys Kaupunginhallitus päättää hyväksyä valmistelijan ehdotuksen. Päätös Yksimielisesti hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto Päätös

7 41, KV :30 Valtuustoaloite - Omaishoitoon varattujen määrärahojen lisääminen HALL: 57/2014 Kaupunginhallitus Oheismateriaali: Valtuustoaloite sekä Peruspalvelukuntayhtymä Kallion yhtymähallituksen pöytäkirjaote 75 ( ). Nivalan kaupunginvaltuustossa on jätetty valtuustoaloite koskien vuodelle 2014 omaishoitoon varattuja määrärahoja. Ppky Kallion yhtymähallitus on käsitellyt asian ja päättänyt, että vuodelle 2014 talousarvioon omaishoidon tukeen varatut määrärahat eivät mahdollista uusien omaishoidon tukien myöntämistä. Omaishoidon tukien hakemuksista on hylätty alkuvuodesta 2014 yhteensä 34 kpl jakautuen Kallion kuntiin. Kallion hallitus on päättänyt lähettää asian peruskuntien hallituksille mahdollisen talousarviomuutoksen tekemiseksi kaikkia kuntia koskevana. Omaishoidon hakemuksia on Kallion alueella hylätty välisenä aikana yhteensä 34 kpl ja Nivalan osalta 15 kpl. Ko. hakijat ovat täyttäneet omaishoidon tuen kriteerit ja he olisivat sijoittuneet alimpaan hoitoluokkaan. Asiasta on käyty Ppky Kallion kanssa neuvotteluja ja tarve Nivalan osalta omaishoidon tukeen kohdennettuun lisämäärärahaan on euroa vuodelle Tähän mennessä Nivalan osalta omaishoidon tukeen on varattu euroa. Kaupunginjohtajan esitys Päätös Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle euron lisämäärärahaa vuodelle Ko. määräraha kohdentuu omaishoidon tukeen (Ppky Kallio tehtäväalue 125). Lisämääräraha katetaan lainarahoituksella. Yksimielisesti hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto Päätös

8 42, KV :30 Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta Kaupunginhallitus Oheismateriaali: STM:n lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain luonnos. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain luonnoksesta. Lausunto tulee antaa mennessä. Lausunto on oheismateriaalina ja löytyy myös seuraavasta osoitteesta Kaupunginjohtajan esitys Kaupunginhallitus päättää käydä asiasta evästyskeskustelun. HALL: 87/2014 Päätös Yksimielisesti hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Oheismateriaali: STM:n lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain luonnos. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemän sopimuksen mukaan muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten eritysvastuualueiden pohjalta. Kuntia pyydetään ottamaan lausuntopyynnön välityksellä kantaa siihen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote alueeseen kunta katsoo perustelluksi kuulua. Tämän vuoksi kunnille osoitettu lausuntopyyntö on osoitettu kunnanvaltuustoille. Sote-alueeseen sijoittumista koskevaan kannanottoon suhtaudutaan kunnan virallisena kantana, minkä vuoksi sitä koskevasta valtuuston päätöksestä tulee toimittaa päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön. Kaupunginjohtajan esitys Kaupunginhallitus päättää tehdä esityksen kaupunginvaltuustolle siitä, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sotealueeseen (kyselyn kysymykset nrot: 37 ja 38) Nivalan kaupunki katsoo kuuluvansa. Muilta osin kaupunginhallitus valmistelee ja hyväksyy Nivalan kaupungin lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle ja antaa sen tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Yksimielisesti hyväksyttiin. Kaupunginhallitus päätti esittää, että kyselyn kysymyksiin otetaan kantaa seuraavasti. Kysymys nro 37 (kyllä) ja kysymys 38 (OYS Erva). Kyselylomake ko. kohdilta merkitään pöytäkirjan liitteeksi.

9 42, KV :30 Kaupunginvaltuusto HALL: 87/2014 Oheismateriaali: STM:n lausuntopyyntö Lausuntopyyntö liitteineen löytyy Liite: STM:n kyselylomakkeen kohdat 37 ja 38. Päätös Yksimielisesti hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Oheismateriaali: Lausuntopyyntö. Liite: Nivalan kaupungin lausunto. Lausunto tulee toimittaa ministeriöön mennessä. Kaupunginjohtajan esitys Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan lausunnon asiasta ja antaa sen tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Jarmo Pihlajaniemi poistui kokouksesta kello Yksimielisesti hyväksyttiin. Kaupunginhallitus totesi, että se korostaa lausunnossaan tärkeimpinä asioina 1. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, perus- ja lähipalveluiden kehittämisen ja rahoituksen turvaaminen. Alueiden erilaisuus tulee ottaa huomioon palveluiden järjestämisessä. Tarpeesta lähtevät lähipalvelut tulee turvata kansalaisille. 2. Kuntien talouden tasapainon turvaaminen sekä rahoituksen oikeudenmukaisuus. Lainsäädännön tulee kannustaa tehokkuuteen sekä edistää kuntien talouden tasapainoa. 3. Byrokratian ja moninkertaisen valvonnan vähentäminen. Kaupunginvaltuusto Päätös Liite: Nivalan kaupungin lausunto.

10 1(13) Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä on mahdollista edetä vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta osa kysymyksistä on merkitty pakollisiksi. Suurimpaan osaan kysymyksistä on mahdollista valita vain yksi vastausvaihtoehto. Jokaista vastausta on mahdollista perustella ja perustelut huomioidaan vastauksia analysoitaessa. Kyselyn lopussa on runsaasti vastaustilaa lausujien vapaamuotoisille kommenteille. Vastauksia on mahdollista muokata ennen kyselylomakkeen lähettämistä Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttää painamalla Keskeytä-painiketta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Keskeytä-painikkeesta kysely vie automaattisesti sivulle, jossa on linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla voi myös lähettää linkin sähköpostiisi. Kyselyä ei ole kuitenkaan mahdollista muokata kahden eri toimipisteen välillä. Mikäli samaa muokattavaa kyselylinkkiä muokataan kahdesta eri toimipisteestä samanaikaisesti, kyselyyn tallentuu viimeisin versio. Tästä syystä kyselylinkkiä ei pidä jakaa eteenpäin. Viimeisen kysymyksen lopussa on Yhteenveto-painike, josta pääset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetosivulta pääset muokkaamaan (Muokkaa vastauksia -painike) ja tulostamaan (Tulosta-painike) kyselyn. Vastauksien lähetys: Kun kyselyyn vastaaminen on valmis, paina kyselylomakkeen yhteenvetosivun lopussa olevaa Valmis-painiketta.Valmis-painikkeen painamisen jälkeen kyselyvastausta ei ole enää mahdollista täydentää tai muokata. Kyselylomakkeeseen voi vastata vain kerran. Vastaajille on toimitettu myös kyselyn tekstitiedostoversio lausuntopyynnön käsittelyn helpottamiseksi. Toimielimen käsittelyssä voidaan noudattaa esimerkiksi sellaista menettelyä, että kyselyvastausta työstetään tekstitiedostona ja käsittelyn lopuksi tekstitiedostoon laaditut vastaukset syötetään kyselyyn. Lisätietoja kyselystä antavat: osastopäällikkö Kirsi Varhila, p hallitusneuvos Pekka Järvinen, p neuvotteleva virkamies Kari Haavisto, p sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@stm.fi Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvät kysymykset: osastosihteeri Hang Pham, p osastosihteeri Jaana Aho, p sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@stm.fi

11 2(13) TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi: Nivalan kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi: Soili Kukkola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot: Kari Valtanen 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä: Kysymysten 37ja 38 osalta kaupunginvaltuuston päätös ja muiden kysymystenosalta kaupunginhallituksen päätös Toimielimen nimi 6. Onko vastaaja* o kunta o kuntayhtymä o valtion viranomainen o järjestö o ei mikään edellä mainituista

12 3(13) KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset 7. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännöstarkoituksenmukainen? x Kyllä 8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? x Kyllä 9. 8 ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioonniiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen? 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. Lakiluonnoksessa todetaan, että palveluja saa keskittää vain, jos palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja tai niiden tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas toteuttaminen edellyttävät sitä. Laissa tulee palvelujen alueellisen tasa-arvoisen saatavuuden nimissä määrittää kriteerit/ taho, joka määrittää mikä on tarkoituksenmukaista, kallista investointia tai kustannustehokasta. Tasa-arvoisten palvelujen turvaamiseksi laissa tulee määrittää mitä käsite lähipalvelu tarkoittaa. 2 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? Kyllä X Ei :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja

13 4(13) kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? Kyllä X Ei 13. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)? 14. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joitaei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: 1. Asiakaslähtöisen integraation toteutumisen keinot 2. Lähipalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden varmistaminen 3. Valtakunnallisten tavoitteiden ja kehittämisohjelmien toteuttaminen 4. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, vastuut ja yhteistyö 5. Palvelujen laatu- ja palvelutaso sekä yhtenäiset käytännöt 6. Väestön kielellisten oikeuksien toteutuminen 7. Tuottamisvastuussa olevat kunnat, kuntayhtymät ja niiden tehtävät 8. Ympärivuorokautisesta päivystyksestä vastaavat kunnat ja kuntayhtymät 9. Sote-alueen omalla tuotantovastuulla olevat tukipalvelut sekä muut sote-alueen tuotantoon otetut palvelut 10. Rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen tuottamisvastuussa oleville kunnille ja kuntayhtymille 11. Palveluhankintojen sekä palvelusetelin käytön keskeiset periaatteet ja laajuus 12. Palvelurakennetta koskevat tehtävät 13. Kohtien 1 12 seuranta ja arviointi 15. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sotealueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? 17. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. 1. Kunta- ja kuntayhtymärajat ylittävän yhteistyön varmistaminen

14 2. Valtakunnallisten strategisten linjausten toimeenpano ja kehittämistoiminnan suunnittelu 3. Tutkimustoiminnan suunnittelu, yhteensovittaminen ja yhteistyön varmistaminen 4. Työvoimatarpeen ennakointi ja koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen 5. Henkilöstön tehtävärakenteen ja työnjaon sekä suunnittelun yhteensovittaminen 6. Tiedonhallinnan sekä asiakas- ja potilastietojen yhteensovittaminen ja kokonaisarkkitehtuurin määrittely 7. Hyvinvointi- ja terveysseurantatietojen kerääminen ja hyödyntäminen 5(13) 18. Muita huomioita luvusta 2 Sote-alueen vastuu on määritelty epämääräisesti. Epäselväksi jää myös se, miten julkisen vallan käyttö jakautuu järjestämisalueen ja tuotantoalueen kesken. Vastuunjakoa tulee tarkentaa. (Kohta 11) STM:n sote-alueen järjestämispäätöstä koskeva toimivalta on määritelty epäselvästi. Ministeriön roolin tulisi olla ohjaavaa ja tavoitteena sillä tulisi olla valvoa valtakunnan tasolla kansalaisten tasa-arvon toteutumista. (Kohta12) Kohdan 13 linjaukset ovat sopivia kunhan sote alueen tehtävät ovat ohjaavalla/linjaavalla tasolla. Liian yksityiskohtaisiin /määrääviin ja operatiivisiin asioihin ei ole syytä puuttua. Erikoissairaanhoidon kokonaisohjauksesta tulee voida päättää sekä valtakunnan että sotealueen tasolla. Vaarana on, että erikoissairaanhoidon toimintayksikköjen kilpavarustelu jatkuu niin, että voimavarat vähenevät peruspalveluista erikoissairaanhoidon hyväksi. (Kohta15) Lakiluonnoksen perusteella on selvää, että yksittäisen kunnan vaikutusmahdollisuudet vähenevät huomattavasti. Kustannustehokkuuden ja kuntatalouden hallitsemisessa tämä on huolestuttava asia. Laissa tulee turvata edellytykset sille, että yksittäisellä kunnalla on edelleen mahdollisuus vaikuttaa oman alueensa kuntalaisten palvelujen järjestämiseen (kuten esim. PPKY Kalliossa).

15 6(13) 3 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottaminen :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? o Kyllä X Ei :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta.sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaatukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen? 21. Muita huomioita luvusta 3 Tuottamisvastuun määritelmä on epäselvä ja tulkinnanvarainen esimerkiksi sen suhteen, mitä tarkoitetaan ehkäisevillä, korjaavilla, hoitavilla ja kuntouttavilla sekä muilla sotepalveluilla. Ei ole tarkoituksenmukaista sitoa tuotantoaluetta laajan erikoissairaanhoidon palvelujen tarjoamiseen; vaarana on tuotannon siirtyminen käytännössä erikoissairaanhoidon näkökulmasta hoidettavaksi. Sosiaalihuollon integrointi ei näy tarpeeksi palvelujen järjestämisessä. Lainsäädännön tulisi mahdollistaa nykyisten Paras - lain mukaisten tehokkaiden yksikköjen toiminnan jatkuminen ja laajentuminen sekä järkevä lähipalvelujen tuotannon toteutus. Lainsäädännössä tulee olla kirjaus monituottajamallista ja palvelusetelien käytön mahdollisuudesta.(kohta19) Sote -alueella voitaisiin tuottaa vain keskeisiä yhteisiä tukipalveluita, kuten ICTpalvelut.(Kohta 20) 4 luku Hallinto :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää?

16 7(13) 24. Muita huomioita luvusta 4. Sote alueen organisaatiossa tulee olla valtuuston ja hallituksen lisäksi kuntien edustajista koostuva hallintoneuvosto. Hallintoneuvosto valitsee/erottaa hallituksen. 5 luku Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena? :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta.pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? 27. Turvaako30 asianmukaisestiasukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? 28. Muita huomioita luvusta 5 Sosiaali- ja terveysministeriön tulee määritellä kaikille sote -alueille yhteinen kustannuslaskennan malli, jotta erilaisten tuottajien ja sote-alueiden avoin vertailtavuus toteutuu. (Kohta 25) Tulosohjaus on kokonaisuuden kannalta keskeistä. Lakiehdotuksessa ei kuitenkaan oteta huomioon kuntien mahdollisuutta tuotantoalueen tulosohjaukseen. Kannustimien puuttuminen ei edistä tehokasta toimintaa ja asettaa kuntalaiset sekä kunnat eriarvoiseen asemaan. Lain tulee kannustaa tulosohjauksen kehittämiseen eri organisaatiotasoilla. Lakiluonnoksessa huomioidaan asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet, mutta ei riittävästi kuntien / rahoitusvastuussa olevien vaikutusmahdollisuuksia. (Kohta 27) Tuotantoalueilla on turvattava edellytykset osaamisen ja koulutuksen riittävyydelle.

17 8(13) 6 luku Rahoitus :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta? o Kyllä Ei :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset, jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? x Kyllä :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen? :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? 34. Muita huomioita luvusta 6 Rahoituksen tulee kannustaa tuotantoaluetta tuottamaan palvelut tehokkaasti ja vaikuttavasti. Tuotantoalueen rahoituksessa tulee huomioida myös alueen erityispiirteet, kuten pitkät etäisyydet. Kansalaisten tasa-arvoisuuden toteutumiseksi tulee taata riittävä palveluverkko.

18 9(13) Esitetyssä rahoitusmallissa joutuvat kärsimään ne kunnat, joissa palvelut on tuotettu keskimääräistä edullisemmin. Rahoitussäännökset eivät myöskään kannusta kuntia ennaltaehkäisevään toimintaan. On turvattava kiinteistön omistajien ja kuntien intressi ylläpitää ja rakentaa toiminnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta edistäviä toimitiloja. On epäselvää, miten toteutettavat investoinnit vaikuttavat kuntien rahoitusosuuteen. (Kohta 30) Yksiselitteinen palvelutuotannon rahoitusmalli sekä investointien rahoitusmalli tulee olla tämän lain mukana. Rahoitusmallin onnistuminen on keskeinen osa-alue uudistuksen onnistumisessa. :t 33 ja 34 eivät riitä mallintamaan rahoitusmallia. Tämän lain ja rahoitusmallin (kannustus) tulee valmistua samassa yhteydessä.

19 10(13) 7 luku Viranomaisvalvonta 35. Huomioita 7 luvun säännöksistä Lainsäädännön valmistelussa tulee huolehtia siitä, että byrokratia vähenee. Tärkeää on huolehtia siitä, ettei päällekkäisiä valvontaorganisaatioita muodostu. AVI:en rooli valvontaviranomaisena on selkeyttävä. Muodostettaville viidelle sote -alueelle riittää yksi valvontaorganisaatio. Näin turvataan yhtenäinen ohjaus ja linjaukset valtakunnan tasolla. Nykyisten AVI:en linjauksissa on eroavaisuuksia. 8 luku Erinäiset säännökset 36. Huomioita 8 luvun säännöksistä. Voimaanpanolaki 37. Kysymys vain kuntien valtuustoille:voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä.eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista,kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat) o Kyllä 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille:mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? o HYKS-erva o KYS-erva o OYS-erva o TAYS-erva o TYKS-erva :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti?

20 11(13)

21 12(13) :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä? :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? o Kyllä X Ei 43. Muita huomioita voimaanpanolaista Siirtymäsäännösten tulee mahdollistaa nykyisten toimivien palvelutuotantorakenteiden tehokas toiminta vielä vuonna Myös tämän jälkeen palvelutuotannon järjestelyjen tulee edetä hallitusti vaarantamatta asukkaiden tarvitsemia palveluja. Kuntien maksuosuuksiin tulee määrittää siirtymäsäännös (maksuosuus tulee jäädyttää siirtymäajaksi, esim. 4 vuodeksi). Tällöin uuden toiminnan tulee hakea tehokkuutta. Ennen lain voimaantuloa tulee valmistella kuntakohtaiset vaikuttavuuslaskelmat/kustannuslaskelmat. Laissa on tarkennettava, mikä taho hoitaa/päättää uusien tuotantotilojen rakentamisen. Laki varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta 44. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti? Lopuksi 45. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? On tärkeää, että sote-alueet saadaan ensin toimimaan asianmukaisesti ja ne kykenevät ottamaan haltuunsa järjestämisen koko alueella ja laatimaan järjestämispäätöksen niin, että sen pohjana on riittävä tieto alueen palvelutarpeesta ja myös tuotannosta, sen rakenteesta ja kustannuksista. Vasta sen jälkeen sote -alue kykenee ohjaamaan palvelutuotantoa ja siinä tarvittavia muutoksia. Onnistuneen muutoksen tulee pohjautua suunnitelmallisuuteen, tietoon muutoksen kohteesta, vuorovaikutukseen mukanaolevien kanssa sekä luottamukseen. Tämän toteutumiseksi aika on kriittinen resurssi. Tuotantoalueen tulisi rakentua alhaalta ylöspäin pohjautuen hyvin toimiviin Paras -lain mukaisiin yhteistoiminta-alueisiin, niin että alueet laajentuvat hallitusti.

22 13(13) 46. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. Tärkeimmät näkökulmat: 1. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, perus- ja lähipalveluiden kehittämisen ja rahoituksen turvaaminen. Alueiden erilaisuus tulee ottaa huomioon palveluiden järjestämisessä. Tarpeesta lähtevät lähipalvelut tulee turvata kansalaisille. 2. Kuntien talouden tasapainon turvaaminen sekä rahoituksen oikeudenmukaisuus. Lainsäädännön tulee kannustaa tehokkuuteen sekä edistää kuntien talouden tasapainoa. 3. Byrokratian ja moninkertaisen valvonnan vähentäminen.

23 43, KV :30 Muut asiat