HOLINGONVUOREN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HOLINGONVUOREN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS / valmisteluvaihe FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (60) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Suunnitteluorganisaatio SUUNNITTELU JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET Kaavaprosessi OSALLISET JA OSALLISTUMINEN NYKYTILANNE Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus Asutus Maanomistus Liikenne Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Keski-Suomen maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavan vaihekaavat Yleis- ja asemakaavat Luonnonolot Pinta- ja pohjavedet Natura- ja suojelualueet Kasvillisuus- ja luontotyypit Arvokkaat luontotyypit ja kohteet Yleiskaavaan merkityt luontokohteet Linnusto Eläimistö Maisema ja kulttuuriympäristö Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Muinaisjäännökset OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN Muut tuulivoimahankkeet Laaditut selvitykset TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET Kaavan valmisteluvaihe Kaavan ehdotusvaihe Hyväksytty yleiskaava Tuulivoimapuiston rakenteet Sähkönsiirto SUUNNITTELUN TAVOITTEET OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETEMNEMINEN... 23

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (60) 8.1 Vireilletulo ja OAS Osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläolo Osayleiskaavaehdotus Yleiskaava HOLINGONVUOREN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat määräykset Suojelukohteet Muut merkinnät ja määräykset OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset Vaikutusalue Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Yhteenveto maisemavaikutusten merkittävyydestä kokonaisuudessaan Maisemallisten vaikutusten lieventäminen Vaikutukset muinaismuistoihin Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Vaikutukset luontoon Vaikutukset linnustoon Vaikutukset muuhun eläimistöön Lepakot ja muut uhanalaiset eliölajit Pinta- ja pohjavedet Vaikutukset Natura sekä suojelualueisiin Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Virkistys Turvallisuus Tuulivoimapuiston meluvaikutukset Luonnosvaiheen melumallinnus Matalien taajuuksien meluvaikutukset Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset Varjostusmallinnuksen tulokset luonnosvaiheessa Vaikutukset ilmavalvontaan Vaikutukset lentoliikenteeseen Lentoestevalojen vaikutus... 54

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (60) 11 KAAVAN SUHDE OLEMASSA OLEVIIN SELVITYKSIIN JA SUUNNITELMIIN Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Yleiskaavan sisältövaatimukset Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Kaavan laadinnan yhteydessä laaditut erillisselvitykset: Melumallinnus, N131 x 6 x HH144 (FCG Suunnittelu ja tekniikka ) Matalataajuinen melu, N131 x 6 x HH144 (, ) Varjostusmallinnus, N131 x 6 x HH144 (, ) Näkemäanalyysi, ZVI, N131 x 6 x HH144 (, ) Valokuvasovitteet, N131 x 6 x HH144 (, ) Holingonvuoren tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) Holingonvuoren tuulivoimapuiston luontoselvitykset (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy)

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (60) HOLINGONVUOREN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAVA Kaavan nimi: Kaavan päiväys: Alueen määrittely: Kaavan laatija: Osoite: Sähköposti: Projektinumero: Holingonvuoren tuulivoimapuiston osayleiskaava kaavaehdotus Suunnittelualue sijaitsee Saarijärven kaupungissa Holingonvuoren alueella Puistokatu 2A, Jyväskylä susanna.paananen@fcg.fi P20221 Vireilletulo: Saarijärven kaupunki Ehdotus julkisesti nähtävillä: Kaupunginvaltuusto hyväksynyt: 1 JOHDANTO Saarijärven seurakunnan kirkkoneuvosto suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Holingonvuoren alueelle Saarijärven kaupunkiin. Holingonvuoren tuulivoimapuistoon suunnitellaan enintään 6 tuulivoimalaitoksen rakentamista. Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 3 MW jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan alle 20 MW. Holingonvuoren tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen koko on noin 680 hehtaaria. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennusja huoltoteistä. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Tuulipuistoalue on Saarijärven seurakunnan omistuksessa. YVA-menettelyn tarpeesta on tehdään harkintapyyntö Keski-Suomen ELY-keskukselle. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Saarijärven kaupunginvaltuusto. Osayleiskaavan yhteydessä on laadittu erillisiä selvityksiä (selostuksen kohta 5.2). Lisäksi tuulivoimapuiston melu- ja varjostusvaikutukset on mallinnettu WindProohjelmalla. Mallinnusten lähtökohdat ja tulokset on esitetty kaavaselostuksessa. Laskelmien tulokset ovat kaavan liiteaineistona. 1.1 Suunnitteluorganisaatio Tuulivoimapuistohankkeesta vastaava sopii Saarijärven kaupungin kanssa osayleiskaavan laatimisesta kaavoitussopimuksella.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (60) Saarijärven kaupungin puolesta työtä ohjaa Ulla-Maija Humppi, kaavoitusarkkitehti. Kaavoituksen laadinnasta vastaa, Ins. AMK Susanna Paananen. 2 SUUNNITTELU JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET 2.1 Kaavaprosessi Kaavaprosessi Ajankohta KH kaavoituksen käynnistämispäätös Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Työneuvottelu ELY-keskus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä Valmisteluvaiheen kuuleminen kaavaluonnoksen nähtävilläolo Kaavaehdotuksen nähtävilläolo maaliskuu-huhtikuu 2015 elokuu syyskuu 2015 Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu (tarvittaessa) Osayleiskaavan hyväksyminen lokakuu joulukuu 2015 Taulukkoa täydennetään kaavaprosessin edetessä. 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Osalliset sekä osallistumista koskeva menettely on kuvattu kaava koskevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Luonnosvaiheessa ja ehdotusvaiheessa pidetään yleisötilaisuudet, jossa esitellään osayleiskaava selvityksineen.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (60) 4 NYKYTILANNE 4.1 Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Keski-Suomessa Saarijärven kaupungissa. Suunnittelualueen etäisyys Saarijärven kaupungin keskustaan on noin 8 km. Kaavoittavan alueen koko on noin 680 hehtaaria. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti punaisella aluerajauksella. Hankealue sijoittuu varsin korkealle metsäiselle selänteelle. Kaavaillut voimalapaikat sijoittuvat Holingonvuoren lakialueelle. Ympärillä, erityisesti etelä- ja lounaispuolella, on myös useita muita mäkiä, joista osa on Holingonvuorta vähän korkeampia ja jyrkkäpiirteisempiä. Ympärille sijoittuvien mäkien lomassa on kosteikkoja ja pieniä lampia. Maasto on hyvin vaihtelevaa ja kohoaa paikoin melko jyrkästikin ylöspäin. Hankealueen korkein kohta sijaitsee hankealueen pohjoisosassa. Se yltää noin 220 metriin (mpy). Alavimmillaan suunnittelualue on noin metriä meren pinnan yläpuolella. Suhteelliset korkeuserot viiden kilometrin säteellä hankealueesta ovat suuret, sillä Saarijärven pinnasta korkeimpien mäkien laelle on korkeuseroa noin 105 metriä. Hankealuetta ympäröi lähes joka suunnassa vähintään kilometrin levyinen metsävyöhyke. Hankealueen ympärillä on paljon erisuuruisia vesistöjä. Saarijärvi kaakossa ja Iso-Löytänä luoteessa sijoittuvat vain 1-2 kilometrin päähän lähimmistä kaavailluista voimaloista. Viljelyalueet ovat pääsääntöisesti sijoittuneet vesistöjen ympärille. Asutusta löytyy rannoilta, teiden varsilta ja viljelyalueiden yhteydestä. Alueilla ei sijaitse valtion tai kuntien ylläpitämiä ulkoilu- tai muita retkeilyreitistöjä eikä virkistyskohteita.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (60) Asutus Lähimmät asutuskeskittymät sijaitsevat suunnittelualueen kaakkoispuolella Kolkanlahden alueella sekä Lintupohjan alueella. Alueen länsipuolella sijaitsevat Lehtolan ja Koskenkylän asutuskeskittymät Maanomistus Holingonvuoren tuulivoimapuiston suunnittelualue on pääosin Saarijärven seurakunnan omistuksessa Liikenne Kaavoitettavan alueen itäpuolelle luoteesta kaakkoon, sijoittuu valtatie 13 (Kokkola Nuijamaa) Keskimääräinen vuorokausiliikenne Kolkanlahden alueella on noin 3990 ajoneuvoa 1. Raskaan liikenteen määrä on noin 262 ajoneuvoa vuorokaudessa 2. Alueen eteläpuolelle sijoittuu yhdystiet (Koski) ja (Kolkanlahti). Keskimääräinen vuorokausiliikenne Kolkanlahden alueella on noin 300 ajoneuvoa. Raskaan liikenteen määrä on noin 10 ajoneuvoa vuorokaudessa samalla tieosuudella. Kuva 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti suhteessa alueen tieverkkoon. 1 Liikennevirasto, liikennemääräkartta Liikennevirasto, liikennemääräkartta 2012.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (60) 4.2 Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Näitä ovat: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet MRL 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Holingonvuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevat erityisesti toimivat yhteysverkostot ja energianhuoltoa koskevat tavoitteet: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet Keski-Suomen maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan ja se sai lainvoiman

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (60) Kuva 3. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta, johon hankealue on rajattu punaisella katkoviivalla. Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu moottorikelkkailureitti sekä ulkoilureitti. Suunnittelualueen etelä- ja länsipuolelle on osoitettu kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealue, kuk sekä suojelualueita, SL. Alueen eteläpuolelle sijoittuu valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Länsipuolelle on osoitettu voimalinja. Suunnittelualueen koillispuolelle sijoittuu kalliokiviaineisten ottovyöhyke, eo/ Keski-Suomen maakuntakaavan vaihekaavat 1. Vaihemaakuntakaava koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta. Kaava on vahvistettu Kaavan alue ei ulotu nyt laadittavalle Holingonvuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavan alueelle. 2. Vaihemaakuntakaava on saanut lainvoiman Vaihemaakuntakaavan II tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Tavoitteena on myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (60) vesihuoltoon. Kaavassa esitetään lisäksi raaka-ainehuollon kannalta potentiaaliset malmivyöhykkeet. Erityistä huomiota kiinnitetään vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen. Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen ei osoiteta kaavassa uusia aluevarauksia. 3. Vaihemaakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Vahvistamatta jäi 4 tuulivoimapuiston aluetta ja 42 turvetuotantoon soveltuvaa suota. Keski-Suomen liitto valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen vahvistamatta jätettyjen tuulivoimapuistojen ja 39 turvetuotantoon soveltuvan suon osalta. Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen ei osoiteta kaavassa uusia aluevarauksia. 4. Vaihemaakuntakaavan on vahvistettu Ympäristöministeriössä Vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen ei osoiteta kaavassa uusia aluevarauksia Yleis- ja asemakaavat Saarijärven reitin ranta oyk osa I Saarijärven kaupungin vesistöistä Saarijärven reitin vesistöille (Tuhmalampi- Humalalampi Kalmarinjärvi Horonalanen -Vartejärvi Mahlunjärvi Saarijärvi (osittain) Iso-Lumperoinen (osittain) Summasjärvi Lannevesi Kiimasjärvi) on laadittu rantaosayleiskaava, joka tuli lainvoimaiseksi vuonna Etäisyys suunnittelualueeseen lähimmillään on lähimmillään noin 0,7 km. Saarijärven keskustan asemakaava Saarijärven kaupungin keskustan asemakaava muodostuu useista eri aikoina laadituista asema-kaavoista ja osalla keskusta-aluetta on voimassa vielä 1959 luvulla vahvistettu rakennussuunnitelma. Etäisyys suunnittelualueeseen noin 5 km Kolkanlahden teollisuusalueen asemakaava Kolkanlahden teollisuusalueella on voimassa oleva asemakaava, jonka laajentaminen ja tarkistaminen on käynnistetty lokakuussa 2005 (kh ). Kaavamuutoksella muodostetaan uusia tontteja teollisuuden tarpeisiin. Etäisyys suunnittelualueeseen on noin 4 km. Saarijärven keskustan yleiskaava Saarijärven keskustaan laaditaan oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Yleiskaavoituksella suunnitellaan keskusta-alueen maankäytön päälinjaukset kuten keskustatoimintojen rajaukset, asuin-, teollisuus-, liikerakentamis-, palvelualueiden sijoitukset. Samalla tarkastellaan tie- ja katuverkon ja viher- ja virkistysalueiden kehittämismahdollisuuksia. Osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä Viiden kylän kyläyleiskaava Saarijärven kaupungin kehittyvien ja laajentuvien kylien eli Kolkanlahden, Rahkolan, Linnan, Tarvaalan ja Lanneveden kylien alueille laaditaan ns. kyläyleiskaavat. Kyläyleiskaavojen avulla tarkastellaan mm. kyläalueille muodostettavat uudet rakennuspaikat ja tarvittavat palvelut. Kyläyleiskaavan perusteella voidaan rakennusluvat myöntää kaavan mukaisille rakennuspaikoille 10 vuoden ajan kaavan lainvoimaiseksi tulemisesta. Kyläyleiskaavat olivat nähtävillä kaavaehdotuksina

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (60) 4.3 Luonnonolot Saarijärven Holingonvuoren tuulivoimapuiston suunnittelun osana alueella tehtiin keväällä, alkukesällä ja syksyllä 2014 useita luontoselvityksiä. Luontoselvityksissä kartoitettiin arvokkaat luontokohteet, pesimälinnusto, linnuston kevät- ja syysmuutto, lepakoille soveltuvat ruokailu ja levähdyspaikat, liito-oravan elinalueet ja muiden EU:n luontodirektiivissä huomioitavine lajien mahdollisuudet esiintyä alueella. Maastotyöt suorittivat FT Marjo Pihlaja ja FM Tuomo Pihlaja FCG Oy:stä. Syksyn muutonseurannoista vastasi kokenut lintuharrastaja Tero Linjama. Luontoselvitysraportit ovat osa kaavaselostuksen erillisasiakirja-aineistoa Pinta- ja pohjavedet Kaavoitettavalla alueella ei sijaitse pohjavesialueita. Lähin sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä, Pöytälähteenkangas. Selvitysalueella sijaitsee Rauskalampi. Selvitysalueen pienet purot ovat pääosin uomiltaan muuttuneita ja yhdistyvät kiinteästi alueen suo-ojituksiin. Osa puroista/noroista voi olla osin luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia, mutta hankkeesta ei kohdistu niihin vaikutuksia ja ne tulee metsänhoidossa huomioida metsälain mukaisina erityisinä elinympäristöinä Natura- ja suojelualueet Alla olevassa kuvassa on esitetty lähimpien Natura-2000 alueiden ja luonnonsuojelualueiden sijoittuminen hankealueeseen nähden. Natura-arvioinnin tarveharkinta laadittiin yhdelle Natura-alueelle, joka sijoittuu hankealueen läheisyyteen. Tarveharkintaan valittiin SCI-kohteet <3km etäisyydellä (SCI/SAC = luontotyyppien perusteella suojeltu) ja SPA-kohteet <10km etäisyydellä (SPA = lintudirektiivin perusteella suojeltu). Tarveharkinta laadittiin seuraavalle kohteelle: Julmatlammit - Kitukorpi (FI , SCI/SAC), etäisyys noin 1,9 km

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (60) Kuva 4. Suunnittelualueen sijainti suhteessa suojelu- ja Natura 2000 alueisiin.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (60) Kasvillisuus- ja luontotyypit Holingonvuoren alue on voimakkaan metsätalouden aluetta. Tästä johtuen puuston keskimääräinen ikä alueen kivennäismailla on varsin nuorta. Yleisin kuviotyyppi on nuori tai varttuva kasvatusmetsä. Tuoreita hakkuita on runsaasti. Hyvin vanhoja metsäkuvioita ei havaittu. Tuore kangas on selvästi vallitseva kasvupaikkatyyppi ja selkeä valtapuu on mänty. Mäntyä on myös istutettu luontaisesti kuusen vallitsemille alueille. Paikoin on istutettu lehtikuusta. Myös kuivahkoa kangasta esiintyy kohtalaisesti. Lehtomaiset kankaat ja lehdot puuttuvat lähes kokonaan. Kohtalaisen suuri osa selvitysaluetta on ojitettua suota, joka on eriasteisesti muuttunut turvekankaiden suuntaan ja kasvaa nyt mäntyä. Luonnontilaisen kaltaista suoluontoa on jäljellä lähinnä Soidinnevalla. Selvitysalueella sijaitsee Rauskalampi. Lisäksi tarkastettiin tarkan rajauksen ulkopuolelta Pieni Rauskalampi. Selvitysalueen pienet purot ovat pääosin uomiltaan muuttuneita ja yhdistyvät kiinteästi alueen suo-ojituksiin. Osa puroista/noroista voi olla osin luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia, mutta hankkeesta ei kohdistu niihin vaikutuksia ja ne tulee metsänhoidossa huomioida metsälain mukaisina erityisinä elinympäristöinä Arvokkaat luontotyypit ja kohteet Soidinneva Soidinneva on painanteeseen syntynyt suoalue, jolla on vanhoja pitkälti umpeutumassa olevia ojituksia. Ojitusten seurauksena alue on osin muuttunut, mutta sisältää myös luonnontilaisen kaltaisina säilyneitä suokasvillisuustyyppejä. Alueen puustossa on kohtalaisesti lahopuuta. Suotyypeistä tavataan isovarpurämettä, tupasvillarämettä, lyhytkorsinevaa ja mättäinä rahkarämettä. Lisäksi esiintyy vähäasteisesti muuttunutta kangasrämettä. Soidinneva on paikallisesti luonnon monimuotoisuudelle tärkeä kohde. Rauskalampi Rauskalampi on pinta-alaltaan noin hehtaarin suuruinen metsälampi. Rauskalammella ei ole kesämökkejä tai muuta rantarakentamista. Lammen rannoilla on isovarpurämettä ja kapealti saranevaa ja lyhytkorsinevaa. Lampi on luonteeltaan sopiva esimerkiksi kaakkurin pesimäpaikaksi. Lammella havaittiin rupikonnia. Vesilain mukaan muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Pieni Rauskalampi Pieni Rauskalampi on leveälti suorantainen noin 0,3 hehtaarin suuruinen metsälampi. Vesilinnustossa havaittiin tavi. Rannoilla on lyhytkorsinevaa ja isovarpurämettä. Lammen ympäristö on metsälain 10 :n perusteella rauhoitettu erityisen arvokas elinympäristö. Määritelmän mukaan näitä ovat enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt, joiden ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puuja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (60) Vesilain mukaan muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty Yleiskaavaan merkityt luontokohteet Soidinneva ja Rauskalampi Merkintä: luo Merkinnän peruste LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA TÄRKEÄ ALUE Alue on paikallisesti luonnon monimuotoisuutta lisäävä elinympäristö. Alueidensuunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot sekä niiden turvaaminen Linnusto Pesimälinnusto Selvitysalueen pistelaskennoissa havaitut lintulajit ja niiden parimääräarviot laskentapisteittäin. Taulukko sisältää myös lajit, joilla on laaja reviiri, kuten käki. Sama yksilö voi kuulua siten useammalle laskentapaikalle, jolloin yhteismäärää ei voi laskea. Merkintä (x) kertoo jätöksistä tai syönnöksistä ilman suoraa havaintoa linnuista.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (60) Selvästi runsaimmat lajit olivat metsien yleislajit pajulintu ja peippo. Runsaita olivat myös laulurastas, metsäkirvinen ja punarinta. Tiltaltteja havaittiin tavanomaista enemmän. Kokonaisuudessaan havaittu lajisto oli hyvin tyypillistä metsätalousalueiden linnustoa. Alueella liikuttaessa havaittiin kohtalaisen runsaasti metson jätöksiä. Selvitysalueen linnustoa voidaan pitää lajistoltaan ja tiheyksiltään maantieteelliselle alueelle tyypillisenä, eikä se sisällä erityisen merkittäviä arvoja. Soidinnevan linnustoa selvitettiin ensimmäisellä ja toisella kartoituskerralla erikseen kartoituslaskentana. Soiden lintulajistoa ei havaittu. Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (60) Valtakunnallisessa uhanalaisuustarkastelussa (Rassi ym. 2010) silmälläpidettäviksi luokiteltuja lajeja tavattiin metso ja teeri. Selvityksessä havaittiin metson ulosteita kahdella laskentapisteellä. Soidinnevan länsipuolella oli hakomapuu ja jälkien perusteella mahdollisesti lajin soidinalue. Teeristä oli arkistohavaintoja. Laji esiintynee alueella yleisenä. Myös arkistohavaintojen riekko on silmälläpidettävä laji, mutta havainto on niin vanha, että laji tuskin enää esiintyy alueella. Myös yhdessä laskentapisteessä tavattu sirittäjä on silmällä pidettävä laji. Yksi pari ei ole alueellisesti merkittävä määrä. Rengastustoimiston tietojen perusteella alueella ei ole uhanalisten petolintujen pesiä, eikä niitä löydetty maastoselvityksissä. Muuttolinnusto Alueen ylittävää lintujen kevätmuuttoa selvitettiin vuonna 2014 huhtikuussa yhtenä päivänä noin 5,5 tunnin ajan ja syysmuuttoa syys-lokakuussa yhteensä neljänä päivänä yhteensä noin 21,5 tunnin ajan. Yhteensä seurannoissa havaittiin 1595 muuttavaa lintuyksilöä. Kaiken kaikkiaan alueella havaittiin vain niukasti muuttoa verrattuna lähialueilla samoina päivinä suoritettuihin seurantoihin. Tuloksia tarkastellaan seuraavaksi lajiryhmittäin. Kertynyt aineisto on kokonaisuudessaan liitteenä. Kevätmuuton osalta aineisto jäi niukaksi, mutta syysmuuton osalta tehdyt johtopäätökset ovat todennäköisesti päteviä myös kevään osalta.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (60) Eläimistö Liito-orava Liito-oravaselvitykset tehtiin Ennen maastokäyntiä tarkastettavat kohteet, mahdolliset liito-oravan esiintymisalueet, valittiin karttatarkastelun ja ilmakuvien perusteella. Kohteiksi valittiin varttuneet ja vanhat kuusi-, kuusiseka- ja lehtipuusekametsät. Lisäksi muut maastossa havaitut varttuneet kuusimetsät ja varttuneiden haapojen esiintymät tarkistettiin. Selvitysalueella ei havaittu merkkejä liito-oravan elinpiireistä. Selvitysalue on laajalti kokonaisuudessaan lajille huonosti sopivaa. Alueen metsät ovat pääosin liian karuja ja liito-oravan suomia lehtoja ja lehtomaisia kankaita ei juuri esiinny. Valtaosan selvitysalueesta muodostavat männiköt ja ojitetut suot, joissa liito-oravan esiintyminen on niukkaa. Puustossa lajin suosimat varttuneet kuuset ja haavat ovat hyvin vähälukuisia. Selvitysalueella on joitain liito-oravalle silmämääräisesti arvioiden sopivia tuoreen kankaan kuusivaltaisia varttuneita ja varttuvia kuvioita. Merkkejä lajin oleskelusta ei kuitenkaan havaittu. Lehtipuun määrä näissäkin kuvioissa on suhteellisen alhainen, eikä etenkään järeitä haapoja juuri esiinny. Selkein mahdollinen elinalue sijaitsee Rauskalammen eteläpuolella. Hukanmäen alueella on suoritettu tuoreita hakkuita varttuneissa kuusikoissa, joissa liito-oravia on voinut esiintyä. Holingonvuoren koillispuolella puron läheisyydessä on myös jäljellä pienialaisesti lajille mahdollisesti sopivaa elinympäristöä. Lepakot Muiden luontoselvitysten yhteydessä arvioitiin lepakoille sopivien elinympäristöjen ja päiväpiilojen esiintymistä hankealueella ja voimala- tai tiealueiden läheisyydessä. Erityisen sopivia ympäristöjä ei hankealueella havaittu. Puusto on valtaosin nuorehkoa ja kolopuita oli varsin niukasti eikä vanhoja lepopaikoiksi sopivia rakennuksia alueella havaittu. Selvityksissä ei havaittu uhanalaisten eläin- tai kasvilajien esiintymiä. 4.4 Maisema ja kulttuuriympäristö Saarijärven Holingonvuoren tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys on laadittu Saarijärven kaupungin toimeksiannosta :ssä. Tilaajan yhteyshenkilöinä ovat toimineet kaavoitusarkkitehti Ulla-Maija Humppi ja kaavasuunnittelija Mirja Tarvainen. :ssä maisemaselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti MARK Riikka Ger. Näkymäanalyysin ja havainnekuvat on laatinut ins. AMK Hans Vadbäck. Liitekartan on laatinut maisemainsinööri Jan Tvrdy. Maisemaselvitys perustuu kartta- ja valokuvatarkasteluihin. Alueelle on tehty maastokäynti Maisemaselvitys on osa kaavaselostukseen liitettyjä erillisasiakirjoja Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Maisemamaakunta Maisemamaakunnallisessa aluejaossa valtaosa Saarijärveä ja sen myötä suunnittelualue kuuluvat Itäiseen Järvi-Suomeen ja tarkemmin määriteltynä Keski-Suomen järviseutuun. Keski-Suomen järviseutu on laajojen järvialtaiden ja polveilevien vesireittien sekä kumpuilevien moreenimaiden luoteesta kaakkoon suuntautunutta sokkeloa. Seudun suurimpia karuja ja kirkasvetisiä järviä ovat Keitele, Konnevesi, Kivijärvi, Kolima ja Ni-

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (60) lakka. Etelässä maisemiin tuo vaihtelua lähes pohjois-etelä suuntainen Sisä-Suomen reunamuodostuma ja siihen liittyvät luoteesta kaakkoon suuntautuvat harjujaksot. Myös kallioperän murtumat ja järvien muotokieli noudattavat samaa luode-kaakko rytmiä. Jyväskylän-Laukaan tuntumassa on viljelyyn hyvin soveltuvia savikkoalueita kallioiden ja harjustojen lomassa. Konneveden selkävesien etelä- ja itäpuolella maasto on jyrkkäpiirteisimmillään. Metsällä on suuri merkitys kaikkialla. Viljelmät sijaitsevat usein rantojen tuntumassa. Asutus on perinteisesti sijoittunut joko laaksoihin vesistöjen lähettyville tai mäkien harjanteille. (Ympäristöministeriö 1993a) Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Saarijärven reitin kulttuurimaisemat sijoittuu hankealueen länsi- ja eteläpuolelle noin 3,3 kilometrin päähän lähimmistä voimaloista. Saarijärven reitin kulttuurimaisemat Keski-Suomen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa 2014 aluetta esitetään laajennettavaksi pohjoisen ja idän suuntaan. Kolkanlahden RKY 1993-alue sekä Länsi-Kalmarin maakunnallisesti arvokas maisema-alue on tarkoitus ottaa mukaan rajaukseen. Mikäli uusi rajaus hyväksytään, pienenee etäisyys hankealueeseen nähden noin puolella ja valtakunnallisesti arvokas maisema-alue tulee ulottumaan myös hankealueen itäpuolelle. Etäisyyttä lähimpään voimalaan olisi noin 1,7 kilometriä. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueelle ei sijoitu maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. 0-5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi kohde: Kolkanlahti- Lintupohja sijoittuu lähimmillään vajaan kolmen kilometrin päähän tuulivoimaloista kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu viisi kohdetta: Länsi-Kalmarin alue sijoittuu lähimmillään noin kuuden kilometrin päähän. Saarijärven kirkko ympäristöineen sijoittuu lähimmillään runsaan yhdeksän kilometrin päähän tuulivoimaloista. Pajupuro, etäisyys lähimmästä voimalasta noin 9,5 kilometriä. Rahkola, etäisyys lähimmästä voimalasta noin 11 kilometriä. Pääjärvi-Hokkalanmäki, etäisyys lähimmästä voimalasta runsaat 11 kilometriä. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. 0-5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi kohde: Kolkanniemen pappila, etäisyys lähimmästä voimalasta runsaat kolme kilometriä kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi kohde: Saarijärven vanha osa, etäisyys lähimmästä voimalasta runsaat yhdeksän kilometriä. Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993)/ Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Entisiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY1993), jotka voidaan nykyään pääsääntöisesti rinnastaa maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ei sijoitu hankealueelle.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (60) 0-5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi RKY kohde sekä kaksi muuta kohdetta: Kolkanlahden kulttuurimaisema (RKY 1993) sijoittuu lähimmillään vajaan kolmen kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kohdenro 391 Saarijärven metsäoppilaitos sijoittuu lähimmillään noin 2,8 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kohdenro 389 Riekonkoski Taipaleenlahti sijoittuu lähimmillään vajaan viiden kilometrin päähän tuulivoimaloista kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi RKY kohde sekä yhdeksän muuta kohdetta: Saarijärven kirkko ympäristöineen (RKY 1993) sijoittuu lähimmillään runsaan yhdeksän kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kohdenro 379 Lehtolan seurantalo sijoittuu lähimmillään noin 5,2 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kohdenro 374 Iso-Ahola sijoittuu lähimmillään noin 5,2 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kohdenro 378 Lauttamäki sijoittuu lähimmillään vajaan seitsemän kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kohdenro 387 Päiväkummun päiväkoti ja kansalaisopisto sijoittuu lähimmillään noin 8,5 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kohdenro 393 Sivula sijoittuu lähimmillään noin 8,9 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kohdenro 380 Leuhun ala-aste sijoittuu lähimmillään noin 11,2 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kohdenro 384 Pajuniemi sijoittuu lähimmillään noin 11,5 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kohdenro 375 Juhola sijoittuu lähimmillään noin 11,7 kilometrin päähän Kohdenro 377 Kiusamylly, Sahakosken mylly sijoittuu lähimmillään reilun 12,1 kilometrin päähän tuulivoimaloista Muinaisjäännökset Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan suunnittelualueen läheisyydessä, alueen pohjoispuolella, sijaitsee tervahautoja sekä Syväjärven kiinteä muinaisjäännös.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (60) 5 OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN 5.1 Muut tuulivoimahankkeet Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse rakennettuja tuulivoimapuistoja tai yksittäisiä tuulivoimaloita. Alla olevassa kuvassa on esitetty Holingonvuoren hankealueen sijainti suhteessa tiedossa oleviin lähialueella sijaitseviin tuulivoimapuistojen hankkeisiin (tilanne ). Kuva 5. Tiedossa olevat tuulivoimapuistohankkeet Holingonvuoren hankealueen läheisyydessä. 5.2 Laaditut selvitykset Osayleiskaavaa varten on laadittu seuraavat selvitykset: Melumallinnus, N131 x 6 x HH144 (FCG Suunnittelu ja tekniikka ) Matalataajuinen melu, N131 x 6 x HH144 (, ) Varjostusmallinnus, N131 x 6 x HH144 (, ) Näkemäanalyysi, ZVI, N131 x 6 x HH144 (, ) Valokuvasovitteet, N131 x 6 x HH144 (, ) Holingonvuoren tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) Holingonvuoren tuulivoimapuiston luontoselvitykset (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy)

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (60) 6 TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET 6.1 Kaavan valmisteluvaihe Saarijärven seurakunnan kirkkoneuvosto on päättänyt kokouksessaan seurakunnan omistaman Metsä-Kolkanniemen tilan Holingonvuoren alueen sisällyttämistä tuulivoimayleiskaavoitushankkeeseen. Yleissuunnitelman mukaan tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden (6) lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta, joka sijaitsee 110 kv:n voimajohdon yhteydessä. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Tuulivoimapuiston suunnittelun yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja tuulivoimaloiden sijoitukselle. Tuulivoimaloiden sijoittelu suunnittelualueella perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, maanomistusoloihin sekä alueelta saatuihin tuulimittaustietoihin. Tuulivoimaloiden tehokas energiantuotanto edellyttää, että voimaloiden väliset etäisyydet ovat riittävät. Tuulivoimaloiden tarkat sijoittumisalueet osoitetaan osayleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin tuulivoimaloiden alueet määritellään luonto- ja muut arvot otetaan huomioon. 6.2 Kaavan ehdotusvaihe Osiota täydennetään prosessin edetessä. 6.3 Hyväksytty yleiskaava Osiota täydennetään kaavaprosessin edetessä. 6.4 Tuulivoimapuiston rakenteet Holingonvuoren tuulivoimapuisto koostuu yhteensä enintään 6 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännitekaapeleista (20 kv maakaapeli), puistomuuntamoista, alueverkkoon liitettävistä keskijännitekaapeleista (20 kv maakaapeli), sekä valtakunnan verkkoon liittymistä varten rakennettavista 110 kv ilmajohdoista ja sähköasemasta. Tuulivoimalayksikkö koostuu noin 144 metriä korkeasta tornista, konehuoneesta sekä kolmilapaisesta roottorista. Roottorin lavat on valmistettu komposiittimateriaalista. Teräslieriötorni pultataan kiinni betoniseen perustukseen. Roottorilavan pituus tulee olemaan noin 65 metriä ja roottoriympyrän halkaisija noin 131 metriä. Tuulivoimalan lakikorkeus tulee olemaan hieman yli kaksi sataa metriä.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 22 (60) 6.5 Sähkönsiirto Kuva 6. Periaatekuva tuulivoimalasta. Teräslieriötornin korkeus on 144 m ja noin lapa 65 metriä. Näin ollen tuulivoimalan maksimikorkeus on yhteensä noin 210 metriä. Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Tuulivoimapuiston rakenteista ainoastaan sähköaseman alue aidataan. Tuulivoimapuiston alue on käytettävissä lähes samalla tavalla, kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamista. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on ilmailulain mukaan haettava Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lupa lentoesteen asettamisesta. Trafille toimitettavaan lupahakemukseen on liitettävä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto esteestä. Liikenteen turvallisuusviraston myöntämässä lentoesteluvassa määritellään tarvittavat lentoestemerkinnät päivä- ja yötoimintaa varten. Tuulivoimalaitoksien rakentamista ja huoltoa varten tarvitaan huoltotieverkosto. Huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä, jonka lisäksi tien ympäristön puustoa raivataan kuljetuksia varten. Huoltotieverkostoa pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. Tuulivoimaloiden generaattoreiden jännite on tyypillisesti yksi kilovoltti (kv) tai vähemmän. Jännite nostetaan voimalassa olevalla muuntajalla sisäisen sähkönsiirtojärjestelmän keskijännitetasoon, joka on noin kilovolttia. Tuulivoimalasta tuotettu sähkö siirretään maakaapelilla tuulivoimapuistoalueelle rakennettavalle sisäiselle sähköasemalle. Puiston sisäiset sähkö- ja tiedonsiirtokaapelit kaivetaan kaapeliojaan tyy-

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 23 (60) pillisesti 0,5 1 metrin syvyyteen. Kaapeliojan leveys on noin metri. Kaapeliojat sijoitetaan pääosin huoltoteiden yhteyteen. Jos kaapeleita sijoitetaan muualle kuin tien varteen, tarvitaan rakennusaikana noin neljän metrin levyinen puustosta vapaa maastokäytävä kaapelin asentamista varten. Tuulivoimalaitosten etäisyys suurjännitevoimajohtojen johtoalueen ulkoreunaan tulee olla 1,5 x voimalaitosten kokonaiskorkeus. Etäisyys on määritetty jotta voimalaitoksista ei aiheudu haittaa sähköverkon käyttövarmuudelle eikä kunnossapitotoiminnalle. Jatkosuunnittelussa selvitetään sähkönsiirron vaihtoehtoja. 7 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennusja huoltoteistä sekä maakaapelein toteutettavasta sähkönsiirrosta. Suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77 mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Saarijärven kaupunginhallitus. 8 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETEMNEMINEN 8.1 Vireilletulo ja OAS Saarijärven kaupunginhallitus on (KH 105) päättänyt Holingonvuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavan käynnistämisestä Saarijärven seurakunnan kirkkoneuvostontehtyä osayleiskaavan laadinnasta hakemuksen Saarijärven kaupungille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä Saarijärven kaupungissa välisenä aikana. Kirjallisia mielipiteitä saapui 12 kpl. Yksi mielipiteistä oli yhteismielipide, jossa oli 54 allekirjoitusta. Pääasiassa mielipiteiden pääkohdat koskivat tuulivoimaloiden vastustamista ja huolta melun vaikutuksista. Mielipiteissä huomautettiin Iso-Löytänä järven puuttumisesta sekä puutteista kaupungin internetsivuilla, josta hanketta ei löydä. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin , jossa käytiin läpi osallistumis- ja arviointisuunnitelma, hankkeen taustat ja tavoitteet. Kaavahankkeesta pidettiin lisäksi työkokous Keski-Suomen ELY-keskuksessa Kokous liittyi Keski- Suomen muihin tuulivoimayleiskaavoihin sekä alueilla käynnissä oleviin ja lainvoimaisiin rantayleiskaavoihin.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 24 (60) 8.2 Osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläolo Osayleiskaavaluonnos asetetaan nähtäväksi maalis-huhtikuussa Kuva 7. Holingonvuoren tuulivoimapuiston osayleiskaava, kaavaluonnos. 8.3 Osayleiskaavaehdotus Osiota täydennetään kaavaprosessin aikana.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 25 (60) 8.4 Yleiskaava Osiota täydennetään kaavaprosessin aikana. 9 HOLINGONVUOREN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 9.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Osayleiskaavan suunnittelualueen pinta-ala on noin 680 ha. Holingonvuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavassa maankäytön kehittämistarpeet kohdistuvat tuulivoimarakentamiseen. Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu pääosin maa- ja metsätalousalueeksi. Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Tuulivoimaloiden alueiden (tv) varauksilla osoitetaan alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa maa- ja metsätalousalueelle. Yleissuunnittelun mukaiset tuulivoimaloiden paikat on osoitettu lisäksi ohjeellisin kohdemerkinnöin. Suunnittelumääräyksissä on esitetty tuulivoimaloiden enimmäismäärä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on esitetty kaavamääräyksissä. Osayleiskaavassa osoitetaan lisäksi tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet sekä sähköaseman sijainti. Huoltoteiden suunnittelussa on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon olemassa olevia teitä. Tuulivoimaloiden sähköenergia siirretään maakaapelein sähköasemalle, josta energia siirretään edelleen kantaverkkoon. 9.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetulle alueelle sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen. Maankäyttö- ja rakennuslain 16.3 nojalla alue määrätään suunnittelutarvealueeksi. Suunnittelutarveharkintavelvoite ei koske tuulivoimarakentamista. Tuulivoimapuiston alue on osoitettu pääkäyttötarkoitukseltaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen. Maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen tarkoittaa esimerkiksi konehallin tai varaston rakentamista alueelle. MRL 16.3 :n nojalla alue määrätään suunnittelutarvealueeksi. VESIALUE.

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 26 (60) 9.3 Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat määräykset TUULIVOIMALOIDEN ALUE. Merkinnällä osoitetaan ne alueet, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Voimaloita voidaan sijoittaa kullekin alueelle enintään sille merkittyjen ohjeellisten paikkojen verran. Voimaloiden rakenteiden ja siipien pyörimisalueen tulee sijoittua kokonaisuudessaan alueen sisäpuolelle. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 215 metriä. TUULIVOIMALAITOKSEN OHJEELLINEN SIJAINTI. Numero viittaa kaavaselostuksessa ja liiteaineistoissa käytettyyn tuulivoimaloiden numerointiin. KOKO OSAYLEISKAAVA-ALUETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: Tämä yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv -alueilla). Yleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille voidaan sijoittaa yhteensä enintään 6 tuulivoimalaa ja niiden vaatima rakennusoikeus. Ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on kuultava Puolustusvoimain Pääesikuntaa tuulivoimaloiden toimintaan liittyen. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on noudatettava valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista sekä ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja. Osayleiskaavassa on osoitettu osa-alueet (tv), joille tuulivoimalat tulee sijoittaa kaikkine rakenteineen. Alueet on osayleiskaavassa rajattu siten, että tuulivoimaloiden tarkemmassa sijoittamisessa voidaan ottaa huomioon mm. paikalliset maaperäolosuhteet. Osayleiskaavassa on esitetty tuulivoimapuiston yleissuunnitteluun perustuen tuulivoimalaitosten ohjeelliset paikat sekä ohjeelliset maakaapeleiden ja tielinjauksien sijainnit. Maakaapelit ja tielinjaukset on tarkoituksenmukaista osoittaa ohjeellisina, jotta niiden rakentamisessa voidaan ottaa huomioon paikalliset maaperäolosuhteet. Maakaapeleiden ja tielinjauksien sijoittamisessa on otettu huomioon osayleiskaavan selvityksissä tunnistetut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet. Koko osayleiskaava-aluetta koskevat määräykset ohjaavat alueen tuulivoimarakentamista. Yleismääräyksissä on esitetty osayleiskaavan alueelle rakennettavien voimaloiden enimmäismäärä (6 voimalaa), sisäisen sähkönsiirron toteutustapa sekä huoltoteiden ja maakaapeleiden sijoittamisperiaatteet. Lisäksi yleismääräyksissä tuodaan esille pääesikunnan kuuleminen. Yleismääräyksissä on tuotu esille myös tuulivoimapuiston suunnittelua ja toteuttamista ohjaavat melutasojen ohjearvot. Lisäksi yleismääräyksissä todetaan, että osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena.

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 27 (60) 9.4 Suojelukohteet LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA TÄRKEÄ ALUE Alue on paikallisesti luonnon monimuotoisuutta lisäävä elinympäristö. Alueidensuunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot sekä niiden turvaaminen. Luo-merkinäällä osoitetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet, ks. kohta Yleiskaavaan merkityt luontokohteet. 9.5 Muut merkinnät ja määräykset YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA. NYKYINEN / KUNNOSTETTAVA TIEYHTEY OHJEELLINEN UUSI TIEYHTEYS OHJEELLINEN UUSI MAAKAAPELI. Maakaapelit tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan huoltoteiden yhteyteen.

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 28 (60) 10 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan osayleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Tuulivoimalat vaikuttavat ympäristöönsä mm. muuttamalla maisemaa sekä tuottamalla ääntä. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutuksia luonnonarvoihin ja ihmisten elinoloihin. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti hankkeen luonto-, maisema-, melu- ja varjostusvaikutuksia. Vaikutusten arviointi perustuu tehtyihin selvityksiin Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset 10.2 Vaikutusalue Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana rakennuspaikkojen luonnonympäristössä tapahtuu muutoksia. Rakentamisen aikana meluhaitat ja ympäristön muutokset ovat merkittävimmät. Rakentamisesta ja työmaakoneista aiheutuu ääntä ja kuljetuksista liikenteellisiä vaikutuksia. Suurin osa vaikutuksista on kuitenkin väliaikaisia. Rakentaminen kestää yhteensä noin vuoden. Tuulivoimapuiston käytön aikana ympäristössä ei tapahdu tuulipuistosta johtuvia muutoksia. Tuulivoimapuiston käytön aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset ja linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä tuulivoimalan roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen ja varjonmuodostuminen. Vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia aiheutuu huolto- ja kunnostustöistä. Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin; työvaiheet ja käytettävä kalusto ovat pääosin rakentamista vastaavia. Käytön jälkeen tuulivoimalat, sähköasemat, liittymisjohto ja muut rakenteet voidaan purkaa ja poistaa paikalta. Tuulivoimatoiminnasta poistuvat alueet vapautuvat muuhun käyttöön. Kunkin vaikutustyypin vaikutusalue riippuu vaikutuksen luonteesta ja ilmenemismuodosta. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen (mm. kasvillisuusvaikutukset ja vaikutukset muinaisjäännöksiin), osa rajoittuu kapealle nauhamaiselle väylälle (mm. huoltoteiden ja maakaapeleiden vaikutukset) ja osa ulottuu laajalle alueelle (mm. maisemavaikutukset ja linnustovaikutukset). Tuulipuiston maisemavaikutus ulottuu n. 20 km:n, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen pääosin 5 km:n, ja melun ja valon vilkkumisen vaikutukset n. 2 km:n etäisyydelle tuulipuistosta Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimaloiden rakentaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista sekä Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei estä voimassa olevien maakunta- tai yleiskaavojen toteuttamista. Tuulivoimapuistolla ei ole merkittävää vaikutusta alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, sillä se sijoittuu nykyisin pääasiassa metsätalouskäytössä olevalle alueelle, jolle ei kohdistu maakuntatason tai Saarijärven kaupungin puolesta merkittäviä maankäytön kehittämispaineita. Tuulivoimapuisto säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan edelleen maa- ja metsätalousvaltaisena alueena.

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 29 (60) Kaava-alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Asuinrakentaminen ei ole mahdollista tuulivoimapuiston alueella sinä aikana, kun voimalat ovat käytössä sillä alueella, jolla ne aiheuttavat Valtioneuvoston ohjearvot ylittävää melua. Tuulivoimapuisto rajoittaa uutta loma-asuinrakentamista alueella, jolla voimaloiden aiheuttama ekvivalenttiäänitaso on yli 40 db:ä yöllä (klo 22 07) ja uuden vakituisen asunnon rakentamista alueella, jolla ekvivalenttiäänitaso on yli 45 db yöllä (klo 22 07). Nämä ovat Valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot äänitasolle, jonka ei arvioida aiheuttavan terveyshaittaa asukkaille. Kuntatasolla tuulivoimapuisto voi estää hajaasustuksen leviämisen kyseiselle alueelle mm. meluvaikutusten vuoksi ja siten se osaltaan ehkäisee yhdyskuntarakenteen hajautumista. Jokainen tuulivoimala tarvitsee noin 70 m x 160 m laajuisen pystytysalueen, jolta kasvillisuus raivataan. Osalle pystytysalueesta voidaan myöhemmin istuttaa uutta metsää. Lisäksi huoltoteiden rakentamisen takia maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta poistuu nykykäytöstä. Holingonvuoren tuulivoimapuisto sijoittuu alueelle, joka on nykyisin talousmetsää. Muutokset nykyisessä maankäytössä kohdistuvat tuulivoimaloiden rakennuspaikoille, suunnitellulle tieverkostolle sekä rakennettavan muuntoaseman alueelle. Valtaosalla alueesta ei tapahdu muutoksia maankäytössä ja aluetta voidaan käyttää kuten ennenkin. Rakentamisalueella ei lisäksi ole sellaisia luonto- tai maisemakohteita, joiden arvo alenisi tuulivoimaloiden rakentamisen takia. Voimaloiden sijainnit on valittu siten, että toiminnasta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asutukselle. Tieverkon laajentuminen ja kantavuuden parantaminen edistää osin alueen metsätalouskäyttöä. Tuulivoimapuiston huoltotiet sijoittuvat osin uusiin maastokäytäviin. Yhteenvetona voidaan todeta, että Holingonvuoren tuulivoimapuiston vaikutukset maankäyttöön eivät ole merkittäviä ja kohdistuvat pääosin tuulivoimaloiden rakennuspaikoille. Tuulivoimapuiston alueen käyttö virkistykseen ja metsätalouteen säilyy pääosin ennallaan Vaikutukset liikenteeseen Kuljetukset voivat saapua hankealueelle Vaasa Kyyjärvi Saarijärvi reittiä. Kuljetukset arvioidaan toteutettavan valtatieltä 13 Lehtolantielle ja siltä edelleen hankealueelle. Tuulivoimapuistoalueella voidaan hyödyntää osittain olemassa olevaa tieverkkoa. Todennäköisesti yksityisteitä on parannettava kauttaaltaan kuljetuksia varten. Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulivoimapuiston rakentamiseen, jolloin liikennemäärät suunnittelualueen läheisyydessä lisääntyvät betoni-, maarakennus- ja voimalakomponenttikuljetusten vuoksi. Lisäksi liikennettä aiheutuu huoltoteiden ja sähkönsiirron rakentamisesta ja työhenkilöstön liikkumisesta. Liikenteen suuntautuminen hankealueelle tarkentuu jatkosuunnittelun aikana. Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja asennuskenttien rakentamiselle, joiden valmistuttua tehdään voimaloiden perustukset. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana suurin kuljetustarve syntyy tuulivoimaloiden rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamisesta sekä perustuksien betonivalusta. Rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamiseen käytetään kiviaineista n. 0,5 m³/m². Mikäli voimalaa kohden rakennetaan 700 m uusia ja kunnostettavia teitä, edellyttää yhden tuulivoimalan rakentaminen karkeasti arvioituna noin 130 täysperävaunuyhdistelmäkuljetusta. Mikäli kiviaineista on saatavissa teiden ja asennuskentti-

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 30 (60) en alueilta, kuljetustarve vähenee. Vastaavasti tuulivoimalan teräslieriötornin perustusten valaminen edellyttää karkeasti arvioituna noin 100 kuljetusta. Jos tuulivoima perustetaan kallioon ankkuroiden, on betonin tarve vähäisempi ja myös kuljetukset vähenevät. Tuulivoimaloiden osia (torni, konehuone, lapa) kuljetetaan maanteillä erikoiskuljetuksina. Yhden teräslieriörakenteisen tuulivoimalan rakentaminen edellyttää erikoiskuljetusta. Erikoiskuljetukset aiheuttavat suurimman vaikutuksen liikenteen toimivuuteen, erityisesti tuulivoimaloiden lapojen kuljettaminen. Lapojen kuljetuksessa voidaan mm. joutua rajoittamaan liikennettä liittymissä. Erikoiskuljetusten aiheuttama häiriö kohdistuu koko kuljetusreitille, mutta häiriöt ovat paikallisia (tietyssä pisteessä lyhytaikaisia) ja lyhytkestoisia. Erikoiskuljetusten aiheuttamat häiriöt ajoittuvat tuulivoimaloiden pystytysajalle. Vaikka kokonaisliikennemäärät kasvavat rakentamisen aikana, lisääntyvästä liikenteestä ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia liikenneturvallisuuden kannalta. Lähitiestön varrella ei ole liikenteelle erityisen herkkiä kohteita, kuten kouluja tai päiväkoteja. Raskaan liikenteen lisääntyminen voi sen sijaan aiheuttaa koetun liikennehaitan lisääntymistä paikallisten asukkaiden keskuudessa. Koettua haittaa lisää kevyen liikenteen väylien puuttuminen lähitiestöltä. Lopulliset kuljetusreitit määräytyvät mm. sen mukaan, mistä satamasta tuulivoimaloiden komponentit kuljetetaan hankealueelle ja mistä hankkeessa tarvittavat rakennusmateriaalit tuodaan. Hankealueen rakennus- ja huoltoteillä liikenne jää vähäiseksi eikä hankkeella ole pitkällä aikavälillä merkittävää vaikutusta yksityisten teiden toimivuuteen. Rakennus- ja huoltotiet rakennetaan noin kuuden metrin levyisiksi, jolloin hankkeesta aiheutuva raskas liikenne ei aiheuta haitallisia vaikutuksia, kuten liikenteen hidastumista, muille metsäteiden käyttäjille, esimerkiksi alueen asukkaille. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana liikennettä aiheuttavat ainoastaan huoltotyöt, joista syntyy keskimäärin muutamia käyntejä vuodessa yhtä voimalaa kohden. Huoltokäynnit suoritetaan pääsiassa pakettiautolla. Koska huoltoliikenne on vähäistä ja lyhytkestoista, sillä ei ole oleellista vaikutusta liikenteen toimivuuteen tai turvallisuuteen. Toiminnan päättymisen aikaiset ja sen jälkeiset vaikutukset ovat samankaltaisia kuin rakennusvaiheessa: tuulivoimaloiden rakenteet puretaan ja purkujätteet kuljetetaan pois. Perustukset ja kaapelit jätetään kuitenkin maahan, joten kuljetuksia tarvitaan vähemmän. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia voidaan lieventää tehokkaalla, oikeaaikaisella ja oikein suunnatulla tiedottamisella muulle kuljetusreittiä käyttävälle liikenteelle. Tällöin muille tienkäyttäjille saadaan tieto erikoiskuljetuksista ja niiden vaikutuksista muuhun liikenteeseen. Muun liikenteen on tällöin mahdollista joko varautua erikoiskuljetuksista johtuviin viivytyksiin ja liikenteen mahdolliseen pysäytykseen tai valita vaihtoehtoinen reitti. Lisäksi erikoiskuljetukset voidaan tehdä ns. hiljaisen liikenteen aikana, jolloin niistä aiheutuvat viivytykset muulle liikenteelle saadaan minimoitua. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia vähentäisi myös se, että kuljetukset tuotaisiin meritse mahdollisimman lähelle hankealuetta, lähimpään satamaan. Tällöin maantiekuljetuksen matka olisi lyhyempi ja erikoiskuljetusten aiheuttaman haitan laajuus pienempi.

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 31 (60) Jos voimalan jalustan valu tehdään jatkuvana valuna, se tuottaa jatkuvan betoniautovirran koko valun ajan. Jos alueelle tuodaan betoniasema ja betoni tehdään alueella, tuotavien betonin raaka-aineiden tuonti voidaan aikatauluttaa siten, että betonointitöiden tuottama liikenne minimoituu Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutukset liittyvät olennaisesti niiden aiheuttamiin näkyviin muutoksiin maisemassa. Tuulivoimalat voivat saada aikaan esteettisen haitan rikkomalla eheitä tai yhtenäisiä kulttuurihistoriallisia miljöitä tai aiheuttamalla häiriön maisemaan, yksittäisen kohteen läheisyyteen. Tuulivoimaloiden vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle niiden korkeudesta johtuen. Tuulivoimalan suuri koko voi aiheuttaa kilpailutilanteen voimalan ja olemassa olevien maisemaelementtien kesken. Lisäksi hämärän ja pimeän aikaan voimaloiden näkyvyyttä korostavat lentoestevalot. Tuulivoimapuistohankkeissa suoria maisemavaikutuksia aiheutuu tuulivoimaloiden lisäksi voimajohdoista ja niihin liittyvistä rakenteista, sähköasemista sekä uusista ja parannettavista alueelle johtavista tieyhteyksistä. Tuulivoimaloiden koosta johtuen niiden laaja-alaisimmat ympäristövaikutukset ovat visuaalisia. Melun, varjostuksen, uusien tieyhteyksien ja voimajohtojen aiheuttamat vaikutukset ovat luonteeltaan paikallisia. Myös rakentamisen aikaiset vaikutukset luetaan paikallisiin vaikutuksiin. Maisemavaikutusten merkittävyys riippuu muun muassa siitä, miten laajasti tuulivoimalat hallitsevat maisemakuvaa tai miten merkittäviä yksittäiset elementit ovat. Vaikutuksen merkittävyys korostuu, jos maisema on arvokas tai herkkä ja muutosten sietokyky heikko. Vaikutuksen laajuuteen vaikuttavat osaltaan muun muassa voimaloiden lukumäärä sekä maisematilan ominaisuudet, kuten maaston, kasvillisuuden ja rakennusten aiheuttama katvevaikutus. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa myös estevaikutuksia. Tietystä suunnasta katsottuna ne voivat peittää esimerkiksi tärkeäksi koetun maamerkin. Tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaikuttavat muun muassa niiden korkeus, väritys ja rakenteiden koko. Havainnoinnin ajankohdalla, esimerkiksi vuodenajalla on myös merkitystä. Hetkelliseen näkyvyyteen vaikuttavat ilman selkeys ja valo-olosuhteet (Weckman 2006). Lisäksi on syytä muistaa, että maiseman muutoksen kokeminen on aina subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoimaloihin. Tuulivoimapuiston toteuttamisen myötä hankealue muuttuu energiantuotantoalueeksi. Perustusten rakentamisesta aiheutuu paikallisia maisemavaikutuksia, samoin maakaapeleiden asentamisesta. Sähkö siirretään maakaapeleita pitkin tuulipuiston omalle sähköasemalle, josta liityntä kantaverkkoon tehdään ilmajohtona. Tuulivoimaloille joudutaan myös rakentamaan uusia tieyhteyksiä. Tuulivoimaloiden osien kuljettaminen paikalle vaatii noin 4,5 metrin levyisen avoimen kulkuaukon. Kaarteissa tilaa vaaditaan vielä enemmän. Kunkin tuulivoimalan keskipisteen ympäristöstä puusto raivataan kokonaan ja pinta tasoitetaan noin 0,25 hehtaarin alueelta. Kullekin voimalaitokselle rakennetaan betoniperustus. Mikäli roottorin kokoonpanotekniikka sitä edellyttää, on puusto raivattava lähes koko roottoripinta-alan alueelta. Nosturipuomin kokoamista varten on puustoa raivattava lisäksi noin 150 x 5 metrin suuruiselta alueelta.

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 32 (60) (!. Tuulivoimala N131 x HH144 Havainnekuvat (1-7) Näkymäalueanalyysi (kpl) 0! Arvokas maisema-alue (ma) RKY kulttuuriympäristö 2009 RKY kulttuuriympäristö 1993!. 4!.! !. 5 7!.! km Kuva 8. Näkymäalueanalyysi ja havainnekuvien kuvauspisteet sekä numerointi. Kuva 9. Valokuvasovite on Alajärven pohjoispuolelta Kalmarista (Kalmarin Kangastie 19) kohti tuulivoimaloita. Lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin 5,5 kilometriä. Kaikki kuusi voimalaa näkyvät puuston muodostaman silhuetin takaa, tosin yhdestä näkyy vain osittain roottorin lapaa. Kolme voimaloista näkyy lähes koko pituudessaan. Kyseiset kolme voimalaa sijoittuvat kuitenkin

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 33 (60) katsojasta kauimmaisiksi runsaan 6-7 kilometrin etäisyydelle. Rauhallisen järvi/viljelymaiseman luonne muuttuu teknologisempaan suuntaan voimaloiden rakentamisen myötä. Etäisyydestä johtuen voimalat eivät kuitenkaan enää erityisemmin dominoi maisemassa, vaan asettuvat enemmänkin taka-alalle. Lähes kokonaan näkyvä voimala 3 on häiritsevin. Vaikutukset ovat suhteellisen vähäiset. Kuva 10. Valokuvasovite on Iso-Löytänän Kaihlalahden ranta-alueelta (Kalmarin Kangastie ~570). Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 2,6 kilometriä. Kaikki kuusi voimalaa näkyvät puuston muodostaman silhuetin takaa enemmän tai vähemmän. Kahden voimalatornin pituudesta näkyy noin puolet ja kaksi näkyy lähes koko pituudessaan. Loput kaksi voimalaa jäävät suureksi osaksi katveeseen puuston taakse, toisesta näkyy roottori lapoineen, toisesta vain vähän lavan kärkeä. Lähes kokonaisuudessaan näkyvät voimalat 4 ja 3 hallitsevat alueen maisemakuvaa. Voimala nro 3 jää tästä kuvakulmasta katsottuna osin rantapuuston taakse katveeseen mutta ei tarvitse siirtyä kovinkaan paljoa sivulle, niin se näkyy aivan selvästi. Edellä mainitut kaksi voimalaa näyttävät todella kookkailta suhteellisen pienipiirteisen maiseman muihin elementteihin, esimerkiksi rakennuksiin verrattuina. Voimala nro 4 on häiritsevin. Maisemaan kohdistuva vaikutus on lähes merkittävä voimaloista 4 ja 3 johtuen. Kuva 11. Valokuvasovite on Kaihlalammen länsipuolelta (Kalmarin Kangastie ~6600). Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 2,5 kilometriä. Kuudesta voimalasta viisi näkyy hyvin ja yksi jää lähes kokonaan katveeseen puuston taakse. Voimaloista kaksi näkyy lähes koko pituudessaan (voimalat 3 ja 4). Kuvauspaikka on erityisen hieno ja maisema pienipiirteinen ja herkkä. Voimaloiden voisi ajatella turmelevan maisemaa, alistavan maiseman muita elementtejä. Voimalat kuitenkin istuvat varsin hyvin osaksi maisemaa ja tuovat siihen oman juhlallisen lisänsä. Tämän alueen näkökulmasta niiden sijoittelu on varsin onnistunut. Voimalat 3 ja 4 ovat hallitsevimpia. Vaikutukset ovat kohtalaiset.

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 34 (60) Kuva 12. Valokuvasovite on Kalmukoskelta (Koskenkyläntien ja Harjunpääntien risteys). Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin 4,8 kilometriä. Kuudesta voimalasta näkyy kolme (lähinnä roottorit lapoineen) muiden jäädessä kokonaan tai suurimmaksi osaksi maaston muotojen, reunametsän tai muun puuston taakse katveeseen. Etäisyyttä on jo melko paljon ja voimaloista näkyy sen verran vähän, etteivät ne erityisemmin häiritse maisemassa. Vaikutus jää melko vähäiseksi. Kuva 13. Valokuvasovite on Kolkanlahden suunnasta (Kolkanlahdentien ja Lehtolantien risteys). Alue on maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja RKY 1993 alue. Sitä on myös ehdotettu liitettäväksi osaksi valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Saarijärven reitin kulttuurimaisemat). Lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin neljä kilometriä. Viisi voimaloista näkyy kunnolla yhden jäädessä puun taakse katveeseen. Voimalatornien pituudesta näkyy selvästi alle puolet. Voimalat eivät hallitse alueen maisemakuvaa. Pyörimisliike saattaa aiheuttaa hieman levottomuutta. Vaikutus jää suhteellisen vähäiseksi.

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 35 (60) Kuva 14. Valokuvasovite on Lintuniemestä (Lintuniementie 97), jota on ehdotettu liitettäväksi osaksi valtakunnallisesti avokasta maisema-aluetta (Saarijärven reitin kulttuurimaisemat). Lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin 3,1 kilometriä. Kuvauskohtaan viisi voimalaa näkyy hyvin yhden jäädessä pihapuun taakse katveeseen mutta ei tarvitse siirtyä kovinkaan paljoa sivulle, niin kaikki kuusi voimalaa näkyy samaan pisteeseen. Yhtä lukuun ottamatta voimalatornien pituudesta näkyy reippaasti yli puolet. Voimalat hallitsevat maisemassa kuitenkaan enemmin alistamatta sitä. Maisemaan kohdistuva vaikutus on vähintään kohtalainen. Lieventävänä seikkana voidaan todeta, että voimalatorneista muodostuu sopusuhtainen rivistö. Kuva 15. Valokuvasovite on näkymä Horonalasen järven rannalta (Lehtolantie ~1000) kohti tuulivoimapuistoa. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin 4,8 kilometriä. Voimalat jäävät lähes kauttaaltaan maastonmuotojen ja metsänreunan taakse katveeseen. Ainoastaan kahdesta voimalasta näkyy vähän lavan kärkeä. Vaikutus on lähes olematon. Eniten maisemakuvaan kohdistuvia vaikutuksia aiheutuu 0-5 kilometrin säteellä kaavailluista tuulivoimaloista. Ne kohdistuvat lähinnä riittävän laajoihin avotiloihin, kuten esimerkiksi vesistöihin ja peltoihin sekä niiden kautta kulkeviin teihin tai tuulivoimapuiston suuntaisiin avonaisiin akseleihin. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä etäisyysvyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Toisaalta pakoin ne näkyvät todella suurina ja massiivisina vieden huomion kaikelta muulta.

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 36 (60) Hankealueen lähiympäristössä Holingonvuoren tuulivoimapuiston tuulivoimalat voidaan parhaiten erottaa ympäröiviltä vesistöalueilta, kuten Saarijärveltä, Mahluanjärveltä, Iso- Löytänältä ja Kalmarinselältä sekä näiden rannoilta. Voimaloita näkyy myös Kolkanlahtea ympäröiviltä pelloilta, Lintuniemen viljelyalueilta ja niitä halkovalta tieltä, Vartejärven länsipuolisilta pelloilta, Kaihlalammen ympäristöstä ja Iso-Löytänän koillispuolisilta pelloilta. Kyseisillä alueilla tuulivoimalat tai osa niistä näkyy puuston muodostaman silhuetin takaa esteettä. Suurikokoinen metsän latvuston yläpuolella kohoava tuulivoimala kiinnittää tuolla etäisyydellä väistämättä huomiota. Alueiden luonne muuttuu nykyistä huomattavasti teknologisempaan suuntaan. Hankealueen lähiympäristössä (<5km) sijaitsee runsaasti asutusta ja melko paljon myös loma-asutusta. Eniten asutusta löytyy hankealueen kaakkois- ja länsipuolelta. Järvien rannoilla on melko runsaasti loma-asutusta. Ympärivuotista asutusta on myös muun muassa Saarijärven, Iso-Löytänän ja Vartejärven rannoilla. Näkymäanalyysin mukaan näkymäalueella sijaitsee asuin- ja lomakiinteistöjä lähinnä Kolkanlahdessa, Lintuniemessä, Iso-Löytänän rannoilla, Koskenkylässä, Vartejärven länsirannalla ja Alajärven ja Valkeisen välisellä alueella. Yleisesti ottaen tie- ja piha-alueilla sekä peltoalueiden reunoilla puusto katkaisee monin paikoin näkymiä kohti voimaloita. Alueilla on siitä huolimatta jonkin verran tiloja tai kiinteistöjä, joihin tuulivoimaloita näkyy, tavallisesti muutama kerrallaan yhteen katselupisteeseen. Joihinkin pihapiireihin näkyvät kaikki kuusi voimalaa. Esimerkiksi Iso-Löytänä järven länsirannalta katsottaessa muutamat voimalatornit näkyvät lähes täydessä mitassaan ja loputkin suurimaksi osaksi yhtä lukuun ottamatta. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 2,6 kilometriä. Lintuniemestä muutamilta kiinteistöiltä näkyvät kaikki tai lähes kaikki voimalatornit suurimmaksi osaksi. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on kolmisen kilometriä. Alueilta on laadittu valokuvasovitteet, joita on esitelty kohdassa 6 Havainnekuvat. Saarijärven keskustaajama sijoittuu lähimmillään runsaan seitsemän kilometrin päähän lähimmästä tuulivoimalasta. Näkymäanalyysin mukaan keskustaajamasta ei ole näköyhteyttä voimaloille muutamia rannalle sijoittuvia taloja lukuun ottamatta. Paikallisesti tarkasteltuna tuulivoimapuistoalueella ja lähiympäristössä tapahtuu muutoksia tuulipuiston toteuttamisen myötä, sillä maastoa joudutaan muokkaamaan tuulivoimaloiden ja uusien tie- ja voimajohtoyhteyksien rakentamiseksi. Seuraavassa on käsitelty tuulipuiston vaikutuksia arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin etäisyysvyöhykkeittäin: Hankealueelle ei sijoitu maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita tai kohteita. Lähialueella (<5km) riittävän suurissa tai tuulivoimapuistoa kohti suuntautuneissa avotiloissa tuulivoimalat muodostuvat usein hallitseviksi elementeiksi, muuttavat maiseman hierarkiaa ja voivat vaikuttaa maisema-arvoihin tai kulttuuriympäristöön. Lähialue vyöhykkeelle sijoittuu noin puolet laajasta valtakunnallisesti arvokkaasta maisemaalueesta (Saarijärven reitin kulttuurimaisemat), valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö Kolkanniemen pappila ja maakunnallisesti arvokas maisema-alue Kolkanlahden kulttuurimaisema, joka on samalla maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Mikäli valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysehdotus menee läpi, suurenee valtakunnallisesti arvokas maisema-alue merkittävästi ja yli puolet tuosta alueesta sijoittuu lähialue vyöhykkeeseen. Vyöhykkeelle sijoittuu myös kaksi maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: Saarijärven metsäoppilaitos ja Riekonkoski Taipaleenlahti, joilta ei kuitenkaan muodostu näköyhteyttä voimaloille. Valtakunnallisesti arvokkaalta maisema-alueelta käsin voimaloita näkyy lähinnä Vartejärven länsirannalta ja Koskenkylästä käsin. Alueilta tehdyt havainnekuvat (4 ja

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 37 (60) 7) osoittavat, ettei tilanne ole kovin huolestuttava, sillä voimaloista näkyy vain osa, toiseen kuvauspisteeseen ei juuri lainkaan, eivätkä ne millään muotoa dominoi alueen maisemakuvassa. Mikäli valtakunnallisesti arvokas maisema-alue laajenee päivitysinventoinnin ehdotuksen mukaisesti, tilanne heikkenee muun muassa Kolkanlahden ja Lintuniemen alueisiin kohdistuvien vaikutusten myötä. Tällä hetkellä lähialuevyöhykkeen arvoalueista eniten vaikutuksia kohdistuu Kolkanniemen valtakunnallisesti merkittävän pappilan alueelle sekä Kolkanlahden maakunnallisesti merkittävälle maisemaalueelle. Pappila -rakennuksen ympärillä on puustoa, jonka pitäisi estää voimaloita näkymästä rakennukselle ja sen välittömään pihapiiriin. Arvoalueeseen kuuluviin avotiloihin voimaloita sen sijaan näkyy. Vaikutuksia ei kuitenkaan voida pitää merkittävinä, koska ne kohdistuvat vain osaan alueesta eivätkä itse rakennukseen tai sen välittömään pihapiiriin. Voimaloita ei myöskään näy pappilaa lähestyttäessä. Kolkanlahden alueella voimaloita näkyy näkymäanalyysin mukaan yli puolelle alueesta. Todellisuudessa pihaja tienvieruspuusto sekä rakennukset estävät näkymiä monin paikoin. Pelloille voimaloita näkyy varsin hyvin mutta vaikutusta ei voida pitää kovin merkityksellisenä, koska pelloilla ei oleskella jatkuvasti. Kolkanlahdesta tehty havainnekuva 5 osoittaa, etteivät voimalat näy koko pituudessaan eivätkä erityisemmin hallitse maisemaa. Kuvauskohdassa, joka sijoittuu näkyvyysvyöhykkeen keskivaiheille, vaikutus on suhteellisen vähäinen. Koko alueen osalta vaikutus lienee korkeintaan kohtalainen, mahdollisesti paikallisesti vähän voimakkaampi. Lintuniemessä, joka ei vielä virallisesti lukeudu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen, vaikutukset ovat voimakkaimmat. Etäisyyttä on kolmisen kilometriä. Voimalat näkyvät melko hallitsevina. Vaikutus on kohtalainen tai vähintään kohtalainen. Lähin muinaisjäännös sijoittuu noin 2,5 kilometrin päähän lähimmästä voimalasta eikä sille aiheudu häiriötä. Noin 1,7 kilometrin päähän lähimmästä voimalasta sijoittuu arvokas kallioalue Julmatlammit. Alueelta ei ole näköyhteyttä voimaloille. Välialueella (5-12km) riittävän suurissa tai tuulivoimapuistoa kohti suuntautuneissa avotiloissa tuulivoimalat erottuvat selvästi, mutta niiden kokoa tai etäisyyttä voi olla vaikea hahmottaa. Välialue vyöhykkeelle sijoittuu yksi valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (Saarijärven reitin kulttuurimaisemat on sen verran laaja maisema-alue, että se ulottuu myös tähän vyöhykkeeseen ja sen ulkopuolellekin) ja neljä maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta kokonaan tai osittain: Länsi-Kalmari, Rahkola, Pajupuro ja Pääjärvi-Hokkalanmäki. Vyöhykkeeseen sijoittuu myös Saarijärven kirkko ympäristöineen (RKY1993 -kohde) sekä kahdeksan maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: Lehtolan seurantalo, Iso-Ahola, Lauttamäki, Päiväkummun päiväkoti ja kansalaisopisto, Sivula, Leuhun ala-aste, Pajuniemi, Juhola ja Kiusamylly - Sahakosken mylly. Maisema-alueista voimaloita näkyy Saarijärven reitin kulttuurimaisemien ohella laajahkolle alueelle Länsi-Kalmarissa sekä Rahkolan alueen lounais- ja keskiosiin, jotka jäävät pääsääntöisesti tämän etäisyysvyöhykkeen ulkopuolelle. Saarijärven reitin osalta voimaloita näkyy tässä etäisyysvyöhykkeessä lähinnä vesistöalueilta käsin sekä Muittarista. Etäisyydestä ja ranta-alueilla puuston aiheuttamasta paikoittaisesta estevaikutuksesta johtuen vaikutukset ovat enimmillään kohtalaisia. Länsi-Kalmarissa voimaloiden näkymisestä on eniten haittaa Lännentien mutkasta pellon ja Kalmarinselän yli avautuvan hienon näkymän kannalta (yläkuva sivulla 8). Etäisyyttä lähimpään voimalaan on kohdasta noin seitsemän kilometriä. Etäisyydestä johtuen vaikutus lienee korkeintaan kohtalainen. Rahkolan osalta voimaloita näkyy tässä etäisyysvyöhykkeessä ainoastaan vesialueelle. Rahkolan kylä jää lähimmillään noin 13 kilometrin päähän lähimmästä voimalasta. Etäisyydestä johtuen vaikutukset ovat vähäiset. Maakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä suurimmalla osalla ei ole näköyhteyt-

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 38 (60) tä voimaloille. Parista kohteesta voimaloita saattaa näkyä. Toisesta etäisyyttä on runsaat viisi kilometriä, toisesta noin 8,5 kilometriä. Vaikutukset eivät ole merkittäviä. Kaukoalueella (>12km) tuulivoimalat näkyvät laajoihin avotiloihin, mutta maiseman muut elementit vähentävät dominanssia etäisyyden kasvaessa. Kaukoalueelle sijoittuu useita arvokohteita, joista valtaosa on maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Myös jokunen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö sekä muutamia maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita sijoittuu kaukoalueelle. Etäisyyttä on kuitenkin sen verran paljon, että vaikka osa voimaloista näkyisikin joihinkin kohteisiin, tuulivoimapuiston rakenteet ovat osa kaukomaisemaa ja niistä kohteille aiheutuvat haittavaikutukset ovat hyvin vähäisiä Yhteenveto maisemavaikutusten merkittävyydestä kokonaisuudessaan Itse hankealue on maisemakuvaltaan varsin tavanomainen mutta laajemmassa mittakaavassa ympäristö, jonne se sijoittuu, on tuulivoiman sijoittamisen kannalta haasteellinen. Seutu/hankealueen lähiympäristö on maisemakuvaltaan hyvin rikasta ja mielenkiintoista. Sinne sijoittuu maiseman arvoalueiden ohella useita rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteita. Maiseman pienipiirteisyys tekee siitä muutosten sietokyvyltä heikohkon. Yhteenvetona voidaan todeta, että arvoalueista eniten vaikutuksia kohdistuu Kolkanlahden-Lintupohjan maisema-alueeseen ja Kolkanlahden pappilan ympäristöön. Vaikutukset eivät kuitenkaan kohdistu kummassakaan tapauksessa koko alueeseen eikä niitä voida pitää merkittävinä. Myös Saarijärven reitin kulttuurimaisemiin ja Länsi-Kalmarin maisema-alueeseen kohdistuu mainittavia, joskaan ei merkittäviä, vaikutuksia. Valtakunnallisesti arvokkaan Saarijärven reitin kulttuurimaisemat -maisema-alueen osalta vaikutukset voimistuvat, mikäli alue laajenee päivitysinventoinnin ehdotuksen mukaisesti. Tällöin arvoalueen välimatka lähimpiin voimaloihin pienenee huomattavasti nykyisestä ja esimerkiksi Lintuniemi, johon kohdistuu kohtalaisia tai vähintään kohtalaisia haittavaikutuksia sekä Kolkanlahden kulttuurimaisema-alue ja suuri osa Saarijärven vesi- ja ranta-aluetta tulevat osaksi maisema-aluekokonaisuutta. Hankealueen luoteispuolella myös Kalmarinselkä ja Länsi-Kalmari tulevat osaksi valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Suurella todennäköisyydellä vaikutukset ovat paikoin merkittävät tai lähes merkittävät Saarijärven vesistöalueelta sekä joiltakin ranta-alueilta käsin. Siinäkään tapauksessa ei voida katsoa koko arvoalueeseen kohdistuvan merkittäviä vaikutuksia. Alue on niin laaja ja monet osa-alueet jäävät kokonaan vaikutusten ulkopuolelle tai niihin kohdistuu vain suhteellisen vähäisiä vaikutuksia. Merkittävimmät maisemakuvalliset haittavaikutukset kohdistuvat Iso-Löytänän Kaihlalahden ranta-alueelle, Kaihlalammen ympäristöön sekä Lintuniemeen. Kahdessa ensin mainitussa kohteessa voimalat 3 ja 4 näkyvät lähes koko pituudessaan ja dominoivat maisemakuvaa. Iso-Löytänän Kaihlalahden ranta-alueen osalta vaikutus lähentelee merkittävää johtuen noista kahdesta voimalasta. Kaihlalammen ympäristön näkökulmasta voimaloiden sijoittelu on kokonaisuudessaan varsin onnistunut ja tästä johtuen vaikutus jää kohtalaiselle

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 39 (60) Maisemallisten vaikutusten lieventäminen Tuulivoimaloista aiheutuvia visuaalisia vaikutuksia voidaan jossain määrin lieventää valitsemalla voimaloiden väriksi harmahtavan valkoinen. Näin ollen voimalat eivät erotu kovin selvästi taivasta vasten. Lentoestevalojen aiheuttamaa häiriötä voidaan mahdollisesti lieventää sammutettavilla lentoestevaloilla. Tuulivoimaloihin sijoitettaisiin tällöin tutka, joka sytyttää varoitusvalot ainoastaan havaitessaan lentokoneen tai helikopterin. Muutoin lentoestevalot eivät ole päällä. Lentoestevalojen ratkaisuista päättä Trafi. Voimajohtojen osalta haitallisia vaikutuksia voidaan jonkin verran vähentää tarkemman suunnittelun yhteydessä mahdollisimman hyvän pylvästyypin valinnalla sekä pylväiden sijoittelulla. Voimajohtojen sijoittelussa tulee muun muassa välttää useiden rinnakkaisten maastokäytävien syntymistä. Voimajohdot tulee rakentaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien voimajohtojen yhteyteen tai alueille, joilta löytyy ennestään maisemavaurioita Vaikutukset muinaismuistoihin Tuulivoimapuiston vaikutukset muinaisjäännöksiin voivat kohdistua rakentamisvaiheeseen ja rakentamisen aiheuttamiin mahdollisiin fyysisiin muutoksiin alueen muinaisjäännöksissä. Haittoja voi syntyä tilanteissa, joissa muinaisjäännöskohde jää rakennustyön välittömälle vaikutusalueelle. Hankealueelle tehdään muinaisjännösinventointi ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Tuulivoimapuistohankkeen toteuttamisella olisi myönteisiä vaikutuksia ilmastoon, sillä hanke vähentää hiilidioksidipäästöjen määrää nollavaihtoehtoon, eli muuhun sähköntuotantoon verrattuna. Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheen ja huoltotöiden aikana syntyy päästöjä ilmaan ajoneuvoista ja työkoneista. Tällöin leviää esimerkiksi pölyä vähäisissä määrin ilmaan kuivina aikoina tuulivoimapuiston ja voimajohdon rakennus- ja huoltoteillä. Hankkeen merkittävämpi vaikutus ilmastoon liittyy energiantuotantotapaan, joka on lähes päästötön. Tuulivoimalla tuotettu energia vähentää niitä päästöjä, kuten hiilidioksidi ja rikkioksidi, joita muuten syntyisi vastaavan energiamäärän tuottamisesta fossiilisella polttoaineella. On toisaalta huomioitava, että tuulivoimatuotanto on riippuvainen tuulesta ja on sen takia epätasaisen. Epätasaisen energiatuotannon tasoittamiseksi tarvitaan niin sanottua säätövoimaa, joka on tuotettava muulla energiamuodolla. Säätövoiman tuotantomuoto määräytyy kulloinkin vallitsevan muuttuvan sähkömarkkinatilanteen mukaan. Tuulivoiman lisäämisen vaikutus päästöjen vähentymiseen sähköjärjestelmässä riippuu siitä, mitä tuotantoa tuulivoimalla korvataan. Yhteispohjoismaisissa tutkimusprojekteissa on sähköjärjestelmäsimulointien perusteella todettu, että tuulivoima korvaa pohjoismaisessa tuotantojärjestelmässä ja Nordpoolin sähkömarkkinoiden hinnoittelumekanismeilla ensisijaisesti hiililauhdetta ja toissijaisesti maakaasuun perustuvaa sähköntuotantoa. Näillä perusteilla hiilidioksidille on laskettu päästökertoimeksi 680 tonnia/gwh (Holttinen 2004). Samaa laskenta-tapaa käyttävät myös IEA ja Euroopan Komissio arvioidessaan tuulivoiman avulla saavutettavissa olevia CO 2 -vähenemiä.

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 40 (60) 10.8 Vaikutukset luontoon Tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentaminen hankealueella lisää metsien pirstoutumista ja sitä myöten reunavaikutusta. Rakentaminen vaikuttaa myös luonnonmaisemaan pirstoen alueita ja muuttaen niitä teknisemmäksi. Rakentamisen vaikutukset kasvillisuuteen ovat suuremmat luonnontilaisissa ympäristöissä, mutta suurin osa hankealueesta on ihmistoimintojen ja voimakkaan metsätalouden alaista metsä- ja suoaluetta. Muutokset alueen kasvillisuudessa voivat vaikuttaa välillisesti myös muuhun alueella esiintyvään eliölajistoon niiden elinympäristöjen kautta. Tuulivoimaloiden ympärillä ja huoltotiestön alueella rakentaminen aiheuttaa pääosin avohakkuun kaltaisia vaikutuksia kasvillisuuteen. Rakennettavien voimalapaikkojen ja niitä yhdistävien teiden reuna-alueilla kasvillisuus muuttuu avoimen kasvupaikan lajistoksi, mutta talousmetsissä reunavaikutuksella ei ole niin suurta merkitystä kuin luonnontilaisissa metsissä, sillä harvennushakkuut ja avohakkuut muuttavat metsätalouskäytössä olevien alueiden kasvillisuutta joka tapauksessa. Tuulivoimahankkeen huoltotiestön on oltava kantava ja massiivinen, jolloin sen rakentaminen voi aiheuttaa paikallisia vaikutuksia suoluontokohteiden hydrologiaan, pintavesien valunnan muuttumisen kautta. Hankkeessa suunnitelluille voimalapaikoille ei sijoitu kasvillisuuden tai luontotyyppien kannalta merkittäviä kohteita. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet on huomioitu osayleiskaavassa Vaikutukset linnustoon Maalle sijoittuvien tuulivoimapuistojen kohdalla rakentamisen aikaisista linnustovaikutuksista merkittävimpiä ovat elinympäristöjen muutokset ja niiden laadun heikkeneminen sekä lisääntyvän ihmistoiminnan aiheuttamat häiriöt. Tuulivoimapuisto sijoittuu voimakkaassa metsätalouskäytössä olevalle ja alueellisesti hyvin tavanomaiselle metsävaltaiselle alueelle, missä elävä linnusto koostuu etupäässä yleisistä metsälintulajeista. Alueen yleisten ja runsaslukuisten lajien on mahdollista ainakin jossain määrin siirtyä hankealueen ulkopuolelle, jos niiden elinympäristö muuttuu liikaa tai lajikohtainen häiriönsietokynnys ylittyy. Rakentamisen aikaiset linnustovaikutukset jäävät pääosin lyhytaikaisiksi, mutta elinympäristön muutosten kohdalla vaikutukset ulottuvat koko tuulivoimapuiston toiminnan ajalle. Viimeaikaisissa tutkimuksissa Brittein saarilla on havaittu, että tuulivoimapuiston rakentamisvaihe häiritsee alueen pesimälintuja enemmän kuin tuulivoimapuiston toimintavaihe. Pesivien lintujen ei ole todettu merkittävissä määrin häiriintyvän niiden lähistölle rakennetuista tuulivoimaloista siten. Elinympäristön muutosten kohdalla tuulivoimarakentamisen vaikutukset ovat verrattavissa esimerkiksi metsätalouden tai muun rakentamisen aiheuttamiin linnustovaikutuksiin. Tuulivoimapuiston elinympäristöjä muuttava vaikutus arvioidaan kuitenkin vähäiseksi jo ennestään voimakkaasti metsätalousvaltaisella alueella. Tuulivoimaloista aiheutuva melu ja huoltotoimenpiteistä aiheutuva satunnainen häiriö arvioidaan kokonaisuuden kannalta merkittävyydeltään vähäiseksi eikä niillä todennäköisesti ole vaikutusta alueen linnustoon, koska alueelle sijoittuu jo olemassa olevia metsäautoteitä. Mahdolliset pesimälajien törmäykset tuulivoimaloihin arvioidaan harvinaisiksi ja lähinnä yksittäisiksi tapauksiksi, joilla ei todennäköisesti ole vaikutusta lajien pesimäkantoihin alueellisesti. Tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset alueen tavanomaiseen ja suojelullisesti arvokkaaseen pesimälinnustoon arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi, eikä niillä todennäköisesti ole merkitystä lajien säilymiseen laajemman maantieteellisen alueen pesimälajistossa. Tuulivoimapuiston linnustovaikutukset ovat suurimmillaan

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 41 (60) hankkeen rakentamisvaiheessa, minkä jälkeen alueen pesimälinnusto todennäköisesti ainakin jossain määrin palautuu ja tottuu niiden elinympäristöön rakennettuihin tuulivoimaloihin. Tuulivoimalat ovat hyvin maisemassa näkyviä elementtejä ja siten havaittavissa jo kaukaa myös muuttavien lintujen näkökulmasta. Useiden ulkomaalaisten tutkimusten ja kotimaisten kokemusten mukaan linnut lähtevät kiertämään tuulivoimaloita jo hyvissä ajoin havaittuaan ne, jolloin linnut eivät yleensä edes päädy tuulivoimaloiden läheisyyteen. Tuulivoimaloiden kiertäminen luonnollisesti vähentää myös lintujen riskiä törmätä niihin. Lisäksi kaukana merkittävistä muuttoreiteistä sijaitsevan tuulivoimapuiston kohdalla tuulivoimaloiden aiheuttamat estevaikutukset arvioidaan melko vähäisiksi. Tuulivoimapuistoihin törmänneiden lintujen lukumäärä vaihtelee maailmalla hyvin paljon, riippuen mm. alueen paikallisista olosuhteista ja siellä esiintyvien lintujen lukumäärästä. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa todettu tuulivoimaloihin törmäävien lintujen lukumäärä on ollut keskimäärin 2,3 lintua / voimala vuodessa. Suomessa on arvioitu, että keskimääräisellä suomalaisella alueella tuulivoimalaan voidaan arvioida törmäävän yksi lintu / voimala vuodessa. Edellä mainitulla tavalla arvioituna Holingonvuoren tuulivoimapuistoon voisi törmätä vuosittain noin 9-21 lintua. Alueen tuulivoimaloihin mahdollisesti törmäävien lintujen yksilömäärä on oletettavasti niin pieni, että se ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä populaatiovaikutuksia yhdenkään alueen kautta liikkuvan lajin kohdalla. Hanke ei muutonseurannan perusteella näytä aiheuttavan erityistä vaaraa muuttolinnuille. Syksyisen muutonseurannan perusteella hankealueen yli ei kulje maantieteellisen alueen yleisestä kuvasta poikkeavia merkittäviä muuttolintujen muuttoreittejä. Kurki on tärkein alueen kautta suurin määrin muuttava laji, jonka muuton voimakkuus kuitenkin vaihtelee vuosien välillä. Kurjen ei ole todettu olevan erityisen altis törmäyksille tuulivoimaloiden kanssa Vaikutukset muuhun eläimistöön Liito-oravaselvitykset tehtiin Ennen maastokäyntiä tarkastettavat kohteet, mahdolliset liito-oravan esiintymisalueet, valittiin karttatarkastelun ja ilmakuvien perusteella. Kohteiksi valittiin varttuneet ja vanhat kuusi-, kuusiseka- ja lehtipuusekametsät. Lisäksi muut maastossa havaitut varttuneet kuusimetsät ja varttuneiden haapojen esiintymät tarkistettiin. Liito-oravan lepäily-, ruokailu- ja lisääntymispuun tunnistaminen tapahtui papanoiden perusteella. Papanat antavat ainoastaan tietoa lajin esiintymisestä alueella, joten niiden perusteella ei pysty määrittämään eläinten määrää tai niiden elinpiirien laajuutta. Lajille soveliailta metsäalueilta etsittiin liito-oravien papanoita mahdollisten pesimä-, oleskeluja ruokailupuiden juurilta (erityisesti kuusi ja haapa). Papanoiden löytyessä niiden tuoreus ja määrä arvioitiin silmämääräisesti. Papanapuun rinnankorkeusläpimitta mitattiin ja katsottiin, onko puussa koloja tai risupesiä. Tämän jälkeen arvioitiin lajille soveltuvan metsäalueen laajuus. Lisääntymis- ja levähdysalue rajattiin papanapuiden sijainnin ja kohteen puustollisten sekä muun kasvillisuuden ominaisuuksien perusteella. Selvitysalueella ei havaittu merkkejä liito-oravan elinpiireistä. Selvitysalue on laajalti kokonaisuudessaan lajille huonosti sopivaa. Alueen metsät ovat pääosin liian karuja ja liito-oravan suomia lehtoja ja lehtomaisia kankaita ei juuri esiinny. Valtaosan selvitys-

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 42 (60) alueesta muodostavat männiköt ja ojitetut suot, joissa liito-oravan esiintyminen on niukkaa. Puustossa lajin suosimat varttuneet kuuset ja haavat ovat hyvin vähälukuisia. Selvitysalueella on joitain liito-oravalle silmämääräisesti arvioiden sopivia tuoreen kankaan kuusivaltaisia varttuneita ja varttuvia kuvioita. Merkkejä lajin oleskelusta ei kuitenkaan havaittu. Lehtipuun määrä näissäkin kuvioissa on suhteellisen alhainen, eikä etenkään järeitä haapoja juuri esiinny. Selkein mahdollinen elinalue sijaitsee Rauskalammen eteläpuolella. Hukanmäen alueella on suoritettu tuoreita hakkuita varttuneissa kuusikoissa, joissa liito-oravia on voinut esiintyä. Holingonvuoren koillispuolella puron läheisyydessä on myös jäljellä pienialaisesti lajille mahdollisesti sopivaa elinympäristöä Lepakot ja muut uhanalaiset eliölajit Muiden luontoselvitysten yhteydessä arvioitiin lepakoille sopivien elinympäristöjen ja päiväpiilojen esiintymistä hankealueella ja voimala- tai tiealueiden läheisyydessä. Erityisen sopivia ympäristöjä ei hankealueella havaittu. Puusto on valtaosin nuorehkoa ja kolopuita oli varsin niukasti eikä vanhoja lepopaikoiksi sopivia rakennuksia alueella havaittu. Pohjanlepakot voivat saalistaa alueen tieverkostolla, sillä ne liikkuvat laajalti ravinnonhaussa ja saalistavat mielellään metsäaukeilla. Laji on yleisin suomessa tavattava lepakko, jota tavataan lähes koko maassa. Lampien ympäristöissä ja puronotkoissa voi esiintyä ruokailevia siippalajeja. Alueen kautta voi kulkea hajanaista lepakkomuuttoa, mutta alue ei ole luonteeltaan sellainen, että se erityisesti kanavoisi muuttoa. Yleisesti ottaen tuulivoimalat voivat houkutella avoimessa saalistavia lajeja, joita suomessa on lähinnä pohjanlepakko, ruokailemaan voimala-alueelle roottorien läheisyyteen (Rydell ym. 2012). Selvityksissä ei havaittu uhanalaisten eläin- tai kasvilajien esiintymiä Pinta- ja pohjavedet Voimajohdot: Voimajohdolla ei ole vaikutuksia alueen vesistöihin. Voimajohtopylväät eivät sisällä vesistöille haitallisia aineita, eikä niillä siten ole vaikutusta pintavesien tilaan. Myös voimajohtojen huoltotoimista aiheutuvat vesistövaikutukset katsotaan hyvin vähäisiksi. Vaikutukset pintavesiin: Tuulivoimapuistojen pintavesiin kohdistuu vaikutuksia ainoastaan hankkeen rakentamisen aikana voimaloiden ja tiestön voimajohtoalueiden sekä sähkönsiirron rakenteiden rakentamisesta. Rakentamistoimenpiteiden aikana poistetaan pintamaa, mikä saattaa hieman lisätä vesistöihin kohdistuvaa valuntaa ja kiintoaineskuormitusta. Mahdollisesti lisääntyneestä kiintoaineskuormituksesta aiheutuva haitta on voimalaa kohden kuitenkin hyvin lyhytaikainen eikä aiheuta pysyvää haittaa. Hankealueella ei sijaitse arvokkaita kohteita joihin voisi kohdistua merkittävää haittaa. Tuulivoimaloissa ei lisäksi käytetä sellaisia materiaaleja josta voisi liueta haitallisia aineita maaperään ja vesistöihin. Rakentamista ei kohdistu arvokkaimpien pienvesien ja suokohteiden ympäristöön ja ne on huomioitu kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaina kohteina (luo).

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 43 (60) Vaikutukset pohjavesiin: Hankealueella ei sijaitse pohjavesialuetta. Lähimmät alueet sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä Vaikutukset Natura sekä suojelualueisiin Natura-alueen, Julmatlammit Kitukorpi, suojeluperusteena olevat luontotyypit ja niiden ominaislajisto ovat luonteeltaan sellaisia, että hankkeella ei katsota olevan todennäköisiä merkittäviä vaikutuksia alueeseen tai Natura 2000 verkoston eheyteen. Hankealueen välittömään läheisyyteen 3 km etäisyydellä ei sijoitu muita maa-alueilla olevia luonnonsuojelualueita kuin edellä käsitelty Julmatlammit ja vaikutukset tätä kauempana sijaitseviin alueisiin eivät ole todennäköisiä. Lähin maakunnallisesti tärkeä lintualue (MAALI) on Kalmarissa sijaitseva Kuorejärvi noin 8 kilometrin etäisyydellä hankealueen luoteispuolella. Muut MAALI-alueet sijoittuvat yli 10 kilometrin etäisyydelle hankealueesta Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Virkistys Alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoita alueella liikkumista, eivätkä heikennä suoraan alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Luonnollisesti ne alueet, joille tuulivoimaloita tai niiden huoltoteitä rakennetaan, eivät ole enää käytössä marjastus- ja sienestysalueina. Alueen maiseman voimakkaat muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa ihmisten kokemuksiin ja virkistyskäyttöön eri tavoin. Tuulivoimaloiden virkistyskäyttöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat pääosin koettuja, mikäli tuulivoimaloiden näkyminen, ääniroottorin liike ja varjostus koetaan virkistyskäyttöä häiritsevänä. Tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset metsästykseen ovat yleensä vähäisiä. Tuulivoimapuiston aluetta ei aidata eikä se estä metsästysoikeuden jatkumista alueella. Tuulivoimaloiden rakenteet eivät estä ampumista alueella, etenkään hirvenmetsästyksessä, kun ampuminen tapahtuu vaakatasoon tai alaviistoon. Haulikolla ampumisesta ei aiheudu riskiä voimaloiden rakenteille. Latvalinnustuksessa tuulivoimalat tulee ottaa huomioon, ettei luodin lentorata kohdistu voimalan herkimmille laparakenteille. Kaavoitettavalle alueelle sijoittuu moottorikelkkaura. Ura sijoittuu noin 1,8 km matkalla kaavoitettavalle alueelle. Saatujen tietojen perusteella hankealueella kulkeva moottorikelkkaura kulkee noin 480 metrin etäisyydellä lähimmistä voimaloista. Voimaloiden turvallisuusriskit on käsitelty erikseen kappaleessa ja sen mukaan reitti ja jopa koko tuulivoimapuiston alue on turvallinen, jos reitiltä satutaan poikkeamaan maastoon. Ohjeellinen ulkoilureitti sijoittuu noin 3,9 kilometrin matkalla kaavoitettavalle alueelle. Etäisyys voimaloihin on noin 300 metriä. Näkyvyys voimaloihin on suuremmilta osin heikkoa sillä maasto on valtaosaltaan metsäistä. Reitillä koettava voimaloiden melu on suurimmillaan tuuliseen aikaan jolloin se on mallinnuksen mukaan enimmillään noin 45 db luokkaa. Varjostusta estää metsän tiheys, eikä alueella ole sellaisia laajoja avonaisia alueita jossa se voidaan merkittävästi kokea. Voimaloiden turvallisuusriskit on käsitelty

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 44 (60) erikseen kappaleessa ja sen mukaan reitti ja jopa koko tuulivoima-puiston alue on turvallinen, jos reitiltä satutaan poikkeamaan maastoon Turvallisuus Tuulivoimaloille ei ole säädöksissä määritelty virallisia suojaetäisyyksiä. Lähtökohtaisesti liikkumista tuulivoimalan läheisyydessä ei ole syytä rajoittaa. Voimalan kaatuminen Oikein mitoitetun tuulivoimalan romahtaminen tai kaatuminen on erittäin epätodennäköistä. Mitoituskuormien ylittyessä merkittävästi murtumismallina on perustuksen kiertyminen reunansa ympäri tai tornin katkeaminen. Voimala voi tällöin kaatua maan kantokyvyn pettäessä, jolloin maan painuma aiheuttaa kiertymän ja voimalan stabiliteetin menetyksen. Todennäköisempi mekanismi kuin tornin kaatuminen perustuslaattoineen pitkin pituuttaan on tornin vaipan romahtaminen ja tornin katkeaminen jostain ylempää. Tällöin kaatuva voimala siipineen ei yllä kovin kauas. Riskiä voidaan pienentää perustusten suunnitelmien ulkopuolisella asiantuntijatarkastuksella, rakenteiden perustusten tarkastuksilla ja moottorin kunnossapitotarkastuksilla sekä huolellisella suunnittelulla, joka perustuu riittävään pohjatutkimusaineistoon. Osien irtoaminen Tuulivoimapuiston toimiessa on olemassa riski, että voimala rikkoutuu, jolloin siitä voi irrota osia. Kokemusten mukaan rikkoutumisen vaara on epätodennäköinen. VTT:llä tarkistettiin STY:lle vaaralliset viat keväällä 2012 (tuulivoiman vikatilastoista vuoteen 2011 saakka, 1300 turbiinivuotta): 2-4 potentiaalista vaaratilannetta jotka liittyivät lapojen kärkijarruihin joita ei enää uusissa voimaloissa ole (kahdesta tapauksesta ei ole varmaa onko aiheuttanut vaaratilannetta) yksi konehuoneen tulipalo yksi voimalan navan lasikuitukuoren (spinner) putoaminen voimalan juurelle yksi osittainen lapavaurio josta ei ole varmaa onko aiheuttanut vaaratilannetta. Suomessa on ollut muutama pilottilaitos (valmistajan ensimmäinen laitos), ja näihin liittyen on tapahtunut yksi lapavaurio. Koska turvallisuusriski on suhteellisen pieni, alueen käyttöä tuulivoimalan läheisyydessä ei ole tarpeen rajoittaa. Lavan, lavan osan tai moottorin muiden osien irtoamisen seurauksena voi aiheutua materiaalivaurioita ja henkilövahinkoja. Tässä hankkeessa käytettävät voimalat edustavat alan uusinta tekniikkaa, jossa rakenteet ja materiaalit on suunniteltu turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Esimerkiksi Ruotsissa aitaaminen turvallisuussyistä on merkittävien luontovaikutusten välttämiseksi kielletty. Voimaloita pidetään turvallisina, koska voimalat täyttävät nykyään monen standardin ja säädöksen, kuten EU:n konedirektiivin vaatimukset. Toiminnassa olevien voimaloiden riskejä voidaan lisäksi hallita rakenteiden, kuten lapojen ja konehuoneen säännöllisillä tarkastuksilla ja huolloilla. Lisäksi voimala on laajasti automatisoitu ja voimala pysäyttää itsensä poikkeustilanteissa. Sen lisäksi voimaloita

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 45 (60) seurataan etäällä valvomosta seurantajärjestelmän (ns. SCADA-järjestelmä) kautta, josta on mahdollista reagoida tarvittaessa. Jää Talviaikaan jäätä saattaa muodostua tuulivoimalan kiinteisiin rakennelmiin sekä lapoihin voimalan toimintataukojen aikana. Kiinteisiin rakennelmiin muodostuva jää putoaa irrotessaan suoraan voimalan alapuolelle, mutta pyörivistä lavoista irtoava jää voi lentää kauemmas ja aiheuttaa vahinkoa. Lavoista irtoava jää kuitenkin yleensä jää roottorin halkaisijan sisäpuolelle. Tuulivoimapuistoalueella liikkuu hyvin vähän ihmisiä (varsinkin talvisin), joten riski irtoavasta jäästä aiheutuvasta vahingosta on hyvin pieni. Olemassa olevien riskien takia on kuitenkin suositeltavaa, että alueella liikkuvat noudattavat talviaikana riittävää suojaetäisyyttä. Yhteenvetona voidaan todeta, että sekä tuulivoimalan lavoista irtoavasta jäästä että irtoavista osista aiheutuvat riskit ovat hyvin epätodennäköisiä. Tuulivoimaloista aiheutuneista onnettomuuksista on olemassa vähän tietoja, johtuen vahinkojen hyvin pienestä määrästä suhteessa voimaloiden lukumäärään. Muun muassa Ruotsin ympäristöoikeuden päätöksen (M ) mukaan riskit tuulivoimaloista irtoavista osista tai jäiden irtoamisesta ovat häviävän pienet. Ympäristöoikeus perustelee sitä muun muassa sillä, että myös Suomea koskevan EU:n konedirektiivin 5 artiklan mukaan koneiden valmistajien on täytettävä direktiivin mukaiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset. Lisäksi mahdollisista riskeistä on ilmoitettava käyttäjälle, mikäli sellaisia on. Jään muodostumista voidaan ehkäistä esimerkiksi lapojen lämmityksellä, joka ehkäisee tehokkaasti jään muodostumista ja sen sinkoutumisen aiheuttamia riskejä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi vain niihin voimaloihin, joihin se tarkempien riskiarviointien perusteella todetaan tarpeelliseksi. Viranomaiset ovat viime vuosina antaneet suosituksia turvaetäisyyksistä tuulivoimahankkeissa. Ympäristöministeriö on mahdollisen jäänheiton ja putoavien osien varalle määrännyt turvaetäisyyden, joka on puolitoista kertaa voimalan maksimikorkeus (Ympäristöministeriö 2012). Liikenneviraston tekemien mallinnusten mukaan jää voi lentää 200 metriä korkeasta voimalasta enintään 300 metrin etäisyydelle. Liikenneviraston laskelmien (2011) mukaan putoavan jääkappaleen osumistodennäköisyys on kuitenkin vuosittain, talviaikaan, tunnin 10 metrin etäisyydellä käynnissä olevasta voimalasta oleskelevalle ihmiselle on yksi 1,3 miljoonasta vuodesta (Göransson 2012). Eli t.s. laskelman mukaan jään putoamisen aiheuttama turvallisuusriski on lähes olematon. Tuulivoimapuiston alueelle on mahdollista lisätä varoituskylttejä kertomaan jään putoamisvaarasta Tuulivoimapuiston meluvaikutukset Luonnosvaiheen melumallinnus Tuulivoimapuisto aiheuttaa muutoksia hankealueen ja sen lähiympäristön äänimaisemaan. Eniten melua syntyy tuulivoimapuiston rakentamisen aikana. Melua syntyy huoltoteiden ja voimaloiden perustusten rakentamisen ja kaapeloinnin sekä voimaloiden pystytyksen aikana. Syntyvä melu on normaaliin rakennusmeluun verrattavissa olevaa työkoneiden ja työmaaliikenteen aiheuttamaa melua. Kuljetuksia ja ehkä suurimpia nostoja lukuun ottamatta melu ei pääasiallisesti leviä tuulipuistoaluetta laajemmalle. Rakentamisen aikainen melu ei ylitä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ohjearvoja.

47 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 46 (60) Meluvaikutukset tuulivoimapuiston rakentamisen aikana on paikallista ja kestoltaan melko lyhyttä, eikä sen arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa. Äänenpainetasot on mallinnettu käyttäen napakorkeuksiltaan 144 m korkeita voimaloita. Lähtötietoina eli referenssivoimalana on käytetty tuulivoimalaitosvalmistaja Nordex N131 voimalaa. Laskelmissa tuulivoimalan äänitehotaso (LWA) on 104,5 db. Tuulivoima-alueen yksittäisen tuulivoimalan perustusten sijaitessa yli 60 metriä korkeammalla suhteessa melulle altistuvan kohteen maanpinnan korkeuteen (esimerkiksi vaaralla tai tunturin laella olevat voimalat) kyseessä olevan voimalan melupäästön takuuarvoon lisätään 2 db. Tässä hankkeessa tämä ehto täyttyy viiden voimalan osalta. Ympäristöministeriön ohjeen (2/2014) mukaan lähtömelun +2 db lisäys tehdään vain niille voimaloille joissa ehto täyttyy suhteessa meluun alistuvaan kohteeseen. Tämä + 2dB lisäys aiheuttaisi useita eri laskentavaihtoehtoja ja selkeyden vuoksi melumallinnus on tehty siten, että kaikkien tuulivoimaloiden äänitehotasoon 104,5 db on lisätty +2 db. Näin ollen laskentatulos yliarvioi mallinnustuloksia. Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Päätöksessä määritetään päivä- ja yöajan maksimimelutasot ulkoalueille asumiseen käytettävillä alueilla. Valtioneuvoston päätöksen mukaiset melun keskiäänitasojen ohjearvot (VNp 993/1992): Ulkona L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet Sisällä 1) 2) 55 db 50 db 45 db 40 db 3) 4) Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus ja kokoontumistilat 35 db - Liike ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ohjeessa (4/2012) todetaan, ettei valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) voida suoraan soveltaa tuulivoimaloiden häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa ympäristöministeriö suosittelee käytettäväksi edellä mainitussa ohjeoppaassa esitettyjä ns. suunnitteluohjearvoja. Ne perustuvat pääosin muiden maiden kokemuksiin tuulivoimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina.

48 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 47 (60) Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelun suunnitteluohjearvot: ulkomelutason suun- Tuulivoimarakentamisen nitteluohjearvot Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* L Aeq päivä klo 7-22 L Aeq yö klo db 40 db 40 db 35 db Muilla alueilla ei sovelleta ei sovelleta Huomautukset * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut Asumisterveysohjeessa 2003 pientaajuiselle melulle ohjeelliset enimmäisarvot. Ohjearvot koskevat asuinhuoneita ja ne on annettu taajuuspainottamattomina yhden tunnin keskiäänitasoina tersseittäin. Ohjearvot koskevat yöaikaa ja päivällä sallitaan 5 db suuremmat arvot. Vertailtaessa mittaus- tai laskentatuloksia näihin ohjearvoihin ei tuloksiin tehdä kapeakaistaisuus- tai impulssimaisuuskorjauksia. Ympäristöministeriön ohjeessa 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu viitataan näihin ohjearvoihin. Asumisterveysohjeen mukaiset matalien taajuuksien äänitasot: Terssin keskitaajuus, Hz Painottamaton keskiäänitaso sisällä (L eq, 1h, db) , Tuulivoimaloiden aiheuttamia meluvaikutuksia on arvioitu melun laskentamallin avulla, joiden mukaan on tehty melumallinnus WindPRO-ohjelmalla tuulivoimapuistosta. Laskennassa käytetyt parametrit on määritetty Ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2014

49 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 48 (60) Kuva 16 Luonnosvaiheen melumallinnus.

50 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 49 (60) Kuva 17 Laskennalliset melutasot N131 x 6 x HH144 standardin ISO mukaisesti, kaikkiin voimaloihin on lisätty äänitehotasoon + 2dB sekä merkityt kohteet missä voimalan perustusten ja rakennuskohteen korkeuserot ovat yli 60 metriä. Laaditun melumallinnuksen mukaan Holingonvuoren tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 db, yö 50 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db). Lähimpien asuinrakennusten pihapiirissä melutasot ovat laskelmien mukaan alle 35 db(a) ja lähimpien lomarakennusten kohdalla laskennallinen melutaso on alle 35 db(a). Melumallinnuksen laskennalliset tulokset esitetään kaavaselostuksen erillisasiakirjoissa

51 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 50 (60) Matalien taajuuksien meluvaikutukset Matalataajuinen melu laskettiin Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisin menetelmin käyttäen voimalavalmistajilta saatuja arvioita niiden äänitehotasoista (Third octave sound power levels, F008_246_A07_EN, Revisoin 01, ja Octave sound power levels F008_246_A04_En, Revisoin 01, ). Ohje antaa menetelmän matalataajuisen melun laskentaan rakennusten ulkopuolelle. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohje 1/2003 antaa matalataajuiselle melulle ohjearvot asuinhuoneissa. Rakennusten sisälle kantautuva äänitaso arvioitiin tanskalaisen DSO1284 laskentaohjeen mukaisin ääneneristävyysarvoin ja tuloksia verrattiin ohjearvoihin. Taulukko 1: Laskennalliset matalataajuiset lineaariset tai painottomat melutasot (Leq,1h) rakennusten (A-I) ulkopuolella. Äänitasot jäävät matalilla taajuuksilla kaikissa rakennuksissa sisällä alle ohjearvon kun huomioidaan rakenteiden ääneneristävyys. Myös ihmisen keskimääräisen kuulokynnyksen alle jäädään kaikkien asuinrakennusten sisätiloissa. Koska oletusääneneristävyydellä äänitaso on korkeimmillaankin noin 10 db ohjearvon alapuolella, on ohjearvon ylittyminen epätodennäköistä huolimatta rakennusten eroista matalien äänien ääneneristävyydessä. Melumallinnuksen laskennalliset tulokset esitetään kaavaselostuksen erillisasiakirjoissa Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset Varjostusmallinnuksen tulokset luonnosvaiheessa Tuulivoimaloiden pyörivät lavat muodostavat liikkuvia varjoja kirkkaalla säällä. Yksittäisessä tarkastelupisteessä tämä koetaan luonnonvalon voimakkuuden nopeana vaihteluna, välkkymisenä. Pilvisellä säällä valo ei tule selkeästi yhdestä pisteestä ja siten lapa ei muodosta selkeitä varjoja. Välkkymisen esiintyminen riippuu auringonpaisteen lisäksi auringon suunnasta ja korkeudesta, tuulen suunnasta ja siten roottorin asennosta sekä tarkastelupisteen etäisyydestä tuulivoimalaan. Suuremmilla etäisyyksillä lapa peittää auringosta niin vähäisen osan, ettei välkettä enää havaita.

52 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 51 (60) Tuulivoimaloiden aiheuttamat varjostusvaikutukset on mallinnettu WindPro-ohjelman SHADOW -moduulilla alustavien voimalanpaikkojen sijoitusten mukaisesti. Mallinnus tehtiin niin sanotulle todelliselle tilanteelle (real case). Mallinnuksissa tehtiin kaksi eri laskentatilannetta: Todellinen tilanne, jossa puuston suojaavaa vaikutusta ei huomioitu (real case, no forest) Todellinen tilanne, jossa puuston suojaavaa vaikutus on huomioitu (real case, forest ). Puuston korkeus määritettiin Corine-luokituksen mukaisesti, siten että havu- ja sekametsän puuston korkeutena käytettiin 20 metriä ja vastaavasti lehti-metsän korkeutena 15 metriä. Varjostusmallinnuksen tuloksia on havainnollistettu kartan avulla. Kartalla esitetään varjostusvaikutuksen (1, 8 ja 20 tuntia vuodessa) laajuus. Sen lisäksi mallinnuksessa on erikseen laskettu vaikutus tuulivoimapuistoalueen ympäristössä oleviin herkkiin kohteisiin. Auringon keskimääräiset paistetunnit perustuvat Jyväskylän sääaseman pitkäaikaisiin mitattuihin säätietoihin Laskentojen tuulen suunta ja nopeusjakaumana käytettiin Suomen tuuliatlaksen tuulisuustietoa hankealueen läheisyydeltä (lib 30326). Varjostusmallin laskennassa on huomioitu hankealueen korkeustiedot, tuulivoimaloiden sijainnit esisuunnitelman mukaan, tuulivoimalan napakorkeudet ja roottorin halkaisija ja hankealueen aikavyöhyke. Mallinnuksessa otettiin huomioon auringon asema horisontissa eri kellon- ja vuodenaikoina, pilvisyys kuukausittain eli kuinka paljon aurinko paistaa ollessaan horisontin yläpuolella sekä tuulivoimalaitosten arvioitu vuotuinen käyntiaika. Varjostuksen tarkastelukorkeutena lähialueen asuin- tai lomarakennusten pihapiirissä käytettiin 1,0 metriä ja laskenta-alueen kokoa 5,0 x 5,0 metriä. Suomessa ei ole viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä tuulivoimaloiden muodostaman varjostuksen enimmäiskestoista eikä varjonmuodostuksen arviointiperusteista. Saksassa tuulivoimaloiden aiheuttama todellinen varjostusvaikutus saa olla enintään 8 tuntia/vuosi (todellinen varjostus, real case). Ruotsissa ja Tanskassa ei ole lainsäädäntöä varjostusvaikutuksista, mutta Tanskassa on käytössä todellisella varjonmuodostuksella enimmäismäärä 10 tuntia/vuosi (real case) ja Ruotsissa 8 tuntia/vuosi (real case).

53 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 52 (60) Kuva 18. Varjostusmallinnus sekä laskentapisteet A-I, ei puuston vaikutusta mukana. Laaditun varjostusmallinnuksen mukaan (real-case-laskenta) mukaan tuulivoimapuisto ei aiheita merkittäviä varjostusvaikutuksia suurimmalle osalle lähialueen vakituista asutusta tai loma-asutusta. Tuulivoimaloiden läheisyydessä sijaitsevien asuin- ja lomarakennusten kohdalla varjostustunnit ovat real case, no forest -laskenta tulosten perusteella enimmillään reilu 5,5 h vuodessa kohteessa A.

54 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 53 (60) Varjostusvaikutus mallinnuskohteessa A on havaittavissa helmikuu-maaliskuu ja syyskuu-marraskuu välisinä ajanjaksoina. Varjostus ajoittuu klo: väliselle ajanjaksolle noin tunnin kerrallaan. Varjostuksen ajankohta huomioiden, varjostuksen ei arvioida olevan merkittävää. Kuva 19 Varjostusvaikutus ja laskentapisteet A-N, puuston vaikutus mukana. Varjostusvaikutukset ulottuvat merkittävästi pienemmille alueille lähiympäristöön kun metsäalueilla kasvava puusto huomioidaan. Holingonvuoren tuulivoimalat sijoittuvat

55 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 54 (60) laajalle metsäalueelle ja näin ollen mahdollisia varjostusvaikutuksia asuinkiinteistöille ei laskennallisesti tule aiheutumaan kun metsän puusto huomioidaan Vaikutukset ilmavalvontaan Tuulivoimaloiden vaikutuksia ilmavalvontatutkiin tutkitaan Puolustusvoimilta pyydettävän lausunnon yhteydessä Vaikutukset lentoliikenteeseen Tuulivoimaloiden estevaikutukset lentoliikenteelle tutkitaan Finavialta pyydettävän lausunnon yhteydessä Lentoestevalojen vaikutus Lentoestevalot voidaan havaita niillä alueilla, jonne näkyy tuulivoimalatornin korkein kohta (napakorkeus). Näkyvyysalue on siten lähes yhtä laaja, kuin tuulivoimaloiden näkyvyysalue. Puuston katvevaikutuksesta johtuen lentoestevalojen havaittavuus myötäilee voimaloiden näkyvyysalueita, sillä mikäli voimalaa ei voida nähdä, ei yleensä nähdä myöskään lentoestevaloja. Lentoestevalot muuttavat maiseman luonnetta etenkin pimeällä ja kirkkaalla säällä, kun valot erottuvat selkeästi korkealla ilmalla, puuston latvuston yläpuolella, missä ei ole muita valonlähteitä. Etenkin tuulivoimapuistojen elinkaaren alkuaikana, maisema, joka on totuttu näkemään ilman minkäänlaisia valolähteitä, voidaan kokea levottomana. Näkyvien ja vilkkuvien lentoestevalojen myötä maisemasta muodostuu dynaaminen ja liikkuva. Sumuisessa, utuisessa ja sateisessa säässä lentoestevalojen vaikutus voi laajentua laajemmalle alueelle pilvien korkeudesta ja valon heijastumisesta johtuen. Holingonvuoren tuulivoimaloiden lentoestevalojen aiheuttamat vaikutukset ovat voimakkaimpia tuulivoimapuiston lähialueelle sijoittuvien asuinrakennusten pihapiireissä, jonne voimaloiden lentoestevalot näkyvät (=voimaloiden tornin korkein kohta näkyy). Valojen maisemallinen vaikutus on merkittävintä pimeinä aikoina, jolloin säännöllisesti välähtävät valot luovat jatkuvasti liikkeessä olevan maiseman. Lentoestevalojen maisemaa muokkaava vaikutus on voimakas maaseutualueella, jossa ei tyypillisesti ole ylimääräisiä valonlähteitä. Tiheämmin asutuilla alueilla, joissa erilaisiin valoihin on totuttu, ei lentoestevalojen maisemaa muovaama vaikutus ole niin merkittävä. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on julkaissut ohjeen tuulivoimaloiden päivämerkintään, lentoestevaloihin sekä valojen ryhmitykseen. Ympäristöön välittyvän valomäärän vähentämiseksi voidaan yhtenäisten tuulivoimapuistojen lentoestevaloja ryhmitellä siten, että puiston reunaa kiertää voimaloiden korkeuden mukaan määritettävien tehokkaampien valaisinten kehä. Tämän kehän sisäpuolelle jäävien voimaloiden lentoestevalot voivat olla pienitehoisia jatkuvaa punaista valoa näyttäviä valoja. Puiston sisällä merkittävästi muita korkeampi voimala tulee merkitä tehokkaammin estevaloin. Tuulivoimalapuiston pystyttäjä tekee suunnitelman valojen ryhmittelystä sekä rakennusaikana että valmiin puiston osalta ja toimittaa suunnitelman lentoestelupahakemuksen yhteydessä Liikenteen turvallisuusvirastolle. Olemassa olevan tuulivoimapuiston

56 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 55 (60) osalta voidaan voimaloiden lentoestevalovaatimuksia muuttaa hakemuksesta vastaavalla periaatteella jälkikäteen. 11 KAAVAN SUHDE OLEMASSA OLEVIIN SELVITYKSIIN JA SUUNNITELMIIN 11.1 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa MRL:n mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niiden toteutumista tulee edistää kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Holingonvuoren tuulivoimapuiston osayleiskaava on suoraan rakentamista ohjaava osayleiskaava ja sen suunnittelussa sovelletaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteita. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Toimiva aluerakenne HUOMIOIMINEN OSAYLEISKAAVASSA Hanke ei estä aluerakenteen tasapainoista Saarijärven kaupungissa. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan maa- ja metsätalousaluetta, eikä sinne kohdistu mitään kehittämispaineita. Tuulivoimaloiden rakentaminen ei myöskään muuta suunnittelualueen nykyistä aluerakennetta oleellisesti. Useat huoltotiet pystytään rakentamaan olemassa olevien metsäautoteiden paikalle. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Tuulivoimahanke tukee yhdyskunnan ekologista kestävyyttä erityisesti energiantuotannon osalta. Tuulivoimapuisto ei aiheuta merkittävää elinympäristön laadun heikkenemistä. Alueella asuvat ja lomailevat voivat kokea tuulivoimapuiston aiheuttamat hyvin monella tavalla riippuen taustoistaan ja asenteistaan. Kulttuuriperinnön osalta hanke ei tuhoa kulttuuriympäristöjä tai arvokasta rakennusperintöä. Omalta osaltaan tuulivoimahanke lisää rakennusperinnön vaihtelevuutta ja monikerroksisuutta. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet on tunnistettu ja paikannettu hankkeen ympäristöselvityksissä, jolloin ne voidaan ottaa huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Virkistyskäytön osalta hankealueen metsästyskäyttö liittyy alueella viihtyviin riistakantoihin Tuulivoimaloiden ei arvioida merkittävässä määrin vähentävän alueen metsästettäviä riistakantoja tulevaisuudessa. Tuulivoimaloiden aiheuttama melu voi heikentää alueen houkuttelevuutta virkistyskäytön kannalta. Tuulivoima on energiantuotannossa luonnon kestävää hyödyntämistä. Alueella tarvittava huoltotieverkosto pystytään rakentamaan olemassa olevaa tiestöä hyödyntäen. Tuulivoimaloiden komponentit voidaan kuljettaa alueelle useaa eri reittiä maanteitä pitkin. Tuulivoimapuiston kuljetusten suuntautuminen hankealueelle tarkentuu prosessin edetessä. Tuulivoima parantaa maakunnallista energiantuotantoa ja on Suomen ilmastopolitiikan mukaista kehitystä.

57 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 56 (60) Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Ei koske ko. osayleiskaavaa Ei koske ko. osayleiskaavaa Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaavan ja se sai lainvoiman KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu moottorikelkkailureitti sekä ulkoilureitti. HUOMIOIMINEN OSAYLEISKAAVASSA Osayleiskaavassa osoitetaan ohjeellinen ulkoilureitti sekä ohjeellinen moottorikelkkailureitti. Ulkoilureittinä osoitetaan Keski-Suomen maakuntaura ja muut sitä tukevat ulkoilureitit ohjeellisina. Moottorikelkkailureittinä osoitetaan moottorikelkkailun runkoreitistö ohjeellisena. Vaihemaakuntakaavoissa ei osoiteta aluevarauksia nyt kaavoitettavalle Holingonvuoren tuulivoimapuiston alueelle. Osayleiskaava on laadittu siten, että suunnitteluratkaisut tukevat ja tarkentavat maakuntakaavassa esitettyjä suunnitteluperiaatteita alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän mukaisesti Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Sellaisilla tuulivoimapuistohankkeilla, jotka sijoittuvat 10 kilometrin säteelle tai tätä lähemmäksi Holingonvuoren tuulivoimapuistosta, voidaan katsoa olevan maisemaan ja kulttuuriperintöön kohdistuvia yhteisvaikutuksia. Kulttuuriperinnön kohdalla mahdolliset yhteisvaikutukset kohdistuvat lähinnä kohteen luonteen tai kohteessa vallitsevan tunnelman muuttumiseen maisemassa tapahtuvien muutosten myötä. Holingonvuoren tuulivoimapuistolla saattaa olla maisemallisia vaikutuksia Haapalamminkankaan tuulivoimapuistohankkeen kanssa. Haapalamminkankaan tuulivoimapuistoon kaavaillaan enintään kuutta tuulivoimalaa. Melun ja varjostuksen suhteen yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa ei synny. Holingonvuoren tuulivoimahanke sekä suurin osa sen ympäristöön sijoittuvista muista tuulivoimahankkeista sijoittuu Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan sekä Suomenselän ja Keski-Suomen sisämaa-alueelle, jossa ei käytettävissä olevien tietojen mukaan kulje merkittäviä lintujen muuttoreittejä. Merkittävien muuttoreittien alueella, esimerkiksi Pohjanlahden rannikkoalueella, useilla lähekkäin suunnitelluilla tuulivoimapuistoilla voi kaikkien hankkeiden toteutuessa olla vaikutuksia lintujen muuttoreitteihin ja tilankäyttöön alueella. Merkittävien muuttoreittien ulkopuolella ja Kinnulaan suunnitellun tuulivoimapuiston ympäristössä eri hankkeiden yhteisvaikutukset muuttavaan linnustoon arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi. Liikenteellisten vaikutusten osalta hankkeella saattaa olla yhteisvaikutuksia muiden lähialueiden hankkeiden kanssa, mikäli hankkeiden rakentaminen ajoittuu samaan aikaan ja kuljetuksin käytetään samoja tieosuuksia. Mikäli kaikkia tuulivoimapuistoja rakennet-

58 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 57 (60) taisiin samanaikaisesti, liikenteen lisääntyminen heikentäisi jonkin verran maanteiden liikenteen toimivuutta ja liikenneturvallisuutta. Tällöin raskas liikenne kulkisi henkilöautoliikennettä hitaammin ja lisäisi ohittamistarvetta teillä. Vaikutukset ajoittuvat rakentamisvaiheeseen, jonka jälkeen liikennemäärät palautuvat ennalleen. On kuitenkin epätodennäköistä, että kaikki lähialueen tuulivoimapuistot rakennettaisiin täysin samanaikaisesti, joten yhteisvaikutus liikenteeseen muiden tuulivoimapuistohankkeiden kanssa olisi tällöin edellä arvioitua lievempi. Useiden hankkeiden aiheuttamat luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat vaikutukset ilmenevät luonnonympäristön pirstoutumisena ja reunavaikutuksen lisääntymisenä myös Suomenselän alueella. Talousmetsissä reunavaikutusilmiö on tavallista ja vaikutukset ovat muutoinkin metsätalousvaikutusten kaltaisia. Useiden hankkeiden toteutuessa voimajohtojen määrä tulee lisääntymään, jonka aiheuttama vaikutus kohdistuu useiden suoluontokohteiden osalta pylväspaikkojen paikallisiin vesitasapainon muutoksiin. Yhdessä turvetuotantohankkeiden sekä tavanomaisen metsätalouden kanssa tuulipuistorakentaminen pirstoo metsälajiston elinympäristöjä ja vaikuttaa mahdollisesti mm. kanalintukantoihin. Suomenselän alueella erämaisuuteen tottuneet suurpedot ja metsäpeura saattavat kärsiä tiestön ja voimalarakentamisen alueita pirstovasta vaikutuksesta sekä rakentamisen aikaisesta häiriövaikutuksesta. Tavanomaisille metsien ja rämeiden luontotyypeille kohdistuvat vaikutukset eivät ole merkittäviä ja ne kohdistuvat pääsääntöisesti talousmetsiin, eikä ko. hankeen yhteydessä tunnistetuille arvokkaille luontokohteille aiheudu merkittäviä vaikutuksia. Etäisyydet lähimpiin tuulivoimahankkeisiin: Holingonvuori Haapalamminkangas (6 voimalaa, kaavoitus käynnissä) n. 5 km Holingonvuori Mustalamminmäki ( 8 voimalaa, kaavoitus käynnissä) n. 15 km Holingonvuori Soidinmäki (9 voimalaa, kaavoitus käynnissä), n. 15 km

59 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 58 (60) Kuva 20. Holingonvuoren hankealueen sijainti suhteessa lähialueen hankkeisiin (tilanne ) 11.4 Yleiskaavan sisältövaatimukset Yleiskaavaa laadittaessa on selvitettävä ja otettava huomioon MRL:ssa (39 ) määritellyt yleiskaavan sisältövaatimukset siinä määrin kuin laadittavan yleis-kaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Lisäksi laadittaessa MRL 77 a :ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huomioitava tuulivoimarakentamista koskevat yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3. asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4. mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;