Ympäristölupahakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa.

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 112/2011/1 Dnro ISAVI/72/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJAT Eläinsuojan ympäristölupa, Punkaharju Leena ja Eero Turtiainen Lahdenkyläntie Kulennoinen LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Tilalla on 53 lypsylehmää, 32 hiehoa, 5 yksilöä nuorkarjaa <6 kk, yhteensä 427 eläinyksikköä. Laajennuksien jälkeen tilalla on lypsylehmiä 75, hiehoja 31 ja vasikoita < 6 kk 28 kpl, yhteensä 589 eläinyksikköä. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukainen eläinmäärän lisääminen 427 eläinyksiköstä 589 eläinyksikköön katsotaan olennaiseksi muutokseksi. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Itä-Suomen aluehallintovirasto ratkaisee hakemuksen mukaisen vähintään 75 lypsylehmän eläinsuojan ympäristöluvan ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 5 :n 1 momentti, kohta 11 a ) nojalla. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Asian vireille tulo Ympäristölupahakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja kaavoitustilanne Tilalla on voimassa Punkaharjun kunnan valvontalautakunnan myöntämä ympäristölupa. Pellon vuokrasopimuksia on tehty 7,8 hehtaarille ja muuta sopimuspeltoa on 30 hehtaaria. Alueella ei ole asemakaavaa. Alue on voimassa olevassa Pihlajaveden osayleiskaavassa merkitty maa- ja metsätalousalueeksi.

2 2 Sijaintipaikka ja sen ympäristö Eläinsuojan toiminta Anttilan tila sijaitsee Kulennoisen kylässä Punkaharjun kunnassa ( ) osoitteessa Lahdenkyläntie 168. Ympäröivä alue on maatalousvaltaista. Tilakeskus sijaitsee noin 180 metrin etäisyydellä Pihlajaveden Kulennoistenlahden rannasta ja noin 250 metrin etäisyydellä Moinsalmelle johtavasta Lahdenkylän tiestä. Eläinsuoja sijoittuu tilakeskuksen läheisyyteen siten, että matkaa lähimmille rajautuville kiinteistöille on lyhimmillään noin 250 metriä. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset ovat noin 300 metrin etäisyydellä tuotantorakennuksesta. Karjan laidunalueet sijaitsevat pääosin tilakeskuksen ympärillä. Lähin pohjavesialue Kulennoisharjulla (I-luokka) sijaitsee runsaan 2 kilometrin päässä koillisessa. Tilakeskus rajoittuu Niitlahden Naturaalueeseen. Niitlahti on kolmesta osa-alueesta muodostuva kohde. Läntisempi alue, johon tilakiinteistö rajautuu, on entistä hakamaata, joka on mesiangervovaltaista käenkaali-mesiangervotyyppistä ja hiirenporrasvaltaista saniaislehtotyyppistä lehtoa. Puusto on järeää, ja sen muodostavat pääosin koivu, haapa ja rannan tuntumassa tervaleppä. Anttilan tilalla ollaan kehittämässä ja laajentamassa maidontuotantoa. Hakemus koskee lypsykarjanavetan laajentamista. Kaikki eläimet ovat kuivalantajärjestelmässä. Lehmät ja nuorkarja > 2 kk ovat kuivikelantamenetelmässä ja poikivat lehmät sekä nuorkarja < 2 kk ovat kuivikepohjalla. Lantaloita kooltaan 460 m m 2 on kaksi (yhteistilavuus m 3 ), joista pienempi on katettu. Virtsasäiliöitä on niinikään kaksi 582 m m 3. Lypsylehmiä laidunnetaan päivisin kesä-elokuussa. Peltolaidunalaa on 10 ha. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Kiertävää ruokintapaikkaa ei ole käytössä. Juottaminen on järjestetty juomaaltaan avulla, johon tulee vesijohtovesi. Maitohuoneen vedet ja eläinsuojan WC-jätevedet johdetaan neljän sakokaivon kautta maasuodattimeen. Muut pesuvedet johdetaan virtsasäiliöön. Säilörehua valmistetaan esikuivattuna noin 900 t/a laakasiiloihin. Puristenesteet johdetaan painovoimaisesti virtsasäiliöön. Lanta käytetään pelloilla lannoitteena. Lannanlevitykseen on käytettävissä 99 ha peltoa, josta 61 ha on omaa, 8 ha vuokrapeltoa ja 30 sopimuspeltoa. Lannasta 70 % levitetään keväällä ja 30 % syksyllä. Tila on sitoutunut ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudelle Jätteet ja niiden käsittely: Luokitus 1) Jätelaji Määrä/a Hyödyntäminen ja käsittely pilaantunut rehu 5 t lannoitteeksi omille pelloille kuolleet eläimet 1,5 t nautojen keräily, Lauhaluoma * metalliromu akut 0,1 t romunkeräykseen (noudetaan) ongelmajätekeräykseen

3 * jäteöljyt 300 l Ekokem Oy paalimuovi 0,5 t Punkaharjun Kuljetus Muhonen Oy * loisteputket Punkaharjun Kuljetus Muhonen Oy 1) Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen luokitus * luokitellaan ongelmajätteeksi Tilalla on polttoaineille yhteensä litran säiliöt (4 kpl) ulkosalla pistoolit lukittuina. Muita öljytuotteita on enintään 600 litraa ja ne varastoidaan konehallissa. Lypsykoneen ja -tankin pesuaineet 300 l/v varastoidaan navetan konehuoneessa. Kasvinsuojeluaineet (normaalit viljelyyn tarvittavat) varastoidaan konehallin varastokopissa. Säilörehun biologinen säilöntäaine on navetan jääkaapissa. Lannoitteet sijaitsevat erillisessä varastopaikassa kuivurin läheisyydessä. Vedinkastoaineet 200 l/v säilytetään maitohuoneessa. Maitoa kerätään tilalta joka toinen päivä. Lanta ajetaan lantalasta navetan taitse tietä pitkin. Eläimet siirtyvät navetan takaa suoraan laitumelle. Teuraat haetaan sivuovesta ja vasikat omasta osastosta suoraan. Säilörehu siirretään päivittäin laakasiilosta rehuvarastoon. Viljansiirtoa kuivurilta rehukeskukseen tehdään muutaman kerran vuodessa. Valkuaisrehut ja kivennäiset tuo rehuauto suoraan rehukeskukseen. Vesi saadaan omasta kaivosta. Arvio ympäristövaikutuksista Suunniteltu laajennus on pieni verrattuna nykyiseen toimintaan, joten ympäristövaikutusten ei arvioida kasvavan merkittävästi. Lannanlevitys tapahtuu suunnitelmallisesti. Poikkeustilanteisiin varautuminen Mahdollisen tulipalon varalta kylällä on laadittu tekstiviestirengas, jotta saadaan nopeasti väkeä eläinten pelastamiseksi. Pelastussuunnitelma on laadittu ja navetan hälytysjärjestelmä on suunnitteilla. Sähkökatkon varalta on käytössä aggregaatti. Epidemioihin on varauduttu sairauksien ennaltaehkäisyllä sekä eläimien harkitulla ostolla. Laatujärjestelmän ohjeet poikkeustilanteisiin on myös laadittu. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen ASIAN KÄSITTELY Virtsan levitetään nurmelle pääosin ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen ja se sijoitetaan kaksoiskiekkomultaimella. Kuivalanta levitetään levitysvaunua apuna käyttäen ja mullataan nopeasti. Sitä ei levitetä nurmelle. Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja Punkaharjun kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu ilmestyneessä Puruvesi-lehdessä.

4 4 Lausunnot Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Punkaharjun kunnanhallitukselta ja Punkaharjun kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat-vastuualue toteaa lausunnossaan, että hakemus on pantu vireille oikeassa viranomaisessa. Kasvatuspaikka sijaitsee perinteisellä maanviljely- ja karjankasvatusseudulla. Ympäristönsuojelun kannalta oleellisinta on tässä tapauksessa lantavarastojen hyvä kunto ja niiden oikea rakennustapa. Päätökseen syytä ottaa maininta kunnollisesta rakentamisesta ja mm. salaojituksesta. Levityspeltojen määrä ja lantavarastojen mitoitus on tarkastettava ympäristöministeriön uusimman ohjeen mukaisesti. Tilalla ei ole ollut aiemmin valvomaamme ympäristölupaa. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen maaseutu- ja energia-yksikön kalatalousryhmä toteaa lausunnossaan, että Etelä-Savon TE-keskuksen maaseutu ja energia yksikön kalatalousryhmä tarkastelee asiaa ainoastaan yleisen kalatalousedun näkökulmasta. Etelä-Savon ympäristöohjelman mukaan maatalous vastaa yksin kahdesta kolmasosasta maakunnan vesistöjä rehevöittävästä kokonaisfosfori- ja typpikuormituksesta. Vesistöjen rehevöityminen, maaperän ja pohjavesien pilaantuminen koetaan maakunnassa suurimpana ympäristöongelmana ja maatalous on keskeinen ravinteiden tuottaja. Edellisen perusteella suurten karjatilojen lannan käsittely ja levitys ovat ympäristöongelma. Maan pinnalle levitetty lanta aiheuttaa helposti ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Hakemuksen mukaan lanta levitetään kasvukaudella ja peitetään, jolloin ravinteet sitoutuvat kasvillisuuteen. Huuhtoutumisriski on siten hakemuksessa otettu huomioon. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota lannan levitykseen rinnepelloilla, joissa huuhtoutumisriski on suurempi. Levityksen ajoitus on ympäristön kannalta hyvä, sillä kasvukaudella levitettävän lannan ravinteet ehtivät sitoutua kasvillisuuteen. Karjan laiduntamiseen on myös kiinnitettävä huomiota. Eläinsuoja sijaitsee varsin lähellä matalaa Pihlajaveden lahtea. Mikäli lehmät laiduntavat eläinsuojan välittömässä läheisyydessä, on olemassa riski lannan ja virtsan huuhtoutumisesta ojien kautta läheiseen lahteen. Laitumien valumat tulee suunnitella siten, etteivät valumavedet pääse suoraan vesistöön. Vaikka lannan levityspellot sijaitsevat suhteellisen lähellä vesistöä, pellot eivät kuitenkaan rajoitu suoraan vesistöön, vaan lähes kaikkialla on pensaikko/metsävyöhyke peltojen ja vesistön välissä. Tämä estää suorat valumat pelloilta vesistöön, joten tärkeintä on estää ravinteiden joutuminen ojien kautta vesistöön. Yleisen kalatalousedun kannalta luvan myöntämiselle ei ole esteitä, kun tässä lausunnossa mainitut asiat otetaan lupaharkinnassa huomioon ja hankkeen ympäristöasiat hoidetaan parasta hallittavissa olevaa tekniikkaa ja huolellisuutta noudattaen. Punkaharjun kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (valvontalautakunta) eikä Punkaharjun kunnanhallitus ole antaneet lausuntoa kyseessä olevasta hakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteen ilmaisut Hakemuksen johdosta ei tehty muistutuksia eikä ilmaistu mielipiteitä.

5 5 Hakijoiden vastine Tarkastukset Hakijat toteavat vastineessaan, että lehmät eivät pääse rantaan. Sen estää kivi- ja sähköaita. Vesirajan ja aidan väliin jää n. 20 metrin suojavyöhyke. Useampaan puroon ja jokeen (mm. Mustaoja) on tehty patoja muodostamaan rauhallisemman virtauksen kohtia, joihin humus ja erodoitunut maa-aines laskeutuu. Toteuttajina ovat olleet metsä- ja ympäristökeskus sekä viljelijäkonsortio. Uusia lantavarastoja ei rakenneta tässä vaiheessa. Virtsakaivo on käytössä myös yhteistyökumppanin vuokrapeltojen yhteydessä. Tilalla on pidetty ympäristölupahakemukseen liittyvä tarkastus. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Aluehallintovirasto myöntää Leena ja Eero Turtiaiselle ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan Anttilan tilalla ( ) Punkaharjun kunnan Kulennoisen kylässä. Lypsylehmätilan tuotantoeläinten eläinyksikkömäärä on 589. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja seuraavia lupamääräyksiä. 1. Karjarakennusten sekä lanta- ja rehuvarastojen pohja- ja kuilurakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Edellä mainittujen rakennusten ja rakenteiden kuivatusvesien salaojissa tulee olla tarkastuskaivot tai muu vastaava rakenne vuotojen havaitsemiseksi. 2. Lannan varastointitilavuutta on oltava käytettävissä 12 kk:n varastointitarpeen mukaisesti. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän lannan varastointiin on oltava varastotilavuutta m 3. Lietesäiliöt on tarvittaessa katettava esim. kelluvalla katteella tai kemikaalien käytöllä hajuhaittojen vähentämiseksi. 3. Lantasäiliöt on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietteen pumppauksessa, on varastojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. Lannan siirtolaitteistojen tulee olla kunnossa ja tiiviitä niin, että lantaa ei pääse valumaan tielle. Laitteistot tulee huoltaa säännöllisesti. Levitysajankohtaa valittaessa on otettava huomioon pyhät, juhlapyhät yms. niin, että naapureille koituva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. 4. Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lietteeseen joutuvien typpiyhdisteiden määrä on mahdollisimman vähäinen. Karjarakennuksen sisätilojen siisteydellä ja sisäilman viileydellä on hajujen muodostuminen ja muiden ilmapäästöjen määrä pidettävä mahdollisimman vähäisenä. 5. Laidunnettaessa tulee karjan kulkua rajoittaa alueilla, joilla eläimet voivat veteen päästessään aiheuttaa liettymistä, samentumista tai hygieniahaittaa ja sen seurauksena ympäristön pilaantumista.

6 6. Lannan levitykseen käytettävän peltopinta-alan on oltava riittävä kulloisellekin eläinmäärälle. Peltopinta-alaa on oltava hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle vähintään 69 ha. Peltoon levitettävä liete tulee mahdollisuuksien mukaan mullata välittömästi. Lietteen ja lannan levitys peltoon on tehtävä suunnitelmallisesti. Jäljennökset uusista ja muutetuista sopimuksista on toimitettava viipymättä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Punkaharjun kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7. Rehut, polttoaineet, kemikaalit ja jätteet mukaan lukien paalimuovit, lanta ja pilaantunut rehu on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kuolleet eläimet on varastoitava suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen torjumiseksi. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. 8. Ongelmajätteet, esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottoon vähintään kerran vuodessa. 9. Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Polttonestesäiliö tulee olla lukittu ja varustettu laponestolla. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. 10. Luvansaajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. 11. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Punkaharjun kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - lannan levityssuunnitelma - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - enintään viisi vuotta vanhat analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lietteestä ja lannasta - eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu - polttoainevaraston tarkkailu - eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu vuosittain 6

7 7 - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja lannanlevitysala on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Punkaharjun kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovien ympäristöviranomaisten tarkastettavissa tilalla. 13. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Punkaharjun kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14. Eläinsuojan laajennuksen valmistumisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle (Etelä- Savon ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue) ennen niiden käyttöönottoa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa tulee myöntää, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristöluvan myöntämisen ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettu este voidaan poistaa antamalla lain 43 :ssä tarkoitettuja lupamääräyksiä. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveysja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Luvan myöntämisen yleiset perustelut Ympäristölupa on myönnetty hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Eläinyksikkömäärän laskemisessa on käytetty ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen ( ) eläinyksikkökertoimia. Kertoimet perustuvat eläinten lannan keskimääräiseen ravinnesisältöön. Lypsylehmälle on käytetty kerrointa 6,8, hieholle kerrointa 2 ja alle puolivuotiaalle vasikalle kerrointa 0,6. Eläinsuoja sijoittuu haja-asutusalueelle. Tilan ympäristössä on peltoa ja karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa tai kohtuutonta muuta haittaa, kun toimitaan tämän päätöksen ja nitraattiasetuksen määräysten mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksenä ei ole, että toiminta olisi täysin haitatonta. Melu- ja hajuhaittaa voi aiheutua lannan käsittelystä ja liikenteestä lannan levityksen yhteydessä. Tämä haitta kestää muutamia päiviä vuodessa. Lannan

8 käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon muun muassa tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Rannoilla ja ojienvarsilla olevilta pelloilta ei huuhtoudu merkittävästi ravinteita vesistöön tai pohjaveteen, kun levityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen määräyksiä. Nitraattiasetus koskee kaikkea lannanlevitystä, myös viljelijöitä, jotka ottavat lantaa vastaan lannanluovutussopimuksella. Hakijalla on hakemuksen mukaan käytettävissä noin m 3 virtsa- ja kuivalantasäiliötilavuutta. Eläinmäärien perusteella laskettuna lantaa syntyy vuosittain noin m 3 lisättynä puristenesteillä. Lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan ja varastoihin johdettavien vesien varastointiin. Lannan hyödyntämiseen tarvittava peltoala on laskettu tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa, vuokrattua ja sopimuspeltoa noin 99 hehtaaria. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa vähintään 69 hehtaaria. Käytettävissä oleva peltoala on riittävä hakemuksen mukaisessa eläinsuojassa syntyvän lantamäärän hyödyntämiseen. Hakijoiden eläinsuojasta kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoen eläinjätteenkäsittelylaitokseen. Kuljetusta odottavien raatojen säilytyksestä on annettu määräys. Lupamääräyksellä velvoitetaan luvan saajat ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa. Edellä olevan perusteella eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää. Lupamääräysten perustelut Rakenteiden tiiviydellä estetään valumia ympäristöön. Asianmukaiset salaojitukset ja tarkastuskaivot mahdollistavat vuotojen havaitsemisen ja tarvittaessa tarkkailun. Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n mukaan lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri, niin että siinä voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta, kattamattomiin säiliöihin kertyvät sadevedet, maitohuoneen pesuvedet ja muut jätevedet, joita lietesäiliöihin johdetaan. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla varastojen rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi ja vauriot korjata. Huolellisella toiminnalla ehkäistään ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille aiheutuva kohtuuton viihtyvyyshaitta ja terveyshaitta. Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen 8

9 ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen sekä kasvihuonekaasujen muodostumista ja haihtumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja puhtaana ja viileänä. Ympäristönsuojelulaissa säädetyn ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteen mukaisesti haitalliset ympäristövaikutukset tulee ehkäistä ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lisäksi toiminnanharjoittajan edellytetään menettelevän riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Haitallisia ympäristövaikutuksia, kuten pinta- tai pohjaveden likaantumista, hajuhaittoja sekä lannan siirtojen ja kuljetusten yhteydessä syntyviä roskaantumiseen verrattavia haittoja, voidaan ehkäistä mm. tiiviillä rakenteilla ja huolellisilla työtavoilla. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa noin 69 hehtaaria. Toiminnanharjoittaja saa luovuttaa jätteet ainoastaan sellaiselle vastaanottajalle, jolla on riittävät edellytykset huolehtia jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon mm. tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Ammoniakin haihtumisen ja hajuhaittojen vähentämiseksi nitraattiasetuksen mukainen suositus on, että lanta muokataan peltoon neljän tunnin sisällä lannan levityksestä. Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. Polttoöljysäiliöiden tiiviin alustan ja tiiviin tankkauspaikan vaatimuksella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Imeytysainetta voidaan käyttää öljyvahinkojen ensitorjunnassa ja siten estää öljyvuodosta aiheutuvia enempiä haittoja. Luvansaajien on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Lannankäsittelymenetelmät kehittyvät ja niiden käyttöönotto voi tulla tilalla ajankohtaiseksi myöhemmin. Ympäristön kannalta parhaat käytännöt vähentävät toiminnassa syntyvien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) määrää. Ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat mm. multaavan lannanlevittimen käyttö, lantavarastojen kattaminen ja valkuaisrehujen käytön optimointi kotieläinten ruokinnassa. Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: polttoainesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. 9

10 Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Etelä-Savon ELY-keskuksen vaatimus on huomioitu lupamääräyksessä 1 (rakenteiden tiiviys). Eläinten laiduntamisen osalta hakijat ovat todenneet, etteivät ne pääse jaloittelemaan vesistöön aitauksien johdosta. 10 LUVAN VOIMASSAOLO Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energiatehokkuudesta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista sekä muutoksista alueen maankäytössä. Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. KORVAUTUVA PÄÄTÖS Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Punkaharjun kunnan valvontalautakunnan myöntämän ympäristöluvan.

11 11 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 41 43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000, muutos , 1792/2009) 1, 4, 6, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 7 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijat Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Punkaharjun kunnanhallitus Punkaharjun kunnan valvontalautakunta Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto, sekä niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Päätöksestä kuulutetaan Punkaharjun kunnan virallisella ilmoitustaululla. Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Itä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN MUUTOKSENHAKU Käsittelymaksu on 870 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtionhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Ari Liimatainen Keijo Lindberg Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Ari Liimatainen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Keijo Lindberg.

12 12 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Maaherrankatu 16, MIKKELI Postiosoite: PL 50, MIKKELI Puhelin: (vaihde) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.