KEMIKAALIRISKIN ARVIOINTI

Transkriptio

1 KEMIKAALIRISKIN ARVIOINTI

2 SISÄLTÖ Kemikaaleille altistuminen työympäristössä Kemiallisten vaaratekijöiden tunnistaminen Riskinarviointi ja torjuntatoimenpiteet Esimerkki riskinarvioinnista 2

3 Kemikaaleihin liittyvät vaarat Terveysvaarat Palo- ja räjähdysvaara Ympäristövaara Vaarat liittyvät joko kemikaalin ominaisuuksiin tai kemikaalille altistumiseen. Kemikaaleille altistutaan hengitysteiden, ihon sekä ruuansulatuskanavan välityksellä. Seurauksena oireilua, sairauksia tai tapaturmia. 3

4 Kemikaalit työ ja terveys 1 Kemiallisiin tekijöihin liittyviä ammattitauteja ilmoitetaan Suomessa vuosittain noin tapausta, joista suurin osa ihotauteja. Haittaa kemiallisille tekijöille altistumisesta kokee noin 0,5 miljoonaa työntekijää. Kemikaalionnettomuuksia sattuu vuosittain arviolta tapausta. Vuonna 2006 syöpäsairauden vaaraa aiheuttavien aineiden (ASA) rekisteriin ilmoitettiin työntekijää. Kemikaalit ovat edelleen merkittävä terveyshaitta, joten riskinhallintaan kiinnitettävä huomiota työpaikalla. 4

5 Kemikaalit työ ja terveys 2 Suomessa markkinoilla vaaralliseksi luokiteltua kemiallista valmistetta, jotka koostuvat noin aineen erilaisista seoksista. Aineella tarkoitetaan alkuainetta tai alkuaineiden yhdistettä sellaisena kuin se esiintyy luonnossa tai millä tahansa valmistusmenetelmällä tuotettuna. Seoksella tarkoitetaan kahdesta tai useammasta aineesta koostuvaa seosta tai liuosta. Työympäristössä myös muita kemiallisia vaaratekijöitä, kuten hitsaushuurut, pakokaasut, pölyt ja prosessien välituotteet. 5

6 Kemikaaleille altistuminen Altistumisella tarkoitetaan sitä, että henkilö on kosketuksissa aineen tai tekijän kanssa ihon, hengitysteiden, ruuansulatuskanavan tai silmien" välityksellä. Altistumisreitit: Hengitystiet (kaasut/höyryt/kiinteät hiukkaset) Iho ja silmä (neste ja kiinteä) Ruuansulatuskanava (käsien välityksellä) 6

7 Kemiallisten tekijöiden riskinarviointi työpaikalla Työturvallisuuslaki 738/2002 Vaarojen tunnistaminen Riskinarviointi Riskinhallinnasta päättäminen ja toimenpiteiden toteuttaminen Opastus ja ohjaus Valtioneuvoston asetus 715/2001 kemiallisista tekijöistä työssä Yksityiskohtaisemmat ohjeet Tuntemattomia riskejä on mahdoton hallita! 7

8 Keskeiset käsitteet Vaaratekijä Työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvä vaaratekijä on työssä tai työtilanteessa oleva tekijä, joka voi uhata työntekijän terveyttä tai työpaikan toimintaa. Riski Vaaran tai haitan todennäköisyys ja vakavuus käyttö- tai altistusolosuhteissa. Riskin arviointi Prosessi, jossa arvioidaan työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle työpaikalla ilmenevästä vaarasta aiheutuva riski. Riskien hallinta Järjestelmällistä työtä toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja henkilöstön hyvinvoinnin turvaamiseksi. 8

9 Velvoitteet työpaikalla 1. Käyttöturvallisuustiedotteet ja luettelo työpaikalla käytettävistä kemikaaleista 2. Vaarojen tunnistaminen ja altistumisen selvittäminen kemiallisten tekijöiden vaaralliset ominaisuudet ja määrät sekä tekijöiden mahdolliset yhteisvaikutukset altistumisen taso, tyyppi ja kesto eri työtilanteet, joissa kemiallisia tekijöitä käytetään tai esiintyy, myös korjaus- ja kunnossapitotyöt tapaturma- ja onnettomuusvaarat ilman epäpuhtauksien raja-arvot tai biologiset rajaarvot 3. Riskien arviointi ja johtopäätökset 4. Ennalta ehkäisy ja suojelutoimenpiteet 5. Seuranta 6. Työntekijöiden opastus ja ohjaus 9

10 Myös muuta sääntelyä Työsuojelun toimintaohjelma Erityisäitiysvapaa ASA rekisteri TUKES lainsäädäntö REACH ja CLP Työterveyshuollon työpaikkaselvitys Ympäristölainsäädäntö yms... 10

11 Riskinarvioinnin eteneminen Työterveyshuollon asiantuntemuksen hyödyntäminen tärkeää! 11

12 Osallistujat Työnantaja Työntekijät Työsuojeluorganisaatio Työterveyshuolto Kemikaalin valmistaja, maahantuoja ja myyjä Viranomaiset Asiantuntijat 12

13 Työterveyshuollolla tärkeä rooli Työn, työympäristön ja terveyden vuorovaikutusten asiantuntija. Tehtäviä Työpaikkaselvitys Terveydentilan seuranta Työhönsijoitus- ja määräaikaistarkastukset Parhaimmillaan riskinarviointi ja työpaikkaselvitys ovat toisiaan tukevia toimintoja! 13

14 1. Kemiallisten vaaratekijöiden tunnistaminen

15 Palo- ja räjähdysvaarat 1 H200 H201 H202 H203 H204 H205 Epästabiili räjähde. Räjähde; massaräjähdysvaara. Räjähde; vakava sirpalevaara. Räjähde; palo-, räjähdys- tai sirpalevaara. Palo- tai sirpalevaara. Koko massa voi räjähtää tulessa. H270 H271 H272 Aiheuttaa tulipalon vaaran tai edistää tulipaloa; hapettava. Aiheuttaa tulipalo- tai räjähdysvaaran; voimakkaasti hapettava. Voi edistää tulipaloa; hapettava. 15

16 Palo- ja räjähdysvaarat 2 H220 H221 H222 H223 H224 H225 H226 H228 H241 H242 H250 H251 H252 H260 H261 Erittäin helposti syttyvä kaasu. Syttyvä kaasu. Erittäin helposti syttyvä aerosoli. Syttyvä aerosoli. Erittäin helposti syttyvä neste ja höyry. Helposti syttyvä neste ja höyry. Syttyvä neste ja höyry. Syttyvä kiinteä aine. Räjähdys- tai palovaarallinen kuumennettaessa. Palovaarallinen kuumennettaessa. Syttyy itsestään palamaan joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa. Itsestään kuumeneva; voi syttyä palamaan. Suurina määrinä itsestään kuumeneva; voi syttyä palamaan. Kehittää itsestään syttyviä kaasuja veden kanssa. Kehittää syttyviä kaasuja veden kanssa. 16

17 Terveysvaarat 1 H300 H301 H310 H311 H330 H331 Tappavaa nieltynä. Myrkyllistä nieltynä. Tappavaa joutuessaan iholle. Myrkyllistä joutuessaan iholle. Tappavaa hengitettynä. Myrkyllistä hengitettynä. H302 H312 H315 H317 H319 H332 H335 H336 Haitallista nieltynä. Haitallista joutuessaan iholle. Ärsyttää ihoa. Voi aiheuttaa allergisen ihoreaktion. Ärsyttää voimakkaasti silmiä. Haitallista hengitettynä. Saattaa aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä. Saattaa aiheuttaa uneliaisuutta ja huimausta. 17

18 Terveysvaara 2 H304 H334 H340 H341 H350 H351 H360 H361 H362 H370 H371 H372 H373 Voi olla tappavaa nieltynä ja joutuessaan hengitysteihin. Voi aiheuttaa hengitettynä allergia- tai astmaoireita tai hengitysvaikeuksia. Saattaa aiheuttaa perimävaurioita. Epäillään aiheuttavan perimävaurioita. Saattaa aiheuttaa syöpää. Epäillään aiheuttavan syöpää. Saattaa heikentää hedelmällisyyttä tai vaurioittaa sikiötä. Epäillään heikentävän hedelmällisyyttä tai vaurioittavan sikiötä. Saattaa aiheuttaa haittaa rintaruokinnassa oleville lapsille. Vahingoittaa elimiä. Saattaa vahingoittaa elimiä. Vahingoittaa elimiä pitkäaikaisessa tai toistuvassa altistumisessa. Saattaa vahingoittaa elimiä pitkäaikaisessa tai toistuvassa altistumisessa. 18

19 Syövyttävät ja kaasut H290 Voi syövyttää metalleja. H314 Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa. H318 Vaurioittaa vakavasti silmiä. H280 Sisältää paineen alaista kaasua; voi räjähtää kuumennettaessa. H281 Sisältää jäähdytettyä kaasua; voi aiheuttaa jäätymisvamman. 19

20 Ympäristövaarat H400 H410 H411 H412 H413 Erittäin myrkyllistä vesieliöille. Erittäin myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia. Myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia. Haitallista vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia. Voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesieliöille. 20

21 Esitietojen kokoaminen Tiedot kemikaaleista kemikaaliluettelo ja käyttöturvallisuustiedotteet (vaaralausekkeet!) aiemmat riskinarvioinnit ja työpaikkaselvitykset haitalliseksi tunnetut pitoisuudet (HTP arvot) luvat, ilmoitukset ja muut asiakirjat muut tiedonlähteet tavoite: tunnistaa kemikaalien ominaisuuksiin liittyvät riskit sekä työpaikan kemikaalitietämyksen riittävyys Käyttöön eli työympäristöön liittyvät tiedot havainnointi, haastattelu tarkistuslistat videointi, valokuvat, piirrokset, muistiinpanot työskentelytilat, olemassa olevat selvitykset tavoite: tunnistaa työympäristön turvallisuuspuutteet 21

22 Tarkistuslomake Vaaratekijöiden kartoittaminen STM: Riskien arviointi työpaikalla työkirja Riski-Arvi 22

23 Tuotteen etiketti 23

24 Käyttöturvallisuustiedote Käyttöturvallisuustiedote on työnantajalle tarkoitettu tietolähde käytössä olevien kemikaalien vaaraominaisuuksista ja turvallisesta käyttötavoista. Toimitetaan ensimmäisen kemikaalitoimituksen yhteydessä. Käyttöturvallisuustiedotteen laatii kemikaalin valmistaja tai maahantuoja. Käyttöturvallisuustiedotteet tulee säilyttää työpaikalla niin, että myös työntekijät voivat perehtyä niiden sisältöön. Käyttöturvallisuustiedotteita tulee säilyttää vähintään 10 vuotta kemikaalin käytön päättymisen jälkeen. 24

25 Käyttöturvallisuustiedotteen sisältö 1. Tuotteen ja yhtiön tunnistetiedot ja tunnistetut käytöt 2. Vaaran yksilöinti 3. Koostumus ja tiedot ainesosista 4. Ensiaputoimenpiteet 5. Palontorjuntatoimenpiteet 6. Toimenpiteet onnettomuuspäästöissä 7. Käsittely ja varastointi 8. Altistumisen ehkäiseminen ja henkilösuojaimet 9. Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet 10.Stabiilisuus ja reaktiivisuus 11.Myrkyllisyyteen liittyvät tiedot 12.Tiedot vaarallisuudesta ympäristölle 13.Jätteiden käsittelyyn liittyvät tiedot 14.Kuljetustiedot 15.Lainsäädäntöä koskevat tiedot 16.Muut tiedot Liitteet: altistumisskenaariot TTK: Uudet käyttöturvallisuustiedotteet ja pakkausmerkinnät - opas 25

26 Kemikaaliluettelo Käytössä olevat kemikaalit kerätään kemikaaliluetteloon. Samalla tunnistetaan myös muut työpaikalla esiintyvät kemialliset tekijät, kuten hitsaushuurut, pakokaasut, pölyt, prosessien välituotteet. 26

27 Altistumisen laadullinen arviointi Kartoitetaan altistuvat henkilöryhmät/henkilöt myös siivous, huolto- ja korjaustilanteet Käydään läpi kemikaalien käyttökohteet sekä päästölähteet Arvioitu altistumistaso kirjallisuus kokemus Huomioidaan myös altistumisaika ja altistumisen luonne toteutetut torjuntakeinot kemikaalien hankinta, käyttötavat, varastointi ja jätteet yleinen työhygienia (siisteys, välineiden kunto) kemikaaleihin liittyvät tehtävät ja vastuut työpaikalla 27

28 Altistumisen arviointi mittausten avulla Työhygieeniset ja biologiset altistumismittaukset kun altistumista ei voida muuten arvioida luotettavasti käytössä altisteita, jotka voivat aiheuttaa vakavia terveyshaittoja ihon läpi imeytymisen selvittäminen altistuminen suojaimia käytettäessä seurantamittaukset Raja-arvot HTP-arvot biologisten altistusindikaattorien raja-arvot terveysriskien arviointi 28

29 HTP luettelo: Ilman epäpuhtauksien sitovat raja-arvot HTP arvot Biologisten näytteiden sitovat raja-arvot Biologisten näytteiden viitearvot 29

30 Erityisesti huomioitavat kemikaalit Syttyvät ja räjähtävät kemikaalit Välittömästi myrkylliset, tappavat kemikaalit CMR ominaisuuksia omaavat kemikaalit Elinkohtaisesti myrkylliset Herkistävät ja voimakkaasti syövyttävät kemikaalit Suurina määrinä ja toistuvasti käytettävät kemikaalit! 30

31 Kemikaaleihin liittyvät tapaturmat ja onnettomuusvaarat Kemikaalin luokitus ja merkinnät ja fysikaaliset ominaisuudet tarkistetaan kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteesta. Huomioidaan jo tapahtuneet tapaturmat tai läheltä piti tilanteet Kartoitetaan palavat nesteet, kaasut ja pölyt sekä niiden joutuminen ilmaan. Kartoitetaan mahdolliset sytytyslähteet Huomioidaan epästabiilit aineet ja seokset sekä aineiden yhteensopimattomuus. Tyypillisiä tapaturmia; syövyttävien aineiden roiskeet iholle tai silmiin sekä fys-kem. ominaisuuksista aiheutuvat räjähdykset ja tulipalot sekä hallitsemattomat reaktiot. Palo ja räjähdysvaara: Graafinen Teollisuus ry: Opas räjähdyssuojausasiakirjan laatimiseksi offsetpainolle. 31

32 Muita huomioitavia asioita! toiminnan lomassa tapahtuvat siivous-, huolto- ja korjaustyöt ruuhkahuiput ja sesongit loma-ajat sijaisten tai harjoittelijoiden käyttö ylityöt ja yövuorot suunnitellut ja suunnittelemattomat seisokit toiminnassa tapahtuvat muutokset ja remonttitilanteet poikkeamat normaalista toiminnasta, häiriöt, viat ja virheet 32

33 2. Riskinarviointi ja riskinhallinta

34 Riskinarviointi Riskien luokittelun tarkoituksena on löytää riskeille niiden suuruutta kuvaava tunnusluku ja asettaa vaaratekijät riskin suuruuden mukaiseen järjestykseen. 34

35 Erilaisia työkaluja 1. Taso kattaa kaikki vaaratekijät Riski-Arvi STM työkirja 2. Taso erityisesti kemikaaliriskinarviointiin Stoffenmanager Kemiarvi Lisää riskinarvioinnin työkaluja: VTT: Työsuojelutietopankki: TTL: oinnin_menetelmat/sivut/default.aspx 35

36 Jos käytössä mittaustuloksia: Riskinarviointi (BS 18004) Tarkoituksena löytää riskin suuruutta kuvaava tunnusluku ja asettaa vaaratekijät suuruusjärjestykseen. Seurauksia kuvaavat mahdolliset terveysvaikutukset (R tai H-lausekkeet). Riskin todennäköisyyttä taas kemikaalin käytön taajuus tai mittaustulokset. Riskin suuruuden perusteella priorisoidaan torjuntatoimenpiteet. 36

37 Riskiluokittelu (BS 18004) 37

38 Riskinhallinta/STM "Toimenpideraja" 38

39 Stoffenmanager Suomi Niina Kallio & Milja Koponen, Työterveyslaitos 39

40 Stoffenmanageria tarvitaan 1) Priorisoimaan haitallisten kemikaalien aiheuttamat riskit 2) Määrittelemään tarvittava riskinhallinnan taso Bonuksena 3) Varmistamaan nanomateriaalien turvallinen käyttö työpaikalla 4) Tarkistamaan kemikaalin käytön altistumisskenaarionmukaisuus (REACH) ja plussana 5) Tuottamaan kemikaalikohtaiset ohjekortit työpisteisiin 6) Laatimaan kemikaaliluettelo + CMRaineluettelo 40

41 Stoffenmanager Tulevaisuuden kemikaalityökalu! Mitä tarvitaan? Tietokone ja verkkoyhteys Käyttöturvallisuustiedote Havainnot työtehtävästä Mitä sisältää? 1. Perustyökalu kemikaalien priorisointiin työpaikalla (Control banding) 2. Altistumistasojen arviointityökalu (Quantitative exposure) 3. REACH työkalu (REACH worker exposure) Control banding = Kemikaaliriskinhallinnan lähestymistapa, jossa kemikaalien aiheuttamat riskit jaetaan riskintorjuntaluokkiin. 41

42 42

43 Riskinhallinnan perusperiaatteet Substitution - korvaaminen Technical solutions tekniset toimenpiteet Organisational measures organisatoriset toimenpiteet Personal protective equipments -henkilönsuojaimet 43

44 Korvaaminen Kemiallisten haittojen tehokkain torjuntamenetelmä on vaarallisen aineen tai prosessin korvaaminen turvallisemmalla. Korvaaminen tärkeä osa ostokäytäntöä! Tärkeimmin vältettävät aineet ovat: myrkylliset ja tappavat aineet (H300, H301, H310, H311, H330, H331; R23, R24, R25, R26, R27, R28) karsinogeeniset, mutageeniset ja lisääntymisterveyteen vaikuttavat aineet (CMR-aineet) (H340, H341, H350, H351, H360, H361, H362; R46, R68, R45, R49, R40, R60, R61, R62, R63) herkistävät aineet (H317, H334; R42, R43) aineet, joiden höyryt voivat aiheuttaa uneliaisuutta ja huimausta (H336; R67) 44

45 Tekniset toimenpiteet - Kemikaaliturvallisuus huomioitava jo uusien prosessien suunnitteluvaiheessa. - Esimerkiksi kemikaalien annostelu ja sekoitukset ovat altistavia työvaiheita ja apuvälineet, kuten annostelupumppujen käyttö, pienentävät altistumista ja samalla myös tapaturmariskiä. - Päästölähteen eristäminen työntekijöistä ja ilmanvaihdon tehostaminen ovat tärkeimmät tekniset ilman epäpuhtauksien torjuntamahdollisuudet. - Osastoinnilla puolestaan voidaan vähentää epäpuhtauksien leviäminen koko tuotantotilaan. - Koteloinnin ja kohdepoistojen avulla epäpuhtaudet saadaan poistettua heti syntymispaikaltaan. - Huomioitavaa on, että ilmastoinnin kokonaissuunnittelu vaatii alan asiantuntijoiden käyttöä. Antson ym Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) liuottimia käyttävässä pintakäsittelyssa 45

46 Kemikaalien sijoittaminen Kemikaalit varastoidaan tarkoitusta varten tehtyyn tilaan. yleensä ei tuotantotilaan huomioitava tila- ja ainekohtaiset rajoitukset ja palokuorma Kemikaaliastioiden sijoittaminen samaa kemikaalia sisältävät astiat samalle alueelle yhteensopimattomat erotellaan ei yksittäisiä astioita suoraan lattialle, eikä päällekkäin astiamerkinnät näkyvissä varmistetaan luoksepäästävyys ja esteetön kulku 46

47 Astiat, säiliöt, laitteistot Kemikaalit varastoidaan alkuperäisissä pakkauksissa Väliaikaisesti voidaan varastoida rakenteeltaan ja materiaaleiltaan kestävissä tiiviissä astioissa joissa näkyvät merkinnät sisällöstä sekä asianmukaiset varoitusmerkinnät Suuret (kiinteät) kemikaalisäiliöt varastoidaan ensisijaisesti ulkona Jos varastoidaan sisällä, huolehdi riittävästä ilmanvaihdosta (>1/h) allastuksesta tarvittaessa lattian pinnoittamisesta säiliöiden ja kiinteiden rakenteiden välisestä etäisyydestä (> 1m) säiliön ilmastuksesta (paine!) Jos kemikaaleja käsitellään painelaitteissa, tulee huolehtia painelaitteen sijoituksen, käytön ja kunnonvalvonnan turvallisuudesta. Myös kemikaalijätteet tulee kerätä ja varastoida asianmukaisesti! 47

48 Hyvä suojainkäytäntö suojaimet valitaan työpaikan riskinarvioinnin perusteella (ktt!) varmistetaan suojainten suojaustaso ja käytettävyys työtehtävässä valitaan CE-merkitty suojain ohjeistetaan suojainten käyttö ja huolto valitaan työpaikan suojaimista vastaava henkilö. 48

49 Pelastussuunnitelma Onnettomuuksiin varautuminen räjähdykset tulipalot vuodot käyttöhäiriöt laitevauriot yms. Henkilöiden, omaisuuden sekä ympäristön suojelu onnettomuuden sattuessa Apuna riskien arviointi, läpi tilanteet (+rekisterit) = Tunnistetaan onnettomuusvaarat, vaarojen estäminen sekä toimiminen onnettomuustilanteessa 49

50 Työntekijöiden perehdytys altisteet ja niiden aiheuttamat vaarat turvallinen käyttö ja käsittely suojautuminen riskinarvioinnin tulokset säännöllinen tiedottaminen huomioitava myös ulkopuoliset työntekijät 50

51 Kotimaisia kemikaalitiedonlähteitä Kansainväliset kemikaalikortit: OVA ohjeet onnettomuuden vaaraa aiheuttavista kemikaaleista: Kemikaaliturvallisuuden tiedonlähteet Työsterveyslaitoksen kemikaaliturvallisuus aihesivut: REACH ja CLP neuvonta 51

52 3. Esimerkki riskinarvioinnista graafisella alalla

53 Tyypillisiä kemiallisia altisteita Offset- ja syväpaino tai fleksopainopinnan valmistuksessa käytettävät kemikaalit poikkeavat toisistaan. Lue käyttöturvallisuustiedote! Käytettävät painovärit ja lisäaineet sisältävät erilaisia sideaineita (aldehydejä, hartseja, nitroselluloosaa, polymeerejä tai akrylaatteja) sekä liuottimia (mineraaliöljyt, alkoholit, glykolit) Painovärien ohenteet ja pesuaineet sisältävät haihtuvia liuotinaineita (esim. asetoni, ksyleeni, tolueeni) Fleksopainolevyjen sekä syväpainosylinterien valmistuksessa sekä pesuaineissa käytetään syövyttäviä yhdisteitä (kaliumhydroksidi, natriumhydroksidi sekä rikkihappo). Offset painojen kostutusvedessä käytetään helposti syttyvää ja haihtuvaa isopropanolia. Fleksopainoissa painopinnan valmistuksessa käytössä orgaanisia liuottimia (perkloorietyleeni, metyleenikloridi). UV lakat sisältävät herkistäviä kemikaaleja (hartseja) Valokuvauskehitteet aiheuttavat iho- silmä- ja hengitystieärsytystä ja allergiaa (para-fenyleenidiamiini, amidoli, katekiini ja pyrogalloli) Höyryjä syntyy myös kuumaliimalaitteen liimojen käytön yhteydessä. 53

54 Riskinarviointi esimerkki: Painokoneen telaston liuotinpesu Pesuliuotinta käytetään sekä veteen laimennettuna että laimentamattomana. Pesuja tehdään kerran päivässä, yhteensä max 15 min. Hallissa koneellinen yleisilmanvaihto, ei kohdepoistoa. Henkilökohtaiset suojaimet: Työvaatteet, kemikaalikäsineet Pesuaine NESSOL LIAV 230E sisältää liuottimia (teollisuusbensiini sekä (2-Metoksimetyylietoksi)-propanoli) Pesuaine on ärsyttävää hengitettynä tai joutuessaan iholle. Vaaralausekkeet: R65 Haitallista: voi aiheuttaa keuhkovaurion nieltynä R66 Toistuva altistus voi aiheuttaa ihon kuivumista tai halkeilua 54

55 1. Liuottimen laimentaminen vedellä 55

56 2. Telaston pesu 56

57 3. Telaston huuhtelu lopuksi laimentamattomalla liuottimella ja kuivaaminen 57

58 Mitatut pitoisuudet Altistavin työvaihe on telaston huuhtelu ja kuivaus laimentamattomalla liuottimella. Mitattu altistumistaso hengitysvyöhykkeellä pesun aikana on: Liuotinbensiini: 230 mg/m3 (46 % HTP arvosta). 2-Metoksimetyylietoksi)-propanoli: < määritysraja HTP arvot: Liuotinbensiinit (8h)= 500 mg/m3 2-Metoksimetyylietoksi)-propanoli (8h) = 310 mg/m3, iho huomautus = ihon läpi imeytyminen huomioitava altistumisen arvioinnissa 58

59 Riskiluokittelu (BS 18004) 59

60 Riskinarviointi BS8800 taulukon avulla: Altistuminen epätodennäköistä Seuraukset vähäisiä Vähäinen riski (2.) Ei vaadi välittömiä toimenpiteitä, mutta tilannetta seurattava! Muista myös ihoaltistuminen! 60

61 Arviointi ilman mittauksia (stoffenmanager) Syötetyt tiedot: Tiedot käytössä olevasta kemikaalista, vaaralausekkeet sekä tiedot työtehtävästä Tulos: Hengitystiealtistuminen: Vaaraluokka A ja Altistumisluokka 3 > Riskiluokka III Ei vaadi välittömiä toimenpiteitä. Ihoaltistuminen: Vaaraluokka B, Altistumisluokka 4 - > Riskiluokka II Ei välittömiä toimenpiteitä, tilannetta seurattava! Ihoaltistumista voidaan tehokkaasti vähentää lisäämällä työntekijälle myös käsivarret suojaava vaatetus sekä visiiri estämään roiskeita kasvoille. 61

62 Stoffenmanager tietokortti Ohjelmassa lisäksi: yhteenvedot tehdyistä arvioinneista kemikaaliluettelo luettelo CMR -aineista mahdollisuus arvioida pitoisuuksia eri työtehtävissä REACH työkalu Nanotool nanopartikkeleille altistumisen arviointiin Ohjelman käyttö on maksutonta ja ohjelma verkossa suomenkielisenä 62

63 Kemikaaliturvallisuus osa turvallisuusjohtamista! Turvallisuusjohtaminen on turvallisuus- ja terveysasioiden suunnitelmallista ja järjestelmällistä johtamista työpaikoilla. Sillä halutaan varmistaa häiriötön toiminta ja parantaa kilpailukykyä. Se on suunnitelmallista ja tuloshakuista - tavoitteena on vahinkojen ennaltaehkäisy ja vahingoista aiheutuvien menetysten minimointi. 63