SELVITYS PERUSOPETUSLAIN 32 :N MUKAISEN OSTOLIIKENTEEN KÄYTTÄMISEN MAHDOLLISUUDESTA MAKSUA VASTAAN Kunnanhallituksen selvityspyyntö 25.8.

Transkriptio

1 1 (7) SELVITYS PERUSOPETUSLAIN 32 :N MUKAISEN OSTOLIIKENTEEN KÄYTTÄMISEN MAHDOLLISUUDESTA MAKSUA VASTAAN Kunnanhallituksen selvityspyyntö Kunnanhallitus päätti kokouksessaan pyytää sivistystoimen toimialaa laatimaan selvityksen siitä, voivatko muut kuin perusopetuslain 32 :n mukaiseen maksuttomaan koulukuljetukseen oikeutetut oppilaat käyttää ostoliikenteen takseja maksua vastaan. Perusopetuslaki 32 : oikeus koulumatkatukeen Maksuttoman koulukuljetuksen edellytyksistä määrätään perusopetuslaissa. Perusopetuslain 6 :n mukaan opetus kunnassa tulee järjestää siten, että oppilaiden koulumatkat ovat mahdollisimman lyhyitä ja turvallisia. Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksi huomioida, että esiopetukseen osallistuvalla lapsella on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluita. Perusopetuslain 32 :ssä säädetään oppilaan oikeudesta saada tukea koulumatkoihinsa. Pykälä koskee esiopetusta, perusopetusta ja lisäopetusta saavia oppilaita. Perusopetuslaissa opetuksen järjestäjälle ei ole säädetty velvollisuutta kuljetuksen järjestämiseen, vaan sille on annettu oikeus valita, järjestääkö se maksuttoman kuljetuksen vai maksaako se kuljettamista tai saattamista varten riittävän avustuksen. Kunta voi kaikissa tapauksissa korvata kuljetuksen avustuksella, jonka on lain mukaan oltava riittävä. Laissa ei myöskään ole säädetty, että maksuton kuljetus olisi ensisijainen avustukseen nähden. Näin ollen lainkohdassa ei myöskään ole säädetty oikeutta tiettyyn kuljetusmuotoon. Kuljetuksen järjestäminen ei ole välttämätöntä koko koulumatkalle. Koulumatka voi muodostua oppilaan itse kulkemasta osuudesta ja oppilas voi käyttää koulumatkallaan eri kuljetusmuotoja. Kuljetusmuodot ja kuljetettavan matkan pituus voivat muuttua, mikäli olosuhteissa tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat maksuttoman koulukuljetuksen järjestelyihin tai sen myöntämisen edellytyksiin. Maksuttoman koulukuljetuksen järjestämisen periaatteet Kirkkonummen kunnassa Sivistystoimen johtosäännön 3 13 momentin mukaisesti sivistyslautakunta päättää kunnan koulukuljetusperiaatteista. Koulukuljetusperiaatteet on hyväksytty ja päivitetty viimeksi Voimassa olevien koulukuljetusperiaatteiden mukaan kunta järjestää maksuttoman koulukuljetuksen perusopetuslain 32 :n mukaisesti oppilaille, joilla täyttyy jokin seuraavista edellytyksistä: - Koulumatka on liian pitkä (kilometreinä tai koulumatkaan odotuksineen käytettävänä aikana mitattuna). Perusopetuslaki 32 määrää, että maksuton koulukuljetus on järjestettävä niille oppilaille, joiden koulumatkan pituus yhteen suuntaan ylittää viisi kilometriä. Kirkkonummen kunnassa on tehty tätä lievempi päätös siitä, että maksuton Postiosoite Kunnantalo Puhelin Kirkkonummen kunta Ervastintie 2 (09) PL Kirkkonummi KIRKKONUMMI

2 Avoin joukkoliikenne koulukuljetus myönnetään myös niille vuosiluokkien oppilaille, joiden koulumatkan pituus yhteen suuntaan ylittää kolme kilometriä. - Koulumatka on liian vaikea tai rasittava. Edellytyksenä on lääkärin tai koulupsykologin lausunto. - Koulumatka on liian vaarallinen. Arvioinnin perusteena käytetään Koululiitujärjestelmää, ja tarvittaessa voidaan pyytää toisen viranomaisen lausunto. Huoltaja hakee oppilaalle koulukuljetusta hakemuksella. Hakemuksen perusteella sivistystoimen hallintopäällikkö tekee oppilaskohtaisen viranhaltijapäätöksen. Päätökseen voi hakea muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta. Maksuton koulukuljetus järjestetään aina ensisijaisesti myöntämällä oppilaalle avoimen joukkoliikenteen matkakortti. Tällöin kyseessä on perusopetuslain 32 :ssä tarkoitettu kuljetusta varten myönnettävä riittävä avustus. Avoimen joukkoliikenteen käyttäminen ei kuulu järjestetyn koulukuljetuksen piiriin. Mikäli avointa joukkoliikennettä ei ole käytettävissä tai se ei ole riittävä, oppilaalle järjestetään koulukuljetus tilauskuljetuksena (taksi tai tilausbussi). Esikoulua käyvän lapsen koulukuljetus järjestetään pääsääntöisesti saattoavustuksena. Kirkkonummen kunnan avoimen joukkoliikenteen järjestämisestä vastaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1370/2007 ja joukkoliikennelain (869/2009) mukaisena toimivaltaisena viranomaisena Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL). Joukkoliikennelaki määrää, että lain 14 1 momentissa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset ovat velvollisia määrittämään toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason. Valtakunnallisen palvelutason määrittelee liikenne- ja viestintäministeriö. Eri väestöryhmien tarpeet on otettava palvelutason määrittelyssä huomioon. Toimivaltaiset viranomaiset on määritetty joukkoliikennelain 14 :ssä seuraavasti: Reittiliikenneluvan myöntää toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jonka toimivalta-alueella reitti on. Jos reitti ulottuu useamman kuin yhden toimivaltaisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimivalta-alueelle, luvan myöntää keskus, jonka alueella on pisin osa reitistä. ( /1694) Yksinomaan Hyvinkään, Imatran, Kajaanin, Kemin, Kokkolan, Kotkan, Kouvolan, Lappeenrannan, Mikkelin, Rauman, Riihimäen, Rovaniemen, Salon, Savonlinnan, Seinäjoen tai Vaasan alueella harjoitettavaan reittiliikenteeseen luvan myöntää kyseisen kunnan viranomainen. ( /872) Seudullinen kunnallinen viranomainen myöntää luvan yksinomaan toimivalta-alueellaan harjoitettavaan reittiliikenteeseen. Seudullisia kunnallisia viranomaisia ovat: 1) Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen, Sipoon ja Vantaan kuntien muodostamalla alueella; 2) Hämeenlinnan kaupunki Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan kuntien muodostamalla alueella; 3) Joensuun kaupunki Joensuun, Kontiolahden ja Liperin kuntien muodostamalla alueella;

3 4) Jyväskylän kaupunki Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen kuntien muodostamalla alueella; 5) Kuopion kaupunki Kuopion ja Siilinjärven kuntien muodostamalla alueella; 6) Lahden kaupunki Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Orimattilan, Padasjoen ja Sysmän kuntien muodostamalla alueella; 7) Oulun kaupunki Iin, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun ja Tyrnävän muodostamalla alueella; 8) Porin kaupunki Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan, Porin ja Ulvilan kuntien muodostamalla alueella; 9) Tampereen kaupunki Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kuntien muodostamalla alueella; 10) Turun kaupunki Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision, Ruskon ja Turun kuntien muodostamalla alueella. Kirkkonummen kunta on yksi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän perustajakunnista. Kuntayhtymän tehtävänä on suunnitella ja järjestää toimialueensa joukkoliikennekokonaisuus ja edistää sen toimintaedellytyksiä. Kunnanvaltuuston päätöksellä Kirkkonummen kunta allekirjoitti aiesopimuksen, joka sitouttaa kunnan valtion ja seudun väliseen tahdon ilmaukseen, jonka tavoitteena on edistää pitkäjänteistä seudullista ajattelua sekä kuntien keskinäistä sopimista ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. HSL on osa tätä kokonaisuutta. HSL:n järjestämä joukkoliikenne perustuu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, joka on valmisteltu kaikkien HSL:ään kuuluvien 14 kunnan alueelle. Suunnitelma suuntaa ja määrittää seudullista liikennepolitiikkaa. Kunta on sitoutunut Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelmaan, jonka mukaisesti yhtenä strategisena linjauksena on määritetty joukkoliikenteen käytöstä seuraavasti: Liikenteen päästöjä vähennetään suosimalla raide- ja muuta joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä sekä huolehtimalla siitä, että liikenteen tarvitsema energia on hiilineutraalia tai vähähiilisesti tuotettua. Toimenpiteiksi on kirjattu mm. joukkoliikenteen palvelutason laajentaminen. Aiesopimukseen on kirjattu, että kunnat sitoutuvat toimiin, jotka tehokkaimmin lisäävät joukkoliikenteen käyttöä, ja että sopimusosapuolet kehittävät joukkoliikennejärjestelmää. Aiesopimuksella sopijaosapuolet ovat sitoutuneet toiminnallaan edistämään sopimuksessa esitettyjä maankäytön, asumisen ja liikenteen tehtäviä sekä toimenpiteitä. Perusopetuslain 32 :n tarkoittamaan maksuttomaan koulukuljetukseen oikeutettuja oppilaita on noin Heistä 75 % käyttää koulumatkoihinsa avointa joukkoliikennettä. 25 % käyttää ostoliikenteenä hankittavaa tilauskuljetusta. Vuosittain talousarvioon on varattu noin 1,6 miljoonaa euroa koulukuljetusten järjestämiseen. Maksuttomaan koulukuljetukseen oikeutettujen oppilaiden lisäksi avointa joukkoliikennettä käyttävät monet sellaiset oppilaat, joiden kulkemisjärjestelyistä ja kustannuksista vastaavat huoltajat. HSL:n sopimusliikenteeseen siirtymistä valmisteltaessa tavoitteeksi kirjattiin, että Kirkkonummen sisäinen linjasto tarjoaa mahdollisuudet koulumatkayhteyksien tekemiseen. Karkeaksi arvioksi esitettiin, että sopimusliikenteeseen siirtyminen voisi säästää koulukuljetuskustannuksissa vajaa puolet, eli noin 0,8 miljoonaa euroa vuodessa.

4 Ostoliikenteen tilauskuljetukset täydentävät avointa joukkoliikennettä Linjaliikenteen haittaamiskiellon (liikenneministeriön päätös henkilölinjaliikenteen määritelmästä ja haittaamisesta 436/1988) mukaisesti ostoliikenteen käyttäminen on kiellettyä niiden henkilöryhmien kuljettamisessa, jotka voisivat käyttää avointa joukkoliikennettä: 2 : Henkilölinjaliikenteen haittaamista on, jollei 3 :ssä ole toisin määrätty, sellaisen yhden tai useamman henkilön kuljetus henkilö- tai linja-autolla tilausliikenteenä, jota suoritetaan henkilölinjaliikenteen kanssa samaa tai matkustajien liikennetarpeen kannalta vastaavaa reittiä käyttäen sekä ajallisesti niin lähellä linjaliikenteen aikataulua, että matkustajan liikennetarve tulisi linjaliikenteelläkin riittävästi tyydytetyksi.. Linjaliikenteen haittaamiskiellon 2 ja 3 sisältää määrittelyt siitä, missä tilanteissa ostoliikenteen järjestelyjen ei katsota aiheuttavan henkilölinjaliikenteelle haittaa. Koulumatkaliikenteen osalta todetaan seuraavaa: 1 momentissa tarkoitettuna matkustajan liikennetarpeen riittävänä tyydyttämisenä linjaliikenteellä ei ole kuljetus, jos yhden suuntainen vastaava matka tilausliikenteellä olisi suoritettavissa a) säännöllisissä koululais-, työmatkakuljetuksissa tai muissa samankaltaisissa kuljetustarpeen vuoksi määräaikaan sidotuissa säännöllisissä kuljetuksissa vähintään 30 minuuttia nopeammin kuin linjaliikenteellä suoritettuina, jolloin aikavertailuihin otetaan lukuun myös mahdollinen linjaliikenteen aikataulusta johtuva sellainen odotusaika, joka ylittää tilausliikenteen odottamiseen tarvittavan ajan, ja b) muissa kuin a- kohdassa tarkoitetussa kuljetuksissa ajallisesti yli 35 prosenttia ja ainakin 30 minuuttia nopeammin kuin saman vuorokauden aikana linjaliikenteellä suoritettuna, jolloin aikavertailuissa otetaan huomioon myös sopiva linjaliikenteen ja rautateiden liityntämahdollisuus. 2 momentissa tarkoitettuja aikavertailuja tehtäessä ajoaika linjaliikenteessä ja rautateillä määräytyy aikataulujen mukaan ja tilausliikenteessä todellisen ajoajan mukaan kuitenkin enintään 75 km/h keskinopeuden mukaan laskettuna. Matkustajien sellainen matkaosuus, jossa sopivia linjaliikenteen palveluja ei ole käytettävissä ja jonka hän tilausliikenteellä voisi suorittaa, lasketaan 15 min/km nopeuden mukaan.. 3 :ssä määritetään poikkeukset, jonka mukainen tilausliikenne ei ole linjaliikenteen haittaamista: Poikkeuksena siitä, mitä 2 :ssä on määrätty, linjaliikenteen haittaamisena ei pidetä tilausliikennettä, a) jos kuljetus suoritettaan henkilöautolla eikä se ole säännöllistä, b) jos säännöllisessä koululais- ja työmatkakuljetuksessa tai muissa samankaltaisissa kuljetustarpeen vuoksi määräaikaan sidotuissa säännöllisissä kuljetuksissa kaikki matkustajat otetaan tai jätetään paikassa, joka on yli kahden kilometrin kulkuetäisyyden päässä paikasta, josta muutoin vastaavan matkan voisi suorittaa linjaliikenteellä ja heitä kuljetetaan myös linjaliikenteen reitin osalta, c) jos henkilölinjaliikenteellä matkustettaessa vaihtoja ajoneuvosta toiseen on vähintään kolme, koululaiskuljetuksissa kuitenkin vähintään kaksi, d) jos matkustajan kuljetus henkilölinjaliikenteessä ei ole kuljetettavan fyysisen tai psyykkisen terveydentilan takia mahdollista ja tilaaja antaa tästä kirjallisen todistuksen tai lausunnon e) jos koululaisten kuljetus henkilölinjaliikenteessä ei ole koulumatkan turvattomuuden takia tarkoituksenmukainen ja kouluviranomainen antaa asiasta tämän mukaisen lausunnon, f) jos kunta kantaa kokonaisuudessaan taloudellisen vastuun sen henkilölinjaliikenteen ylläpitämisestä, jota saman kunnan jonkun viranomaisen tilaama tilausliikenne muutoin tämän päätöksen mukaan haittaisi,

5 g) jos edestakainen kuljetus, jota ei ole järjestetty pelkästään matkan suorittamiseksi, sisältää kaikille matkustajille myös muita olennaisia palveluja kuten majoituksen tai kiertoajelukuljetuksissa opastuksen, h) jos edestakainen kuljetus koskee samaa ryhmää henkilöitä, jotka ovat valikoituneet tilaajan asettamien erityisten perusteiden mukaan kuten yhdistysten jäsenmatkat, i) jos koululaiskuljetuksissa tilausliikenteen käyttäminen on koulusäännösten-, määräysten ja ohjeiden mukaan välttämätöntä, ei kuitenkaan pelkästään taloudellisista syistä, ja tilauksen suorittanut kouluviranomainen antaa siitä kirjallisen lausunnon, j) jos tilausajo suoritetaan linja-autolla tilausliikenneluvassa olevia linjaliikenteen haittaamista rajoittavia ehtoja noudattaen tai muunlaisella kuin yleisellä henkilötilausliikenneluvalla toimivalla henkilöautolla matkustajan erityislaatuisen kuljetustarpeen sellaista edellyttäessä. Silloin kun yhdenkin koululaisen kuljettaminen voi tapahtua tämän päätöksen nojalla linjaliikennettä haittaamatta, voidaan samalla henkilöautolla ja samalla tilausliikenteen reitillä kuljettaa myös muita koululaisia linjaliikenteen reitin ulkopuolelta tai sinne takaisin.. Kuntien erilaiset käytännöt Kunnissa voidaan toteuttaa erilaisten lakisääteisten ja ei-lakisääteisten henkilö- ja pientavarakuljetusten järjestäminen kunnan haluamalla tavalla hajautetusti tai keskitetysti. Useissa kunnissa toimintamalli on keskitetty siten, että kuljetusten kokonaisvastuu on yhdellä taholla. Kirkkonummen kunnassa toimitaan hajautetulla toimintamallilla siten, että kukin toimiala vastaa itsenäisesti kuntalaisten tarvitsemien henkilö- ja pientavarakuljetusten järjestämisestä. Useissa kunnissa on joko otettu käyttöön tai selvitetty mahdollisuutta yhdistää samojen reittien eri henkilömatkoja ja ohjata liikenteen hoitoa matkojen tilausten eli kutsujen mukaan. Näissä toimintamalleissa on löydetty keinoja, joilla pystytään parantamaan kaikkien väestöryhmien liikkumismahdollisuuksia. Joissakin kunnissa tarjotaan oppilaille mahdollisuus osallistua tilausliikenteenä järjestettyyn kuljetukseen huoltajan maksua vastaan. Pääsääntönä on, että maksullinen kuljetus voidaan tarjota lisäpalveluna sellaisille oppilaille, joilla ei ole käytettävissään avointa joukkoliikennettä. Niissä kunnissa, jotka kantavat kokonaisuudessaan itse taloudellisen vastuun henkilölinjaliikenteen ylläpitämisestä, ei ole tarvetta ottaa huomioon linjaliikenteen haittaamiskieltoa (ks. linjaliikenteen haittaamiskielto 3, kohta f). Yleinen periaate on, että maksullinen koulukuljetus järjestetään vain niillä reiteillä, jotka on muodostettu lakisääteisten koulukuljetustarpeiden perusteella. Maksusitoumuskäytännön historia Kirkkonummen kunnassa Kunnassa on kokemusta maksullisen koulukuljetuskäytännön järjestämisestä. Maksusitoumuskäytännöstä on kuitenkin luovuttu jo viime vuosikymmenen puolella. Maksusitoumuskäytännön toteuttamisessa ongelmallisiksi muodostuivat tilanteet, joissa vapaita taksipaikkoja oli vähemmän kuin halukkaita maksulliseen koulukuljetukseen osallistuvia. Kuntalaiset kokivat epäoikeudenmukaiseksi sen, että maksulliseen koulukuljetukseen oli mahdollisuus vain niillä oppilailla, joiden kotiosoitteen läheisyydessä sattui kulkemaan tilausliikenteen reitti. Negatiivista palautetta tuli myös niissä tilanteissa, jolloin maksusitoumuksella kuljetettavan oppilaan oli luovuttava nopealla aikataululla paikastaan, koska se oli osoitettava tilapäiseen koulukuljetukseen lääkärintodistuksen perusteella oikeutetulle oppilaalle. Huoltajat kokivat, että tilanteet johtivat kohtuuttomiin järjestelytarpeisiin ja hankaloittivat heidän tavanomaista arkeaan.

6 Kuntalaisten kokeman epäoikeudenmukaisuuden lisäksi maksusitoumuskäytännön lakkauttamiseen vaikutti hallintoresurssin rajallisuus. Seurantamenettelyä edellyttävän ylimääräisen laskutuskäytännön sekä kokonaisuuden koordinoimisen ja maksullisten taksipaikkojen järjestelemisen koettiin vievän kohtuuttomasti ohutta hallintoresurssia. Vuonna 2012 kunnan talousarviossa asetettiin yhdeksi painopistealueeksi kunnan koulu- ja muiden kuljetusten järjestämisen kehittäminen. Johtopäätöksi kirjattiin, että kuljetusten kilpailutuksen ja reittisuunnittelun näkökulmasta olisi tärkeää tiivistää toimialojen välistä yhteistyötä. Vaihtoehdoksi esitettiin, että kuntaan perustettaisiin kuljetuskoordinaattorin vakanssi, ja tämän tehtävänä olisi kunnan henkilökuljetusten koordinointi. Lähtökohdaksi asetettiin, että kuljetusten suunnittelussa, reitityksessä ja toteutuksessa huomioitaisiin paremmin kaikki kunnan henkilökuljetustarpeet. Samalla todettiin, että järjestelystä huolimatta tiivis yhteistyö toimialoille tulisi säilyttää, koska erityislakeihin perustuvat kuljetustarpeet ja kuljetusperiaatteet ovat erilaisia, ja ne edellyttävät toimialoilla olevaa erityisosaamista. Sivistystoimen kannalta järjestelyn katsottiin tarkoittavan sitä, että mahdollisesta keskitetystä koordinaatiosta huolimatta perusopetuslain 32 :n mukaisessa päätöksenteossa päätösvalta säilyisi edelleenkin sivistystoimen toimialalla, mutta koulumatkakuljetusten käytännön järjestelyt ja kilpailutus kokonaisuudessaan siirtyisivät koko kunnan tasolla keskitetysti hoidettaviksi. Tilauskuljetusten tämän hetken tilanne Nykyisessä hajautetussa toimintamallissa sivistystoimen hallinnon resurssi mahdollistaa ainoastaan lakisääteisten koulukuljetusten järjestämisen. Koulukuljetuksia koordinoi kokopäiväisesti sivistystoimen palvelusihteeri, ja niistä vastaa sivistystoimen hallintopäällikkö. Hankintalaki (348/2007) edellyttää, että tilauskuljetukset kilpailutetaan säännöllisin väliajoin. Tarjouspyyntövaiheessa on määritettävä, millaista kuljetusta, mihin tarkoitukseen kohdennettua kuljetusta, millaista kuljetuksen laatua ja millaista kalustoa kunta edellyttää palveluntuottajalta. Nämä yksityiskohdat tulee määrittää tarkasti hankintasopimuksessa. Sopimusehtoja on noudatettava koko sopimuskauden ajan. Viimeksi tilausliikenteen koulukuljetukset kilpailutettiin keväällä Kilpailutukseen sisällytettiin perusturvan toimialan järjestämisvastuuseen kuuluvat henkilökuljetukset. Koulukuljetusten tarjouspyyntövaiheessa määritettiin lakisääteiseen koulukuljetukseen oikeutettujen oppilaiden lukumäärä, määritettiin heidän osoitteidensa perusteella kuljetusreitit ja määritettiin tarvittavan kuljetuskaluston tarve. Huomioon otettiin erilaisia apuvälineitä käyttävät oppilaat. Samalla huomioitiin tilapäiset kuljetustarpeet, joita syntyy lukuvuoden aikana oppilaiden loukkaantumisten ja sairastumisten vuoksi. Kilpailutuksen toteuttamista varten arvioitiin avoimen joukkoliikenteen kattavuus ja selvitettiin sen täydentämiseksi tarvittavan ostoliikenteen laajuus. Tässä yhteydessä huomioitiin linjaliikenteen haittaamista koskeva kielto, jonka mukaan tilaus- ja ostoliikenteen harjoittaminen on kiellettyä, jos sen tarkoituksena on kuljettaa sellaisia matkustajia, joiden käytettävissä on sopivat linjaliikenneyhteydet. Nykyinen sopimuskausi on kaksivuotinen. Kunta seuraa kuljetusten toteutumista ja laatua sopimuskauden ajan. Maksullisen koulukuljetuksen tarjoamisen reunaehdot Joukkoliikennelain ja linjaliikenteen haittaamiskiellon lisäksi kunta on velvollinen huomioimaan hyvän hallinnon periaatteet, hallinnon oikeusperiaatteet sekä viranomaistoiminnan lainalaisuuden velvoitteet.

7 Johtopäätökset 1. Hyvä hallinto; Jokaisella kuntalaisella on perusoikeus hyvään hallintoon perustuslain 21 :n mukaisesti. Hyvän hallinnon perusteista ja hallintoasioiden käsittelyn menettelymuodoista säädetään hallintolaissa. Hyvän hallinnon perusteet on otettava huomioon kaikessa julkisen hallinnon toiminnassa, ei vain hallintoasian käsittelyssä ja päätöksenteossa. 2. Hallinnon oikeusperiaatteet; Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti, johdonmukaisesti ja syrjimättä (yhdenvertaisuusperiaate). Toimivaltaa on käytettävä yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisella ei saa olla toiminnassaan vääriä vaikuttimia eikä harkintavaltaa saa käyttää väärin (tarkoitussidonnaisuuden periaate). Viranomaisen toiminnan on oltava puolueetonta (objektiivisuusperiaate) ja viranomaisen toiminnan on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden (suhteellisuusperiaate). Viranomaisen toiminnan on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Kuntalaisella on oikeus luottaa siihen, että viranomaistoiminta on oikeellista ja virheetöntä (luottamuksensuojaperiaate). 3. Viranomaistoiminnan lainalaisuus; Julkisen vallan käytön on perustuttava lakiin ja toiminnassa on noudatettava lakia tarkoin (perustuslaki 2 ). Mikäli kunta haluaa siirtyä tarjoamaan kuntalaisille maksullisen koulukuljetuksen lisäpalvelua, se on mahdollista aikaisintaan nykyisen kaksivuotisen sopimuskauden päätyttyä keväällä Mahdollinen lisäpalvelu tulee ottaa huomioon hankintalain mukaisia tarjousasiakirjoja laadittaessa. Käytäntöön siirtyminen edellyttää sitä, että sivistyslautakunta päättää asiasta ja sisällyttää käytännön kunnan koulukuljetusperiaatteisiin. Maksullisen koulukuljetuksen käytäntö edellyttää sitä, että koulukuljetusperiaatteisiin määritetään selkeästi, miten kuntalaisten oikeudenmukainen kohtelu lisäpalvelua myönnettäessä voidaan varmistaa, ja miten lisäpalvelu voidaan kunnan yksipuolisella päätöksellä lakkauttaa kesken maksusitoumuskauden kokonaan tai tilapäisesti, mikäli kuljetuspaikka on osoitettava lakisääteiseen perusopetuslain 32 :n mukaiseen koulukuljetukseen oikeutetulle oppilaalle. Lisäksi tulee linjata, että maksullinen koulukuljetusoikeus ei muodosta oppilaalle koulukuljetusoppilaan statusta eikä anna oppilaalle perusopetuslain 32 :n mukaisia koulukuljetusoppilaan oikeuksia. Käytäntö edellyttää lisäksi sivistyslautakunnan päätöstä siitä, että linjaliikenteen haittaamiskiellon perusteella maksullinen lisäpalvelu voi koskea vain niitä oppilaita, joilla ei ole käytettävissään avointa joukkoliikennettä. Käytäntöön siirtyminen edellyttää laskutuskäytännön luomista ja sivistystoimen hallinnon lisäresursointia tai/sekä arviointia siitä, tulisiko kunnan henkilö- ja pientavarakuljetukset kokonaisuudessaan keskittää ja siten varmistaa, että kuntalaisilla on yhtäläinen ja oikeudenmukainen mahdollisuus tämän kaltaisen lisäpalvelun hankkimiseen maksua vastaan. Anu Karkinen hallintopäällikkö sivistystoimi