Ennakointitiedon käyttö ja tarpeet Etelä- ja Kaakkois-Pirkanmaalla

Transkriptio

1 Ennakointitiedon käyttö ja tarpeet Etelä- ja Kaakkois-Pirkanmaalla Tämä tutkimusmateriaali on tarkoitettu ainoastaan tilaajan omaan käyttöön. Tutkimuksen julkaisu, uudelleen käyttö, tutkimusmateriaalin luovuttaminen tai lainaaminen kolmansille osapuolille on kielletty ilman Suomen Kyselytutkimus Oy:n lupaa. Lisätietoa tutkimuksesta: Suomen Kyselytutkimus Oy, Samu Lagerström Suomen Kyselytutkimus Oy noudattaa markkinatutkimusalan ISO 20252:2006 laatustandardia Etelä- ja Kaakkois-Pirkanmaan KOKO-hankkeet

2 Sisällys 1/2 1. Yleistä tutkimuksen toteuttamisesta 4 2. Tutkimuksessa käytetyt tilastolliset käsitteet 6 3. Tutkimuksen kysymyskohtaiset tulokset ja niiden tulkinta 7 4. Aineiston rakenne 8 5. Ennakointitiedon nykyinen käyttö (yhteenveto) Ennakointitiedon käyttö työ- tai luottamustehtävissä Ennakointitiedon käyttö aihealueittain työ- tai luottamustehtävissä Ennakointitiedon riittävyys Ennakointitiedon valmius Ennakointitiedon analysoinnin ja tulkinnan helppous Ennakointitiedon nykyiset lähteet Ennakointitiedon tarpeet (yhteenveto) Aihealueiden tärkeys Toivotut muut aihealueet Ennakointitiedon aikavälin tärkeys Ennakointitiedon muodot Ennakointitiedon toivotut muut muodot Ennakointitiedon toivotut kanavat Kiinnostus ennakointitiedon keräämiseen Osallistumistavat Ennakointitiedon alueellisuus Aluetaso ja ennakointitiedon aihealueet 41 Dia/sivu 2

3 Sisällys 2/2 7. Pirkanmaan ja Keski-Suomen yhteinen kysely sidosryhmille Yhteenveto tuloksista ja johtopäätökset 48 Dia/sivu LIITE1. Kyselylomake LIITE2. Taustamuuttujakohtaiset prosenttitaulukot 3

4 1. Yleistä tutkimuksen toteuttamisesta Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena oli selvittää ennakointitiedon nykyistä käyttötasoa, tietolähteitä ja ennakointitietotarpeita Etelä- ja Kaakkois- Pirkanmaan kunnissa. Tutkimus suunnattiin Etelä- ja Kaakkois-Pirkanmaan (Pälkäne, Kuhmalahden alue Kangasalan kunnassa, Urjala, Valkeakoski, Akaa) KOKO-alueiden toimijoille eli kuntien luottamushenkilöille, keskeisille viranhaltijoille ja alue- ja elinkeinokehittämisen kanssa työskenteleville sidosryhmille. Asiakas laati itse tutkimuksen kyselylomakkeen (erillinen liite1) sekä toteutti tutkimuksen tiedonkeruun sähköisenä Webropol tutkimuksena välisenä aikana. Vastauksia karhuttiin muistutusviestillä Pälkäneen ja Kuhmalahden (Kangasalan) osalta kyselykutsu lähetettiin yhteensä 117 henkilölle ja Akaan, Urjalan sekä Valkeakosken osalta yhteensä 191 henkilölle. Asiakas valitsi itse potentiaaliset vastaajatahot eri rekisterien perusteella. 4

5 Tutkimukseen saatiin yhteensä 106 vastausta, joten kokonaisvastausprosentiksi muodostui 106 / 308 = 34,4 prosenttia. Suomen Kyselytutkimus Oy suosittelee tutkimuksen uusimista määräajoin riittävän seurantatiedon mahdollistamiseksi. 5

6 2. Tutkimuksessa käytetyt tilastolliset käsitteet Yhteenvetoraportin tuloksissa käytetään seuraavia tilastollisia käsitteitä: Vastausten prosenttijakauma Vastausten prosentuaalinen jakautuminen kunkin vastausvaihtoehdon ympärille. KA = Keskiarvo Keskiarvo (ks. aritmeettinen keskiarvo) on ns. keskiluvuista kaikkein tavallisin. Se ilmoittaa, mihin kohtaan muuttujan jakauman keskikohta mitatulla ulottuvuudella sijoittuu. SD = Keskihajonta Keskihajonta on tärkein ja käytetyin hajonnan mitta. Keskihajonta kuvaa havaintoarvojen keskimääräistä etäisyyttä keskiarvosta. Mitä pienempi on keskihajonta, sitä tiiviimmin havaintoaineisto on keskittynyt keskiarvon ympärille (vastaajat yksimielisiä). Md = Mediaani Mediaani on arvo, jota pienempiä ja suurempia on puolet (50 %) arvoista. Mo = Moodi Moodi eli tyyppiarvo on se arvo, joka esiintyy aineistossa useimmiten (ilmoitettu kuvaajien yhteydessä useimmiten ympyröitynä). Lähde: Tilastokeskus

7 3. Tutkimuksen kysymyskohtaiset tulokset ja niiden tulkinta Taustamuuttujakohtaiset tulokset (mm. kuntakohtaiset ja vastaajatahokohtaiset) on esitetty erillisessä tämän raportin mukana toimitetussa liiteprosenttitaulukossa (liite 2). Pääraporttitasolla tulokset on ilmoitettu ainoastaan kahden KOKO-alueen osalta (Etelä-Pirkanmaa ja Kaakkois-Pirkanmaa) sekä yhteenlaskettuina. Yhteenvetoraportissa kysymyksen yhteydessä mainittu (N) kuvaa potentiaalista vastaajamäärä eli kaikkien niiden henkilöiden lukumäärää, joille kysymys on esitetty. Kysymyksen yhteydessä kenoviivan jälkeen mainittu (n) kuvaa puolestaan sitä vastaajamäärää, joka kysymykseen on lopullisesti vastannut. Taustamuuttujakohtaisia tilastointeja tarkasteltaessa tulee huomioida, että osaryhmäkohtaisena minimiluotettavuustasona voidaan vastaavissa tutkimuksissa pitää tyypillisesti minimivastausmääränä vähintään 30, mutta mielellään 50 vastausta. Riittävän luotettavuustason mahdollistamiseksi suosittelemmekin tulosten tarkastelua KOKO-alueiden osalta sekä yhteenlaskettuina. Sanallisessa yhteenvetotarkastelussa tutkimustuloksia on saatettu käsitellä myös kuntakohtaisina, mikäli vastauksen jakauma on ollut erityisen mielenkiintoinen tai muiden tarkastelukuntien jakaumasta poikkeava. Kuntakohtaisessa tarkastelussa tulee kuitenkin huomioida aineiston tilastolliset rajoitteet. Yhteenvetoraportti sisältää lyhyen vertailun aikaisemmin toteutettuun kyselytutkimukseen: Tulevaisuustietoa koskevat tarpeet, Pirkanmaan ja Keski-Suomen yhteinen kysely sidosryhmille (Pirkanmaan liito). Tutkimusaihetta tukevana oheismateriaalina suosittelemme lisäksi tutustumista Pirkanmaan ennakointiportaaliin Pilkahdus osoitteessa: Yhteenvetoraportissa esitetty kysymys saattaa olla lyhennetyssä muodossa. Käytetty alkuperäinen kyselylomake on toimitettu tämän raportin liitteenä (liite 1). 7

8 4. Aineiston rakenne (N=106) Kunta tai seutukunta N % Akaa 23 21,7 % Etelä-Pirkanmaan seutukunta 13 12,3 % Kangasala 13 12,3 % Pälkäne 15 14,2 % Tampereen seutukunta* 1 0,9 % Urjala 13 12,3 % Valkeakoski 28 26,4 % YHTEENSÄ ,0 % KOKO-alue N % Etelä-Pirkanmaa 77 72,6 % Kaakkois-Pirkanmaa 29 27,4 % YHTEENSÄ ,0 % Vastaajataho N % Kunnan luottamushenkilö 52 49,1 % Kunnan viranhaltija 36 34,0 % Elinkeinotoimen edustaja 9 8,5 % Yrittäjäjärjestön edustaja 3 2,8 % Hanketyöntekijä 6 5,7 % YHTEENSÄ ,0 % Vastaajataho alueittain Kunnan Elinkeinoelämän Yritysjärjestön Yhteensä luottamushenkilö Kunnan viranhaltija edustaja edustaja Hanketyöntekijä N % N % N % N % N % N % KOKO-alue Etelä-Pirkanmaa 77 72,6 % 36 69,2 % 28 77,8 % 7 77,8 % 1 33,3 % 5 83,3 % Kaakkois-Pirkanaa 29 27,4 % 16 30,8 % 8 22,2 % 2 22,2 % 2 66,7 % 1 16,7 % YHTEENSÄ ,0 % ,0 % ,0 % 9 100,0 % 3 100,0 % 6 100,0 % Vastaajan Akaa 23 21,7 % 15 28,8 % 7 19,4 % 1 11,1 % 0 0,0 % 0 0,0 % edustama Etelä-Pirkanmaa 13 12,3 % 1 1,9 % 3 8,3 % 4 44,4 % 0 0,0 % 5 83,3 % kunta tai Kangasala 14 13,2 % 9 17,3 % 4 11,1 % 0 0,0 % 0 0,0 % 1 16,7 % seutukunta Pälkäne 15 14,2 % 7 13,5 % 4 11,1 % 2 22,2 % 2 66,7 % 0 0,0 % Urjala 13 12,3 % 5 9,6 % 7 19,4 % 1 11,1 % 0 0,0 % 0 0,0 % Valkeakoski 28 26,4 % 15 28,8 % 11 30,6 % 1 11,1 % 1 33,3 % 0 0,0 % YHTEENSÄ ,0 % ,0 % ,0 % 9 100,0 % 3 100,0 % 6 100,0 % * Siirrettiin tulosten analysoinnissa Kangasalan vastaajaryhmään. 8

9 5. Ennakointitiedon nykyinen käyttö (yhteenveto) Kaikista vastaajista peräti 92 prosenttia (KOKO-alue: Etelä-Pirkanmaa 92 % ja Kaakkois-Pirkanmaa 93 %) ilmoitti käyttävänsä nykyisessä työ- tai luottamustehtävässään ennakointitietoa. Vastaajan edustaman kunnan mukaisessa tarkastelussa, ennakointitietoa käytettiin useimmiten Kangasalla ja Urjalassa (100 %), Valkeakoskella (93 %) sekä Akaassa (91 %). Vähiten ennakointitietoa käytettiin Pälkäneellä (87 %). Ryhmäkohtaisissa tarkasteluissa tulee kuitenkin aina huomioida kerätyin aineiston kuntakohtaiset eroavaisuudet (ks. Sivu 8). Vastaajien käyttämä ennakointitieto liittyi useimmiten väestökehitykseen (87 %) ja kuntatalouden kehitykseen (70 %). KOKO-aluekohtaisessa tarkastelussa Kaakkois-Pirkanmaan vastaajat käyttivät ennakointitietoa Etelä-Pirkanmaan vastaajia useammin: kuntatalouden kehitykseen (Etelä-Pirkanmaa 65 %, Kaakkois-Pirkanmaa 85 %), palvelurakenteeseen (Etelä- Pirkanmaa 56 %, Kaakkois-Pirkanmaa 70 %), ympäristön tilaan (Etelä-Pirkanmaa 24 %, Kaakkois-Pirkanmaa 41 %) sekä arvojen muutokseen (Etelä-Pirkanmaa 31 %, Kaakkois-Pirkanmaa 48 %) liittyen. Etelä-Pirkanmaan vastaajat käyttivät puolestaan Kaakkois-Pirkanmaan vastaajia useammin ennakointitietoa: työllisyyden kehitykseen (Etelä-Pirkanmaa 65 %, Kaakkois-Pirkanmaa 44 %) sekä koulutustarpeisiin (Etelä-Pirkanmaa 44 %, Kaakkois-Pirkanmaa 26 %) liittyen. Kuntakohtaisissa tarkasteluissa erot näkyvät niin ikään melko selvästi. Vaikka väestökehitykseen liittyvän ennakointitiedon käyttö on kaikissa kunnissa yleisintä, niin esimerkiksi palvelurakenteeseen ja kuntatalouden kehitykseen liittyvää ennakointitietoa käytetään muita kuntia huomattavasti useammin Kangasalla (kumpikin 93 %). Työllisyyden kehitykseen liittyvää ennakointitietoa käytetään puolestaan muita kuntia useammin Akaassa (71 %). Valkeakoskella kuntatalouden kehitykseen liittyvän ennakointitiedon käyttö oli puolestaan muita kuntia huomattavasti vähäisempää (58 %). Ennakointitiedon saatavilla olevaa määrää pidettiin keskinkertaisena (KA 2,9 asteikkoa 1-5). Etelä-Pirkanmaan vastaajista yhteensä 33 prosenttia piti tietomäärää melko tai täysin riittävänä (vaihtoehdot 4 ja 5), kun taas Kaakkois-Pirkanmaan vastaava osuus oli ainoastaan 19 prosenttia. Kuntakohtaisesti tietomäärää pidettiin riittävimpänä Urjalassa (62 % vähintäänkin melko riittävästi). Neutraalisti suhtautuneiden osuus (vaihtoehto 3) oli korkein Pälkäneellä (54 %) ja tiedon määrän liian vähäiseksi arvioivat useimmiten Akaan vastaajat (48 % melko tai aivan liian vähän). 9

10 5. Ennakointitiedon nykyinen käyttö (yhteenveto) Ennakointitiedon valmius koettiin melko neutraalina (KA 2,8 asteikko 1-5). Etelä-Pirkanmaan vastaajista yhteensä 33 prosenttia piti saatavilla olevaa tietoa lähes valmiiksi tai valmiiksi analysoidussa muodossa (vaihtoehdot 4 ja 5), kun taas Kaakkois-Pirkanmaan vastaava osuus oli ainoastaan 19 prosenttia. Peräti 55 % Kaakkois-Pirkanmaan vastaajista arvioi joutuvansa analysoimaan itse tiedon joko lähes tai täysin käyttökelpoiseen muotoon (vaihtoehdot 1 ja 2). Kuntakohtaisessa tarkastelussa tiedon valmius koettiin parhaimpana Akaassa (33 %) ja Valkeakoskella (32%). Toisaalta vastaajakunta oli jakautunut selvästi niihin vastaajiin, jotka pitivät tiedon valmiutta korkeana saatavilla oleva tieto on valmiiksi analysoidussa muodossa ja niihin vastaajiin, jotka eivät joudun itse analysoimaan tiedon käyttökelpoiseen muotoon. Jako näkyi juurikin selvimmin sekä Akaassa että Valkeakoskella. Pälkäneen vastaajien osalta peräti 69 prosenttia arvioi joutuvansa itse analysoimaan tiedon joko lähes tai täysin käyttökelpoiseen muotoon. Ennakointitiedon analysoinnin ja tulkinnan helppoutta pidettiin melko keskinkertaisena (KA 3,2 asteikkoa 1-5). Toisaalta KOKO-aluekohtaisessa tarkastelussa vastaukset poikkesivat sikäli edellisten kysymysten jakaumista, että nyt yhteensä 52 prosenttia Kaakkois-Pirkanmaan vastaajista piti ennakointitiedon analysointia ja tulkintaa vähintäänkin melko helppona (vaihtoehdot 4 ja 5), kun taas Etelä-Pirkanmaan vastaava osuus oli 33 prosenttia. Huomiota kannattaa kiinnittää myös Etelä-Pirkanmaan korkeaan neutraalivastausten (vaihtoehto 3) osuuteen (46 % vastaajista). Kuntakohtaisessa tarkastelussa ennakointitiedon analysointia ja tulkintaa pitivät helpoimpana Kangasalan vastaajat (71 % vähintäänkin melko helppoa) ja haastavimpana Pälkäneen vastaajat (31 % vähintäänkin melko vaikeaa). Toisaalta Pälkäneen osalta niin ikään 31 prosenttia piti ennakointitiedon analysointia ja tulkintaa vähintäänkin melko helppona. Osana kyselytutkimusta vastaajia pyydettiin valitsemaan ja ilmoittamaan, mistä lähteistä he saavat ennakointitietoa. Mikäli vastauksia tarkastellaan yhteenlaskettuina, oli kolme käytetyintä tietolähdettä: Tilastokeskus (77 % vastaajista), kunnan omat rekisterit (72 %) sekä Pirkanmaan liitto (51 %). KOKO-aluekohtaisessa tarkastelussa Etelä-Pirkanmaan vastaajat käyttivät useimmiten lähteinä niin ikään: Tilastokeskusta (76 % vastaajista), kunnan omia rekistereitä (69 %) ja Pirkanmaan liittoa (47 %). Kaakkois-Pirkanmaan osalta järjestys muuttui hieman ollen: kunnan omat rekisterit (82 prosenttia vastaajista), Tilastokeskus (78 %) sekä Pirkanmaan liitto (63 %). Pirkanmaan liiton ja kunnan omien rekisterien osuus käytettyinä lähteinä oli siten huomattavasti korkeampi Kaakkois-Pirkanmaan vastaajien osalta. 10

11 5. Ennakointitiedon nykyinen käyttö (yhteenveto) Kuntakohtaisessa tarkastelussa käytetyimmät ennakointitiedon lähteet olivat pääsääntöisesti edellä mainittuja, tosin järjestys saattoi vaihdella jonkin verran. Urjala muodosti kuitenkin pienen poikkeuksen, sillä Urjalan osalta kolmen käytetyimmän lähteen joukkoon nousi Pirkanmaan liiton asemasta Väestörekisteri (62 %). Vastaajien ilmoittamia muita lähteitä on tarkasteltu sivuilla

12 5.1 Ennakointitiedon käyttö työ- tai luottamustehtävässä 3. Käytätkö nykyisessä työ- tai luottamustehtävässäsi ennakointitietoa? Kaikki vastaajat (N=106) % Kaikki vastaajat (n=106) 93 % Etelä-Pirkanmaa (n=77) 92 % Kaakkois-Pirkanmaa (n=29) 93 % 8 % 8 % 7 % 1. Kyllä 2. En 1. Kyllä 2. En 1. Kyllä 2. En KA=1,1 SD=0,265 KA=1,1 SD=0,270 KA=1,1 SD=0,258 12

13 5.2 Ennakointitiedon käyttö aihealueittain työ- tai luottamustehtävässä 1/2 4. Mihin aihealueisiin liittyvää ennakointitietoa käytät? Kaikki vastaajat (N=106) % (monivalintamahdollisuus) Väestökehitys Kuntatalouden kehitys Työllisyyden kehitys Asukastiedot Palvelurakenne Alue- ja yhdyskuntarakenne Ympäristön tila Elinkeinoelämän toimialaklusterit Teknologiatarpeet Koulutustarpeet Arvojen muutos Muu 4 % 6 % 0 % 16 % 17 % 15 % 44 % 42 % 44 % 37 % 29 % 24 % 41 % 43 % 42 % 44 % 39 % 44 % 26 % 36 % 31 % 48 % 65 % 59 % 65 % 60 % 56 % 61 % 61 % 63 % 70 % 70 % 87 % 86 % 89 % 85 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kaikki (n=98) Etelä-Pirkanmaa (n=71) Kaakkois-Pirkanmaa (n=27) 13

14 5.2 Ennakointitiedon käyttö aihealueittain työ- tai luottamustehtävässä 2/2 4. Mihin aihealueisiin liittyvää ennakointitietoa käytät? (Avoimet vastaukset) Kaikki vastaajat (N=4) ETELÄ-PIRKANMAA (n=4) Maailmantalouden näkymät. Lakimuutokset. Kulttuuripalveluiden käyttö ja arvostus, globaali kulttuuri-imago- ja brändityö. Elinkeinoelämän ennusteet. KAAKKOIS-PIRKANMAA (n=0) EI vastauksia. 14

15 5.3 Ennakointitiedon riittävyys 5. Valitse asteikolta sellainen kohta, joka kuvaa omaa tilannettasi esitettyjen väitteiden välillä. Kaikki vastaajat (N=106) % Kaikki (n=98) 2 % 5 % 27 % 30 % 37 % KA=2,9 SD=0,920 n=98 Etelä-Pirkanmaa (n=71) 3 % 6 % 27 % 30 % 35 % KA=3,0 SD=0,956 n=71 Kaakkois-Pirkanmaa (n=27) 0 % 4 % 19 % 37 % 41 % KA=2,7 SD=0,813 n=27 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 5=Saan ennakointitietoa täysin riittävästi =Saan ennakointitietoa aivan liian vähän 15

16 5.4 Ennakointitiedon valmius 5. Valitse asteikolta sellainen kohta, joka kuvaa omaa tilannettasi esitettyjen väitteiden välillä. Kaikki vastaajat (N=106) % Kaikki (n=97) 3 % 7 % 26 % 29 % 35 % KA=2,8 SD=1,000 n=97 Etelä-Pirkanmaa (n=70) 4 % 6 % 29 % 30 % 31 % KA=2,9 SD=1,006 n=70 Kaakkois-Pirkanmaa (n=27) 0 % 11 % 19 % 26 % 44 % KA=2,5 SD=0,935 n=27 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 5=Saatavilla oleva tieto on valmiiksi analysoidussa muodossa =Joudun itse analysoimaan tiedon käyttökelpoiseen muotoon 16

17 5.5 Ennakointitiedon analysoinnin ja tulkinnan helppous 5. Valitse asteikolta sellainen kohta, joka kuvaa omaa tilannettasi esitettyjen väitteiden välillä. Kaikki vastaajat (N=106) % Kaikki (n=96) 1 % 6 % 21 % 32 % 40 % KA=3,2 SD=0,885 n=96 Etelä-Pirkanmaa (n=69) 0 % 4 % 20 % 29 % 46 % KA=3,2 SD=0,804 n=69 Kaakkois-Pirkanmaa (n=27) 4 % 11 % 22 % 22 % 41 % KA=3,3 SD=1,074 n=27 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 5=Ennakointitiedon analysointi ja tulkinta on minulle helppoa =Ennakointitiedon analysointi ja tulkinta on minulle vaikeaa 17

18 5.6 Ennakointitiedon nykyiset lähteet 1/3 6. Mistä lähteistä saat ennakointitietoa? Kaikki vastaajat (N=106) % (monivalintamahdollisuus) Tilastokeskus 77 % 76 % 78 % Väestörekisteri 33 % 39 % 41 % Pirkanmaan liitto 51 % 47 % 63 % Pirkanmaan ennakointipalvelu 11 % 13 % 7 % Kunnan omat rekisterit 72 % 69 % 82 % Muu 33 % 31 % 37 % En osaa sanoa 0 % 0 % 0 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kaikki (n=98) Etelä-Pirkanmaa (n=71) Kaakkois-Pirkanmaa (n=27) 18

19 5.6 Ennakointitiedon nykyiset lähteet 2/3 6. Mistä lähteistä saat ennakointitietoa? (Avoimet vastaukset) Kaikki vastaajat (N=32) ETELÄ-PIRKANMAA (n=21) Suomen Kuntaliitto (4 mainintaa). Työvoimaviranomaisten tiedot. Tiedotusvälineet. THL:n tilastot, ent.stakesin tilastot, omat tiedonkeruujärjestelmät. Tem, Ely, muut kansalliset raportit. TE-toimisto ja ely-keskus. Talouslehdet ja -julkaisut, media. Omat laaditut skenaariot. Rakennustietokeskus. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Museoliitto, taiteenkeskustoimikunta, yliopistot. Lehdistö ja tiedotusvälineet. Lehdistö ja TEM:n julkaisut. Kunta-lehti. Koulutoimi, varhaiskasvatus. Ministeriöt, julkaisut. 19

20 5.6 Ennakointitiedon nykyiset lähteet 3/3 6. Mistä lähteistä saat ennakointitietoa? (Avoimet vastaukset) Kaikki vastaajat (N=32) Eri tietolähteet googlaamalla. Elinkeinoelämän etujärjestöt. Asuntomarkkinatilanne. Ammattialan verkostoista, internetistä. KAAKKOIS-PIRKANMAA (n=9) Suomen Kuntaliitto (2 mainintaa). Tampereen seudun kuntayhtymä. Suomen Yrittäjät, Pirkanmaan Yrittäjät, ELY-keskus, sähköpostilistat (useita), Helsingin Sanomat. Sotkanet, lehdistö. Paikallislehdet. Media. Toimialajärjestöt jne. Kuntalaisten keskustelut, sanomalehdet uutiset. Internet. 20

21 6. Ennakointitiedon tarpeet (yhteenveto) Vastaajia pyydettiin merkitsemään kolme tärkeintä aihealuetta, joista he tai heidän edustama organisaatio tarvitsisi jatkossa ennakointitietoa. Aihealueet pyydettiin lisäksi priorisoimaan (1-3). Osa vastaajista oli kuitenkin merkinnyt useampia aihealueita ja lisäksi priorisointia ei oltu läheskään aina suoritettu. Mikäli kaikki valitut aihealueet lasketaan yhteensä ilman priorisointia, nousi kolmeksi tärkeimmäksi aihealueeksi (kaikki vastaajat yhteensä): väestökehitys (60 % vastaajista), kuntatalouden kehitys (55 %) sekä palvelurakenne (46 %). KOKO-aluekohtaisessa tarkastelussa Etelä-Pirkanmaan vastaajat valitsivat kolmeksi tärkeimmäksi aihealueeksi: väestökehityksen (58 % vastaajista), kuntatalouden kehityksen (57 %) sekä työllisyyden kehityksen (43 %). Kaakkois-Pirkanmaan vastaajat puolestaan: väestökehityksen (66 % vastaajista), palvelurakenteen (62 %) sekä kuntatalouden kehityksen (48 %). Kuntakohtaisessa tarkastelussa vastauksissa esiintyivät niin ikään useimmiten: väestökehitys, kuntatalouden kehitys, palvelurakenne ja työllisyyden kehitys. Pienen poikkeuksen muodosti kuitenkin Pälkäneen vastaajat, joiden vastauksissa alue- ja yhdyskuntarakenne (47 % vastaajista) nousi toiseksi tärkeimmäksi aihealueeksi heti väestökehityksen (53 %) jälkeen. Priorisoiduissa vastauksissa kuntatalouden kehitys nähtiin sekä kaikkien yhteenlaskettujen vastausten että Etelä- Pirkanmaan vastausten osalta tärkeimpänä ennakointitiedon aihealueena. Kaakkois-Pirkanmaan osalta tärkein aihealue oli väestökehitys. Kuntakohtaisesti vastausten hajonta eri aihealueiden ympärille oli niin voimakasta, ettei tulosten lähempi tarkastelu ole tilastollisesti mielekästä. Ainoan poikkeuksen tästä muodostaa Valkeakoski, jossa palvelurakenne muodostaa erittäin keskeisen ennakointitiedon tarvealueen. Priorisoituja vastauksia on tarkasteltu sivuilla Vastaajien mainitsemia muita aihealueita on tarkasteltu sivulla 29. Arvioitaessa ennakointitiedon aikavälin tärkeyttä, yhteensä 84 prosenttia kaikista vastaajista (ml. Etelä-Pirkanmaan vastaajat) piti vähintäänkin melko tärkeänä (vaihtoehdot 4 ja 5) ennakointitietoa keskipitkältä aikaväliltä 5-10 vuotta ja 80 prosenttia keskipitkältä aikaväliltä 1-4 vuotta. Kaakkois-Pirkanmaan KOKO-alueen osalta yhteensä 83 prosenttia vastaajista piti ennakointitietoa vähintäänkin melko tärkeänä aikaväliltä 5-10 vuotta ja 79 prosenttia aikaväliltä 1-4 vuotta. Kuntakohtaisessa tarkastelussa vastaukset noudattivat pääsääntöisesti samaa linjaa. Pälkäneen ja Urjalan osalta enemmistö vastaajista piti ennakointitietoa tärkeimpänä aikaväliltä 1-4 vuotta ja Akaan, Kangasalan sekä Valkeakosken osalta aikaväliltä 5-10 vuotta. 21

22 6. Ennakointitiedon tarpeet (yhteenveto) Osana kyselytutkimusta vastaajia pyydettiin arvioimaan, missä muodossa he haluaisivat mieluiten ennakointitietoa. Arviointi tapahtui neliportaisella asteikolla: 4=mieluisin ja 1=vähiten mieluisin vaihtoehto. Kaikki vastaajat (N=106) - Lyhyet sanalliset vaihtoehtoiset tulevaisuudenkuvat KA 3,1 (75%)* - Diagrammit ja tilastokuviot KA 2,8 (59%) - Tilastotaulukot ja numeerinen tieto KA 2,8 (62%) - Laajat kirjalliset julkaisut ja skenaariot KA 1,4 (11%) Etelä-Pirkanmaa (N=77) - Lyhyet sanalliset vaihtoehtoiset tulevaisuudenkuvat KA 3,2 (79%)* - Tilastotaulukot ja numeerinen tieto KA 2,8 (62%) - Diagrammit ja tilastokuviot KA 2,8 (58%) - Laajat kirjalliset julkaisut ja skenaariot KA 1,3 (5%) Kaakkois-Pirkanmaa (N=29) - Diagrammit ja tilastokuviot KA 3,0 (62%)* - Lyhyet sanalliset vaihtoehtoiset tulevaisuudenkuvat KA 2,8 (66%) - Tilastotaulukot ja numeerinen tieto KA 2,8 (61%) - Laajat kirjalliset julkaisut ja skenaariot KA 1,7 (25%) * Prosenttiosuus kuvaa vaihtoehtojen 4 ja 3 yhteenlaskettua osuutta. Kuntatasolla tarkasteltuna vastaajat haluaisivat ennakointitiedon useimmiten: lyhyinä sanallisina vaihtoehtoisina tulevaisuuskuvina (Akaa 87%, Pälkäne 80%, Valkeakoski 77%) tai tilastotaulukoina ja numeerisena tietona (Urjala 84%, Kangasala 64%). Muita ennakointitiedon toivottuja muotoja on tarkasteltu avoimien vastausten kautta sivulla 34. Kolme keskeisintä ennakointitiedon toivekanavaa olivat: sähköposti (70 % vastaajista), Internet-sivustot (68 %) sekä tilaisuudet ja tapahtumat (67 %). KOKO-alueiden osalta Etelä-Pirkanmaan vastaajat toivoivat saavansa ennakointitietoa: Internet-sivustojen kautta (68 % vastaajista), tilaisuuksista ja tapahtumista (68 %) sekä sähköpostitse (65 %). 22

23 6. Ennakointitiedon tarpeet (yhteenveto) Kaakkois-Pirkanmaan vastaajat toivoivat saavansa ennakointitietoa: sähköpostitse (83 % vastaajista), Internet-sivustoilta (66 %) sekä tilaisuuksista ja tapahtumista (62 %). Kuntakohtaisesti toivotut ennakointitiedon lähdekanavat noudattivat sähköpostin ja Internet-sivustojen osalta samaa linjaa, mutta sekä Urjalan että Kangasalan osalta vastaajat toivoivat saavansa ennakointitietoa tilaisuuksia ja tapahtumia useammin erilaisista julkaisuista ja esitteistä (Urjala 77 % ja Kangasala 64 %). Kaikista vastaajista yhteensä 84 prosenttia olisi valmiita osallistumaan ennakointitiedon keräämiseen. Etelä-Pirkanmaan osalta vastaava osuus oli peräti 86 prosenttia, Kaakkois-Pirkanmaan osuuden jäädessä 79 prosenttiin. Kuntakohtaisesti ennakointitiedon kerääminen kiinnosti useimmiten: Urjalassa (100 % vastaajista), Kangasalla (93 %), Valkeakoskella (82 %) ja Akaassa (82 %), kun taas Pälkäneellä kiinnostuneiden osuus oli melko vaatimaton 64 prosenttia. Vastaajat olisivat valmiita osallistumaan ennakointitiedon keräämiseen ennen kaikkea: kyselyihin vastaamalla (77 % vastaajista) sekä erilaisten koulutustilaisuuksien kautta (71 %). KOKO-alueiden osalta Etelä-Pirkanmaan vastaajat olisivat valmiita osallistumaan ennakointityöhön niin ikään: kyselyihin vastaamalla (77 % vastaajista) sekä koulutustilaisuuksien (71 %) kautta, kun taas Kaakkois-Pirkanmaan vastaajat pitivät mielekkäimpinä osallistumistapoina: kyselyihin vastaamista (76 % vastaajista), koulutustilaisuuksia (68 %) kuin myös työpajoja (64 %). Kuntakohtaisesti tarkasteltuna sekä kyselyihin vastaaminen että koulutustilaisuudet nähtiin keskeisinä osallistumismuotoina ennakointitiedon keräämiseen. Arvioitaessa ennakointitiedon alueellista tasoa, varsinkin Kaakkois-Pirkanmaan vastaajat painottivat kunnallisen ennakointitiedon tärkeyttä (hyödyllisyyttä), sillä useampi kuin joka toinen vastaaja (55 % Kaakkois-Pirkanmaan vastaajista) asetti kunnallisen ennakointitiedon hyödyllisimmäksi. Vastaava osuus oli Etelä-Pirkanmaan vastaajilla melko paljon vaatimattomampi 34 prosenttia. Kunnallisen ennakointitiedon ohella toisena keskeisenä aluetasona nousi esiin seutukunnallinen ennakointitieto (Etelä-Pirkanmaa 30 % ja Kaakkois-Pirkanmaa 28 %). Kuntatasolla tarkasteltuna kunnallisen tiedon tärkeys (hyödyllisyys) korostui ennen kaikkea Urjalan (77 % vastaajista), Kangasalan (57 %) sekä Pälkäneen (53 %) osalta, kun taas Valkeakoskella ja Akaassa seutukunnallisen tiedon hyödyllisyys koettiin lähes tai jopa yhtä tärkeäksi (Akaa). 23

24 6. Ennakointitiedon tarpeet (yhteenveto) Viimeisenä kysymyksenä vastaajilta pyydettiin arvioita siitä, minkä tasoista (aluetaso) tietoa he esitetyiltä aihealueilta tarvitsisivat. Vastaajilla oli mahdollisuus valita jokaisen esitetyn aihealueen osalta useampi tiedon aluetaso. Kuntatasoisen ennakointitiedon tarve korostui ennen kaikkea: kuntatalouden kehityksen (kuntatason osuus 77 %), asukastietojen (75 %), väestökehityksen (69 %), palvelurakenteen (63 %) sekä työllisyyden kehityksen (61 %) osalta. KOKO-aluetarkastelussa keskeiset kuntatasoisen tiedon tarve-erot näkyivät: kuntatalouden kehityksen sekä työllisyyden kehityksen osalta. Siinä missä 82 prosenttia Etelä-Pirkanmaan vastaajista piti kuntatasoista tietoa tarpeellisimpana kuntatalouden kehitykseen liittyen, oli vastaava osuus Kaakkois-Pirkanmaan osalta 64 prosenttia (laajempi aluetaso 39 %, kun taas Etelä-Pirkanmaan osalta 26 %). Etelä-Pirkanmaan vastaajista niin ikään 66 prosenttia piti kuntatasoista ennakointitietoa tarpeellisimpana työllisyyden kehitykseen liittyen, vastaavan osuuden ollessa Kaakkois-Pirkanmaan osalta 48 prosenttia (seutukuntataso 44 %, kun taas Etelä-Pirkanmaan osalta 56 %). Seutukuntatasoisen tiedon tarve korostui: alue- ja yhdyskuntarakenteen, koulutustarpeiden ja elinkeinoelämän toimialaklustereiden, kuin myös palvelurakenteen osalta. Laajempi aluetasoinen tieto puolestaan: arvojen muutoksen, teknologiatarpeiden, ympäristön tilan kuin myös Etelä-Pirkanmaan vastauksissa elinkeinoelämän toimialaklustereiden osalta. Kuntakohtaisesti tarkasteltuna vastaukset noudattivat melko pitkälle samaa keskinäistä linjaa. Poimintoina voidaan huomioida mm. seuraavia aluetasoeroavaisuuksia, vaikkakin osa niistä on melko merkityksettömiä. Työllisyyden kehityksen osalta seutukuntatasoinen ennakointitieto arviointiin kuntatasoista tietoa tarpeellisemmaksi Kangasalla ja yhtä tarpeelliseksi Valkeakoskella. Palvelurakenteen osalta seutukuntatasoinen ennakointitieto arvioitiin kuntatasoista tietoa tarpeellisemmaksi Akaassa ja Pälkäneellä. Alue- ja yhdyskuntarakenteen osalta tieto oli tarpeellisinta seutukuntatasoisena, vaikkakin Urjalan osalta kuntatasoinen tieto arvioitiin yhtä tarpeelliseksi. Ympäristön tilaan liittyvä tieto oli Valkeakoskella tarpeellisinta seutukuntatasoisena, Kangasalla jo laajemmalla aluetasolla, Akaassa ja Pälkäneellä kuntatasoisena ja Urjalassa yhtä tarpeellisena sekä laajemmalla aluetasolla että kuntatasolla. Elinkeinoelämän toimialaklustereiden osalta tarvittavaa ennakointitietoa pidettiin Kangasalla, Urjalassa ja Valkeakoskella tarpeellisimpana seutukuntatasoisena, kun taas Akaassa ja Pälkäneellä laajemmalla aluetasolla. 24

25 6.1 Aihealueiden tärkeys 1/4 7. Mitkä ovat kolme tärkeintä aihealuetta, joista sinä tai organisaatiosi jatkossa tarvitsisitte ennakointi-tietoa? Kaikki vastaajat (N=106) % (Kaikki valitut aihealueet, monivalintamahdollisuus) Väestökehitys Kuntatalouden kehitys Työllisyyden kehitys Asukastiedot Palvelurakenne Alue- ja yhdyskuntarakenne Ympäristön tila Elinkeinoelämän toimialaklusterit Teknologiatarpeet Koulutustarpeet Arvojen muutos 48 % 35 % 43 % 14 % 15 % 17 % 10 % 46 % 40 % 30 % 27 % 38 % 17 % 18 % 14 % 20 % 23 % 10 % 5 % 4 % 7 % 9 % 9 % 10 % 15 % 12 % 24 % 60 % 58 % 66 % 55 % 57 % 62 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kaikki (n=106) Etelä-Pirkanmaa (n=77) Kaakkois-Pirkanmaa (n=29) 25

26 6.1 Aihealueiden tärkeys 2/4 7. Mitkä ovat kolme tärkeintä aihealuetta, joista sinä tai organisaatiosi jatkossa tarvitsisitte ennakointi-tietoa? Kaikki vastaajat (N=106) % Tärkein aihealue (Kaikki) n=77 n % Kuntatalouden kehitys % Väestökehitys % Palvelurakenne 9 12 % Alue- ja yhdyskuntarakenne 8 10 % Elinkeinoelämän toimialaklusterit 8 10 % Arvojen muutos 5 6 % Ympäristön tila 2 3 % Koulutustarpeet 2 3 % Teknologiatarpeet 1 1 % Työllisyyden kehitys 1 1 % Asukastiedot 0 0 % YHTEENSÄ % Toiseksi tärkein aihealue (Kaikki) n=77 n % Väestökehitys % Työllisyyden kehitys % Kuntatalouden kehitys % Palvelurakenne % Alue- ja yhdyskuntarakenne 6 8 % Ympäristön tila 5 6 % Elinkeinoelämän toimialaklusterit 3 4 % Asukastiedot 2 3 % Koulutustarpeet 2 3 % Arvojen muutos 2 3 % Teknologiatarpeet 1 1 % YHTEENSÄ % (Priorisoidut aihealueet, kaikki vastaajat) Kolmanneksi tärkein aihealue (Kaikki) n=78 n % Väestökehitys % Työllisyyden kehitys % Palvelurakenne % Alue- ja yhdyskuntarakenne % Asukastiedot 8 10 % Kuntatalouden kehitys 5 6 % Ympäristön tila 5 6 % Arvojen muutos 5 6 % Elinkeinoelämän toimialaklusterit 4 5 % Koulutustarpeet 4 5 % Teknologiatarpeet 3 4 % YHTEENSÄ % Kaikki aihealueet yhteensä (Kaikki) n=78 n % Väestökehitys % Kuntatalouden kehitys % Palvelurakenne % Työllisyyden kehitys % Alue- ja yhdyskuntarakenne % Elinkeinoelämän toimialaklusterit 15 6 % Ympäristön tila 12 5 % Arvojen muutos 12 5 % Asukastiedot 10 4 % Koulutustarpeet 8 3 % Teknologiatarpeet 5 2 % YHTEENSÄ % 26

27 6.1 Aihealueiden tärkeys 3/4 7. Mitkä ovat kolme tärkeintä aihealuetta, joista sinä tai organisaatiosi jatkossa tarvitsisitte ennakointi-tietoa? Etelä-Pirkanmaa (N=77) % Tärkein aihealue (Etelä-Pirkanmaa) n=61 n % Kuntatalouden kehitys % Väestökehitys % Palvelurakenne 8 13 % Elinkeinoelämän toimialaklusterit 7 11 % Alue- ja yhdyskuntarakenne 5 8 % Arvojen muutos 3 5 % Ympäristön tila 2 3 % Koulutustarpeet 2 3 % Työllisyyden kehitys 1 2 % Teknologiatarpeet 1 2 % Asukastiedot 0 0 % YHTEENSÄ % Toiseksi tärkein aihealue (Etelä-Pirkanmaa) n=60 n % Työllisyyden kehitys % Väestökehitys % Palvelurakenne % Kuntatalouden kehitys 9 15 % Alue- ja yhdyskuntarakenne 6 10 % Ympäristön tila 4 7 % Asukastiedot 2 3 % Elinkeinoelämän toimialaklusterit 2 3 % Koulutustarpeet 2 3 % Teknologiatarpeet 1 2 % Arvojen muutos 1 2 % YHTEENSÄ % (Priorisoidut aihealueet, Etelä-Pirkanmaa) Kolmanneksi tärkein aihealue (Etelä-Pirkanmaa) n=58 n % Väestökehitys % Työllisyyden kehitys % Alue- ja yhdyskuntarakenne 7 12 % Asukastiedot 6 10 % Palvelurakenne 6 10 % Kuntatalouden kehitys 4 7 % Ympäristön tila 4 7 % Elinkeinoelämän toimialaklusterit 4 7 % Arvojen muutos 4 7 % Koulutustarpeet 2 3 % Teknologiatarpeet 1 2 % YHTEENSÄ % Kaikki aihealueet yhteensä (Etelä-Pirkanmaa) n=61 n % Väestökehitys % Kuntatalouden kehitys % Palvelurakenne % Työllisyyden kehitys % Alue- ja yhdyskuntarakenne % Elinkeinoelämän toimialaklusterit 13 7 % Ympäristön tila 10 6 % Asukastiedot 8 4 % Arvojen muutos 8 4 % Koulutustarpeet 6 3 % Teknologiatarpeet 3 2 % YHTEENSÄ % 27

28 6.1 Aihealueiden tärkeys 4/4 7. Mitkä ovat kolme tärkeintä aihealuetta, joista sinä tai organisaatiosi jatkossa tarvitsisitte ennakointi-tietoa? Kaakkois-Pirkanmaa (n=29) % Tärkein aihealue (Kaakkois-Pirkanmaa) n=16 n % Väestökehitys 5 31 % Kuntatalouden kehitys 4 25 % Alue- ja yhdyskuntarakenne 3 19 % Arvojen muutos 2 13 % Palvelurakenne 1 6 % Elinkeinoelämän toimialaklusterit 1 6 % Työllisyyden kehitys 0 0 % Asukastiedot 0 0 % Ympäristön tila 0 0 % Teknologiatarpeet 0 0 % Koulutustarpeet 0 0 % YHTEENSÄ % Toiseksi tärkein aihealue (Kaakkois-Pirkanmaa) n=17 n % Väestökehitys 5 29 % Kuntatalouden kehitys 4 24 % Palvelurakenne 3 18 % Työllisyyden kehitys 2 12 % Ympäristön tila 1 6 % Elinkeinoelämän toimialaklusterit 1 6 % Arvojen muutos 1 6 % Asukastiedot 0 0 % Alue- ja yhdyskuntarakenne 0 0 % Teknologiatarpeet 0 0 % Koulutustarpeet 0 0 % YHTEENSÄ % Kolmanneksi tärkein aihealue (Kaakkois-Pirkanmaa) Kaikki aihealueet yhteensä (Kaakkois-Pirkanmaa) n=20 n % n=20 n % Palvelurakenne 5 25 % Väestökehitys % Alue- ja yhdyskuntarakenne 3 15 % Kuntatalouden kehitys 9 17 % Väestökehitys 2 10 % Palvelurakenne 9 17 % Asukastiedot 2 10 % Alue- ja yhdyskuntarakenne 6 11 % Teknologiatarpeet 2 10 % Arvojen muutos 4 8 % Koulutustarpeet 2 10 % Työllisyyden kehitys 3 6 % Kuntatalouden kehitys 1 5 % Asukastiedot 2 4 % Työllisyyden kehitys 1 5 % Ympäristön tila 2 4 % Ympäristön tila 1 5 % Elinkeinoelämän toimialaklusterit 2 4 % Arvojen muutos 1 5 % Teknologiatarpeet 2 4 % Elinkeinoelämän toimialaklusterit 0 0 % Koulutustarpeet 2 4 % YHTEENSÄ % YHTEENSÄ % (Priorisoidut aihealueet, Kaakkois-Pirkanmaa) 28

29 6.2 Toivotut muut aihealueet 8. Mistä aihealueista edellä mainittujen lisäksi kaipaisit ennakointitietoa? Kaikki vastaajat (N=8) ETELÄ-PIRKANMAA (n=3) Palvelujen (kaupan) kehitysnäkymät Teollisuuden investointisuunnitelmat. Kulttuuripalveluiden tarjonnan ja niiden kustannusrakenteen kehitys Pohjoismaissa ja Euroopassa vastaavankokoisissa kunnissa. Myös kouluttuneisuuden ja kulttuuripalveluiden käytön yhteyden tilastot kaupunkien menestyneisyyden taustalla ovat kiinnostavia. Arvojen muutos. KAAKKOIS-PIRKANMAA (n=5) Työllisyyden kehitys, koulutustarpeet, alue ja yhdyskuntarakenne. Oletukset siitä, miten kouluikäisten lasten määrä kehittyy Pälkäneellä. Syntyvyystilastot ovat pieni apu, kun monet muuttavat kylämäisille alueille, kun lapset ovat 2-5-vuotiaita ja kaavoitus on luonut asumismahdollisuuksia kylillä. Kunnan osa-alueittaiset tiedot väestöstä, elinkeinorakenteesta, muuttoliikkeestä. Kaikki tieto on tärkeää ja näen em. sektorit mieluiten osana kokonaisuutta, vain yhden sektorin tuloksiin tai kehitykseen tuijottaminen ei ole kestävää kehitystä. Ainakin Pälkäneellä kaivattaisiin eri sektoreiden välistä AVOINTA keskustelua, mutta siihen kulttuuriin taitaa valitettavasti olla vielä matkaa. Infrastruktuuri: tiet ja niiden kunnossapito/uusiminen, tietoverkot:missä/mihin/minkätasoisia. 29

30 6.3 Ennakointitiedon aikavälin tärkeys 9. Kuinka tärkeänä pidät ennakointitietoa aikaväliltä? Kaikki vastaajat (N=106) % KAIKKI: 0-1 vuotta (n=102) KA=3,6, SD=1,297 KAIKKI: 1-4 vuotta (n=104) KA=4,3, SD=0,830 KAIKKI: 5-10 vuotta (n=104) KA=4,1, SD=0,757 KAIKKI: Yli 10 vuotta (n=102) KA=3,6, SD=1,086 ETELÄ-PIRKANMAA: 0-1 vuotta (n=74) KA=3,7, SD=1,268 ETELÄ-PIRKANMAA: 1-4 vuotta (n=76) KA=4,3, SD=0,813 ETELÄ-PIRKANMAA: 5-10 vuotta (n=75) KA=4,1, SD=0,777 ETELÄ-PIRKANMAA: Yli 10 vuotta (n=73) KA=3,5, SD=1,094 KAAKKOIS-PIRKANMAA: 0-1 vuotta (n=28) KA=3,4, SD=1,372 KAAKKOIS-PIRKANMAA: 1-4 vuotta (n=28) KA=4,2, SD=0,887 KAAKKOIS-PIRKANMAA: 5-10 vuotta (n=29) KA=4,2, SD=0,711 KAAKKOIS-PIRKANMAA: Yli 10 vuotta (n=29) KA=3,7, SD=1,072 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % (%) prosenttia vastaajista 5=Erittäin tärkeä =Ei lainkaan tärkeä 30

31 6.4 Ennakointitiedon muodot 1/3 10. Merkitse tärkeysjärjestyksessä, missä muodossa mieluiten haluaisit ja tarvitsisit ennakointitietoa? Kaikki vastaajat (N=106) % (kaikki vastaajat) Tilastotaulukot ja numeerinen tieto (n=104) KA=2,8 SD=0, Diagrammit ja tilastokuviot (n=105) KA=2,8 SD=1, Lyhyet sanalliset vaihtoehtoiset tulevaisuudenkuvat (n=105) KA=3,1 SD=0, Laajat kirjalliset julkaisut ja skenaariot (n=103) KA=1,4 SD=0, % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % (%) prosenttia vastaajista 4=Mieluisin 3 2 1=Vähiten mieluinen 31

32 6.4 Ennakointitiedon muodot 2/3 10. Merkitse tärkeysjärjestyksessä, missä muodossa mieluiten haluaisit ja tarvitsisit ennakointitietoa? Etelä-Pirkanmaa (N=77) % (Etelä-Pirkanmaa) Tilastotaulukot ja numeerinen tieto (n=76) KA=2,8 SD=1, Diagrammit ja tilastokuviot (n=76) KA=2,8 SD=0, Lyhyet sanalliset vaihtoehtoiset tulevaisuudenkuvat (n=76) KA=3,2 SD=0, Laajat kirjalliset julkaisut ja skenaariot (n=75) KA=1,3 SD=0, % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % (%) prosenttia vastaajista 4=Mieluisin 3 2 1=Vähiten mieluinen 32

33 6.4 Ennakointitiedon muodot 3/3 10. Merkitse tärkeysjärjestyksessä, missä muodossa mieluiten haluaisit ja tarvitsisit ennakointitietoa? Kaakkois-Pirkanmaa (N=29) % (Kaakkois-Pirkanmaa) Tilastotaulukot ja numeerinen tieto (n=28) KA=2,8 SD=0, Diagrammit ja tilastokuviot (n=29) KA=3,0 SD=1, Lyhyet sanalliset vaihtoehtoiset tulevaisuudenkuvat (n=29) KA=2,8 SD=0, Laajat kirjalliset julkaisut ja skenaariot (n=28) KA=1,7 SD=1, % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % (%) prosenttia vastaajista 4=Mieluisin 3 2 1=Vähiten mieluinen 33

34 6.5 Ennakointitiedon toivotut muut muodot 11. Edellä mainittujen lisäksi, missä muussa muodossa mahdollisesti haluaisit ennakointitietoa? Kaikki vastaajat (N=106 / n=9) ETELÄ-PIRKANMAA (n=2) Esimerkkeinä muista maista. esim. museotoiminnan kehitys suhteessa kaupungin kasvuun, vetovoimaisuuteen. Iso-Britannian vastaavan kokoiset kunnat (myös Saksa ja Ranska) mutta myös erityiskohteet kuten Bilbao kiinnostavia. Kulttuurihallinnon kehitys Kanadalaiset esimerkit. Esim. Talouslukujen arvioinnissa esim. verojen noston vaikutuksista vertaillen eli vaihtoehtojen kautta. KAAKKOIS-PIRKANMAA (n=7) Tilaisuuksissa keskustellen. Skenaarioiden taustalla olevat arvopainotukset ja kaikki tavoitteet tulisi olla avoimesti näkyvillä; sitä selkeämmin mitä vähemmän koulutetulle ja kriittisesti ajattelevalle ja/tai kiireiselle joukolle tietoa jaetaan. Tietotulva ja tilaisuuksien määrä on nykyisin niin valtava, että työssä käyvälle, saati perheelliselle kaiken tiedon vastaanottaminen ja sisäistäminen on mahdotonta. Siksi olisi tärkeää saada avaimet vaihtoehtojen tarkasteluun. Onko kaikki ennakointitieto tulevaisuuden tutkimusta vai pelkkää tilastoihin perustuvien käyrien jatkamista samaan suuntaan? Tämä tieto tulisi näkyä selvästi myös kaikessa tiivistetyssä ennakointitiedossa. Pivot taulukot, joista voi itse rakentaa kuvaajia. Paikkatietona sähköisessä muodossa sekä kartalla esitettynä. Kunnan osa-alueille karttapohjalle sijoitettuna. Kaavat, maapoliittinen linjaus. Ennakointihan perustuu joillekin olettamuksille/trendien painotuksille. näiden tietäminen on siis oleellista paikallisen arvioinnin pohjaksi. ennusteen ei siis ole välttämättä esitettävä vaihtoehtoja, mutta sen perusta olisi selitettävä. 34

35 6.6 Ennakointitiedon toivotut kanavat 1/2 12. Mitä kautta toivoisit saavasi ennakointitietoa? Kaikki vastaajat (N=106) % (monivalintamahdollisuus) Sähköposti Internet-sivustot 70 % 65 % 68 % 68 % 66 % 83 % Sosiaalinen media / yhteisöalusta 11 % 11 % 10 % Julkaisut ja esitteet 48 % 54 % 57 % Tilaisuudet ja tapahtumat 62 % 67 % 68 % Muu 3 % 3 % 3 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kaikki (n=105) Etelä-Pirkanmaa (n=76) Kaakkois-Pirkanmaa (n=29) 35

36 6.6 Ennakointitiedon toivotut kanavat 2/2 12. Mitä kautta toivoisit saavasi ennakointitietoa? (Avoimet vastaukset) Kaikki vastaajat (N=106 / n=3) ETELÄ-PIRKANMAA (n=2) Selkeä yhteenveto asiasta. Konsultti kertoo. KAAKKOIS-PIRKANMAA (n=1) Oman kunnan johtavat poliitikot ja virkamiehet saisivat kerran vuodessa laatia sektoreiltaan raportit sekä yhteisen yhteiskuntavastuuraportin, jossa olisi mukana kunnan vision mukaiset toimenpiteet tulevalle vuodelle. Raportit sisältäisivät perusteelliset viittaukset kaikkeen ennakointitietoon. 36

37 6.7 Kiinnostus ennakointitiedon keräämiseen 13. Olisitko nykyisessä työ- tai luottamustehtävässäsi valmis osallistumaan ennakointitiedon keräämiseen? Kaikki vastaajat (N=106) % Kaikki vastaajat (n=104) 84 % Etelä-Pirkanmaa (n=76) 86 % Kaakkois-Pirkanmaa (n=28) 79 % 16 % 15 % 21 % 1. Kyllä 2. En 1. Kyllä 2. En 1. Kyllä 2. En KA=1,2 SD=0,372 KA=1,1 SD=0,354 KA=1,2 SD=0,418 37

38 6.8 Osallistumistavat 1/2 14. Millä tavoilla olisit valmis osallistumaan ennakointityöhön? Kaikki vastaajat (N=106) % (monivalintamahdollisuus) Kyselyihin vastaaminen 77 % 77 % 76 % Työpajat Koulutustilaisuudet 41 % 47 % 64 % 71 % 71 % 68 % Internetin keskustelufoorumit 11 % 17 % 32 % Keskustelutilaisuudet 48 % 53 % 54 % Muu 1 % 1 % 0 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kaikki (n=95) Etelä-Pirkanmaa (n=70) Kaakkois-Pirkanmaa (n=25) 38

39 6.8 Osallistumistavat 2/2 14. Millä tavoilla olisit valmis osallistumaan ennakointityöhön? (Avoimet vastaukset) Kaikki vastaajat (N=106 / n=1) ETELÄ-PIRKANMAA (n=1) Kunhan kaikki tapahtuu suunnilleen virka-ajan puitteissa. KAAKKOIS-PIRKANMAA (n=0) Ei vastauksia. 39

40 6.9 Ennakointitiedon alueellisuus 15. Minkä tasoinen ennakointitieto olisi sinulle työ- tai luottamustehtävässäsi hyödyllistä? Kaikki vastaajat (N=106) % Kunnan- / kaupunginosan tai kylän tasoinen 7 % 10 % 11 % Kunnallinen Seutukunnallinen 34 % 30 % 30 % 28 % 40 % 55 %! Maakunnallinen Valtakunnallinen Globaali 0 % 2 % 3 % 0 % 11 % 11 % 10 % 9 % 12 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kaikki (n=105) Etelä-Pirkanmaa (n=76) Kaakkois-Pirkanmaa (n=29) 40

41 6.10 Aluetaso ja ennakointitiedon aihealueet 1/6 16. Minkä tasoista tietoa seuraavilta aihealueilta tarvitsisit työ- tai luottamustehtävässäsi? Kaikki vastaajat (N=106) % (Monivalintamahdollisuus, kaikki vastaajat) Väestökehitys (n=103) * Kuntatalouden kehitys (n=101) Työllisyyden kehitys (n=100) Asukastiedot (n=100) Palvelurakenne (n=97) % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % (%) prosenttia vastaajista * Aihealueen tärkeys. 1=Kuntataso 2=Seutukuntataso 3=Laajempi aluetaso 4=En mitään 41

42 6.10 Aluetaso ja ennakointitiedon aihealueet 2/6 16. Minkä tasoista tietoa seuraavilta aihealueilta tarvitsisit työ- tai luottamustehtävässäsi? Kaikki vastaajat (N=106) % (Monivalintamahdollisuus, kaikki vastaajat) Alue- ja yhdyskuntarakenne (n=97) Ympäristön tila (n=95) Elinkeinoelämän toimialaklusterit (n=97) Teknologiatarpeet (n=96) Koulutustarpeet (n=99) Arvojen muutos (n=97) % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % (%) prosenttia vastaajista * Aihealueen tärkeys. 1=Kuntataso 2=Seutukuntataso 3=Laajempi aluetaso 4=En mitään 42

43 6.10 Aluetaso ja ennakointitiedon aihealueet 3/6 16. Minkä tasoista tietoa seuraavilta aihealueilta tarvitsisit työ- tai luottamustehtävässäsi? Etelä-Pirkanmaa (N=77) % (Monivalintamahdollisuus, Etelä-Pirkanmaa) Väestökehitys (n=74) * Kuntatalouden kehitys (n=73) Työllisyyden kehitys (n=73) Asukastiedot (n=71) Palvelurakenne (n=69) % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % (%) prosenttia vastaajista * Aihealueen tärkeys. 1=Kuntataso 2=Seutukuntataso 3=Laajempi aluetaso 4=En mitään 43

44 6.10 Aluetaso ja ennakointitiedon aihealueet 4/6 16. Minkä tasoista tietoa seuraavilta aihealueilta tarvitsisit työ- tai luottamustehtävässäsi? Etelä-Pirkanmaa (N=77) % (Monivalintamahdollisuus, Etelä-Pirkanmaa) Alue- ja yhdyskuntarakenne (n=68) Ympäristön tila (n=67) Elinkeinoelämän toimialaklusterit (n=70) Teknologiatarpeet (n=68) Koulutustarpeet (n=72) Arvojen muutos (n=69) % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % (%) prosenttia vastaajista * Aihealueen tärkeys. 1=Kuntataso 2=Seutukuntataso 3=Laajempi aluetaso 4=En mitään 44

45 6.10 Aluetaso ja ennakointitiedon aihealueet 5/6 16. Minkä tasoista tietoa seuraavilta aihealueilta tarvitsisit työ- tai luottamustehtävässäsi? Kaakkois-Pirkanmaa (N=29) % (Monivalintamahdollisuus, Kaakkois-Pirkanmaa) Väestökehitys (n=29) * Kuntatalouden kehitys (n=28) Työllisyyden kehitys (n=27) Asukastiedot (n=29) Palvelurakenne (n=28) % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % (%) prosenttia vastaajista * Aihealueen tärkeys. 1=Kuntataso 2=Seutukuntataso 3=Laajempi aluetaso 4=En mitään 45

46 6.10 Aluetaso ja ennakointitiedon aihealueet 6/6 16. Minkä tasoista tietoa seuraavilta aihealueilta tarvitsisit työ- tai luottamustehtävässäsi? Kaakkois-Pirkanmaa (N=29) % (Monivalintamahdollisuus, Kaakkois-Pirkanmaa) Alue- ja yhdyskuntarakenne (n=29) Ympäristön tila (n=28) Elinkeinoelämän toimialaklusterit (n=27) Teknologiatarpeet (n=28) Koulutustarpeet (n=27) Arvojen muutos (n=28) % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % (%) prosenttia vastaajista * Aihealueen tärkeys. 1=Kuntataso 2=Seutukuntataso 3=Laajempi aluetaso 4=En mitään 46

47 7. Pirkanmaan ja Keski-Suomen yhteinen kysely sidosryhmille Tämä osio sisältää lyhyen vertailun kyselytutkimukseen: Tulevaisuustietoa koskevat tarpeet, Pirkanmaan ja Keski-Suomen yhteinen kysely sidosryhmille (Pirkanmaan liito). Tuloksia tarkasteltaessa tulee huomioida tutkimusten rakenteelliset eroavaisuudet mm. kysymysten ja vastaajaryhmien osalta. Pirkanmaan liiton kyselytutkimuksessa eniten ennakointitietoa haluttiin keskipitkältä 1-4 vuoden aikaväliltä ja toiseksi eniten lyhyeltä 0-1 vuoden aikaväliltä. Etelä- ja Kaakkois-Pirkanmaan kyselytutkimuksessa ennakointitietoa haluttiin eniten keskipitkältä 1-4 vuoden ja toiseksi eniten keskipitkältä 5-10 vuoden aikaväliltä. Pirkanmaan liiton kyselytutkimuksessa ennakointitiedon tärkeimmät teemat eri aluetarkkuuksilla (paikallinen, alueellinen, kansallinen ja globaali) olivat: 1. Talouden kehitys (kansallinen), 2. Työvoiman / työllisyyden kehitys (paikallinen / alueellinen), 3. Väestökehitys (paikallinen) sekä 4. Osaamistarpeiden kehitys (alueellinen / kansallinen). Etelä- ja Kaakkois-Pirkanmaan kyselytutkimuksessa neljä tärkeintä aihealuetta olivat aluetasoisina: 1. Väestökehitys (69 % kuntataso / 52 % seutukuntataso), 2. Kuntatalouden kehitys (77 % kuntataso / 32 % seutukuntataso), 3. Palvelurakenne (63 % kuntataso / 59 % seutukuntataso) sekä 4. Työllisyyden kehitys (61 % kuntataso / 53 % seutukuntataso). Pirkanmaan liiton kyselytutkimuksessa suurin merkitys tulevaisuustiedon muodostamisen ja esittämisen tavoilla oli: 1. Vaihtoehtoisilla tulevaisuuskuvilla ja skenaarioilla, 2. Tapauskohtaisilla asiantuntija-arvioilla, 3. Tilastoilla, 4. Keskustelufoorumeilla, työpajoilla ja muulla ryhmätyöskentelyllä. Etelä- ja Kaakkois-Pirkanmaan kyselytutkimuksessa vastaajat halusivat ennakointitietoa useimmiten (kysymykset poikkeavat merkittävästi keskenään, huom!): 1. Diagrammeina ja tilastokuvina, 2. Lyhyinä sanallisina vaihtoehtoisina tulevaisuudenkuvina, 3. Tilastotaulukoina ja numeerisina tietoina. Pirkanmaan liiton kyselytutkimuksessa neljä parhainta tapaa välittää tulevaisuustietoa maakunnassa olivat: 1. Toimijoiden yhteiset tilaisuudet (78 %), 2. Internet, yhtenen portaali (47 %), 3. Ennakointiosaamisen vahvistaminen organisaatiossa (45 %) sekä 5. Koulutustilaisuudet (43 %). Etelä- ja Kaakkois-Pirkanmaan kyselytutkimuksessa vastaajat toivoisivat saavansa ennakointitietoa useimmiten (kysymykset poikkeavat merkittävästi keskenään, huom!): 1. Sähköpostin välityksellä (70 %), 2. Internet-sivustojen kautta (68 %), 3. Tilaisuuksissa ja tapahtumissa (67 %) sekä 4. Julkaisujen ja esiteiden kautta (54 %). 47

48 8. Yhteenveto tuloksista ja johtopäätökset Valtaosa kaikista vastaajista käytti ennakointitietoa nykyisessä työ- tai luottamustehtävässään (92 %). Ennakointitietoa käytettiin useimmiten: väestökehitykseen, kuntatalouden kehitykseen ja palvelurakenteeseen liittyvissä tarpeissa. Kaakkois-Pirkanmaan KOKO-alueen vastaajat käyttivät ennakointitietoa Etelä-Pirkanmaan vastaajia huomattavasti useammin: kuntatalouden kehitykseen, palvelurakenteeseen, ympäristön tilaan ja arvojen muutokseen liittyvissä tarpeissa. Etelä-Pirkanmaan vastauksissa työllisyyden kehitykseen ja koulutustarpeisiin liittyvän ennakointitiedon käyttö oli Kaakkois- Pirkanmaata yleisempää. Erilaisten vastaajaryhmien tuloksia verratessa tulee kuitenkin aina huomioida aineiston rakenteelliset erot (sivu 8). Vaikka ennakointitietoa käytettiin paljon, tiedon saatavilla olevaa määrää pidettiin silti ainoastaan keskinkertaisena. Kaakkois-Pirkanmaan KOKO-alueen vastaajista tietomäärää piti melko tai täysin riittämättömänä 41 prosenttia vastaajista, kun taas Etelä-Pirkanmaan vastaajat arvottivat ennakointitiedon riittävyydeltään jonkin verran paremmaksi. Ennakointitiedon valmius (tieto käyttökelpoisessa muodossa) oli niin ikään keskinkertaista ja Kaakkois-Pirkanmaan vastaajat arvottivat tiedon valmiuden jälleen Etelä-Pirkanmaan vastaajia heikommaksi (peräti 55 % Kaakkois-Pirkanmaan vastaajista arvioi joutuvansa analysoimaan itse tiedon joko lähes tai täysin käyttökelpoiseen muotoon). Vaikka tiedon saatavilla oleva määrä ja valmius olikin keskinkertaista, oli tiedon analysointi ja tulkinta kuitenkin jonkin verran helpompaa. Yhteensä 52 prosenttia Kaakkois- Pirkanmaan vastaajista piti ennakointitiedon analysointia ja tulkintaa vähintäänkin melko helppona, kun taas Etelä- Pirkanmaan vastaava osuus oli noin 33 prosenttia. KOKO-aluekohtaiset, melko suuretkin eroavaisuudet saattavat ainakin osittain selittyä ennakointitiedon aihealuekohtaisista eroista. Toisen aihealueen tieto saattaa olla paremmin saatavilla ja paremmassa muodossa kuin toisen. Vastaajat saivat ennakointitietoa useimmiten: Tilastokeskuksen, kunnan omien rekisterien sekä Pirkanmaan liiton kautta. Pirkanmaan liiton ja kunnan omien rekisterien osuus keskeisenä tietolähteenä näkyi etenkin Kaakkois-Pirkanmaan KOKOalueen vastauksissa. Pirkanmaan ennakointipalvelua oli lähteenä käyttänyt yhtensä ainoastaan 11 prosenttia kaikista vastaajista. 48