Juhannuksena Arkkitehtuureilla YHTEISET RAKENNUSPUUT. Java/J2EE vastaan. Microsoft.Net OHJELMISTOT ARKKITEHTUURIT ESITTELYSSÄ
|
|
- Katriina Heino
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OHJELMISTOT ARKKITEHTUURIT ESITTELYSSÄ Java/J2EE vastaan Microsoft.Net Java 2 Enterprise Edition Microsoft.Net Arkkitehtuureilla YHTEISET RAKENNUSPUUT Microsoftin.Net- ja Sunin Java-arkkitehtuuri ovat häkellyttävästi toistensa kaltaisia ja web-tekniikoiden yleistyminen hämärtää rajoja entisestään. Lopulta valintaan kilpailevien tekniikoiden välillä vaikuttaa eniten se, mikä on nykyinen käyttöympäristö. TEKSTI: HARRI TALVITIE PIIRROS: ERIC LERAILLEZ Juhannuksena 2000 Microsoft julkisti Forum-konferenssissa merkillisen uuden tuotemerkin nimeltä.net ("dot-net"). Sekä Bill Gates että Steve Ballmer yrittivät parhaansa mukaan selostaa, mistä oli kyse. Keskeinen, mutta runsaudessaan epämääräinen viesti oli, että Microsoft kytkee internet-tekniikat entistä tiiviimmin niin uusiin kuin vanhoihinkin tuotteisiin ja palveluihin. Syksyn mittaan selvisi, että.netin todellinen idea on tuoda markkinoille Java-tyyppinen ohjelmointi- ja sovellusalusta, joka uudistaisi radikaalisti kaiken windowssovelluskehityksen. 46 MikroPC 1 / 2002 W W W. M I K R O P C. N E T
2 Java syntyi useita vuosia ennen.netiä ja on sen ansiosta valmiimpaa tekniikkaa. Toisaalta Microsoft on samasta syystä pystynyt ottamaan alusta asti huomioon xml:n kaltaisia uusia tekniikoita, jotka Javaan on jouduttu lisäämään jälkeen päin. JAVA KATALYYTTINÄ Microsoft kehitti windowsia ja sen sovellusarkkitehtuuria pitkään hyvin itseriittoisesti ja vielä 90-luvun puolivälissä windowsin pääteknologiat perustuivat enemmän tai vähemmän suljettuihin toteutuksiin. Tämä aiheutti ongelmia, jotka näkyvät selvimmin hankalassa com-komponenttiarkkitehtuurissa ja eri aikaan tehtyjen ohjelmointirajapintojen sekavuudessa. Ne ovat myös keskeinen syy siihen, että Windowsia vierastetaan monimutkaisten yritysjärjestelmien palvelinratkaisuissa. Sunin Java-julkistus keväällä 1996 pakotti yhtiön vaihtamaan tyyliä. Sun haastoi windowsin tekemällä Javasta laitteisto- ja käyttöjärjestelmäriippumattoman ympäristön verkotetuille sovelluksille. Hieman myöhemmin erilaiset vapaaseen levitykseen perustuvat unix-versiot, näkyvimmin Linux, saivat paljon huomiota. DNA OLI VÄLIVAIHE Vuoden 1997 lopulla pidetyssä PDC-kehittäjätapaamisessa Microsoft julkisti näyttävästi uuden viitearkkitehtuurin nimeltä Windows Distributed Internet Applications Architecture (DNA). Se oli windows-painotuksin toteutettu versio tutusta kolmitasomallista (työasemamiddleware-palvelin). DNA määritteli peruskäsitteitä kuten liiketoimintalogiikan erottamisen käyttöliittymästä, mikä on hyvä teesi sovellusohjelmointiin. Taustalla oli silti windows-pohjainen com-komponenttiarkkitehtuuri (component object model) ja sen hajautettu dcom-versio. Niissä komponenttien välinen viestintä perustui puhtaasti Microsoft-sidonnaisiin binääriprotokolliin. Com-pohjaisten sovellusten suurin heikkous on vaikea hallittavuus ja muutenkin versiointi. Dll-kirjastojen päivittäminen ja sovelluksen riippuvuuksien käsittely on osoittautunut Microsoft-ympäristössä työlääksi. Yksi.Netin suurimmista hyödyistä onkin sovellusten helppo käyttöönotto: yksinkertaisimmillaan kokonaisen web-sovelluksen asentamiseen riittää tiedostojen kopioiminen. DNA:n aikaan tekstipohjainen xml teki vasta tuloaan, eikä sen merkitystä osattu ennakoida. Xml-tuki lisättiin nopeasti moniin vanhoihin tekniikoihin, esimerkiksi ado-tietokantamoottoriin, tosin aluksi vain lukumuotoisena. COM:IN TILALLE VIRTUAALIKONE Microsoft kertoi jo 1997 paikkaavansa com:in puutteet uudella versiolla, joka tarjoaisi esimerkiksi automaattisesti resursseja hallitsevan virtuaalikoneen, mikä vähentäisi ohjelmoijien työtaakkaa ja ohjelmakoodin virhealttiutta. Windows 2000:ssa esitelty com+ ei kuitenkaan tuonut mitään olennaista uutta ja näytti kuin yhtiö olisi luopunut mahtipontisista suunnitelmistaan. Mutta.Net-julkistus kesällä 2000 paljasti, että parantamisen sijasta Microsoft aikoi vaihtaa comalustan toiseen sovellusarkkitehtuuriin. Myös paljon käytetty Visual Basic -kieli uusittaisiin niin perusteellisesti, ettei vanha koodi toimisi uudessa ympäristössä, mikä oli karvas pala ohjelmoijille. Järkytys laantui, kun Visual Studio -kehitysympäristön ykkösbeeta sisälsi apuvälineen vanhan Visual Basic -koodin siirtoon ja tiedon, että com-tekniikkaan rakennetaan kaksisuuntainen silta. Pystyäkseen tekemään.netistä riittävän luotettavan Microsoft on joutunut tekemään radikaaleja ratkaisuja ja luopumaan yhteensopivuudesta vanhaan. Keskeistä.Netissä on ajonaikainen ympäristö eli clr (common language runtime), joka vastaa javan jvm-virtuaalikonetta. Uudessa kehitysympäristössä lähdekoodi käännetään ensiksi clr-koneen ymmärtämään msil-muotoon (Microsoft Intermediate Language), ei siis enää sellaisenaan suoritettavaksi Intel x86-koodiksi. Virtuaalikone tarjoaa sovelluksille lähes kaikki kuviteltavissa olevat peruspalvelut, kuten xml-muotoisen tiedon käsit- Java on suunniteltu käyttöjärjestelmäriippumattomaksi,.net kieliriippumattomaksi. telyn, web-peruspalvelut, ohjelmakoodin "virtualisoinnin" ja sen myötä koodin suojelemisen muistivirheiltä sekä tietoturvaongelmilta. Java-ympäristön ja.netin ero näkyy painotuksissa ohjelmointikielen ja ajoalustan välillä. Java-sovellukset kirjoitetaan aina Java-ohjelmointikielellä, mutta niitä voi ajaa eri käyttöjärjestelmissä..netissä ohjelmointikieliä on useita, mutta ohjelmia voi käytännössä ajaa vain windows-käyttöjärjestelmässä. Mikään ei sinänsä estä tekemästä kääntäjää, joka tuottaisi java-tavukoodia muusta kuin Java-kielestä. Samoin.Netajoalustan (clr) voisi toteuttaa linuxiin ja MacOS:ään. Näin on jo tehtykin, ainakin osittain. Virtuaalikoneeseen perustuva sovellusmalli siirtää työtä ja vastuuta ohjelmoijalta prosessorille. Virtuaalikone huolehtii muistin varaamisesta ja vapauttamisesta ja siitä, etteivät taulukoiden rajat ylity. Tämä hidastaa hieman suoritusnopeutta, mutta nopeiden prosessoreiden ansiosta sitä ei juuri huomaa. Tärkeämpää on, että ohjelmoiminen yksinkertaistuu, nopeutuu ja siten halpenee. MATKIMINEN KANNATTAA.Net on kuin suora kopio java-alustasta muutamilla ratkaisevilla lisähöysteillä toki. Sen lisäksi, että molemmissa on virtuaalikone, myös ytimen päälle rakennetut kirjastot ja muut peruspalvelut muistuttavat toisiaan. Molemmat tarjoavat yllättävän samanlaiset perustyökalut niin web-ohjelmointiin, tietokantarajapintojen käsittelyyn kuin transaktioiden hallintaankin. W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 1 /
3 OHJELMISTOT ARKKITEHTUURIT Yksi selkeä ero löytyy xml:n integroinnista. Uudempana.Net tukee xml:ää alusta asti, kun taas Javaan xmltuki on lisätty jälkeen päin. Clr-virtuaalikone on kieliriippumaton ja laajennettavissa monipuolisemmin kuin java-virtuaalikone. Metatiedon ja attribuuttien käsittely on.net-ympäristössä kaiken perusta, joten geneerisyys on taattu..netin attribuuteilla voi esimerkiksi määritellä tietoturva-asetuksia javaa monipuolisemmin, mutta ohjelmointi- ja asetusvirheitä nekään eivät estä. PERUSTA LUOKKAKIRJASTOISSA Luokkakirjastot tarjoavat sovellusohjelmoijalle kaikki perinteiset peruspalvelut kuten kutsut merkkijonojen, tiedostojen, xml:n, verkon, tietokannan, näytön ja järjestelmän käsittelemiseen. Javaluokkakirjastot ovat ehtineet jo kypsyä ja monipuolistua. Microsoftin.Net-kirjaston eli.net Frameworkin versio on vasta 1.0, mutta sellaiseksi se on kuitenkin hyvin kattava. Microsoftin tavoite ei ole ollut rakentaa.netistä sinänsä windows-riippumatonta tai -riippuvaista, mutta.netin luokkakirjastossa on windows-sidoksia: esimerkiksi joillain peruskirjaston komennoilla voi käsitellä windowsin tapahtumalokia tai muita NT-pohjaisia peruspalveluja. Microsoft perustelee windows-sidonnaisuutta sillä, että kehitysympäristöstä on oltava helppo pääsy alla toimivan käyttöjärjestelmän palveluihin. Samoin perustein Microsoft = moittii Javaa hankalaksi..netin etu on, että koko kirjaston tekee yksi toimittaja, jolloin eri osat toimivat yhteen. Jos java-ohjelmoija haluaa säilyttää koodinsa siirrettävyyden eri alustoille, hänen täytyy varoa valmistajakohtaisia laajennuksia. Sunin J2EE:n (Java 2 Enterprise Edition) tarkoitus on paketoida tietokanta-, verkkoprotokolla-, xml-, komponenttihallinta-, turvallisuus- ja muut palvelukirjastot yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Näitä arkkitehtuuriin kuuluvia sovelluspalveluja Javayhteisön täytyy vielä yhtenäistää. Microsoftillakin on vielä paljon työtä oman alustansa yhtenäistämisessä. Esimerkiksi transaktioita ja komponenttipalveluita hoitava MTS (Microsoft Transaction Manager) ei ole aidosti.netpohjainen vaan käyttää vanhempaa com+-tekniikkaa. Alustojen tekniset erot ovat lopulta melko merkityksettömiä ja niiden sijasta valinnan ratkaisee nykyinen laite- ja käyttöjärjestelmäympäristö. Web-palvelurajapinta hämärtää eroja Windows- ja Unix /Java-maailman välillä edelleen. Microsoftin ja Sunin kehitysalustat sisältävät enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja ja eroistakin suurin osa selittyy kehitystyön ajoituksella. XML EHTI.NETTIIN Koska.Netin kehitys alkoi myöhemmin kuin Javan Microsoft on pystynyt ottamaan paremmin huomioon web services -tekniikan, joka on nykyisin tärkein kehityssuunta sovellusintegraatiossa. Tämä xml-pohjaisia protokollia kuten soap:ia, wsdl:ää ja uddi:a käyttävä tekniikka on vasta tulossa J2EE-maailmaan, vaikka soap/uddi-toteutuksia voi toki rakentaa jo nykyisiin Java-palveluihin. Tuleva J2EE:n versio 1.4 standardoi ne kattavasti. Sovelluskehityksen kannalta.netiä voi pitää joustavampana, koska eri tehtäviin on joskus hyvä käyttää juuri siihen optimoitua ohjelmointikieltä. Esimerkiksi Visual Basic.net soveltuu mutkattomien merkkijonotoimintojen ja yleisen tyyppirentouden vuoksi hyvin bisneslogiikan toteuttamiseen. C# taasen on sopivampi C/C++-taustan omaavalle järjestelmäkoodaajalle. JAVAKIN TARKENTUU Valmistajariippumattomuutta ja siirrettävyyttä pidetään usein Javan vahvuuksina. J2EE:n osalta siirrettävyys on kuitenkin osin näennäistä. Nyt laajasti käytetty J2EE 1.2 määrittelee monet asiat löyhästi tai ei lainkaan, minkä vuoksi eri valmistajien middleware-tuotteet eivät tosiasiassa ole yhteensopivia. Mutta J2EE 1.3 ja sitä seuraava 1.4 todennäköisesti korjaavat tilanteen. Useimmille käyttäjille skaalautuvuus ja hintakin ovat kuitenkin tärkeämpiä ominaisuuksia kuin siirrettävyys. Näiden osalta.netiä ja J2EE:tä on paljon vaikeampi vertailla. Microsoft esitti lokakuun 2001 PDCkehittäjätapaamisessa kattavat nopeustestit, joissa samat web-sovellukset toimivat.net-tekniikalla toteutettuna jopa 28 kertaa nopeammin kuin ejb-tekniikalla toteutettuna. Ejb on tunnetusti hidas arkkitehtuuri, eikä vertaileminen siksi ole kovin mielekästä..net päihitti kuitenkin myös kevyemmät jsp-sivut, tosin laitealustojen välisiä eroja ei välttämättä oltu otettu täysin huomioon. YHTEENVETO.NET- JA JAVA-ARKKITEHTUUREISTA.NET Java / J2EE Koodin suoritustapa Virtuaalikone (CLR) Virtuaalikone (JVM) Virtuaalikoneen tekniikka MS Intermediate Language Java Byte Code Perusluokkakirjasto.NET Framework J2SE (Java 2 Platform, Standard Edition) Ohjelmointikielet VB.NET, C#, J#, C++, JScript.NET + n. 25 Java muuta, esim. Cobol, Eiffel, Python, Perl Tuetut käyttöjärjestelmät Windows 98/Me/XP/2000 mm. Windows, Unix, Mac, OS/2, BeOS Käyttöliittymäkirjasto Windows Forms Swing Web-ohjelmointikirjasto ASP.NET Servlets, Java Server Pages (JSP) Web services -rajapinnat SOAP, WSDL, UDDI Tulossa (J2EE 1.4) Tietokantarajapinta ADO.NET JDBC (Java Database Connectivity) Hakemisto/nimipalvelut ADSI (Active Directory Service Interface) JNDI (Java Naming and Directory Interface) Sovelluspalvelimen tekniikka COM+ EJB (Enterprise Java Beans) Asynkroniset komponentit COM+ EJB 2.0 Hajautettujen komponenttien DCOM, SOAP RMI/IIOP (Remote Method Invocation välinen viestintä over Internet InterOrb Protocol) Hajautettujen transaktioiden MS-DTC (Microsoft Distributed JTS (Java Transaction Service) hallinta TranscationCoordinator) Viestijonot (message queue) MSMQ (+ SOAP) JMS 1.0 (Java Message Service) Pienlaitetuki.NET Compact Framework J2ME (Java 2 Platform, Micro Edition) 48 MikroPC 1 / 2002 W W W. M I K R O P C. N E T
4 VISUAL STUDIO.NET Visual Studio.netin Enterprise Architectin sisältämä Visio Professional tarjoaa ajanmukaiset välineet tietojärjestelmien mallinnukseen. Graafisen liitymän kautta syntyvät niin tietokannat kuin komponenttimallitkin. Valitettavasti liittymää ei ole integroitu kunnolla muuhun ympäristöön. WINDOWS.NET SERVER Lopulta konesaliin kelpaava Windows.Net-sovelluksia voi ajaa Windows 98/ME/ 2000/XP-laitteissa, kunhan niihin ensin asentaa.net-virtuaalikoneen. Sen voi imuroida maksutta Microsoftin web-palvelimilta, lisäksi se sisältynee myös uusiin korjauspäivityksiin. Windows 95:een tai sitä vanhempiin ympäristöihin.net-päivitystä ei ole luvassa. Asp.net-palvelinsovellukset toimivat vain ja XP- ja uudemmissa käyttöjärjestelmissä. Windows 2000 Server saa tänä vuonna seuraajakseen neljän tuotteen Windows.net Server -tuoteperheen (aiemmin Whistler Server). Microsoft on pyrkinyt parantamaan erityisesti palvelinten turvallisuutta ja konesalikelpoisuutta, palvelimia voi hallita selaimella, eivätkä ne kukin vaadi omaa monitoria. Uusi Windows.net Web Server on tarkoitettu vain web-palvelinkäyttöön. Tietoturvaa on parannettu rajaamalla asennettavat ja automaattisesti käynnistyvät palvelut minimiin. Uusi IIS 6.0 web-palvelinversio sisältää NT-ytimen tasolla toimivan http-pyyntöjen kuunteluprosessin, joka tehostaa selvästi web-sivujen luontia. Passport-sisäänkirjauspalvelu on integroitu Active Directory -hakemistoon, minkä ansiosta on helpompi tehdä ja hallita autentikointia käyttäviä sovelluksia. Lisäksi MSMQ-kutsuja (Message Queue) voi välittää xml-pohjaisella soap-protokollalla nykyisen binääriprotokollan lisäksi..net Serveristä tulee myös nykyistä Windows 2000 Serveriä vastaava Windows.net Standard Server, 8 prosessorin tuen sisältävä Enterprise Server ja 32 prosessorin Datacenter Server. Enterprise ja Datacenter ilmestyvät perinteisen 32-bittisen toteutuksen lisäksi myös 64-bittisinä, jolloin järjestelmälle näkyvä suurin muistiavaruus nousee nykyisestä 4 gigatavusta 64 gigatavuun. VISUAL STUDIO.NET Myös kehitysympäristö vaihtuu.net pistää täysremonttiin myös Microsoft-ohjelmoinnin tärkeimmän työkalun Visual Studion. Uusi Visual Studio.net yhdistää kaikki ohjelmointikielet ja useimmat muutkin välineet. Erillistä Visual InterDev-välinettä ei siis enää ole vaan kaikilla kielillä on yksi yhteinen editori. Enterprise-ominaisuuksien kuten mallinnuksen ja testauksen puolella integrointi ei tosin vielä ole yhtä tiivistä. C++-kieltä lukuunottamatta kaikki on nyt puhtaasti.netiä. Muutos koskee näkyvimmin Visual Basic -ohjelmointia. Vanhan VB 6 -koodin siirtämiseen on apuväline, mutta siirto ei toimi kaikissa tilanteissa ongelmitta. Ja vaikka toimisikin, vanhan koodin rakenteet eivät välttämättä sovi.net-maailmaan. RISUKIELET KÄYTTÖÖN Kokonaan uusi ohjelmointikieli on Javatyyppinen C# eli risu-see. Eroja Javaan ovat esimerkiksi enum-rakenne, delegaatit, aidot property-rutiinit ja metatiedon käyttö. Tietotyypit perustuvat clr-ajoympäristön yhtenäiseen cts-tyyppijärjestelmään (Common Type System). Java ja C# ovat loppujen lopuksi hyvin samanlaisia. Kieliä vertailtaessa alkaa väistämättä miettiä, mitä järkeä on ollut rakentaa Java-klooni, joka ei kuitenkaan ole Java-yhteensopiva? Erimielisyydet Sunin kanssa estävät Microsoftia käyttämästä Java-nimeä. Microsoft esitteli jo aiemmin Java-versiota vastaavan J++-kielen, mutta.netin myötä nimeksi vaihtuu J# eli risujii. Osa J#:n beetaversiolla testimielessä luoduista Java-rakenteista, kuten sisäkkäiset luokat, aiheutti ongelmia. KAKSI JÄREÄÄ VISUAL STUDIOTA Visual Studiosta tulee kaksi erikoisversiota entistä järeämpään käyttöön. Visual Studio Enterprise Architect sisältää Visio Professionalin, jota on laajennettu muun muassa uml-mallinnuksella ja tietokantojen rakennusominaisuuksilla. Enterprise Developer -versio sisältää kuormitusja suorituskykymittaukseen sopivan Application Center Test -välineen. Ryhmissä tehtävää koodausta helpottamaan on tuotu pohjat, ohjeistukset ja rajoitusmekanismit. Mallinnusväline ei toimi aivan luontevasti muun kehitysympäristön kanssa. Tietokantojen tai luokkien mallinnus toimii sinänsä kätevästi, mutta muutokset eivät synkronoidu kaksisuuntaisesti. Visio ja ACTest-väline on lisäksi toteutettu muusta ympäristöstä erillisinä sovelluksina. Virtuaalikoneen, debuggerin ja editorin välinen yhteistyö tökkii uudessa kehitysympäristössä: koodia voi lukea keskeytys-tilassa, mutta ei muokata kuten aiemmin. W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 1 /
5 OHJELMISTOT ARKKITEHTUURIT =.NETIIN JA JAVAAN LIITTYVIÄ LYHENTEITÄ.NET Yleisnimitys Microsoftin sovellusarkkitehtuurille, internet-teknologioille, tuoteperheille jne. ADO.NET Active Data Objects.Net Tietokantaohjelmoinnin rajapintakokoelma ADSI Active Directory Service Interface Hakemistopalveluiden ohjelmointirajapinta ASP.NET Active Server Pages.Net Web-palvelujen ohjelmointiarkkitehtuuri CLR Common Language Runtime Netin virtuaalikone COM Component Object Model Microsoftin Windows-pohjainen komponenttijärjestelmä COM+ Component Object Model+ COM-arkkitehtuuri lisättynä transaktio- ja muilla komponenttipalveluilla DCOM Distributed COM Lähiverkoissa hajautetusti toimiva COM-palvelujen kutsumistapa EAI Enterprise Application Integration Yritysjärjestelmien integrointi EJB Enterprise JavaBeans Java-luokkien paketointi komponenteiksi sovelluspalvelimiin IIOP Internet Inter-Orb Protocol CORBA-protokolla, jota RMI käyttää viestien välittämiseksi. J2EE Java 2, Enterprise Edition Sunin kehittämä Java-pohjainen sovellusarkkitehtuuri. J2ME Java 2, Micro Edition Pienlaitteisiin sovitettu Java-ympäristö. J2SE Java 2, Standard Edition. Perus-Java (alkuperäinen) JDBC Java Database Connectivity Javan tietokantarajapinta. JMS Java Message Service Protokolla viestijonojen käsittelyyn Java-sovelluksissa JNDI Java Naming and Directory Interface Hakemisto- ja nimipalveluiden rajapinta. JSP Java Server Pages Java-koodin upotuksella rakennettu toiminnallinen web-sivu. JTS Java Transaction Service Määrittelee Java-transaktiopalvelimen toteutuksen. JVM Java Virtual Machine Javan virtuaalikone. MSIL Microsoft Intermedia Language Net-kääntäjien tuottama tavukoodi. MSMQ Microsoft Message Queue Microsoftin viestijonopalvelin. RMI Remote Method Invocation Toisessa koneessa olevan komponentin kutsuminen. SDK Software Development Kit Ohjelmistojen kehittämiseen tarvittava kokoelma työkaluja ja kirjastoja. SOAP Simple Object Access Protocol Xml-pohjainen metodien kutsuminen esim. ylitse. UDDI Universal Description, Discovery and Integration Soap-palvelujen nimipalvelu. WSDL Web Service Description Language Soapille altistettujen palvelujen kuvaustapa xml:n avulla. Open Source vaihtoehto Microsoftille? Microsoftin kovat otteet liiketoiminnassa tai muut syyt saavat osan asiakkaista välttämään sitoutumista yhtiön tuotteisiin. Lähdekoodin ilmaisuutta ja vapaata jakelua kannattaville.net on kuitenkin mielenkiintoinen alusta, jota voisi hyödyntää muuallakin kuin windowsmaailmassa. Virtuaalikoneteknologiana ja ohjelmointikielinä.net ei ole sidoksissa Windowsiin. Riippuvuuksia syntyy.net Framework -luokkakirjastojen muutamista Windows-pohjaisista palveluista ja Windows Forms -käyttöliittymäkirjastosta. Microsoft otti askeleen kohti avoimuutta julkistamalla ajonaikaisen cli-ympäristön (Common Language Infrastructure) sekä C#- kielen määritykset standardointijärjestö ECMA:n kautta. Runsaan vuoden kestänyt standardointityö valmistui sopivasti.netjulkistusten kynnyksellä joulukuun 2001 puolivälissä. Microsoft ei kuitenkaan aio vapauttaa koko.net-järjestelmää tai luokkakirjastoa lähdekoodeineen. Käynnissä on muutamia pääosin vapaaehtoisvoimin toimivia porttausprojekteja, joissa yritetään rakentaa muun muassa Unix-versiota.Net-alustan keskeisistä osista. Microsoft on itse tehnyt ECMA-standardoinnin edellyttämän referenssitoteutuksen FreeBsd-ympäristöön. Gnome-työpöytäjärjestelmän kehittäjän Miguel de Icazan yritys Ximian on käynnistänyt Mono-nimisen projektin, jonka tavoitteena on rakentaa open source -pohjainen C#-kääntäjä, cli-yhteensopiva virtuaalikone sekä mahdollisimman kattava osa.net-luokkakirjastosta. Projekti etenee Linuxin tavoin pääosin vapaaehtoisvoimin. Toinen vastaava open source -projekti on DotGnu, jossa rakennetaan muun muassa Portable.Net-nimistä ajoympäristöä. Dot- Gnu:n tausta-ajatuksena on vahva Microsoft-vastaisuus, Ximianin suhde Microsoftiin on huomattavasti neutraalimpi. DotGnu ja Mono kilpailevat hiukan keskenään, koska ideologisten ja kaikesta päätellen myös henkilöiden välisten erimielisyyksien vuoksi ei yhteistyötä ole aloitettu. Suurin haaste on siirtää.netin valtava luokkakirjasto eikä täydellinen porttaus valmistu todennäköisesti milloinkaan, koska mukana on vahvasti Windows-riippuvaisia palveluja. Mielenkiintoinen mahdollisuus on Javan jdk-kirjaston siirtäminen.net-nimiavaruuteen. Teknisesti tämä ei ole edes välttämättä kovin hankalaa, tosin lisenssisyistä Microsoft ei tällaista versiota voi julkistaa itse. Java-yhteensopiva Microsoft J#-kieli ja.netiin siirretty jdk-kirjasto loisivat kuitenkin erikoisen risteytyksen.netin ja Java-maailman välille. Toistaiseksi.Netin open source -porttausprojektien kaupallista merkitystä on vaikea arvioida, koska projektit ovat hyvin alkuvaiheissaan. Teknisesti ne ovat kuitenkin todiste.netin alustariippumattomuudesta ja siitä, että.net kiinnostaa kehittäjiä yli käyttöjärjestelmärajojen. 50 MikroPC 1 / 2002 W W W. M I K R O P C. N E T
.NET ja C# Virtuaalikone. Common Language Infrastructure (CLI) Periaate. Etuja. Haittoja. Mikä on CLI. CLI standardin merkitys (CLS, Ecma)
.NET ja C# Virtuaalikone Periaate Virtuaalikone on tapa abstrahoida allaoleva toteutus yhteisen rajapinnan taakse. Virtuaalikoneet muodostavat hierarkian. Hierarkiassa ylempänä oleva käyttää alemman tarjoamaa
LisätiedotHSMT J2EE & EJB & SOAP &...
HSMT J2EE & EJB & SOAP &... Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2011 p.1/15 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista
Lisätiedot.NET ajoympäristö. Juha Järvensivu 2007
.NET ajoympäristö Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi 2007 Käännösprosessi C# lähdekoodi C# kääntäjä CILtavukoodi JITkäännös Ajettava natiivikoodi Kehitysympäristössä ohjelmoijan toimesta Ajonaikana.NET
LisätiedotHOJ J2EE & EJB & SOAP &...
HOJ J2EE & EJB & SOAP &... Ville Leppänen HOJ, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2012 p.1/18 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri. Järjestelmäarkkitehtuuri
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) ja Järjestelmäarkkitehtuuri Sovellukset ovat olemassa Järjestelmien uudistaminen vie yleensä arvioitua enemmän resursseja ja kestää arvioitua kauemmin Migration (Migraatio
LisätiedotJ2EE vs..net Olli Sakari
TEEMA-ARTIKKELI J2EE vs..net Olli Sakari J2EE ja.net ovat tietojärjestelmäteknologioita, joiden varaan suuri osa tulevaisuuden tietojärjestelmistä tulee rakentumaan. Molemmat teknologioista tarjoavat välineitä
LisätiedotSovellusarkkitehtuurit
HELIA TiKo-05 1 (9) Sovellusarkkitehtuurit ODBC (Open Database Connectivity)... 2 JDBC (Java Database Connectivity)... 5 Middleware... 6 Middleware luokittelu... 7 Tietokanta -middleware... 8 Tapahtumamonitorit
LisätiedotHarri Kaukovuo Senior Sales Consultant Technology Sales Oracle Finland Oy
Harri Kaukovuo Senior Sales Consultant Technology Sales Oracle Finland Oy Oracle10 g Web Services Sisältö Service Oriented Architecture (SOA) Web Services Service Oriented Architecture Service Oriented
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA, Service-oriented architecture SOA,
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA SOA-arkkitehtuuri perustuu xml:ään ja Web Services teknologioihin Mahdollistaa joustavan mukautumisen tuleviin muutoksiin Kustannustehokas Toteutukset perustuvat
LisätiedotNääsvillen oliopäivät.net vrs Java ahti.haukilehto@fcspartners.fi
Nääsvillen oliopäivät.net vrs Java ahti.haukilehto@fcspartners.fi Tekniikoiden aikajana JDBC EJB JSP JAXP J2EE JWSDP J2EE =EJB + JDBC + JSP + RMI/IIOP Microsoft 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Mar 1992 ASP
LisätiedotKieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje
Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon Ohje 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ OHJELMASTA... 3 2 PÄÄ-IKKUNA...4 3 YLÄVALIKKO... 4 3.1 TIEDOSTO... 4 3.2 TOIMINTO... 4 3.3 ASETUKSET... 5 3.4 OHJE... 5 4 VÄLILEHDET...5
LisätiedotXPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy
IBM Collaboration Forum ٨.٣.٢٠١١ XPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy ٢٠١١ IBM Corporation Domino-sovelluskehitys Nopea kehitysympäristö (Rapid application development,
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden
LisätiedotVisual Basic -sovelluskehitin Juha Vitikka
Visual Basic -sovelluskehitin Helsinki 30.10.2000 Seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Visual Basic sovelluskehitin Seminaari: Ohjelmistotuotantovälineet Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotTiedonsiirto- ja rajapintastandardit
Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit Viitekehys Julkishallinnon perustietovarantojen rajapinnat (PERA) työryhmän tulokset valmiit syksyllä 2011 Määrittelee teknisen arkkitehtuuriratkaisun tietovarantojen
LisätiedotHajautettujen järjestelmien rakentaminen - Jini. Ohjelmistotuotantovälineet-seminaarin esitelmä
Hajautettujen järjestelmien rakentaminen - Jini Ohjelmistotuotantovälineet-seminaarin esitelmä Anu K. Leponiemi (anu@lepo.net) Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsinki 2000 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,
LisätiedotCase TUHTI. Projektin tunnuslukuja. ! Suuri perusjärjestelmäuudistus! Työt alkoivat kesällä 1999. ! Java luokkia n. 5000
Case TUHTI 17.12.2002 1 TietoEnator 2002 Projektin tunnuslukuja! Suuri perusjärjestelmäuudistus! Työt alkoivat kesällä 1999! Otettu tuotantokäyttöön syksyllä 2001! Proof of Concept (5 henkilöä 4 kk) ->
Lisätiedotin condition monitoring
Etäteknologioiden automaatiosovellukset Using e-speak e in condition monitoring tutkija professori Hannu Koivisto Sisältö Tausta Globaali kunnonvalvontajärjestelmä E-speak globaalissa kunnonvalvontajärjestelmässä
LisätiedotWINE API ja Virtualisointiohjelmistot
WINE API ja Virtualisointiohjelmistot Yleistä Winestä Ohjelmisto, joka mahdollistaa Windows -pohjaisten ohjelmien käytön kuissa käyttöjärjestelmissä Toimii yhteensopivuuskerroksena ohjelman ja käyttöjärjestelmän
LisätiedotConcurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo
Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. C++ thread... 4 3. Python multiprocessing... 6 4. Java ExecutorService... 8 5. Yhteenveto... 9 6. Lähteet...
Lisätiedot4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1
4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,
LisätiedotTIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO
TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TEHTÄVÄ 2: Symantec Endpoint Protection Manager, SEPM keskitetyn tietoturva hallintaohjelmiston asennus, sekä vaadittavien palveluiden/roolien käyttöönottaminen
LisätiedotHajauta yhdistäen ja yhdistä hajauttaen: Web Services
Hajauta yhdistäen ja yhdistä hajauttaen: Web Services Janne Saarela janne.saarela@profium.com 17.12.2002 Tampereen oliopäivät Esityksen sisältö Arvolupaus Johdanto teknologioihin Yhteensopivuuden taso
LisätiedotVirtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest).
1 Virtualisoinnin avulla voidaan purkaa suora linkki suoritettavan sovelluksen (tai käyttöjärjestelmän tms.) ja sitä suorittavan laitteiston välillä. Näin saavutetaan joustavuutta laitteiston käytössä.
LisätiedotIntegrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003
Integrointi Ohjelmistotekniikka kevät 2003 ERP (Toiminnanohjausjärjestelmä) Myynti Henkilöstö, palkanlaskenta Kirjanpito Myynti Myyjät Extranet Tietovarasto Laskutus, reskontrat Asiakas ERP Asiakasrekisteri
LisätiedotFuturaPlan. Järjestelmävaatimukset
FuturaPlan Järjestelmävaatimukset 25.1.2017 2.2 Hermiankatu 8 D tel. +358 3 359 9600 VAT FI05997751 33720 Tampere fax. +358 3 359 9660 www.dbmanager.fi i Versiot Versio Päivämäärä Tekijä Kommentit 1.0
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta
LisätiedotAndroid ohjelmointi. Mobiiliohjelmointi 2-3T5245
Android ohjelmointi Mobiiliohjelmointi 2-3T5245 Mikä on Android? Linux kernelin päälle rakennettu, Googlen kehittämä sovelluspino mobiilisovelluksiin Erillinen versio puhelimelle ja taulutietokoneille
LisätiedotTietojärjestelmäarkkitehtuurit
Tietojärjestelmäarkkitehtuurit ITK130 Johdatus ohjelmistotekniikkaan Syksy 2003 Sami Kollanus 1 Aluksi Tietojärjestelmäarkkitehtuurit vs. ohjelmistoarkkitehtuurit Pohjana Tietojärjestelmäarkkitehtuurit
LisätiedotDirectory Information Tree
IP-osoite / Host taulu, jossa neljä 8 bit lukua esim. 192.168.0.10/24, unix, linux, windows windows\system32\drivers\etc DNS (Domain Name System), muuttaa verkkotunnuksen IPosoitteeksi. X.500 perustuu
LisätiedotELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo
ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................
LisätiedotTuotantokoneen langaton etädiagnostiikka
Tuotantokoneen langaton etädiagnostiikka Esa Salminen esa@ac.tut.fi Jari Seppälä Puh. (03) 3115 2967, telefax (03) 3115 2340, jari.seppala@tut.fi Mikko Salmenperä Puh. (03) 3115 4203, telefax (03) 3115
LisätiedotJava Platform, Enterprise Edition (Java EE)
Kuka? Java Platform, Enterprise Edition (Java EE) Yleiskatsaus Janne Kuha janne.kuha@descom.fi Descom Oy IBM Certified Enterprise Developer IBM Certified System Administrator Sisältö Mikä on Java EE /
LisätiedotTekniset vaatimukset Tikon 6.4.1
Marraskuu 2014 1 (22) Tekniset vaatimukset Marraskuu 2014 2 (22) 1 Ohjelmapalvelin... 6 1.1 Ohjelmat... 6 1.1.1 Tuetut käyttöjärjestelmät... 6 1.1.2 Muut tarvittavat ohjelmat... 6 1.2 Palvelin (Suositus
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,
LisätiedotVMwaren keskitetty työasemaratkaisu
VMwaren keskitetty työasemaratkaisu Santeri Stolt Järjestelmäasiantuntija VMware Finland Työasemia virtualisoidaan - nyt By the end of 2010, all new PC deployments will be virtualized. Brian Gammage and
LisätiedotSIIRTYMINEN MONITASOARKKITEHTUURIIN: MICROSOFT.NET:IN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET
Tommi Flink SIIRTYMINEN MONITASOARKKITEHTUURIIN: MICROSOFT.NET:IN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET Tietotekniikan pro gradu -tutkielma Ohjelmistotekniikan linja 19.11.2001 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos
LisätiedotLinux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä
Linux 00 Keskeiset piirteet Tux-pingviinin kuva: Larry Ewing, Simon Budig ja Anja Gerwinski Kysymyksiä 1. Mikä Linux on? 2. Kuinka Linux syntyi ja kehittyy? 3. Mitkä ovat Linuxin vahvuudet? 2 1 Linux on
Lisätiedot11/20: Konepelti auki
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO. Sisällysluettelo. ALKUSANAT... III Palaute... III Kirjailijat... III
Sisällysluettelo V SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... III Palaute... III Kirjailijat... III JOHDANTO... XV Kirjan sisällöstä... XV Kirjan lukemiseen liittyviä ohjeita... XV Viime hetken lisäys...xvi OSA I DELPHI
LisätiedotPedacode Pikaopas. Web-sovelluksen luominen
Pedacode Pikaopas Web-sovelluksen luominen Pikaoppaan sisältö Pikaoppaassa kuvataan, miten Netbeans-työkalulla luodaan uusi yksinkertainen web-sovellus ja testataan sen toiminta. Opas kattaa kaiken aiheeseen
LisätiedotInterfacing Product Data Management System
Interfacing Product Data Management System Tekijä: Työn valvoja: Mats Kuivalainen Timo Korhonen Esitelmän sisältö Työn suorituspaikka - Ideal Product Data Oy Käsitteitä Työn tavoitteet Työn tulokset 1/5
LisätiedotMobiilimaailma murroksessa 2011 Tommi Teräsvirta, Tieturi
Business is evolving, you should too. MeeGo ulkona vai myöhässä? Mobiilimaailma murroksessa 2011 Tommi Teräsvirta, Tieturi Helsinki, Tampere, Turku, Stockholm, Göteborg www.tieturi.fi MeeGo YALMP (Yet
LisätiedotMiten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä?
Se edullisempi tietokanta Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä? Rasmus Johansson rasmus.johansson@microsoft.com Ratkaisumyyntipäällikkö (Sovellusalusta) Microsoft Oy Miten
Lisätiedotmitenkään toisiinsa. Liitokset rajoittuvat parhaimmillaankin selain- ja tietokantayhteyksiin. Laajamittaisen yrityssovelluksen ajoympäristön
Kiistely sovellusalustojen paremmuudesta käy kuumana. Mutta voiko yritys sitoutua vain yhteen? Liikematkustajakin valitsee sopivimman kulkuneuvon matkakohteen ja tietysti hinnan, aikataulun ja mukavuuden
LisätiedotTuottavuutta sovelluskehitykseen Oraclen työkaluilla: JDeveloper 10g ja HTML DB OUGF Syysseminaari
Tuottavuutta sovelluskehitykseen Oraclen työkaluilla: JDeveloper 10g ja HTML DB OUGF Syysseminaari 4.11.2004 Jari Kuokka Tuoteasiantuntija Oracle Finland Oracle Developer Suite 10 g JDeveloper Reports
LisätiedotLuento 8: XML-tuki ohjelmointikielissä & Web-palvelut
Luento 8: XML-tuki ohjelmointikielissä & Web-palvelut AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola 1 XML-tuki ohjelmointikielissä ja Web-palvelut XML-tuki ohjelmointikielissä Java PHP C, C++ Perl.NET,
LisätiedotKäyttäjien tunnistaminen ja käyttöoikeuksien hallinta hajautetussa ympäristössä
www.niksula.cs.hut.fi/~jjkankaa// Demosovelluksen tekninen määrittely v. 0.6 Päivitetty 11.12.2000 klo 20:26 Mickey Shroff 2 (12) Dokumentin versiohistoria Versio Päivämäärä Tekijä / muutoksen tekijä Selite
LisätiedotMaiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi)
Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi) Tietokannan hallinta-opintojakson selvitysraportti Huhtikuu 2010 Mediatekniikka ICT/Teknologia Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative
LisätiedotHajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin
Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2009 p.1/15 HSMT (Java-kielellä) Aineopintotasoinen kurssi, 5op. Luennot:
LisätiedotSisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta
Palveluita ja sisältöä portaaliin - XML:n mahdollisuuksista XML-tietokannat ja julkishallinnon XML-sovellukset, 28.05.2002 Lasse Akselin, TietoEnator Oyj Sisällys Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia
LisätiedotS11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform
S11-09 Control System for an Autonomous Household Robot Platform Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Quang Doan Lauri T. Mäkelä 1 Kuvaus Projektin tavoitteena on
Lisätiedotwww.solita.fi solita@solita.fi
www.solita.fi solita@solita.fi JAVA-SOVELLUSTEN RAKENTAMINEN INTEGROITUUN YMPÄRISTÖÖN Jarno Peltoniemi Solita Oy 10.5.2005 Aiheet Johdanto Portaalit, portletit Oracle Portal Java-sovelluksen rakentaminen
Lisätiedot4.12.2005. SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T
SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T SEPA: REFAKTOROINTI 2 (9) SEPA: REFAKTOROINTI 3 (9) VERSIOHISTORIA Version Date Author Description 0.1 2.12.2005 Erik Hakala Ensimmäinen
Lisätiedot.NET 2006 ja sen jälkeen
.NET 2006 ja sen jälkeen Ahti Haukilehto FC Sovelto Oyj Microsoft Regional Director, Finland Superior tools, niin mitkä? Visual Studio Team System Team Foundation Server DSL Tools 2 Visual Studio Team
LisätiedotLiite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu
Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu
LisätiedotLaitteessa tulee olla ohjelmisto tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite
TW-EAV510: PORTTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON Laitteessa tulee olla ohjelmisto 5.00.49 tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite OPERAATTORIN IP---OSOITE - Jotta
LisätiedotValppaan asennus- ja käyttöohje
Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.9 16.2.2006 Tuukka Laakso Korjattu versio 0.1 Antti Kettunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto...2 2 Valppaan asennus...3 2.1 Valppaan kääntäminen...3 2.2 Valmiiksi
LisätiedotKoira testissä vai Racci tuotannossa O10G/IAS10 Linuxilla
Koira testissä vai Racci tuotannossa O10G/IAS10 Linuxilla Petri Tumppila/Bemecon Oy, petri.tumppila@bemecon.fi Tuomas Pystynen/Deepbase Oy, tuomas.pystynen@deepbase.com OUGF 4.11.2004 Agenda Ympäristö
LisätiedotOhje Hosted.fi SharePoint
Ohje Hosted.fi SharePoint Käyttöönotto 09.05.2011 Anvia Hosting Oy Urho Kekkosen katu 4-6 A 00100 Helsinki Puhelin 0207 7682 00 Fax 0207 7682 01 Y-tunnus 1666661-6 Kotipaikka: Helsinki www.anvia.fi Dokumentin
LisätiedotL models. Käyttöohje. Ryhmä Rajoitteiset
Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Käyttöohje Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset 0.1
LisätiedotOsaa käyttää työvälineohjelmia, tekstinkäsittelyä taulukkolaskentaa ja esitysgrafiikkaa monipuolisesti asiakasviestintään.
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OSAAMISTARJOTIN 1.8.2018 31.12.2018 29.6.2018 1 Sisällys... 1 Työvälineohjelmat... 2 peruskäyttö, 7 osp... 2 tehokäyttö, 8 osp... 2 Käyttöjärjestelmät... 3 käyttöjärjestelmän
LisätiedotTavoitteena yhdistää eri tavoin toteutetut ja eri tavoin toimivat järjestelmät; integration & interoperability.
Integrointi? Tavoitteena yhdistää eri tavoin toteutetut ja eri tavoin toimivat järjestelmät; integration & interoperability. Joitain motivaattoreita... 1. Enterprise Application Integration: Eri organisaatioissa
LisätiedotC-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti
C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti Mitä haluan oppia C-kurssilla? ja miksi? Tutustu lähimpään naapuriin Keskustelkaa miksi halusitte / jouduitte tulemaan kurssille 3 minuuttia è kootaan vastauksia
LisätiedotTietokantaohjelmoinnin tekniikkoja Java-kielellä
Tietokantaohjelmoinnin tekniikkoja Java-kielellä Ville Kuokkanen Helsinki 6. helmikuuta 2003 Relaatiotietokannat nyt seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos i Tietokantaohjelmoinnin
LisätiedotPedacode Pikaopas. Java-kehitysympäristön pystyttäminen
Pedacode Pikaopas Java-kehitysympäristön pystyttäminen Pikaoppaan sisältö Pikaoppaassa kuvataan, miten Windowstyöasemalle asennetaan Java-ohjelmoinnissa tarvittavat työkalut, minkälaisia konfigurointeja
LisätiedotTekniset vaatimukset Tikon 6.5.0
Toukokuu 2015 1 (23) Tekniset vaatimukset Toukokuu 2015 2 (23) 1 Ohjelmapalvelin... 6 1.1 Ohjelmat... 6 1.1.1 Tuetut käyttöjärjestelmät... 6 1.1.2 Muut tarvittavat ohjelmat... 6 1.2 Palvelin (Suositus
LisätiedotSAP. Lasse Metso 14.1.2011
SAP Lasse Metso 14.1.2011 Toiminnanohjausjärjestelmä engl. Enterprise Resource Planning, ERP Integroitu tietojärjestelmä joka palvelee kaikkia yrityksen osastoja. Tuotantoyrityksistä liikkeelle lähtenyt
LisätiedotREST an idealistic model or a realistic solution?
REST an idealistic model or a realistic solution? 17.10.2006 Jari Aarniala jari.aarniala@cs.helsinki.fi Johdanto Representational State Transfer, eli REST Arkkitehtuurinen tyyli hajautetuille (hypermedia)järjestelmille
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA 4 3 OMINAISUUDET
LisätiedotPedacode Pikaopas. Web Service asiakasohjelman luominen
Pedacode Pikaopas Web Service asiakasohjelman luominen Pikaoppaan sisältö Pikaoppaassa kuvataan, Netbeans-työkalulla luodaan valmista olemassa olevaa Web Service palvelua käyttävä asiakasohjelma. Opas
LisätiedotMicrosoft Visual J++ ohjelmointiympäristö
Microsoft Visual J++ ohjelmointiympäristö Ohjelmistotuotantovälineet seminaarin alustus Raine Lehto Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 08.11.2000 Helsinki Sisällys 1 Johdanto...2 2 Sovelluskehys
LisätiedotCommon Language Runtime
hyväksymispäivä arvosana arvostelija Common Language Runtime Jukka Katajisto Helsinki 16.4.2005 Ohjelmointikielten kääntäjät -kurssin seminaarityö HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö
LisätiedotAlkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS Ti Kandidaatintyö ja seminaari
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS Ti5004000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 4.6.2007,
LisätiedotHistoriaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux
Historiaa Linux on Unix-yhteensopiva käyttöjärjestelmä. Unixin perusta luotiin 1964 MIT:ssa aloitetussa MULTICS-projektissa (http://www.cs.helsinki.fi/u/kerola/tkhist/k2000/alustukset/unix_hist/unix_historia.htm)
LisätiedotTI10 Joni Hämäläinen & Jan Lampikari
Seminaarityön raportti 1(11) Opintojakso: Linux Perusteet Opettaja: Tomi Pahula Opintojakson toteutus: Syksy 2012 Opintojakson seminaarityö: 21.11.2012 Opiskelijaryhmä: Opiskelijat: Raportti palautettu:
LisätiedotXML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.
XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus
LisätiedotTyöpöytävirtualisointi
Työpöytävirtualisointi VMware View LIPO - SAMK Liiketoiminta ja kulttuuri Pori Liiketalouden, matkailun, tietojenkäsittelyn, viestinnän ja yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusta. Käyttäjiä noin
LisätiedotP e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa
P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa J2EE - EJB Session Bean Teoria ja ohjelmointitehtävät J2EE - EJB Session Bean 3 YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN... 7 YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN... 7
LisätiedotTikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1
Toukokuu 2012 1 (14) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Asennusohje Toukokuu 2012 2 (14) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 3 1.1..NET Framework 4.0... 3 1.2. Palvelimen Internet
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, Ohjelmistotuotannon työkaluista
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, Ohjelmistotuotannon työkaluista 1 Ohjelmistotuotannon työkaluuista Projektinhallintatyökalut (ei käsitellä tällä kurssilla) CASE- ja mallinnustyökalut (esim. Poseidon)
LisätiedotC# ja.net. Juha Järvensivu 2007
C# ja.net Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi 2007 Sisältö C#.NET-kirjastot C# - C-sharp Standardoitu kieli (2003) Kieli, jossa pyritään yhdistämään C++:n tehokkuus ja Javan helppokäyttöisyys Suunniteltu.NET-ohjelmointiin
LisätiedotRajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat
Tapio Ahomäki Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat 15.9.2016 Trimble yrityksenä Tekla Oy Trimble Solutions Oy Tekla on ollut osa Trimble Corporationia vuodesta 2011 Teklan liiketoiminnan kehitys
LisätiedotHelia Ohjelmointitaito 14.3.2005 Tuomas Kaipainen Mermit Business Applications Oy. 2005 Mermit Business Applications
Helia Ohjelmointitaito 14.3.2005 Tuomas Kaipainen Mermit Business Applications Oy Esityksen sisältö Mermit yrityksenä Perustiedot Toimintamalli Mermit työpaikkana ohjelmistoinsinöörille Esimerkkiprojekti
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Wine API ja Virtualisointiohjelmistot. Markku Yli-Kiikka OH06
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Wine API ja Virtualisointiohjelmistot Markku Yli-Kiikka OH06 Sisällys: Wine API...2 Yleistä Winestä...2 API...2 Historiaa...2 Etuja ja haittoja...3 Virtualisointiohjelmistot...5
LisätiedotTietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä
Tietojenkäsittelyn perusteet 2 Lisää käyttöjärjestelmistä 2011-02-09 Leena Ikonen 1 Systeemiohjelmat Systeemiohjelmiin kuuluvat Kääntäjät ja tulkit (+debuggerit) Käyttöjärjestelmä Linkittäjät Lataajat
LisätiedotCUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen
CUDA Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen Yleisesti Compute Unified Device Architecture Ideana GPGPU eli grafiikkaprosessorin käyttö yleiseen laskentaan. Nvidian täysin suljetusti kehittämä. Vuoden
LisätiedotIoT-järjestelmän ja ulkovalaistuksen ohjauksen hankinta -markkinavuoropuhelutilaisuus
IoT-järjestelmän ja ulkovalaistuksen ohjauksen hankinta -markkinavuoropuhelutilaisuus Teknologia-arkkitehtuuri ja rajapinnat/integraatiot 21.3.2019 Sisältö Alustojen asemoituminen ja pilvivalmius Arkkitehtuuriperiaatteet
LisätiedotTietojärjestelmien yhteensovittaminen turvallisesti älykkäisiin koneisiin
Tietojärjestelmien yhteensovittaminen turvallisesti älykkäisiin koneisiin Tampereen teknillinen yliopisto 28.1.2010 Jouni Vuorensivu Remion Ltd. www.remion.com jouni.vuorensivu@remion.com Jouni Vuorensivu
LisätiedotCVS. Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen
CVS Versionhallintajärjestelmä Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen Käytetään komentoriviltä, myös graafisia käyttöliittymiä saatavilla CVS Kaikki tiedostot
LisätiedotEclipse 3.2 pikku opas versio 1.0. Esittely Uuden projektin perustaminen Sovelluksen luominen Koodin siistiminen Vinkkejä
Anne Benson/Tanja Bergius Opintojakson ict1td002 käyttöön Sivu 1 / 13 Eclipse 3.2 pikku opas versio 1.0 Ohjeen sisältö: Esittely Uuden projektin perustaminen Sovelluksen luominen Koodin siistiminen Vinkkejä
LisätiedotHOJ Haja-aiheita. Ville Leppänen. HOJ, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2012 p.1/10
HOJ Haja-aiheita Ville Leppänen HOJ, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2012 p.1/10 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista (1h)
LisätiedotTech Conference 28.-29.5.2015. Visual Studio 2015, C#6,.NET4.6. Heikki Raatikainen. #TechConfFI
Tech Conference 28.-29.5.2015 Visual Studio 2015, C#6,.NET4.6 Heikki Raatikainen #TechConfFI Yleistä Avoimuus Open Source ja tuki yleisesti käytetyille ei-ms työkaluille Kaikki alustat tuettuna:.net 5
LisätiedotM. Merikanto 2012 XML. Merkkauskieli, osa 2
XML Merkkauskieli, osa 2 Esimerkki: XML-dokumentti resepti maitokaakao
LisätiedotMalliperustainen ohjelmistokehitys - MDE Pasi Lehtimäki
Malliperustainen ohjelmistokehitys - MDE 25.9.2007 Pasi Lehtimäki MDE Miksi MDE? Mitä on MDE? MDA, mallit, mallimuunnokset Ohjelmistoja Eclipse, MetaCase Mitä jatkossa? Akronyymiviidakko MDE, MDA, MDD,
LisätiedotLakki. Lisää ot sik k o osoit t am alla. Nöyrästi vain lakki kourassa... Jussi Vänskä Espotel Oy. vierailuluentosarja OTM kurssi 2010
Lakki Nöyrästi vain lakki kourassa... Jussi Vänskä Espotel Oy vierailuluentosarja OTM kurssi 2010 2.luento: ohjelmistokehityksen päivärutiinit Lisää ot sik k o osoit t am alla Siitä vain reunasta Miten
LisätiedotMcAfee epolicy Orchestrator Pre-Installation Auditor 2.0.0
Julkaisutiedot McAfee epolicy Orchestrator Pre-Installation Auditor 2.0.0 McAfee epolicy Orchestrator -ohjelmiston kanssa käytettäväksi Sisällys Tietoja tästä julkaisusta Uudet toiminnot Parannukset Ratkaistut
LisätiedotCopyright Observis Oy All rights reserved. Observis Oy Ville Kanerva, CTO Heikki Isotalus, COO Datasta tietoa
Observis Oy Ville Kanerva, CTO Heikki Isotalus, COO Datasta tietoa Platform Tuotekehityksen haasteita ja ratkaisuja Haaste: Massiivisten tietomäärien hallinta Ratkaisu: Pilvipalvelun skaalautuvuus Haaste:
Lisätiedot