FIN Lausuntopyyntökysely sote syksy 2016

Transkriptio

1 Lausuntopyyntökysely Vastausaika :23:56 FIN Lausuntopyyntökysely sote syksy TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Siikajoen kunta Kaisu Tuomi Kunnanhallitus 2. Onko vastaaja Voidaanko esityksellä kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta? Jos ei, niin miten ehdotusta tulisi siltä osin muuttaa? Sote -malli parantaa alueiden välistä yhdenvertaisuutta, väestöryhmien kohdalla valinnanvapausmallilla on vaikutusta, joten se on valmisteltava yhdenvertaisuustavoitetta aidosti toteuttavana. Erojen kaventaminen on mahdollista mutta ei kovin nopeasti. Vaikutusta on myös koulutus- ja työllisyyseroilla ja maantieteellisillä etäisyyksillä. Menokasvun nopea taittaminen taloudellisen pakon edessä voi johtaa palvelujen karsimiseen ja toisaalta niiden keskittymiseen, ja siksi nykyisin hyvin toimivia tuotantorakenteita ja palvelujen järjestämismalleja pitää voida hyödyntää Antaako esitys riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? Jos ei, miten tavoitteen saavuttamisen edellytyksiä voitaisiin

2 parantaa? Palvelulupauksen sisältö ja maakuntien rahoitustason on oltava oikeassa suhteessa toisiinsa. Julkisen talouden suunnitelman ja maakuntatalousohjelman tavoitteiden ja keinojen kautta tapahtuva ohjaus on parempi kuin lakiin perustuva. Kustannusleikkureiden on oltava joustavia niin että ne reagoivat taloudellisen toimintaympäristön (tulo- ja menokehitys) muutoksiin. Kunnan puolella oleellista on, että talouden kestävyyttä mittaavat laskelmat ovat kattavat ja ne voidaan esittää uudistuksessa. Myös nykyisin tehokkaasti toimivat kunta-/aluetason ratkaisut on hyödynnettävä ja tähän tarvitaan suunniteltua pitempi siirtymäaika. Esimerkiksi Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä on tehty omistajakuntien ja kuntayhtymän yhteistyönä järjestelmällistä ja johdonmukaista toiminnan ja talouden kehittämistyötä, jonka tuloksena menokehitys on saatu vastaamaan kuntien kantokykyä Toteutuuko demokratia esityksessä riittävällä tavalla? Jos ei, miten esityksen kansanvaltaisuutta voisi vahvistaa? Rajoittaako esitykseen sisältyvä lainsäädäntö itsehallintoa merkittävästi, kun maakunnilla ei olisi verotusoikeutta? Vaaleilla valittavat maakunnan päättäjät olisivat esityksen perusteella vahvassa valtion ohjauksessa, vaikka kunnat ovat valmisteluprosessin aikana korostaneet aitoa itsehallinnollista mallia. Hyväksyttävää on, että valtiovalta ohjaa maakuntien toimintaa strategisella tasolla, jolloin voidaan ottaa huomioon esimerkiksi kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun tavoite sekä kansantalouden reunaehdot. On myös oltava aidosti mekanismeja, joilla asukkaiden (kuntien) suora osallistuminen ja vaikuttaminen on mahdollista samalla tavalla kuin kunnissa vaaditaan. Demokratian kannalta epäkohtia ovat: tuotantotapaa koskevat rajoitukset ja valtion vahva ohjaus, hallinnon järjestämistä koskevat yksityiskohtaiset määräykset, sopimusvapauden rajoittaminen, investointien ohjaus Muodostaako maakuntalaki tarkoituksenmukaisen yleislain tulevien maakuntien hallinnon ja talouden järjestämiselle? kyllä pääosin On hyväksyttävissä perustuslain ja kuntalain mukaisena. Käytännössä tuottamisen ja järjestämisen erottaminen on vaativa tehtävä maakunnan ohjaus- ja johtamisjärjestelmälle, kun siihen vielä yhdistetään operatiiviselle tasolle ulottuva valtion ohjausjärjestelmä.

3 7. 5. Maakuntalain 2 luvussa määritellään maakunnan tehtävät. Onko maakunnalle esitetty tehtäväkokonaisuus uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? kyllä pääosin Maakunnalle annetaan erittäin laaja tehtäväkokonaisuus, jossa yksin sote -palveluiden järjestely on vaativa tehtävä. Pohtia voisi, olisiko maaseudun kehittäminen jätettävä kuntien tehtäväksi, maaseutuhallinnon voidessa siirtyä maakunnan tasolle. Paljon keskustelua on käyty myös kunnan ja maakunnan tehtävien rajapinnoista, erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, jota on esitetty molemmille. Nyt käynnissä olevissa alueellisissa valmisteluissa tämä näkökulma on tullut vahvasti esille ja se on sote - uudistuksessa oleellinen kysymys ja kuuluu lähtökohtaisesti kunnan rooliin. Kunnan elinvoiman vahvistamisessa tarkoituksenmukainen työnjako maakunnan ja kunnan välillä on löydettävä, jotta koko uudistuksen perusta, vahva toiminta ja talous (käytettävissä ja jaettavissa olevat resurssit) riittävät. Maankäyttö ja kaavoitus ovat kunnan perustehtäviä, selkeyttämistarvetta on maakuntakaavan ja kuntatason kaavoituksen välillä. Vesihuollon tehtävien on kuuluttava pääsääntöisesti kunnalle. Muissa kuin ict tukipalveluissa on ratkaisuvalta jätettävä maakuntiin, joiden pitää voida sopia yhteistyöstä alueensa kuntien ja toisten maakuntien kanssa. Tässä on otettava huomioon mm. aluetaloudelliset vaikutukset Maakuntalain 5 luvussa säädetään maakunnan asukkaiden osallistumisoikeuksista. Ovatko osallistumisoikeudet turvattu esityksessä riittävällä tavalla? kyllä On turvattu kuntalain sääntelyn tavoin riittävästi; osallistumisoikeuksien käytännön toteutuminen on ratkaisevaa.

4 9. 7. Maakuntalain 9 luvussa säädetään maakunnan palvelulaitoksesta. Onko siitä esitetty säädettäväksi tuottamisen organisoinnin näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? ei Ei ole tarkoituksenmukaista eikä käytännössä toimiva tilaaja-tuottajamalli; vaikea hahmottaa uuden oikeushenkilön roolia maakuntaorganisaation sisällä. Järjestelmästä uhkaa muodostua sekava, vaikeasti ohjattava ja monimutkainen. Lainsäädännössä maakunnalle on jätettävä palvelutuotannon järjestämisen organisointi Maakunnan talouden ohjaus perustuu erityisesti maakuntalakiin ja maakuntien rahoituslakiin. Ohjaavatko maakuntien rahoitusmalli ja maakuntalain mukainen taloudenohjausmekanismi maakuntien taloudenhoitoa tarkoituksenmukaisella tavalla? ei pääosin Ei ole tarpeen korvamerkitä mitään osaa maakunnan saamasta rahoituksesta tiettyihin menoihin; alijäämän kattamisvelvollisuus on hyväksyttävissä mutta vaatii pitemmän siirtämäajan kuin on esitetty, kun palvelukokonaisuus on laaja. Huomioon on kuitenkin otettava kansantalouden tilanne ja sen antamat reunaehdot myös maakunnille Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntalaista. Ei vastauksia.

5 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 4 :ssä säädettäisiin palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin. Onko säännös palvelujen saatavuuden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? kyllä Säännös on tarkoituksenmukainen ja ohjaa palvelujen toteuttamista ensisijaisesti väestön tarpeiden mukaisina lähipalveluina Maakunnat muodostavat 5 yhteistyöaluetta, joista kussakin on 3 4 maakuntaa. Yhteistyöalueeseen kuuluvat maakunnat laativat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaisen yhteistyösopimuksen. Siinä maakunnat sopivat keskinäisestä yhteistyöstä palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa. Sopimus on oikeudellisesti maakuntia sitova. Onko sopimuksen sitovuus perusteltua? Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaan laadittavassa yhteistyösopimuksessa on sovittava toimenpiteet palvelujen integraation varmistamiseksi. 23 :n mukaisesti palvelun tuottajan velvollisuutena on valmistaa palveluketjujen integraation toteutuminen ja toimittava integraation edellyttämässä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ovatko säännökset riittäviä

6 asiakaslähtöisen integraation toteutumiseksi? kyllä pääosin Asiakaslähtöinen integraatio syntyy toimintakulttuurin kautta. Yhteistoimintamenettely ja siihen liittyvä sopimusmenettely tulee pitää joustavana ja maakuntien omissa käsissä. Valtiovallan rooli on viimesijainen tilanteissa, joissa maakunnat eivät jostain syystä pääse sopimukseen tai jokin tärkeä osa-alue jää jollakin alueella hoitamatta Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan valtion ohjausta vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa (19, 4 luku, 6 luku). Onko tämä uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta perusteltua? ei Ohjauksen vahvistaminen ei ole tarpeen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat toimineet nykylainsäädännön pohjalta pääsääntöisesti hyvin. On varottava, ettei synnytetä 1990 luvun suunnittelujärjestelmää, jossa resursseja käytettiin epätarkoituksenmukaisesti ja tehottomasti. Maakuntien itsehallinnollista päätösvaltaa palvelujen lainsäädännöllä jo nyt ohjatussa toteuttamisessa ei ole syytä valtion ohjauksella kaventaa; on vaarana, että syntyisi turhaa byrokraattista tehottomuutta Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Onko järjestämisen ja tuottamisen erottaminen uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta tarkoituksenmukaista? ei Järjestely toisi päällekkäistä hallintoa ja monimutkaisesti ja vaikeasti ohjattavan kokonaisuuden. Toiminnan sisäinen organisointi tulee jättää maakunnan asiaksi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n

7 mukaan maakunnalla on yhtiöittämisvelvollisuus maakunnan hoitaessa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai jos palvelut ovat valinnanvapautta koskevissa säännöksissä tarkoitetun laajan valinnanvapauden piirissä. Onko ratkaisu tarkoituksenmukainen? kyllä pääosin Pakottava yhtiöittämisvelvoite ei ole perusteltu. Päätöksenteko-oikeuden on kuuluttava maakunnalle, jolloin myös kuntien ja kuntayhtymien olemassa oleva osaaminen voidaan hyödyntää erityisesti siirtymävaiheessa Muut vapaamuotoiset huomiot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista. Ei vastauksia Kysymys vain kunnille: Voimaanpanolaissa on tarkoitus säätää siitä, mihin maakuntaan kunnat kuuluvat uudistuksen tullessa voimaan. Katsotaanko kunnassanne, että sen tulee kuulua voimaanpanolain 5 :ssä esitettyyn maakuntaan? kyllä Aiemmin kunta on ilmoittanut kuuluvansa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan Kysymys vain kunnille: Mikäli vastasitte edelliseen

8 kysymykseen ei, mihin maakuntaan kunnan tulisi kuulua ja miksi? (Kunnan tulee toimittaa valtuuston päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön) Ei vastauksia Väliaikaishallinnosta sekä väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävistä ja toimivallasta säädetään voimaanpanolain 2 luvussa. Onko väliaikaishallinnosta säädetty riittävällä tavalla? kyllä pääosin Toimivallan ja vastuidenjako on selkeytettävä: poliittiset ohjausryhmät/vapaaehtoisuus vs. viranhaltijatason enemmistöpäätökset ja näiden merkitys käytännön tasolla. Sote kuntayhtymät tulee myös ottaa huomioon, koska niissä on paljon henkilöstöä ja omaisuutta, joiden siirtoon liittyvät asiat välikaikaishallinto valmistelee Voimaanpanolain 14 :n mukaan kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavissa organisaatioissa työskentelevä henkilöstö siirtyisi maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Lisäksi henkilöstö, joka muualla kunnan hallinnossa tai tukipalveluissa tekee pääasiallisesti sosiaalija terveydenhuollon tehtäviä, siirtyisi maakuntien palvelukseen. Onko henkilöstön siirtymisestä esitetty säädettäväksi henkilöstön aseman näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti?

9 kyllä pääosin Henkilöstön, joka kunnissa liittyy sote palvelujen tuottamiseen, on siirryttävä maakuntiin. Palkkaharmonisoinnissa on oltava riittävän pitkä aika, jotta siitä johtuvat lisäkustannukset eivät söisi tavoiteltua kustannussäästöä. Tähän liittyy se, että kuntien ja kuntayhtymien mahdollisuutta toimia palvelujen tuottajana on harkittava riittävän pitkänä siirtymäaikana (3-5 vuotta) Voimaanpanolain 4 luvun mukaan lakisääteisten kuntayhtymien koko omaisuus sekä kuntien irtain omaisuus siirtyy maakunnille. Kuntien toimitilat ja kiinteistöt jäävät kuntien omistukseen. Onko omaisuusjärjestelyjä koskeva ratkaisu hyväksyttävä? ei pääosin Järjestely on hyväksyttävissä vain, mikäli kunnalle ei jää siirtymäajan jälkeen tyhjilleen jäävää kiinteistöomaisuutta. Tässä on merkitystä myös sillä, miten kunta pystyy vaikuttamaan erityisesti sotepalvelujen sijoittumiseen ja kunnan asukkaiden kannalta tarkoituksenmukaiseen palveluverkkoon. Huomioon on otettava, että kunnilla on perustuslain suoja tässä Jos vastasitte edelliseen kysymykseen ei tai ei pääosin, millä tavoin omaisuusjärjestelyt pitäisi toteuttaa? Maakunnan vastuuta on korostettava, muutoksessa kunnille ei voida jättää niiden taloutta kohtuuttomasti rasittavaa kiinteistöomaisuutta. Erityisesti pienissä kunnissa voi tulla vaikeuksia löytää tyhjilleen jääville tiloille järkevää käyttöä. Omaisuus pitää myös arvioida yhtenäisin perustein ja siirtää normaalin omaisuudenluovutuksen periaattein maakuntien käyttöön Voimaanpanolain 41 :ssa säädettäisiin kunnan

10 tuloveroprosentista vuosina Pidättekö veronmaksajien yhdenvertaisen aseman näkökulmasta perusteltuna, että kuntien veroprosentteja esitetään rajoitettavaksi kolmen vuoden määräajaksi? ei pääosin Rajoitus on ongelmallinen kunnan itsemääräämisoikeuden näkökulmasta ja voi aiheuttaa ongelmia myös toiminnan ja talouden tasapainon turvaamisessa Voimaanpanolain 42 :n mukaan maakunnan on perustettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain tarkoittamat maakunnan palvelulaitoksen tytäryhtiöt, jotka tuottavat lailla erikseen säädetyn laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita siten, että yhtiöittäminen on toteutettu Onko esitetty siirtymäaika riittävä maakunnan yhtiömuotoisen tuotannon organisoimiseksi? ei Yhtiöittämisvelvoitteen määräaikaa voisi jatkaa kolmella vuodella (2019 eteenpäin). Velvoite siirtymäsäännöksineen lisää epävakautta ja voi vaikeuttaa maakunnan perustehtävän toteuttamista sote palvelujen järjestämiseksi Muut vapaamuotoiset huomiot voimaanpanolaista.

11 Ympäristöterveydenhuollon maininnat puuttuvat voimaanpanolain pykälistä 1, 2, 3 6 ja Valtio rahoittaa perustettavien maakuntien toiminnan, eli vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamisesta osoitetaan valtiolle. Onko ratkaisu uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? ei pääosin Vrt. itsehallinto ja rahoitus, eivät ole tasapainossa; valtionohjauksen merkitys korostuu tässä Maakuntien tuloja ovat valtion rahoitus (3 ) sekä asiakas- ja käyttömaksutulot (4 ). Lisäksi maakunnat voivat ottaa lyhytaikaista lainaa (3 ). Valtion rahoituksen kasvua rajoitetaan vuosittaisessa tarkistuksessa julkisen talouden kantokyvyn turvaamiseksi (6 ja 29 ). Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisääteisistä tehtävistä? ei pääosin Tiukka alijäämän kattamisvelvoite voi aiheuttaa tässä ongelmia. Erityisesti ensimmäiset vuodet ovat kriittisiä, kun muutoksiin aina sisältyy lisäkustannuksia. On myös huomattava, että hyödyt tulevat usein viiveellä ja muutos vaatii investointeja (esimerkiksi digitalisaatio).

12 Ovatko maakuntien valtion rahoituksen määräytymisessä käytettävät palvelujen käyttöä kuvaavat tarvetekijät (luku 3, ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin) ja niiden painokertoimet perusteltuja? kyllä Tarvetekijät ovat perusteltuja. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painokerroin on pieni ja maakunnan vaikutus siihen on marginaalinen ( kyseessä on etupäässä kunnille kuuluva tehtäväkokonaisuus) Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa siirrytään asteittain menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen. Onko maakuntien rahoitukselle vuosille esitetty siirtymäaika (27 28 ) riittävä? kyllä Siirtymäaika voisi olla esitettyä lyhyempikin Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntien rahoituslaista. Ei vastauksia Pidättekö esitettyjä tapoja maakuntajaon

13 muuttamiseksi tarkoituksenmukaisena? (erityisesti maakuntajakolain 2 ja 10 ) kyllä pääosin Vastaavat pääosin kuntarakennelain menettelyä Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntajakolaista. Ei vastauksia Ovatko valtionosuusjärjestelmään esitetyt, soteuudistuksesta aiheutuvien merkittävien kuntakohtaisten muutosten lieventämiseksi esitetyt tasausjärjestelyt ja muut muutokset hyväksyttäviä ja riittäviä (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 24, b ja 55 )? kyllä Tasausmekanismit pääosin riittävät uudistuksista aiheutuvia taloudellisia muutoksia Ovatko valtionosuuskriteerit (ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -kriteeri) sekä niiden painotukset perusteltuja (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta,

14 luku 2 sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 3 )? Vapaamuotoiset huomiot hallituksen esityksen valtionosuuskokonaisuudesta. Ei vastauksia Pidättekö maakuntien rahoituksen keräämiseksi esitettyjä valtion verojärjestelmän muutoksia hyväksyttävinä? kyllä pääosin Verotusoikeus lisäisi päätöksenteon vastuunkantoa ja läpinäkyvyyttä kuten kunnissa. Kunnille on esitetty verokaton asettamista, mikä voi aiheuttaa ongelmia itsehallinnollisen organisaation toiminnan rahoitukselle Vapaamuotoiset huomiot verolaeista. Kiinteistöveron säilyminen kunnallisena verona on ehdottoman hyvä, samoin yhteisöveron tuoton kunnallinen oikeus. Erityisesti on huolehdittava, että voimalaitoskunnat eivät joudu uudistuksessa huonompaan asemaan kuin ovat nyt. Siikajoen kunta kannattaa tässä Suomen Kuntaliiton kannanottoa kohtaan 37 kokonaisuudessaan Kunnallista henkilöstöä koskevan lainsäädännön

15 soveltamisalaa ehdotetaan muutettavaksi koskemaan myös maakuntien henkilöstöä. Maakuntien työnantajaedunvalvontaa hoitaisi uudella lailla säädettävä Kunta- ja maakuntatyönantajat KT. Onko henkilöstön asemasta ja työnantajaedunvalvonnasta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? Onko eläkkeiden rahoittamisesta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? Vapaamuotoiset huomiot henkilöstön asemasta ja/tai työnantajaedunvalvonnasta sekä eläkkeistä. Ei vastauksia Miten arvioitte uudistuksen vaikuttavan oman taustaorganisaationne asemaan? Kuntaliiton kannanotto sopii myös Siikajoen kunnalle. On huolehdittava, että kunnalla on myös jatkossa todelliset mahdollisuudet rahoittaa sille kuuluvat tehtävät, joista erityisesti sivistystoimen merkitys kokonaisuudessaan vain kasvaa (vrt. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen) Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisääteisistä tehtävistä uudistuksen voimaan

16 tultua? Edellytykset eivät näytä kovin hyviltä. Tässä Kuntaliiton kannanotto on hyvä Mihin aiheeseen/aiheisiin liittyvää valtakunnallista tukea katsotte tarvitsevanne sote- ja maakuntauudistusten alueelliseen toteutukseen (voitte valita usemman vaihtoehdon)? Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta. Ei vastauksia Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset. vastauksia.