Pohjois-Suomen EAKR ohjelman toteumakatsaus. Seurantakomitean Kokkola. ohjelmakoordinaattori Tuija Puumala

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen EAKR ohjelman toteumakatsaus Seurantakomitean Kokkola ohjelmakoordinaattori Tuija Puumala

2 Rahoitus Pohjois-Suomen EAKR ohjelman kokonaisvolyymi vuosina on yhteensä EU (28 %) Valtio (22 %) Kunnat (7 %) yksityinen (arvio) (43 %) Yhteensä

3 Tilanne (milj. ) (Lähde: EURA2007 raportti 4 lisättynä Finnveran tiedolla ) EU+valtio Kunta + muu julkinen Julkinen yhteensä Yksityinen Kaikki yhteensä Kehys ,708 72, , , ,611 Sidottu ,133 97, , , ,101 Sidottu % 58,6 % 134,5 % 67,5 % 79,2 % 72,6 % Sidottu + varattu ,839 97, , , ,659 Sidottu + varattu % 65,1 % 134,2 % 73,2 % 79,0 % 75,7 %

4 Toteutuminen toimintalinjoittain (tilanne , Finnveran osalta , ei sisällä hallinnointikorvausta) Julkinen kehys Sidottu julkinen milj. Sidottu % TL 1 Yritystoiminta 223, ,823 60,3 % TL 2 Innovaatiotoiminta ja osaaminen TL 3 Saavutettavuus ja toimintaympäristöt 232, ,696 57,2 % 141, ,859 98,6 % TL 4 Tekninen tuki 24,901 12,711 51,0 % Yht 622, ,090 67,5 %

5 Lissabonin strategian toteuttaminen Tavoite 76,2 % (vaade vähintään 75 %) (Lissabonin strategian mukaisten menoluokkien osuus myönnetystä EAKR -osuudesta) EU+valtio osuudesta Julkisesta Toteutunut 68 % ( tilanteessa) Toteutunut 71 % ( tilanteessa) Toteutunut 72 % ( tilanteessa) 66 % P-S Lissabonin strategian mukaisuutta alentaa Matkailuhankkeet Äkilliset rakennemuutosvarat alkuohjelmakausi painottunut TL 3

6 Menoluokat maakunnittain (tilanne , Finnveran osalta myös tieto) Lissabonin strategiaa tukevien menoluokkien osuus (EU+valtio rahoituksesta) Pohjois-Pohjanmaa 78 % Lappi 72 % Keski-Pohjanmaa 76 % Rakennemuutoshankkeet 39 % Ylimaakunnalliset 98 % Yhteensä 72 %

7 Kooste menoluokista ( tilanne, Finnveran osalta myös tilanne) OSUUS MYÖNNETYSTÄ EU+VALTIO RAHOITUKSESTA YHTEENSÄ Tutkimus ja teknologinen kehittäminen, innovointi ja yrittäjyys K-P P-P Lappi Rakenne muutos Ylimaak Yhteensä Tavoite 67 % 70 % 63% 30 % 95 % 64 % 59,6 % Tietoyhteiskunta 9 % 6 % 8 % 3 % 3 % 7 % 12,0 % Liikenne 2 % 7 % 4 % 20 % 0 % 6 % 3,7 % Energia 0 % 1 % 0 % 6 % 1 % 1 % 4,7 % Ympäristön suojelu ja riskienehkäisy 4 % 3 % 4 % 26 % 2 % 4 % 1,1 % Matkailu 3 % 10 % 16 % 11 % 0 % 11 % 10,6 % Kulttuuri 3 % 3 % 4 % 3 % 0 % 3 % 4,4 % Investointi sosiaaliseen infraan 11 % 0 % 0 % 2 % 0 % 1 % 0 %

8 Yksittäiset isoimmat menoluokat ( tilanne myös Finnveran osalta) Muu investointi yrityksiin 14 % Osuus myönnetystä EAKR+valtio Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja keskisuurten yritysten kesken sekä näiden ja tutkimus- ja koulutusorg Muu tuki matkailupalveluiden kehittämiseksi 9 % 10 % 9 % TTK-infrastruktuuri 8 % Edistyneet tukipalvelut yrityksille 6 % Tuki pk-yrityksille ympäristön kannalta suotuisien tuotteiden ja tuotantomenetelmien edistämiseksi Muut Alle 5 % 5 %

9 Rahoituksen suuntautuminen ent. tavoite 6 alueille (saatu erityismääräraha) Tavoite 56 % EAKR kehyksestä (EAKR 173 milj. ) (tarkoittaa sitä, että Lappi 100 %, K-P ja P-P noin 36 %) Toteutuneet maksatukset mennessä (EAKR+valtio) 141,547 milj., josta ent 6 alueille 78,805 milj. (ilman Finnveraa) = 56 % K-P 45,9 % (yritystuista 45%) P-P 31,7 % Lappi 99,9 % Rakennemuutos 92,5 % Ylimaakunnalliset 53,9 % (Kaustisen stk, Nivala-Haapajärvi, Siikalatva, Oulunkaari, Koillismaa, Lappi)

10 Rahoituksen suuntautuminen ent tavoite 6 alueille (saatu erityismääräraha) Tavoite 56 % EAKR kehyksestä (EAKR 173 milj. ) (tarkoittaa sitä, että Lappi 100 %, K-P ja P-P noin 36 %) Toteutuneet sidonnat mennessä (EAKR+valtio) 309,507 milj., josta ent. 6 alueille 163,010 milj. (ilman Finnveraa) = 53 % K-P 36,2 % P-P 29,3 % Lappi 96,9 % Rakennemuutos 76,1 % Ylimaakunnalliset 75,4 % (Kaustisen stk, Nivala-Haapajärvi, Siikalatva, Oulunkaari, Koillismaa, Lappi)

11 Rahoituksen saajat ( mennessä sidotuista) 7 % 5 % 6 % 9 % 3 % Sidottu julkinen rahoitus ( ) 2 % 2 % 9 % 1 % 1 % 0 % 0 % 0 % 20 % 35 % Yritys Kunta Yliopisto Valtion viranomainen Kuntayhtymä Muu Ammattikorkeakoulu Valtion liikelaitos Maakuntaliitto Tutkimuslaitos Järjestö tai yhdistys Muu yhteisö Ammatillinen oppilaitos Säätiö Muu oppilaitos 6 % 5 % 4 % 9 % 2 % 2 % 1 % 1 % 1 % 3 % 10 % Sidottu EAKR+valtio ( ) 0 % 0 % Yritys 12 % 44 % Kunta Yliopisto Valtion viranomainen Kuntayhtymä Muu Ammattikorkeakoulu Valtion liikelaitos Maakuntaliitto Tutkimuslaitos Järjestö tai yhdistys Muu yhteisö Ammatillinen oppilaitos Säätiö Muu oppilaitos

12 TOIMINTALINJA 1 YRITYSTOIMINNAN EDISTÄMINEN NUTS2 Pohjoinen yrityskenttä yrityskoon mukaan 2009 toimipaikkoja henkilöstöä liikevaihtoa M Toimipaikkoja Liikevaihto M Henkilöstö

13 TL 1 Ohjelman keskeisten teemojen toteutuminen (sidottu EAKR+ valtio , Finnveran osalta tieto) 52 % Tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistäminen, teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen (sekä uusiutuvan energian käytön edistäminen) 37 % Uuden liiketoiminnan synnyttäminen ja yritysten kasvun edistäminen 11 % Tieto- ja viestintäteknologioiden sekä sähköisten palveluiden kehittäminen

14 TL 1 Yritystoiminnan edistäminen Suorien yritystukien merkitys Finnveran rooli Liittojen rooli Verkostoituminen Kehittämishankkeissa (25 kpl) mukana yritystä (joista 78 % alle 10 henkeä 93 % alle 50 henkeä työllistäviä)

15 HAETUT YRITYSTUET /ELYT Haetut yritysten kehittämisavustukset ja toimintaympäristötuet ELY alueittain Hakemusten määrä Haettu euromäärä P-P ELY Lapin ELY Pohjanmaan ELY/K-P P-S yht

16 Esimerkki yrityshankkeesta Tapojärvi Oy (suurin yksittäinen yrityshanke P-S EAKR ohjelmassa) Teräskuonan jatkojalostus (EAKR), julkinen rahoitus 2,8 milj. käynnistys finanssikriisin jyllätessä ainutlaatuinen toimintatapa maailmassa; aiemman jätteen sijasta CE-merkittyjä rakennuskiviä, murskaa, sepeliä Muita kehittämistoimenpiteitä mm. rakennerahasto ja Tekes varoin Henkilöstö-/esimieskoulutuksia Prosessien kehittämistoimenpiteitä (tuotannonohjaus, rikastamoprosessit) Kansainvälistymistoimenpiteitä Investointeja Euroja! Yhdessä tekemistä! Sparrausta! Uskoa itseen - muutkin uskovat!

17 Esimerkkihanke TL 1 Versosta yrittäjäksi Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan yritystoiminnan kehittämishanke(a30021) Toteuttaja: Haapaveden Teknologiakylä Oy Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan liitto (TEM) Toteutusaika: Kokonaiskustannukset: (EAKR+valtio 70 %, kunnat 19 %, yksityinen 11 %) Hankkeen päätavoitteena oli yrityshenkisen ilmapiirin, laadukkaiden yrittäjyyskehitys- ja tukipalveluiden sekä kansallisten ja kansainvälisten verkostojen kehittäminen. Hankkeessa on kehitetty yrityspalvelujärjestelmää, jonka ansiosta yrityspalveluiden tarjoaminen etenkin perustettavalle yritykselle on aiempaa laadukkaampaa. Esihautomo- ja hautomopalveluiden tuotteistamisella on edesautettu kasvuyritysten syntyä ja näiden saattamista mm. Tekes rahoituksen asiakkaiksi. Alueellisessa verkostoitumisessa on onnistuttu melko hyvin, osittain myös kansainvälisessä (mm. verkostoiminen Saksalaisen Aachenin alueen hautomoiden kanssa). Hankkeella oli toimintansa aikana yhteensä 150 asiakasta, joista aktiivisia 105. Aktiivisiksi asiakkaiksi on laskettu kaikki sellaiset yritykset tai yksityishenkilöt, joiden kanssa on lähtenyt käyntiin jokin prosessi tai selvitys (esim. kehityspilotti, liiketoiminnan suunnittelu, tuotekehitysprojekti jne.). Hanke on synnyttänyt 29 uutta yritystä ja saman määrän välittömiä uusia työpaikkoja (perustettuihin yrityksiin syntyneet uudet työpaikat). Välilliset työpaikkavaikutukset on arvioitu noin kolminkertaisiksi.

18 TOIMINTALINJA 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Metalli- ja kaivannaisteollisuus Painettava älykkyys Hyvinvointiala Ympäristöteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Matkailu Elämysteollisuus Matkailu Luovat alat Pohjoisuuden tutkimus ja kylmäosaaminen Kaivannaisteollisuus Alueen vahvuuksiin ja yrityselämän tarpeisiin perustuvat tutkimus-, kehittämis- ja oppimisympäristöt Erikoistuneiden huippuosaamiskeskittymien synnyttäminen alueelle Verkostoituminen Kemia Hyvinvointiteknologia ICT Kaivannaisteollisuus

19 TL 2 varojen suuntautuminen (Sidottu EU+valtio mennessä) T&k toimintaan 77 % varoista Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pk-yritysten kesken sekä niiden ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, oppilaitosten, alueviranomaisten sekä tutkimus-, tiedeja teknologiakeskusten kanssa 26 % TTK infrastruktuuri 25 % Tutkimuskeskusten TTK-toimet 17 % Muut toimenpiteet tutkim, innovoinnin ja yritt. edistämiseksi 9 % Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille 8 % Muut alle 5 % Investointi suoraan tutkimukseen ja innovointiin liittyviin yrityksiin (innovatiiviset teknologiat, korkeakoulujen perustamat uudet yritykset, nykyiset TTK-keskukset ja yritykset jne) jäänyt paitsioon

20 Tekniikan ja luonnontieteiden tutkimusympäristö Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa, LuTek2013 (A30408) Toteuttaja: Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Rahoittaja: Keski-Pohjanmaan liitto (TEM) Toteuttamisaika: Kokonaisrahoitus: (josta EU+valtio , kunnat , yksityinen ) Tutkimusympäristön rakentaminen perustuu aluekeskusohjelmassa, osaamiskeskusohjelmassa ja maakuntaohjelmassa valittujen painopistealojen (kemia, ICT, laser sekä muovit ja komposiitit), ympärille. Tekniikan ja luonnontieteiden tutkimusympäristöä kehittämällä luodaan toimiva tutkimusverkosto alueellisesti tärkeille painopistealoille, kootaan tehokkaasti yhteen olemassa olevat resurssit ja infrastruktuuri sekä vahvistetaan alueellista osaamista ja tutkimuksen vaikuttavuutta myös kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyisellä tavalla. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa tekniikan ja luonnontieteiden aloilla toimivien yliopistojen (Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto) sekä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun, Teknologiakeskus KETEK Oy:n ja Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän kanssa. Tutkimusympäristöjen toteutukseen ei ole saatavissa rahoitusta Tekesiltä, Suomen Akatemialta tai emoyliopistolta, ja siksi juuri tämän kaltaisia hankkeita tulee tukea alueellisesti käytettävissä olevin kehittämisvaroin. Projektin kautta alueelle on syntynyt erittäin korkealuokkaista osaamispääomaa. Alueellinen vahva tutkimusosaamisen on myös tärkeä avain pitämään työpaikat alueella. Tähän mennessä hanke on vaikuttanut vahvasti 21 t&k työpaikan syntymiseen. Hanke on myös muuttanut alueellista hanketoimintaa, saamalla aikaan useita toimialojen (Esim. ICT, kemia) välisiä yhteishankkeita. Tutkimusympäristön kautta on saatu aikaan alueellista osaamispääomaa kasvattavia hankkeita, joille on sitten järjestynyt rahoitus esimerkiksi Tekesin tai Akatemian kautta. Hankkeessa tehdään konkreettista kansainvälistä yhteistyötä mm. seuraavissa maissa sijaitsevien tutkimuslaitosten kanssa: Ranska, Saksa, Norja, Ruotsi, U.S.A. ja Hollanti.

21 Muita esimerkkejä Vuorialan innovaatioympäristö Tavoitteena olla johtava vuorialan koulutus- ja tutkimusympäristö Suomessa Mahdollistaa kaivoksen koko elinkaareen liittyvän tutkimuksen (tehokkuus, energia, ympäristöasiat, sivukiven hyötykäyttö, työturvallisuus jne) Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Strategia ja innovaatio ohjelma tehty Kansallinen perusverkosto luotu Elinkeinoelämän ja matkailun julkisten organisaatioiden yhteistyömallien kehittäminen Ainutlaatuinen toimintamalli sekä kansallisesti että kansainvälisesti Haapakenttä (toimintaympäristötukihanke) Puuterminaali uusi tapa käsitellä ja varastoida puuta energiakäyttöön Tavoitteena 70 uutta työpaikkaa Levi Digit (toimintaympäristötukihanke) sähköisen liiketoiminnan välineiden (mobiilipalveluiden)kehittäminen alueen matkaíluyritysten kilpailukyvyn parantamiseksi ja myynnin ja markkinoinnin tehostamiseksi

22 TL 3 Alueiden saavutettavuus ja toimintaympäristön parantaminen Keskeiset teemat 1) Alueiden vetovoimaisuuden lisääminen 2) Luonnonympäristön tilan turvaaminen ja parantaminen 3) Uusiutuvan energian käytön ja energiatehokkuuden edistäminen

23 TOIMINTALINJA 3 ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUDEN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN PARANTAMINEN Rahoitetuilla toimenpiteillä ennen kaikkea laaja-alaista vipuvaikutusta alueen kehittämistoimintaan!

24 TL 3 kohdentuminen (sidottu EU+valtio ) Matkailu 30 % Liikenne 25 % Ympäristön suojelu ja riskien ehkäisy 16 % Kulttuuri 12 % Tutkimus, teknologinen kehittäminen, innovointi ja yrittäjyys 8 % Tietoyhteiskunta 5 % Energia 3 %

25 Mitä pääasiassa rahoitettu (187 hanketta) Sidottu julkinen rahoitus mennessä 139,859 milj., josta kuntien panos huomattava (63,498 milj.) Suurimmalla osalla hankkeista liittymäkohta matkailuelinkeinoon Vetovoimaisuus/laadukas toimintaympäristö Matkailukeskittymien kokonaisvaltaisia kehittämissuunnitelmia ja niihin liittyviä investointeja Kaupunki ja kuntakeskusten kehittämissuunnitelmia ja näihin liittyviä investointeja Tapahtumamatkailun kehittämishankkeita Kulttuurikohteiden kunnostamishankkeita Vesistöjen ja ympäristön kunnostushankkeita Aluemarkkinointi ja rekrytointihankkeet Saavutettavuus ja toimiva logistiikka Lentokenttä- ja satamainvestoinnit (Oulu, Kuusamo, Kemijärvi, Raahe, Kalajoki) Vesi- ja viemäröintihankkeet (matkailukeskittymien tarpeista lähteneet) Pienimuotoiset liikennejärjestelyt (alikulut, kevyenliikenteen väylät, matkailu-/elinkeinoliittymä) Sähköiset palvelut (saatavuus, sisältötuotanto), mm. K-P:n maakuntaverkko, INTERaktiivinen Tornio Ympäristöriskien hallinta ja uusiutuva energia Pohjavesien suojelusuunnitelmat ja selvityshankkeet Jätehuollon kehittämishankkeita Uusiutuvan energian yrityskeskus Energiatoimiston perustaminen Ilmastostrategiat ja tuulivoimaselvitys

26 Suurimmat rahoitetut hankkeet Oulun lentoaseman asemarakennuksen laajennus ja muutostyöt julkinen rahoitus 12 milj. (josta EU+valtio 4 milj.) Raahen syväsatama (3 vaihetta), julkinen rahoitus 9,4 milj. (EU+valtio 2,824 milj. ) Kuusamon lentoaseman asemarakennuksen laajennus ja saneeraus, myönnetty julkinen rahoitus 7,700 milj. (toteutunut 4,463 milj. ) Taiteiden talo, Rovaniemi, julkinen rahoitus 6,8 milj. (EU+valtio 3,2 milj. )

27 Taiteiden talo, Korundi (A30256) Lapin kohteista mittavin on Lapin liiton (OKM) rahoittama Taiteiden Talo investointihanke (A30256), jossa vanha postiautovarikko saneerataan kulttuurikäyttöön. Tavoitteena on tehdä talosta pohjoisen alueen keskeinen kulttuurin osaamiskeskus. Hankkeelle suunniteltu julkinen kokonaisrahoitus on yhteensä 6,800 milj. (josta EU+valtio 47 %). Hankkeen toteuttaa Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy ajalla maailman toiseksi kovimmaksi mineraaliksi luokitellun korundin parhaat yksilöt löytyvät juuri Lapista -

28 Esimerkki TL 3 rahoitetusta hankekokonaisuudesta Oulunsalon Varjakan alueen kehittämiseen liittyvä EAKR hankekokonaisuus * Varjakka 2020 hanke (P-P ELY/YM) * Varjakka kestävä seudullinen matkailukeskus 2020 (P-P liitto/ TEM) * Varjakan ja Akion kulttuuri- ja luontoreitin toteuttaminen oppimisympäristönä (PPL/TEM) * Valtakunnallisesti arvokkaan Valjakan kartanon alueen peruskorjaaminen matkailu-, järjestö- ja oppimiskäyttöön (P- P ELY/YM) * Limingan lintuvesiin kuuluvan Aikionlahden kunnostaminen (P-P ELY/YM) Vuonna 2025 Varjakka on kansallinen kohde, jossa yhdistyvät työ, oppiminen, virkistäytyminen ja matkailu. Vuonna 2035 Varjakka on kansainvälinen kohde ja pohjoisen Suomen ylpeydenaihe, joka on kuuluisa erityisestä paikan hengestään.

29 Suurimmat rahoitetut hankkeet Oulun lentoaseman asemarakennuksen laajennus ja muutostyöt julkinen rahoitus 12 milj. (josta EU+valtio 4 milj.) Raahen syväsatama (3 vaihetta), julkinen rahoitus 9,4 milj. (EU+valtio 2,824 milj. ) Kuusamon lentoaseman asemarakennuksen laajennus ja saneeraus, myönnetty julkinen rahoitus 7,700 milj. (toteutunut 4,463 milj. ) Taiteiden talo, Rovaniemi, julkinen rahoitus 6,8 milj. (EU+valtio 3,2 milj. ) Saamelaiskulttuurikeskus, julkinen rahoitus 5,1 milj. (EU+valtio 2,2 milj. ) Teräskuonan jalostus/tapojärvi Oy, julkinen rahoitus 2,8 milj. (yritystukihanke)

30 HORISONTAALISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kumppanuus + Maakunnan toimijoiden vahva verkostoituminen + poikkihallinnollisten ja toimialojen välisten rajojen rikkominen + keskushallinnon ja alueiden välinen kumppanuus Vielä tehtävää Aito verkostoituminen maakuntien kesken ja yli maakuntarajojen Kansainvälisten kumppanuuksien solmiminen

31 Kestävä kehitys ja ympäristövaikutusten arviointi Käytössä Suomen normaalit vakiintuneet menettelyt ympäristövaikutuksia arvioitaessa ja negatiivisia ympäristövaikutuksia ehkäistäessä (investointien osalta rakennus ja ympäristöluvat lupaehtoineen ja seurantavelvoitteineen) Ympäristöpositiivisten hankkeiden osuus Tavoite 20 % (myönnetystä EAKR rahoituksesta) Toteutunut 38,7 % (myönnetystä EAKR+ valtio osuudesta) Hiilidioksidipäästöjä vähentävien osuus 2,5 % Kasvihuonepäästöjä vähentävien osuus 2,6 % Ei rahoitettu hankkeita, joilla huomattavia ympäristöhaittoja

32 P-S EAKR ohjelman merkittävimmät ympäristövaikutukset Ohjelma nopeuttaa ympäristökuormituksen alenemista Varoilla on luotu pohjaa ympäristön kannalta positiivisiin toimiin (maakunnalliset strategiat, selvitykset, hoitosuunnitelmat, ympäristön tilan seurantamenetelmien kehittäminen jne.) näkyy positiivisina ympäristövaikutuksina tulevaisuudessa tiedon hyödyntäminen ympäristön kannalta suotuisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen (t&k -toiminta sekä yritystuet) matkailu- ja virkistyskäyttö kestävällä tavalla (luonnon kulumisen estäminen) luonto- ja kulttuurikohteiden kunnostaminen vesistökuormituksen alentaminen asumis- ja vapaa-ajan viihtyvyyden parantaminen

33 Tasa-arvon toteutuminen ja syrjimättömyys - missä erityisesti onnistuttu, missä ei - + Alueellisen tasa-arvon edistämisessä Omat kehittämisresurssit käytössä harvaan asutuimmilla alueilla (ent tv 6) Poistettu saavutettavuuteen liittyviä haittoja (liikenne- ja tietoliikenneyhteydet, sähköisten palveluiden kehittäminen jne.) Luotu edellytyksiä myös syrjäisemmillä seuduilla toimiville yrityksille pärjätä kiristyvässä kilpailussa (verkostoituminen, ICT:n hyödyntäminen jne.) - Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen - naisyrittäjyyden edistämisessä (70 % miehiä) - t&k työpaikat/naiset (21 % syntyneistä naistyöpaikkoja) (+) naistyöpaikat

34 Työpaikkavaikutukset mennessä (EURA raportti + TUKI2000 osalta loppuun maksetut , ei sisällä Finnveraa, prosentti kuvaa kullekin toimintalinjalle asetetun tavoitteen toteutumista) TL 1 TL 2 TL 3 Yhteensä Tavoite Uudet yritykset 26 % 65 % 78 % 39 % naisten perustamat 21 % 40 % 30 % 26 % 630 Uudet työpaikat 22 % 114 % 117 % 35 % naistyöpaikat 20 % 66 % 165 % 31 % t&k työpaikat 30 % 49 % 44 % 1 000

35 Työpaikkavaikutukset (yritystukien osalta loppuunmaksetut, ei sisällä Finnveraa) Tavoitteet TL 1 TL 2 TL 3 Yhteensä Uudet yritykset joista naiset Uudet työpaikat joista naiset joista t&k työpaikat Toteutunut TL 1 TL 2 TL 3 Yhteensä Uudet yritykset joista naiset Uudet työpaikat joista naiset joista t&k työpaikat Toteutumis % TL 1 TL 2 TL 3 Yhteensä Uudet yritykset 26 % 65 % 78 % 39 % joista naiset 21 % 40 % 30 % 26 % Uudet työpaikat 22 % 114% 117 % 35 % naistyöpaikat 20 % 66 % 165 % 31 % t&k työpaikat 30 % 49 % 44 %

36 Mikä muuttunut ohjelman valmisteluvaiheesta? P-S väki lisääntynyt 2000 luvulla (muutos ) Väestön koulutustaso on noussut hiljalleen Suurteollisuuden toimipaikat sekä työntekijämäärä vähentynyt merkittävästi ( ) Mikroyritysten määrä on lisääntynyt yli :lla (vuodesta 2004 ja yli vuodesta 2000) Työpaikat ovat painottuneet julkiselta sektorilta yksityiselle sektorille (etenkin palvelualalle) Taantuman aikana ( ) t&k -rahoitus yrityksille on kasvanut saman verran kuin se on laskenut yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille Nuorten työttömyyden lisäksi yli 50-vuotiaiden työttömien osuus on huomattava (v. 2010: Työvoima , työttömiä , nuoria työttömiä 5 550, yli 50-vuotiaita , pitkäaikaistyöttömiä 6 228, työttömiä miehiä enemmän kuin naisia)

37 Missä onnistuttu + Strategiavalinnassa ja myös sen toteuttamisessa + Alueen kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden vahvistamisessa pitkällä tähtäimellä + Alueellisten innovaatio-, t&k- ja oppimisympäristöjen vahvistamisessa + Taloustaantumasta selviytymisessä/ äkillisten rakennemuutosten hoidossa + Verkostoitumisessa maakunnan sisällä

38 Missä vielä tehtävää ja haastetta tulevalle kaudelle Kansainvälistymisessä/alueen kytkemisessä kansainvälisiin verkostoihin (toteutunut tähän saakka lähinnä INTERREG, ENPI, jne. kautta) Suuraluetason verkostoitumisessa ja verkostoitumisessa yli suuraluerajojen Naisyrittäjyyden edistämisessä ja naisyritysten työllistävyyden lisäämisessä Tulevaisuudessa menestyvät alueet, jotka osaavat ratkaista ns. häijyt ongelmat - tulevaisuustutkija Roope Mokka -

39 Viestintä Alakko nää aluekehittäjjää? Kumppanuus on kuin kumilenkki - joustaa, mutta pitää! Poistu mukavuusalueeltasi - tee yhteistyötä. Met olema kavereita Minä ja Masa, pannan tasan, vaikka ois Masan kasa.

40 Haasteita vuodelle 2011 Ohjelmakauden loppuvuodet käsillä varmistettava täysimääräinen toteutuminen strategian ja ohjelmatavoitteiden linjassa Vältettävä käyttämättömien valtuuksien kasaantuminen kauden loppuun Varojenkäytön joustavuus kysynnän mukaan Lissabonin täyttyminen Flat raten käyttöönotto Valmistautuminen seuraavaan ohjelmakauteen

41 Kiitos