Karkkilan lukion opetussuunnitelma 2005

Transkriptio

1 Karkkilan lukion opetussuunnitelma 2005

2 1 LUKION TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPAINOTUKSET Arvopainotukset Toiminta-ajatus, tehtävä ja tavoite Tietostrategia KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Toimintakulttuurin pääpiirteet Opiskeluympäristö ja työtavat YHTEISTYÖ Huoltajien ja opiskelijoiden osallisuus Yhteistyö muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa Seutukunnallinen yhteistyö Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Tuntijako Kieliohjelma Itsenäisen ja etä-/monimuoto-opiskelun periaatteet Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN Ohjauksen järjestäminen Opiskelijahuolto Opiskelun erityinen tuki Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Arviointi Opiskelijan arviointi Yleistä

3 6.1.2 Kurssisuoritusten arviointi Oppiaineen oppimäärän arviointi Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT OPPIAINEITTAIN JA KURSSEITTAIN Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5) Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9) Kirjallisuuden syventävä kurssi (ÄI10) Draamakurssi (ÄI11) KIELET Englanti A1 (perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä) Nuori ja hänen maailmansa (ENA1) Viestintä ja vapaa-aika (ENA2) Opiskelu ja työ (ENA3) Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4) Kulttuuri (ENA5) Tiede, talous ja tekniikka (ENA6) Luonto ja kestävä kehitys (ENA7) Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (ENA8) Englannin preppauskurssi (ENA9) Spoken English (ENA10) Englannin tukikurssi (ENA0) Ruotsi B2 (perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä) Nuori ja hänen maailmansa (RUB1) Viestintä ja vapaa-aika (RUB2) Opiskelu, työ ja yhteiskunta (RUB3) Kulttuuri (RUB4) Tiede, talous ja tekniikka (RUB5) Luonto ja kestävä kehitys (RUB6) Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7) Ruotsin tukikurssi (RUB0) Skriv på svenska (RUB8)

4 7.3.3 Ranska/saksa B2 (perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä) Vapaa-aika ja harrastukset (RAB23 / SAB23) Meillä ja muualla (RAB24 / SAB24) Ennen ja nyt (RAB25 / SAB25) Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB26 / SAB26) Kulttuuri (RAB27 / SAB27) Yhteinen maapallomme (RAB28 / SAB28) Tiede ja tekniikka, kirjallisuus (RAB29 / SAB Ranska/saksa B3 (lukiossa alkava oppimäärä) Hyvää päivää, hauska tutustua (RAB31 / SAB31) Näin asiat hoituvat (RAB32 / SAB32) Vapaa-aika ja harrastukset (RAB33 / SAB33) Meillä ja muualla (RAB34 / SAB34) Ennen ja nyt (RAB35 / SAB35) Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB36 / SAB36) Kulttuuri (RAB37 / SAB37) Yhteinen maapallomme (RAB38 / SAB38) Tiede ja tekniikka, kirjallisuus (RAB39 / SAB39) Matematiikka Matematiikan pitkä oppimäärä Funktiot ja yhtälöt (MAA1) Polynomifunktiot (MAA2) Geometria (MAA3) Analyyttinen geometria (MAA4) Vektorit (MAA5) Todennäköisyys ja tilastot (MAA6) Derivaatta (MAA7) Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8) Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9) Integraalilaskenta (MAA10) Lukuteoria ja logiikka (MAA11) Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12) Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13) Pitkän matematiikan kertauskurssi (MAA14) Matematiikan lyhyt oppimäärä Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1) Geometria (MAB2) Matemaattisia malleja I (MAB3) Matemaattinen analyysi (MAB4) Tilastot ja todennäköisyys (MAB5) Matemaattisia malleja II (MAB6) Talousmatematiikka (MAB7) Matemaattisia malleja III (MAB8) Kertauskurssi

5 7.5 Biologia Eliömaailma (BI1) Solu ja perinnöllisyys (BI2) Ympäristöekologia (BI3) Ihmisen biologia (BI4) Bioteknologia (BI5) Evoluutio + kertaus (BI6) Biologian työ- ja tutkimuskurssi (BI 7) Maantiede Sininen planeetta (GE1) Yhteinen maailma (GE2) Riskien maailma (GE3) Aluetutkimus (GE4) Kehitysmaa- ja globalisaatiokurssi (GE 5) Kartografian ja maantieteen kertauskurssi ( GE6) Matkailumaantiede (GE7) Fysiikka Fysiikka luonnontieteenä (FY1) Lämpö (FY2) Aallot (FY3) Liikkeen lait (FY4) Pyöriminen ja gravitaatio (FY5) Sähkö (FY6) Sähkömagnetismi (FY7) Aine ja säteily (FY8) Fysiikan kertauskurssi (FY9) Fysiikan työkurssi (FY10) Kemia Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1) Kemian mikromaailma (KE2) Reaktiot ja energia (KE3) Metallit ja materiaalit (KE4) Reaktiot ja tasapaino (KE5) Kemian kokonaiskuva - Kertauskurssi (KE6) Työkurssi (KE7) Uskonto Evankelis-luterilainen uskonto Uskonnon luonne ja merkitys (UE1) Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2) Ihmisen elämä ja etiikka (UE3) Uskontojen maailmat (UE4) Mihin suomalainen uskoo? (UE5) Raamatun sankarit (UE6) Uskonnon kertauskurssi (UE7)

6 8. Vapaaehtoistyön kurssi (UE 8) Ortodoksinen uskonto Ortodoksinen maailma (UO1) Uskonoppi ja etiikka (UO2) Raamattutieto (UO3) Uskontojen maailmat (UO4) Ortodoksinen Suomi (UO5) Elämänkatsomustieto Hyvä elämä (ET1) Maailmankuva (ET2) Yksilö ja yhteisö (ET3) Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4) Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5) Filosofia Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1) Filosofinen etiikka (FI2) Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI3) Yhteiskuntafilosofia (FI4) Historia Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Eurooppalainen ihminen (HI2) Kansainväliset suhteet (HI3) Suomen historian käännekohtia (HI4) Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI5) Kulttuurien kohtaaminen (HI6) Antiikin maailma (HI7) Maailma tänään (HI8) Historiaa niin, että hitaampia heikottaa Kansalaisen turvakurssi (HI10) Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntatieto (YH1) Taloustieto (YH2) Kansalaisen lakitieto (YH3) Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH4) Psykologia Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1) Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2) Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS3) Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS4) Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5) Sosiaalipsykologia (PS6) Minä ja muut (PS7) Liikennetaito (PS8)

7 7.15 Musiikki Musiikki ja minä (MU1) Moniääninen Suomi (MU2) Ovet auki musiikille (MU3) Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4) Yhteismusisointi (MU5) Musiikkiprojekti (MU6) Musiikkia omin päin (MU7) Musiikkidiplomi (MU8) Kuvataide Minä, kuva ja kulttuuri (KU1) Ympäristö, paikka ja tila (KU2) Media ja kuvien viestit (KU3) Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4) Nykytaiteen työpaja (KU5) Keramiikan työpaja (KU6) Elokuvakurssi (KU7) Kuvataiteen lukiodiplomikurssi (KU8) Tekstiilityö Pukuompelu (TS1) Tekstiilit ja ympäristö (TS2) Liikunta Taitoa ja kuntoa ( LI 1) Liikuntaa yhdessä ja erikseen ( LI 2) Virkisty liikunnasta ( LI 3) Yhdessä liikkuen ( LI 4) Kuntoliikunta (LI 5) Pallopelikurssi (LI 6) Retkeilykurssi (LI7) Terveystieto Terveyden perusteet (TE 1) Nuoret, terveys ja arkielämä (TE 2) Terveys ja tutkimus (TE 3) Koulukohtaiset soveltavat kurssit EU-maan kulttuuri Matematiikan ja luonnontieteiden historia Reaalin I päivän aineryhmän kertauskurssi Reaalin II päivän aineryhmän kertauskurssi Opinto-ohjaus Koulutus, työ ja tulevaisuus (OP1)

8 2. Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta (OP2) Lukiodiplomit ja muut todistukset Puheviestinnän diplomi Musiikkidiplomi Kuvataidediplomi Käsityödiplomi Vieraiden kielten suullisen viestinnän todistukset LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Karkkilan lukion järjestyssäännöt Karkkilan lukion oppilashuolto-ohjeet Koulun juhlaperinne Lukion tietostrategia Työnjako rehtorin, opon, ryhmänohjaajien ja aineenopettajien välillä 7

9 1 LUKION TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPAINOTUKSET 1.1 Arvopainotukset Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Totuus liittyy opiskelijan taitoon käsitellä erilaisia vaihtoehtoja, edistää rehellisyyttä ja tehdä valintoja tiedostaen niiden seuraukset. Toimiessamme inhimillisesti otamme huomioon oman ja muiden hyvinvoinnin. Oikeudenmukaisuus merkitsee kykyämme toimia yhdessä vastuullisesti ja tasapuolisesti tavoittelemamme tulevaisuuden puolesta. Koulumme arvopainotuksia ovat luovuus, kansainvälisyys, yrittäjyys ja vastuullisuus. Kansainvälisyyttä haluamme korostaa, jotta opiskelijamme kasvaisivat suvaitsevaisiksi ja kyvykkäiksi kansainväliseen yhteistyöhön. Haluamme tähdentää sisäistä yrittäjyyttä, mikä ilmenee terveenä itseluottamuksena, aloitteellisuutena ja kykynä suunnitella omaa työ- ja vapaa-aikaa. Työntekijöinä, opiskelijoina ja ihmisinä meillä on vastuu itsestämme, toisistamme ja ympäröivästä maailmasta. Vastuullinen opiskelija tuntee oikeutensa ja velvollisuutensa, kasvaa aikuisen vastuuseen teoistaan. Liitteissä on kuvaus siitä, miten yrittäjyyttä, kansainvälisyyttä ja luovuutta toteutetaan eri oppiaineissa. (OPS perusteet 2 luku 4 ) 1.2 Toiminta-ajatus, tehtävä ja tavoite Toiminta-ajatuksenamme on olla hyvä peruslukio, joka huolehtii henkilökohtaisesti opiskelijoistaan ja kannustaa heitä omatoimisuuteen. Lukioikäinen on useimmiten liian nuori erikoistumaan, hän ei tunne vielä itseään ja edellytyksiään. Siksi tähdennämme lukiossa menestymisen kannalta oleellisten pohjatietojen omaksumista ja taitoa hallita omaa elämää ja tavoitteellista opiskelua. Tavoitteemme on kyetä joustavasti huomioimaan kaikki opiskelijamme heidän lähtökohdistaan käsin. Haluamme tarjota opiskelijoillemme turvallisen kasvuympäristön ihmisyyteen ja varmistaa heille laajan yleissivistävän lukiokoulutuksen, jotta heillä olisi mahdollisimman hyvät jatkokoulutusmahdollisuudet. (OPS perusteet 2 luku 3 ja 5 luku 13 ) 1.3 Tietostrategia Ks. liitteet 8

10 2 KOULUN TOIMINTAKULTTUURI 2.1 Toimintakulttuurin pääpiirteet Toimintakulttuuri on sekä koulussa toimivien yksilöiden vuorovaikutusta, heidän erilaisia ajattelu- ja toimintamallejaan, että koulun ulkopuolista toimintaa, jolla on myös vaikutusta opiskeluun. Tavoitteenamme on toimiva vuorovaikutus lukiomme sisällä ja kaikkien koulumme yhteistyökumppaneiden välillä. Avoimuus on avain työssä jaksamiseen ja myönteisen ja rauhallisen ilmapiirin luomiseen. Toimintamme lähtökohtia ovat yksilöllisen oppimisen tukeminen joustavasti ja mahdollisia tukiverkostoja hyväksikäyttäen, rakentava pohdiskelu hyvien toimintatapojen puolesta ja vastuunotto omasta ja yhteisestä työskentelystä. Toimintaamme ohjaa kaikki se, mitä toteamme arvopainotuksistamme ja toimintaajatuksestamme luvussa 1, sekä valtakunnalliset aihekokonaisuudet, joista tarkemmin kohdassa 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet. Toimintakulttuuriin kuuluvat sekä kirjoitetut että kirjoittamattomat säännöt ja toimintatavat. Liitteenä ovat seuraavat toimintaamme ohjaavat asiakirjat: Karkkilan lukion järjestyssäännöt ja menettelytavat päihdeasioissa, Työnjako rehtorin, opinto-ohjaajan, ryhmänohjaajien ja aineenopettajien välillä sekä Koulun juhlaperinne. (OPS perusteet 3 luku 7 ) 2.2 Opiskeluympäristö ja työtavat Lukio-opiskelun lähtökohtana on opiskelijan oma-aloitteisuus. Opettajat pyrkivät luomaan jokaiselle oppimistyylille sopivia työskentelymuotoja. Opiskelijoita kannustetaan työskentelemään itsenäisesti ja erilaisissa ryhmissä siten, että he osallistuisivat opiskelunsa suunnitteluun, toteuttamiseen ja tulosten arviointiin kullekin oppiaineelle luonteenomaisella tavalla. Pyrimme keskittymään siihen, mikä on jatko-opintojen ja elämän kannalta olennaista. Koska lukiomme on verraten pieni, ryhmäkoot pysyvät kohtuullisen pieninä, opinto-ohjaus ja ryhmänohjaus tavoittavat hyvin kaikki opiskelijat. Koska nykyinen lukio mahdollistaa yksilöllisemmät opiskelusuunnitelmat, korostuu opiskelijoiden kyky itsenäiseen tiedon hankintaan. Opettajien on kouluttauduttava kyetäkseen opetuksessaan tarjoamaan vastauksia muuttuvan maailman tuomiin ongelmiin. Opiskelijat osallistuvat ensisijaisesti oppitunneille, mutta opetus voidaan järjestää myös itsenäisenä tai monimuoto-opiskeluna. Näistä vaihtoehdoista tarkemmin kohdassa 4.3 Itsenäisen ja monimuoto- /etäopiskelun periaatteet. (OPS perusteet 3 luku 6 ). 9

11 3 YHTEISTYÖ 3.1 Huoltajien ja opiskelijoiden osallisuus Koulun tasolla eli yhteisötasolla opiskelijoillamme on mahdollisuus osallistua lukiomme kehittämiseen ja vaikuttaa toimintaan oppilaskunnan kautta. Ryhmätasolla valitaan kaksi luottamusoppilasta lukuvuodeksi kerrallaan välittämään tietoa. Yksilötasolla jokainen opiskelija saa äänensä kuuluviin kurssipalautteissa, ryhmänohjaustuokioissa ja vuosittain tehtävissä erilaisissa lukiokyselyissä. Lähtökohtana kodin ja lukion yhteistyössä on opiskelijan itsenäisyyden ja vastuullisuuden tukeminen. Yhdessä huoltajien kanssa varmistamme sen, että nuoren voimat riittävät läpi lukioopiskelun. Lukio tiedottaa huoltajille koulutyöhön liittyvistä asioista. Huoltajia autetaan perehtymään lukio-opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä työtapoihin ja toimintakulttuuriin vanhempainilloissa sekä mahdollisissa muissa keskusteluissa. Rehtori kertoo koulun yleisistä lukuvuosittaisista asioista sekä vanhempainilloissa että kotiin lähetettävien tiedotteiden ja vuosikertomuksen avulla. Opinto-ohjaaja antaa opiskelijoiden opintoihin ja koulunkäyntiin liittyvää tietoa. Lisäksi tiedon välittäjänä toimivat ryhmänohjaajat ja aineenopettajat. Tarvittaessa ryhmänohjaaja voi kutsua opiskelijan ja vanhemmat keskusteluun, jossa pohditaan sellaisia yhteistyötapoja ja tavoitteita, jotka palvelevat sekä koulua että kotia. Kokonaisvastuun koulun, kodin ja ryhmän yhteistyöstä kantavat lukion rehtori, opinto-ohjaaja sekä asianomaisen ryhmän ryhmänohjaaja. Jokaiseen lukiossa opettavaan opettajaan voi ottaa yhteyttä joko soittamalla koululle tai kotiin tai lähettämällä sähköpostia. Puhelinnumerot löytyvät vuosikertomuksesta; sähköpostiosoite on tyyppiä 3.2 Yhteistyö muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa Jos opiskelija etukäteen niin anoo, hänellä on oikeus lukea hyväkseen oppimääräänsä muualla suoritettavat opinnot, mikäli ne ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään opetussuunnitelman mukaisia. Päätöksen korvaavuudesta tai hyväksilukemisesta tekevät rehtori, opinnonohjaaja ja ao. aineenopettaja yhdessä. Tarvittaessa suoritetusta kurssista on toimitettava lyhyt kirjallinen selostus. Yhteistyö sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa: katso luku 5 Ohjauksen järjestäminen ja opiskelijan tukeminen. Lukiomme tekee paikallista yhteistyötä esimerkiksi kirjaston ja museon kanssa ; vierailemme yrityksissä, ja lukiolla on yhteisiä tiloja liikunta - ja nuorisotoimen sekä muiden koulujen kanssa. Urheiluseurat ja kansalaisjärjestöt toimivat asiantuntijoina joillakin kursseilla sekä tarjoavat opiskelijoillemme lisäharrastusmahdollisuuksia. Teemme yhteistyötä muiden koulujen 10

12 kanssa esimerkiksi TYKY -toiminnassa ja opettajien kouluttautumisessa. Yhteiskoulu on tällöin tärkein yhteistyökumppanimme. 3.3 Seutukunnallinen yhteistyö Kannustamme opiskelijoitamme hyödyntämään esimerkiksi kesälukioiden palveluja ja tarjolla olevia muiden lukioiden yksittäisiä kursseja. Suoritusten korvaavuudesta ja hyväksi lukemisesta tulee etukäteen keskustella asianomaisen aineenopettajan ja opinto-ohjaajan kanssa. 3.4 Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Aineenopettajat seuraavat oppiaineensa tapahtumia ja sisällyttävät niistä tiedottamisen opetukseensa. Opiskelijamme voivat itsenäisesti hyödyntää etäopiskelumahdollisuuksia. Eri oppiaineissa voidaan tehdä vierailuja erilaisiin jatko-opintopaikkoihin. Lukiomme pitää tärkeänä kansainvälisyyttä. Pyrimme luomaan uusia ja ylläpitämään vanhoja yhteyksiä lukiotason opettajien ja opiskelijoiden kesken EU-projektien tai muiden soveltuvien hankkeiden avulla. Kansainvälisissä yhteyksissä etusijalla on Karkkilan ystävyyskaupunkien verkosto. Periaatteenamme on sitoutua yhteen hankkeeseen kerrallaan. 11

13 4 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 4.1 Tuntijako Lukiossamme käytetään nuorille tarkoitettuja lukion opetussuunnitelman perusteita ja valtioneuvoston antamaa nuorille tarkoitettua tuntijakoa. Lukio-opinnot muodostuvat pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Valtakunnallisesti on määritelty pakolliset ja syventävät opinnot, mutta lukiomme tarjoaa lisäksi koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja. Näin mahdollistamme opiskelijalle luokattomaan lukioon liittyvän valinnaisuuden ja turvaamme samalla riittävän yleissivistyksen. Pakolliset kurssit ovat kaikille lukion opiskelijoille pakollisia. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Lukiomme tarjoaa opiskelijoille valtakunnallisesti määriteltyjä syventäviä kursseja, koska yo-kokeet perustuvat sekä pakollisiin että valtakunnallisiin syventäviin kursseihin. Valtakunnallisten syventävien kurssien lisäksi tarjoamme koulukohtaisia syventäviä kursseja. Opiskelijoille ilmoitetaan, mitkä kurssit ovat sellaisia, sillä ne eivät ole verrattavissa valtakunnallisiin syventäviin kursseihin. Koulukohtaisesti tarjottavat soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja, ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Etusijalla ovat sellaiset kurssit, jotka tukevat koulun arvoperustaa ja toiminta-ajatusta. Kaikkien kurssien tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arviointiperusteet on kerrottu kohdassa 7.2 ja sisällöt oppiaineittain ja kursseittain. 4.2 Kieliohjelma Lukion aloittava opiskelija on perusopetuksessa opiskellut äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen (B1) lisäksi vähintään yhtä kieltä (meillä englanti A1). Näiden kielten opiskelu jatkuu lukiossamme pakollisena. Mikäli opiskelija on todistetusta syystä vapautettu lukiolain 13 :n nojalla toisen kotimaisen kielen opiskelusta, hänen tulee valita toisen kotimaisen kielen tilalle muiden aineiden kursseja, jotta hän suorittaa vaaditut 75 kurssia. Jotkut opiskelijat ovat perusopetuksessa opiskelleet vielä lisäksi yhtä vierasta kieltä (meillä saksa tai ranska B2). Myös näiden kielten opiskelun jatkaminen on mahdollista syventävinä kursseina. Lisäksi lukiossamme voi aloittaa uuden kielen opiskelun (saksa tai ranska B3) syventävinä kursseina. Lukiolaiset voivat myös abiturienttivuoden aikana tutustua italian kielen alkeisiin yhden soveltavan kurssin verran. Opiskelijan on mahdollista hyväksyttää opinto-ohjelmaansa kieliopintoja myös jonkun toisen opetuksen järjestäjän tarjoamilta kursseilta. Päätöksen hyväksi lukemisesta tekevät rehtori ja 12

14 ao. aineenopettaja tai opinto-ohjaaja. Opiskelijan tulee erikseen pyytää päätöstä ennen mainittujen opintojen aloittamista. 4.3 Itsenäisen ja etä-/monimuoto-opiskelun periaatteet Painotamme luokkamuotoista opiskelua, jossa suurin osa opiskelusta tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Etä- ja monimuoto-opiskelu ovat joustavia menetelmiä esimerkiksi silloin, kun eri oppilaitosten välillä ilmenee yhteistyön tarvetta tai kun opiskelijaa on tuettava erityistoimenpitein. Kohdassa 7.2 ja sisällöt oppiaineittain ja kursseittain on määritelty, mitkä eri oppiaineiden kurssit tai kurssien osa-alueet opiskelija voi suorittaa itsenäisesti. Liitteenä oleva lukion tietostrategia täsmentää tietotekniikan käyttöä koulussamme. Koko lukion suorittaminen etäopiskeluna on mahdollista vain poikkeustapauksissa. Päätöksen tekee rehtori asianomaisten opettajien kanssa. Päätös tehdään sitä erikseen pyydettäessä tapauskohtaisesti. Opiskelijalle määritellään ohjausmuodot ja nimetään vastuuhenkilöt oppiaineittain. 4.4 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Lukiomme opetuskieli on suomi. Äidinkieltä ja kirjallisuutta opetetaan lukiossamme suomi äidinkielenä. Viittomakieliset opiskelevat lukiossamme suomi äidinkielenä. Maahanmuuttajalukiolaiselle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma yhdessä opintoohjaajan ja opiskelijahuollon asiantuntijoiden kanssa. Maahanmuuttajaopiskelijalle voidaan opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta joko suomi äidinkielenä - tai suomi toisena kielenä - oppimäärän mukaisesti riippuen siitä, mikä kieli opiskelijalla on äidinkielenä väestörekisterissä. Yo-kokeissa suomi toisena kielenä -kokeeseen voi osallistua vain sellainen opiskelija, jonka väestörekisteriin merkitty äidinkieli on muu kuin suomi. Opiskelijan omaa äidinkieltä voidaan opettaa esimerkiksi soveltavana kurssina tai yhteistyössä perusopetuksen kanssa. Muualla suoritettuja opiskelijan oman äidinkielen opintoja voidaan lukea hyväksi opiskelijan opintoihin soveltavina kursseina. Päätöksen hyväksi lukemisesta sitä erikseen pyydettäessä tekee rehtori yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. 13

15 5 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 5.1 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustyön lähtökohtana ovat opiskelijoiden erilaiset ohjaukselliset tarpeet lukio-opintojen aikana. Yksilöllisiä ohjaustarpeita syntyy opiskelijoiden kokemissa opiskeluun liittyvissä vaikeuksissa tai henkilökohtaisen elämän ongelmatilanteissa. Opinto-ohjaustyöllä edistetään opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia, hyvinvointia sekä ohjataan jatko-opintoihin ja uranvalintaan. Samalla pyritään auttamaan opiskelijaa henkilökohtaisen elämän sekä opintojen ongelmissa. Ohjausta annetaan luokkamuotoisena, pienryhmissä sekä henkilökohtaisesti ja siihen osallistuu koko opetushenkilöstö. Vastuista ja velvollisuuksista tarkemmin liitteissä Työnjako rehtorin, opinto-ohjaajan, ryhmänohjaajien ja aineenopettajien välillä sekä Työnjako eräissä lukion juhlissa. 5.2 Opiskelijahuolto Opiskelijahuollon tavoitteena on auttaa opiskelijoita pysymään terveenä, hyvässä fyysisessä ja psyykkisessä kunnossa sekä hoitamaan ihmissuhteitaan. Tavoitteena on turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö. Opiskelijahuolto kuuluu kaikille lukioyhteisössä työskenteleville. Oppimisvaikeuksistaan opiskelija voi keskustella aineenopettajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Ryhmänohjaajat ja koulukuraattori ovat käytettävissä ihmissuhdeongelmien ja elämän kriisitilanteita ratkottaessa. Ryhmänohjaajat ottavat tarvittaessa yhteyttä huoltajaan. Kouluterveydenhoitajalla ja kuraattorilla on vastaanotto koulussa. Opiskelijahuoltoa toteutetaan myös opiskelijahuoltokokouksissa, joita järjestetään vähintään neljä kertaa lukuvuodessa. Sen tehtävänä on suunnitella ja sopia opiskelijoita koskevista huoltotoimista. Ryhmään kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja, ryhmänohjaajat, kouluterveydenhoitaja ja koulukuraattori. Puheenjohtajana ja koollekutsujana toimii rehtori. Syrjäytymisen ehkäisemiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Jos opiskelijalla ilmenee opiskeluvaikeuksia ja muita motivaatio-ongelmia, pyritään opiskelijaa auttamaan niiden selvittämisessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ensisijaisia auttajia ovat oma ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja, rehtori ja opiskelijahuoltotyöryhmä. Opiskelijan hyvinvointiin liittyy myös yhteistyö, jota tehdään peruskoulujen opinto-ohjaajien kanssa. Tämän yhteistyön tarkoituksena on saada mahdollisimman kattavat tiedot lukiossa aloittavan opiskelijan kouluhistoriasta, mahdollisista oppimisvaikeuksista ja muista koulutyöhön vaikuttavista ongelmista. Koulun ulkopuolisia yhteistyötahoja kuvataan seuraavassa kaaviossa: 14

16 Oppilaan hoitoon ohjaaminen koulun ulkopuolelle: Koulun keinot Opettajan keinot Oppilashuoltoryhmä Vanhempien tuki alle 18-vuotiailla Koulun muiden työntekijöiden konsultointi Oppilashuollon palvelut: selvittely ja tutkimus Apua koulun ulkopuolelta Ongelma oppimisessa ja työskentelyssä Ongelma tunteiden ja toiminnan säätelyssä sekä vuorovaikutussuhteissa Huolenpidon puute Kriisit Kaupungin taso lähete jatkohoitoon Erikoissairaanhoidon taso Lasten ja nuorten työryhmä Lääkäri HUS: Lasten ja nuorten sairaala: neuropsykologinen poliklinikka Lasten ja nuorten työryhmä Lääkäri Musiikkiterapeutti Nuorisopsykiatrinen pkl Nummela / Lohja Lasten ja nuorten sairaala Lastensuojelu (alle 18 v) Perhetyöntekijät Päihdepysäkki Lasten ja nuorten työryhmä Terveyskeskuspsykologi Perhetyöntekijät Lääkäri Sosiaalityö Karkkilan seurakunta (mahdollinen seudullinen kriisityö tulevaisuudessa) Muut tahot * yksityiset tutkimus- ja hoitotahot * työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologi * poliisi Palautekäytöntö: yhteistyö huoltajien kanssa alle 18-vuotiaiden osalta Kouluympäristön fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta varten on laadittu Karkkilan lukion ja Karkkilan yhteiskoulun yhteinen turvallisuus- ja kriisisuunnitelma, jossa on määritelty toimenpiteet opiskeluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi sekä menettelytavat ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. (ks. Liite: Karkkilan lukion oppilashuoltoohjeet). 5.3 Opiskelun erityinen tuki Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan lukiolain (629/1998) 13 :n (muutettu lailla 478/2003) mukaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja -asetuksessa ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. 15

17 Lukiolain 13 :ssä tarkoitetut oppimistilanteet ja kokeet tulee järjestää siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Opiskelijalle voidaan laatia jo ennen lukio-opintojen alkamista kirjallinen suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet voidaan toteuttaa. tällaiset suunnitelmat tehdään yhteistyössä opiskelijan ja huoltajien ja opiskelijahuoltoryhmän kanssa. Suunnitelmien toteutumista ja mahdollista päivittämistarvetta seurataan säännöllisesti yhdessä kotien kanssa. Erityisjärjestelyt toteutetaan täysin henkilökohtaisten tarpeiden ja tilanteen mukaan kuitenkin ylioppilaskirjoitusten vaatimukset huomioiden. Erityistukijärjestelyitä koordinoi rehtori. Jos opiskelijan kielenkehityksen häiriö tulee ilmi vasta lukiossa, tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen aloitetaan heti yhteistyössä peruskoulun erityisopettajan kanssa. Tukiopetusta järjestetään tarvittaessa resurssien mukaan, ja sitä voi antaa myös lukion ulkopuolinen opettaja. Tukiopetusta ei lasketa opiskelijan suorittamaan kurssimäärään. 5.4 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Vieraskieliset opiskelijat opiskelevat oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus joko suomi äidinkielenä -oppimäärän tai suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. 16

18 6 ARVIOINTI 6.1 Opiskelijan arviointi Yleistä Opiskelija suorittaa lukio-opinnot 2-4 vuodessa, poikkeukset ovat mahdollisia vain erityisen painavasta syystä. Hän suorittaa vähintään 75 kurssia, joista (matematiikan laajuudesta riippuen) on pakollista ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää. Opiskelijalla tulee olla jokaisessa jaksossa vähintään 4 kurssia; poikkeus myönnetään vain erityisestä syystä. Kurssit suoritetaan pääasiassa opetussuunnitelman mukaisessa järjestyksessä, koska kaksiluokkasarjaisessa lukiossa kurssit kiertävät harvaan. Opiskelijan on suoritettava kaikkien opintoohjelmaansa kuuluvien aineiden oppimäärät hyväksytysti. Lukiossamme käytetään viisijaksojärjestelmää ja noudatetaan pääosin samoja lukuvuoden työaikoja kuin Karkkilan yhteiskoulussa. Oppitunnit sijoittuvat arkipäiviin klo 8-16, tarvittaessa myös muihin aikoihin. Opiskelija osallistuu oppitunneille. Ryhmänohjaaja voi antaa poissaololuvan enintään kolmeksi päiväksi hyväksyttävästä syystä; yli kolmen päivän poissaolot on anottava rehtorilta kirjallisesti etukäteen. Aiheettomat poissaolot voivat johtaa kurssin keskeytymiseen. Arvostelematta voidaan jättää sellainen opiskelija, jolle on annettu poissaolosta hyvissä ajoin kirjallinen varoitus Kurssisuoritusten arviointi Arviointi antaa opiskelijalle palautetta kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Sen tulee olla monipuolista ja kannustavaa. Kurssin tavoitteiden saavuttamista arvioidaan pääasiassa kirjallisilla suorituksilla ja opiskelijan opintojen jatkuvalla havainnoimisella. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon kurssisuoritusta arvioitaessa. Opettaja selittää kurssin alussa arviointikriteerit. Kurssin arvioinnista päättää asianomaisen kurssin opettaja. Jakson lopussa on koeviikko, jonka lisäksi järjestetään uusintakokeet, mikäli kurssilla on hylättyjä arvosanoja. Arvosanan saa korottaa kyseisen kurssin uusintakokeessa ja elokuun uusintakokeessa. Uusintakokeessa voi osallistua vain yhden kurssin kokeeseen. Jos opiskelija jää pois uusintakokeesta, suoritus voidaan katsoa hylätyksi. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään aina hyväksytty arvosana. Itsenäisesti opiskeltu kurssi vastaa tavoitteiltaan ja sisällöltään luokkamuotoisesti opiskeltua kurssia. Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan aina numeroin. Muut kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S = suoritettu ja H = hylätty). Muiden kurssien arvioinnissa voi numeroarvosana olla tukemassa kurssisuoritusta. Mikäli opiskelijalta puuttuu kurssisuorituksia, 17

19 ei arvosanan määrääminen ole mahdollista. Tällöin arvosana on K = kesken, jota on korotettava seuraavan jakson aikana tai muutoin kurssisuoritus mitätöidään. Hyväksi luettavien opintojen tulee olla tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään vastaavia kyseisen oppiaineen oppimäärän opintojen kanssa. Hyväksi luettavat arvosanat siirtyvät yleensä sellaisenaan kurssiarvosanoiksi. Jos asteikot ovat erilaisia, arvosanat muunnetaan lukioarvosanoiksi opetussuunnitelman perusteissa olevan muuntotaulukon mukaisesti. Jakson loputtua opiskelija saa jaksotodistuksen, josta näkyvät valitut kurssit, suoritetut kurssit ja poissaolojen määrä. Opiskelija palauttaa jaksotodistuksen huoltajan allekirjoituksella varustettuna ryhmänohjaajalle Oppiaineen oppimäärän arviointi Aineen loppuarvosana muodostuu pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien arvosanojen keskiarvosta. Arvosanaa on mahdollista korottaa erillisessä kuulustelussa saadun näytön, opettajan harkinnan tai opiskelijan antamien muiden lisänäyttöjen perusteella. Lisänäytöt voivat olla oppilaitoskohtaisia syventäviä tai soveltavia kursseja. Opiskelijalla tulee olla hyväksytty arvosana vähintään 2/3 suorittamistaan kursseista. Numeroarvosana annetaan todistukseen kaikista pakollisista oppiaineista sekä valinnaisista vieraista kielistä, poikkeuksena opinto-ohjauksen S = suoritettu. Opiskelija voi kuitenkin pyytää eräistä oppiaineista numeroarvosanan tilalle suoritusmerkinnän. Päättötodistukseen ei merkitä oppiaineiden keskiarvoa. Opiskelijalla tulee olla opiskeltuina kaikki opintosuunnitelmansa mukaiset pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä näitä kurssisuorituksia voida jälkikäteen poistaa. Lukiomme omat syventävät ja soveltavat kurssit luetaan mukaan vain hyväksytysti suoritettuina. 6.2 Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Kaikkia koulun tavoitteita tulee arvioida, jotta koulua kehitettäisiin tavoitteiden suuntaisesti. Tiedollisia tavoitteita arvioidaan numeerisesti ja sanallisesti, esimerkiksi vuosittain käytävässä keskustelussa päättökokeen tuloksista. Muiden tavoitteiden saavuttamista arvioidaan havainnoimalla koulun ilmapiiriä ja kouluväen käyttäytymistä ja keskustelemalla näistä havainnoista esimerkiksi opettajainkokouksissa tai tekemällä lomakekyselyjä silloin tällöin. Ympäristön palautetta saadaan esimerkiksi vanhempainilloissa. Opettajat pyytävät aika ajoin palautetta opetusryhmiltään opiskelun etenemisestä. Opetusryhmillä voidaan myös teettää itsearviointia suullisesti tai arviointilomakkeella. Rehtori käy opettajien ja muun henkilökunnan kanssa kehityskeskusteluja ja kuulee myös ryhmien puheenjohtajien näkemyksiä esimerkiksi työoloista tai työmenetelmistä. 18

20 7 OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT OPPIAINEITTAIN JA KURSSEITTAIN 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista. Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä, esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta, arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Aihekokonaisuudet ovat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys hyvinvointi ja turvallisuus kestävä kehitys kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus teknologia ja yhteiskunta viestintä- ja mediaosaaminen 19

21 7.2 Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä. Opetuksen tavoitteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta 20

22 syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta. Arviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeitä. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana. Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. 1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. syventää tekstikäsitystään oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaavista seikoista ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja -välineen kannalta oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin 21

23 tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta. tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys tekstien referointi ja kommentointi omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelun näkökulmasta vuorovaikutustaidot ryhmässä 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi. tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. 22

24 oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan. kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus draama kirjallisuudenlajina novellien, runojen ja draaman erittelyä kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä 4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä. syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä lähtökohdista. suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos argumentointitavat ja retoriset keinot kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka 23

25 5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineiston koonnista ja järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman pohdiskelevan tekstin laadintaan kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään. eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutus tekstiin oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva teksti oman tyylin hiontaa ja huoltoa 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan muutokseen arvostaa nyky-suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja. Hän osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana. teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä; kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista 24

26 Valtakunnalliset syventävät kurssit 7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria 8. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä. Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita: tekstityypit ja tekstilajit tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely kielenhuoltoa 9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9) Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. 25

27 kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä. nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön Koulukohtaiset syventävät kurssit 10. Kirjallisuuden syventävä kurssi (ÄI10) Oppilas syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tulkita kaunokirjallisia tekstejä. Hän myös laajentaa tietämystään kaunokirjallisuudesta. Kurssi voidaan suorittaa hajautetusti lukuvuoden aikana itsenäistä työskentelyä painottaen. perehtyy ennakkoluulottomasti monenlaiseen eri aikakausien kaunokirjallisuuteen oppii soveltamaan erilaisia tapoja lähestyä kirjallisuutta laajentaa ja vahvistaa erilaisten kaunokirjallisuuden tekstilajien tuntemustaan perehtyy kirjallisuuskritiikkiin ja oppii keskustelemaan kaunokirjallisuudesta lukijayhteisön jäsenenä ymmärtää kaunokirjallisuuden merkityksen ihmisen inhimilliselle kehitykselle ja hyvinvoinnille ja myös oman elämänsä kehitykselle ja hyvinvoinnille luetaan erilajista kaunokirjallisuutta eri aikakausilta, esimerkiksi romaani, novelli, runo jne. sovelletaan erilaisia lukemistapoja, esimerkiksi strukturalismi ja narratologia, lukijatutkimus, biografinen, yhteiskunnallinen, psykoanalyyttinen, kontekstuaalinen, intertekstuaalinen ja feministinen kirjallisuudentutkimus laaditaan arvosteluja ja esseitä ja keskustellaan yhteisesti luetuista teoksista kurssiin kuuluu myös teatteri- tai elokuvakäynti valinnan mukaan kurssilla voi olla yhteinen teema, esimerkiksi jokin kirjallisuuden erikoisalue 26