PIRKANMAAN TUMMAVERKKOPERHOSNIITYT VUONNA 2010
|
|
- Jaakko Juusonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PIRKANMAAN TUMMAVERKKOPERHOSNIITYT VUONNA 2010 Yhteenvetoraportti Marja-Liisa Pitkänen Kuva Susanna Lainamo 1
2 Sisältö 1. JOHDANTO TUMMAVERKKOPERHONEN Uhkatekijöitä tummaverkkoperhosen säilymiselle Tummaverkkoperhosniittyjen hoitomenetelmiä Pensaikon ja puuston raivaus Laiduntaminen tai niitto Maanmuokkaus ja lehtovirmajuuren lisääminen Tummaverkkoperhosen siirtoistutukset TUMMAVERKKOPERHOSNIITTYJEN TILAN ARVIOINTI Tummaverkkoperhosinventointien tarve Niittyjen hoidon tarpeen arviointi PIRKANMAAN TUMMAVERKKOPERHOSNIITYT Tampereen tummaverkkoperhosniityt Kämmenniemi-Teisko-Asuntila-Niemenkylä-Ukaa Aitoniemi-Kolunkylä Kolunkylän pohjoisosa-sisaruspohja-viitapohja Pulesjärvi Hirviniemi-Aitolahti-Sorila-Nurmi-Palo Oriveden tummaverkkoperhosniityt Siitaman alue Naappilan alue Yliskylän alue Kangasalan tummaverkkoperhosniityt Mäyrän alue Ruutanan alue LÄHDELUETTELO LIITTEET
3 1. JOHDANTO Tämä raportti on suunnattu viranomaisten käyttöön lajisuojelun käytännön toimien edistämiseksi Pirkanmaalla. Raporttiin on koottu tietoja vuosien aikana tehtyjen tummaverkkoperhoskartoitusten tuloksista, mukaan lukien Helsingin yliopiston vuosina tekemät tutkimukset. Raportti sisältää tietoja myös perhosniittyjen nykytilasta ja niille tehdyistä suojelupäätöksistä, hoitosuunnitelmista ja toteutetuista hoitotöistä. Näiden koottujen tietojen sekä karttatarkastelun pohjalta on laadittu kiireellisyysluokitus niittyjen hoidolle. 2. TUMMAVERKKOPERHONEN Tummaverkkoperhonen (Melitaea diamina) on harvinainen koko Euroopassa. Suomessa sitä tavataan Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Tummaverkkoperhonen elää Suomessa levinneisyysalueensa pohjoisrajalla (Somerma 1997). Tummaverkkoperhonen on luokiteltu vuonna 2000 Suomessa erittäin uhanalaiseksi. Luonnonsuojeluasetuksen (160/97) mukaan se on erityisesti suojeltava laji, jonka säilymiselle tärkeiden esiintymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Tummaverkkoperhosen populaatiorakenne on metapopulaatio (Wahlberg ym. 1996). Tummaverkkoperhonen elää niittyverkostossa, jossa osa niityistä on ajoittain asuttuja ja osa asumattomia. Lajin esiintymisen kannalta on tärkeää säilyttää asuttujen ja asumattomien niittyjen toisiinsa kytkeytynyt niittyverkostokokonaisuus. Tummaverkkoperhosen elinympäristöjä ovat tuoreet ja kosteat niityt, ojanpientareet ja järvien ja jokien niitty- ja luhtarannat. Aikuiset tummaverkkoperhoset käyttävät ravinnokseen rönsyleinikkiä ja lehtovirmajuurta sekä vähemmässä määrin myös metsäkurjenpolvea, vuohenputkea ja kaunokkeja. Toukat käyttävät ravinnokseen ainoastaan lehtovirmajuurta. Suomen ulkopuolella toukkien on todettu hyödyntävän myös rohtovirmajuurta, pikkuvirmajuurta, heinäratamoa ja nurmitädykettä. (Wahlberg 1998). Tummaverkkoperhosen elinympäristöjen tulee olla riittävän valoisia, jotta toukat saavat tarpeeksi lämpösäteilyä, mutta ne eivät saa kuitenkaan olla niin paahteisia, että heinät alkaisivat vallita alueella. Elinympäristöjen tulee olla sopivan varjoisia, jotta lehtovirmajuuret kukkisivat mahdollisimman pitkään. Kasvualusta on usein melko vähäravinteinen, mikä estää heiniä ja pajuja valtaamasta elintilaa lehtovirmajuurilta. (Heliölä 1998). Intken (2003) tekemien tutkimusten mukaan tummaverkkoperhosen esiintymisrunsauteen vaikuttavat merkittävästi niityn pinta-ala, tehdyt hoitotoimet ja lehtovirmajuuren kokonaismäärä Uhkatekijöitä tummaverkkoperhosen säilymiselle Suurimpia uhkatekijöitä tummaverkkoperhosen säilymiselle ovat sopivien elinympäristöjen puute ja elinalueiden pirstoutuminen. Elinympäristöjen vähenemistä ja häviämistä aiheuttavat mm. niittyjen laidunnuksen tai niiton loppuminen, niittyjen metsittäminen, umpeenkasvu, raivaus pelloiksi ja rakentaminen. (Mikkonen 3
4 2010). Erityisesti niittyjen kosteusolosuhteiden muutokset voivat heikentää elinympäristön soveltuvuutta tummaverkkoperhoselle, sillä toukkien ravintokasvi lehtovirmajuuri viihtyy kosteilla kasvupaikoilla. Elinalueiden pirstoutumiseen vaikuttavat mm. tummaverkkoperhosen pieni populaatiokoko, heikko leviämiskyky ja uusien soveltuvien elinympäristöjen vähyys. Lisäksi nykyisten populaatioiden eristyminen toisistaan voi aiheuttaa alueellisen perinnöllisen muuntelun vähenemistä ja sitä kautta sopeutumisen heikkenemistä (Mikkonen 2010) Tummaverkkoperhosniittyjen hoitomenetelmiä Pensaikon ja puuston raivaus Pensaikon ja puuston raivauksia on tehty Pirkanmaan tummaverkkoperhosniityillä paikoitellen 1990-luvulta lähtien. Raivausten ei ole todettu aiheuttavan haittaa tummaverkkoperhoselle, ja lehtovirmajuureen raivauksilla on ollut positiivinen vaikutus (Heliölä 2000). Raivausjäte tulisi sijoittaa niittyjen ulkopuolelle, sillä se voi kuormittaa niittyjä ja näin ollen hidastaa perhoskannan palautumista niitylle (Intke 2003) Laiduntaminen tai niitto Laidunnus voi olla ainoa kestävä hoitomuoto tummaverkkoperhosniittyjen säilymiseksi, mutta liiallinen laidunnus voi johtaa myös kasvillisuuden liikakulumiseen (Heliölä 2000). Tummaverkkoperhosniittyjen laidunnuksen tulisikin olla suunnitelmallista ja oikean laidunpaineen mukaista. Suositeltavia laiduneläimiä kosteille niityille ovat nauta ja hevonen. Luonnonlaiduntajana toimiva hirvi syö mielellään lehtipuuvesaikkoa ja hidastaa siten niittyjen umpeenkasvua (Heliölä 2000). Toisaalta lehtovirmajuuren on todettu kelpaavan myös hirven ravinnoksi (Eerola 2010). Laidunnukselle vaihtoehtoinen hoitotapa on kasvillisuuden niitto. Lehtovirmajuurikasvustot tulisi jättää niiton ulkopuolelle. Kasvillisuutta voi niittää myös laikuttaisesti lehtovirmajuurten ympäriltä. Niittojäte tulisi kerätä ja kuljettaa pois niityltä Maanmuokkaus ja lehtovirmajuuren lisääminen Lehtovirmajuuren on todettu versovan hyvin paljastuneella maa-aineksella. Soistuneilla niityillä mahdollinen hoitomenetelmä onkin pinnan laikuttaminen. Niittyjen ojitus puolestaan voi johtaa maapohjan kuivumiseen ja metsittymiseen. (Heliölä 2000). Osalla Pirkanmaan niittyjä on kokeiltu laikutusta ja äestystä. Maanmuokkauksen vaikutusta on myös tehostettu kylvämällä muokatulle alueelle lehtovirmajuuren siemeniä. 4
5 Tummaverkkoperhosen siirtoistutukset Tummaverkkoperhosten siirtoistutukset on täydentävä hoitotoimi, jolla lajia voidaan saada levittäytymään laajemmalle pitkienkin välimatkojen päähän. (Heliölä 2000). Pirkanmaalla tummaverkkoperhosten siirtoistutuskokeiluja ei ole toistaiseksi tehty. 3. TUMMAVERKKOPERHOSNIITTYJEN TILAN ARVIOINTI 2010 Kaikki tällä hetkellä tiedossa olevat nykyiset ja soveltuvat niityt on numeroitu jatkoseurannan ja tietojen päivittämisen helpottamiseksi. Liitteessä 1 olevaan taulukkoon on koottu oleellisimmat tiedot kartoitetuilta niityiltä ja liitteessä 2 on esitetty kaikki niityt karttapohjalla. Niittyjen numerointi perustuu Heliölän ym. (2000) numerointiin (niityt 1-132), jota on täydennetty Pirkanmaan ympäristökeskuksessa myöhempinä vuosina (niityt ). Tämän työn yhteydessä numeroitiin muut aiemmin yhtenäistä numeroa vailla olleet niityt ( ). Havaintotiedot on merkitty vuosittain, ja havaintomääräksi on kirjattu suurin yksittäisellä kartoituskerralla havaittu yksilömäärä. Tuoreiksi havaintotiedoiksi on luokiteltu vuonna 2005 tai sen jälkeen niityiltä tehdyt perhoshavainnot. Tummaverkkoperhosniityt on jaoteltu nykyisiin ja soveltuviin elinympäristöihin. Heliölän ym. (2000) tekemää luokitusta on tämän työn yhteydessä tarkistettu siten, että kaikki ne niityt, joilla kasvaa tummaverkkoperhosen isäntäkasvia lehtovirmajuurta, mutta joilta ei ole tiedossa tummaverkkoperhoshavaintoja, on luokiteltu soveltuviin elinympäristöihin. Nykyisiä niittyjä ovat kaikki niityt, joilta on tehty tummaverkkoperhoshavaintoja vuonna 1995 tai sen jälkeen. Rajauspäätöksistä on kirjattu päätöksen tekovuosi, rajatun alueen nimi ja pinta-ala. Hoitosuunnitelmasta on kirjattu suunnitelman valmistumisvuosi ja suunnittelijoiden nimikirjaimet (SL = Susanna Lainamo, TP = Tero Piirainen, RS = Riikka Söyrinki). Tehdyistä hoitotöistä on kirjattu toteutusvuosi ja hoitomenetelmä (raivaus, puuston poisto, niitto, äestys, lehtovirmajuuren kylvö). Niityn sijaintiin on kirjattu kunta, kylä ja rekisterinumero. Lehtovirmajuuren määrään ja hoitotarpeeseen on kirjattu raporttien tietoja maastokäynneiltä Tummaverkkoperhosinventointien tarve Kaikilla nykyisillä perhosniityillä tummaverkkoperhoset tulisi kartoittaa vähintään 3-5 vuoden välein. Tummaverkkoperhonen vaatii isäntäkasvikseen lehtovirmajuurta, joka voi heikentyä ja hävitä erityisesti kasvuympäristön kuivumisen, pensoittumisen tai muiden kasvilajien voimistumisen vuoksi muutamassa vuodessa. Kiireellisin selvitystarve on niillä nykyisiksi elinympäristöiksi luokitelluilla niityillä, joilta perhoshavainnot ovat vanhoja eikä uusia inventointeja ole juurikaan tehty. Näitä niittyjä on kahdeksan (12, 14, 16, 19, 27, 28, 83, 85). Myös pitkään tiedossa olleita niittyjä, joita ei ole viime vuosina juurikaan inventoitu, olisi tarpeellista kartoittaa. Näitä niittyjä on 36 kpl (6, 11, 13, 18, 20-21, 23, 25, 30, 32-33, 48, 50, 56-57, 75-76, 79-80, 84, 86, 90, 92-94, 105, 110, 114, 116, 122, , , 145, 151). 5
6 3.2. Niittyjen hoidon tarpeen arviointi Kaikille niityille on tehty hoitotarveluokitus raporteissa esitettyjen hoitotarpeiden sekä niityn sijainnin, laajuuden ja merkityksen perusteella. Hoitotarveluokkia on kuusi. Liitteessä 3 on esitetty karttapohjalla niittyjen hoitoluokat. Luokan 0 niityt ovat jo hoitosuunnittelun ja/tai hoitotoimenpiteiden alaisia. Luokan 1 niittyjen hoito on ensisijaista eli kaikkein kiireellisintä toteuttaa. Luokan 2 niittyjen hoito on kiireellistä, ja se tulisi toteuttaa lähivuosien aikana. Luokan 3 niityille on tarpeellista järjestää hoito, mutta niityillä ei ole välittömiä uhkatekijöitä. Luokan 4 niityillä ei ole tiedossa hoitotarvetta tai ne sijaitsevat niin erillään elinvoimaisista niityistä, että niiden hoitoa ei ole luokiteltu kiireelliseksi. Luokan 5 niityt ovat tuhoutuneet tai niiden hoito olisi tarpeellista, mutta hoito ei ole tarkoituksenmukaista, koska tummaverkkoperhosella ei ole mahdollisuuksia levitä kunnostetuille niityille niiden eristyneisyyden ja nykyisiin esiintymiin olevan pitkän etäisyyden vuoksi. 4. PIRKANMAAN TUMMAVERKKOPERHOSNIITYT Pirkanmaalla on tällä hetkellä 126 tummaverkkoperhosen nykyistä elinympäristöä ja 139 tummaverkkoperhoselle soveltuvaa elinympäristöä. Aiemmin inventoiduista elinympäristöistä kaksi niittyä (38, 120) on liitetty toiseen kohteeseen ja kolme niittyä (15, 21, 51) on hävinnyt vuonna Seitsemän niittyä (72-74, 113, 128, ) on todettu hävinneeksi viime vuosina. Pirkanmaan vahvimmat perhoskannat ovat Tampereella. Merkittävin niittyverkosto sijaitsee Hirviniemestä Aitolahden ja Sorilan kautta Nurmeen ja Paloon. Myös Sisaruspohjasta Viitapohjaan sijoittuva niittyverkosto on erittäin merkittävä tummaverkkoperhoskantojen säilymisen kannalta. Orivedellä esiintyy elinvoimainen perhoskanta, jolla ei ole tiedossa olevaa toimivaa yhteyttä lähimpänä oleviin Viitapohjan alueen tummaverkkoperhosiin. Kangasalan Mäyrässä on pieni perhoskanta, jolla ei ole tiedossa olevaa toimivaa yhteyttä lähimpänä olevaan Oriveden niittyverkostoon. Kaikkien nykyisten tummaverkkoperhosniittyjen säilyminen avoimuudeltaan, varjoisuudeltaan, kosteudeltaan ja kasvillisuudeltaan tummaverkkoperhosille sopivina sekä niittyjen välisten kulkuyhteyksien rakenteellinen ja toiminnallinen säilyminen ovat erittäin tärkeitä Pirkanmaan tummaverkkoperhospopulaation turvaamiseksi. 6
7 4.1. Tampereen tummaverkkoperhosniityt Kämmenniemi-Teisko-Asuntila-Niemenkylä-Ukaa Kämmenniemi-Teisko-Asuntila-Niemenkylä-Ukaan alueella on kartoitettu tummaverkkoperhosia 13 niityllä (kuvat 1-4). Alueella on 3 tummaverkkoperhosen nykyistä elinympäristöä (niityt 44, 85, 173) ja 10 tummaverkkoperhoselle soveltuvaa elinympäristöä (niityt 84, 86, 90-94, 131, 180, 262). Soveltuvaksi luokiteltu niitty 90 on historiallinen tummaverkkoperhosen elinympäristö. SUOJELU- JA HOITOTILANNE Kämmenniemi-Teisko-Asuntila-Niemenkylä-Ukaan alueen niityt eivät sijaitse suojelualueilla eikä niille ole tehty erityisesti suojeltavien lajien rajauspäätöksiä. Alueen niittyjä ei ole hoidettu tummaverkkoperhosniittyinä. JATKOTOIMENPITEET Nykyisistä elinympäristöistä kiireellistä hoitoa tarvitsee yksi niitty (173). Hoitoluokkaan 3 kuuluu yksi niitty (44), kuten myös hoitoluokkaan 4 (85). Soveltuvista elinympäristöistä hoitoluokkaan 3 kuuluu kaksi niittyä (180, 262). Kahdeksan niittyä (84, 86, 90-94, 131) sijaitsee niin eristyksessä, että niiden hoitoa ei ole katsottu hyödylliseksi toteuttaa. 7
8 Kuva 1. Kämmenniemen alueen tummaverkkoperhosen nykyiset elinympäristöt (punaisella) ja tummaverkkoperhoselle soveltuvat elinympäristöt (keltaisella). 8
9 Kuva 2. Teiskon alueen tummaverkkoperhosen nykyiset elinympäristöt (punaisella) ja tummaverkkoperhoselle soveltuvat elinympäristöt (keltaisella). 9
10 Kuva 3. Asuntilan alueen tummaverkkoperhosen nykyiset elinympäristöt (punaisella) ja tummaverkkoperhoselle soveltuvat elinympäristöt (keltaisella). 10
11 Kuva 4. Niemenkylän-Ukaan alueen tummaverkkoperhosen nykyiset elinympäristöt (punaisella) ja tummaverkkoperhoselle soveltuvat elinympäristöt (keltaisella). 11
12 Aitoniemi-Kolunkylä Aitoniemi-Kolunkylän alueella on kartoitettu tummaverkkoperhosia 20 niityllä (kuva 5). Alueella on 7 tummaverkkoperhosen nykyistä elinympäristöä (niityt 17, 19, 22, 115, 123, ) ja 13 tummaverkkoperhoselle soveltuvaa elinympäristöä (niityt 18, 20, 122, 130, , ). SUOJELU- JA HOITOTILANNE Aitoniemi-Kolunkylän alueen niityt eivät sijaitse suojelualueilla eikä niille ole tehty erityisesti suojeltavien lajien rajauspäätöksiä. Hoitotöitä on tehty vain niityllä 115, jossa on raivattu pajukkoa vuonna JATKOTOIMENPITEET Nykyisistä elinympäristöistä kiireellistä hoitoa tarvitsee kaksi niittyä (123, 178). Hoitoluokkaan 4 kolme niittyä (17, 22, 115). Hoitotarve tulee selvittää kahdelta niityltä (19, 179). Soveltuvista elinympäristöistä hoitotarve tulee selvittää yhdeltä niityltä (18). Kaikki muut soveltuvat niityt kuuluvat hoitoluokkaan 4. 12
13 Kuva 5. Aitoniemi-Koulunkylän alueen tummaverkkoperhosen nykyiset elinympäristöt (punaisella) ja tummaverkkoperhoselle soveltuvat elinympäristöt (keltaisella). Niittyjen väliset yhdyskäytävät on merkitty vihreällä värillä. 13
14 Kolunkylän pohjoisosa-sisaruspohja-viitapohja Kolunkylän pohjoisosa-sisaruspohja-viitapohjan alueella on kartoitettu tummaverkkoperhosia 73 niityllä (kuvat 6-10). Alueella on 41 tummaverkkoperhosen nykyistä elinympäristöä (niityt 1-5, 7-10, 12, 16, 26, 39, 49, 83, 96, 107, , 132, 152, , , 209 b, 121 b) ja 35 tummaverkkoperhoselle soveltuvaa elinympäristöä (niityt 6, 11, 13, 110, 114, , , 209 a, 212 a). SUOJELU- JA HOITOTILANNE Niityt 5, 26 ja 132 sijaitsevat Harjunvuori-Viitapohjan Natura 2000 alueella ja niitty 39 Iso- Murron haan Natura 2000 alueella. Niitty 5 sijaitsee Majakedon luonnonsuojelualueella. Erityisesti suojeltavien lajien rajauspäätöksiä on tehty niityille 5 (Kuivajärvi 1,5 ha), 7 (Heinäsenjärvi 1,2 ha), 8 (Hepokatti 0,3 ha) ja 9 (Ruohosuo 0,2 ha). Niittyä 1 on raivattu vuosina 1998, 2003 ja Niittyä 2 on raivattu vuosina 1998 ja 2003 sekä niitetty Niittyä 4 on raivattu vuonna 1998 sekä raivattu, poistettu kantoja ja kylvetty lehtovirmajuurta Niittyä 7 on raivattu vuosina 1998, 1999 ja 2003 sekä raivattu ja äestetty Niittyjä 8 ja 9 on raivattu vuosina 1998, 1999 ja Niittyä 10 ja 26 on raivattu vuonna Niittyä 11 on raivattu vuonna 1998 ja osittain myös vuonna Niittyä 12 on raivattu vuosina 1998 ja 1999 sekä osittain myös vuonna Niittyä 39 on raivattu ja niitetty osittain vuonna Niittyä 96 on raivattu vuonna 1998 sekä raivattu, poistettu kantoja ja kylvetty lehtovirmajuurta vuonna Niittyä 197 on raivattu vuonna JATKOTOIMENPITEET Nykyisistä elinympäristöistä ensisijaista hoitoa tarvitsee neljä niittyä (3, 8, 49, 132) ja kiireellistä hoitoa kolme niittyä (39, 107, 176). Hoitoluokkaan 3 kuuluu kymmenen niittyä (5, 12, 16, 124, , ) ja hoitoluokkaan 4 kaksi niittyä (83, 171). Hoitotarve tulee selvittää kiireellisesti seitsemältä niityltä (26, , ) sekä kuudelta niityltä (10, 166, 172, , 177). Viittä niittyä (1-2, 4, 7, 96) hoidetaan ProAgria Pirkanmaan koordinoimassa Ympäristöyrittäjyys kannattavaksi hankkeessa ja yhtä niittyä (9) maanomistajan toimesta. Soveltuvista elinympäristöistä ensisijaista hoitoa tarvitsee yksi niitty (191) ja kiireellistä hoitoa kaksi niittyä (190, 201). Hoitoluokkaan 3 kuuluu kuusi niittyä (11, 193, 199, , 217) ja hoitoluokkaan 4 kolmetoista niittyä (13, 114, 188, , 200, 202, , ). Hoitotarve tulee selvittää 12 niityltä (6, 110, 189, 196, 198, , , 216 ja 218). Niittyä 197 hoidetaan ProAgria Pirkanmaan koordinoimassa Ympäristöyrittäjyys kannattavaksi hankkeessa. 14
15 Kuva 6. Kolunkylän pohjoispuolen alueen tummaverkkoperhosen nykyiset elinympäristöt (punaisella) ja tummaverkkoperhoselle soveltuvat elinympäristöt (keltaisella). Niittyjen väliset yhdyskäytävät on merkitty vihreällä värillä. 15
16 Kuva 7. Sisaruspohjan alueen tummaverkkoperhosen nykyiset elinympäristöt (punaisella) ja tummaverkkoperhoselle soveltuvat elinympäristöt (keltaisella). Niittyjen väliset yhdyskäytävät on merkitty vihreällä värillä. 16
17 Kuva 8. Sisaruspohjan itäosan alueen tummaverkkoperhosen nykyiset elinympäristöt (punaisella) ja tummaverkkoperhoselle soveltuvat elinympäristöt (keltaisella). Niittyjen väliset yhdyskäytävät on merkitty vihreällä värillä. 17
18 Kuva 9. Viitapohjan alueen tummaverkkoperhosen nykyiset elinympäristöt (punaisella) ja tummaverkkoperhoselle soveltuvat elinympäristöt (keltaisella). Niittyjen väliset yhdyskäytävät on merkitty vihreällä värillä. 18
19 Kuva 10. Viitapohjan itäpuolen alueen tummaverkkoperhosen nykyiset elinympäristöt (punaisella) ja tummaverkkoperhoselle soveltuvat elinympäristöt (keltaisella). Niittyjen väliset yhdyskäytävät on merkitty vihreällä värillä. 19
20 Pulesjärvi Pulesjärven alueella on kartoitettu tummaverkkoperhosia yhdellä niityllä (kuva 11). Kyseinen niitty (48) on tummaverkkoperhoselle soveltuva elinympäristö. Pulesjärven niitty sijaitsee Pohtolan ja Sorilan niittyjen välissä, mutta etäisyys kumpaankin suuntaan on suuri. SUOJELU- JA HOITOTILANNE Pulesjärven niitty ei sijaitse suojelualueella eikä sille ole tehty erityisesti suojeltavien lajien rajauspäätöstä. Niittyä ei ole hoidettu tummaverkkoperhosniittynä. JATKOTOIMENPITEET Niityn 48 hoitotarve ei ole selvillä, mutta koska niitty on eristyksessä tiedossa olevista tummaverkkoperhosesiintymistä, ei sen hoitaminen ole ajankohtaista. 20
21 Kuva 11. Pulesjärven alueen tummaverkkoperhosen nykyiset elinympäristöt (punaisella) ja tummaverkkoperhoselle soveltuvat elinympäristöt (keltaisella). 21
22 Hirviniemi-Aitolahti-Sorila-Nurmi-Palo Hirviniemi-Aitolahti-Sorila-Nurmi-Palon alueella on kartoitettu tummaverkkoperhosia 84 niityllä (kuvat 12-14). Aiemmin erillisinä olleista elinympäristöistä niitty 38 on liitetty niittyyn 37 ja niitty 120 niittyyn 119. Alueella on 38 tummaverkkoperhosen nykyistä elinympäristöä (niityt 24, 27-28, 31, 34-36, 40-43, 45-47, , , 121, , 150, 152, , , 233, ) ja 46 tummaverkko-perhoselle soveltuvaa elinympäristöä (niityt 23, 25, 29-30, 32-33, 37, 44, 116, 119, 149, 151, 153, 157, 192, , , 265, 269). SUOJELU- JA HOITOTILANNE Erityisesti suojeltavien lajien rajauspäätöksiä on tehty niityille 24 (Mutianniitty 4,7 ha), 40 (Tuomisto 0,1 ha), 41 (Pihlajisto (1,6 ha), 42 (Myllypuro 0,1 ha, Orikorpi (1 ha), 47 (Männistön niitty 0,1 ha, Pirjola 0,2 ha) ja 101 (Tiikonoja 0,2 ha). Niittyä 24 on raivattu vuonna 1998 sekä poistettu kuusia vuosina Niittyä 36 on raivattu vuonna Niittyä 40 on raivattu vuonna 2003 sekä niittyjä 41 ja 42 vuosina 1998 ja Niittyä 47 on raivattu vuonna 1998 sekä osittain myös vuonna Niittyä ja 102 on raivattu vuonna Niittyä 101 on raivattu vuosina 1998 ja Niityllä 42 sijaitsevalla Orikorvessa tehtiin raivausten lisäksi vuonna 2003 lehtovirmajuuren lisäämiskokeilu rikkomalla maanpintaa koneellisesti muutamien kasvustojen ympäriltä. Raivaustähteet kuljetettiin pois alueelta. Vuonna 2010 Orikorvessa raivattiin koneellisesti traktorin kauhalla ja raivaussahalla. Raivaustähteet kuljetettiin pois alueelta. Lehtovirmajuurta lisättiin rikkomalla kasvustojen läheisyydestä maanpintaa. Aholan ja Näätäsuon niityille tehdyt hoitosuunnitelmat ovat esimerkkinä liitteessä 4. JATKOTOIMENPITEET Nykyisistä elinympäristöistä ensisijaista hoitoa tarvitsee seitsemän niittyä (24, 40, 41, 43, 46, 121, 156) ja kiireellistä hoitoa viisi niittyä (47, 99, 146, ). Hoitoluokkaan 3 kuuluu viisi niittyä (28, 98, 100, 118, 148) ja hoitoluokkaan 4 kuusi (27, 31, 34, , 150). Hoitotarpeen selvittäminen on kiireellisestä kuudelta niityltä (35,45, 117, , 157) sekä tarpeellista kahdelta niityltä (147, 160). Aholan alueeseen kuuluvaa kuutta niittyä (36, 42, 152, ) hoidetaan maanomistajan toimesta. Soveltuvista elinympäristöistä kiireellistä hoitoa tarvitsee kuusi niittyä (229, , 245, 247). Hoitoluokkaan 3 kuuluu yhdeksän niittyä (44, 221, 230, , 242, 246, 249, 251) ja hoitoluokkaan 4 kahdeksantoista niittyä (23, 25, 30, 32-33, 119, 149, 151, , 232, 240, 250, 265). Hoitotarpeen selvittäminen on kiireellistä yhdeltä niityltä (157) ja tarpeellista yhdeksältä niityltä (29, 192, 228, 231, 241, 243, 248 ja 269). Aholan alueeseen kuuluvia kahta niittyä (153, 244) hoidetaan maanomistajan toimesta. Kaksi niittyä (37, 116) sijaitsee niin eristyksessä, että niiden hoitoa ei ole katsottu hyödylliseksi toteuttaa. 22
23 Kuva 12. Hirviniemen alueen tummaverkkoperhosen nykyiset elinympäristöt (punaisella) ja tummaverkkoperhoselle soveltuvat elinympäristöt (keltaisella). Niittyjen väliset yhdyskäytävät on merkitty vihreällä värillä. 23
24 Kuva 13. Aitolahti-Sorilan alueen tummaverkkoperhosen nykyiset elinympäristöt (punaisella) ja tummaverkkoperhoselle soveltuvat elinympäristöt (keltaisella). Niittyjen väliset yhdyskäytävät on merkitty vihreällä värillä. 24
25 Kuva 14. Palon-Nurmen alueen tummaverkkoperhosen nykyiset elinympäristöt (punaisella) ja tummaverkkoperhoselle soveltuvat elinympäristöt (keltaisella). Niittyjen väliset yhdyskäytävät on merkitty vihreällä värillä. 25
26 4.2. Oriveden tummaverkkoperhosniityt Siitaman alue Siitaman alueella on kartoitettu tummaverkkoperhosia 32 niityllä (kuvat 15-16). Siitaman alueella on 26 tummaverkkoperhosen nykyistä elinympäristöä (niityt 58-74, 87-88, , 106, , 113, 128) ja 6 tummaverkkoperhoselle soveltuvaa elinympäristöä (56-57, 105, ). SUOJELU- JA HOITOTILANNE Erityisesti suojeltavien lajien rajauspäätöksiä on tehty niityille 58 (Purovainion niitty 1,9 ha), 61 (Jokisalo 2 0,7 ha) ja 106 (Jokisalo 1 0,2 ha). Aiemmin nykyisiksi elinympäristöiksi luokitellut niityt 72-74, 113 ja 128 on todettu vuonna 2008 tuhoutuneeksi (Nylund & Huttunen 2008). Niittyä 58 on raivattu vuosina 1996 ja 2004 sekä niitetty vuosina 1998, 2000 ja Niittyä 59 on raivattu vuonna 1997 ja osittain myös vuonna Niittyjä 61, 65 ja 106 on raivattu vuosina 1997 ja Niittyä 62 on raivattu vuosina 1993, 1996 ja Niittyjä 63, 64, 66 ja 68 on raivattu vuonna Niittyä 69 on hoidettu vuonna 1997 ja raivattu vuonna Niittyä 87 on raivattu vuonna 2004 ja niittyä 108 vuonna JATKOTOIMENPITEET Nykyisistä elinympäristöistä ensisijaista hoitoa tarvitsee 11 niittyä (58-63, 65, 67, 69, 88, 106). Hoitoluokkaan 3 kuuluu seitsemän niittyä (60, 64, 66, 70, 104, ) ja hoitoluokkaan 4 kaksi niitty (71, 105). Hoitotarve tulee selvittää kuudelta niityltä (68, 72-74, 87, 103). Soveltuvista elinympäristöistä hoitoluokkaan 4 kuuluu neljä niittyä (105, ). Kaksi niittyä (56-57) sijaitsee niin eristyksessä, että niiden hoitoa ei ole katsottu hyödylliseksi toteuttaa. 26
27 Kuva 15. Siitaman alueen tummaverkkoperhosen nykyiset elinympäristöt (punaisella) ja tummaverkkoperhoselle soveltuvat elinympäristöt (keltaisella). 27
28 Kuva 16. Siitaman eteläpuolen alueen tummaverkkoperhosen nykyiset elinympäristöt (punaisella) ja tummaverkkoperhoselle soveltuvat elinympäristöt (keltaisella). 28
29 Naappilan alue Naappilan alueella on kartoitettu tummaverkkoperhosia 9 niityllä (kuva 17). Naappilan tummaverkkoperhosniityt sijaitsevat Oriveden Siitaman ja Yliskylän niittyjen välissä. Suoraa niittyverkostoyhteyttä alueiden välillä ei kuitenkaan ole. Naappilan alueella on 2 tummaverkkoperhosen nykyistä elinympäristöä (niityt 140 ja 141) ja 4 tummaverkkoperhoselle soveltuvaa niittyä (niityt 75, 142, 145 ja 219). Kolme soveltuvaa niittyä (77, ) todettiin tuhoutuneeksi vuonna 2008 (Nylund & Huttunen 2008). SUOJELU- JA HOITOTILANNE Erityisesti suojeltavien lajien rajauspäätöksiä on tehty niityille 140 (Lahtua 2 0,56 ha) ja 141 (Lahtua 1 0,07 ha). Alueen niittyjä ei ole hoidettu tummaverkkoperhosniittyinä. JATKOTOIMENPITEET Nykyisistä elinympäristöistä ensisijaista hoitoa tarvitsee kaksi niittyä ( ). Soveltuvista elinympäristöistä ensisijaista hoitoa tarvitsee kaksi niittyä (142, 145). Niitty 75 kuuluu hoitoluokkaan 4. Hoitotarve tulee selvittää niityltä Yliskylän alue Yliskylän alueella on kartoitettu 8 tummaverkkoperhosniittyä (kuva 17). Yliskylän niityiltä on yhteys muihin tummaverkkoperhosniittyihin ainoastaan Naappilan kautta. Yliskylässä on 2 tummaverkkoperhosen nykyistä elinympäristöä (niityt 133 ja 139) ja 6 tummaverkkoperhoselle soveltuvaa elinympäristöä (niityt 76, , 220). SUOJELU- JA HOITOTILANNE Yliskylän alueen niityt eivät sijaitse suojelualueilla eikä niille ole tehty erityisesti suojeltavien lajien rajauspäätöksiä. Alueen niittyjä ei ole hoidettu tummaverkkoperhosniittyinä. JATKOTOIMENPITEET Nykyisistä elinympäristöistä ensisijaista hoitoa tarvitsee yksi niitty (139). Hoitoluokkaan 4 kuuluu niitty 133. Soveltuvista elinympäristöistä hoitoluokkaan 3 kuuluu kaksi niittyä (137, 220). Hoitotarve tulee selvittää neljältä niityiltä (76, , 138). 29
30 Kuva 17. Naappilan ja Yliskylän alueen tummaverkkoperhosen nykyiset elinympäristöt (punaisella) ja tummaverkkoperhoselle soveltuvat elinympäristöt (keltaisella). Niittyjen väliset yhdyskäytävät on merkitty vihreällä värillä. 30
31 4.3. Kangasalan tummaverkkoperhosniityt Mäyrän alue Mäyrän alueella on kartoitettu tummaverkkoperhosia 11 niityllä (kuva 18). Mäyrän alueella on 4 tummaverkkoperhosen nykyistä elinympäristöä (niityt 78, 81, 82 ja 89) ja 7 tummaverkkoperhoselle soveltuvaa elinympäristöä (niityt 79-80, , ). SUOJELU- JA HOITOTILANNE Mäyrän alueen niityt eivät sijaitse suojelualueilla eikä niille ole tehty erityisesti suojeltavien lajien rajauspäätöksiä. Niityillä 78 ja 112 on raivattu pajuja. JATKOTOIMENPITEET Nykyisistä elinympäristöistä ensisijaista hoitoa tarvitsee niitty 82. Hoitoluokkaan 3 kuuluu kaksi niittyä (81, 89) ja hoitoluokkaan 4 yksi niitty (78). Niitty 81 on laidunnuksessa, ja tarvitsee sopivan laidunpaineen seuraamista. Soveltuvista elinympäristöistä kiireellistä hoitoa tarvitsee niitty 111. Hoitoluokkaan 3 kuuluu kolme niittyä (112, 258) ja hoitoluokkaan 4 kolme niittyä (78, 80, ). 31
32 Kuva 18. Mäyrän alueen tummaverkkoperhosen nykyiset elinympäristöt (punaisella) ja tummaverkkoperhoselle soveltuvat elinympäristöt (keltaisella). 32
33 Ruutanan alue Ruutanan alueella on kartoitettu tummaverkkoperhosia 11 niityllä (kuva 19). Niitty 51 todettiin vuonna 1999 tuhoutuneeksi (Heliölä ym. 2000). Niitty 53 on liitetty niittyyn 52. Ruutanan alueella esiintyy yksi vuoden 1999 perhoshavaintoon perustuva tummaverkkoperhosen nykyinen elinympäristö (niitty 54) ja 8 tummaverkkoperhoselle soveltuvaa elinympäristöä (niityt 50, 52, 55, 129, ). Vuoden 2008 kartoitusten perusteella näyttää epätodennäköiseltä, että lajia esiintyisi enää Ruutanassa. Niityt sijaitsevat erillään toisistaan rakentamisen ja umpeenkasvun seurauksena. Ruutanan niityt ovat kaukana myös elinvoimaisesta Tampereen niittyverkostosta. (THS 2008). SUOJELU- JA HOITOTILANNE Ruutanan alueen niityt eivät sijaitse suojelualueilla eikä niille ole tehty erityisesti suojeltavien lajien rajauspäätöksiä. Alueen niittyjä ei ole hoidettu tummaverkkoperhosniittyinä. JATKOTOIMENPITEET Mikäli niityltä 129 on tiedossa havaintoja viime vuosilta, on niityn kunnostus ensisijaista. Hoitoluokkaan 4 kuuluu kaksi niittyä (52, 54) Kuusi niittyä (55, 129, ) on tummaverkkoperhoselle vielä kunnostettavissa, mutta niittyjen kunnostus ei ole kuitenkaan perusteltua, sillä elinvoimaiset tummaverkkoperhoskannat sijaitsevat nykyisellään niin kaukana, että lajin leviäminen kunnostettaville niityille ei ole mahdollista. (THS 2008). 33
34 Kuva 19. Ruutanan alueen tummaverkkoperhosen nykyiset elinympäristöt (punaisella) ja tummaverkkoperhoselle soveltuvat elinympäristöt (keltaisella). 34
35 5. LÄHDELUETTELO Eerola, E. 2010: Suullinen tiedonanto. Heliölä, J. 1998: Tummaverkkoperhosen suojelutoimet Oriveden Siitamassa kesällä Raportti. Heliölä, J. 2008: Tummaverkkoperhonen Pirkanmaalla. Janne Heliölän omat ja osa alkuvuosien muistakin havainnoista Heliölä, J., Liinalaakso, O-P., Martikainen, R. & Schultz, T. 2000: Tummaverkkoperhonen Pirkanmaalla. Pirkanmaan ympäristökeskuksen monistesarja 6, Pirkanmaan ympäristökeskus. Intke, S. 2003: Niittyjen hoitotoimenpiteet uhanalaisen tummaverkkoperhosen (Melitaea diamina) suojelussa. Pro gradu tutkielma, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Ekologia ja ympäristönhoito. Iso-Tuisku, J. 2007: Tummaverkkoperhosen esiintyminen Aitolahden Hirviniemen ja Sisaruspohjan osayleiskaava-alueilla. Tampereen Hyönteistutkijain Seura ry Iso-Tuisku, J. 2008: Tummaverkkoperhosen esiintyminen Aitolahden Aitoniemen ja Kolunkylän osayleiskaava-alueilla sekä merkittävimmät siirtymäreitit Tampereen Tiikonojan ja Haapakorven välillä. Tampereen Hyönteistutkijain Seura ry Kekkonen, M. & Rönkä, K. 2009: Tummaverkkoperhoskartoitus Pirkanmaalla Helsinki Mikkonen, A. 2010: Mitä kuuluu, tummaverkkoperhonen? Suomen tummaverkkoperhosten (Melitaea diamina) tila, mihin lajia käytetään ja tulevaisuuden näkymät Suomessa. Luonnontieteen kandidaatin tutkielma, Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Ekologia ja evoluutiobiologia. Nylund, S. & Huttunen, K. 2008: Tummaverkkoperhoslaskenta kesällä 2008 Tampereen Sorilassa ja Oriveden Siitamassa. Helsinki Pirkanmaan ympäristökeskus 1999: Tummaverkkoperhosen (Melitaea diamina) esiintyminen Pirkanmaalla Taulukko. Somerma, P. 1997: Suomen uhanalaiset perhoset. Ympäristopas 22. Suomen ympäristökeskus, Suomen perhostutkijain seura. THS 2003: Raportti uhanalaisten hyönteislajien kartoituksesta ja seurannasta Pirkanmaalla vuonna Tampereen Hyönteistutkijain Seura ry. THS 2004: Raportti uhanalaisten hyönteislajien kartoituksesta ja seurannasta vuonna Tampereen Hyönteistutkijain Seura ry. THS 2005: Raportti uhanalaisten hyönteislajien kartoituksesta ja seurannasta Pirkanmaalla vuonna Tampereen Hyönteistutkijain Seura ry. 35
36 THS 2005: Raportti tummaverkkoperhosen esiintymisestä Nurmin ja Sorilan alueella. Tampereen Hyönteistutkijain Seura ry THS 2006: Raportti uhanalaisten hyönteislajien kartoituksista ja seurannasta. Tampereen Hyönteistutkijain Seura ry. THS 2008: Raportti tummaverkkoperhosen esiintymisestä Kangasalan Ruutanassa. Tampereen Hyönteistutkijain Seura ry THS 2008: Raportti uhanalaisten hyönteislajien kartoituksesta ja seurannasta Pirkanmaalla vuonna Tampereen Hyönteistutkijain Seura ry THS 2009: Raportti uhanalaisten hyönteislajien kartoituksesta ja seurannasta Pirkanmaalla vuonna Tampereen Hyönteistutkijain Seura ry Wahlberg, N., Moilanen, A. & Hanski, I. 1996: Predicting the occurence of endangered species in fragmented landscapes. Science 273: Wahlberg, N. 1998: Suomen uhanalaisia lajeja: Tummaverkkoperhonen (Melitaea diamina). Suomen ympäristö, Luonto ja luonnonvarat, Suomen ympäristökeskus. Yliopisto 2005: Helsingin yliopiston aineisto vuosilta taulukkoa. 36
37 6. LIITTEET Liite 1. Yksityiskohtaiset tiedot Pirkanmaan tummaverkkoperhosniityistä. Liite 2. Nykyiset ja soveltuvat tummaverkkoperhosniityt Pirkanmaalla. Liite 3. Pirkanmaan tummaverkkoperhosniittyjen hoidon kiireellisyys. Liite 4. Esimerkkejä tummaverkkoperhosniittyjen hoidosta. A) Ahola B) Näätäsuo 37
PIRKANMAAN TUMMAVERKKOPERHOSNIITYT VUONNA 2010
PIRKANMAAN TUMMAVERKKOPERHOSNIITYT VUONNA 2010 Yhteenvetoraportti 12.11.2010 Marja-Liisa Pitkänen Kuva Susanna Lainamo 1 1. JOHDANTO Tämä raportti on suunnattu viranomaisten käyttöön lajisuojelun käytännön
LisätiedotTampereen hyönteistutkijain seura ry Raportti Kaarilahdenkuja Tampere. Tampereen kaupunki / Kari Korte PL Tampere
Tampereen hyönteistutkijain seura ry Raportti 27.9.2005 Kaarilahdenkuja 11 33700 Tampere Tampereen kaupunki / Kari Korte PL 487 33101 Tampere RAPORTTI TUMMAVERKKOPERHOSEN ESIINTYMISESTÄ NURMIN JA SORILA
LisätiedotYhteenveto Tampereen Tarastenjärven ja Haapakorven välisestä tummaverkkoperhosen siirtymäreitistä.
Yhteenveto Tampereen Tarastenjärven ja Haapakorven välisestä tummaverkkoperhosen siirtymäreitistä. Tarastenjärven puoli: Aluetta sivuavan voimalinjan alla sijaitsee kaksi elinvoimaista tummaverkkoperhosesiintymää
LisätiedotTummaverkkoperhoslaskenta kesällä 2008 Tampereen Sorilassa ja Oriveden Siitamassa
Tummaverkkoperhoslaskenta kesällä 2008 Tampereen Sorilassa ja Oriveden Siitamassa Helsingissä 23.7.2008 Sannakajsa Nylund Kalle Huttunen Sisällys 1. Perhoslaskenta... 3 1.1. Sääolosuhteet... 3 2. Nurmi-Sorila-Palo-Aitolahti...
LisätiedotLINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
Vastaanottaja LIDL Suomi KY Antti-Ville Haapanen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 05/2018 LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY LINNAIMAAN LIITO-ORAVASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
LisätiedotYhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
LisätiedotTAMPEREEN NÄÄTÄSUON JA YMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA TUMMAVERKKOPERHOSEN ELINYMPÄRISTÖJEN SUOJELEMISEKSI
TAMPEREEN NÄÄTÄSUON JA YMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA TUMMAVERKKOPERHOSEN ELINYMPÄRISTÖJEN SUOJELEMISEKSI Tummaverkkoperhonen Tampereen Näätäsuolla; valokuva: Tero Piirainen Tampereen Hyönteistutkijain Seura
LisätiedotPikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016
Pikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016 Tietoja lajista Pikkusinisiipi (Cupido minimus) on Suomen pienin sinisiipi ja samalla pienin päiväperhoslaji. Siipiväli on 18-25 mm.
LisätiedotHOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO
1 HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO TÄMÄ MALLIPOHJA ON TEHTY AVUKSI HOITOSUUNNITELMAN TEKEMISEEN. MALLIPOHJAAN ON TUOTU ESIIN NIITÄ ASIOITA, MITÄ HOITOSUUNNITELMAN ON
LisätiedotIin Hiastinhaaran laidunhanke
Iin Hiastinhaaran laidunhanke Kalle Hellström Työpaja Pohjois-Iin kyläyhdistys 6.6.2013 Kuvat: Kalle Hellström Perinnemaisema =Perinteisen maankäytön synnyttämä maaseutumaisema: perinnebiotoopit, pellot,
LisätiedotKiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset
Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit - turvaamistoimia ja rajauspäätökset Luonnonsuojeluosasto ylitarkastaja Iiro Ikonen 15.12.2016 22.12.2016 Kiireellisesti suojeltavien lajien neuvottelut
LisätiedotLUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotMaatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa
Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa 1 Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuki - erityistukimuodot: perinnebiotooppien hoito,
LisätiedotMaatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito
Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito Biologi Sirpa Peltonen Etelä-Savon ELY-keskus 23.3.2018 Perinnebiotooppi on: keto, niitty, rantaniitty, lehdesniitty,
LisätiedotMatematiikka luonnonsuojelubiologiassa: elinympäristöt pirstoutuvat, miten käy lajien?
Matematiikka luonnonsuojelubiologiassa: elinympäristöt pirstoutuvat, miten käy lajien? TkT Otso Ovaskainen Akatemiatutkija Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin Yliopisto Pimm & Raven, Nature 403
LisätiedotLuontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus
Aulikki Alanen Anna Schulman Carl-Adam Hæggström Ari-Pekka Huhta Juha Jantunen Hannele Kekäläinen Leena Lehtomaa Juha Pykälä Maarit vainio Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus
LisätiedotAs Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys
As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys Pirkkala Heikki Holmén 23.3.2017 23.3.2017 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset...
LisätiedotVALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen
VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen Luontoselvitykset 2009 Marko Vauhkonen 28.10.2009 1 JOHDANTO Valtatien 7
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotKESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS
Tilaaja Oriveden kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.8.2018 ORIVESI KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS ORIVESI KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä Laatija
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotNauvon hiekkarantojen uhanalaisten hyönteislajien elinympäristöjen hoito
Nauvon hiekkarantojen uhanalaisten hyönteislajien elinympäristöjen hoito Äärimmäisen uhanalainen hietikkokoisa merinätkelmän lehdellä Sandössä. Alueen hiekkarannat hyönteisten elinympäristöinä Saaristomerellä,
LisätiedotKIRJOVERKKOPERHOSEN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS-PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA
TUTKIMUSRAPORTTI KIRJOVERKKOPERHOSEN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS-PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 3 Tulokset...
LisätiedotKohteet ovat riittävän laajoja, jotta kaikilla niistä on liito-oravanaaraan elinpiiri. Suurimmilla kohteilla on useiden naaraiden elinpiirejä.
Liito-oravan suojelun tilanne Pohjois-Kainuussa ja Näljängän alueella Liito-oravan esiintyminen Pohjois-Kainuussa keskittyy Näljängän alueelle. Lajin suojelun tilaa on kuvattu yksityiskohtaisesti Kainuun
LisätiedotSuojelualueverkoston suunnittelu matemaattisena ongelmana Atte Moilanen
Suojelualueverkoston suunnittelu matemaattisena ongelmana Atte Moilanen Luonnonsuojelun tärkein päämäärä on turvata biologisen monimuotoisuuden säilyminen pitkälle tulevaisuuteen. Ihmisen toiminnasta johtuvaa
LisätiedotTULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä
Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen
LisätiedotMetsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb.
tietolomake lajit Päivi Virnes, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Perämerenmaruna Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb. Luonnonsuojeluasetus:
Lisätiedot1.6.2016. Yleiskuvaus
Toimenpidesuunnitelma paahde-elinympäristöjen kunnostamiseksi Utajärven Rokuan Natura 2000 alueella (FI1102608) tiloilla Rikkola 10:52 ja Alaperä 13:17 Yleiskuvaus Rokuanvaara on osa harjumuodostumaa,
LisätiedotTeiskon, Aitolahden ja Ylä-Pirkanmaan joukkoliikenne 6.6.2011 alkaen. 30.9.2010 Yleisötilaisuus, Kämmenniemen koulu
Teiskon, Aitolahden ja Ylä-Pirkanmaan joukkoliikenne 6.6.2011 alkaen 30.9.2010 Yleisötilaisuus, Kämmenniemen koulu Tilannekatsaus Teiskon Aitolahden alueen liikenne on järjestetty nyt: Siirtymäajan sopimukset
LisätiedotAjankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta
Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta VYYHTI työpaja Taivalkoskella 10.4.2014 Kalle Hellström ProAgria Oulu/maa ja kotitalousnaiset Kuva: Aili Jussila Arvokkaiden maisema alueiden päivitysinventointi
LisätiedotKirkkonummen Medvastsundetin laitumen toimenpidesuunnitelma. Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Hanna-Leena Keskinen & Päivi Leikas 2016
Kirkkonummen Medvastsundetin laitumen toimenpidesuunnitelma Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Hanna-Leena Keskinen & Päivi Leikas 2016 1. Alueen kuvaus Kirkkonummella, Medvastön kylässä sijaitsee
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYSKOOSTE
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Luontoselvityskooste Päivämäärä 24.10.2014 TAMPEREEN KAUPUNKI TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYSKOOSTE Tarastenjärven asemakaava-alueen luontoselvityskooste
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotMaisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset
Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset Maatalouden ympäristösopimus maisemanhoitoon Perinnebiotoopin, luonnonlaitumen
LisätiedotLuonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen
Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen YMPÄRISTÖHANKKEISTA YHTEISTYÖN MAHDOLLISUUKSIA MAASEUDULLE KOKKOLA 31.10.2012 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus,
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN PERINNEMAISEMIEN NYKYTILA. leena Lehtomaa, VARELY, ls-yksikkö
VARSINAIS-SUOMEN PERINNEMAISEMIEN NYKYTILA leena Lehtomaa, VARELY, ls-yksikkö 7.6.2019 1 SISÄLTÖ Käsitteitä Perinnebiotooppien uhanalaisuus Suomessa Luontodirektiivin luontotyypit ja niiden tila Suomessa
LisätiedotPerinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella
Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella 3.6.2013 panu.kunttu@wwf.fi Metsäasiantuntija Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen WWF WWF Suomi Puustoisten
LisätiedotKuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013
Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Pekka Sundell 25.11.2013 Siirin lehto Kohteet Kantolanniemi ja Luukkaanlahti Eteläranta Varikonniemi ja asemanseutu Aulangon siirtolapuutarha Suosaari Mitä
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotMT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa
MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1
LisätiedotYMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA
Vt 9 Tampere Orivesi YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Arvioinnin työohjelma: ohjaa vaikutusarviointien tekemistä Välittää tietoa: hankkeen suunnittelun vaihtoehdoista tutkittavista vaihtoehdoista
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotPIIKAHAKA, TAMPEREEN KAUPUNKI Hoitosuunnitelma v ProAgria Pirkanmaa, maa- ja kotitalousnaiset Riikka Söyrinki
PIIKAHAKA, TAMPEREEN KAUPUNKI Hoitosuunnitelma v. 2012-2016 ProAgria Pirkanmaa, maa- ja kotitalousnaiset Riikka Söyrinki SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KOHTEEN KUVAUS... 4 2.1 Yleiskuvaus... 4 2.2 Luonnonolosuhteet...
LisätiedotImatran Ivonniemen idänkurhoselvitys 2017
Imatran Ivonniemen idänkurhoselvitys 2017 Ympäristötutkimus Karri Kuitunen Imatran Ivonniemen idänkurhoselvitys 2017 Karri Kuitunen SISÄLLYS Tiivistelmä...1 1. Johdanto...2 2. Aineisto ja menetelmät...2
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
Lisätiedotsuojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus
Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
TAMPEREEN KAUPUNKI 24.3.2017 MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaava nro 8189 Dno: TRE: 1216 / 10.02.01 / 2016 PALAUTEKOOSTE Ehdotusvaiheen
LisätiedotHeinolan Tähtiniemen kirjoverkkoperhosselvitys
Heinolan Tähtiniemen kirjoverkkoperhosselvitys Luontoselvitys Sundell Tmi. 2018 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä 3 1. Johdanto 4 2. Tulokset 4 2.1. Kohteiden valinta 4 2.2. Havainnot 7 2.3. Isomaksaruoho
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotTampere Viitapohja aurinkovoimalan alueen muinaisjäännösinventointi 2017
1 Tampere Viitapohja aurinkovoimalan alueen muinaisjäännösinventointi 2017 Teemu Tiainen Tilaaja: Aurinkotekno Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhoja karttoja... 6 Inventointi... 8 Lähteet...
LisätiedotVoimajohtoaukeiden merkitys niittyjen kasveille ja perhosille
Voimajohtoaukeiden merkitys niittyjen kasveille ja perhosille Lyhennelmä Suomen ympäristö sarjassa julkaistavasta tutkimusraportista Mikko Kuussaari, Terhi Ryttäri, Risto Heikkinen, Paula Manninen, Milja
LisätiedotYmpäristösopimukset:
Ympäristösopimukset: Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset paivi.jokinen@proagria.fi puh. 040 301 2409 Maatalousluonnon monimuotoisuuden
LisätiedotKIRJOVERKKOPERHOSEN (EUPHYDRYAS MATURNA) ESIINTYMINEN ÖSTERSUNDOMIN SUUNNITELLUILLA KIVENOTTOALUEILLA 2015
KIRJOVERKKOPERHOSEN (EUPHYDRYAS MATURNA) ESIINTYMINEN ÖSTERSUNDOMIN SUUNNITELLUILLA KIVENOTTOALUEILLA 2015 FM Jaakko Kullberg Johdanto Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kirjoverkkoperhosen (Euphydryas
LisätiedotLUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011
LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 2 LUMO-kohteet ja perinnebiotoopit Mustialassa: kuvateos ja hoitopäiväkirja Luonnon monimuotoisuus
LisätiedotUhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016
VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Aineistot ja menetelmät... 3 3 Tulokset...
LisätiedotKellosalmi, Seitniemi, Virmaila
Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuskohteiden kartoitus Kellosalmi, Seitniemi, Virmaila 13.3.2013 Maire Heija 1 Esityksen sisältö Miksi kartoitettiin Miten ja missä kartoitettiin Kartoituksen kohteet
LisätiedotVINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group
VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotLiito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotTalvivaara Sotkamo Oy
9M609005 18.3.2010 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa IV c Biologinen tarkkailu maa-alueilla 9M608035 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa IVc Biologinen tarkkailu
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotUhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.
Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa
LisätiedotRantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT
Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja
LisätiedotEspoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki
Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri
LisätiedotKyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan
LisätiedotUhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015
Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,
LisätiedotAloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta
Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotSitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64217 / Kirjoverkkoperhosen esiintymisselvitys Vantaan Massaholmin YVAalueella
Sitowise Oy / Jaakko Kullberg Vantaan Massaholmin YVAalueella 17.10.2018 1/4 17.10.2018 Sisällys 1 Yhteystiedot... 2 1.1 Kohde... 2 1.2 Tilaaja... 2 1.3 Toteutus... 2 2 Johdanto... 3 3 Aineisto ja menetelmät...
Lisätiedot20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat
3052 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Tuore Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti
LisätiedotJääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo
LisätiedotLausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
LisätiedotAvoimet viheralueet Maisemapeltojen ja niittyjen ylläpito Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen
Avoimet viheralueet Maisemapeltojen ja niittyjen ylläpito 2015-2025 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Lähtökohdat Kaupungin viheralueista vain n. 8 % on B-hoitoluokkien avoimia alueita,
LisätiedotVT6 parantaminen välillä Hevossuo-Nappa Tiesuunnitelmaan liittyvä liitooravatarkistus
2016 VT6 parantaminen välillä Hevossuo-Nappa Tiesuunnitelmaan liittyvä liitooravatarkistus Petri Parkko 4.4.2016 1 1. Taustoja Kouvolan Hevossuo-Nappa välille on suunniteltu VT6 tiesuunnitelmassa rinnakkaistiejärjestelyjä.
LisätiedotHÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa
HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotSitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus
Sitowise Oy / Jaakko Kullberg YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus 1/4 2.10.2018 YKK64262 / Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tutkimusalue... 2 4 Tulokset...
LisätiedotKINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS
KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2019 Kinkomaa AK 2019 1 (8) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät... 2 3 Tulokset ja karttarajaukset... 4 4 Johtopäätökset
LisätiedotPerinnebiotooppien inventointien periaatteet
Perinnebiotooppien inventointien periaatteet Ritva Kemppainen Varsinais-Suomen ELY-keskus Lisää viraston nimi, tekijän nimi, osasto 15.1.2016 Perinnemaisemien inventointiohje laadittu kesän-syksyn 2015
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 76 Ympäristölautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki,
LisätiedotKONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3
KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot
LisätiedotLajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä
Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä Annika Uddström Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin 2019 julkistus 8.3.2019 Säätytalo, Helsinki Uhanalaiset lajit eri elinympäristöissä Uhanalaisten lajien
LisätiedotMetsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006
tietolomake lajit Päivi Paalamo, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Lettorikko Saxifraga hirculus L. Luonnonsuojeluasetus: uhanalainen, rauhoitettu
LisätiedotLuontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana
Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Kaija Eisto Metsähallitus Luontopalvelut 14.11.2018 Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ennallistaminen ja luonnonhoito suojelualueilla
LisätiedotHEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526
HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...
LisätiedotHOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO
HOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO Hakijan nimi: Osoite: Puhelin: Tilatunnus: Sopimukseen haettavan alueen sijaintikunta: Suunnittelijan nimi ja puhelinnumero:
LisätiedotSOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA
SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA LUONNONHOITO-LIFE Tammikuu 2015 Helena Lunden Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Someron Kokkapään luonnonhoitotyöt ja toimenpidesuunnitelma ovat osa luonnonhoito-life
LisätiedotMaisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon
Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa ja kotitalousnaiset VYYHTI:n loppuseminaari, POHTO 25.11.2014 Kuva: Kalle Hellström Perinnebiotoopit
LisätiedotMaanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun
Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 12.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 5 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotSuomen lajisto jatkaa uhanalaistumista SUOMEN UHANALAISET LAJIT TARVITSEVAT SUOJELUA
Suomen lajisto jatkaa uhanalaistumista SUOMEN UHANALAISET LAJIT TARVITSEVAT SUOJELUA Uhanalaisten lajien määrä kasvanut Maamme lajiston uhanalaistuminen jatkuu edelleen. Sekä vuonna 2010 että 2019 arvioiduista
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotVIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko
VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA Tähän tarvittaessa otsikko PUISTOYKSIKKÖ HENKILÖSTÖRESURSSIT PUISTOTYÖNTEKIJÄT 2,5 HENKILÖÄ PUISTOTYÖNJOHTAJA 1 HLÖ KAUPUNGINPUUTARHURI
Lisätiedot