Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 6 / 2013 Sivu

Transkriptio

1 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 6 / 2013 Sivu 1 Kokoustiedot Aika Torstai klo Paikka Mikkelin kaupunginhallituksen kokoushuone, Kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli Saapuvilla olleet jäsenet Turkia Markku Nykänen Tapani Auvinen Pekka Hartonen Ari Hämäläinen Timo Kauria Outi Kovanen Jaana Soininen Mali Leppänen Susanna Vekkeli Kirsi puheenjohtaja, Mikkeli varapuheenjohtaja, Kangasniemi jäsen, Mikkeli jäsen, Mäntyharju jäsen, Puumala jäsen, Mikkeli jäsen, Mikkeli jäsen, Mikkeli jäsen, Hirvensalmi jäsen, Pertunmaa Muut saapuvilla olleet Torniainen Juha kunnanjohtaja, Pertunmaa, 57-61, klo Kekkonen Esko kh:n puheenjohtaja, Hirvensalmi Häkkänen Markku kh:n puheenjohtaja, Mäntyharju Miettinen Mauri kh:n edustaja, Mikkeli, 59-, klo Närhinen Maria sosiaalija terveysjohtaja, Mikkeli Talo Timo hallintopäällikkö, Mikkeli Syväoja Pirjo hyvinvointikoordinaattori, Mikkeli Gärdström Hans johtava ylilääkäri, Mikkeli Tuunainen Markku perusturvajohtaja, Kangasniemi Myllymäki Kati Etelä-Savon sairaanhoitopiirin edustaja, 57-62, 64, klo Haatainen Tuija perusturvan edustaja, Mäntyharju, 57-62, 64, klo Yli-Karro Ulla kotihoidon esimies, Mikkeli 59, klo Makkula Lea kotihoidon ohjaaja, Mikkeli 59, klo Niina Helminen sosiaalipalvelujen johtaja, Mikkeli 60, klo Soile Kuitunen kehitysjohtaja, Mikkeli 60, klo

2 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 6 / 2013 Sivu 2 Poissa Mikander Kimmo Ruhanen Seppo Toivonen Pekka Teittinen Jussi Hilden Matias Korhonen Seija Marttinen Helvi Salminen Risto Pasanen Unto Nupponen Matti Manninen Riitta Valkama Tapio kaupunginjohtaja, Mikkeli kunnanjohtaja, Hirvensalmi kunnanjohtaja, Kangasniemi kunnanjohtaja, Mäntyharju kunnanjohtaja, Puumala kh:n puheenjohtaja, Mikkeli kh:n puheenjohtaja, Kangasniemi kh:n puheenjohtaja, Pertunmaa kh:n puheenjohtaja, Puumala Etelä-Savon sairaanhoitopiirin edustaja kehittämispäällikkö, Mikkeli vt. johtava lääkäri, Mäntyharju Asiat 57-62, 64, 63 Allekirjoitukset Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Markku Turkia Timo Talo Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu tehtyjen päätösten mukaiseksi Mikkelissä Tapani Nykänen Ari Hartonen Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä kaikissa Mikkelin seudun sosiaali-ja terveystoimen jäsenkunnissa Pöytäkirjanpitäjä Timo Talo

3 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 6 / 2013 Sivu 3 Käsitellyt asiat 1 / 57 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 / 58 Pöytäkirjantarkastajat 3 / 59 Omaishoidon tilannekatsaus 4 / 60 Työllisyyden hoito Mikkelin seudulla 5 / 61 Liite 1-3 Palvelutuotantoyksiköiden talouden seuranta 7/ / 62 Palvelutuotantoyksiköiden talousarviot / 63 Oikaisuvaatimus sosiaalija terveysjohtajan päätökseen 22/ / 64 Muut esille tulevat asiat

4 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 1 Sivu 4 57 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös : Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Lautakunta oikeutti Mäntyharjun perusturvan edustajan Tuija Haataisen olemaan läsnä kokouksessa.

5 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 2 Sivu 5 58 Pöytäkirjantarkastajat Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Pekka Auvinen ja Ari Hartonen. Päätös : Lautakunta valitsi pöytäkirjan tarkastajiksi Tapani Nykäsen ja Ari Hartosen.

6 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu / 455 / 2013 Omaishoidon tilannekatsaus Valmistelija: vanhusten palvelujen johtaja Niina Kaukonen, puh , niina.kaukonen@mikkeli.fi Seudullisen sosiaalija terveystoimen kunnista Mikkelin kaupungin osalta on noussut esille omaishoidon palvelun myöntämiskäytännöt ja määrärahojen riittävyys. Mikkelin omaishoitoyksikkö hoitaa vanhusten ja vammaispalvelun omaishoito asiakkuudet. Omaishoidon myöntämisperusteet ovat seudulliset ja kaikissa kunnissa tehdään myöntämispäätökset samoilla perusteilla. Myöntämisperusteet löytyvät seudullisesta vanhuspalvelujen toimintakäsikirjasta. Vuoden 2013 aikana päivitetään seudullista omaishoidon strategiaa. Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle kohdistetuista hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Tukea voidaan myöntää asiakkaan toiveesta omaishoidon kriteerit täyttävälle asiakkaalle myös pelkästään maksuttomina sosiaalija terveyspalveluina ja vanhuksien osalta tämän vaihtoehdon osuus kasvaa. Vanhuspalvelujen omaishoidon tuen asiakkuuksia poistunut Mikkelissä keskimäärin 5 asiakasta/kk. Uusia sopimuksia tehty samalla aikavälillä yht. 39, eli keskimäärin 5 asiakasta/kk vaihtuvuuden myötä. Vammaispalvelun ja kehitysvammaisten osalta vaihtuvuus on pieni. Vuoden 2013 osalta talousarviomäärärahojen riittämättömyyteen perustuvia kielteisiä päätöksiä on tehty syyskuuhun mennessä yhteensä 32. Heinäkuun lopussa vanhusten omaishoidon tuen piirissä oli 237 asiakasta, kehitysvammaisten omaishoitajia 45 ja vammaisten omaishoitajia 98. Kun joudutaan tekemään kielteinen päätös, niin kokonaistilanteen arvioinnin pohjalta tarjotaan kotihoidon palveluita, lyhytaikajaksoja, apuvälinearviota, kotikuntoutusta jne. asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Asiakkaiden vaihtuvuuden myötä voidaan tehdä uusia myönteisiä päätöksiä. Kangasniemellä, Mäntyharjulla ja Pertunmaalle ei ole tehty kielteisiä päätöksiä määrärahan takia. Kotihoidon esimies Ulla Yli-Karro ja kotihoidonohjaaja Lea Makkula esittelevät Mikkelin seudun omaishoidon tilannetta tarkemmin kokouksessa. Oheisena selvitys seudullisesta omaishoidon tilanteesta.

7 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 7 Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Lautakunta käy keskustelua omaishoidon tuen tilanteesta ja merkitsee tilanteen tiedokseen. Päätös : Merkittiin tiedoksi.

8 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 4 Sivu / 099 / 2013 Työllisyyden hoito Mikkelin seudulla Valmistelija: kehitysjohtaja Soile Kuitunen, soile.kuitunen@mikkeli.fi, puh Mikkelin kaupunki on kehittämässä aktiivisesti työllisyyden hoitoa. Yleinen heikentynyt taloudellinen tilanne on johtanut pitkäaikaistyöttömyyden kasvuun ja kunnan maksaman työmarkkinatuen kustannuksiin kohdistuu kasvupaineita.. Työllisyyden hoitoon kohdistuu paineita myös siksi, että vuodelle 2015 on suunniteltu kuntien rahoitusosuuden kasvattamista työmarkkinatuen kuntaosuuteen. Työmarkkinatuen kuntaosuus kirjautuu seudullisessa sosiaalija terveystoimessa osassa kuntia sosiaalija terveystoimen kustannukseksi. Tällä hetkellä kunnat osallistuvat pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon yhteisvastuullisesti valtion kanssa. Kunnat maksavat 50 prosenttia siitä työmarkkinatuesta jota myönnetään niille työttömille jotka ovat saaneet 500 päivää työmarkkinatukea. Työmarkkinatuen kuntaosuus on noin 349 euroa kuukaudessa. Kunnan ja valtion maksuvelvollisuus lakkaa kun o työtön on TE-viranomaisten päätöksellä tapahtuvassa työllistymistä edistävässä toimenpiteessä o työllistymisen ajan o työssäoloehdon (8kk) täyttyessä o asiakkaan menetettyä oikeutensa työmarkkinatukeen. Tällöin yleensä maksettavasta perustoimeentulotuesta valtio korvaa puolet Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuminen katsotaan toimenpiteeksi, jonka ajalta kunnalla ei ole maksuvelvollisuutta.kuntouttava työtoiminta kuuluu erityisesti sosiaalija terveystoimen vastuulle. Aikuissosiaalityöllä on merkittävä rooli liittyen asiakkaan aktivointiin ja työllistämismahdollisuuksien edistämiseen. Asiakkaan motivointi, ohjaus ja tuki työllisyyttä kohti, esim. työharjoittelun, työelämävalmennuksen, kuntouttavan työtoiminnan ja koulutuksen kautta kuuluvat aikuisosiaalityön keskeisiin työtapoihin. Kuntouttavan työtoiminnan roolia on pyritty erityisesti kasvattamaan. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttömänä olleille, jotka eivät ole työllistyneet oma aloitteisesti ja/tai työ- ja elinkeinohallinnon keinoin. Asiakkaita ovat työttömyyden perusteella

9 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 4 Sivu 9 pääasiallisen tulona toimeentulotukea tai työttömyysturvaa saavat työttömät työnhakijat. Kuntouttava työtoiminta perustuu aktivointisuunnitelmaan, jossa määritellään keinot asiakkaan elämänhallinnan tukemiseksi ja etenemiseksi koulutukseen tai työelämään. Suunnitelma räätälöidään aina yksilöllisesti. Osallistumista kuntouttavaan työtoimintaan käytetään yhtenä asiakkaan aktivointikeinona. Aktivointisuunnitelman laativat yhteistyössä asiakas, kunnan sosiaaliviranomainen ja työ- ja elinkeinotoimiston työntekijä. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta velvoittaa kuntaa järjestämään kuntouttavaa työtoimintaa ja huolehtimaan asiakkaan aktivointisuunnitelman toteutumisesta. Kunta voi järjestää toimintaa osana kunnan sosiaalipalveluja ja/tai perustamalla oman työllisyydenhoidonyksikön tai ostaa palvelun ostopalveluna eri palveluntuottajilta. Työvoimahallinnon ja työvoiman palvelukeskuksen asiakkaille yhteistyökumppanina on aina sosiaalitoimen edustaja joko sosiaalityöntekijä ja/tai sosiaaliohjaaja. Mikkelin kaupungin organisaatioon kuuluva työvoiman palvelukeskus Reitti toimii koko seutusoten alueella. Reitin roolia on pyritty kehittämään mm. kuntouttavan työtoiminnan toimeenpanon tehostamisessa. Kehitysjohtaja Soile Kuitunen on kokouksessa esittelemässä asiaa tarkemmin. Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Lautakunta käy keskustelua työllisyydenhoidon tilanteesta ja merkitsee asian tiedokseen. Päätös : Merkittiin tiedoksi.

10 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu / 040 / 2013 Palvelutuotantoyksiköiden talouden seuranta 7/2013 Valmistelijat: palvelutuotantojohtaja Timo Talo Mikkeli puh , timo.talo@mikkeli.fi, perusturvajohtaja Markku Tuunainen Kangasniemi, johtava lääkäri Tapio Valkama Mäntyhraju, johtava lääkäri Hans Gärdström Pertunmaa Palvelutuotantoyksiköiden talousseuranta 7/2013 on valmistunut. Talouden seurantaraportti tilanteesta toimii lähtökohtana myös vuoden 2014 talousarvion valmistelulle. Seutusoten kuntien palvelurakenteet ovat edelleen hieman erilaiset, jotka näkyvät myös palvelujen kustannuksissa. Edelleen palvelutuotantountoyksiköiden talouden haasteiden painopistealueet ovat myös erilaisia. Yhteinen talouden haaste palvelutuotantoyksiköille on kuitenkin erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu, joka näkyy erityisesti ensihoidon kustannusten kasvuna. Talouden toteutuma kuntakohtaisesti Kuntien yhteenveto Kuntavertailu Liite 1-3 Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Lautakunta merkitsee talouden seurannan tiedokseen. Päätös : Merkittiin tiedoksi.

11 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu / 040 / 2013 Palvelutuotantoyksiköiden talousarviot 2014 Valmistelija: hallintopäällikkö Timo Talo, timo.talo@mikkeli.fi, puh Palvelutuotantoyksiköiden talousarvioiden valmistelutyö on parhaillaan meneillään. Yhteystoimintasopimuksessa seudulliselle sosiaalija terveyslautakunnalle on siirretty seutusoten kuntien sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisvastuu. Järjestämisvastuuseen kuuluu kuntalaisten tarpeiden ja niitä tyydyttävien palvelujen palvelutason arviointi ja määrittely sekä päätöksenteko siitä, millä laatutasolla palveluja kuntalaisille tuotetaan. Järjestämisvastuu tarkoittaa sitä, että yhteistoiminta-alueen väestö saa tarvitsemansa palvelut. Järjestämisvastuun toteuttamiseksi on tärkeää, että palvelutuotantoyksiköillä on mahdollisuus tuottaa määrärahojen puitteissa hyväksyttyjen toimintakäsikirjojen ja strategioiden mukaiset sosiaalija terveyspalvelut. Edelleen yhteistoimintasopimuksessa on määritetty, että talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että palvelutuotannolle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Palvelutuotannon tehtävissä ja niiden rahoituksessa on noudatettava talousarviota.talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa on kuultava seudullista sosiaalija a. Kuntien tuotantotoiminnan talousarvion hyväksyy kunkin kunnan valtuusto. Kokouksessa esitetään palvelutuotantoyksiköiden talousarvioiden valmistelutilanne tarkemmin. Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Lautakunta käy keskustelua talousarvion valmistelun tilanteesta ja arvioi tilannetta järjetämisvastuun toteutumisen näkökulmasta. Päätös : Merkittiin tiedoksi.

12 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu / 110 / 2013 Oikaisuvaatimus sosiaalija terveysjohtajan päätökseen 22/ terveystoimessa oli haettavana mennessä sosiaalija potilasasiamiehen virka. Määräaikaan mennessä virkaa haki kolme hakijaa, joista kaksi haastateltiin. Sosiaali- ja potilasasiamiehen tehtävään valittiin sosiaalija terveysjohtajan päätöksellä OTM Taija Liukkonen. Kaijaleena Räisänen on toimittanut säädetyssä ajassa oikaisuvaatimuksen valintapäätökseen ja vaatii valintapäätöksen kumoamista ja itsensä valitsemista kyseiseen virkaan ja tarvittaessa kelpoisuusehdot täyttävien hakijoiden kesken uuden valintamenettelyn käynnistämistä, missä olisivat mukana myös puolueettomat, sosiaalija terveystoimen ulkopuoliset valitsijat. Räisäsen mukaan valintapäätös on heikosti ja vain yleisellä tasolla perusteltu eikä päätöksestä selviä, mihin virkaan valitun suurempiin ansioihin valinta perustuu. Kaijaleena Räisänen katsoo, että hän täyttää kelpoisuusehtojen lisäksi kaikki viranhakuilmoituksessa esitetyt vaatimukset ja on kaikilta osin ansioituneempi ja kyvykkäämpi hakija. Räisäsen mukaan hänellä on huomattavasti monipuolisempi ja pidempi työkokemus sekä tehtävään erityisen hyvin soveltuva monipuolinen koulutus. Lisäksi Räisänen katsoo oikaisuvaatimuksessaan, että virkaan valittu Taija Liukkonen täyttää sinällään koulutuksen puolesta kelpoisuusehdot, mutta hänellä ei voida käsityksensä mukaan katsoa olevan hyvää sosiaalija terveydenhollon alan tuntemusta, koska hänen lyhyt työhistoriansa sosiaalihuollossa on syntynyt ainoastaan lastenvalvojan tehtävistä, mikä on Räisäsen mukaan hyvin marginaalinen alue sosiaalihuollon kentässä. Räisänen katsoo myös, että valintapäätös on ollut perustuslain 125 :n 2 momentin vastainen, koska koska valinta on tehty virkavaalipäätöksen mukaan koulutuksen ja haastattelun perusteella. Lisäksi Räisänen epäilee, että häntä on syrjitty iän tai muun epäasiallisen syyn perusteella. Sosiaali- ja potilasasiamiehen kelpoisuutena on sosiaalityöntekijän pätevyys tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus. Hakuilmoituksessa viran hoitaminen edellytykseksi määritettiin sosiaalija terveydenhuollon tuntemus, kyky itsenäiseen työskentelyyn sekä hyvät vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot.. Lisäksi eduksi katsottiin hyvä sosiaalija terveydenhuoltolainsäädännön

13 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 13 hallinta sekä hyvä suullinen ja kirjallinen esitystaito. Sosiaali- ja potilasasiamiehen tehtävään haastattelijoina toimivat sosiaalija terveysjohtaja, perhepalvelujen johtaja sekä vanhusten palvelujen johtaja. Hallintolain 28 :n mukaan virkamies on esteellinen, mikäli asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen läheiselleen tai jos luottamus hänen puolueettomuuteensa jostain erityisestä syystä vaarantuu. Sosiaali- ja potilasasiamiehen tehtävässä on kysymys itsenäisestä tehtävästä, jonka tarkoituksena on asiakaslain mukaan neuvoa asiakkaita asiakaslain soveltamisessa, avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä, tiedottaa asiakkaan oikeuksista sekä toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi tehtäviin kuuluu seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. Sosiaali- ja potilasasiamiehen yleisen arviointi, ohjaus ja neuvontatehtävän luonteen vuoksi voidaan katsoa, että valintaprosessiin osallistumisen kautta viranhaltijoille ei ole saavutettavissa hallintolain mukaista erityistä hyötyä tai haittaa. Näin ollen voidaan katsoa, että perhepalvelujen johtaja ja vanhusten palvelujen johtaja eivät ole olleet esteellisiä osallistumaan haastatteluryhmän työskentelyyn. Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista määrittää, että pätevyysvaatimuksena tulee huomioida alan tuntemus. Taija Liukkosen osalta on katsottu, että toimiminen sosiaalipalvelujen lastensuojelussa lastenvalvojana tuottaa lain edellyttämän sosiaalija potilasasiamiehen tehtävään riittävän alan tuntemuksen. Hallintolain 45 :n mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun. Valintapäätöksessä perusteeksi on määritetty, että valinta tehtiin koulutuksen ja haastattelun perusteella. Valinnan lopputuloksen kannalta eli ketä pidetään ansioituneempana tehtävään, ratkaisevia olivat myös henkilökohtaiset ominaisuudet. Tämän vuoksi valintapäätöksen perustelut voivat jäädä melko yleiselle tasolle. Suomen kuntaliiton henkilöstövalintojen perustelemista koskevan muistion mukaan riittävänä perusteena voitaneen pitää esimerkiksi viittaamista haastatteluihin. Henkilökohtaiseen arviointiin perustuvien yksityiskohtien esilletuominen valintapäätöksessä ei ole edes mahdollista salassapitosäädösten mukaan. Haastattelutilanteessa tehtiin kokonaisarvio, jossa huomioitiin hakijan koulutus, työkokemus sekä haastattelussa esille tullut ammattitaito, näkemys tehtävän hoitamisesta sekä tehtävän kannalta olennaiset muut henkilökohtaiset ominaisuudet. Kaijaleena Räisäsen työkokemus sosiaalija terveystoimen alalta on selkeästi valittua Taija Liukkosta pidempi ja laajempi. Vaikka Räisänen on työkokemuksen osalta ansioituneempi, niin valinnassa on painotettu henkilökohtaisia ominaisuuksia ja erityisesti asiakastyöhön liittyviä seikkoja.

14 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 14 Vertailussa on huomioitu Kaijaleena Räisäsen Taija Liukkosta suurempi työkokemus, mutta kokonaisarvioinnin perusteella Taija Liukkonen on ollut soveltuneempi hakija. Perustuslain :n säännöksen mukaan julkisten virkojen yleiset nimitysperusteet ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Perustuslain säännös edellyttää hakijoiden ansioiden vertailua. Koulutuksen ja työkokemuksen ohella on arvioitava viran hoitamisen kannalta merkityksellisiä henkilökohtaisia ominaisuuksia. Tämän harkinnan perusteella valitaan ansioitunein hakija. Kenelläkään ei ole ehdotonta oikeutta tulla valituksi kunnan virkaan pelkästään siksi, että hänellä on korkeampi koulutus tai pitempi työkokemus kuin muilla hakijoilla (mm. KHO: /2296). Hakijoiden henkilökohtaisten ominaisuuksien arvioinnin perusteella on lain mukaan mahdollista päätyä valitsemaan kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista muukin kuin korkeimmin koulutettu taikka kokenein. Virkaa täyttävällä kunnan viranomaisella on harkintavalta käyttää valinnan perusteena kokonaisarviointia ja soveltuvuutta tehtävään. Valintaprosessissa on käytetty kokonaisarviointia, jonka perusteella on katsottu, että vähäisemmästä työkokemuksesta huolimatta Taija Liukkonen on tehtävään soveltuvampi hakija. Koska valinta on perustunut hakijoiden vertailuun, niin Kaijaleena Räisästä ei ole myöskään syrjitty iän tai minkään muun syyn perusteella. Hakemus- ja haastatteluasiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa. Oikaisuvaatimus ja ansiovertailu liitetään pöytäkirjaan. Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Lautakunta hylkää Kaijaleena Räisäsen oikaisuvaatimuksen perusteettomana ja pitää sosiaalija terveysjohtajan päätöksen voimassa Päätös : Hyväksyttiin. Tiedoksi Kaijaleena Räisänen Taija Liukkonen

15 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu Muut esille tulevat asiat Markku Häkkänen ja Maria Närhinen ja selvittivät lautakunnalle sosiaalija terveyspalvelujen uusien rakenteiden ja sotealueen valmistelutilannetta. Kati Myllymäki selvitti lautakunnalle sairaanhoitopiirien yhteistyötilannetta.

16 Mikkelin kaupunki Muutoksenhaku Sivu 16 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus muutoksenhakukiellot Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 57, 58, 59, 60, 61, 62, 64 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika -Sikäli kuin päätöksessä on kysymys KVTES:n tulkinnasta, ei siihen saa hakea muutosta valittamalla taikka saattaa sitä oikaisuvaatimuksin tai hallintoriita-asiana käsiteltäväksi. -Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvasta asiasta ei saa valittaa kuntalain (365/95) eikä hallintolainkäyttölain (586/95) nojalla sillä perusteella, että päätös on julkisista hankinnoista annetun lain vastainen (HankintaL 9a 3 mom.). HallintolainkäyttöL 5 :n tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojenperusteet Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite: Maaherrankatu 9-11 (PL 33) MIKKELI Pykälät Oikaisuvaatimuk - sen sisältö -Sikäli kuin päätöksessä on kysymys KVTES:n tulkinnasta, ei siihen saa hakea muutosta valittamalla taikka saattaa sitä oikaisuvaatimuksin tai hallintoriita-asiana käsiteltäväksi. -Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvasta asiasta ei saa valittaa kuntalain (365/95) eikä hallintolainkäyttölain (586/95) nojalla sillä perusteella, että päätös on julkisista hankinnoista annetun lain vastainen (HankintaL 9a 3 mom.). Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava.

17 Mikkelin kaupunki Muutoksenhaku Sivu 17 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Kuopion hallinto-oikeus PL 1744 (Puijonkatu 29 A, 2. krs.) KUOPIO sähköposti: kuopio.hao(at)oikeus.fi. Kunnallisvalitus, pykälät 63 Valitus-aika 30 päivää Hallintovalitus, pykälät Valitus-aika päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valituskirja Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusaika päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksiannosta. Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusasiakirjat on toimittava 1): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Oikeudenkäyntimaksu Lisätietoja Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, mikä on määrätty mainitun lain 3 :ssä. Saman lain 6 :ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjaotteeseen.

18 Mikkelin kaupunki Muutoksenhaku Sivu 18 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle. Liitetään pöytäkirjaan