VALIOKUNNAT / ff /Sz/höö6 n/r /&.//

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALIOKUNNAT / ff /Sz/höö6 n/r /&.//"

Transkriptio

1 EDUSKUNTA VALIOKUNNAT / ASIAKIRJAV1HK0 ff /Sz/höö6 n/r /&.//

2 VK-FAKTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA DIAARIOTE DIAARIOTE PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA HE 192/2006 vp laeiksi maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista ja maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista annetun lain muuttamisesta Saapunut : Lausuntoa varten Mietintövk: Lähettäjä: Saapumi spvm: Ki i reel1i syys s MmV Täysistunto Budjettilaki Ministeriö: Lähetyspvm: Tilakoodi: Käsittely päättynyt Käs.aikataulu: voimaan MMM Lopputoimi: Lopputöinä. pvm: PeVL 41/2006 vp Lausunto lähetetty PeVL 41/2006 vp MmV Valmistunut PeVL 41/2006 vp Yksityiskohtainen käsittely Käsittely Yleiskeskustelu lausuntoluonnos Valmistava keskustelu Asiantuntijakuulemisen päättäminen Käsittely Asiantuntijoiden kuuleminen -vanhempi hallitussihteeri Susanna Paakkola maa- ja metsätalousministeriö (K) -oikeustieteen tohtori, dosentti Pekka Länsineva ( -professori Mikael Hiden (K) -professori Tuomas Ojanen (K) Asian ilmoittaminen Ilm. vkaan saapuneeksi (lausunto) Kirjaus Saap. lausuntoa varten MAA-JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Perustuslakivaliokunnalle

3 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI MAASEUDUN KEHITTÄMISEEN MYÖNNETTÄVISTÄ TUISTA JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEEN LIITTYVIEN OHJELMIEN HALLINNOINNISTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA (HE 192/2006 vp.) Perustuslakivaliokunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista ja maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista annetun lain muuttamisesta (HE 192/2006 vp.). Maa- ja metsätalousministeriö esittää lausuntonaan seuraavaa: Hallituksen esitys on osa maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) kokonaisuudistusta. Euroopan yhteisössä maaseudun kehittämistoimenpiteiden rahoitus on jaksotettu seitsemän vuoden pituisiksi ohjelmakausiksi. Uudistuksen tavoitteena on toteuttaa tulevalla ohjelmakaudella myönnettäviä maaseudun kehittämisen tukia koskevat muutokset lainsäädäntöön. Lisäksi uudistuksen tavoitteena on saattaa maaseutuelinkeinojen rahoituslakiin perustuvia tukia koskevat säännökset perustuslain vaatimusten mukaisiksi sekä eriyttää tavoitteiltaan ja menettelyiltään erilaisia tukia koskevat säännökset erillisiin lakeihin. Esityksen välittömänä tarkoituksena on säätää Euroopan yhteisön osaksi rahoittamaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvistä yritystuista ja hanketuista. Mainittuja tukia koskevat Euroopan yhteisön säännökset sisältyvät Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 1698/2005, jäljempänä EY:n maaseutuasetus. Lisäksi vastaavia tukia voitaisiin myöntää kokonaan kansallisista varoista. Lakiehdotukseen sisältyvät säännökset tuen saajista sekä tuettavasta toiminnasta. Laissa säädettäisiin tuen myöntämisen yleisistä ja erityisistä edellytyksistä, tuen ehdoista, tuen maksamisen edellytyksistä ja takaisinperinnän perusteista sekä tuen toimeenpanossa noudatettavista menettelyistä ja toimivaltaisista viranomaisista. Lisäksi lakiin otettaisiin valtuudet antaa valtioneuvoston asetuksella tarkempia säännöksiä eräistä yksityiskohdista. Tältä osin lakiehdotuksen tarkoituksena on täyttää erityisesti perustuslain 2 :n 3 momentissa ja 80 :n 1 momentissa säädetyt vaatimukset maaseudun kehittämisen tuista säädettäessä. Maataloushallinnon toimeenpanotehtäviä on tarkoitus siirtää 1 päivänä toukokuuta 2007 perustettavalle Maaseutuvirastolle. Lakiehdotuksen mukaan Maaseutuvirastolla olisi valtuus antaa määräyksiä eräistä tuen myöntämisessä, maksamisessa ja seurannassa noudatettavaan menettelyyn liittyvistä teknisistä ja vähäisistä yksityiskohdista. Määräysten antamiseen ei liity merkittävää harkintavallan käyttöä. Määräyksiä annettaisiin muun muassa tuen hakemisessa käytettävistä lomakkeista sekä hakemukseen liitettävistä asiakirjoista. Valtuussäännöksiä laadittaessa on näin ollen pyritty ottamaan huomioon perustuslain 80 :n 2 momentissa säädetyt vaatimukset, jotka koskevat norminantovallan delegointia ministeriötasoa alemmalle. Lisäksi lakiehdotukseen sisältyvät säännökset paikallisten toimintaryhmien tehtävistä ja toimivallasta tukien toimeenpanossa. Paikalliset toimintaryhmät ovat rekisteröityjä yhdistyksiä tai osuuskuntia, joiden tehtävänä on EY:n maaseutuasetuksen 62 artiklan mukaisesti osallistua paikallista maaseudun kerdttämissuunnitelmaa toteutettavien hankkeiden valintaan. Paikallisten toimintaryhmien hyväksymisestä sekä niiden toiminnassa noudatettavasta yleishallinto-oikeudellisesta lainsäädännöstä sekä toimimisesta virkavastuulla säädetään maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista annetun lain (532/2006) 21 :ssä. Yhdessä esitykseen sisältyvien paikallisten toimintaryhmän tehtäviä ja toimivaltaa koskevien säännösten kanssa näiden säännösten tarkoituksena on täyttää perustuslain 124 :ssä säädetyt edellytykset, jotka koskevat hallintotehtävän antamista muulle kuin viranomaiselle. Lakiehdotuksessa säädettäisiin myös osittain hallinnon ulkopuolisista asiantuntijoista koostuvan ohjausryhmän käyttämisestä apuna hankkeen toteutuksen sisällöllisessä ohjaamisessa. Lisäksi laissa säädettäisiin viranomaisen mahdollisuudesta käyttää apuna ulkopuolista, tilintarkastusta koskevassa

4 lainsäädännössä säädetyt kelpoisuusvaatimukset täyttävää tilintarkastajaa tai tilintarkastusyhteisöä, jos tarkastustehtävän asianmukainen hoitaminen tätä edellyttää. Myös näiden tehtävien osalta lakiehdotukseen sisältyvät säännökset viranomaisessa noudatettavaa menettelyä koskevan lainsäädännön sekä virkavastuuta koskevien säännösten soveltamisesta tehtäviä hoidettaessa. Lakiehdotukseen sisältyy useita yksityiselämän suojan kannalta merkityksellisiä säännöksiä. Lailla säädettäisiin seurannan tietojärjestelmän perustamisesta. Tietojärjestelmä koostuisi rekistereistä, joita ylläpidetään tuen toimeenpanossa tarvittavien tietojen käsittelyä varten. Lakiehdotukseen sisältyvät säännökset rekisteriin tallennettavista henkilötiedoista, rekisteröidyn oikeusturvasta, tietojen julkisuudesta ja salassapidosta sekä niiden säilytysajasta. Tältä osin esityksessä on pyritty huomioimaan perustuslain 10 :n 1 momentin säännökset sekä tätä koskeva txilkintakäytäntö. Laissa säädettäisiin myös tukijärjestelmästä vastaavien viranomaisten oikeudesta saada salassapitosäännösten estämättä eräitä sellaisia tuen saajaa koskevia tietoja, jotka ovat välttämättömiä tukea koskevan asian käsittelemiseksi. Vastaavasti on säädetty oikeudesta luovuttaa tuen saajaa koskevia, tarkastus- tai valvontatehtävän hoitamiseksi tarpeellisia tietoja. Lisäksi tuen saajaa koskevan tarkastusoikeuden osalta tarkastusta ei saisi suorittaa kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa. Tältäkin osin esityksessä on pyritty huomioimaan perustuslakivaliokunnan tulkintakäytäntö. Lisäksi esitykseen sisältyy eräitä perustuslain kannalta merkityksellisiä säännöksiä. Näistä voidaan mainita muun muassa valituskiellon sisältävä säännös, joka koskisi eräitä sellaisia viranomaisen päätöksiä, jotka eivät aiheuta välittömiä vaikutuksia tuen saajan asemaan. Näiden päätösten vaikutuksen toteutuvat tuen maksamista tai takaisinperintää koskevien päätösten yhteydessä, joihin voisi lakiehdotuksen mukaan hakea muutosta. Esityksen mukaan lakiehdotuksen voimaan tulo olisi porrastettu siten, että muun muassa tuen toimeenpanon suunnitteluun, kehittämiseen ja toteutukseen käytettävää teknistä apua koskeva säännös tulisi voimaan 1 päivänä tammikuuta Muilta osin voimaantulosta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Kysymyksessä on perustuslain 79 :n 3 momentin näkökulmasta poikkeuksellinen menettely. Lakiehdotukseen sisältyvät säännökset tukijärjestelmästä, jonka hyväksyminen on Euroopan yhteisön lainsäädännön kannalta riippuvaista osittain Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa koskevasta käsittelystä yhteisössä ja toisaalta yhteisön valtiontukisäännöistä. Valtiontukia koskevaa yhteisön lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan tulevaa ohjelmakautta varten. Pekka Länsineva OTT, valtiosääntöoikeuden dosentti julkisoikeuden yliassistentti Turun yliopisto Eduskunnan perustuslakivaliokunta Asia: Hallituksen esitys n:o 192/2006 vp laeiksi maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista jne. Käsillä olevan kaltaisen tukilainsäädännön perusratkaisuihin ei lähtökohtaisesti liity erityisen merkittäviä perustuslaillisia ongelmia, sillä lienee selvää, ettei perustuslaki rajoita olennaisesti julkisen vallan

5 harkintavaltaa päättää siitä, millaisiin tarkoituksiin erilaisia julkisia tukia myönnetään (vai myönnetäänkö ylipäätään). Toisaalta kun tällaiset tuet voivat vaikuttaa olennaisesti yksityishenkilöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin, asettaa perustuslaki kuitenkin joitakin vaatimuksia mm. asiaa koskevan sääntelyn ennakoitavuuden ja täsmällisyyden suhteen. Lisäksi mm. tukien käytön valvontaan voi liittyä sellaisia toimivaltuuksia, jotka koskettavat yksilöiden perusoikeussuojaa. Hallituksen esityksen säätämisjärjestysperusteluissa on nähdäkseni arvioitu verraten kattavalla ja perusteellisella tavalla ehdotetun sääntelyn suhdetta keskeisimpiin perustuslaista johtuviin vaatimuksiin. Olenkin pääosin valmis yhtymään niihin kannanottoihin ja perusteluihin, joita hallituksen esityksen säätämisjärjestysperusteluissa on näiltä osin esitetty. Lakiehdotus ei siten nähdäkseni ole erityisen ongelmallinen esimerkiksi yksityiselämän ja kotirauhan suojan (PL 10 ), perustuslain 124 :n, oikeusturvan eikä lain voimaantuloa koskevien sääntelyjen osalta. Myöskään sääntelyn lakitasoisuuden ja täsmällisyyden vaatimuksiin sekä delegointivaltuuksiin ei arvioni mukaan liity vakavia perustuslaillisia ongelmia, vaikka asiaa koskeva sääntely mieluusti voisikin olla tässä suhteessa informatiivisempaa ja selkeämpää. ^s ' M e ^' ^ ^"^i C /c ' ^ p MerkiMvimmät perusoikeuskysymykset, joita esityksen saatämisjärjestysperusteluissa ei ole nostettu esiin, liittyvät nähdäkseni eräisiin omaisuudensuojanäkökohtiin. Tässä suhteessa viittaan ensinnäkin lakiehdotuksen 24 :ään, jossa asetetaan varsin merkittäviä rajoituksia sellaisen omaisuuden käytölle ja luovuttamiselle, jota koskeviin investointeihin on saatu lakiehdotuksen mukaisia tukia. Tällainen sääntely on nähdäkseni täysin oikeutettua ja omaisuudensuojan kannalta hyväksyttävää sellaisissa tilanteissa, joissa ko. investointia on tuettu merkittävällä osuudella julkisista varoista. Sen sijaan sääntely saattaisi muodostua omaisuudensuojan kannalta ongelmalliseksi sellaisissa tilanteissa, joissa julkisen tuen osuus kokonaisinvestoinnista olisi hyvin vähäinen. Toinen omaisuudensuojan kannalta merkityksellinen kysymys esityksessä koskee tukien takaisinperintäsäännöksiä (erit. 45 ja 48 ). Voidaan nimittäin perustellusti ajatella, että vaikka tämänkaltaisten tukien myöntäminen onkin pitkälti julkisen vallan vapaassa harkinnassa, muuttuu tilanne tuen saajan näkökulmasta varsin toisenlaiseksi sen jälkeen, kun tuki on hänen tililleen maksettuja myöhemmin tullut tarkoitukseensa käytetyksi ja siten varsin vahvasti hänenyvarallisuuspiiriinsä" siirtynyt. Tällöin olisi sekä omaisuudensuojan että mahdollisesti myös yksilön toimeentulon turvaamisen kannalta tärkeää, että yksilö voisi kohtalaisen pitkälle luottaa viranomaisten tekemien tukipäätösten

6 pysyvyyteen tilanteissa, joissa hän on täyttänyt omat velvoitteensa moitteettomasti ja vilpittömästi. Asiaa arvioitaessa on aiheellista kiinnittää huomiota mm. siihen, että käsillä oleva tukisääntely on sisällöltään varsin vaikeaselkoista ja että tuen saajina voinee olla sellaisia luonnollisia henkiloit^tjöiile ei voida asettaa kovin laajoja itsenäisiä selonottovelvollisuuksia esim. siitä, mitä "Euroopan yhteisön lainsäädäntö" näiltä osin mahdollisesti edellyttää, vaan hänen tulee voida luottaa viranomaisten asiantuntemukseen asiassa. Näin ollen katsoisin, ettei ehdotettu takaisinperintäsäännöstö ainakaan optimaalisella tavalla suojaa tuensaajien oikeutettua luottamusta tukipäätösten pysyvyyteen, kun sääntely lähtee varsin yksioikoisesti siitä, että viranomainen "on velvollinen" perimään tuen takaisin automaattisesti ja korkoineen, jos se on myönnetty virheellisin perustein. Siinäkin tilanteessa, että takaisinperintä olisi "kokonaisuutena tarkastellen kohtuutonta" tuensaajalle, olisi se mahdollista jättää kohtuussyistä perimättä takaisin "vain erityisen painavasta syystä". Tällainen sääntelymalli (joka sinänsä lienee melko tyypillinen erilaisia tukia koskevassa lainsäädännössämme) loukkaa nähdäkseni olennaisella tavalla kohtuullista tasapainoa julkisen vallan ja yksityisten välillä ja sälyttää riskit viranomaistoiminnan virheistä tarpeettoman yksipuolisesti yksityishenkilöiden kannettavaksi. Näin ollen esitetty sääntelymalli, jossa takaisinperintä näyttäytyy ylivertaisena pääsääntönä ja kohtuullistaminen vain jonkinlaisena poikkeuksellisena kummajaisena kaipaisi merkittävää pehmennystä, jotta sen voitaisiin katsoa olevan sopusoinnussa yksilöiden perusteltujen odotusten ja luottamuksen suojaamisen kanssa. Muita vakavia perusoikeusongelmia esitykseen ei nähdäkseni sisälly.

7 7 Mikael Hiden PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA KELLO 10 HE 192/06 vp laeiksi maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista ja maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista annetun lain muuttamisesta Hallituksen esityksen perusteluihin sisältyy laajahko lakiehdotusten suhdetta perustuslakiin ja säätämisjärjestystä koskeva jakso. Jaksossa esitetyt näkökohdat vaikuttavat yleisesti ottaen asianmukaisilta eikä niitä ole tarpeen kerrata tässä yhteydessä. Ehdotetut säännökset ja niille esitetyt perustelut eivät nähdäkseni myöskään anna tässä aihetta mihinkään yleisiin huomautuksin tai arviointeihin. Joihinkin yksityiskohtiin on kuitenkin syytä kiinnittää vielä huomiota. 1. lakiehdotus, 10. Säännös koskee tuen rahoitusta ja määrää koskevia edellytyksiä. Säännöksen viimeinen momentti sisältää asetuksenantovaltuuden. Kuten säätämisjärjestysperusteluissa todetaan, lakiehdotukseen sisältyy useitakin valtuutuksia asetuksenantajalle. Näiden valtuutusten voidaan nähdäkseni yleensä katsoa vastaavan PL 80 :ssä säädettyjä edellytyksiä. Tässä säännöksessä ehdotettu valtuutus ei kuitenkaan ole PL 80 :n kannalta ongelmaton. Sikäli kuin asetuksenantajan harkintavalta tulee rajatuksi Euroopan unionin lainsäädännöllä, ei harkintavalta muodosta ongelmaa PL 80 :n kannalta. Kuten perusteluista ilmenee (s. 28, II) säännös tulee sovellettavaksi myös kokonaan kansallisesti rahoitettavaan hanketukeen. Perustelujen mukaan on sovellettava tukitaso tällöin "kansallisesti päätettävä asia, johon vaikuttavat muun muassa käytettävissä oleva rahoitus sekä tarve sitouttaa hankkeen tavoitteisiin ja rahoitukseen myös muita toimijoita." Niissä tilanteissa, joissa tukitaso on kansallisesti päätettävä asia, voidaan sitä koskevaa valtioneuvoston harkintavallan säätelyä pitää varsin väljänä. Asetuksenantajan sääntelyvalta koskee yksilön edun - taloudellisen aseman - kannalta merkittävää kysymystä. Momentissa annettuun valtuutukseen sisältyy myös valta säätää vastikkeetta tehdyn työn tai tuotantopanoksen luovutuksen käyttämisestä yksityisenä rahoituksena. Tämän valtuutuksen, joka periaatteessa sisältää myös vallan kieltää ko. suoritusten hyväksyminen yksityisenä rahoituksena, käyttämiselle ei ole säännöksessä osoitettu mitään seurattavia periaatteita tai huomioon otettavia kriteereitä (säännöksen 2 momentin lopussa todetaan vain, että ko. työ tai

8 tuotantopanoksen luovutus "voidaan hyväksyä" yksityisenä rahoituksena). Säännöksessä tarkoitetun yksityisen rahoituksen hyväksymisellä voi käsittääkseni olla tuntuvaa merkitystä yksilön edun - taloudellisen aseman - kannalta. Minusta olisi aiheellista harkita, eikö tässä tarkoitettua kansallisesti päätettäviä asioita koskevaa asetuksenantovaltaa pitäisi tarkemmin sitoa lailla (edellytyksiä, tavoitteita, määrittelyperusteita). 24. Säännös koskee tuen käyttöä koskevia ehtoja. Säännöksen 2 momentissa kielletään mm. luovuttamasta tuetun investoinnin kohdetta toiselle ennen kuin on viisi vuotta kulunut tuen viimeisen erän maksamisesta. Samaan tapaan kielletään 3 momentissa tuen kohteena olevan yritystoiminnan luovuttaminen toiselle ennen kuin viisi vuotta on kulunut tuen viimeisen erän maksamisesta. Perusteluissa (s ) todetaan, että kyse on maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 46 :n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta "vakiintuneesta rajoituksesta" tai mainitun momentin 2 ja 5 kohdassa säädettyä "vastaavasta rajoituksesta." Viittaukset rahoituslain 46 :ään ovat erässä merkittävässä suhteessa epätarkkoja (sen lisäksi, että viittaus ilmeisesti tarkoittaa 46 :n 3 momenttia). Rahoituslain ko. säännöskohdissa ei puhuta luovutuskiellosta, vaan siitä, että ilman lupaa tapahtunut luovutus tai omistussuhteen tietynlainen muuttuminen voi johtaa tuen lakkauttamiseen tai siihen, että tuki määrätään osaksi tai kokonaan takaisin maksettavaksi. Laissa säädetty tuen takaisinmaksu-uhka ja toisaalta luovutuskielto voivat ehkä tosiasiassa johtaa samanlaiseen lopputulokseen. Juridisesti niiden merkitys (niiden nojalla syntyvä asetelma) on kuitenkin selvästi erilainen. Luovutuskiellon säätäminen merkitsee suoraa puuttumista omistajalla olevaan oikeuteen disponoida omasta omaisuudestaan. Tällaisena se merkitsee kajoamista omaisuuden suojaan, ja kiellon säätämisen yhteydessä olisi harkittava, mitä vaatimuksia kieltoa koskevan säännöksen on täytettävä, jotta se voidaan säätää tavallisessa laissa. Kieltosaannos voisi käytännössä myös johtaa ongelmiin luovutuksensaajan oikeusaseman kannalta (jos esim. ko. omaisuus on vastoin kieltoa luovutettu muodollisesti pätevällä oikeustoimella hyvässä uskossa olevalle saajalle). Takaisinmaksu-uhka taas ei saata mahdollisen luovutustoimen pätevyyttä (tällä perusteella) kyseenalaiseksi, mutta kohdistaa merkittävän uhan tuensaajaan, joka on ilman lupaa tehnyt ko. luovutuksen. Uhkan tosiasiassa estävä merkitys voi ilmeisesti olla käytännössä aivan riittävä. Minusta tässäkin olisi syytä rakentaa luovutukset estämään tarkoitettu säännöstö samalla tavoin uhka-perustalle kuin on tehty em. rahoituslain 46 :ssä. Jos säännös kuitenkin

9 9 rakennettaisiin luovutuskieltopohjalle, olisi arvioitava sen merkitystä rajoituksena omistajan vallalle määrätä omaisuudestaan ja tästä mahdollisesti aiheutuvaa säännöksen täsmentämistarvetta. Todettakoon, että perusteluissa (s. 38, I) mainittu valtionavustuskin 13 :n 3 momentti, johon myös sisältyy luovutuskielto, ei ole ollut arvioitavana perustuslakivaliokunnassa. Ehdotetun 24 :n 4 momentin mukaan säännöksessä tarkoitettuna luovutuksena ei pidettäisi perintönä tai sukupolvenvaihdoksen kautta tapahtuvaa siirtymistä. Kohta on ehkä epätarkka, jollei sillä ole nimenomaisesti tarkoitettu sitä, että luovutuskielto saa rajoittaa puolison oikeutta saada omaisuutta osituksen kautta. 45. Säännös koskee tuen maksamisen keskeyttämistä ja takaisinperintää. Minusta säännös on ongelmallinen siinä, minkälaisia seuraamuksia sen nojalla voidaan liittää vähäisiin virheisiin tai puutteisiin. Perustuslakivaliokunta on käytännössään usein kiinnittänyt huomiota siihen, että esim. joidenkin lupien peruuttamiseen ei pidä voida ryhtyä suoraan lievienkin rikkeiden johdosta, vaan sanktioiden pitää olla suhteessa rikkeen merkitykseen ja rikkeen tai puutteen laadusta riippuen tulee asianosaiselle antaa ensin mahdollisuus puutteen korjaamiseen ennen kuin tuntuviin sanktioihin ryhdytään. Nyt ehdotettu säännös on laadittu sellaiseen muotoon, että viranomaisella on velvollisuus ko. toimiin, takaisinperiminen koskee automaattisesti koko tukea ("perimään tuen"; vrt. em. rahoituslain 46 :n 3 mom., jossa puhutaan takaisin maksamisesta "osaksi tai kokonaan"), edellytysten täyttymättä jäämiseltä (1.kohta) ei vaadita asiallista merkittävyyttä ja mahdollisuudesta virheen tai puutteen korjaamiseen ei lausuta mitään. Säännöstä olisi nähdäkseni syytä vielä parannella. Mielestäni ehdotuksen 48 ei tässä riitä "hoitamaan" asiaa, koska siinä puhutaan vain kohtuuttomuuksien torjumisesta ja se on lisäksi rakennettu ajatukselle, että viranomainen "voi" jättää perimättä. 58. Säännös koskee lain voimaantuloa, Lain voimaantulon jättämistä (yhtä säännöstä lukuun ottamatta) asetuksella säädettäväksi on ainakin mahdollista perustella sillä tavoin kuin perusteluissa (s. 62) on tehty. Säännöksen 2 momentin mukaan lakia sovelletaan sellaisiin tukiin, joiden käyttöönottaminen tapahtuu 1 päivänä toukokuuta 2007 tai sen jälkeen. Momentin merkitys on jäänyt minulle hieman epäselväksi. Jos säännöksen 1 momentti otetaan sellaisenaan täydestä, myös 2 momentti tulee voimaan ja sovellettavaksi vasta sitten kun laki on asetuksella saatettu voimaan. En tiedä kuinka pitkälle lain voimaantulo voi näin viipyä tai sen oletetaan viipyvän. Siinäkään tapauksessa, että 2 momentilla tarkoitetaan vain sulkea pois lain soveltamispiiristä tuet joiden käyttöönottaminen on tapahtunut ennen 1 päivää toukokuuta

10 2007, ei, jos lain voimaantulo viivästyy, jälkeen käyttöönotettavien tukien asema näytä oikein selkeältä: tukiin sovellettaisiin (2 momentin sanamuodosta riippumatta) ensin joitakin muita säännöksiä (mitä?) ja sitten tämän lain säännöksiä, kun tämä laki on tullut voimaan.

11 11 Lausunto Tuomas Ojanen Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 192/2006vp laeiksi maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista ja maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista annetun lain muuttamisesta Yleistä Hallituksen esityksessä on onnistuttu paikantamaan esityksen valtiosääntöoikeudellisen arvioinnin perusteet. Kuten esityksestä ilmenee, lakiehdotusta on arvioitava asetuksen antamista ja lainsäädäntövallan siirtämistä (PL 80 ), hallintotehtävän antamista muulle kuin viranomaiselle (PL 124 ), yksityiselämän suojaaja etenkin henkilötietojen suojaa (PL 10 ) sekä oikeusturvaa ja hyvää hallintoa (PL 21 ) koskevien perustuslain säännösten kannalta. Lisäksi lakiehdotuksen voimaantulosäännöksestä seuraa, että esitys on merkityksellinen perustuslain 79 :n 3 momentin näkökulmasta. Yleisellä tasolla on todettava, että jo yksin käsillä olevan hallituksen esityksen näkökulmasta maaseutua ja -taloutta koskeva säädös- ja muu normikokonaisuus on muodostumassa - tai oikeastaan on jo muodostunut - kaikkea muuta kuin hyvin avautuvaksi ja hallittavaksi sekä muutoinkin helposti ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Maaseutua ja - taloutta koskevia säädöksiä on lukuisia, ja ne ovat sekä EY:n että kansallisen oikeuden tasolta. Vaikeaselkoisuutta lisää vielä kotimaisen sääntelyn osalta se, että sääntely perustuu huomattavassa määrin lainsäädäntövallan delegoinnin varaan. Lisäksi säädöspohja tuntuu olevan jatkuvassa muutostilassa johtuen muutoksista maatalouspolitiikassa ja muussa maaseudun elinkeinopolitiikassa. Normipohjan pirstaleisuus ja vaikeaselkoisuus sekä jatkuva muutostila ei ole merkityksetön seikka esimerkiksi perustuslain 18 :ssä turvatun ammatin ja elinkeinovapauden tai 20 :n hyvän hallinnon takeiden näkökulmasta. Kaiken kaikkiaan olisi nähdäkseni paikallaan uudistaa soveltuvilta osiltaan seuraava perustuslakivaliokunnan kannanotto lausunnossa 25/2005vp: "Maatalouselinkeinon sääntely on valiokunnan mielestä muodostunut varsin sekavaksi ja vaikeasti hahmotettavaksi. Tämä liittyy osin nyt käsiteltävänä olevan lakiehdotuksen puiteluonteeseen ja osin siihen, että laki on ehdotuksen 1 :n perusteella toissijainen suhteessa Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta vuonna 1994 annettuun - niin ikään puiteluonteiseen - lakiin. Elinkeinotoimintaan kohdistuvan sääntelyn tällaista tilaa ei voida pitää perustuslain näkökulmasta asianmukaisena. Sen vuoksi valtioneuvoston piirissä on valiokunnan mielestä syytä ryhtyä toimenpiteisiin sääntelyn selkeyttämiseksi. Tällöin on aiheellista vielä kokonaisuudesta käsin arvioida sääntelyä myös säädöstason ja lainsäädäntövallan delegoinnin näkökulmista." Yksityiskohtaisia huomioita Ehdotettu sääntely ei yleisesti ottaen muodostu ongelmalliseksi perustuslain kannalta niillä perusteilla, joita hallituksen esityksessä tuodaan esiin. Valtiosääntöoikeudellisesti kysymys onkin lähinnä tarkistuksista ja täsmennyksistä ehdotettuun sääntelyyn ja perusteluista ilmenevään.

12 Poikkeuksena ovat kuitenkin tarkastuksen suorittamista koskeva lakiehdotuksen 44 sekä seurannan tietojärjestelmää koskeva 41 jäljempänä selostettavalla tavalla. Asetuksen- ja määräystenantovaltuudet Lakiehdotukseen sisältyy lukuisia asetuksenantovaltuussäännöksiä, joiden mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä erilaisista asioista. Lisäksi lakiehdotuksessa annetaan muutamissa kohdissa Maaseutuvirastolle valtuutus tarkempien määräysten antamiseen. Nähdäkseni asetuksen- ja määräystenantovaltuussäännökset eivät ole ongelmallisia perustuslain 80 :n kannalta. Sille, että ao. alan normisto rakentuu asetus-ja määräystenantovaltuussäärmösten runsauden vuoksi lakia alemmanasteisen norminannon varaan, on varsin pitkälti esitettävissä valtiosääntöoikeudellisesti hyväksyttäviä, esimerkiksi sääntelyn teknisyyteen tai menettelyluontoisuuteen liittyviä syitä. Ongelmaksi kuitenkin muodostuu sääntelyn moniportaisuus ja sitä kautta vaikeaselkoisuus edellä selostetulla tavalla. Lakiehdotus on sopusoinnussa sen perustuskin 80 :stä johdettavan perusajatuksen kanssa, että valtuutus asetuksenantajalle on pääsääntö, kun taas valtuussäännös viranomaiselle poikkeus. Lakiehdotuksen valtuussäännökset ovat ainakin pääosin luonteeltaan lakitasoista sääntelyä tarkentavia ja kohdistuvat pääosin teknisluonteisiin seikkoihin. Siltä osin kuin kysymys on Maaseutuviraston norminantovallasta, sille esitetään perusteluissa riittävästi sääntelyn kohteeseen liittyviä erityisiä syitä perustuslain 80 :ssä edellytetyllä tavalla (ks. erit. s ). Julkisten hallintotehtävien siirtäminen Olen samaa mieltä siitä, että lakiehdotuksen säännöksiä paikallisista toimintaryhmistä, ulkopuolisen tilintarkastajan käyttämisestä ja ohjausryhmästä on tarkasteltava perustuslain 124 :n kannalta. Missään tilanteessa ei ole kyse merkittävän julkisen tehtävän antamista muulle kuin viranomaiselle, kun otetaan huomioon, minkä tyyppisistä tehtävistä on kysymys. Hallintotehtävien siirrolle on nähdäkseni esitettävissä perustuslain kannalta hyväksyttäviä perusteita. Siirtäminen näyttäisi olevan tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Jossain määrin kysymyksiä herättää kuitenkin paikallisen toimintaryhmän vahva asema tukien hakemista ja myöntämistä koskevassa päätöksenteossa. Lakiehdotuksen 33 :n 2 momentin valossa paikallisen toimintaryhmän lausunnolla olisi hyvin suuri ohjausvaikutus työvoima- ja elinkeinokeskuksen päätöksentekoon tuen myöntämisessä. Paikallinen toimintaryhmä voisi asiallisesti lausunnoillaan disponoida viranomaisen, so. työvoima- ja elinkeinokeskuksen päätöksistä lopputuloksella, että paikallisen toimintaryhmän rooli alkaa muodostua jo varsin merkittäväksi. Nähdäkseni olisi paikallaan harkita paikallisen toimintaryhmän lausuntojen sitovuuden "asteen" vähentämistä siten, että päätösvalta tuen myöntämisestä olisi aidosti työvoima-ja elinkeinokeskuksella. Tuen maksamisen keskeyttäminen ja takaisinperintä Nähdäkseni lakiehdotuksen 45 on aivan liian avoin ja väljä. Tuen maksamisen keskeyttämisen ja takaisinperinnän edellytyksiä pitäisi täsmentää ja täydentää ainakin seuraavasti. Ensinnäkin tuen maksamisen keskeyttäminen ja takaisinperintä lakiehdotuksen 45 :n nojalla olisi syytä kytkeä kohdassa 2 yhtäältä tuen saajan tahallisuuteen. Toisaalta olisi syytä edellyttää virheellisiltä tai puutteellisilta tiedoilta sitä, että ne ovat olennaisesti vaikuttaneet tuen myöntämiseen tai maksamiseen.

13 13 Ennen tuen maksamisen keskeyttämistä ja takaisinperintää tuen saajalle pitäisi myös varata oikeus tulla kuulluksi. Pykäläehdotuksen 4 kohdan ilmaisu "Euroopan yhteisön lainsäädäntö tätä edellyttää" antaa nähdäkseni turhan avoimen ja epämääräisen "valtakirjan" viranomaiselle keskeyttää tuen maksaminen ja aloittaa sen takaisinperintä. Ilmaisua pitäisi jotenkin selkeyttää ja täsmentää. Lopuksi lakiehdotuksen 45 :n 3 kohtaa olisi syytä täydentää niin, että edellytyksenä tuen maksamisen keskeyttämiselle ja takaisinperinnälle on, että tuen maksaja kieltäytyy avustamasta ilman hyväksyttävää syytä tarkastuksessa. Tarkastuksen suorittaminen Lakiehdotuksen 44 :ssä on suljettu pois mahdollisuus tarkastuksen tekemiseen kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa. Lakiehdotus ei siten sinänsä muodostu ongelmalliseksi perustuslain 10 :ssä turvatun kotirauhan suojan kannalta. Lakiehdotuksessa esiintyvä käsite "kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa" on sinänsä abstrakti ja tulkinnanvarainen käsite, mutta sillä on jo nykyisin kehittynyt varsin täsmällinen ja tarkkarajainen sisältö perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännössä. Nähdäkseni olisi kuitenkin tarpeen muistuttaa siitä, että "kotirauhan" käsitettä pitää tulkita nimenomaan perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön valossa. Tällöin on erityisesti painotettava, että perustuslain 10 :ssä turvattu kotirauhan piiri kattaa lähtökohtaisesti kaikenlaiset pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyt tilat (PeVL 16/2004 vp, s. 5/II). Koska tuotanto- ja talousrakennuksiin saattaa sisältyä asumiseen tarkoitettuja tiloja, sääntelyä olisi paikallaan täydentää sulkemalla nämä alueet nimenomaisesti tarkastusten ulkopuolelle (PeVL 30/2005 vp, s. 6/1, PeVL 36/2004 vp, s. 4/II, PeVL 37/2004 vp, s. 3/II). Kun Suomen kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja tältä osin etenkin Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artikla, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön valossa luettuna, asettavat vähimmäistason kotirauhan suojalle, kotirauhan suojan piiriin kuuluvia tiloja tms. on määriteltävä myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklaa koskevan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön valossa. Edellä selostettu huomioon ottaen lakiehdotuksen 44 ei muodostuisi ongelmalliseksi perustuslain 10 :ssä turvatun kotirauhan kannalta. Lisäksi on syytä korostaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 8 artiklaa koskevan oikeuskäytännön valossa, että 8 artiklan mukainen yksityiselämän ja perhe-elämän suoja kattaa tietyin edellytyksin muutkin kuin kotirauhan suojan piiriin kuuluvat tilat tms. ja että tarkastusten suorittamiselle asettuu siten tiettyjä rajoituksia myös kotirauhan piiriin kuuluvien tilojen ulkopuolella ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan - ja sen kotimaisen vastinparin, so. perustuslain 10 :n - nojalla. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklaa yksityiselämän ja perhe-elämän kunnioittamisesta voidaan soveltaa tietynlaiseen ammatti- tai liiketoimintaan tai tietynlaisiin toimi- tai liiketiloihin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön valossa (ks. mm. asia Niemietz vastaan Saksa, annettu tuomio, (A-sarja, nro 251-B), Ks. myös asia Colas Estym. v. Ranska, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio , nro 37971/97, Kok III, 41 kohta). Sama voidaan todeta myös yksityiselämän suojan perusoikeuden ulottuvuudesta EU-oikeudessa (ks. esim. asia C-94/00, Roquette Freres, tuomio , Kok. 2002, s , 29 kohta). Toinen asia on, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan 2 kappaleessa myönnetty oikeus puuttua kyseisen oikeuden käyttämiseen saattaa ulottua laajemmalle toimi- tai liiketilojen tai ammatti- tai liiketoiminnan osalta kuin muissa tapauksissa, so. esim. kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa (ks. esim. em. Niemietz v. Saksa, tuomion 31 kohta).

14 Koska Suomen kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet asettavat vähimmäistason perusoikeuksien suojalle, ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan soveltamisalasta äsken sanottu koskee siten myös perustuslain 10 :n soveltamisalaa. Nähdäkseni perustuslakivaliokunnan lausunnossa olisikin paikallaan muistuttaa, että perustuslain 10 ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artikla saattavat asettaa pidäkkeitä tarkastuksen suorittamiselle myös lakiehdotuksen 44 :n 1 momentin 1 virkkeessä mainituissa rakennuksissa, toimitiloissa yms. Tällä näkökohdalla on myös se vaikutus tarkastuksen tosiasialliseen suorittamiseen, että tarkastustehtävää rakennuksissa ja toimitiloissa suoritettaessa läsnä pitäisi olla tilintarkastajan ohella viranomaisen edustaja. Nähdäkseni lakiehdotuksen 44 ei ole ongelmaton myöskään perusoikeusrajoituksia koskevien täsmällisyys- ja tarkkarajaisuus-, välttämättömyys ja oikeasuhtaisuusvaatimusten kannalta. Pykälässä esiintyvä termi "olosuhteita" on epätäsmällinen ja väljä. Lakiehdotuksen 44 :ään olisi myös tarpeellista kirjata näkyviin välttämättömyyden vaatimus tarkastuksen suorittamiselle. Samoin säännöstä olisi asianmukaista tarkistaa ehdotettua täsmällisemmillä maininnoilla tarkastusten tarkoituksesta. Esimerkiksi lakiin voisi sisällyttää maininnan siitä, että tarkastukset voivat koskea vain tuen myöntämisen, maksamisen ja käytön valvonnan kannalta merkityksellisiä rakennuksia, toimitiloja, olosuhteita, tietojärjestelmiä, jne. Edelleen pidän ongelmallisena sitä, että tarkastus voisi lähtökohtaisesti koskea samalla lailla yhtä hyvin rakennuksia ja toimitiloja yms. kuin tietojärjestelmiä ja asiakirjoja. Nähdäkseni tietojärjestelmiin ulottuvaan tarkastukseen sisältyy ominaispiirteitä verrattuna rakennuksiin tms. ulottuviin tarkastuksiin sähköisen viestinnän erityispiirteiden ja sähköistä viestintää koskevien luottamuksellisuuden ja yksityisyyden suojan vaatimusten takia. Lakiehdotuksen valossa tarkastus voisi koskea mitä tahansa tietojärjestelmiä ja tähän liittyen ilmeisesti mitä tahansa tietoja niissä. Lakiesityksen valossa jää avoimeksi, miten velvollisuus huolehtia tietoturvasta toteutettaisiin ja miten tarkastuksessa esille tulleita erilaisia tietoja "käsiteltäisiin". Yhtenä ongelmana on, että lakitekstissä esiintyvä käsite "tietojärjestelmiä" on tulkinnanvarainen. Epäselväksi jää, kattaako termi esimerkiksi sähköpostiohjelmat ja niissä olevat kansiot sähköisessä muodossa olevine asiakirjoineen. Perustuslain 10 turvaa luottamuksellisen viestin salaisuutta ja henkilötietojen suojaa. Nähdäkseni lakiehdotus kaipaakin edellä selostamieni epäselvyyksien korjaamista siltä osin kuin kysymys on tietojärjestelmistä tai sähköisessä muodossa olevista asiakirjoista. Joka tapauksessa tietojärjestelmiä koskeviin tarkastuksiin on syytä ulottaa vaatimus tarkastuksen tarkoitussidonnaisuudesta, minkä lisäksi tarkastuksen yhteydessä käsiteltävien tietojen salassapidosta ja esille tulleiden muiden tietojen hyväksikäyttökiellosta tulee sisällyttää lakiehdotukseen asianmukaiset säännökset. Seurannan tietojärjestelmä Seurannan tietojärjestelmästä, jota on osaksi luonteeltaan pidettävä henkilörekisterinä, säädetään ehdotuksen 41 :ssä. Perustuslain 10 :n 1 momentin mukaan jokaisen yksityiselämä on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään lailla. Säännöksen lakiviittaus henkilötietojen suojasta edellyttää perusoikeusuudistuksen tarkoituksen mukaisesti (PeVM 25/1994 vp, s. 6/1) lainsäätäjän säätävän tästä oikeudesta, mutta se jättää sääntelyn yksityiskohdat lainsäätäjän harkintaan. Tällainen perusoikeussäännös sitoo lainsäätäjän sisällöllistä harkintaa vähemmän kuin sen tapainen sääntelyvarauksen sisältävä säännös, jossa perusoikeuden todetaan olevan olemassa sen mukaan kuin lailla säädetään. Nähdäkseni lakiehdotuksen 41 :ään sisältyy muutamia valtiosääntöoikeudellisia ongelmia. Ensinnäkin pykälä sisältää viittauksen maaseutuelinkeinorekisterilakiin (1515/1994) siltä osin kuin kysymys on rekistereiden ylläpidosta ja käyttämisestä. Viitattu vuoden 1994 laki on ensinnäkin ajalta ennen perusoikeusuudistusta ja uutta perustuslakia, eikä sen 3 rekisterien pitämisestä nähdäkseni asianmukaisesti täytä sitä vaatimusta, että rekisteritietojen "käyttämisestä", mihin sisältynee mm. tietojen

15 luovuttaminen, olisi säädettävä tarkemmin laissa. Kysymys on nähdäkseni eri toten siitä, että seurannan tietojärjestelmään sisältyvien rekisterien tiedot ovat ainakin osaksi julkisuuslain 24 :n perusteella salassa pidettäviä. Sen vuoksi niiden luovuttamiselle toiselle viranomaiselle sovelletaan julkisuuslain 29 :n säännöksiä. Sen 1 momentin 1 kohdan mukaan viranomainen voi antaa toiselle viranomaiselle tiedon salassa pidettävästä asiakirjasta, jos tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on laissa erikseen nimenomaisesti säädetty. Näistä oikeuksista ei ole kuitenkaan ehdotuksessa säädetty, eikä myöskään viittaus em. vuoden 1994 lakiin tuo asiaan parannusta. Poikkeuksena on maininta siitä, että paikallisella toimintaryhmällä on oikeus saada rekistereistä tietoa. Jossain määrin kysymyksiä herättää myös seurannan tietojärjestelmään tallennettavien erilaisten tietojen laaja-alaisuus, etenkin kun otetaan huomioon 44 :n 2 momentin 15 kohta. Tietojärjestelmään voidaan kirjata 12 kohdan mukaan tietoja tarkastuksesta ja siinä tehdyistä havainnoista. Tältä osin tallentamiskelpoisiin tietoihin liittyy edellä selostamiani ongelmia lakiehdotuksen 44 :n laajaalaisuuden ja epätäsmällisyyden takia. Tietojensaantioikeutta olisi syytä rajata vain välttämättömiin tietoihin sekä viranomaisten että erityisesti paikallisen toimintaryhmän tietojensaantioikeuden osalta. Lainkohdasta pitäisi myös ilmetä, miltä kannalta välttämättömiä tietoja säännös koskee (so. toimintaryhmällä olisi oikeus saada rekisteristä vain sellaisia tietoja, jotka ovat välttämättömiä sille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi). Lisäksi voisi harkita, että paikallisen toimintaryhmän pitäisi erikseen perustellusti pyytää tietoja rekisteristä sen sijaan, että sillä olisi automaattinen pääsy näihin tietoihin (lakiehdotuksen valossa jää epämääräiseksi, olisiko toimintaryhmällä suora pääsy tietojärjestelmään). - Pykälän tarkistaminen tällä tavoin on edellytys lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. 15 Oikeusturva Nähdäkseni lakiehdotukseen sisältyvät valituskieltosäännökset eivät muodostu ongelmallisiksi perustuslain 21 :n oikeusturvasäännöksen kannalta perusteilla, joita hallituksen esityksessä tuodaan esiin (s. 61). Lain voimaantulo Lakiehdotuksen voimaantulosäännöksen mukaan laki tulisi sen 54 :ää lukuun ottamatta voimaan valtioneuvoston asetuksella erikseen säädettävänä ajankohtana. 54 :ssä säädettäisiin teknisestä avusta. Nähdäkseni lakiehdotuksen voimaantulosäännökselle on esitettävissä perustuslain 79 :n 3 momentissa edellytetty "erityinen syy", joka tässä tapauksessa liittyy nimenomaan lain voimaantulon sidonnaisuuteen EY:n lainsäädännön voimaantuloon. Tosin en oikein saanut otetta siitä, mikä oikeastaan perustelee sitä, että lakiehdotuksen 54 :n tulisi voimaan , kun taas muilta osin vasta asetuksella erikseen säädettävänä ajankohtana. Lakiehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa asiaa ei perustella. Helsingissä 7. päivänä marraskuuta 2006

16 Tuomas Ojanen OTT, professori

17 PeVL /2006 vp HE 192/2006 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO /2006 vp Hallituksen esitys laeiksi maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista ja maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista annetun lain muuttamisesta Maa- ja metsätalousvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 17 päivänä lokakuuta 2006 lähettäessään hallituksen esityksen laeiksi maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista ja maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista annetun lain muuttamisesta (HE 192/2006 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi maa- ja metsätalousvaliokuntaan samalla määrännyt, että perustuslakivaliokunnan on annettava asiasta lausunto maa-ja metsätalousvaliokunnalle. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - vanhempi hallitussihteeri Susanna Paakkola, maa- ja metsätalousministeriö - professori Mikael Hiden - oikeustieteen tohtori, dosentti Pekka Länsineva - professori Tuomas Ojanen.

18 HE 192/2006 vp Versio 0.1 HALLITUKSEN ESITYS Lakiesityksessä ehdotetaan muutettavaksi maaseudun kehittämiseen myönnettäviä tukia koskeva laki. Lakia sovelletaan Euroopan yhteisön osaksi rahoittamiin sekä kokonaan kansallisista varoista rahoitettaviin tukiin. Laki koskee maaseudun kehittämisohjelmaan perustuvia tukia ja sellaisia tukia, joita hallinnoidaan erillisenä tukijärjestelmänä. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista annettua lakia. Maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annettavan lain teknistä apua koskeva säännös on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta Muilta osin laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella erikseen säädettävänä ajankohtana. Maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista annetun lain muuttamista koskeva laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta Esitys liittyy vuoden 2007 valtion talousarvioon ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lakiesityksen säätämisjärjestysperusteluissa on sääntelyä arvioitu muun muassa perustuslain 80 :ssä mainitun laissa säätämisen vaatimuksen ja asetuksenantovaltuuksien perusteella, perustuslain 10 :n 1 momentin mukaisen henkilötietojen suojan kannalta. Lisäksi esityksen voimaantulosäännöksestä seuraa, että esitys on merkityksellinen perustuslain 79 :n 3 momentin näkökulmasta. Hallitus katsoo, että säätämisjärjestyksestä tulisi saada eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunto. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Yleistä Esityksen tarkoituksena on yksinkertaistaa maaseudun kehittämisen tukiin liittyvää lainsäädäntöä, mikä on osa maaseutuelinkeinojen rahoituslainsäädännön kokonaisuudistusta. Tätä tavoitteita on sinänsä pidettävä hyväksyttävänä. Siitä huolimatta nyt käsillä oleva lakiesitys yhdessä muun maaseutua koskevan normikokonaisuuden kanssa on edelleen vaikeasti avautuva ja ymmärrettävä. Tämä johtuu osaksi siitä, että maaseutua ja maaseudun taloutta sääntelee lukuisat sekä EY-tason että kansallisen tason säädökset.

19 Pe VL /2006 vp HE 192/2006 vp Lisäksi kotimainen sääntely perustuu paljolti lainsäädännön delegoinnin varaan. Normipohjan pirstaleisuutta ja vaikeaselkoisuutta sekä jatkuvaa muuttumista ei voi pitää tyydyttävänä. Yhteen elinkeinotoimintaan kohdistuvan sääntelyn tällaista tilaa ei perustuslain 18 :n mukaisen elinkeinovapauden kannalta eikä perustuslain 21 :n mukaisen hyvän hallinnon takeiden kannalta voida pitää asianmukaisena (ks. PeVL 25/2005 vp, s. 5). Tuen käyttöä koskevat ehdot Tuen käytöstä ja ehdoista on säännökset 1. lakiehdotuksen 24 :ssä. Sen 2 momenttiin sisältyy muun muassa omaisuuden luovutuskielto. Sen mukaan ei tuetun investoinnin kohdetta saa luovuttaa toiselle ennen kuin viisi vuotta on kulunut tuen viimeisen maksuerän maksamisesta. Tuen myöntävä viranomainen voi kuitenkin laissa mainituin edellytyksin myöntää luvan luovutukseen. Samaan tapaan ei myöskään tuen kohteena olevaa yritystoimintaa saa luovuttaa toiselle ennen kuin viisi vuotta on kulunut tuen viimeisen maksuerän maksamisesta. Ehdotuksen perustelujen mukaan kyse on maaseutuelinkeinojen rahoituslain 46 :ssä tarkoitetusta vakiintuneesta rajoituksesta, joka koskee tuetun investoinnin kohteen luovuttamista. Sääntelyä perustellaan myös valtionavustus-lain 13 :n 3 momentin säännöksellä, johon sisältyy vastaavantyyppinen luovutuskielto. Valtionavustuslaki ei ole ollut perustuslakivaliokunnan arvioitavana. Myöskään mainitussa rahoituslain säännöksessä ei ole mitään mainintaa luovutuskiellosta. Sen sijaan, jos laissa mainitut ehdot eivät täyty, voidaan tuki lakkauttaa ja määrätä osaksi tai kokonaan takaisin maksettavaksi. Lisäksi ehdotetun lain 10 lukuun sisältyy säännökset tuen maksamisen keskeyttämisestä ja takaisinperinnästä. Kysymyksessä on siten maaseutuelinkeinojen rahoituslakiin verrattuna kaksinkertainen järjestelmä turvata tuen oikea käyttö. Ilman täsmentäviä säännöksiä luovutuskielto voi olla ongelmallinen perustuslain 15 :n mukaisen omaisuudensuojan kannalta. Omaisuudensuoja käsittää paitsi vallan hallinta ja käyttää omaisuutta myös vallan määrätä siitä. Sopimusvapaus saa perusoikeusuudistuksen esitöiden mukaan siten suojaa tietyssä määrin omaisuudensuojasäännöksen kautta (HE 309/1993 vp). Sen vuoksi luovutuskielto voi johtaa ongelmiin vilpittömässä mielessä olevan luovutuksen saajan suhteen. Sen sijaan takaisinperintäuhka ei

20 Pe VL /2006 vp HE 192/2006 vp kyseenalaista luovutustoimen pätevyyttä. Myös oikeasuhtaisuuden kannalta luovutuskielto saattaa olla kohtuuton, jos tuen osuus kokonaisinvestoinneista on varsin vähäinen. Perustuslakivaliokunta katsoo, että ehdotetussa muodossa luovutuskielto on ristiriidassa perustuslain 15 :ssä mainitun omaisuudensuojan kanssa. Jotta lakiehdotus voitaisiin käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, tulee sääntelyä ainakin luovutuksen saajan oikeusaseman turvaamiseksi täsmentää. Perusoikeusjärjestelmän kannalta valiokunta pitää kuitenkin parempana rakentaa ehdotus pelkästään maaseutuelinkeinojen rahoituslain 46 :n mukaiselle takaisinperintäuhkan pohjalle. Tuen keskeyttäminen ja takaisinperintä Myönnetyn tuen maksaminen on keskeytettävä ja perittävä takaisin 1. lakiehdotuksen 45 :n 1 momentin nojalla muun muassa sillä perusteella, että tuen saaja on antanut sellaisen virheellisen tai puutteellisen tiedon, joka on vaikuttanut tuen myöntämiseen tai maksamiseen tai että Euroopan yhteisön lainsäädäntö tätä edellyttää. Sanktiointia on pyritty kohtuullistamaan säätämällä 45 :n 2 momentissa, että enintään 100 euron määrä voidaan kuitenkin jättää perimättä. Samoin ehdotuksen 48 :n 1 momentin nojalla voidaan virheellisesti tai perusteetta maksettu määrä tai sille suoritettava korko osaksi jättää perimättä, jos perinnän suorittaminen täysimääräisenä olisi olosuhteet ja toiminta huomioon ottaen kokonaisuutena tarkastellen kohtuutonta. Kokonaan perimättä virheellisesti tai perusteetta maksettu määrä voidaan jättää vain erityisen painavista syistä. Lakiesityksen mukaisia tukia on pidettävä maatalouselinkeinon harjoittamisen kannalta erityisen merkittävinä varallisuusarvoisina etuina jopa tosiasiallisina edellytyksinä elinkeinon harjoittamiselle, sillä tuet muodostavat keskeisen osan tilojen perustoimeentuloa. Niiden maksamisen keskeyttämistä tai takaisin perimistä on arvioitava perustuslain 18 :n mukaisen elinkeinovapauden kannalta. Perusoikeusrajoituksen edellytyksenä olevan oikeasuhtaisuuden kannalta ei ole perusteltua, että jo vähäinen virhe tai puutteellisuus tukitiedoissa voi johtaa mainittuihin seuraamuksiin. Esimerkiksi maaseutuelinkeinojen rahoituslain 46 :n mukaan virheellisten tietojen on täytynyt "vaikuttaa olennaisesti" tuen myöntämiseen tai maksamiseen. Perustuslakivaliokunta on myös erilaisten lupien peruuttamisen yhteydessä pitänyt

21 Pe VL /2006 vp HE 192/2006 vp välttämättömänä sitoa toimenpide vakaviin tai olennaisiin rikkomuksiin tai laiminlyönteihin sekä siihen, että asianosaiselle annetut huomautukset tai varoitukset eivät ole johtaneet toimissa esiintyneiden puutteiden korjaamiseen ja ettei mainittua toimenpidettä tule toteuttaa ennen kuin asianosaiselle on annettu mahdollisuus korjata virheensä (PeVL 28/2005 vp, s. 2/1, PeVL 7/2005 vp, s. 9, PeVL 44/2004 vp, s. 2 3, PeVL 16/2003 vp, s. 2/II). Perustuslakivaliokunta pitää tärkeänä, että sääntelyä vielä näiltä osin täsmennetään. Tuen keskeyttämiseen tai takaisinperimään voidaan ryhtyä ehdotuksen 45 :n 1 momentin 4 kohdan perusteella myös silloin, kun Euroopan yhteisön lainsäädäntö sitä edellyttää. Ottaen huomioon EY-lainsäädännön moniportaisuus ja sekavuus ei tuen saajalta voida edellyttää kyseisen lainsäädännön yksityiskohtaista tuntemusta. Tällainen yksilöimätön viittaus EY-lainsäädäntöön ei perustuslakivaliokunnan mielestä täytä lailta edellytettävää täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimusta (ks. myös PeVL 25/2005 vp, s. 4/II, PeVL 1/2004 vp, s. 2/1, PeVL 56/2002 vp, s. 3/1). Se horjuttaa myös tuensaajan luottamusta viranomaisen tekemän tukipäätöksen pysyvyyteen tilanteessa, jossa hän omalta osaltaan on täyttänyt velvoitteensa moitteettomasti ja hyvässä uskossa. Myös ehdotuksen 48 :n mukaisessa kohtuuttomuustilanteessa jätetään viranomaiselle liikaa harkintavaltaa takaisinperinnän suhteen, koska se tällöin "voi" jättää virheellisesti tai perusteetta maksetun määrän tai sille maksetun koron osaksi perimättä. Kokonaan perimättä jättäminen voi tapahtua vain erityisen painavista syistä. Säännös vaikuttaa oikeasuhtaisuuden kannalta liian ankaralta. Perustuslakivaliokunta katsoo, että ehdotuksen 48 :ää on täsmennettävä poistamalla siitä 2 momentti ja 1 momentin viimeinen virke. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että 1 momentin 1. virke muutetaan siten, että työvoima-ja elinkeinokeskuksen "tulee" jättää virheellisesti tai perusteetta maksettu määrä tai sille suoritettava korko "kokonaan" tai osaksi perimättä, jos perinnän suorittaminen täysimääräisenä olisi tuen saajan olosuhteet ja toiminta huomioon ottaen kokonaisuutena tarkastellen kohtuutonta. Asetuksenantovaltuudet Lakiehdotukseen sisältyy runsaasti asetuksenantovaltuuksia. Lisäksi Maaseutuvirastol-le annetaan eräissä kohdin valtuuksia tarkempien määräysten antamiseen. Asetuksen-

22 Pe VL /2006 vp HE 192/2006 vp antovaltuudet ja määräystenantovaltuudet liittyvät sääntelyn teknisyyteen ja menettelytapaluonteisuuteen. Näistä perustuslakivaliokunnalla ei ole huomauttamista. Valtioneuvoston asetuksella säädetään kuitenkin 1. lakiehdotuksen 10 :n 4 momentin mukaan eri tukien tasosta ja enimmäismäärästä Euroopan yhteisön lainsäädännön antamissa rajoissa. Samoin valtioneuvoston asetuksella säädetään vastikkeetta tehdyn työn tai tuotantopanoksen luovutuksen käyttämisestä yksityisenä rahoituksena. Lakiehdotuksen perustelujen mukaan säännös tulee sovellettavaksi myös kansallisesti rahoitettavaan hanketukeen. Säännökseen ei kuitenkaan sisälly mitään harkintaa sitovia edellytyksiä, tavoitteita tai määrittelyperusteita. Valtuutus on kansallisesti päätettävien asioiden osalta tarpeettoman väljää. Perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan lakitekstiä tulee tältä osin vielä täsmentää. Voimaantulosäännös Laki maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista tulisi 58 :n 1 momentin mukaan voimaan 54 :ää koskevaa teknistä apua lukuunottamatta valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Lakiehdotuksen perustelujen mukaan tukien hyväksyttävyys yhteisön lainsäädännön näkökulmasta on osaltaan riippuvainen komission ohjelmaan koskevasta hyväksymispäätöksestä ja osaltaan tulevalla ohjelmakaudella sovellettavista valtiontukisäännöksistä, joiden valmistelu on yhteisössä kesken. Perustuslain 79 :n 3 momentin mukaan laista tulee käydä ilmi, milloin se tulee voimaan. Erityisestä syystä laissa voidaan säätää, että sen voimaantuloajankohdasta säädetään asetuksella. Erityisenä syynä perustuslakivaliokunnan käytännössä on pidetty lain voimaantulon sidonnaisuutta Euroopan unionin lainsäädännön voimaantuloon (PeVL 39/2006 vp, s. 3/II, PeVL 18/2006 vp, s. 5, PeVL 7/2005 vp, s. I l /II, PeVL 14/2004 vp, s. 5). Sääntelylle on valiokunnan mielestä olemassa perustuslain 79 :n 3 momentin mukainen syy. Muita asioita Seurannan tietojärjestelmä, josta ehdotetaan säädettäväksi 1. lakiehdotuksen 41 :ssä, on luonteeltaan osaksi henkilörekisteri. Rekisterin ylläpidosta ja käyttämisestä säädetään

Maa- ja metsätalousvaliokunnalle

Maa- ja metsätalousvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 41/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista ja maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousvaliokunnalle

Maa- ja metsätalousvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 16/2007 vp Hallituksen esitys laeiksi maatalouden rakennetuista, valtakunnallisen maaseudun kehittämisen ja tutkimuksen sekä maa- ja elintarviketalouden tutkimuksen rahoituksesta

Lisätiedot

7 Poliisin henkilötietolaki 50

7 Poliisin henkilötietolaki 50 7 Poliisin henkilötietolaki 50 Eduskunnan oikeusasiamiehen lausunnon mukaan hallituksen esityksessä (202/2017 vp) ehdotetun poliisilain 5a luvun 44 :n (Siviilitiedustelussa saadun tiedon luovuttaminen

Lisätiedot

Mikael Hidén. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA KELLO 9.00 HE 40/18 vp varhaiskasvatuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Mikael Hidén. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA KELLO 9.00 HE 40/18 vp varhaiskasvatuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 1 Mikael Hidén PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA 25.5.2018 KELLO 9.00 HE 40/18 vp varhaiskasvatuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Esityksessä ehdotetaan uutta varhaiskasvatuslakia, jolla kumottaisiin

Lisätiedot

HE 47/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Energiavirastosta annetun lain 1 :n muuttamisesta

HE 47/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Energiavirastosta annetun lain 1 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Energiavirastosta annetun lain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Energiavirastosta annettua lakia siten, että

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätalousministeriö LAUSUNTO 16.02.2018 Dnro OKV/77/20/2017 Maa- ja metsätalousministeriö 1/5 Viite: Maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntö 21.12.2017, 2070/01.01/2017 Asia: Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi eläinten

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

HE 94/2016 vp LAEIKSI PUOLUSTUSVOIMISTA ANNETUN LAIN, ALUEVALVON- TALAIN JA ASEVELVOLLISUUSLAIN MUUTTAMISESTA

HE 94/2016 vp LAEIKSI PUOLUSTUSVOIMISTA ANNETUN LAIN, ALUEVALVON- TALAIN JA ASEVELVOLLISUUSLAIN MUUTTAMISESTA Veli-Pekka Viljanen HE 94/2016 vp LAEIKSI PUOLUSTUSVOIMISTA ANNETUN LAIN, ALUEVALVON- TALAIN JA ASEVELVOLLISUUSLAIN MUUTTAMISESTA Eduskunnan perustuslakivaliokunta 7.10.2016 Perustuslakivaliokunnan sihteeristö

Lisätiedot

AHVENANMAAN ITSEHALLINNON KEHITTÄMINEN AHVENANMAA-KOMITEAN 2013 LOPPUMIETINTÖ

AHVENANMAAN ITSEHALLINNON KEHITTÄMINEN AHVENANMAA-KOMITEAN 2013 LOPPUMIETINTÖ Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Lausunto 14.09.2017 EOAK/4022/2017 Asia: OM 60/08/2013 AHVENANMAAN ITSEHALLINNON KEHITTÄMINEN AHVENANMAAKOMITEAN 2013 LOPPUMIETINTÖ Lausuntopyyntö 1 luku Ahvenanmaan

Lisätiedot

HE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 87/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi raittiustyölain 3 ja 10 :n ja toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 27 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 3 päivänä huhtikuuta 2002

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 35/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi rangaistusten täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Ympäristövaliokunnalle

Ympäristövaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 1/2004 vp Hallituksen esitys laiksi jätelain muuttamisesta sekä laiksi ajoneuvojen siirtämisestä ja romuajoneuvojen hävittämisestä annetun lain 4 :n muuttamisesta Ympäristövaliokunnalle

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta (HE 5/2015 vp)

Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta (HE 5/2015 vp) Teuvo Pohjolainen 16.6.2015 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta (HE 5/2015 vp) Perustuslakivaliokunnan pyytämänä

Lisätiedot

3. HE 236/2002 vp laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta. Kuultavina: puheenjohtaja Erkki Hartikainen, Vapaa-ajattelijain Liitto

3. HE 236/2002 vp laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta. Kuultavina: puheenjohtaja Erkki Hartikainen, Vapaa-ajattelijain Liitto PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 118/2002 vp Torstai 19.12.2002 kello 08.30 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 236/2002 vp laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta Ilmoitetaan,

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnallisen eläkelain muuttamisesta Kunnallista eläkelakia esitetään muutettavaksi siten, että kunnallisen eläkelaitoksen Kevan toimitusjohtaja voitaisiin irtisanoa

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

Esityslista 5/1997 vp. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Perjantai klo Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus

Esityslista 5/1997 vp. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Perjantai klo Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Perjantai 14.2.1997 klo 9.45 Esityslista 5/1997 vp 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 262/1996 vp laiksi eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenenä kuuluvien velvoitusten

Lisätiedot

HE 116/2016 vp SÄHKÖTURVALLISUUSLAIKSI JA LAIKSI ERÄITÄ TUOTERYH- MIÄ KOSKEVISTA ILMOITETUISTA LAITOKSISTA ANNETUN LAIN MUUTTA- MISESTA

HE 116/2016 vp SÄHKÖTURVALLISUUSLAIKSI JA LAIKSI ERÄITÄ TUOTERYH- MIÄ KOSKEVISTA ILMOITETUISTA LAITOKSISTA ANNETUN LAIN MUUTTA- MISESTA Veli-Pekka Viljanen HE 116/2016 vp SÄHKÖTURVALLISUUSLAIKSI JA LAIKSI ERÄITÄ TUOTERYH- MIÄ KOSKEVISTA ILMOITETUISTA LAITOKSISTA ANNETUN LAIN MUUTTA- MISESTA Eduskunnan perustuslakivaliokunta 9.9.2016 1.

Lisätiedot

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain HE 305/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 11.5.2017 Eriika Melkas EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ Pääasiallinen sisältö Tiettyjen julkisten ja yksityisten

Lisätiedot

Pyydettynä lisäselvityksenä esitän kunnioittavasti seuraavan.

Pyydettynä lisäselvityksenä esitän kunnioittavasti seuraavan. Rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta 16.10.2017 Eduskunnan lakivaliokunnalle Asia: Hallituksen esitys (HE) 41/2017 vp eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta

Lisätiedot

Tilannekatsaus Harri Jokiranta

Tilannekatsaus Harri Jokiranta Tilannekatsaus 9.8.2017 Harri Jokiranta Alueelliset erot talouskehityksessä väestökartat Muuttoliike kartta Yle.fi 6.8.2017 Perustuslakivaliokunnan mukaan valinnanvapautta koskevan lakiesityksen

Lisätiedot

Ilmoitetaan, että asia on saapunut valiokuntaan lausunnon antamista varten suurelle valiokunnalle.

Ilmoitetaan, että asia on saapunut valiokuntaan lausunnon antamista varten suurelle valiokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 21/2002 vp Tiistai 12.3.2002 kello 10.00 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. U 7/2002 vp ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi (rasismin ja muukalaisvihan vastainen

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO 1(5) Yhteiskuntatieteiden tiedekunta vastaajan nimi

LAPIN YLIOPISTO 1(5) Yhteiskuntatieteiden tiedekunta vastaajan nimi LAPIN YLIOPISTO 1(5) JULKISOIKEUDEN VALINTAKOE 13.6.2005 Vastaa seuraaviin kysymyksiin. Tehtävissä julkisuuslailla tarkoitetaan lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) ja potilaslailla lakia

Lisätiedot

Hallituksen esitys laiksi tulotietojärjestelmästä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 134/2017 vp)

Hallituksen esitys laiksi tulotietojärjestelmästä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 134/2017 vp) Olli Mäenpää 8.11.2017 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys laiksi tulotietojärjestelmästä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 134/2017 vp) Henkilötietojen suoja Sääntelyn kohteena on henkilötietoja

Lisätiedot

Lausunto poikkeusoloihin varautumista rahoitusalalla koskevan lainsäädännön tarkistamisesta laaditusta työryhmämuistiosta

Lausunto poikkeusoloihin varautumista rahoitusalalla koskevan lainsäädännön tarkistamisesta laaditusta työryhmämuistiosta Lausunto 1 (4) Valtiovarainministeriölle Lausuntopyyntönne 16.8.2018, VM115:00/2016 Lausunto poikkeusoloihin varautumista rahoitusalalla koskevan lainsäädännön tarkistamisesta laaditusta työryhmämuistiosta

Lisätiedot

Lakikoulutuspäivä Tuula Manelius

Lakikoulutuspäivä Tuula Manelius Lakikoulutuspäivä Rahoituslaki, rahoitusasetus, tukikelpoisuusasetus, valtionavustuslaki Rahoituslain soveltamisala rakennerahastoasioissa jakautuu kahteen eri malliin. 1) Osa rakennerahastotoimijoista

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Varainhoito-osasto Dnro 2455/54/2013 Tukien maksatusyksikkö

Varainhoito-osasto Dnro 2455/54/2013 Tukien maksatusyksikkö Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2455/54/2013 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ELY-keskukset Ahvenanmaan valtionvirasto Vuoden 2013 valkuais- ja öljykasvipalkkion käsittelyssä

Lisätiedot

Vuoden 2015 ympäristösopimusten ( ) toisen erän maksaminen

Vuoden 2015 ympäristösopimusten ( ) toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 30.5.2016 Tukien maksatusyksikkö 920/03.03.00/2016 Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset Vuoden 2015 ympäristösopimusten (2014-2020) toisen

Lisätiedot

HE 69/2009 vp. säätää neuvontatehtävien hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta maakunnalle.

HE 69/2009 vp. säätää neuvontatehtävien hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta maakunnalle. HE 69/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 30 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamista

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

HE 67/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdenvertaisuuslain

HE 67/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdenvertaisuuslain HE 67/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yhdenvertaisuuslain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdenvertaisuuslain säännöstä menettelystä,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

HE 193/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 193/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 193/1996 vp esitys Eduskunnalle laiksi kirldcolain muutta Hallituksen misesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolain hallintolainkäyttöä koskevia säännöksiä ehdotetaan tarkistettaviksi sen johdosta,

Lisätiedot

1994 vp - HE 83 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 83 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 83 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Oulun yliopistosta ja Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

työ- ja tasa-arvoasiainvaliokuntaan

työ- ja tasa-arvoasiainvaliokuntaan PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 47/2002 vp Hallituksen esitys laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta

Lisätiedot

HE 21/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta

HE 21/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta HE 21/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikennelain ajokorttiluvan myöntämistä

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

1994 vp - HE 28 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1994 vp - HE 28 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1994 vp - HE 28 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion maksuperustelain 1 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion maksuperustelakia selvennettäväksi

Lisätiedot

Yritystuen maksaminen

Yritystuen maksaminen Yritystuen maksaminen Leadertyön ajankohtaispäivät 28.10.2015 Maaseutuvirasto Tukien maksatusyksikkö Per-Ola Staffans Yritystuen maksamiseen liittyviä säännöksiä Ns. maaseuturahastoasetus (EU) N:o 1305/2013

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

Hallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 16/2018 vp)

Hallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 16/2018 vp) Olli Mäenpää 9.5.2018 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 16/2018 vp) Perustuslakivaliokunnan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 239/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vakuutusoikeuslain 11 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan vakuutusoikeuslain sivutoimisten jäsenten määräämistä

Lisätiedot

1993 vp - HE Esityksen mukaan ympäristölle

1993 vp - HE Esityksen mukaan ympäristölle 1993 vp - HE 74 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle

Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle ULKOASIAINMINISTERIÖ Oikeuspalvelu LAUSUNTO 03.05.2017 HEL7M0515-6 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Viite HE 72/2016 vp, PeVL 64/2016 vp Asia Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun

Lisätiedot

Juha Lavapuro Lausunto

Juha Lavapuro Lausunto Juha Lavapuro 15.9.2017 Lausunto Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Asiat: Valtioneuvoston U-kirjelmä U46/ 2017 vp eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (keskitetty

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousvaliokunnalle

Maa- ja metsätalousvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 46/2001 vp Hallituksen esitys Maaseutuviraston perustamista koskevaksi lainsäädännöksi Maa- ja metsätalousvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 3 päivänä lokakuuta

Lisätiedot

1. Nykytila. julkisuutta koskevalla lailla. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti. kuin laki viranomaisten toiminnan

1. Nykytila. julkisuutta koskevalla lailla. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti. kuin laki viranomaisten toiminnan HE 214/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirldcolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäväksi ne muutokset, jotka aiheutuvat julkisuuslainsäädännön

Lisätiedot

Olli Mäenpää Perustuslakivaliokunnalle

Olli Mäenpää Perustuslakivaliokunnalle Olli Mäenpää 4.10.2016 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys laeiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta sekä yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä

Lisätiedot

Kokonaisarvio valmiuslain ja perustuslain 23 :n suhteesta

Kokonaisarvio valmiuslain ja perustuslain 23 :n suhteesta Kokonaisarvio valmiuslain ja perustuslain 23 :n suhteesta VN TEAS -rahoitushakuinfo Säätytalo 13.10.2016 1 Perustiedot tutkimusrahoituksesta VN TEAS = valtioneuvoston päätöksentekoa tukeva selvitys- ja

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 118/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjän eläkelain 115 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yrittäjän eläkelakia. Muutos koskisi

Lisätiedot

1994 ~ - HE 113 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

1994 ~ - HE 113 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT 1994 ~ - HE 113 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kemikaalilakia muutettavaksi siten, että laissa säädettäisiin Euroopan

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Perustuslain tulkinnasta perustuslakivaliokunnan käytännön valossa. Professori Veli-Pekka Viljanen Perustuslakivaliokunnan kutsuseminaari 2.3.

Perustuslain tulkinnasta perustuslakivaliokunnan käytännön valossa. Professori Veli-Pekka Viljanen Perustuslakivaliokunnan kutsuseminaari 2.3. Perustuslain tulkinnasta perustuslakivaliokunnan käytännön valossa Professori Veli-Pekka Viljanen Perustuslakivaliokunnan kutsuseminaari 2.3.2017 Perustuslain tulkinnan erityispiirteitä Perustuslakitulkinnan

Lisätiedot

Lausun kunnioittavasti maa- ja metsätalousvaliokunnan lausuntopyynnön johdosta seuraavaa:

Lausun kunnioittavasti maa- ja metsätalousvaliokunnan lausuntopyynnön johdosta seuraavaa: TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO Dnro 3441/031/2017 Asiantuntijalausunto ylitarkastaja Anna Hänninen 15.11.2017 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta MmV@eduskunta.fi Viite: Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta /2014 Laki. maaseudun kehittämisohjelmien hallinnoinnista

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta /2014 Laki. maaseudun kehittämisohjelmien hallinnoinnista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2014 27/2014 Laki maaseudun kehittämisohjelmien hallinnoinnista Annettu Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

HE 43/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 43/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 43/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetun lain 6 ja 7 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

HE 14/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 15 :n ja tieliikennelain 105 b :n muuttamisesta

HE 14/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 15 :n ja tieliikennelain 105 b :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 15 :n ja tieliikennelain 105 b :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ajoneuvoliikennerekisteristä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion liikelaitoksista annetun lain 20 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion liikelaitoksista

Lisätiedot

Varainhoito-osasto Dnro 1456/22/2010 Tukien maksatusyksikkö Määräysnumero 59/10

Varainhoito-osasto Dnro 1456/22/2010 Tukien maksatusyksikkö Määräysnumero 59/10 Varainhoito-osasto 15.9.2010 Dnro 1456/22/2010 Tukien maksatusyksikkö Määräysnumero 59/10 Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ELY-keskukset Vuoden 2010 maatalouden ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL VALTIONEUVOSTO. Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö STM015:00/2015

Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL VALTIONEUVOSTO. Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö STM015:00/2015 Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö STM015:00/2015 Eläketurvakeskuksen lausunto Eläketurvakeskuksen kanta asiakastietolakiin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi keskinäisestä virka-avusta verotuksen alalla Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta

Lisätiedot

Lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle säteilylaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 28/2018 vp)

Lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle säteilylaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 28/2018 vp) 1 Teuvo Pohjolainen 14.6.2018 Lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle säteilylaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 28/2018 vp) Perustuslakivaliokunnan pyytämänä lausuntona otsikossa mainitusta

Lisätiedot

/01.02/2017

/01.02/2017 A mmm.fi LAUSUNTOPYYNTÖ 227239 1(2) 1.2.2017 197/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PERUSTUESTA, VIHERRYTTÄMISTUESTA JA NUOREN VILJELIJÄN TUESTA ANNETUN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 144 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi hevostalouslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi hevostalouslakia siltä osin kuin se koskee hevosten

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. kesäkuuta 2015 (OR. en) 9431/15 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 4. kesäkuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: AGRI 295 AGRISTR 40 AGRIFIN 51 DELACT 57 Euroopan komission

Lisätiedot

3. HE 242/2002 vp eläkelainsäädännön muuttamiseksi

3. HE 242/2002 vp eläkelainsäädännön muuttamiseksi i PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Torstai 7.11.2002 kello 10.00 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus \ 3. HE 242/2002 vp eläkelainsäädännön muuttamiseksi Ilmoitetaan, että asia on saapunut valiokuntaan lausunnon antamista

Lisätiedot

Lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriölle. Viite: Lausuntopyyntönne (OKM/34/010/2018)

Lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriölle. Viite: Lausuntopyyntönne (OKM/34/010/2018) Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite: Lausuntopyyntönne 2.7.2018 (OKM/34/010/2018) Asia: Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun

Lisätiedot

HE 122/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 122/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 122/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lasten kotihoidon tuesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja lasten päivähoidosta annetun

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle metsälainsäädännön eräiden viittaussäännösten tarkistamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan teknisesti muutettaviksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

Varainhoito-osasto Dnro 1974/22/2012 Tukien maksatusyksikkö

Varainhoito-osasto Dnro 1974/22/2012 Tukien maksatusyksikkö Varainhoito-osasto 11.12.2012 Dnro 1974/22/2012 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Vuoden 2012 täydentävien ehtojen tilaneuvontatuen (1990) maksaminen, toinen hakukerta Liitteenä

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.10.2018 C(2018) 7044 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 30.10.2018, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Eduskunnan puolustusvaliokunnalle

Eduskunnan puolustusvaliokunnalle ULKOASIAINMINISTERIÖ Oikeuspalvelu OIK-01 Päivi Kaukoranta LAUSUNTO 15.02.2017 HEL7M0515-3 Eduskunnan puolustusvaliokunnalle Viite Asia Hallituksen esitykset 72/2016 vp, 94/2016 vp ja HE 107/2016 vp Ulkoasianministeriön

Lisätiedot

HE 250/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta

HE 250/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta HE 250/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta Perustuslakivaliokunta 30.11.2016 Valtiovarainministeriö Valli-Lintu, Kuittinen Ehdotuksen tavoitteet ja lähtökohdat Ehdotusten

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö

Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö ELY-keskukset Vuoden 2014 maatalousyrittäjien opintorahaa (2521) koskevien hakemusten käsittelyssä noudatettavista menettelyistä Liitteenä

Lisätiedot

Varainhoito-osasto Tukien maksatusyksikkö 918/ /2016

Varainhoito-osasto Tukien maksatusyksikkö 918/ /2016 Varainhoito-osasto 30.5.2016 Tukien maksatusyksikkö 918/03.03.00/2016 Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ELY-keskukset Ahvenanmaan valtionvirasto Sianlihantuottajille ja maidontuottajille vuonna 2015

Lisätiedot

Vuoden 2013 uuhipalkkion ja sen lisäpalkkion käsittelyssä noudatettavista menettelyistä

Vuoden 2013 uuhipalkkion ja sen lisäpalkkion käsittelyssä noudatettavista menettelyistä Varainhoito-osasto 21.11.2013 Tukien maksatusyksikkö Dnro 2456/54/2013 Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Ahvenanmaan valtionvirasto Vuoden 2013 uuhipalkkion

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO

TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO Dnro 1307/031/2018 Tietosuojavaltuutetun lausunto 25.4.2018 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta MmV@eduskunta.fi Maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietosuojavaltuutetun

Lisätiedot

Laki. maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta

Laki. maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta Laki maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain (28/2014) 8 :n 3 momentti ja 67, muutetaan 5

Lisätiedot

Varainhoito-osasto Dnro 3638/54/2014 Tukien maksatusyksikkö

Varainhoito-osasto Dnro 3638/54/2014 Tukien maksatusyksikkö Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3638/54/2014 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Vuoden 2014 täydentävien ehtojen tilaneuvontatuen (1990) ensimmäisen hakukerran maksaminen Liitteenä

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ELY-keskukset Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Liitteenä on maksamista

Lisätiedot

VALIOKUNNAT. /g. K/C y/&d05-'&f

VALIOKUNNAT. /g. K/C y/&d05-'&f EDUSKUNTA ASIAKIRJAVIHKO VALIOKUNNAT /g. K/C y/&d05-'&f VK-FAKTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA DIAARIOTE 30.09.2005 DIAARIOTE PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA HE 67/2005 vp postipalvelulain muuttamisesta Saapunut; Mietintövk:

Lisätiedot

HE 165/1998 vp PERUSTELUT

HE 165/1998 vp PERUSTELUT HE 165/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että valtioneuvosto

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 :n muuttamisesta ja rikoslain muuttamisesta annetun lain 34 luvun 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.3.2012 COM(2012) 90 final 2012/0040 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI neuvoston direktiivin 92/65/ETY muuttamisesta koirien, kissojen ja frettien kauppaan

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Mirja Tamminen

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Mirja Tamminen 4.11.2008 Dnro 2426/4/06 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Mirja Tamminen KIINTEISTÖTOIMITUSMAKSUN NORMIPOHJA 1 KANTELU Kantelija arvosteli

Lisätiedot