Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa meressä Iso-Hylkimyksen itäpuolella, Uusikaupunki

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 172/2015/2 Dnro ESAVI/268/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa meressä Iso-Hylkimyksen itäpuolella, Uusikaupunki HAKIJA Mannerlohi Oy HAKEMUKSEN VIREILLETULO Mannerlohi Oy on saattanut hakemuksen vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ja myöhemmin täydentänyt hakemustaan. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUS Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n 1 momentti sekä ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 :n 1 momentin 11 c) kohta ja 5 :n 1 momentin 11 c) kohta Vesilain 3 luvun 2 ja 1 luvun 7 :n 1 momentti Toiminta ja sen sijainti Voimassa oleva lupa Kaloja kasvatetaan Varanpään edustan merialueella Uudenkaupungin kaupungin Hylkimyksen kylässä kiinteistön Lohiranta vesialueella Iso-Hylkimyksen itäpuolella. Laitoksella on neljä verkkoallasta. Kalojen lisäkasvu on noin kg vuodessa. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 61/2005/3 myöntänyt Mannerlohi Oy:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Iso-Hylkimyksen itäpuolella Hylkimyksen kylässä kiinteistön Lohiranta vesialueella Uudenkaupungin kaupungissa. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 06/0180/3 pysyttänyt voimassa ympäristölupaviraston päätöksen. Voimassa olevan päätöksen lupamääräysten mukaan verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään m 2. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 (23) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään kg fosforia ja enintään kg typpeä. Luvan saajan on suoritettava laitoksen käyttö- ja päästötarkkailua sekä tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Vaikutustarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Lupa on voimassa saakka tai kunnes mennessä vireille pannusta uudesta hakemuksesta annettava päätös on saanut lainvoiman. Oikeus alueeseen Mannerlohi Oy on päivätyllä sopimuksella vuokrannut kalankasvatukseen käytettävän vesialueen kiinteistöstä Lohiranta Sopimus on voimassa toistaiseksi. Alueen kaavoitus Uudenkaupungin kaupungin vahvistetussa yleiskaavassa Iso- Hylkimyksen saari on merkitty MU-alueeksi (maa- ja metsätalousvaltainen alue). Iso-Hylkimys Katavakari Kumpelkari väliselle alueelle vahvistetussa rantakaavassa vesialue on merkitty W-2 -alueeksi, jolla on sallittu kulloinkin voimassa olevien säädösten mukainen luvanvarainen kalankasvatus ja vesilain mukainen rakentaminen. Nykyinen toiminta Laitoksella kasvatetaan kirjolohta. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella kalankasvatuslaitoksen toiminta ja päästöt vuosina ovat olleet seuraavat: Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) Rehun fosfori (kg/a) Rehun typpi (kg/a) Fosforipäästö (kg/a) Typpipäästö (kg/a) Rehumäärä (kg/a) Rehukerroin 1,13 1,12 1,16 1,19 1,11 1,14* ) Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 5,3 5,2 5,5 5,7 4,8 5,3* ) Typen ominaispäästö (g/kg/a) * ) * ) painotettu keskiarvo Hakemuksen mukainen toiminta Rakenteet Laitoksella on neljä verkkoallasta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on m 2 ja tilavuus m 3. Altaiden syvyys on 4,5 m. Altaat ankkuroidaan pohjaan ja merkitään merenkulkuviranomaisen hyväksymällä tavalla.

3 3 (23) Tuotanto Jatkokäsittely Kasvatettavien kalojen lisäkasvu on noin kg/a. Kalojen ruokintaan käytetään noin kg/a kuivarehua, joka sisältää fosforia noin kg/a ja typpeä noin kg/a. Kalat ruokitaan atk-ohjatuilla laitteilla. Kuivarehu varastoidaan valmistuspakkauksissa erillisessä varastorakennuksessa. Kaloja ei verestetä eikä perata kasvatuspaikalla. Päästöt ja niiden rajoittaminen Kalankasvatuksen laskennallinen ravinnepäästö mereen on noin 600 kg fosforia ja noin kg typpeä vuodessa. Toiminnasta ei aiheudu haju-, pöly- tai meluhaittaa. Hakemuksen mukainen kalankasvatus vastaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP) merialueella. Jätteet Kuolleet kalat (noin kg/a) kompostoidaan tai käytetään energiatuotannon polttoaineena. Talous- ja pakkausjätteet (noin 700 kg/a) toimitetaan jätehuoltosopimuksen mukaisesti hyötykäyttöön, käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen tai vaarallisen jätteen käsittelypaikoille. Ympäristön tila ja hankkeen vaikutukset siihen Merialue Laitos sijaitsee Iso-Hylkimyksen itäpuolella Uudenkaupungin kaupungin Hylkimyksen kylässä sisäsaariston ja välisaariston vaihettumisalueella Hylkimyksen aukon lounaisosassa. Vesisyvyys alueella on alle 10 m, laitosalueella noin 8 m ja Iso-Hylkimyksen länsipuolella yli 10 m. Alue kuuluu Selkämeren sisemmät rannikkovedet -pintavesityyppiin. Vallitseva virtaussuunta alueella on kaakosta luoteeseen. Laitoksen sijainti avomeren läheisyydessä ja syvyysolosuhteet kalankasvatukselle ovat edulliset. Vesimassat ovat suuret, virtaukset ja laimennusolosuhteet hyvät alueen avoimuuden ja avomeren läheisyyden ansiosta. Rantakasvillisuus Iso-Hylkimyksen rannoilla on vähäistä. Kuormitus Vuosina kalankasvatuslaitoksen fosforikuormitus on ollut keskimäärin 650 kg/a ja typpikuormitus kg/a. Kuormitus on puolittunut 1990-luvun päästömääriin verrattuna ja pysynyt 2000-luvulla samalla tasolla. Laitoksen läheisyydessä ei ole muita kalankasvatuslaitoksia lukuun ottamatta 3,5 km:n päässä Kuliluodon ja Varanpään välillä sijaitsevaa talvivarastolaitosta, jonka kuormitus on ollut noin 5 % Iso-Hylkimyksen laitoksen kuormituksesta. Rannikkoaluetta kuormittavat mm. Uudenkaupungin teolli-

4 4 (23) suus- ja asutusjätevedet, Yara Suomi Oy:n kipsikasan fosforipäästö sekä haja- ja vapaa-ajan asutus. Vesiympäristö Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on toteuttanut Mannerlohi Oy:n kalankasvatuksen päivätyn ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisen velvoitetarkkailun. Tarkkailun tarkoituksena on seurata kalankasvatuksen vaikutuksia Varanpään edustan merialueella. Varanpään edustan tarkkailuun sisältyy kaksi laitoksen lähellä olevaa tarkkailupistettä (ML1 ja ML2) ja noin 1,8 km laitokselta koilliseen sijoittuva vertailupiste (ML3). Tarkkailussa on otettu huomioon myös Uudenkaupungin merialueen tarkkailupisteiden Iso-Hylkimyksen lounaispuolen (105) ja pohjoispuolen (110) sekä Vaakuan eteläpuolen tulokset. Tarkkailupisteiden sijainnit on esitetty kuvassa 1. Varanpään edustan merialueen pintaveden kesäaikaiset kokonaisfosfori-, a-klorofylli- ja kokonaistyppipitoisuudet sekä pitoisuuksien nousut suhteessa Hylkimysten pitoisuuksiin ovat olleet vuosina ja olleet taulukoissa 2 ja 3 esitetyn mukaiset Taulukko 2. Varanpään edustan merialueen vedenlaatu vuosina Fosfori Klorofylli Typpi µg/l % µg/l % µg/l % Hylkimykset (105 ja 110) 21 2,8 310 Laitosalue (ML1 ja ML2) , Kumpelkari - Pohjakari (ML3) , Vaakua (112) , Taulukko 3. Varanpään edustan merialueen vedenlaatu vuosina Fosfori Klorofylli Typpi µg/l % µg/l % µg/l % Hylkimykset (105 ja 110) 22 4,8 340 Laitosalue (ML1 ja ML2) , Kumpelkari - 6, Pohjakari (ML3) +12 Vaakua (112) ,

5 5 (23) Kuva 1 Varanpään edustan merialueen tarkkailututkimuksen havaintopaikat Kalankasvatuksen päästöt ovat nostaneet jonkin verran ravinne- ja klorofyllipitoisuuksia laitoksen lähialueella. Hylkimyksenaukon keskiosan vertailualueella (Kumpelkari - Pohjakari) ja varsinkin sen itäosassa (Vaakua) pitoisuudet ovat olleet huomattavasti suurempia kuin Hylkimysten länsipuolella ja laitosalueella. Laitoksen päästöt ovat 2000-luvulla vaihdelleet vuosittain vain vähän. Rannikon tuntumassa ravinne- ja varsinkin klorofyllipitoisuudet ovat vuosina lisääntyneet merkittävästi. Hylkimyksen aukon rehevöityminen on varsinkin rannikon tuntumassa lisääntynyt huomattavasti. Vuosina happitilanne pohjan läheisessä vesikerroksessa laitoksen läheisyydessä on ollut hyvä ja vertailualueella Hylkimyksenaukon keskiosassa ajoittain lievästi heikentynyt. Laitoksen lähialueella tuotantokerros on ollut lievästi rehevää ja vertailualueella ajoittain rehevää. Rehevöityminen on lisääntynyt rannikkoalueelle mentäessä. Vähiten rehevää on ollut Hylkimysten merialueella ja rehevintä Hylkimyksen aukon itäosassa. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan alueen vesi on ollut pääosin hyvää ja ajoittain tyydyttävää. Käyttökelpoisuus on parantunut rannikolta avomerelle mentäessä. Tarkkailuraporttien mukaan kalankasvatuksen vaikutukset ovat näkyneet Varanpään edustan merialueella lievänä ravinnepitoisuuden nousuna laitoksen lähialueella.

6 6 (23) Pohja ja pohjaeläimistö Vuosina happitilanne pohjan läheisessä vesikerroksessa laitoksen läheisyydessä on ollut hyvä melko hyvä ja vertailualueella Hylkimyksen aukon keskiosassa tyydyttävä välttävä. Laitoksen lähialueella tuotantokerros on ollut lievästi rehevää rehevää sekä vertailualueella ja rannikon läheisyydessä huomattavasti rehevämpää varsinkin lämpiminä kesinä. Vähiten rehevää on ollut Hylkimysten merialueella ja rehevintä Hylkimyksenaukon itäosassa. Ekologisen luokituksen mukaan laitoksen lähialue on ollut vuonna 2013 hyvällä tyydyttävällä tasolla. Vuonna 2014 lähialue on ollut tyydyttävällä välttävällä tasolla ja vertailualue huonolla tasolla. Tarkkailuraporttien mukaan kalankasvatuksen vaikutukset ovat näkyneet Varanpään edustan merialueella lievänä ravinnepitoisuuden ja rehevyyden nousuna laitoksen lähialueella. Vuonna 2006 tehdyn pohja- ja pohjaeläinselvityksen mukaan kaikilla tarkkailupaikoilla meren pohjassa oli saviliejua, jonka päällä oli hapekas ja ruskea sedimenttikerros. Laitoksen lähialueella pohjaeläimistössä vallitsivat suippokotilot ja liejusimpukat. Hylkimyksenaukon vertailualueella (Kumpelkari Pohjakari) pohjaeläimistössä oli vain surviaissääsken plumosustoukkia. Laitosalueen pohja luokiteltiin vuonna 2006 puoliterveeksi vastaavalla tavalla kuin vuonna Hylkimyksen aukon pohja oli vuonna 2002 puolilikaantunut ja vuonna 2006 likaantunut. Varanpään edustan merialueen pohjan tila vuonna 2006 on esitetty kuvassa 2. Vuonna 2010 laitosalueen pohjalla vallitsivat surviaissääsken plumosustoukat ja suippokotilot, myös liejusimpukoita oli runsaasti. Pohja luokiteltiin puolilikaantuneeksi. Hylkimyksen aukon vertailualueen pohjalla oli vain suippokotiloita ja surviaissääsken plumosus-toukkia. Pohja luokiteltiin likaantuneeksi. Varanpään edustan merialueen pohjan tila vuonna 2010 on esitetty kuvassa 3. Tarkkailuraporttien mukaan selkeitä merkkejä kalankasvatuksen pohjan tilaa heikentävästä vaikutuksesta ei voitu osoittaa. Pohjan tilan heikkeneminen katsottiin johtuvan suurimmaksi osaksi alueen yleisen rehevöitymisen lisääntymisestä

7 7 (23) Kuva 2 Pohjan tila Varanpään edustan merialueella vuonna 2006 Kuva 3 Pohjan tila Varanpään edustan merialueella vuonna 2010 Kalasto Alueella esiintyvät saaristo- ja rannikkoalueelle tyypilliset kalalajit. Kalankasvatus ei heikennä alueen kalakantoja.

8 8 (23) Luonnonsuojelualueet ja hankkeen vaikutukset niihin Vesienhoitosuunnitelma Alueen käyttö ja hankkeen vaikutukset siihen Uudenkaupungin Saariston Natura-alueen (FI ) vesialue sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä laitoksesta. Merkittävimmät Natura-alueen riutat ovat ulompana ulkomeren suunnassa. Kalankasvatus ei heikennä alueen luontoarvoja. Alue kuuluu Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa Hylkimyksenaukolla hyvä ekologinen tilan vuoteen 2021 mennessä. Kalankasvatuksella ei ole vaikutusta tavoitteiden saavuttamiseen. Kalastus Vesiliikenne Virkistyskäyttö Laitoksen vaikutusalueella harjoitetaan tavanomaista rannikkokalastusta. Kalankasvatuksella ei ole vaikutusta kalastukseen. Laitokselta noin 1,2 km:n luoteeseen on 2 m:n veneväylä. Verkkoaltaista ja kasvatustoiminnasta ei ole haittaa veneliikenteelle. Lähin vakituinen asuinrakennus on noin 0,5 km:n etäisyydellä laitoksesta. Laitoksesta noin 2,0 km:n säteisellä alueella on 14 vapaa-ajanrakennusta. Kalankasvatus ei vaikuta asuntojen käyttöön eikä vaikeuta alueen virkistyskäyttöä. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Kalankasvatustoiminnan tarkkailua tehdään voimassa olevien lupamääräysten ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ohjeiden mukaisesti. Kalankasvatuksen ympäristövaikutuksia tarkkaillaan luvan haltijan kustannuksella Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n päiväämän ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Uudenkaupungin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksesta lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Varsinais-Suomen

9 9 (23) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut -ryhmältä, Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Liikenneviraston meriväyläyksiköltä ja Uudenkaupungin kaupungilta. Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. Lausunnot 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Arvio hankkeen vesistövaikutuksista Mannerlohi Oy:n Iso-Hylkimyksen laitoksesta koilliseen alkaa Hylkimyksenaukko, jossa veden syvyys on pienialaisesti enimmillään 11 m. Alue on kokonaisuudessaan matalaa merialuetta, jossa veden syvyys on yleisesti 3 8 m. Alue kuuluu vesienhoidossa Selkämeren sisemmät rannikkovedet - pintavesityyppiin. Tällainen alue löytyy runsaan 2,0 km:n päässä laitoksesta länteen. Laitoksen kuormitus mereen on ollut keskimäärin 650 kg/a fosforia ja kg/a typpeä vuosina Kuormituksessa ei ole tapahtunut muutosta 2000-luvulla. Laitoksen läheisyydessä ei ole muita kalankasvatuslaitoksia lukuun ottamatta 3,5 km:n päässä kaakossa olevaa Humalkarin laitosta. Humalkarin talvivarastolaitoksen vuotuinen kuormitus mereen on vähäistä Iso-Hylkimyksen laitokseen verrattuna. Se on ollut noin 5 % Iso- Hylkimyksen laitoksen kuormituksesta. Muuta kuormitusta alueelle tuovat mm. Uudenkaupungin teollisuus- ja asutusjätevedet sekä haja- ja vapaaajan asutuksesta tuleva kuormitus. Yara Suomi Oy:n kipsikasa nostaa Uudenkaupungin merialueen fosforipitoisuuksia. Uudenkaupungin merialueen veden laadussa suurimmat muutokset ovat tapahtuneet kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuudessa sekä veden kirkkaudessa. Kolmenkymmenen vuoden aikana kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuudet ovat kasvaneet ja näkösyvyys heikentynyt, mutta luvulla huono kehitys näyttäisi pysähtyneen. Ekologisen luokituksen mukaan Uudenkaupungin lounainen merialue kuuluu tyydyttävään luokkaan kuten lähes koko Saaristomeri. Hylkimyksen länsipuolelta alkava vesimuodostuma on ekologiselta tilaltaan hyvä. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa Hylkimyksenaukolla hyvä veden ekologinen tila vuoteen 2021 mennessä. Kalankasvatuksen vaikutuksia Hylkimyksenaukon merialueen tilaan seurataan vuosittain tehtävillä veden laadun ja määrävuosin tehtävillä pohjaeläinten ja pohjan laadun tarkkailututkimuksilla. Veden laadun tutkimusten perusteella pintaveden kesäaikainen kokonaisfosforipitoisuus vuosikeskiarvona oli laitoksen lähellä keskimäärin 23 µg/l, klorofyllipitoisuus 3,8 µg/l ja näkösyvyys 2,1 m vuosina Kahdella vertailualueella pitoisuudet vaihtelivat µg P/l ja 3,7 4,7 µg chl-a/l.

10 10 (23) Näkösyvyys vaihteli 1,8 2,4 m:n välillä. Lähempänä rannikkoa olevalla vertailuasemalla lukuarvot olivat suuremmat. Laitosta ympäröivän merialueen veden laadussa ei ole tapahtunut olennaista muutosta vuosien aikana lukuun ottamatta typpipitoisuuden lievää nousua ulommalla vertailuasemalla. Vesienhoidon ekologisen luokittelun mukaan hyvässä luokassa olevan sisemmän Selkämeren rannikkoalue -pintavesityypin kokonaisfosforipitoisuus tulisi olla enintään 20 µg/l, klorofyllipitoisuus enintään 2,7 µg/l ja näkösyvyys vähintään 3,3 m. Pohjaeläintutkimuksia ja pohjan laadun tutkimuksia on tehty Hylkimyksenaukon merialueella viimeksi vuonna Tulosten mukaan alueen pohjat ovat puolilikaantuneita tai likaantuneita, mutta lähiasemien pohjat eivät ole olleet huonommassa tilassa kuin vertailuasemien pohjat. Esimerkiksi rannikkoa lähimpänä olevan vertailuaseman pohja oli huonommassa tilassa ja luokiteltiin likaantuneeksi, kuten edellisessäkin tutkimuksessa. Laitoksesta noin 600 m:n päässä olevan havaintopaikan pohja oli heikentynyt puoliterveestä puolilikaantuneeksi vuoden 2006 pohjaeläintutkimukseen verrattuna. Osa laitoksen lähellä olevista pohjista oli eroosiopohjia, eikä näytteenotto tällaisilla pohjilla onnistunut. Tämä viittaa siihen, että alueella vallitsevat virtaukset vähentävät kalankasvatuksesta tulevia paikallisia vaikutuksia. Yhdelläkään havaintopaikalla ei tuntunut heikkoja happiolosuhteita ilmentävää rikkivedyn hajua. Tästä huolimatta pohjaeläinlajistossa oli paljon hapen vajetta sietäviä harvasukasmatoja ja Chironomus plumosus -surviaissääsken toukkia. Yhteenvetona kalankasvatuksen vesistövaikutuksista Iso-Hylkimyksen merialueella voidaan todeta, ettei selviä vaikutuksia tutkimusten perusteella ole nähtävissä. Merialueen mataluudesta huolimatta alueella vallitsevat virtaukset lieventävät kalankasvatuksen paikallisia vaikutuksia. Erityisalueet Iso-Hylkimyksen laitos sijaitsee lähimmillään noin 1,5 km:n etäisyydellä Uudenkaupungin Saariston Natura-alueeseen sisältyvistä vesialueista. Merkittävimmät Natura-alueen riutat ovat kuitenkin ulompana ulkomeren suunnassa. Iso-Hylkimyksen laitoksen sijainti ja koko huomioon ottaen on todennäköistä, että hankkeella ei merkittävästi heikennetä niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alueet on sisällytetty Natura verkostoon, eikä hankkeelta edellytetä luonnonsuojelulain 65 :n mukaista arviointia. Vakituinen asutus ja kesäasutus laitoksen läheisyydessä Laitoksesta 2,0 km:n säteellä sijaitsee yksi vakituinen asuinrakennus ja 14 vapaa-ajanrakennusta.

11 11 (23) Vastuualueen kannanotto Hakemuksen liitteenä olevien karttojen osoittamilla paikoilla kalankasvatukseen käytettävien verkkoaltaiden pinta-ala saa olla yhteensä enintään m 2. Kalojen ruokintaan käytettävien rehujen fosfori- ja typpisisältö voi olla hakijan esittämä. Lisäksi vastuualue on tehnyt esityksen lupamääräyksiin sisällytettävistä muista seikoista. Ympäristölupa tulisi myöntää siten, että se on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan tulee jättää uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 10 vuotta sen jälkeen, kun päätös on saanut lainvoiman. Hankkeessa on otettu huomioon Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteet vuoteen ) Uudenkaupungin kaupungin ympäristö- ja lupalautakunta Toiminta ei saa heikentää Natura verkostoon kuuluvan alueen niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on tarkoitettu. Kalankasvatusaltaat on varustettava siten, etteivät kalaa saalistavien direktiivilajien yksilöt saalista altailla tai saalistaessaan vahingoitu. Laitoksen jätehuollossa on noudatettava Uudenkaupungin jätehuoltomääräyksiä. Tiedot kuolleiden kalojen välivarastoinnista ja kompostoinnista on esitetty puutteellisesti. Hakemuksessa ei käy ilmi kompostoinnin asianmukaisuus tai riittävyys eikä kalajätteen välivarastointi ennen energiatuotannon polttoaineeksi toimittamista. 3) Liikenneviraston meriväyläyksikkö, Turun toimipiste Verkkoaltaat tulee tarvittaessa merkitä kalanpyydysten merkinnästä kalastuslaissa annettujen ohjeiden mukaisesti. Altaat on varustettava tarpeen mukaan joko heijastimella tai valolaitteilla kalanpyydyksissä käytettävistä valomerkeistä annetun asetuksen ( /338) mukaisesti pimeässä havaitsemista varten. Verkkoaltaiden mahdolliset valot eivät saa sekaantua merenkulun turvalitteiden valoihin. Luvan haltija vastaa merkkien mahdollisesta rakentamisesta ja ylläpidosta. Altaiden ankkuroinnissa käytettävät köydet ja vaijerit eivät saa estää tai haitata alueen vesiliikennettä. Altaiden poistosta on tehtävä ilmoitus Liikennevirastolle.

12 12 (23) Muistutukset ja vaatimukset 4) Uudenkaupungin kaupunki Kalastus, kalankasvatus ja kalanjalostus ovat Uudessakaupungissa merkittävä työllistäjä. Kalatalouden merkitys Uudenkaupungin elinkeinorakenteessa on merkittävä. Alue, jolle lupaa haetaan, on maakuntakaavassa kalatalouden kehittämisaluetta, Selkämeren kalastuspuistoa. Nykytilanteessa kalankasvatus on merkittävää Uudessakaupungissa ja kalankasvatusta tulisi tukea, joten ympäristölupa voidaan myöntää. 5) Varanpään osakaskunta (yhteinen vesialue ) ja 5.1 (Villa-Länsi ) Hakijan toiminnasta aiheutuvaa ravinnekuormitusta tulee rajoittaa puoleen hakemuksessa esitetystä määrästä ja lupakausi tulee määrätä viideksi vuodeksi. Hakijalle on määrättävä euron suuruinen velvoite vuosittaisten kalanpoikasten istutuksia varten. Vesialueen tarkkailua tulee kehittää tarkemmin alueen ympäristön tilaa havainnoivaksi. Kiinteistöjen rantaalueilla on tehtävä kesäisin säännöllisesti katselmuksia. Katselmuksissa tulee selvittää ranta-alueiden ja rantavesien tila ja niissä tapahtuvat muutokset. Ravinnepäästöjen rajoittaminen Kalankasvatuslaitoksen välittömässä läheisyydessä sijaitsee lukuisia vapaa-ajanasuntoja lähisaarten rannoilla. Kalankasvatuksen aiheuttama merialuetta pilaava ravinnekuormitus on erityisen merkityksellistä. Länsituulet painavat ravinteikasta ja levämassojen likaamaa vettä kohti matalampia rannikkovesiä. Kalankasvatusalueen länsipuolella sijaitsevat matalikot estävät pohjaan painuneiden ravinteikkaiden ulostemassojen huuhtoutumisen ulkomerelle. Kalojen ulosteesta ja kuolleesta levämassasta kertyvä jäte ajautuu mökkisaarten rannoille vaikeuttaen alueen virkistyskäyttöä ja alentaen kiinteistöjen arvoa. Hakemuksessa ei ole otettu kantaa ja selvitetty kalankasvatuksen aiheuttamia konkreettisia haittoja alueen virkistyskäytölle, merialueelle ja kiinteistöille. Luonnonolosuhteiden vuoksi ravinnekuormitus jää allasalueen läheisyydessä olevien saarten ympäristön vesialueille. Leväkasvustot ja lieju kulkeutuvat kiinteistöjen rannoille ja rajoittavat kiinteistöjen virkistyskäyttöä. Kalankasvatuslaitosta ympäröivän merialueen tilaa voidaan parantaa ainoastaan fosfori- ja typpipäästöjä pienentämällä. Sitä kautta voidaan turvata alueen virkistyskäyttö sekä maa- ja vesialueiden omistajien oikeudet ja taloudelliset intressit.

13 13 (23) Tarkkailututkimusten kattavuuden parantaminen Tarkkailuissa ei oteta huomioon Hylkimyksen alueen veden laadussa tapahtuneita muutoksia rannoilla ja matalissa rantavesissä. Mikäli tutkimukset tehtäisiin kattavammin ja niissä havainnoitaisiin myös ranta-alueita, tulisivat kiinteistöille aiheutuvat haitat kirjatuksi tutkimustuloksiin. Hylkimyksen itäpuolisilla alueilla kelluu sameutta ja hajuhaittoja aiheuttavaa massaa, jollaista ei muilla vesialueilla ole havaittavissa. Tarkkailuissa käytetyt näytteenottopisteet sijaitsevat kalankasvatusaltaiden vaikutuspiirissä, joten selkeitä eroja ei muodostu. Vertailupisteet on siirrettävä kauemmas ulkomerelle päin. Nykyisten tarkkailututkimusten käyttäminen osoittamaan, että vesialueen rehevöityminen Hylkimyksen alueella on tavanomaista, on harhaanjohtavaa. Tutkimuksissa ei ole käytetty riittävän etäällä olevia vertailupisteitä. Hylkimyksen vesialueen tilaa verrataan muihin ravinnekuormitettuihin alueisiin. Tarkkailututkimusten mukaan Hylkimyksen itäpuolisten alueiden pohja on likaantunut ja pohjan tila on heikentynyt. Tilanne on ympäristön kannalta erittäin huolestuttava. Havainnot kiinteistöjen rannoille ajautuneista saasteja levämassoista myös tukevat tätä tarkkailutulosta. Velvoiteistutukset Vesialueiden rehevöitymisen ja merenpohjan saastumisen seurauksena kalojen kuteminen heikkenee ja kalakannoille aiheutuu haittaa. Haitan kompensoimiseksi hakijalle on asetettava kalakantojen hoitovelvoite alueelle tyypillisten kalalajien istutuksia varten. Lupakausi Lupakausi tulee rajata viiteen vuoteen, jotta muutokset vesistön tilassa voidaan ottaa huomioon nopeammin kuin 10 vuoden lupakautena ja reagoida ravinnepäästöjen määrään tarvittaessa ennen kuin haitalliset muutokset vesistössä pahenevat. 6) 6.1 (Villa-Etelä ) Ympäristölupahakemus on evättävä. Muistuttaja on asunut kesäisin loma-asunnossa Katavakarissa yli 20 vuotta. Saarien välissä olevat vesialueet ovat matalia ja niissä on melko heikko virtaus. Mannerlohi Oy:n tuottama haiseva liete ei huuhtoudu pois. Kasvatustoiminnan laajentamisen jälkeen vuonna 2005 merialueen veden laatu on romahtanut. Nykyisellä tuotantokapasiteetilla kalojen uloste on lähes tuhonnut pohjakasvillisuuden, rakkolevät ja hyötykalakannat. Tilalle on tullut lietettä ja kuvottavaa hajua asutulle ranta-alueelle. Jos laitoksen tuotanto nykyisestään kasvaa, muistuttaja on erittäin huolestunut laajenevista ympäristöhaitoista ja virkistyskäyttöön rakennettujen kesäasuntojen arvon alentumisesta.

14 14 (23) 7) 7.1 ja 7.2 (Suvimäki ) Muistuttajat vastustavat hanketta. Muistuttajat ovat hankkineet kesämökkipaikan Katavakarista noin 10 vuotta sitten. Kalankasvatuspaikalta virtaus suuntautuu Katavakariin päin. Nykyinen kalankasvatus on tappanut meren pohjan altaiden läheisyydessä ja virtausten suuntaan tavoittaen Katavakarin. Virtauksista riippuen veden laatu on usein varsinkin lämpimänä aikana niin huono, että uimaan ei voi mennä. Pahan hajun perusteella kyse ei ole levästä vaan mieleen tulee enemminkin sikala. Kun altaiden määrää lisättiin kahdesta kolmeen, tilanne heikkeni huomattavasti, joten kalojen määrää ei saa lisätä vaan aikaisempikin lupa tulisi peruuttaa. Vastustamme hanketta jo pelkästään virkistyskäytön heikkenemisen perusteella. Laillisen liiketoiminnan nimissä ei saa saastuttaa näin suurilla fosfori- ja typpipäästöillä. Valmisteilla olevan merenhoitosuunnitelman tavoitteena on meren hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä. 8) 8.1 (Kallioranta ) Lupahakemus on tarkasteltava ympäristön kannalta. Alue on varsin matalaa. Vesi ei vaihdu juuri lainkaan. Lupahakemuksessa on esitetty vain laskennallisia päästöjä. Lupahakemuksen käsittelyssä on käsiteltävä toiminnan todellisia päästöjä ja veden laatua. Veden laatu ei saa heikentyä toiminnan vuoksi. Alueen veden laatu on heikentynyt viimeisten vuosien aikana ja levämäärät ovat kasvaneet. 9) 9.1 Ammattikalastus on otettava huomioon hakemuksen käsittelyssä. Muistuttaja on ollut päätoiminen ammattikalastaja vuodesta 1993 lähtien. Kalastajan tukikohta sijaitsee Kuliluodon saaressa ja suomukalojen rysä- ja verkkokalastus altaiden läheisyydessä. Vuodesta 2010 lähtien alueella on harjoitettu särkikalojen poistokalastusta, koska särkikalakannat ovat kasvaneet rajusti vesien rehevöitymisestä johtuen. Selitys Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon selityksensä hakemuksesta tehdyistä lausunnoista, muistutuksista ja mielipiteistä. Muistutuksissa ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aihetta hakemuksen hylkäämiseen tai toiminnan rajaamiseen lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyillä tavoilla. Hakija on uudistanut hakemuksessa esittämänsä ja katsonut, että edellytykset luvan myöntämiseen ovat olemassa.

15 15 (23) ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Mannerlohi Oy:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Uudenkaupungin kaupungin Hylkimyksen kylässä kiinteistöön Lohiranta kuuluvalla vesialueella Iso-Hylkimyksen itäpuolella tämän päätöksen liitteen 2 osoittamalla paikalla. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä: Lupamääräykset Rakenteet ja laitteet 1. Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifouling-aineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2. Kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Verkkoaltaat on ankkuroitava niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3. Verkkoaltaat on merkittävä Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Liikennevirastolle. Toiminta ja päästöt 4. Laitosta on hoidettava siten, että kalankasvatuksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäristölle. 5. Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään kg fosforia ja enintään kg typpeä. Kasvatuksessa on käytettävä rehuja, joiden ravinnepitoisuudet ovat mahdollisimman pienet, ja ruokinnassa on pyrittävä mahdollisimman pieneen rehukertoimeen. Tavoitteena on, että ominaispäästö ei ylitä 5,0 g fosforia eikä 40 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä.

16 16 (23) Jätehuolto 6. Kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Häiriö- ja muut poikkeustilanteet Tarkkailu ja raportointi 7. Laitosta on muutoinkin hoidettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön, käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen tai vaarallisen jätteen käsittelypaikoille. 8. Kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 9. Jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa, asiasta on ilmoitettava joko kunnan tai aluehallintoviraston eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. 10. Laitoksen vastuullisen hoitajan nimi yhteystietoineen on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. 11. Laitoksen toiminnasta on pidettävä hoitopäiväkirjaa. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot - altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, - käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta-alasta, - laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, - laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, - laitoksella tapahtuvan verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, - mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista, - laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista sekä - muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille.

17 17 (23) Edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset on vaadittaessa annettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hoitopäiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 12. Kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella on tarkkailtava Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmassa määrätyin ajoin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa saakka. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2030 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille aluehallintovirastossa viimeistään Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kunnes uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman, edellyttäen, että luvan haltijalla on oikeus kalankasvatusta varten tarvittavaan vesialueeseen. Lupahakemukseen tulee muun ohella liittää yhteenveto käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuista. Edunmenetykset Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä eikä ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesien pilaantumista.

18 18 (23) Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinta Vaikutukset vesialueeseen ja sen käyttöön Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Kalankasvatuslaitoksen keskimääräiset päästöt ovat vuosina olleet 650 kg/a fosforia ja kg/a typpeä. Kalankasvatuslaitos sijaitsee Hylkimyksenaukon länsiosassa sisä- ja välisaariston vaihettumisvyöhykkeellä, jossa muuta kuormittavaa toimintaa on vähän. Kalankasvatuksen toiminta on 2000-luvulla vakiintunut ja päästöt ovat vuosittain vaihdelleet vähän. Kasvatusalueella veden vaihtuvuus ja päästöjen laimeneminen on ollut varsin hyvä. Meren pohja on lähinnä eroosiopohjaa. Kalankasvatuksen päästöjen vaikutus verrattuna Iso-Hylkimyksen länsipuoliseen avomerialueeseen nähden on näkynyt lievänä ravinnepitoisuuden ja rehevyyden nousuna. Päästöjen vaikutus pohjan tilaan ja pohjaeläimistöön on ollut vähäinen. Rannikkoalueen ja Hylkimyksenaukon keski- ja itäosan yleinen rehevöityminen on viime vuosina lisääntynyt. Tämä on näkynyt sekä ravinnepitoisuuksien että klorofyllipitoisuuden lisääntymisenä rannikolle päin mentäessä. Alueen yleisen rehevöitymisen lisääntymisen ja kalankasvatuksen päästöjen pysyessä samalla tasolla kalankasvatuksen suhteellinen osuus alueen ravinne- ja klorofyllipitoisuuden noususta on laskenut. Laitoksen lähialueilla rehevöityminen on vaihdellut lievästi rehevästä rehevään rannikkoalueen ollessa rehevää. Vuosittaisten kasvukausien lämpötilavaihteluiden seurauksena kasvatusalueen ekologinen tila on vaihdellut hyvästä välttävään ja rannikkoalueen tilan tyydyttävästä huonoon. Kalankasvatuksen päästöillä ei ole vaikutusta Uudenkaupungin Saariston Natura-alueen luontoarvoihin. Vahvistetun rantakaavan mukaan alueella voidaan sijoittaa kalankasvatustoimintaa. Kalankasvatus ei aiheuta haittaa veneliikenteelle eikä kalastukselle. Kalankasvatuksen päästöt eivät merkittävästi heikennä vesi- ja ranta-alueiden virkistyskäyttöä. Alue on rehevöitynyt pääosin muusta syystä kuin kalankasvatuksesta. Vesienhoitosuunnitelma Ekologisen luokituksen mukaan kasvatusalue on hyvässä tyydyttävässä tilassa. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa alueella veden hyvä ekologinen tila viimeistään vuoteen 2021 mennessä. Kalankasvatuksen kuormi-

19 19 (23) tusta tulee vähentää erityisesti niillä alueilla, joilla ekologinen tila on hyvää huonompi tai tila uhkaa heikentyä kalankasvatuksen kuormituksen johdosta ja joilla vesistöjen tilaa voidaan parantaa kalankasvatuksen kuormituksen alentamisella. Kun otetaan huomioon toimintaa koskevat lupamääräykset, laitoksen päästöjen väheneminen ja laitoksen päästöjen vaikutus alueen veden laatuun, pohjan laatuun ja rehevöitymiseen sekä alueen ekologiseen luokitukseen, laitoksen toiminta ei heikennä merkittävästi merialueen tilaa eikä vaikeuta vesien- ja merenhoidonsuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Laitoskoko Edellä esitetyn perusteella ja kun otetaan huomioon myös kalankasvatustoiminnan päästöjen vähentämiseen liittyvien toimien kehittyminen, aluehallintovirasto on määrännyt raja-arvot rehun ravinnesisällölle. Kalankasvatuksessa kalojen ruokintaan käytettävä rehu saa sisältää enintään kg fosforia ja enintään kg typpeä vuodessa. Vesilain mukaiset lupaedellytykset Ympäristönsuojelulain mukaiset lupaedellytykset Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito (rehukerroin 1,10) sekä vähäravinteisten rehujen (fosforipitoisuus 0,80 % ja typpipitoisuus 6,0 %) käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti mahdollistavat kalojen lisäkasvun suuruudeksi noin kg vuodessa. Kalaan sitoutuvan fosforin määrä on 4,0 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Toiminnasta aiheutuvat laskennalliset ravinnepäästöt ovat 580 kg fosforia ja kg typpeä vuodessa. Laitoksen vuosien keskimääräisiin päästöihin verrattuna fosfori- ja typpipäästöt vähenevät noin 10 %. Laitosta varten tarvittavat vesialueet ovat voimassa olevan vuokrasopimuksen perusteella luvan saajan hallinnassa. Luvan myöntämisen edellytykset vesilain mukaan ovat olemassa, koska kalankasvatusaltaiden pitämisestä meressä yksityiselle edulle saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) on tullut voimaan Lain voimaantulo- ja siirtymäsäännöksen 229 :n mukaan hallintoviranomaisessa tai tuomioistuimessa lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat käsitellään ja ratkaistaan lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Tämän vuoksi tähän asiaan sovelletaan aikaisemmin voimassa ollutta ympäristönsuojelulakia (86/2000).

20 20 (23) Luvan myöntämisen edellytykset ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaan ovat olemassa, koska kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain ja -asetuksen vaatimukset. Lupamääräykset Lupamääräyksessä 1 verkkoaltaiden enimmäispinta-ala on määrätty hakemuksen mukaisesti. Rakenteita koskevat lupamääräykset 1 3 ovat tarpeen vesiliikenteelle ja vesialueen muulle käytölle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Merialueen pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnasta aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi annetaan lupamääräykset 4 7. Ominaispäästöjä koskeva tavoitteellinen raja-arvo on tarpeen sen varmistamiseksi, että luvan saaja hoitaa laitosta ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti myös silloin, kun laitos toimii vajaalla kapasiteetilla. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 28 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätteistä annetut lupamääräykset 6 ja 7 koskevat näitä velvollisuuksia. Lupamääräykset 8 ja 9, jotka koskevat häiriö- ja muita poikkeustilanteita, ovat tarpeen haittojen ennaltaehkäisyn kannalta. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen päästöjen ja niiden vaikutusten selvittämiseksi, valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä uutta lupahakemusta varten tehtävää selvitystä varten. Luvan voimassaolo Lupa on määräaikainen. Uuden hakemuksen käsittelyn yhteydessä toiminnan edellytykset voidaan arvioida uudelleen ottaen huomioon päästöjen vaikutukset merialueella sekä muista syistä aiheutuvat muutokset ja mahdollisuudet vähentää päästöjä kalankasvatuksen kehittymisen myötä. Voimassaoloaika on riittävän pitkä, jotta kalankasvatustoimintaa voidaan kehittää vaarantamatta toiminnan taloudellista kannattavuutta. Lainkohdat Vesilain 3 luvun 4 Ympäristönsuojelulain (86/2000) 41, 42, 43, 45, 46, 50, 52, 55 ja 56 VASTAUKSET LAUSUNTOIHIN, MUISTUTUKSIIN JA VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on ottanut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristö- ja lupalautakunnan lausunnot huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Kalankasvatuksen päästöjen ja alueen ekologisen tilan seuraa-

21 21 (23) miseksi sekä vesien- ja merenhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi lupaa ei ole perusteltua antaa toistaiseksi voimassa olevaksi. Varanpään osakaskunnan vesialueet sijaitsevat noin 2,0 km:n etäisyydellä laitoksen lounais- ja eteläpuolella, joten kalankasvatuksella ei ole vaikutusta osakaskunnan vesialueisiin. Päästöjen vaikutukset huomioon ottaen perusteita istutusvelvoitteen määräämiseen ei ole. Velvoitetarkkailun tulokset ovat olleet riittävät asian ratkaisemiseksi. Tarkkailuohjelman muuttamista koskevat näkemykset voidaan tarvittaessa ottaa huomioon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarkkailuohjelman hyväksymisen yhteydessä. Kalankasvatus ei merkittävästi lisää alueen rehevöitymistä, joten laitoksen päästöt eivät aiheuta Iso-Hylkimyksen ja Katavakarin rantakiinteistöjen arvon alentumista eikä virkistyskäytön heikkenemistä. Luvan epäämiseen ei ole perusteita. Toiminnasta ennalta arvioiden ei aiheudu korvattavaa vahinkoa. Muistutukset on muilta osin otettu huomioon lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa esitetyillä tavoilla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Kalankasvatustoiminta edellyttää ympäristönsuojelulain mukaisen luvan ja verkkoaltaiden sijoittaminen vesialueelle vesilain mukaisen luvan. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 39 :n mukaan ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaiset hakemukset on tällöin käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä. Käsittelymaksu määräytyy aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Asetusta sovelletaan hakemuksiin, jotka on pantu vireille vuosina 2012 ja Kalankasvatusta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu silloin, kun kalojen lisäkasvu on yli kg/a, on euroa ja vesilain mukaisen luvan euroa (muu vesilain 3 luvun mukainen hanke). Koska kysymyksessä on ympäristönsuojelulain (86/2000) 39 :n mukaisessa yhteiskäsittelyssä käsiteltävä asia, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Mannerlohi Oy

22 22 (23) Jäljennös päätöksestä Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat vastuualue (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalous (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Uudenkaupungin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

23 23 (23) MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Laitoksen sijainti kartalla Juha Helin Hannu Kokko Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Juha Helin ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt Hannu Kokko.

24 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

25 Kartta Liite 2