Kestävä yhdyskuntakehitys ja toimiva liikennejärjestelmä. Alueen elinvoimaisuus. Kestävä hyvinvointi

Transkriptio

1 Tasapainoinen väestörakenne ja korkea työllisyys Alueen vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen Kestävä yhdyskuntakehitys ja toimiva liikennejärjestelmä Alueen elinvoimaisuus Luonnonvarojen kestävä käyttö Monimuotoinen luonto ja puhtaat vedet Kasvu ja kansainvälistyminen Uusiutuva energia Logistiset yhteydet ja saavutettavuus Elinkeinoelämän toimintaedellytykset /menestystekijät Toimivat työmarkkinat ja osaava työvoima Yritysten ja julkisen sektorin uudistumiskyky Kestävä hyvinvointi -taloudellinen -sosiaalinen -ekologinen Nuorten osallistaminen Maahanmuuttajien kotouttaminen Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö Väestön hyvinvointi Kirjasto, kulttuuri- ja liikuntapalvelut 1 ELY-KESKUSTEN STRATEGIA-ASIAKIRJA Luonnos 1.4

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto ELY-keskusten tehtävät ja toimintaympäristö ELY-keskusten toiminta ELY-keskusten asiakkaat ja sidosryhmät Toimintaympäristön haasteet ja mahdollisuudet Strategiset tavoitteet ja toiminnan painopisteet Alueiden elinvoimaisuus Elinkeinoelämän toimintaedellytykset / menestystekijät Väestön hyvinvointi ELY-keskusten toiminnan kehittäminen Tavoitteiden toteuttamiseen liittyvät resurssilinjaukset Toimintamenomäärärahat Ministeriöiden ohjauksessa olevat substanssimäärärahamomentit Tuottavuustavoitteiden toteuttaminen Liitteet... 26

3 1. Johdanto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategia-asiakirja on hallinnonalojen tavoitteiden yhteensovittamiseksi ja aluehallinnon toimintaedellytysten parantamiseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia ohjaavien ministeriöiden ja keskushallinnon viranomaisten yhteistyössä muodostama näkemys siitä, miten valtakunnalliset tavoitteet sovelletaan alueelliseen toimintaan. Asiakirja sisältää hallitusohjelmasta, hallituksen strategia-asiakirjasta, vaalikauden valtion kehyspäätöksestä, valtakunnallisista alueiden kehittämistavoitteista, maakuntaohjelmista, politiikkaohjelmista, muista poikkihallinnollisista ohjelmista sekä kansainvälisistä sopimuksista ja lainsäädännöstä johdettavat tavoitteet sekä niistä johtuvat resurssilinjaukset. Strategia-asiakirja laaditaan hallituskaudeksi ja tarkistetaan tarvittaessa suunnittelukauden aikana. Kullekin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle laaditaan strateginen tulossopimus. Siinä määritellään keskukselle hallituskaudeksi painopisteet, keskeiset toimintalinjat, yhteistyökysymykset ja yleiset tavoitteet sekä määrärahakehykset. Strategisessa tulossopimuksessa tulee ottaa huomioon strategia-asiakirja, alueiden kehittämisestä annetussa laissa tarkoitetut hallinnonaloittaiset aluestrategiat sekä alueen maakuntaohjelmassa sen toteuttamissuunnitelmassa asetetut alueen kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet. Strategisen tulossopimuksen lisäksi ohjaava ministeriö tai keskusvirasto voi halutessaan tehdä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa toiminnallisen tulossopimuksen, jossa keskuksen kanssa sovitaan sektorikohtaisista yksityiskohtaisemmista painopisteistä, linjauksista ja tulostavoitteista sekä sektorikohtaisten määrärahojen kohdentamisesta. Strategia-asiakirjan valmistelua koordinoi työ- ja elinkeinovarainministeriö ja siihen osallistuivat muut ELY-keskuksia ohjaavat ministeriöt ja keskusvirastot sekä ELYkeskukset. Lisäksi työn kuluessa järjestettyihin strategiaseminaareihin osallistuivat maakunnan liitot. Strategia-asiakirja on voimassa saakka, jolloin uudessa asiakirjassa voidaan ottaa huomioon uuden hallituksen ohjelman linjaukset. Strategia-asiakirjassa linjataan ELY-keskusten toiminnan strategiset tavoitteet ja painopisteet vuosille sekä linjaukset resurssien kohdentamiselle toimintaympäristön haasteista ja mahdollisuuksista lähtien. Lisäksi asetetaan tavoitteet ELY-keskusten toiminnan kehittämiselle. Strategia-asiakirjan luvussa 2 tarkastellaan ELY -keskusten toiminnan tavoitteita ja asiakkas- ja sidosryhmiä sekä toimintaympäristön haasteita ja reunaehtoja sekä niistä syntyviä mahdollisuuksia. Luvussa kolme määritellään ELY -keskusten tavoitteet ja toiminnan painopisteet vuosille sekä keskusten sisäiselle toiminnan kehittämiselle. Luvussa 4 kuvataan ELY -keskusten toiminta- ja henkilöstöresurssit sekä niitä koskevat tuottavuustavoitteet suunnittelukaudella sekä keskusten kautta alueille ohjautuvat substanssimäärärahat.. 1

4 2. ELY-keskusten tehtävät ja toimintaympäristö 2.1. ELY-keskusten toiminta Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävänä on kehittää ja tukea alueillaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää hyvinvointia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ovat asiakaslähtöisiä, tehokkaita ja tuloksellisia valtion aluehallintoviranomaisia. Asiakkaiden odotukset Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja yleinen etu ELYt palvelevat asiakkaitaan tasapainottaen näitä näkökulmia Tuottavuus ELY-keskukset toteuttavat tavoitteitaan viitekehyksessä, johon vaikuttavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden pyrkimyksen ohella asiakaskeskeisyyden ja kustannustehokkuuden vaatimukset. Niiden toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulee heijastua alueiden vetovoimaisuuden, elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja väestön hyvinvoinnin parantumisena. ELY-keskusten tehtävät liittyvät aluekehittämiseen ja maankäytön suunnitteluun ja ohjaukseen, yritystoiminnan tukemiseen ja edistämiseen sekä siihen liittyvään neuvontaan, työvoiman osaamisen ja työvoiman saatavuuden turvaamiseen. Lisäksi keskukset toimivat erilaisia lupia myöntävinä viranomaisina ja niiden toimeenpanon valvojina sekä tarkastajina. ELY-keskukset hoitavat myös Infrastruktuurin rakentamisja kunnossapitotehtäviä. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että keskusten käyttöön annetut resurssit kohdennetaan valittuihin painopisteisiin ja asiakasvaikutusten aikaansaamiseen. Tuottavuus syntyy priorisointeja tekemällä, päällekkäisyyksiä karsimalla sekä yhteistyöllä julkisten ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa ELY-keskusten asiakkaat ja sidosryhmät ELY-keskusten asiakkaita ovat alueella asuvat, toimivat ja liikkuvat ihmiset sekä yhteisöt ja yritykset - kaikki, joiden toimintaan ELY-keskusten palvelut vaikuttavat joko 2

5 suoraan tai välillisesti. Heidän tarpeensa muodostavat toiminnan lähtökohdan. ELYkeskuksilla on oltavat tehokkaasti toimivat prosessit. Osaamisen ja toimintatapojen on tuettavat asiakaslähtöisyyttä. Näin luodaan edellytykset asiakastyytyväisyyden paranemiselle. ASIAKKAAT (keitä varten) Ihmiset, yritykset ja yhteisöt KUMPPANIT (keiden kanssa yhdessä) maakunnan liitot, kunnat, muut ELYt, AVIt, yliopistot, yhdistykset,& monet muut TE-tstot ELY PALVELUN TUOTTAJAT (keiden avulla) Tahot, joilta tilataan palveluita asiakkaitten tarpeisiin OHJAAVAT TAHOT (kenen asettamin tavoittein ja antaminen resurssein) OKM, SM, TEM, MMM, YM, LVM Livi, Mavi, Evira, Tekes ym. sekä eduskunta ja EU Muita ELY-keskusten sidosryhmiä ovat kumppanit, palvelun tuottajat ja ohjaavat tahot. ELYjen kumppaneita ovat maakunnan liitot, kunnat, yliopistot, toiset ELYkeskukset, aluehallintovirastot (AVI), muut valtionhallinnon toimijat, monet yhdistykset sekä edunvalvontajärjestöt jne. Heidän kanssaan ELY-keskukset tekevät yhteistyötä asiakkaan palvelemiseksi. Osa kumppanuussuhteista perustuu lakiin ja osa vapaaehtoisuuteen. Kumppanit voivat joskus olla myös asiakkaan roolissa. Tehokkaasti toimiakseen jokaisen ELY-keskuksen on tunnistettava oman alueensa kehittämisen kannalta tärkeimmät asiakasryhmät, kumppanit ja palvelun tuottajat. 3

6 2.3. Toimintaympäristön haasteet ja mahdollisuudet Suomen kuten muidenkin maiden on huolehdittava taloudellisesta kilpailukyvystä, taloudellisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä, ympäristövastuista ja inhimillisestä ja sosiaalisesta pääomasta toimintaympäristön jatkuvasti muuttuessa. Kansalliset haasteet - tarkistetaan hallitusohjelman mukaiseksi Globalisaatio ja globaali talous vaikuttavat Suomen talouteen ja elinkeinorakenteeseen yhä voimakkaammin. Menestystarinoiden taustalla ovat usein uudet innovaatiot. Suomi tarvitsee nykyistä enemmän yrityksiä, jotka kykenevät menestyksellisesti kaupallistamaan hyviä liikeideoita tuotteiksi ja palveluiksi maailmanlaajuisille markkinoille. Tarvitaan myös yrittäjiä, joilla on kykyä ja halua löytää ja vallata uusia markkinoita, toimia globaalisti ja kasvattaa perustamiaan yrityksiä. Haasteena on nopealle kasvuuralle nousevien osaamislähtöisten yritysten vähäinen määrä ja niiden hidas kansainvälistyminen. Alueiden ja yritysten kyky vastata nopeasti muutoksiin on ratkaisevaa kilpailukyvyn kannalta. Väestön ikääntyminen vaikuttaa dramaattisesti lähivuosina työvoiman määrään, mutta luo toisaalta uutta palvelujen kysyntää ja yritystoiminnan mahdollisuuksia. Työikäisen väestön väheneminen ja hyvin vanhojen ihmisten lukumäärän kasvu on haastava yhtälö. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen vaativat päästöjen vähentämistä. Ekoinnovaatiot mahdollistavat sopeutumisen ympäristöhaasteisiin ja resurssien niukkuuteen kestävällä tavalla. Energia- ja ilmastopolitiikan painopisteinä ovat energiatehokkuus ja energiansäästö sekä uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja käytön lisääminen. Ympäristöteknologiat ja ekoinnovaatiot ovat keskeisiä työkaluja globaaleja ilmasto- ja ympäristöhaasteita ratkaistaessa. Suomalaisilla osaajilla on hyvät edellytykset toimia ekoinnovaatioiden kehittäjinä ja edelläkävijöinä monilla sektoreilla. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen sekä luonnonvarojen kestävän käytön turvaaminen luovat mahdollisuuksia hyvän elinympäristön turvaamiselle ja uusiutuvalle elinkeinorakenteelle. Alueelliset haasteet Alueiden elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kehittämisen haasteita ovat alueelliset ja alueiden sisäiset kehityserot, vinoutuva ikärakenne sekä yksipuolinen elinkeinorakenne. Alueiden voimavarat, osaamis- ja kasvupotentiaali sekä kyky uusiutua ja verkostoitua vaihtelevat voimakkaasti. Väestö, työpaikat ja taloudellinen toimeliaisuus keskittyvät monilla alueilla kaupunkiseuduille samalla kun maakuntien reuna-alueiden väestö, palvelut ja työpaikat vähenevät. Kaupunkiseutujen palveluja ja yhdyskuntarakennetta tulee kehittää kasvun vaatimalla tavalla. Samanaikaisesti haja-asutusalueiden väestön työn ja palveluiden turvaamiseksi on mahdollista kehittää uusia tapoja, jotka perustuvat toimivien tietoliikenneyhteyksien ja niiden sovellutusten tehokkaaseen käyttöön. Lisäksi julkisen sek- 4

7 torin monet palvelut paikallistasolla voidaan tarvittaessa turvata eri toimijoiden yhteispalveluja kehittämällä. Elinkeinorakenteen jatkuva uudistuminen turvaa sekä kaupunkien kilpailukykyä että maaseudun elinvoimaisuutta. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan laadullisen ja määrällisen kohtaannon alueellinen parantaminen on vähenevän työvoiman tilanteessa entistä tärkeämpää. Yritysten kehittämishankkeiden tukemisella ja yrityspalveluilla voidaan edistää yritysten uudistumista, verkottumista, kansainvälistymistä, vientiä, liiketoimintaosaamista sekä tuotekehitystä ja tutkimusta. Yritystoiminnan kilpailukykyä voidaan edistää tukemalla yritysten tuotannollista pääomaa lisääviä ja uudistavia investointeja, täydentämällä markkinaehtoista rahoitusta ja poistamalla markkinapuutteita. Avoin liiketoimintaympäristö edellyttää yrityksiltä kansainvälistymistä aikaisempaa varhaisemmassa vaiheessa ja kansainvälistymisosaamisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn jatkuvaa kehittämistä. Menestyminen kansainvälisillä markkinoilla edellyttää yrityksiltä panostamista osaamiseen, innovaatioihin, teknologioiden tehokkaaseen soveltamiseen ja nopeaan kansainvälistymiseen. Kuntarakenteen uudistuminen sekä kuntatalouden kehittyminen vaikuttavat palvelujen laatuun ja saatavuuteen jatkossa. Havaittavissa oleva kaupunkiseutujen eriytyvä kehityksen pysäyttäminen haastaa lähivuosina. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja toimivuuden parantaminen vaikuttavat ihmisten jokapäiväisen arjen sujuvuuteen sekä vähentävät päästöjä ja ympäristön kuormittumista. Uusiutuvan ja hajautetun energiatuotannon kehittäminen luo uusia työllistymisen ja yrittämisen mahdollisuuksia maaseutualueilla. Väestörakenteen muutos vauhdittaa alueellista erilaistumiskehitystä ja asettaa haasteita työvoiman saatavuudelle ja koulutuspalveluiden tarjonnalle. ELY-keskuksen toiminnan haasteet ja resurssit ELY-keskusten toimintaan kohdistuu yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja yleisestä edusta huolehtimisen odotuksia. Asiakkaiden odotukset täyttävä sekä tehokas ja taloudellinen palvelutuotanto on haasteellista toteuttaa samanaikaisesti valtion tuottavuusohjelman kanssa ja edellyttää uusien toimintatapojen kehittämistä. Toimintaresurssien jakamisessa ELY-keskuksille otetaan huomioon alueelliset toimintaedellytykset sekä lähivuosina tapahtuvat erikoistumis- ja keskittämistehtävät. Henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja työhyvinvoinnista tulee huolehtia. Euroopan unionin vuoden 2013 loppuun saakka kestävän ohjelmakauden rakennerahastojen, maaseuturahaston sekä kalatalousrahaston rahoitusta kohdennetaan hyväksyttyjen ohjelmien mukaisesti etenkin yritys- ja innovaatiotoimintaa, työllisyyttä ja alueiden elinvoimaa tukevasti. Huomattava osa ELY -keskusten nykyisistä kehittämistehtävistä rahoitetaan tällä hetkellä EU:n osarahoituksella. Niin kansallisesti, alueellisesti kuin myös ELY-keskusten toiminnan kannalta on iso haaste, miten EU:n rahoitus Suomelle kehittyy seuraavalla ohjelmakaudella. Pääosa Eurooppa strategian toteutuksesta tapahtuu Suomessa kansallisten politiikkojen kautta mutta myös uuden rakennerahastokauden 2014 ohjelmien kautta. Näiden painopisteiden valmistelu kansallisessa ja EU:n rakennerahasto-ohjelmista on käynnistynyt keväällä Elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen ja 5

8 haasteet huomioidaan EU:n komission määrittelemässä viidessä tavoitteessa, jotka pitäisi saavuttaa vuoteen 2020 mennessä ja jotka jäsenvaltiot muuntavat kansallisiksi tavoitteikseen Eurooppa strategian kansallisessa ohjelmassa. 6

9 3. Strategiset tavoitteet ja toiminnan painopisteet ELY-keskusten toiminnan vaikuttavuus kohdistuu o alueiden elinvoimaisuuteen, o elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä o väestön hyvinvointiin. Viime kädessä tavoiteltu vaikuttavuus todentuu ELY-keskusten asiakasrajapinnassa. Eri alueilla on omat vahvuutensa. Alueiden vahvuudet ja niiden yhdistämisen kautta syntyvä kehityspotentiaali on löydettävä, jotta ELY-keskus voi suoriutua tehtävästään. Alueiden toimijoiden tulee pystyä ennakoimaan ja vastaamaan tarvittaessa nopeastikin toimintaympäristön muutoksiin. Rahoitus ja toimenpiteet suunnataan kunkin alueen asiakastarpeen mukaan alueellisiin painopisteisiin valtakunnalliset linjaukset huomioiden Alueiden elinvoimaisuus Alueiden elinvoimaisuus tavoitteessa on kyse yleisestä edusta, alueen kilpailukyvystä sekä edellytysten luomisesta yritystoiminnalle ja hyvälle elämälle alueella. Välitöntä asiakasta ei ole mahdollista tunnistaa. Vaikutus alueen väestöön ja yrityksiin on välillistä. Työtä alueiden elinvoimaisuuden edistämiseksi tehdään yhdessä maakunnan liittojen, kuntien, aluehallintovirastojen, monien järjestöjen ja erilaisten palvelun tuottajien kansan. Alueilla kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteet määritellään maakuntasuunnitelmissa eri toimijoiden yhteistyönä. Kehittämisen painopisteet määritellään maakuntaohjelmissa ja niitä vuosittain tarkentavissa toteuttamissuunnitelmissa. Maakuntakaavoissa luodaan alueidenkäytölliset edellytykset ja suuntaviivat tavoitteiden toteuttamiseksi. ELY-keskukset toimeenpanevat monikantaisesti valmisteltuja ja hyväksyttyjä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksia sovittujen vastuidensa osalta. Kaikessa toiminnassa varmistetaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja niitä konkretisoivien maakuntakaavojen huomioon ottaminen ja edistäminen. Alueen vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen Eri alueilla on omat vahvuutensa. Toimivat yritykset, työvoima ja sen osaaminen, luonnonvarat ja saavutettavuus luovat edellytyksiä kunkin alueen kilpailukyvylle. Alueiden omat vahvuudet ja niiden yhdistämisen kautta syntyvä kehityspotentiaali ovat tärkeitä tekijöitä tulevaisuudessa. Alueiden ja niiden toimijoiden tulee pystyä ennakoimaan ja tarvittaessa vastaamaan nopeasti toimintaympäristön muutoksiin luomalla uutta tietoa ja hyödyntämällä yhteistyöverkostoja. Alueilla kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteet määritellään maakunnan eri toimijoiden yhteistyönä laatimissa maakuntasuunnitelmissa. Maakuntakaavoissa luodaan alueidenkäytölliset edellytykset ja suuntaviivat tavoitteiden toteuttamiseksi. Kehittämisen painopisteet määritellään maakuntaohjelmissa ja niitä vuosittain tarkentavissa toteuttamissuunnitelmissa. ELY-keskusten kehittämistyön ja -resurssien kohdentaminen perustuu alueellisiin painopisteisiin valtakunnalliset linjaukset huomioiden. 7

10 Alueiden menestyminen ja elinvoimaisuuden vahvistaminen edellyttää osaamista. Erilaisten alueiden erilainen tieto ja osaaminen on tunnistettava ja hyödynnettävä. Helsingin metropolialue poikkeaa muista suurista kaupunkiseuduista muun muassa rakenteensa, kasvuvauhtinsa ja väestönsä osalta. Seudun kasvun hallinta ja kilpailukyky edellyttävät valtion ja seudun toimijoiden sitoutumista alueen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Erityisesti pitkien etäisyyksien maaseudulla tarvitaan eri tahojen yhteistyötä alueen osaamisen ja elinkeinojen vahvistamisessa. Eri alueilla on luonnon- ja rakennetun kulttuuriympäristön sekä maiseman ominaispiirteitä ja arvokkaita alueita, joilla on merkitystä erityisesti matkailuelinkeinon, mutta myös muiden elinkeinojen imagon ja tunnettuuden kannalta: hallitusti käytettyinä ne ovat huomattava potentiaali tulevaisuudessa. Maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseksi ja maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantamiseksi ELY-keskukset parantavat toimillaan työllisyyttä eri puolilla Suomea sekä hidastavat omilla keinoillaan harvaan asutun ja ydinmaaseudun väkiluvun vähenemistä. Tasapainoinen väestörakenne ja korkea työllisyys Väestö, työpaikat ja taloudellinen toimeliaisuus keskittyvät monilla alueilla kaupunkiseuduille samalla kun maakuntien reuna-alueiden väestö, palvelut ja työpaikat vähenevät. Kaupunkiseutujen palveluja ja yhdyskuntarakennetta tulee kehittää kasvun vaatimalla tavalla. Samanaikaisesti haja-asutusalueiden väestön työn ja palveluiden turvaamiseksi on mahdollista kehittää uusia tapoja, jotka perustuvat toimivien tietoliikenneyhteyksien ja niiden sovellutusten tehokkaaseen käyttöön. Lisäksi julkisen sektorin muut peruspalvelut paikallistasolla voidaan tarvittaessa turvata eri toimijoiden yhteispalveluja kehittämällä. Väestön ikääntyminen vaikuttaa keskeisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen ja kysynnän kehitykseen. Huoltosuhteen heikkenemisen lisäksi väestörakennemuutos lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta, vaikeuttaa työvoiman saatavuutta, asettaa haasteita koulutuspalveluiden tuottamiselle ja vauhdittaa alueellista erilaistumiskehitystä. Väestön ikärakenteen kehitys sekä talouden muutokset vaikuttavat voimakkaasti alueiden työllisyystilanteeseen lähivuosina, mutta vaikutukset ovat alueellisesti erilaisia. ELY-keskusten ja maakunnan liittojen yhteinen ennakointityö mm. yritysten työvoima, osaamis- ja kehittämistarpeiden kartoittamiseksi on tärkeää. Työelämän ja koulutuksen yhteensopivuutta tulee parantaa mm. suuntaamalla koulutusta aloille ja alueille, jotka kärsivät osaavan työvoiman puutteesta. Työttömyydestä kärsivillä alueilla tulee kiinnittää huomiota työttömyysjaksojen lyhentämiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen, nuorten työllistymisen ja koulutukseen hakeutumisen edistämiseen sekä avoimeen työelämään siirtymiseen mm. EU-osarahoitteisilla välityömarkkinoiden kehittämistoimilla. Kestävä yhdyskuntakehitys ja toimiva liikennejärjestelmä Maankäytön, asumisen, liikennejärjestelmän ja palvelujen yhteensovittamisen tehostaminen ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja toimivuuden parantaminen on yksi ELY keskusten keskeisistä painopisteistä. Yhdyskuntarakennetta ja lii- 8

11 kennejärjestelmää kehittämällä voidaan edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää, elinkeinoelämän kilpailukykyä ja alueen vetovoimaa. Yhdyskuntarakenteita kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa. Alueiden käytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajantoimintoja suunnataan tukemaan maaseudun taajamia ja kyliä elinvoimaisuutta. Alueidenkäytön ohjauksessa ja ELY keskusten kaikessa muussa toiminnassa varmistetaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja niitä konkretisoivien maakuntakaavojen huomioon ottaminen ja edistäminen. Kaavaohjauksessa korostetaan yhdyskuntarakenteen eheyttämisen ja täydennysrakentamisen merkitystä, palvelujen saavutettavuutta sekä joukko- ja kevyenliikenteen edellytysten parantamiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään suurten kaupunkiseutujen lievealueiden lupakäytäntöön. Kaavoituksen toimintatapoja kehitetään niin, että maankäytön suunnittelun eri vaiheissa entistä paremmin otetaan huomioon myös vaikutukset liikenteeseen pyrkien suosimaan ratkaisuja, jotka vähentävät liikenteen päästövaikutuksia sekä parantavat liikenneturvallisuutta. Maankäytön ohjauksella varmistetaan rakentaminen turvallisille alueille muun muassa tulvariskit ja pilaantuneet maa-alueet huomioon ottaen. Riskiä aiheuttavien toimintojen sijoittumista ohjataan riittävän tiedon pohjalta mm. pohjavesialueilla. ELY keskukset vaikuttavat siihen, kuntien alueidenkäytön strategista ohjausta tehostetaan ja maakunta- ja yleiskaavoituksen käyttöä kaupunkiseutujen alueidenkäytön kokonaistarkastelussa parannetaan. Maapoliittisia keinoja käytetään nykyistä paremmin kunnissa erityisesti maanhankinnan ja kaavojen toteuttamisen tehostamiseksi. ELY-keskukset osallistuvat aktiivisesti liikennejärjestelmän kehittämiseen kokonaisuutena ympäristö- ja turvallisuusnäkökulmat huomioon ottaen ja tekevät työnsä valtakunnallisia linjauksia alueelliseen toimintaympäristöön soveltaen. Liikennejärjestelmää kehitettäessä painopisteitä ovat päivittäisen liikennöitävyyden turvaaminen, liikenneturvallisuuden parantaminen sekä kuljetusten ja liikkumisen ennakoitavuuden ja häiriöttömyyden parantaminen. Liikennejärjestelmää kehitettäessä ELY keskusten toiminnan tavoitteena on löytää vaikuttavimmat keinot alueiden erilaisiin tarpeisiin. Liikenneverkkojen ja palveluiden asiakkailla on seudullisesti ja käyttäjäryhmittäin erilaisia tarpeita, joiden perusteella liikennejärjestelmän rahoitus ja toimenpiteet tulee kohdentaa. Ratkaisut ovat erilaisia kasvavien kaupunkiseutujen liikkumistarpeisiin, kasvukeskusten välisiin yhteyksiin, Suomen kansainvälisissä ja ulkomaankaupan yhteyksissä sekä harvaanasutuilla seuduilla. Joukkoliikenteestä on luotava uskottava vaihtoehto siellä, missä se on mahdollista. Investointihankekeskeisen kehittämisen sijaan huomio on kiinnitettävä liikennejärjestelmän kokonaisuuteen ja kehittämistoimenpiteiden vaikutuksiin osana matka- ja kuljetusketjuja sekä laajemmin osana alueidenkäytön kehittämistä. Vaikuttavimpien keinojen löytäminen edellyttää, että aktiivisesti kehitetään ja otetaan käyttöön uusia ajattelu- ja toimintatapoja. Hallinnonalat ylittävällä yhteistyöllä haetaan ratkaisuja hajaasutusalueiden ja maaseudun julkisen liikenteen järjestelyihin sekä liikenneturvallisuuden parantamiseen. Alueidenkäytön Laajakaistaverkko on Suomessa verraten kattava, mutta ei nopea. 100 Mb/s tiedonsiirtoyhteys, jatkuva toimivuus, ja hintakilpailukyky tulee varmistaa 9

12 kaikkialla. ELY-keskukset varmistavat omalta osaltaan, myös harvaan asuttujen alueiden, yritysten ja asukkaiden palveluiden saavutettavuus huolehtimalla tietoliikenneyhteyksistä ja tietoyhteiskunnan ulottuvuudesta, e-palveluiden kehittämisestä sekä tarpeita vastaavista liikenneverkoista. Maaseudun vesihuollon parantamiseksi edistetään viemäröintihankkeita alueilla, joiden yhdyskuntarakenteen kannalta viemäriverkoston rakentaminen on tarkoituksenmukainen ratkaisu. Edistetään tarkoituksenmukaisten vesihuoltoratkaisujen toimintavarmuutta ja energiatehokkuutta sekä vesihuoltolaitosten yhdistymistä. Luonnonvarojen kestävä käyttö Luonnonvarojen kestävää sekä materiaali- ja energiatehokasta käyttöä tuetaan edistämällä osaamista ja innovaatioita. Julkisen rakentamisen ja hankintojen sekä teollisuuden ja muun elinkeinotoiminnan resurssitehokkuuteen vaikutetaan raaka-aineiden hankintavaiheesta jätteiden määrän vähentämiseen. Edistetään tuotannon sivuvirtojen hyödyntämistä raaka-aineena ja energialähteenä, ravinteiden kierrätystä sekä näiden luomia liiketoimintamahdollisuuksia. Biotaloutta edistetään hyödyntämällä kestävästi metsä-, maa- ja puutarhataloudesta saatavia uusiutuvia luonnonvaroja bioenergian tuotannossa, puun käytön monipuolisessa lisäämisessä ja paikallisessa elintarvikkeiden jatkojalostuksessa. Uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntäminen kuten kaivostoiminta luo työpaikkoja ja lisää ympäröivän alueen elinvoimaa. Luonnonvarojen älykästä, kestävää ja hajautettua käyttöä sekä energiatehokkuutta tuetaan edistämällä biotalouden osaamista ja innovaatioiden kehittämistä. Erityisesti tuetaan yrittäjyyttä, joka tarttuu uusiutuvien luonnonvarojen uusiin mahdollisuuksiin. Mineraalisten luonnonvarojen saatavuutta ja kestävää hyödyntämistä edistetään maankäytön suunnittelussa. Kasvukeskusten kiviainesten saatavuus turvataan maakuntatasoisella, pitkän aikavälin maankäytön suunnittelulla. Kiviainesten kierrätystä edistetään osoittamalla ylijäämämassoille tarvittavat ylikunnalliset välivarastointialueet. Yhdyskuntien vedenhankinta, pohjavesien suojelu ja maa-ainesvarojen hyödyntäminen sovitetaan yhteen. Turvetuotanto ja kaikki soita merkittävästi muuttava toiminta ohjataan jo ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille ja turv le. Luonnontilaisten soiden säilyttämistä ja uhanalaisen suoluonnon suojelua edistetään samalla, kun soiden käytön vesistöhaittoja pienennetään haitallisten ilmasto- ja vesistövaikutusten hillitsemiseksi. Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät oleellisesti energiantuotannon sekä uusiutuvan ja hajautetun energiatuotannon kehittäminen. Monimuotoinen luonto ja puhtaat vedet Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön vuoteen 2020 strategia ja toimintaohjelma ohjaavat luonnonsuojelua. ELY-keskukset luovat omalta osaltaan edellytyksiä luonnon monimuotoisuuden säilymiselle, luonnon tilan suotuisalle kehittämiselle ja ilmaston muutokseen sopeutumiselle edistäessään laajaalaista ja poikkisektoriaalista luonnon monimuotoisuuden suojelua sekä 10

13 luonnonvarojen kestävää käyttöä. Lisäksi tehostetaan lajien ja luontotyyppien suojelua ja lisätään tietoisuutta monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista. Haitallisten muutosten ja luonnonvarojen lyhytnäköisen käytön ehkäiseminen vähentävät luonnon monimuotoisuuden köyhtymisriskiä. Riskiä aiheuttavien toimintojen sijoittumista ohjataan määrätietoisesti mm. pohjavesialueilla. Eri alueilla on luonnon- ja rakennetun kulttuuriympäristön sekä maiseman ominaispiirteitä ja arvokkaita alueita, joilla on hallitusti käytettyinä huomattavaa potentiaalia tulevaisuudessa erityisesti matkailuelinkeinon kannalta. Alueelliset ja paikalliset erityispiirteet turvataan maankäytön suunnittelussa sekä edistämällä arvokkaiden maisema-alueiden inventointeja ja luonnonsuojelulain mukaisten maisema-alueiden perustamista. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen talousmetsien luonnonhoidon lisäksi ekologisesti toimivaa luonnonsuojelualueverkostoa, joka perustuu pääosin valtakunnallisten suojeluohjelmien ja Natura verkoston aluevarauksiin. Verkoston kehittämisen painopiste on Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmassa (METSO), alueellisessa yhteistyössä sekä yhteistyösopimusten laatimisessa. Laji- ja luontotyyppisuojelussa suojeluverkoston ulkopuolella olevia uhanalaisia esiintymiä turvataan. Vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanemiseksi edistetään vesistökunnostuksia, säännöstelykäytäntöjen kehittämistä ja kalateitä sekä seurataan ympäristön tilaa. ELY-keskukset tuottavat tietoa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuudesta (VELMU) suojelun ja käytön suunnittelun pohjaksi. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen huomioidaan merenhoidon ja sisävesien hoidon suunnittelussa, jotta ekosysteemipalvelut voidaan turvata. Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitusta vähennetään kaikilla toimialoilla, pohjavesien suojelua tehostetaan ja riskejä vähennetään ilmastonmuutoksen vaikutus huomioiden. Vesistöjen kunnostamisessa etusijalla ovat paikalliseen vastuunottoon perustuvat hankkeet. Rakennetuissa vesissä parannetaan kalojen kulkumahdollisuuksia kalateiden avulla ja vesienkunnostuksessa pyritään luonnonmukaiseen kunnostukseen. Vaelluskalakantojen hoitoa ohjataan istutuspainotteisesta menetelmistä kalojen luontaista lisääntymistä tukeviin toimenpiteisiin. Strategisten tavoitteiden vaikuttavuus Strategisten tavoitteiden vaikuttavuutta alueiden elinvoimaisuuteen mitataan seuraavilla indikaattoreilla (alustava): o o o o o o o o o Väestötiheydeltään vähintään 20as/ha alueilla asuvan väestön osuus koko kaupunkiseudun väestöstä Asemakaava-alueelle rakennettujen asuinhuoneistojen osuus koko laajemmalle kaupunkiseudulle rakennetuista huoneistoista Huonokuntoisten päällysteiden määrä pääteillä Tienkäyttäjien tyytyväisyys tieverkon tilaan säilyy nykytasolla Kaatopaikalle sijoitetun biohajoavan yhdyskuntajätteen määrä t/v Maatalouden fosfori- ja typpitase Teollisuuden ja yhdyskuntien fosforikuormitus vesiin, kg/v Teollisuuden ja yhdyskuntien typpikuormitus vesiin, kg/v Suojeltujen alueiden määrä: valtion luonnonsuojelualueet, suojeluun varatut valtion alueet ja yksityiset luonnonsuojelualueet yhteensä 11

14 o vesialueet 3.2. Elinkeinoelämän toimintaedellytykset / menestystekijät Kestävä hyvinvointi edellyttää uusiutuvia ja menestyviä yrityksiä, jotka luovat sekä työllisyyttä että taloudellista menestystä. Yritysten perustarve on kannattava liiketoiminta. ELY-keskukset voivat tukea liiketoiminnan kannattavuutta, kun yritykset tarvitsevat esimerkiksi osaavaa työvoimaa tai tukea yrityksen käynnistymiselle, kehittymiselle tai kansainvälistymiselle. Ennakoiva maankäyttöpolitiikka tukee elinkeinoelämän kehittämistä. Seudullisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti hyvä saavutettavuus sekä sujuvat, täsmälliset ja ennakoitavat kuljetukset ovat elinkeinoelämän kilpailukyvyn sekä koko Suomen kilpailukyvyn, huoltovarmuuden ja hyvinvoinnin perusedellytyksiä. Logistiset yhteydet ja saavutettavuus ovat merkittäviä asioita, kun tarkastellaan osaavan työvoiman saatavuutta tai ympäristön kestävyyttä. Yrityksen kilpailukyky koostuu useasta osa-alueesta. Yrityksellä tulee olla kyky uudistua ja muuttua markkinoiden ja kilpailutilanteiden muuttuessa. Kansainvälisen kaupan merkitys korostuu yhä useammilla toimialoilla. Usein kansainvälinen kilpailu on vastassa jo omalla kotialueella. Tämä asettaa omat haasteensa mm. tuotekehitykselle, tuotannon tehokkuudelle ja markkinoinnille. Työvoiman saatavuus on myös keskeinen yritysten kilpailutekijä, jonka varmistamiseen ja työvoiman osaamisen jatkuvaan kehittämiseen on panostettava. Työelämän laatuun ja työssä jaksamiseen on löydettävä uusia keinoja. Luonnonvarojen kestävällä käytöllä taataan elinkeinojen kilpailukykyä ja kannattavuutta. Luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita hyödynnetään talouselämän ja yritystoiminnan kehittämisessä kestävästi. Samalla tuetaan alueen omaleimaisuuden tunnetuksi tekemistä ja asukkaiden hyvinvointia. Uusiutuvan energiatuotannon ja energiatehokkuuden lisääminen yritystoiminnassa tukevat luonnonvarojen kestävää käyttöä. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamisessa keskeisiä kumppaneita ovat alueen kunnat, yritykset itse sekä yrityspalvelutoimijat. Logistiset yhteydet ja saavutettavuus Suomi on etelän ja lännen suuntaan saari. Raaka-aineiden ja markkinoiden saavutettavuus (kustannukset ja aika, millä markkinat saavutetaan) on yritysten tärkeä kilpailukykytekijä. Suomen sijainnin aiheuttama logistinen haitta tulee minimoida logistiikan tehokkuuden, tuotannon tehokkuuden ja osaamisen tason avulla. Kansainvälisten kuljetusten toimivuuteen ja kustannuksiin vaikuttavat satamien, terminaalien ja rajanylityspaikkojen meriväylä-, tie- ja rautatieyhteydet. ELY- keskusten tehtävänä on käsitellä maankäytön ja liikenteen ohjauksessa kokonaisvaltaisesti alueen elinkeinotoiminnan kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Erityisesti liikennejärjestelmänäkökulma tulee ottaa korostetummin esiin laajoissa hankekaavoissa ja kaupunkikehityskohteissa. Älyliikenteen edistyneistä menetelmistä tulee yhä merkittävämpi osa myös logistiikkapalvelujen suunnittelua ja tuotantoa. 12

15 ELY-keskukset kiinnittävät liikennejärjestelmäsuunnittelussa ja vastuullaan olevassa tienpidon toimissa huomiota logistiseen toimivuuteen. Yhteistyöllä alueen yritysten kanssa parannetaan toimien oikeaa ja oikea-aikaista kohdentamista. Yhteistyötä yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa kehitetään koko kuljetusketjun tarkasteluun myös ELY- alueiden yli ja toimenpiteiden kohdentamiseen kokonaisuuden kannalta vaikuttavimpiin keinoihin. Uudistuva elinkeinorakenne ja mm. uusiutuvan energian käyttö edellyttävät myös uudentyyppisten logististen ratkaisujen etsimistä. Yritysten ja julkisen sektorin uudistumiskyky Kestävä hyvinvointi edellyttää menestyviä yrityksiä, jotka luovat sekä työllisyyttä että taloudellista menestystä. Kansainvälisen kaupan merkitys korostuu yhä useammilla toimialoilla. Usein kansainvälinen kilpailu on vastassa jo omalla kotialueella. Tämä asettaa omat haasteensa mm. osaavan työvoiman saamisen suhteen kuin myös tuotekehityksen, tuotannon tehokkuuden ja markkinoinnin suhteen. Yrityksen kilpailukyky koostuu useasta osa-alueesta. Yrityksellä tulee olla kyky uudistua ja muuttua markkinoiden ja kilpailutilanteiden muuttuessa. Äkillisissä rakennemuutoksissa on kyettävä hyödyntämään vapautuvaa osaamispotentiaalia muiden yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi ja kokonaan uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi. Rakennemuutostilanteissa on tärkeää, että yrityksillä ja julkisilla toimijoilla on kyky yhdessä nopeasti reagoida markkinoiden muutoksiin. ELY - keskukset auttavat erityisesti alihankintayrityksiä kehittämään tuottavuuttaan, löytämään yhteistyökumppaneita ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia kansainvälisiltä markkinoilta. Aluetason rakennemuutoksiin ja työorganisaatiotason sisäisiin muutoksiin voidaan parhaiten vastata toimenpiteillä, joilla tuetaan taloudellisesti ja ekologisesti kestävälle pohjalle rakentuvaa uutta työllistävää yritystoimintaa hyödyntäen samalla alueen mahdollisuuksia ja vahvuuksia. Samalla on huolehdittava jo toimivien yritysten ja niiden henkilöstön toimintatapojen ja osaamisen uudistamisesta siten, että edellytykset yritystoiminnan ja työurien jatkumiselle säilyvät hyvinä. ELY -keskusten ja maakunnan liittojen yhteistyö korostuu toimintaympäristön muutosten ja niihin liittyvien työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnissa. Yritysten toimintaedellytyksiä voidaan parantaa yhteistyössä alueen tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa osaamisen kehittämisellä, työtekijöiden, työpaikkaohjaajien ja työvoiman kouluttamisella ja muilla työelämän kehittämispalveluilla, neuvonnalla ja ohjauksella sekä kasvuyrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä tukemalla. On huolehdittava nousevien uusien alojen ja klustereiden kasvun edellytyksistä. On tunnistettava ja edistettävä niitä liiketoiminta-alueita, joiden tuotteilla ja palveluilla on kysyntää tulevaisuuden kasvumarkkinoilla. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia tukevia toimintaympäristön tekijöitä edistämällä ja yritysten kehittämishankkeiden rahoituksella vauhditetaan elinkeinojen uusiutumista entistä tuottavimmille aloille. Innovaatiot mahdollistavat yritysten uudistumisen ja luovat siten edellytykset myös uusille työpaikoille avaten mahdollisuuden aiempaa tuottavampiin työpaikkoihin. Yritysten kehittämishankkeiden tukemisella voidaan edistää yritysten uudistumista, verkottumista, kansainvälistymistä, vientiä, liiketoimintaosaamista sekä tuotekehitystä ja tutkimusta. Yritystoiminnan kilpailukykyä voidaan edistää tukemalla yritysten tuotannollista pääomaa lisääviä ja uudistavia investointeja, täydentämällä markkinaehtoista rahoitusta ja poistamalla markkinapuutteita. 13

16 Tuottavuuden nosto on välttämätöntä koko yhteiskunnassa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Julkisella sektorilla tuottavuuden kehitys on ollut selvästi heikompaa kuin yrityksissä. Myös julkisen sektorin on aktiivisesti uudistettava palvelujärjestelmiään ja toimintatapojaan innovaatioita kehittämällä. Tehokkaat ja toimivat julkiset palvelut ovat myös tärkeä elinkeinoelämän kilpailukykytekijä. Julkisten hankintojen menettelytapoja uudistetaan tavoitteena julkisen talouden innovatiivisuuden lisääminen. Julkisten palveluiden innovaatioita edistetään yksityisen ja julkisen sektorin välistä kumppanuutta vahvistamalla. Työelämän kehittämisellä voidaan merkittävästi parantaa yritysten kilpailukykyä. Työelämän kehittämiseen tulee panostaa tuottavuuden nostamiseksi tavalla, johon yhdistyy työelämän laadun paraneminen ja joka tätä kautta tukee myös ihmisten työssä jaksamista ja jatkamista pidempään. Tällaista laadullisesti kestävää tuottavuuden kehittämistä tarvitaan kaikilla toimialoilla tilanteessa, jossa innovaatioihin perustuva kilpailu kiihtyy ja työvoiman tarjonta alkaa supistua. Tärkeää on samalla edistää sellaisia tapoja kehittää työpaikkojen toimintatapoja, jotka perustuvat henkilöstön laajaan osallistumiseen, henkilöstön ideoiden, aloitteellisuuden ja luovuuden hyödyntämiseen ja jatkuvaan kehittämiseen sekä johdon ja henkilöstön yhteistoimintaan kehittämisessä. Sosiaaliset innovaatiot ovat uudenlaisia tapoja tehdä asioita. Ne syntyvät usein arkipäivän tarpeista yhteistyön tuloksena ja hyödyntävät teknologiaa. Sosiaalisia innovaatioita tarvitaan palvelujen järjestämisessä, kun väestö ikääntyy ja vähenee ja palvelujen tarve kasvaa. Maaseudun elinkeinorakenne uudistuu edelleen voimakkaasti. Alkutuotanto keskittyy alueellisesti, yrityskoko kasvaa ja omistusrakenne muuttuu. ELY-keskusten toimilla edistetään maatalouden ja elintarvikeketjun kannattavuutta ja kilpailukykyä, tuotannon jatkumista koko Suomessa sekä kotimaisen elintarvikeketjun ja erityisesti kuluttajien arvojen ja odotusten huomioon ottamista elintarviketuotannossa. Uusiutuvan energian raaka-aineen tuottaminen sekä paikallinen energiantuotanto lisäävät alkutuotannon kannattavuutta ja työmahdollisuuksia. Maaseudulla hajautettu energiantuotanto ja siihen liittyvät alat, kaivostoiminta ja matkailu, mutta myös muuttuva elintarvike-, puu- ja metalliala kehittyvät edelleen ja tarjoavat uusia työpaikkoja. Maaseudun työpaikat liittyvät yhä useammin palvelujen tuottamiseen ja tietoliikenneyhteyksien parantuminen mahdollistaa tietotyön tekemisen paikasta riippumatta. Kasvuun ja kansainvälistymiseen kannustava innovaatioympäristö ELY -keskusten toimenpiteet on saatava edistämään nopean kasvun dynamiikkaa. Yritysten kasvua ja kansainvälistymistä tuetaan parhaiten kokonaisvaltaisella innovaatio- ja kasvuyrityspolitiikalla. Globaaleille markkinoille ja nopeaan kasvuun pyrkiville yrityksille rakennetaan huippuluokan toimintaedellytykset näitä yrityksiä tukevilla uusilla kehitysalustoilla, yrityspalveluilla ja yrityshautomotoiminnan uusilla ratkaisuilla. Yrityspalveluja (rahoitus-, verkottumis- ja muut asiantuntijapalvelut) kehitetään kokonaisuutena tavoitteena selkeyttää palvelujärjestelmää ja sen asiakaslähtöisyyttä. Nopean kasvun yritysten lisäksi kaikki kasvuhakuiset ja kykyiset yritykset pyritään saamaan entistä tukevammin kasvu-uralle. Kasvua tavoitellaan ulottamalla innovaatiotoimintaa nykyistä laaja-alaisemmin kysyntä- ja käyttäjälähtöisesti yksityiselle ja julkiselle sektorille. Erilaisia osaamisia tulee monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti yhdistellä pelkkä tieteellisen ja teknologisen osaamisen hyödyntäminen ei enää riitä. Innovaatiotoiminnan kehittämistoimet tulee 14

17 ulottaa myös liiketoimintaan, johtamiseen ja luovuuteen liittyvään osaamiseen sekä palvelu-, organisaatio- ja sosiaalisiin innovaatioihin. Kehittämiskohteisiin kuuluvat olennaisesti yksityisen palvelusektorin ja teollisuuden palveluliiketoiminnan kehittäminen. Käyttäjät ovat merkittävä, mutta toistaiseksi liian niukasti hyödynnetty mahdollisuus innovaatiotoiminnalle sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Käyttäjien kokemukset tulee valjastaa tuotteiden uusien sisältöjen synnyttämiseen ja julkisten palvelujen uudistamiseen. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa tähän monia uusia mahdollisuuksia. Käyttäjien tarpeet synnyttävät myös uusia innovointimahdollisuuksia, joita toistaiseksi vain harvat yritykset systemaattisesti hyödyntävät. Käyttäjälähtöistä innovointia tukevien Living labs -ympäristöjen käytettävyyttä yritysten ja julkisen sektorin toiminnassa lisätään. Näitä uusien tuotteiden ja palvelujen kehitysympäristöjä tulee entistä enemmän ja laajamittaisemmin hyödyntää suurten julkisten liikenne- ja maankäyttöön liittyvien hankkeiden toteutuksen yhteydessä. Yritysten kilpailukyvyn parantaminen ja liiketoiminnan kasvu edellyttää toimivia paikallisia innovaatioympäristöjä, jossa ovat mukana yritykset, tutkimus- ja oppilaitokset, teknologiakeskukset, ELY-keskukset sekä muut julkiset rahoittajatahot. Yritysten ja niiden paikallisten kumppaneiden innovaatio- ja kasvuhakuisuus sekä yhteistyökyky on yhä merkittävämpi tekijä kansainvälisessä kilpailussa. ELY -keskukset osallistuvat aktiivisesti alueelliseen innovaatiotoimintaan tukemalla innovaatiokeskittymiä ja - verkostoja tarjoamalla koulutus-, neuvonta-, ohjaus- ja työvoiman kehittämispalveluita sekä edistämällä luovalla tavalla osaamisen hyödyntämistä. ELY -keskusten tulee osaltaan vahvistaa alueensa temaattisia innovaatiotoiminnan keskittymiä ja toimijoiden verkottumista parhaan saatavissa olevan kansallisen ja kansainvälisen osaamisen hyödyntämiseksi. Toimivat työmarkkinat ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Työmarkkinoiden toimivuus ja osaavan työvoiman saatavuus ovat elinkeinoelämän keskeisiä toimintaedellytyksiä. Elinkeinorakenteen muutoksen myötä työvoiman osaamisen laadulliset ja määrälliset vaatimukset muuttuvat nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Väestön ikääntymisen myötä yhä suurempi osa nyt työssä olevista siirtyy eläkkeelle. Nämä ovat yhteisiä haasteita koko maassa, mutta niiden vaikutukset elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin vaihtelevat eri alueilla. Hyvin toimivilla työvoima- ja yrityspalveluilla tuetaan yritysten menestymistä ja väestön hyvinvointia. ELY-keskukset vahvistavat julkisen työvoimapalvelun ja yrityspalvelujen kytkentää henkilö- ja yritysasiakkaiden palvelun parantamiseksi. Työvoima- ja yrityspalveluista sekä osaamisen ja työelämän laadun kehittämispalveluista muodostetaan palvelukokonaisuuksia, joilla lisätään tuottavuutta ja työllisyyttä. Tavoitteena on, että yritykset kehittyvät ja saavat nopeasti osaavia työntekijöitä, työnhakijat pääsevät nopeasti työhön ja työurat pitenevät. ELY-keskukset vastaavat TE-toimistojen uudistamisesta alueellaan. Monikanavaista palvelumallia, asiakkuuksia, palvelutuotantoa ja TE-toimistoverkkoa kehittämällä parannetaan asiakaspalvelun vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Uudistuksella vaikutetaan osaavan työvoiman saatavuuteen, nopeaan työllistymiseen ja kohtaanto-ongelmien torjuntaan. TE-toimistojen palvelua kehitetään edistämään koulutuksesta valmistuvien joustavaa työelämään siirtymistä, nopeuttamaan siirtymistä työpaikasta toiseen (työstä-työhön) sekä ohjaamaan koulutukseen ja muihin työllistymisedellytyksiä paranantaviin toimenpiteisiin henkilöitä, joiden valmiudet eivät vastaa työmarkkinoiden vaatimuksia. 15

18 Osaavan työvoiman saatavuutta voidaan alueilla edistää työvoima- ja osaamistarpeen mukaan suunnatulla koulutuksella, joka parantaa koulutukseen osallistuvien työllistymistä ja työurien kehittymistä pidemmällä tähtäimellä. Koulutukseen osallistumista tulee edistää koordinoimalla alueellisen elinikäisen ohjauksen palveluja niiden saatavuuden varmistamiseksi ja parantamalla ohjaukseen liittyvää osaamista hallinnon eri sektoreilla. Yrityslähtöinen koulutus ja työnvälitys varmistavat yrityksen näkökulmasta työvoiman osaavan työvoiman saatavuutta ja työvoiman näkökulmasta mahdollisuutta saada työtä koulutuksen päätteeksi. Elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten yhteistyön lisääminen ja kehittäminen luovat edellytyksiä alueen yritysten ja työvoiman tarpeita palvelevan korkealaatuisen koulutuksen toteuttamiselle. Alueilla järjestettävän koulutuksen ennakointia, painoalueita, laadullista ja määrällistä suunnittelua elinikäisen oppimisen näkökulmasta ELY-keskukset tekevät yhteistyössä maakunnan liittojen, AVIen ja oppilaitosten kanssa verkostoyhteistyössä. Nuorten koulutukseen ohjauksen tehostamiseksi ja koulutuksen jälkeen työmarkkinoille pääsemiseksi ELY-keskukset ja TE-toimistot kehittävät ratkaisuja ja toimintatapoja toimien verkostona oppilaitosten, kuntien, yritysten ja järjestöjen kanssa. TEtoimisto ohjaa jokaisen työttömän nuoren koulutukseen tai tarjoaa työ- tai harjoittelupaikan yhteiskuntatakuun toimintamallin mukaisesti. Rakenteellista työttömyyttä alennetaan työvoimavarojen turvaamiseksi ja avoimien työpaikkojen täyttämiseksi. TE-toimistojen ja kuntien sekä niiden yhteistyökumppaneiden moniammatillista verkostoyhteistöä kehitetään työvoiman palvelukeskuksista saatujen kokemusten pohjalta. Koulutusta tarjotaan myös työnhakijoille, joilla on erityisiä työllistymisen esteitä, ja yritysten osuutta palkkatuetun työn tarjoajana lisätään. Kehitetään uusia toimintamalleja, joissa TE-toimisto hankkii palvelutuottajilta työllistymistä edistäviä palveluja. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen edellyttää korkeaa työllisyysastetta. Väestörakenteen muutokseen ja siitä johtuvaan työvoiman tarpeeseen vastaaminen edellyttää osaltaan sitä, että maahan muuttaa työvoimaa ulkomailta niin EU:n sisämarkkinoilta kuin EU:n ulkopuoleltakin. Työvoiman maahanmuuttoa kehitetään työmarkkinalähtöisesti. Maahanmuutto- ja työvoimahallinto tekevät tiivistä yhteistyötä ulkomaisen työvoiman tarpeiden ennakointiin ja valvontaan liittyen. Työvoimatarpeiden hyvä ennakointi luo perustan pitkäjänteiselle maahaanmuuttopolitiikalle. Korkeakoulujen kansainvälistä verkostoitumista hyödynnetään työvoiman maahanmuuton kehittämisessä. Tällä edistetään yhteiskunnan ja elinkeinoelämän monipuolistumista, kansainvälistä verkostoitumista sekä kilpailu- ja innovaatiokykyä. Erityisesti EU:n ulkopuolelta tapahtuvaa opiskelijoiden maahanmuuttoa tulisi koulutusalojen ja -sisällön osalta tarkastella yhä enemmän myös suhteessa arvioituihin ulkomaisen työvoiman tarpeisiin tulevaisuudessa.???/okm Työmarkkinoiden kansainvälisyysvalmiuksia tulee vahvistaa muun muassa kannustamalla työnantajia työllistämään myös maahanmuuttajia ja kehittämällä työelämän laatua. Työmarkkinoiden kansainvälistyminen edellyttää sen varmistamista, että myös ulkomaalaisten työntekijöiden oikeus tulla kohdelluksi työelämässä yhdenvertaisesti toteutuu. 16

19 Uusiutuva energia Hallittua työvoiman maahanmuuttoa ELY-keskukset edistävät toimimalla yhteistyössä TE-toimistojen, yritysten, elinkeinoelämän järjestöjen, kuntien, maakunnan liittojen sekä koulutusorganisaatioiden kanssa. Samalla tulee vahvistaa yhteistyötä aluehallintovirastojen suuntaan. Ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen valvontaa tehostetaan ja ulkomaalaisten hyväksikäyttöä työmarkkinoilla torjutaan yhteistyössä eri hallinnonalojen kesken. Maahanmuuttajien työttömyysaste on ollut jo pitkään keskimäärin lähes kolme kertaa korkeampi kuin muiden väestöryhmien. Tätä työttömyyttä on pyrittävä laskemaan. Maahanmuuttajien työvoimapalvelujen tarpeet integroidaan osaksi julkista työvoimapalvelua ottaen huomioon maahanmuutosta johtuvat erityispiirteet. Palveluvalikoimaa eriytetään asiakasryhmittäin ja sitä tarjotaan aikaisempaa useampien kanavien kautta varmistaen asiantuntijuus maahanmuuttajien palvelussa. Edistetään uusien valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisen työllisyyttä edistävien toimintatapojen ja kumppanuussuhteiden toimeenpanoa muun muassa metropolipolitiikan keinoin. Julkisen työvoimapalvelun roolia kansainvälisessä työnvälityksessä vahvistetaan. Työvoiman liikkuvuutta edistetään alueellisten ja paikallisista tarpeiden kautta. Suomi voi saavuttaa kilpailuetua uusiutuvan energian, luonnonvarojen ja ekoinnovaatioiden kestävällä hyödyntämisellä. Energian säästäminen ja uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääminen sekä ympäristöystävällisten vesihuolto- ja jäteratkaisujen kehittäminen edellyttävät uusien teknologioiden ja palvelumallien kehittämistä ja käyttöönottoa. ELY-keskusten tuella ja yrityspalveluilla vaikutetaan uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntymiseen, energiankäytön tehostamiseen, uuden energiateknologian käyttöönoton edistämiseen sekä energia tuotannon ja käytön ympäristöhaittojen vähentämiseen. Energiatukea kohdistetaan myös uusiutuvien energialähteiden käyttöön ja tuotantoon kohdistuviin investointeihin. Erityisesti panostetaan tuulivoimarakentamiseen. Tuulivoimatuotannon lisäämistä edistetään vaikuttamalla tuulivoimarakentamista ohjaavan kaavoituksen ripeään etenemiseen ja siihen, että tuulivoimarakentaminen ohjautuu ympäristön ja talouden kannalta optimaalisille paikoille. ELY keskukset vastaavat osaltaan rakennusten ja rakentamisen energiatehokkuuden parantamisesta. Olemassa olevan rakennuskannan korjaaminen niin että se osaltaan vastaa uusien energiansäästötavoitteiden vaatimuksiin on toteutettava kustannustehokkaasti rakennusten ominaispiirteiden ehdoilla. Rakennusten käyttöikää voidaan laadukkaiden korjausten yhteydessä huomattavasti pidentää. Korjausrakentamisen periaatteita ja toimintatapoja kehittämällä tuetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä. ELY-keskukset vastaavat alueellisesta jätesuunnittelusta. Materiaalitehokkuuden parantaminen merkitsee luonnonvarojen tehokkaampaa käyttöä ja materiaalien kierrätystä. Se on yhteydessä jätteen synnyn ehkäisyyn ja jätteen materiaali- ja energiahyötykäyttöön. Jätteiden käyttö energiantuotannossa on lisääntynyt ja sen osuus on edelleen kasvamassa. Jätteiden hyötykäyttö tarjoaa mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle Väestön hyvinvointi 17