Riitta-Marja Leinonen Taideaineiden ja antropologian laitos Oulun yliopisto. HEVOSTARINAT eläin toisena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Riitta-Marja Leinonen Taideaineiden ja antropologian laitos Oulun yliopisto. HEVOSTARINAT eläin toisena"

Transkriptio

1 Riitta-Marja Leinonen Taideaineiden ja antropologian laitos Oulun yliopisto HEVOSTARINAT eläin toisena Tutkin väitöskirjassani suomalaista hevoskulttuuria ja hevostaitoja eli hevosen käyttöön, käsittelyyn ja hoitoon liittyvää tietoa ja taitoa. Käytän lähteenä muun muassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran aineistoja Hevostarina ja Hevoset sodassa , sekä Ulla-Maija Aaltosen keräämiä kertomuksia kirjaan Kiitos Suomen hevoselle. Kertomusten kautta tutkin sitä, mitä suomalainen ihminen kertoo ihmisen ja hevosen välisestä suhteesta ja vuorovaikutuksesta, mitä merkityksiä hevoselle annetaan ja miten hevosen käyttäytymistä tulkitaan. Tässä yhteydessä keskityn sotahevosesta kertoviin aineistoihin. Hevoset sodassa aineisto kerättiin vuonna 1975 ja siihen saatiin vastaukset 166 ihmiseltä (129 miestä ja 37 naista), kaikkiaan aineistoa kertyi yli 900 sivua. Ulla-Maija Aaltosen vuonna 1989 keräämä aineisto koostuu haastatteluista ja informanttien itse kirjoittamista kertomuksista. Kirjassa on 120 kertomusta, joista 69 on miesten ja 51 naisten kirjoittamia. Osa kertomuksista on hevoselämäkertoja, eli kertojan elämä niiltä osin, kuin siihen hevoset liittyvät. Joillakin kertomukset keskittyivät lapsuuteen, mutta suurin osa kertojista oli aikuisia sota-aikana, ja he keskittyivät sotamuistojen kertomiseen hevosen osalta. Toiseudesta Eläin edustaa mitä suurimmassa määrin toiseutta, vierasta olentoa. Elena Oksa on tutkinut tätä pro gradussaan, minne hän on koonnut muun muassa Elisa Aaltolan ja Steve Bakerin ajatuksia erialisista tavoista nähdä eläin, ja niitä ovat: 1) Nähty eläin, 2) tieteellistetty eläin, 3) häivytetty eläin, 4) inhimillistetty ja samankaltaistettu eläin ja 5) luokiteltu eläin. Nähty eläin on passiivinen objekti, alistettu kohde, jota mennään katsomaan esimerkiksi eläintarhaan. Oksa viittaa tässä feministiseen kritiikkiin, joka on perinteisesti nähnyt katseen vallan välineeksi. Tieteellistetty eläin nähdään lajinsa edustajana erityisesti luonnontieteellisessä tutkimuksessa. Se kadottaa yksilöllisyytensä ja se hajotetaan joukoksi tutkittavia tosiasioita. Häivytettyä eläintä ei nähdä omana itsenään vaan symbolina jollekin muulle. Oksa ottaa esimerkiksi Mikki Hiiren, joka ei esiinny hiirenä vaan metaforana nokkelalle ihmiselle. Itse hiiri ja sen merkitys eläimenä on häivytetty. 1

2 Inhimillistettyä ja samankaltaistettua eläintä selitetään ihmismäisten ominaisuuksien kautta. Eläintä inhimillistetään perusteetta silloin, kun sen lajityypillistä käyttäytymistä selitetään samoin perustein kuin ihmisen käyttäytymistä. Eläimiä on kautta aikojen luokiteltu monin tavoin. Eri kansoilla on omat tapansa, samoin tieteellisiä luokituksia on monia. Esimerkiksi brittiläinen antropologi Edmund Leach on jakanut eläimet luokkiin sen mukaan, miten kauas ne asettuvat ihmisestä, minästä (self), ja tehnyt seuraavan luokituksen: a) minä, b) lemmikkieläin, c) tuotantoeläin, d) riistaeläin ja e) villieläin. Näistä näkemisen tavoista juuri inhimillistäminen tulee selvästi esille tutkimissani kertomuksissa. Tarkastelemme toiseutta omasta kokemusmaailmastamme käsin, ja eläimen käyttäytymistä tulkitessaan maallikko käyttää usein apunaan juuri inhimillistämistä. Eläimestä muodostettu kuva ei ole siis todellista eläintä kuvaava fakta, vaan representaatio. Minua kiinnostaakin erityisesti se, miten maallikko muodostaa eli konstruoi kuvansa hevosesta, ja miten hän tulkitsee sen käyttäytymistä. Filosofi Leena Vilkka puhuu intentionaalisesta ja behavioristisesta tavasta tulkita hevosta. Näistä voitaisiin myös käyttää nimitystä maallikko- ja tieteellinen teoria. Maallikot yleensä tarkastelevat hevosta intentionaalisena eli tahtovana ja tietoisena olentona, kun tieteen näkökulma on biologisfysiologinen, eikä se oleta eläimellä olevan minuutta. Kun behavioristi kysyy: Miten hevonen toimii? Intentionalisti kysyy: Miltä hevosesta tuntuu? Mitä se haluaa? Yleensä jako ei kuitenkaan ole näin jyrkkä sen enempää maallikkokuin tieteellisissäkään teorioissa, vaan sekoitus molempia. Millainen kuva sota-ajan hevosesta muodostetaan näissä kertomuksissa? Hevonen on niissä persoona, siitä kerrotaan yksilötasolla, toisin kuin tieteellistetyn eläimen kuvassa. Se rinnastetaan ihmiseen monin tavoin roolien, symbolien ja tunne-elämän kautta. Jotkut käyttivät siitä jopa kolmatta persoonapronominia, hän. Siitä puhutaan ystävänä ja perheenjäsenenä. Sodassa suomenhevonen nousi monelle sankarin rooliin ja sen koettiin myös symboloivan isänmaallisuutta. Sodassa olleita hevosia kunnioitettiin veteraaneina, kuten miehiäkin ja niiden kuolemaa saatettiin surra samalla lailla kuin miestenkin. Hevosella koettiin olevan myös rikas tunne-elämä, ja sitä pidettiin viisaana eläimenä. Jaan karkeasti nämä hevoskuvat kolmeen osaan: persoonalliseen hevoseen, symboliseen hevoseen ja tunteiden ja toiminnan kohteena olevaan hevoseen. Persoonallinen hevonen Inhimillistävä puhetapa personifioi hevosen. Sitä ei nähdä niinkään lajinsa edustajana, vaan yksilönä, jolla on omat luonteenpiirteensä ja 2

3 kokemuksensa. Eräs mies kuvailee hyvin elävästi kahden hoidokkinsa luonnetta. Pruuni oli mitätön kooltaan, pitkäkarvainen, vaatimaton työhevonen, mutta muistutti värikästä persoonaa: temperamenttinen, henkisesti vireä, sisukas, vähästä kiitollinen, ailahteleva ja herkästi vaistoava, nöyrä, mutta kuitenkin omaperäinen ja arvaamaton kuin kadehdittava elämäntaiteilija. (SKS KRA HS 1: Kaarto ) Könnistä ei tullut minulle sellaista ystävää kuin Pruunista (---) jotenkin jäimme vieraiksi toisillemme. Könni oli jalomuotoinen, rauhallinen, ainakin näyttävästi piittaamaton tapahtumista, ympäristöstään ja hoitajastaan ja otti kaikenlaiset palvelut vastaan etäisen viileästi kuin sisintään visusti salaava ylimys. (SKS KRA HS 1: Kaarto ) Suomen kielessä eläimistä ei yleensä käytetä kolmatta persoonapronominia, hän. Jotkut käyttävät sitä kuitenkin viitatessaan heille tärkeisiin ja tuttuihin eläimiin. Tutkimassani aineistossa vain muutama kertoja käytti tätä muotoa tietyistä, hänelle tärkeistä hevosista puhuessaan (muista hevosista sanottiin se). Sodan kestäessä hänet kotiutettiin ja muistan, kun hän tuli kotiin. Käytiin hakemassa kirkonkylältä ja hän vielä linkkasi jalkaansa niin kuin sotainvalidi. (Kiitos Suomen hevoselle, Puhakka, s. 286.) Hän oli niin iloinen päästessään kotiin, ja minun pojanmieltäni se kovasti liikutti. Että eläin osasi kertoa kaiken ikävän ja kotiinpaluun riemun samalla kertaa. Se jäi mieleeni vahvasti, miten hän hirnui sekä ikävää että iloa. (Kiitos Suomen hevoselle, Tapanila, s. 291.) Hevonen koetaan voimakkaasti tuntevana eläimenä. Hevosen sanotaan olevan surullinen, iloinen, nolostunut tai vihainen. Sen sanotaan itkevän, iloitsevan, vihaavan, pelkäävän, olevan onnellinen ja tuntevan häpeää. Myös tunnepuoli koettiin viisaudeksi. Kyllä hevonen tuntee niin paljon. Se oli onnellinen kotiinpaluustaan. Hevonenhan on loppujen lopuksi viisas eläin. (SKS KRA HS 2: Mattila ) Kertomuksissa on useita mainintoja itkevistä hevosista ja siitä, kuinka suuret kyyneleet valuvat niiden poskia pitkin. Kysyin asiaa tuntemaltani kokeneelta hevosmieheltä, ja hän sanoi nähneensä hevosen itkevän koti-ikävää, kun se oli tuotu uuteen paikkaan. 3

4 Eläin vaistosi, että taasen oli lähtö edessä. Setä kertoi: Mustan silmistä vuoti vesi virtanaan, se itki. Ja vedet ne tuli minunkin silmistäni, lisäsi setä lopuksi. (SKS KRA HS 1: Kankaanpää ) Moni mainitsee hevosen viisauden. Minkälaista viisautta he tällä tarkoittavat? Yhden kertojan mukaan viisaus ilmeni siinä, että hevonen ei työssään koskaan käyttänyt enempää voimaa kuin oli tarpeen. Hevosen viisauden katsottiin olevan myös hermojen säilyttämistä tiukoissa tilanteissa ja kykyä suojautua vihollisen tulitukselta. Kyllä vastaavia tapauksia sattui näillä yöllisillä retkillä mutta harvat miehet pystyivät tajuamaan sen hetkisiä tilanteita. Yleensä hevoset säilyttivät hermonsa mutta miehet eivät ja siksi ne puskivat pelkoaan ja jännitystään usein hevoseen, jossa ei varmasti ollut vikaa. Normaali hevonen pystyi äkkiä reagoimaan, oli sen oppinut, kun piti mennä nopeasti metsään suojaan avonaiselta maantieltä viholliskoneen äänen kuuluessa. Jokunen laiska tai hidas aiheutti kiroustulvan mutta enemmistö tajusi vaaran läheisyyden. Kyllä hevosella on järkeä, paljon. (SKS KRA HS 4: Salminen ) Hevosen viisaus näyttää näin kertojista liittyvän käytännön tilanteisiin ja se käsitetään ajan ja kokemuksen tuomaksi ominaisuudeksi. Harvemmin puhutaan hevosen älykkyydestä. Eräs kertoja mainitseekin, että hevosen älykkyydestä hän ei tiedä, mutta viisas se on. Selvästikin älykkyys ja nokkeluus katsotaan eri asiaksi kuin viisaus. Hevonen symbolina Sotaan liittyvässä symboliikassa ja mytologiassa hevosta, ja erityisesti suomenhevosta pidettiin isänmaallisuuden symbolina. Sen katsottiin olevan samanlainen kuin suomalaisen ihmisen, sisukas, uhrautuvainen ja vähään tyytyvä, ja kuolevan sankarina isänmaan puolesta. Ymmärsin, että hevonen ja ihminen yhdessä pelastivat Suomen. Ainakin kotirintama olisi lysähtänyt ilman hevosta, sillä mistä olisi ruoka tullut kaikille, ellei maatalous olisi toiminut. (Kiitos Suomen hevoselle, Andersin, s. 332.) Oman maan kohtaloissa sen piti olla mukana pahimmissa vaiheissa. Siitä meillä kotona muistettiin aina Pekalle kiitosta antaa. (Kiitos Suomen hevoselle, Järvelä, s. 347.) Sodassa olleita hevosveteraaneja kunnioitettiin. Niille annettiin paras mahdollinen hoito ja kevyimmät työt, mikäli talossa oli useita hevosia, ja niiden annettiin päättää päivänsä arvokkaasti. Se tarkoitti joidenkin kohdalla lopettamista kotona, jotkut vietiin teurastamolle. Talvisodasta palautettuja huonokuntoisia hevosia saatettiin pitää kotona ja laitumella kesän hyvässä 4

5 hoidossa, mutta syksyn tultua ne lopetettiin, jos ne eivät jaksaneet tehdä töitä tai kärsivät reumatismista ja kylmettyneistä jaloista. Talon sotahevosella oli aina erikoisasema, jonka (se) tuntui tietävän. Sotatarinoissa on kertomuksia sankarihevosista, jotka pelastivat ihmishenkiä. Hevosen palaamista leiriin haavoittunut mukanaan pidettiin erityisenä merkkinä eläimen viisaudesta ja älykkyydestä, vaikka hevonen luultavasti vain kulki opittua reittiä ja pyrki tuttuun ja turvalliseen paikkaan. Kertojien joukossa on enemmän ja vähemmän kokeneita hevosihmisiä, mutta yhteistä heille on, että hevonen halutaan nähdä uhrautuvana sankarina, joka kuoli isänmaansa puolesta ja ymmärsi, mistä sodassa on kysymys. Eräs kertoja sanoo jopa hevosen tehneen sodasta inhimillisemmän. Hevonen tunteiden ja toiminnan kohteena Joissakin tapauksissa omia tunteita projisoitiin hevosiin. Kun oltiin iloisia, hevosenkin katsottiin olevan iloinen, kun tunnettiin häpeää, hevosenkin katsottiin häpeävän. Eräs tottumaton hevosmies tunsi hevosensa häpeävän häntä, kun hän nukahti rekeen, ohjat tippuivat reen jalasten alle ja ohjasivat hevosen tien sivuun. Hevoseni ei tehnyt mitään elettä, mutta ymmärsin, että se häpesi ajajaansa. (SKS KRA HS 4: Salminen ) Hevosesta puhutaan ystävänä ja jotkut löytävät täyden luottamuksen ihmisen ja hevosen välillä. Tämä perustui tiiviiseen yhdessäoloon ja työskentelyyn hevosen kanssa. Suomalaisista sotilaista suurin osa piti hyvää huolta hevosista. Erityisesti talvisodassa joukkojen liikkuvuus ja huolto olivat suuresti hevosista riippuvaisia, koska tykistö liikkui hevosvoimin ja huolto pelasi melkein yksinomaan niiden varassa. Hevonen oli kiintymyksen ja ylpeyden kohde. Oli se merkillistä, miten lyhyessä ajassa nämä ei-hevosmiehet, parhaat yksilöt näistä, pääsivät jo hyviin suhteisiin hevostensa kanssa. Hevonen on tosiaan erittäin herkkä ja viisas. Ne miehet, jotka hevosia kohtelivat hyvin, puhuttelivat niitä, taputtelivat ja jopa halailivat ja paijailivat, pitivät niistä erinomaista huolta. (Kiitos Suomen hevoselle, Puhakka, s. 285.) Meistä tuli pian erottamattomat kaverit. Tulin huomaamaan kuten muutkin, kuinka paljon eläin luottaa ja uskoo ihmiseen. (SKS KRA HS 1: Kantanen ) Silloin hevosista tuli sellaisia ikuisia ystäviä ja kavereita, kun niitten kanssa niin paljon tehtiin töitä. (Kiitos Suomen hevoselle, Nurmi, s. 309.) 5

6 Siihen aikaan jokainen hevonen oli läheinen tuttu ja elinehto, jota hoidettiin niin hyvin kuin voitiin niin kauan kuin mahdollista, jotta se jaksaisi ponnistella päivästä päivään. (Kiitos Suomen hevoselle, Andersin, s. 332.) Vaikka hevoskertomukset ovat usein hyvin tunnepitoisia, kaikkien kertomuksissa se ei korostunut. Vaikka pienestä pitäen olisi hevosmiehenä ollutkin, ei se näkynyt tunteiluna paperilla eikä välttämättä hevosen käsittelyssäkään. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, etteikö hevosta olisi kunnioitettu ja sen luontaisia piirteitä otettu huomioon. Hevosia en ehtinyt sääliä siellä rintamalla kun näin, sillä silloin ei ollut aikaa tunteiluun. Mutta kotona tavattiin kyllä niitä, joilla oli numerot lautasilla ja osattiin kunnioittavasti niiden työhön sodassa suhtautua (---) Kyllä ne isännät sen ymmärsivät, ettei hevonen sodasta samana palaa. (Kiitos Suomen hevoselle, Martikainen, s. 257.) Hevosten antaminen sotaan oli kuitenkin vaikeaa. Eräs kertoja palveli hevosmiehenä ja hänet määrättiin ottamaan hevonen itselleen hevosottopaikalta, jonne oli kerätty luovutettavaksi 50 hevosta. Hän valitsi vireän hevosen ja istui jo sen rattailla, mutta alkoi ihmetellä, kun omistaja ei päästänytkään irti ohjista. Hän kysyi mieheltä, oliko hevosessa jotain vikaa, ja silloin tämä vanha isäntä puhkesi kyyneliin. Tuska ja ahdistus oli valtava eläinten puolesta. Tiedän, että moni vanha isäntä olisi ennen lähtenyt itse sille tielle, kun joutui varsasta kasvattamansa lujan ja uskollisen työtoverinsa luovuttamaan sodan kauhuihin. (SKS KRA HS 2: Laakso ) Hevosista suurin osa oli kotikasvatteja, ja ne olivat rakkaita koko perheelle. Niiden kohtalosta rintamalla saatettiin kantaa huolta samalla tavalla kuten miehistäkin. Useimmissa taloissa huoli hevosesta oli samaa syvää huolta kuin huoli ihmisystävästä. Tuohon aikaan ihmisen ja hevosen suhde oli sellainen. (Kiitos Suomen hevoselle, Erkkilä, s. 295.) Kuolleiden hevosten näkeminen oli hankalaa monille miehille, koska hevosen ajateltiin olevan viattoman luontokappaleen, joka kärsi ihmisen mielettömyyden vuoksi. Eräs hevosmies näki kaksi tallillista hevosia kuolevan kranaattitulessa ja sanoi: Ne olivat osa meistä, osa sitä elämää, jota armoton sota tuhosi. Hevosen menettäminen tuntui joistakin miehistä kuin he olisivat menettäneet parhaan ystävänsä. Pruuni-ruuna haavoittui kuolettavasti koneesta ammutuista luodeista. 6

7 tummanpunainen veri pursui paksuna sen sieraimista. Mustanruskeissa silmissä oli äärettömän surullinen, nöyrä katse. Silittelin ystäväni otsaa ja veristä kaulaa ja sopertelin jotakin rauhoittavasti. (---) Mieleeni tuli, että haluaisin itse lähettää Pruunin kuolemaan, mutta tiesin, etten siihen kuitenkaan kykenisi. Sisukkaasti pieni Pruuni seisoi huojuvilla jaloillaan ja painoi riipuksissa olevaa päätään rintaani vasten. Siinä se oli siihen hetkeen saakka, jolloin sen otsaan suunnattu ase laukesi ja Pruuni lyhistyi mustuneelle sannansekaiselle hangelle. (SKS KRA HS 1: Kaarto ) Hevosten kuolemista kertovat tarinat ovat karmeita ja jotkut niistä ovat täynnä kuvottavia yksityiskohtia. Niistä kuvastuu vielä vuosikymmenien jälkeenkin kerrottuna miesten ja naisten kokema kauhu, syyllisyys ja suru. Jotkut sanoivat itkevänsä niitä kirjoittaessaan. Lopuksi Hevosen toiseus näyttäytyy sota-ajan kokeneiden ihmisten kertomuksissa varmasti erilaisena kuin sodan jälkeen syntyneiden sukupolvien kertomuksissa. Kertomukset on kirjoitettu vuotta sodan loppumisen jälkeen ja se toki jättää jälkensä niihin. Niin traumatisoivia kuin sotamuistot saattavatkin olla, niihin liittyy myös nostalgiaa. Elämänkokemus myös muokkaa kertomuksia ja sitä, miten sota-ajan hevonen nähdään. Sodan mahdollisesti sekavat muistikuvat muovautuvat vuosien myötä ja muodostavat ehjemmän kuvan. Nämä kertomukset ovat siis aikakautensa eli ja 1980-lukujen kuvia menneisyydestä. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kaikki kertojat muistavat kymmeniä vuosia sitten tuntemiensa hevosten nimet, ulkonäön ja luonteen. Hevoset eivät ole näissä kertomuksissa, paria tapausta lukuun ottamatta, vain hevosia. Kirjoittajien suhtautuminen hevoseen on yleensä hyvin tunteellista. Sekä miehet että naiset säälivät sitä sodan mielettömyydessä, kunnioittivat sitä, pitivät siitä huolta, rakastivat sitä ja kaipasivat sitä. Sotaoloissa sen kanssa tunnettiin kohtalontoveruutta. Kertomuksissa se sekä rinnastettiin ihmiseen että nähtiin ihmisen nöyränä palvelijana. Hevonen oli tärkeä jo siitä yksinkertaisesta syystä, että se oli korvaamaton niin kotipelloilla kuin sotaajan huoltotehtävissäkin. Sen kanssa jouduttiin viettämään paljon aikaa ja hevonen tuli tutuksi kertojille yksilönä. Se nähtiin nimenomaan inhimillistettynä ja samankaltaistettuna eläimenä. Lähteet Arkistolähteet Hevoset sodassa aineisto, niteet 1-4, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kansanrunousarkisto, Helsinki

8 Painetut lähteet Aaltola, Elisa 2004: Eläinten moraalinen arvo. Vastapaino.Tampere. Clifford Geertz 1993 (1983): Common Sense as a Cultural System. Local Knowledge. Fontana Press, GB. Kiitos Suomen hevoselle siitä, että se oli mukana sotatiellä ja kärsi ja kesti Suomen ankarina vuosina. Toim. Ulla-Maija Aaltonen. Art House, Helsinki (1991). Noske, Barbara 1997: Beyond Boundaries Humans and Animals. Black Rose Books. USA. Oksa, Elena: Eläin kulttuurin toisena Stewen, R. W. 1997: Hevonen puolustusvoimissamme. Suomenhevonen Suomen puolesta Toim. Ilmari Ojala. Karisto Oy, Hämeenlinna. Vilkka, Leena 2003: Hevosen hyvä elämä. Hevosen käsittely ja käyttäytyminen. Toim. Virpi Nieminen. Art House, Helsinki. 8

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

Rikas mies, köyhä mies

Rikas mies, köyhä mies Nettiraamattu lapsille Rikas mies, köyhä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Nooa ja vedenpaisumus

Nooa ja vedenpaisumus Nettiraamattu lapsille Nooa ja vedenpaisumus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Suosikkipojasta orjaksi

Nettiraamattu lapsille. Suosikkipojasta orjaksi Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Elena Köning. Kieli- ja käännöstieteiden laitos Slaavilainen filologia Pro -gradu tutkielma Toukokuu 2006

Elena Köning. Kieli- ja käännöstieteiden laitos Slaavilainen filologia Pro -gradu tutkielma Toukokuu 2006 Elena Köning. Kieli- ja käännöstieteiden laitos Slaavilainen filologia Pro -gradu tutkielma Toukokuu 2006 Tampereen yliopisto Slaavilainen filologia Kieli ja käännöstieteiden laitos ELENA KÖNING: Andrei

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8. 9. 2015 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimusta (elämäkerta- ja sukupolvitutkimusta) yhteiskuntapolitiikan oppiaineessa Helsingin yliopistossa

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p )

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p ) Kuta enemmän tiedät ja kuta paremmin ymmärrät, sitä ankarammin sinua tuomitaan, jollei elämäsi ole yhtä pyhä kuin tietosi on laaja. Tuomas Kempiläinen. Vaikka maailma tuhansine ilmiöineen vetää ihmisen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987)

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8.11.2016 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) toi sukupolvet suomalaiseen yhteiskuntatutkimukseen Aineistona

Lisätiedot

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA SOKEAN

JEESUS PARANTAA SOKEAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA SOKEAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Siiloan lammikko oli Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen syntymä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen syntymä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen syntymä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Kati Hämäläinen Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa!

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa! Etelä Hesaan Elisa Anttonen Ilona Damski Aura Kajaniemi Antti Kemppainen Vanamo Korell Inka Luhtanen Antton Nuotio Marja Ojala Emmi Pakkanen Ida-Sofia Tuomisto Eija Vehviläinen Sandra Wirtanen Lomamieli

Lisätiedot

Jumala pitää Joosefista huolen

Jumala pitää Joosefista huolen Nettiraamattu lapsille Jumala pitää Joosefista huolen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Suomi Kertomus 8/60 www.m1914.org

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

ESPIRITU LIBRE TUTKIMUS

ESPIRITU LIBRE TUTKIMUS ESPIRITU LIBRE TUTKIMUS ESPIRITU LIBRE TUTKIMUKSEN TAUSTATIEDOT: 1003 vastaajaa Vastaajien ikähaarukka 25 55 v. Toteutus online haastatteluina toukokuussa 2012 KUINKA TYYTYVÄINEN OLET ELÄMÄÄSI TÄLLÄ HETKELLÄ?

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYS JA LUOKKAEROT Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYDEN MÄÄRITELMIÄ Euroopassa köyhyysrajana käytetään yleisesti pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää, mikä n 60% kotitalouksien

Lisätiedot

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta:

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta: TALENTUM HELSINKI 2013 Copyright Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen ISBN 978-952-14-2036-8 ISBN 978-952-14-2037-5 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio 8.10.2010 ARVOT JA IHANTEET Mikä on minun mielestäni itseni arvo? TUNNE-ELÄMÄN TARPEET Ihmisellä on kaksi tunne-elämän perustarvetta rakastaa ja

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Sisällysluettelo 3 Mikä on Jokkarin Sanomat? 4 Opettajanhuoneessa suuria muutoksia 5 Kisakuume nousee -

Lisätiedot

Temppelin johtomies tulee Jeesuksen luo

Temppelin johtomies tulee Jeesuksen luo Nettiraamattu lapsille Temppelin johtomies tulee Jeesuksen luo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

SISARUKSENA KESKOSVAUVALLE

SISARUKSENA KESKOSVAUVALLE SISARUKSENA KESKOSVAUVALLE Onneksi olkoon pikkusisaruksestasi! Perheeseenne on syntynyt uusi perheenjäsen ja sinusta on tullut isosisko tai isoveli. Pienen sisaruksesi syntymä on ollut sinulle varmasti

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

SUOMALAINEN ON SELLAINEN. Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta

SUOMALAINEN ON SELLAINEN. Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta SUOMALAINEN ON SELLAINEN Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta JORMA ETTO: SUOMALAINEN ON SELLAINEN (1974) Suomalainen on sellainen, joka vastaa kun ei kysytä, kysyy kun ei vastata,

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008)

LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008) LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008) Kiitos, että olette päättänyt osallistua tutkimukseen, jossa selvitetään nivelrikkovaivaisten koirien

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ 1 TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ A) Satuun liittyviä sisältökysymyksiä: OSA1: OSA 2: 1. Mikä oli kuninkaan ja kuningattaren suurin toive? 2. Millainen uusi kuningatar oli? 3. Mistä uusi

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

A n t t i Ap u n e n. Markkinointi

A n t t i Ap u n e n. Markkinointi GURU- A n t t i Ap u n e n J a r i Pa r a n t a i n e n Markkinointi TALENTUM Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kirjan kansi: Antti Apunen, Jari

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupungin lähellä. Jeriko on Juudeassa oleva kaupunki

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI

RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI KIISTAKIRJOITUKSIA MARKKINOINNISTA TALENTUM HELSINKI Copyright 2011 Talentum Media Oy ja Riku Vassinen ISBN 978-952-14-1761-0 ISBN 978-952-14-1762-7 (sähkökirja) Ulkoasu:

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot