YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 180/2006/4 Dnro LSY 2004 Y 284 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 180/2006/4 Dnro LSY 2004 Y 284 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Saarinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Veteli LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL Jyväskylä TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Saarineva sijaitsee noin 3 km Vetelin taajamasta koilliseen. Hankealueen tuotantoon suunniteltu pinta ala on kuuluttamisen jälkeen toimitettujen tarkistettujen tietojen mukaan 66,73 ha. Saarineva on uusi tuotantoalue. Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Saarinevan turvetuotannolle. Hakemusta on täydennetty kuuluttamisen jälkeen Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Hakijan omistuksessa on alueella 96,75 ha eli koko hankealue. Keski Pohjanmaan ympäristökeskus on antanut ennakkoilmoituksesta lausunnon, jossa todetaan, että Saarinevan turvetuotannolle on haettava vesioikeuden lupa, koska tuotantoalueen kuivatusvedet voivat vaarantaa Tunkkarin alueen pohjaveden laatua. Ym

2 TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet 2 päristönkeskuksen käsityksen mukaan lupa voidaan myöntää, jos kuivatusvesien sekoittuminen pohjaveteen estetään tai vesiensuojelurakenteita muutetaan niin, että saavutetaan valutuskenttää vastaava puhdistusteho. Vaasan läänin seutukaavassa vuodelta 1995 Saarineva oli varattu turvetuotantoon. Keski Pohjanmaan maakuntakaavan hyväksytty ensimmäinen vaihe ei sisällä turvetuotantoalueita. Maakuntakaavassa hankealueen lähelle on merkitty mm. seuraavat alueet: Tunkkarin pohjavesialue, noin 2 km hankealueelta länteen arvokas kallioalue, noin 400 m hankealueelta kaakkoon Vetelin kirkonkylä, noin 3 km hankealueelta lounaaseen Järvelän kylä, noin 4 km hankealueelta luoteeseen virkistys/matkailukohde, 2,2 km hankealueelta länteen. Saarinevan alueesta % on metsäojitettu. Suon laidat on ojitettu ja keskiosa on luonnontilainen. Alueella on eri räme ja nevatyyppejä ja vähän puustoa. Vuonna 1996 tehdyssä ympäristöselvityksessä ei löytynyt arvokkaita kasvilajeja, maisemaltaan arvokkaita luontotyyppejä tai harvinaisia lintulajeja. Kasvillisuudeltaan mielenkiintoisimpia olivat rimpinevan ruohoisimmat osat. Alueella tavattiin niittykirvisiä, keltavästäräkki ja liro. Saarinevaa ympäröivät ojitetut metsäalueet. Suon lounaispuolella on peltoa. Suon eteläpäässä on vapaa ajanasunto. Muuten lähin asutus on Vetelin taajamassa. Saarinevan länsipuolella noin 2 km:n etäisyydellä on Tunkkarin pohjavesialue, joka on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi alueeksi (luokka I). Saarinevan kuivatusvedet johdetaan pohjavesialueen läpi. Alueella arvioidaan muodostuvan m 3 pohjavettä vuorokaudessa. Tunkkarin alueella on yhteys Pitkäkankaan pohjavesialueeseen, jonka luokitus on nostettu luokkaan II. Pitkäkankaan pohjavesialue sijaitsee noin 2 km lounaaseen hankealueelta. Kumpikin pohjavesialue on harjua, josta purkautuu vettä. Pohjavesialueiden ja hankealueen väliseltä kallio ja moreenialueelta suotautuu vettä harjuun. Hankealueen eteläpuolella sijaitsevalla vapaa ajanasunnolla on kaksi kaivoa. Hankealueen kaakkoispuolella on Vehmaskallion arvokas kallioalue. Hankealueen läheisyydessä ei ole arvokkaiksi luokiteltuja pienvesiä.

3 3 Vesistön tila ja käyttö Hankealue sijaitsee Perhonjoen vesistöalueen Kaustisen alueella (49.023). Kuivatusvedet on suunniteltu johdettavaksi laskuojasta Saarivedenojaan ja Perhonjokeen. Laskuoja on 2,7 km pitkä ja sen valuma alueen pinta ala laskussa Saarivedenojaan on 6,9 km 2, josta hankealue on 9,9 %. Saarivedenojan valuma alueesta (9,1 km 2 ) hankealue on 5,2 %. Tuotantoalueelta on 5,2 km Perhonjokeen, jonka valuma alueesta Saarivedenojan laskukohdassa hankealue on 0,05 %. Laskuojan keskivirtaama on 0,07 m 3 /s ja Saarivedenojan 0,09 m 3 /s. Keskialivirtaamat ovat vastaavasti 0,003 m 3 /s ja 0,005 m 3 /s. Perhonjoen keskivirtaama purkukohdassa on 13,6 m 3 /s. Saarinevan laskuojan ja Saarivedenojan veden laatua on selvitetty vuonna 2003 ja Saarivedenojan myös vuosina Vesi oli hapanta ja tummaa. Ravinne ja rautapitoisuudet olivat korkeat. Saarivedenojan varrella on vielä 1990 luvulla sijainnut kunnan kaatopaikka. Perhonjoen keskiosan vesi on humuksista ja rehevää. Jokeen tulee maa ja metsätalouden sekä asutuksen kuormitusta. Saarivedenojassa ei kalasteta veden huonon laadun ja vähäisen määrän vuoksi. Perhonjoki on tärkeä kalastuspaikka ja siinä on ahventa, taimenta, kirjolohta, haukea ja harjusta. Perhonjoen kosket on kunnostettu ja jokeen on istutettu myös rapua. Lähimmät rantakiinteistöt sijaitsevat noin 5 km hankealueelta alavirtaan Perhonjoen varrella. Hankealueen pohjoispuolella noin 1 km:n etäisyydellä on Vehkajärvi. TURVETUOTANTO Saarinevan tuotantoon suunniteltu pinta ala on kuuluttamisen jälkeen tehdyn täydennyksen mukaan 66,73 ha. Tuotantoalue jakaantuu viiteen lohkoon. Suon keskisyvyys on 2,5 m, ja turpeen keskimääräinen maatumisaste on H5,5. Keskimääräinen vuosituotanto tulee olemaan m 3, kun koko alue on tuotannossa. Saarinevalla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla. Alueelle on suunniteltu kaksi aumaa. Vuodessa tuotantokausi on toukokuusta syyskuuhun ja tuotantopäiviä on Turve käytetään Kokkolan voimalaitoksilla. Ensimmäisellä lupakaudella alueita ei tulla poistamaan tuotannosta. Tuotantoalueen todennäköinen jälkikäyttö on ruokohelpi tai muu viljely tai metsitys. Alueen kunnostus aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Sen jälkeen rakennetaan laskeutusaltaat, kokoojaojat ja muut vesiensuojelurakenteet, jonka jälkeen alue sarkaojitetaan. Tuotannon on suunniteltu jatkuvan vuoteen 2030 saakka.

4 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesistöön Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet 4 Tuotantoalueelle rakennetaan 2 mitoitusohjeiden mukaista laskeutusallasta. Saarinevan eteläosaan rakennetaan pintavalutuskenttä, jonka pinta ala on kuuluttamisen jälkeen toimitetun täydennyksen mukaan 2,51 ha ja joka on 3,8 % tuotantokelpoisesta pinta alasta. Alue on luonnontilainen. Pintavalutusta suunnitellaan tehtäväksi sulan maan ajan ja talvella vedet johdetaan pintavalutuskentän ohi. Koska alueella ei ole sähköjä, pumppaamon käyttövoimaksi on suunniteltu diesel aggregaattia, jonka toiminnasta kovimpina pakkaskausina hakijalla ei ole kokemusta. Saarinevan kuormitukseksi on arvioitu seuraava: Aika Kiintoaine (kg) Typpi (kg) Fosfori (kg) brutto netto brutto netto brutto netto Ojitus Ojitus + 1 vuosi Tuotantokausi Kuormitus on arvioitu hakijan Länsi Suomen alueen kuormitustarkkailujen vuosien keskimääräisten ominaiskuormituslukujen avulla. Arviossa ei ole luonnonhuuhtoutumaa ja sulan maan aikaisen pintavalutuksen puhdistustehoksi on laskettu kiintoaineen osalta 60 %, typen 30 % ja fosforin 50 %. Hakemuksen mukaan aumaus ja lastaus ovat pölyävimpiä työvaiheita. Tuulen nopeuden ollessa yli 10 m/s tuotanto keskeytetään tulipaloriskin vuoksi. Melua aiheutuu lähinnä työkoneista ja raskaista ajoneuvoista tuotannon ja kuljetuksen aikana. Tuotanto ja kuljetuspäivinä melu voi olla ympärivuorokautista. Meluun voidaan vaikuttaa työmenetelmien valinnalla. Turve tullaan kuljettamaan syksyn ja talven aikana 285 rekan ajosuoritteena 1 2 jaksossa työmaantietä ja Lumppiontietä Virkkalantien ja Siltalantien kautta Kokkolaan menevälle valtatielle. Työmaantien ja Lumppiontien varrella ei ole asutusta, mutta kuljetusreitti kulkee Tunkkarin kylän läpi. Työmaaliikenne keskittyy kesäaikaan. Tuotantoalueella tullaan käyttämään vuosittain l polttoainetta. Se säilytetään irrallisissa ja siirrettävissä säiliöissä ja kerrallaan alueella varastoidaan enintään l polttoainetta. Poltto ja voiteluaineet sekä jätteet säilytetään tukikohta alueella hankealueen keskiosassa. Vuosittain alueella syntyy jäteöljyjä 205 l ja kiinteää öljyjätet

5 5 tä 34 kg, jotka toimitetaan ongelmajätelaitokselle, kuten myös paristot, akut ym. jätteet, joita syntyy noin 10 kg vuodessa. Romumetallia kertyy 137 kg ja se toimitetaan keräysyhtiölle. Talousjätettä syntyy 1 m 3 ja se toimitetaan kaatopaikalle. Aumanpeittomuovia kertyy kg vuodessa. Se varastoidaan alueelle ja sille pyritään löytämään hyötykäyttöä. Jätehuoltosuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Hankealueella tai sen läheisyydessä ei ole suojelukohteita. Saarinevan työllisyysvaikutus on 10 henkilötyövuotta. Hanke muuttaa suon maiseman, mutta suojaisen sijainnin vuoksi se ei aiheuta merkittäviä maisemahaittoja. Saarinevan kuivatusvesien johtamisesta aiheutuva lisäys veden ainepitoisuuksissa keskivirtaamalla on arvioitu seuraavaksi: Tarkastelupiste Kiintoaine (mg/l) Typpi (µg/l) Fosfori (µg/l) Laskuoja ojitus 0, ,3 tuotantokausi 0, ,2 Saarivedenoja ojitus 0, ,9 tuotantokausi 0, ,5 Perhonjoki ojitus 0,004 1,5 0,04 tuotantokausi 0,002 0,7 0,02 Hakemuksen mukaan Saarinevan vesistövaikutukset ulottuvat lähinnä laskuojaan ja Saarivedenojaan, joissa kuivatusvedet lisäisivät ravinnepitoisuuksia ja humuksen määrää. Lisäys arvioidaan melko vähäiseksi. Perhonjokeen vaikutusten ei arvioida ulottuvan. Turvetuotannosta johtuva ravinnekuormitus saattaa aiheuttaa vesistössä rehevöitymistä ja humuskuormitus lisää veden hapenkulutusta. Saarinevan kuivatusvedet eivät hakemuksen mukaan aiheuta korvattavaa haittaa alapuolisen vesistön tai naapurikiinteistöjen käytölle. Saarinevan kuivatusvedet voivat aiheuttaa Saarivedenojassa pohjan liettymistä ja muita kalojen elinympäristön muutoksia. Rehevyys ja kiintoaine voivat lisätä pyydysten limoittumista. Saarivedenojalla ei hakemuksen mukaan kuitenkaan ole kalataloudellista merkitystä. Perhonjoki on kalataloudellisesti tärkeä, mutta Saarinevan tuotannosta aiheutuva pitoisuuden lisäys ei siinä ole merkittävä. Hakijan

6 Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Ympäristöriskit 6 mukaan tuotannon aloittaminen ei aiheuta korvattavaa kalataloudellista haittaa. Hakijan arvion mukaan hanke ei tule vaikuttamaan pohjavesialueiden veden laatuun eikä antoisuuteen. Hakemuksen mukaan turvetuotannosta voi aiheutua näkyviä pölylaskeumia vyöhykkeellä, joka ulottuu 500 m:n päähän tuotantoalueen reunasta. Pienhiukkasia voi esiintyä ohjearvoa vastaavina pitoisuuksina noin 1 km:n päässä. Pölyhaitta on ajoittaista. Hakija pyrkii vähentämään tuotantoalueen eteläpuolella sijaitsevalle lomaasunnolle aiheutuvia haittoja tuulen suunnan ja voimakkuuden huomioon ottamisella, aumojen sijoittamisella ja tuotantomenetelmien valinnalla. Hakija on sopinut lähimmän loma asunnon omistajan edustajan kanssa jättävänsä vähintään 15 m:n ja noin 0,6 ha:n laajuisen suojavyöhykkeen tuotantoalueen ja loma asunnon väliin. Suoja alueen huomioon ottaen loma asunnon ja tuotantoalueen välinen etäisyys on pienimmillään noin 60 m. Lisäksi hakija pyrkii lisäämään suojavyöhykkeen puuston määrää. Hakemuksen mukaan pölyhaittoja ei aiheudu Vetelin kirkonkylässä, jonka lähimmät talot sijaitsevat 2,5 km:n päässä metsäisen mäen takana. Hakija katsoo, ettei hankkeesta aiheudu kohtuuttomia pölyvaikutuksia. Saarinevan turvetuotannon arvioidaan aiheuttavan ajoittaista meluhaittaa lähimmän loma asunnon pihapiirissä. Vetelin kirkonkylään haitta ei ulotu. Tuotantoalueelle on nimetty palo ja pelastusorganisaatio ja työmaan henkilöstön valmiuksia ylläpidetään koulutuksen ja harjoitusten avulla. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain paloturvallisuussuunnitelma. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työ ja ympäristöohjeita. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Hakijalla on sertifioitu ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Tuotantoalueella pidetään käyttö ja hoitopäiväkirjaa. Hakija on esittänyt, että Saarinevalle tehdään avovesikautiseen päästötarkkailuun soveltuva v aukkoinen mittapato. Laskuojasta otetaan vesinäytteet kuntoonpanon aikana ja kahtena vuonna tuotantoaikana veden laadun selvittämiseksi ja kuormituslaskennan varmistamiseksi.

7 7 Vaikutustarkkailu LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksessa on esitetty, että vesistötarkkailua tehdään Saarivedenojassa osana hakijan yhteistarkkailua. Jos kalastustiedustelu katsotaan tarpeelliseksi, Perhonjoen kalastoa ja kalastusta koskeva tiedustelu tehdään ennen kuntoonpanon aloittamista ja lupaehtojen tarkistamista. Pöly, melu tai pohjavesitarkkailua hakija ei pidä tarpeellisena. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Vetelin kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä Vetelin kunnalta. Asian kuuluttamisesta on julkaistu ilmoitus Perhonjokilaakso lehdessä ) Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että esitetty pintavalutus on riittävä puhdistusmenetelmä, jos Tunkkarin pohjavesialueen läpi virtaava Saarivedenoja suojataan humusvesien imeytymiseltä. Johdettaessa kuivatusvesiä pohjavesialueen läpi humus voi imeytyä pohjaveteen ja pilata pohjaveden laadun. Hakijan tulee suojata pohjavesialueen läpi virtaava Saarivedenoja kuivatusvesien imeytymisen estämiseksi tai puhdistaa kuivatusvedet kemiallisesti. Turvetuotannosta tulee pitää käyttö ja hoitopäiväkirjaa koko tuotannon ajan. Tarkkailu voidaan toteuttaa hakemuksessa esitetyllä tavalla ja se on aloitettava ennen ojien kaivamista. Ympäristökeskus haluaa tarkastaa vesiensuojelurakenteet maastossa, kun ne on saatu valmiiksi ja otettu käyttöön. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että lupa voidaan myöntää, jos lausunnossa esitetyt vaatimukset täytetään. Tuotantoalue on suhteutettava pintavalutuskentän kokoon siten, että kenttä on vähintään 3,8 % tuotantoalueesta riippumatta hakijan maanomistuksesta tai käyttöoikeuksista. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelmaehdotus on toimitettava TEkeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan tehdä yhteistarkkailuna. Esitetty tarkkailuohjelma ei ole riittävä. Luvan saajan on maksettava kuntoonpano

8 Muistutukset ja mielipiteet 8 vuosina euron ja tuotantoaikana euron suuruinen vuosittainen kalatalousmaksu TE keskukselle käytettäväksi haittojen vähentämiseen vaikutusalueella. Maksun määritysperusteena on käytetty hankealueelta tulevan kiintoaine, humus ja ravinnekuormituksen suuruutta suhteutettuna purkuvesistön kalataloudelliseen arvoon. Lupaehdot on tarkistettava 5 vuoden kuluessa luvan myöntämisestä tai ajankohta on sovitettava yhteen hakijan muiden alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden kanssa. Hankealueen kuormitus kohdistuu vesialueeseen, jossa kalakannat ja kalastus ovat kärsineet heikentyneestä vedenlaadusta ja jossa ravinne, kiintoaine ja metallikuormituksen vähentämisen tarve on suuri. Perhonjoki sivu uomineen on kalataloudellisesti tärkeä ja joen valuma alueella tulisi välttää heikentäviä toimenpiteitä. Hankkeesta johtuvat vesistöhaitat huonontavat kala ja rapukantojen toimeentulomahdollisuuksia ja pahimmillaan vähentävät kunnostuksista saatavaa hyötyä. Saarivedenojan kalastosta ei ole tietoja. 3) Tunkkarin kuntayhtymä terveydensuojeluviranomaisena on todennut, että jos kuivatusvedet johdetaan Tunkkarin pohjavesialueen läpi, tulee huolehtia siitä, etteivät ravinne ja humuspitoiset vedet pääse imeytymään pohjaveteen. Tunkkarin pohjavesialue on tärkeä talousveden hankinnan kannalta eikä sen vedenlaatua saa vaarantaa. Kuivatusvesien ravinteet saattavat rehevöittää ja samentaa Perhonjoen vettä Saarivedenojan purkukohdalla, jossa on yleinen uimapaikka. Lähimpään vapaa ajankiinteistöön kohdistuu oletettavasti huomattava pöly ja melurasitus tuotannon ollessa käynnissä. Tuotannolla voi olla vaikutusta tilan kaivoihin. Alue on niin kaukana Vetelin ja Järvelän taajamista, ettei niiden asukkaille pitäisi aiheutua kohtuutonta pöly ja melurasitusta. 4) Vetelin kunta on todennut, että lupaa ei tule myöntää. Saarineva laskee Tunkkarin pohjavesialueen läpi. Pohjaveden virtaussuunta on Vetelin vedenottamolle, joka sijaitsee alle kilometrin etäisyydellä Saarivedenpurosta. Länsi Suomen ympäristökeskus on luokitellut Pitkäkankaan pohjavesialueen tärkeäksi pohjavesialueeksi. Siten tuotantoalueen vaikutuspiirissä on kumpikin Vetelin kunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Hakemuksesta ei selviä, onko tuotantoalueen alapuolisessa maastossa tehty geologisia tutkimuksia mahdollisista kallioruhjeista, joilla on välitön vaikutus pohjavesialueisiin. Perhonjokeen kylän kohdalla on tehty rapuistutuksia ja koeravustusten perusteella rapukanta voi hyvin ja lisääntyy. 5) Kaustisen kalastuskunta on todennut, että Perhonjoen vedenlaatu on pidettävä vähintään nykyisellään. Vesien kuormitusta on seurattava ja kuormituksen kasvaessa ryhdyttävä välittömästi toimiin sen vähentämiseksi. Kuivatusvesien puhdistuksessa on käytettävä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Saostusaltaita on oltava riittävästi ja niiden toimintavarmuus on taattava kaikissa olosuhteissa.

9 9 Kalakantojen säilyttämiseksi on täyskorvausvelvollisuus ja haittojen aiheutuessa ne on korvattava asianomaisille täysmääräisesti. 6) AA (Hietala RN:o 11:198, Veteli, Veteli) on todennut, että kuivatusvesien käsittelyyn on määrättävä tiukemmat vaatimukset, kuin hakija on esittänyt. Lisäksi hän ja 7) Tunkkarin Tuulet ry kyläyhdistys ovat esittäneet, että kuivatusvesien johtamisesta ei saa aiheutua haitallisia vaikutuksia Saarivedenojassa. Saarivedenoja on osin luonnontilainen puro ja se on paikoin rannoiltaan kaunis. Saarivedenojan ja Perhonjoen yhtymäkohdassa on Tunkkarin kylän ainoa uimapaikka. Puron vesi on kirkasta ja laadultaan hyvin uimiseen soveltuvaa. Turve on suunniteltu kuljetettavan Tunkkarin kylän läpi Siltalantietä pitkin. Tie on sopimaton raskaan liikenteen käyttöön ja vaarallinen, koska siinä ei ole kevyen liikenteen väylää. Turvetta ei missään tapauksessa saa kuljettaa esitettyä reittiä. Turve pitäisi kuljettaa metsäautoteitä Lumppioon ja sieltä suoraan Kaustinen Toholampi tielle. Matkalla on vain 400 m tietöntä taipaletta, joka jouduttaisiin rakentamaan. Toiminta jatkuu pitkään ja paikallisille asukkaille aiheutuvat haitat on minimoitava. 8) BB (Väinölä RN:o 2:131, Veteli, Veteli) on todennut, että jakotoimituksessa kahden perikunnan omistamalle metsäpalstalle on erotettu rasitetie, jota ei ole tehty, mutta joka tulisi ylittämään turvetuotantoalueen kuivatuskanavan. Kanavaa rakennettaessa tulisi huomioida, ettei tien mahdollinen rakentaminen tulisi kohtuuttoman vaikeaksi. 9) CC on todennut, että hänen kotinsa sijaitsee noin 2 km:n etäisyydellä Saarinevasta. Turvetuotanto näin lähellä huolestuttaa. Juomaja talousvesi tulevat tontilla olevasta lähteestä. Onko hakija selvittänyt mahdollisia vaikutuksia juoma ja pohjaveteen. Riskit alentavat muistuttajan kiinteistön arvoa. Saarineva on kokonaan luonnontilainen, eikä sellaisia ole paljon keskustaajaman lähellä. Se tulisi säilyttää ja sillä on merkitystä virkistys ja marjastusalueena. 10) Perhonjokilaakson Luonto ry on todennut, että Saarineva on kokonaan luonnontilainen, eikä sellaisia ole paljon keskustaajaman lähellä. Se tulisi säilyttää ja sillä on merkitystä virkistys ja marjastusalueena. Kuivatusvedet pilaavat ja samentavat Saarivedenojan ja sitä kautta Perhonjokea. Lähin ympärivuotinen asutus on parin kilometrin päässä, joten pöly ja meluhaitat ovat todennäköisiä. Turpeenkuljetus Tunkkarin kylän läpi lisää onnettomuusriskejä ja melua kapealla tiellä. Onko tämä alue taloudellisesti niin tuottava, että riskit kannattaa ottaa. 11) DD (Tavila RN:o 82:1, Veteli, Veteli) on todennut, että lupaa ei voida myöntää. Hankealueelta tulee pölyä muistuttajan metsäpalstalle. Kestävän kehityksen nimissä alue on rauhoitettava. Turvelaki ei ole pakkolaki kuten kaivoslaki. Muistuttaja ei ole velvollinen anta

10 10 maan metsää turvepölyn ja jäteveden valtaan. Suovedet ovat likavesiä eikä niitä saa johtaa toisen maalle. Hakijan vastine 1) Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta hakija on todennut, että Saarivedenojan suojaaminen ei ole tarpeen kohdasta 3) ilmenevin perustein. Suojaaminen on kohtuuttoman kallis eikä hakijaa voi yksin velvoittaa tekemään sitä. Saarivedenojaan laskee huomattava määrä kuivatusvesiä lähiseudun pääosin metsävaltaisilta alueilta. Jos suojaus katsottaisiin välttämättömäksi, kustannukset olisi jaettava valuma alueiden suhteissa. Kemiallisen käsittelyn kustannukset tekisivät hankkeesta kannattamattoman ja olisivat kohtuuttomat saavutettavaan puhdistustehon lisäykseen nähden. Kemikalointiakaan ei voi tehdä ympärivuotisesti. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousmaksuvaatimusta hakija on pitänyt kohtuuttomana. Kuivatusvesien vaikutus rajoittuisi Saarivedenojaan, jolla ei ole kalataloudellista merkitystä. Perhonjoessa vaikutuksia ei voisi enää havaita. Hankkeesta ei aiheudu korvattavaa kalataloushaittaa eikä kalatalousmaksua ole tarpeen määrätä. Lupaehtojen tarkistaminen jo viiden vuoden päästä on tarpeetonta ja sopiva tarkistushakemuksen jättöaika on vuonna Muuten hakijalla ei ole ollut huomauttamista. 3) Tunkkarin kuntayhtymän vaatimuksista hakija on todennut, että tuotantoalueelta on vesiteitse 3,4 km pohjavesialueen reunaan. Kuivatusvedet tullaan käsittelemään pintavalutuksella sulan maan ajan. Saarivedenojan vesi on jo nykyisin hapanta ja ravinteikasta eikä hanke muuttaisi sen peruslaatua. Tunkkarin pohjavesialueen hydrogeologisen kuvauksen mukaan alueelta purkautuu pohjavesiä alueen poikki kulkeviin puroihin ja Perhonjokeen. Imeytymistä ei siis tapahdu Saarivedenojasta pohjaveteen. Em. asiat huomioon ottaen hankkeen toteuttaminen ei mitenkään vaaranna pohjaveden laatua. Hakija tulee toimintaa sopeuttamalla, tuotantomenetelmävalinnalla ja suojavyöhykkeen avulla rajoittamaan läheiseen vapaaajankiinteistöön kohdistuvat pöly ja meluhaitat mahdollisimman vähäisiksi. Tilan kaivojen veden laatua ja vesipinnan korkeutta tarkkaillaan ennakkoon ja tuotantoalueen kuntoonpano ja tuotantovaiheen aikana. 4) Vetelin kunnan vaatimuksista pohjaveden osalta hakija on viitannut kohdassa 3) vastattuun. Hankkeen vaikutukset Perhonjoen veden laatuun ja rapujen elinolosuhteisiin ovat ennalta arvioiden minimaalisia. Hanke ei siis uhkaa rapukannan säilymistä. 5) Kaustisen kalastuskunnan muistutuksesta hakija on todennut, että Saarinevalle suunnitellut vesiensuojelurakenteet ovat BATperiaatteen mukaiset. Hanke ei vaaranna Perhonjoen tilaa eikä aiheuta sanottavia kalataloudellisia vaikutuksia.

11 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu 11 6) AA:n ja 7) Tunkkarin Tuulet ry:n vesienkäsittelyä koskevista vaatimuksista hakija on viitannut kohdassa 3) vastattuun. Muistuttajat vaativat turvekuljetusten ohjaamista reitille, jota ei kokonaan ole edes olemassa. Hakija on valmis harkitsemaan sellaisiin tiehankkeisiin osallistumista, jotka palvelisivat hankealueen turvekuljetuksia, jos sellaisia käynnistyy. Saarinevan kuljetukset kestävät 6 10 vuorokautta vuodessa, joten ne eivät aiheuta merkittävää turvallisuus tai viihtyisyyshaittaa. Liikenneyhteyksien järjestäminen ei kuulu lupaasian yhteydessä käsiteltäväksi. 8) BB:n muistutuksesta hakija on todennut, että Saarinevan kuivatusvedet on suunniteltu johdettavaksi jo olemassa olevia uomia pitkin, eikä niitä ole tämänhetkisen tiedon perusteella tarpeen merkittävästi suurentaa tai syventää. Siten muistuttajan esittämän tien rakentaminen ei tule hankkeen johdosta kohtuuttoman vaikeaksi. 9) CC:n muistutuksesta hakija on todennut, ettei hankkeella ole vaikutusta muistuttajan kiinteistöllä sijaitsevan lähteen veden laatuun tai antoisuuteen, koska hankealue sijaitsee niin kaukana muistuttajan kiinteistöstä. Vetelin kunnan alueella on runsaasti ojittamattomia soita, joita voi käyttää virkistykseen ja marjastukseen. Saarineva on merkitty seutukaavassa turvetuotantoalueeksi. 10) Perhonjokilaakson Luonto ry:n muistutuksesta hakija on todennut, että hankkeesta ei aiheudu Saarivedenojan pilaantumista tai pöly ja meluhaittaa 2 km:n päässä olevalle kiinteistölle. Tunkkarin kylän liikenneturvallisuus ei huonone siitä, että Saarinevalta toimitetaan turvetta talvikaudella enintään parin viikon aikana 6 10 rekkaautolastillista vuorokaudessa. Lisäksi on viitattu kohdassa 9) lausuttuun. 11) DD:n muistutuksesta hakija on todennut, että muistuttajan metsätila sijaitsee hankealueen pohjois ja koillispuolella lähimmillään noin 150 m:n päässä eikä kuivatusvesiä johdeta tilan läpi. Hankkeesta ei aiheudu haittaa muistuttajan kiinteistölle tai sen käytölle. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Saarinevan turvetuotantoon Vetelin kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Ympäristölupavirasto hylkää hakemuksen siltä osin kuin se koskee turvetuotantoa liitekarttaan merkityllä noin 4,5 ha:n alueella. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.

12 12 Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely 1) Turvetta saadaan ottaa enintään 62,3 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle.

13 13 Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pohjavesi 6) Tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito on järjestettävä niin, ettei suovesiä suotaudu pohjaveteen eikä siitä aiheudu haitallista pohjaveden pinnan alenemista tai purkaantumista. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 7) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Liitekarttaan merkitty 4,5 ha:n alue on pidettävä suojavyöhykkeenä, jonka puusto on säilytettävä. Alue saadaan ojittaa. Suojavyöhykettä ei saa käyttää pintavalutuskenttänä. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 8) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo ) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 10) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia.

14 14 Häiriö ja poikkeustilanteet Tarkkailut 11) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 13) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 14) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 15) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava pölyn ja melun vaikutusta Peltolan tilan piha alueella ja hankkeen vaikutusta Peltolan tilan kaivojen veden määrään ja laatuun. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea.

15 15 Korvaukset Kunnossapitovelvoitteet 16) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 17) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 500 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito RATKAISUN PERUSTELUT 18) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Luvan myöntämisen edellytykset Saarinevan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue. Saarinevalla ei ole suojelukohteita tai erityisiä luontoarvoja. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Sen vuoksi kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella. Tehokas vesienkäsittely on tarpeen, koska kuivatusvedet johdetaan kun

16 Lupamääräysten perustelut 16 nostettuun Perhonjokeen, joka on erittäin tärkeä virkistys ja kalataloudellisesti. Tehokas käsittely vähentää myös kuivatusvesien aiheuttamaa riskiä Tunkkarin pohjavesialueelle. Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, jolle aiheutuisi kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvasta melusta ja pölystä. Sen vuoksi tuotantoalueesta on rajattu suojavyöhyke tilaan päin. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Kun otetaan huomioon Saarinevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotanto on laajamittaista ja sitä tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Selvitysten mukaan turvetuotantoalueiden vesistöön tulevista päästöistä huomattava osa tulee talviaikana. Vapo Oy:n Länsi Suomen alueen päästötarkkailussa talviajan päästöjen osuus on ollut viime vuosina keskimäärin % kokonaispäästöistä. Päästöistä keskimäärin 25 30% tulee kevätjaksolla, josta osan aikana maa on vielä jäässä. Enimmillään talvella ja keväällä tulleet päästöt ovat % koko vuoden päästöistä. Pintavalutuskenttä voidaan sijoittaa myös muuhun kuin hakemuksessa esitettyyn paikkaan. Riittävän vesienkäsittelytason saavuttamiseksi ja pintavalutuskentän toiminnan tehostamiseksi alueelle on tarpeen tehdään virtaamansäätöpadot. Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn tehoa ei voida loppuvaiheessa heikentää. Pohjaveden laadun ja määrän turvaamiseksi on lupamääräys 6). Lisäksi määräyksessä 15) on velvoite kaivoveden laadun ja määrän tarkkailusta. Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 7) ja melun osalta lupamääräys 8). Lähitilan asuinrakennusten ja tuotantoalueen välisen etäisyyden lisäämiseksi on määrätty suojavyöhyke, joka on katsottu riittäväksi ottaen huomioon tilan käyttö sekä tilan omistajan edustajan ja hakijan välinen neuvottelumuistio. Suojavyöhykkeen on oltava puustoinen, minkä vuoksi alue saadaan ojittaa, mutta sitä ei saa käyttää pintavalutuskenttänä. Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Etäisyysmääräyksellä on turvattu aumojen riittävä minimietäisyys asutuk

17 17 seen. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Määräykset 9) ja 10) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 11), 14) ja 15) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 12) ja 13). Lupamääräys 17) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä purkuvesistön kalataloudellinen merkitys. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN 1) Länsi Suomen ympäristökeskuksen Saarivedenojan suojaamista koskeva vaatimus hylätään. Ottaen huomioon tuotantoalueen koon, sen etäisyyden pohjavesialueesta ja tehokkaan vesienkäsittelyn hankkeella ei ennalta arvioiden ole vaikutusta pohjavesialueeseen. Hakijan ilmoituksen mukaan lasku uomia ei ole tämänhetkisen tiedon perusteella tarpeen merkittävästi suurentaa tai syventää. Pohjaveden suojaamiseksi on yleinen lupamääräys 6). Tarkkailua ja vesiensuojelurakenteiden tarkastusta koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä 3) ja 15). 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen vaatimukset tarkkailusta ja kalatalousmaksusta otetaan huomioon lupamääräyksistä 15) ja 17) ilmenevällä tavalla sekä lupaehtojen tarkistamisesta ao. kohdassa. Kalatalousmaksun määrässä otetaan huomioon kuntoonpanon aiheuttamat suuremmat päästöt ja Perhonjoen suuri kalataloudellinen merkitys. Luvan saajan esittämä ja päätöksessä määrätty pintavalutuskenttä on lausunnossa vaaditun kokoinen. 3) Tunkkarin kuntayhtymän pohjaveden suojaamista koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto viittaa 1) Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta lausuttuun. Perhonjoen samentumisen ja rehevöitymisen estämiseksi lupamääräyksessä 2) määrätään käytettäväksi pintavalutusta ympärivuotisesti. Lähimmän vapaaajankiinteistön pöly ja melurasituksen vähentämiseksi määrätään suojavyöhyke lupamääräyksessä 7) ja kaivojen veden määrän ja laadun seuraamiseksi tarkkailuvelvoite lupamääräyksessä 15). Ympäristölupavirasto hylkää 4) Vetelin kunnan vaatimuksen hakemuksen hylkäämisestä Luvan myöntämisen edellytykset kohdasta ilmenevin perustein. Pohjaveden osalta ympäristölupavirasto viittaa lisäksi Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta lausuttuun. Rapukannalle mahdollisesti aiheutuvia haittoja voidaan estää lupamääräyksessä 17) määrätyllä kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä.

18 18 5) Kaustisen kalastuskunnan kuivatusvesien käsittelyä koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksessä 2) ja tarkkailuvaatimus lupamääräyksessä 14). Ympäristölupaviraston käsityksen mukaan Saarinevan turvetuotanto ei ennalta arvioiden aiheuta korvattavaa haittaa. Jos haittaa aiheutuu, luvan saaja on velvollinen korvaamaan ne. 6) AA:n vaatimuksesta kuivatusvesien käsittelyn tiukentamisesta, ympäristölupavirasto toteaa, että lupamääräyksen 2) mukaan luvan saajan on käsiteltävä kuivatusvedet ympärivuotisesti ja pintavalutuskentän toiminnan tehostamiseksi alueelle on tehtävä virtaamansäätöpadot. AA:n ja 7) Tunkkarin Tuulet ry kyläyhdistyksen vaatimus estää kuivatusvesien haitalliset vaikutukset Saarivedenojassa ja Perhonjoessa otetaan huomioon lupamääräyksessä 2). Ympäristölupavirasto ei voi antaa määräyksiä yleisen tien käyttämisestä turvekuljetuksiin. Ympäristölupavirasto katsoo, ettei annetun luvan mukainen toiminta estä tai vaikeuta tilustien rakentamista 8) BB:n osin omistamille metsäpalstoille. Ympäristölupavirasto katsoo, ettei luvan mukaisesta toiminnasta aiheudu haittaa 9) CC:n tontilla olevalle lähteelle. Ympäristölupavirasto hylkää Isoherrasen ja 10) Perhonjokilaakson Luonto ry:n vaatimuksen Saarinevan säilyttämisestä luonnontilaisena virkistyskäytössä Luvan myöntämisen edellytykset kohdasta ilmenevin perustein. Perhonjokilaakson Luonto ry:n muistutuksen kuivatusvesien vaikutuksia koskeva osa otetaan huomioon lupamääräyksessä 2), jossa määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristölupavirasto katsoo, ettei Saarinevan turvetuotannosta aiheudu kohtuutonta pöly ja melurasitusta ympärivuotiselle asutukselle. Ympäristölupavirasto hylkää DD:n vaatimuksen hakemuksen hylkäämisestä Luvan myöntämisen edellytykset kohdasta ilmenevin perustein ja katsoo, ettei Saarinevan turvetuotannosta aiheudu pölyhaittaa muistuttajan metsäpalstalle. Saarinevan kuivatusvesiä ei johdeta muistuttajan maalle. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

19 19 Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Uusien tuotantoalueiden kuntoonpano saadaan aloittaa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

20 20 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma Leena Simpanen Jukka Leinonen Raija Aaltonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen ja Jukka Leinonen (tarkastava jäsen) sekä sivutoiminen ympäristöneuvos Raija Aaltonen. Asian on esitellyt Raija Aaltonen. RHA/sl

21 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

22 Tuotantoaluekartta Liite 2

23 Liite 3 SAARINEVAN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Kuntoonpanovaihe Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Vesinäytteet otetaan laskuojasta seuraavasti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä ) marras huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta/2 vk 1 kerta/vk 1 kerta/kk. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus ja ph. Tuotantovaihe Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesä heinäkuu, syyslokakuu ja joulu helmikuu) kahden vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen ja

24 Raportointi Laadunvarmistus kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P, kok N ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteessa. Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.