Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois- Savossa 2014

Transkriptio

1 TOUKOKUU 2014 POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS riville Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois- Savossa 2014

2 Sisältö Esipuhe Kohderyhmä Nuorten määrä Ulkopuolella olevat nuoret Nuorisotyöttömyys Mitä kohderyhmälle tapahtuu yleissivistävän koulutuksen jälkeen Pohjois-Savon alueen nuorisotyöttömyys Työttömien nuorten määrä Nuorten osallistuminen työvoimapalveluihin Muut palvelut Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta Etsivä nuorisotyö Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret Nuorten työpajatoiminta Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto Opiskelu ja opiskelupaikat Alueen oppilaitokset/opiskelijamäärät Opintojen keskeyttäminen Liitteet... 30

3 Esipuhe Tämä selvitys on koottu vuoden 2013 alusta voimaan astuneeseen nuorisotakuuseen liittyen. Työssä on yhdistetty saatavuuden mukaan niin Tilastokeskuksen, työ- ja elinkeinoministeriön kuin opetus- ja kulttuuriministeriön tilastotietoja. Alkuperäinen selvitys on laadittu keväällä 2013 mutta tietoja on päivitetty alkuvuodesta 2014 tilastojen saatavuuden mukaan. Tavoitteena on ollut tuottaa tilastollinen taustaselvitys nuorisotakuun toimeenpanon ja seurannan tueksi. Selvitykseen on koottu tilastotietoja siitä, mille nuorten tilanne näyttää Pohjois-Savossa. Tarkoituksena ei ole pelkästään tarjota tietoa nuorisotakuun toteuttamista varten vaan toivon sen myös antavan aineksia esimerkiksi hankkeiden suunnitteluun ja kohdentamiseen alueella. Vuonna 2013 Pohjois-Savossa asui vuotiasta nuorta. Keskimäärin vuoden 2013 aikana nuoria työttömiä oli 3744 henkilöä. Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevia vuotiat nuoria oli vuonna 2013 Pohjois-Savossa Nämä nuoret ovat nuorisotakuuseen kuuluvan nuorten aikuisten osaamisohjelman kohderyhmää. Osaamisohjelman tavoitteena on tarjota ilman tutkintoa oleville nuorille lisämahdollisuuden hakeutua ammatilliseen tutkintoon johtavaan koulutukseen. Vuoden 2013 aikana nuoret osallistuivat yleisimmin työkokeiluun (1634 alkanutta jaksoa). Palkkatuetun työn aloitti vuoden aikana 686 nuorta vuotiailla nuoret osallistuivat TE-palveluista eniten työkokeiluuun ja työnhakuvalmennukseen. Julkinen työvoima- ja yrityspalvelulaki muuttui vuoden 2013 alusta, ja muutoksen myötä myös TE-toimistoissa asiakkaille tarjottavat palvelut uudistuivat. Siksi vuoden 2013 tiedot palveluihin osallistumisesta eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietojen kanssa. Jos työttömien nuorten määrää peilataan alueen nuorten kokonaismäärään, on tilanne alueella kohtuullisen hyvä. Vuonna 2013 työttömien nuorten osuus kaikista Pohjois-Savossa asuvista nuorista oli 10,2 %. Alimmillaan työttömien nuorten suhde kaikkiin kunnassa asuviin nuoriin oli Tervossa (7,1%) ja korkeimmillaan Varkaudessa (14,2) Pienten kuntien osalta on muistettava se, että pienetkin muutokset nuorten määrässä voivat vaikuttaa suuresti kokonaistilanteeseen. Nuorisotakuun yhteydessä on keskusteltu paljon myös syrjäytymisestä. Syrjäytyminen voidaan määritellä monin eri tavoin, joten tarkkojen lukujen esittäminen syrjäytyneiden nuorten määrästä on hankalaa. Tässä työssä on kuitenkin esillä vaihtoehtoisia tulkintoja siitä, kuinka laajasta ilmiöstä on kyse Pohjois-Savon alueella. Tilastoihin perustuvat arviot syrjäytyneiden määrästä perustuvat usein työmarkkinoiden tai koulutuksen ulkopuolella olemiseen. Niissä ei kuitenkaan näy muu sosiaalisesti merkittävä toiminta kuten esimerkiksi nuoren osallistuminen vapaaehtois- tai järjestötoimintaan. Tutkimusten mukaan nuorten itsensä käsitys syrjäytymisestä määrittyy juuri yhteenkuuluvuuden ja ystävyyssuhteiden ongelmien kautta. 1

4 1 Kohderyhmä 1.1 Nuorten määrä 2013 Vuoden 2013 alusta voimaan astuneen nuorisotakuun kohderyhmänä ovat kaikki alle 25-vuotiaat nuoret ja alle 30- vuotiaat vastavalmistuneet. Vastavalmistuneella tarkoitetaan nuorisotakuun yhteydessä henkilöitä, joiden valmistumisesta on aikaa alle vuosi. Pohjois-Savon maakunnassa oli vuonna 2013 yhteensä nuorta ikäryhmässä vuotta. Pohjois- Savon osuus koko maan vuotiaista on 4,4 %. Kyseiseen ikäryhmään kuuluvien nuorten määrä on laskenut Pohjois-Savossa muutamalla sadalla vuodesta Taulukko 1. Nuorten määrä maakunnittain vuonna v v. KOKO MAA MANNER-SUOMI Uudenmaan maakunta Varsinais-Suomen maakunta Satakunnan maakunta Kanta-Hämeen maakunta Pirkanmaan maakunta Päijät-Hämeen maakunta Kymenlaakson maakunta Etelä-Karjalan maakunta Etelä-Savon maakunta Pohjois-Savon maakunta Pohjois-Karjalan maakunta Keski-Suomen maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta Pohjanmaan maakunta Keski-Pohjanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta Kainuun maakunta Lapin maakunta Ahvenanmaa Lähde: Tilastokeskus Pohjois-Savon alueen nuoret ovat keskittyneet Kuopioon. Hieman yli puolet koko maakunnan vuotiaista nuorista asuu Kuopiossa. Nuorten määrä on pienin Rautavaaralla. Tarkemmat kuntakohtaiset nuorten lukumäärät on esitetty taulukossa 2. 2

5 Taulukko 2. Pohjois-Savon nuorten määrä kunnittain ja ikäryhmittäin vuonna v v. Pohjois-Savon maakunta Iisalmi Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio Lapinlahti Leppävirta Maaninka Pielavesi Rautalampi Rautavaara Siilinjärvi Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Varkaus Vesanto Vieremä Lähde: Tilastokeskus 1.2 Ulkopuolella olevat nuoret Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä kokosi vuonna 2012 Elinkeinoelämän valtuuskunnalle Hukassa Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? analyysin vuotiaista syrjäytyneistä nuorista. Analyysissä syrjäytynyt nuori määriteltiin nuoreksi, joka on työvoiman ja opiskelun ulkopuolella eikä hänellä ole peruskoulun jälkeistä koulutusta. Koko maassa pelkän perusasteen varassa olevia, työvoiman ulkopuolisia nuoria (15-29-v.) on yhteensä noin , joka on noin 5 % koko ikäluokasta. Myrskylän arvion mukaan näistä nuorista ei ole ilmoittautunut edes työnhakijaksi. Ylioppilaat ja alle 7-vuotiaiden lasten vanhemmat on jätetty kokonaan Myrskylän tarkastelun ulkopuolelle. Tarkemmat osuudet maakunnittain esitetään kuvassa yksi. 3

6 Kuva 1. Syrjäytyneiden osuus vuotiaista maakunnittain tarkasteltuna vuoden 2010 tietojen mukaan Lähde: Pekka Myrskylä/Kunnolla ammattiin seminaarin aineisto 4

7 Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Lapinlahti Leppävirta Maaninka Pielavesi Rautalampi Rautavaara Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Vesanto Vieremä Kuvissa kaksi ja kolme on esitetty sivistystoimentarkastaja Erik Häggmanin kuntakohtaisia arvioita koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevista alle 25-vuotiaista nuorista. Laskelmien pohjana ovat keskimääräiset työttömien nuorten määrät vuodelta Arviona on, että ulkopuolella olevien nuorten osuus on joko 0,5 (ulkopuolella min) tai 1,5 (ulkopuolella max) nuorta jokaista työtöntä nuorta kohti. Arvioihin sisältyy myös työttömien nuorten määrä. Kuva 2. Arvio ulkopuolella olevista nuorista, Pohjois-Savon yli asukkaan kunnat Työttömät nuoret keskimäärin Ulkopuolella min 1000 Ulkopuolella max Iisalmi Kuopio Siilinjärvi Varkaus Lähde: Arvio etsivän nuorisotyön kohderyhmän suuruudesta 2014 Kuva 3. Arvio ulkopuolella olevista nuorista, Pohjois-Savon alle asukkaan kunnat Työttömät nuoret keskimäärin Ulkopuolella min Ulkopuolella max Lähde: Arvio etsivän nuorisotyön kohderyhmän suuruudesta 2014 Ulkopuolella olevien nuorien määrää voidaan myös hahmottaa sen avulla, kuinka moni nuori on parhaillaan koulutuksen ulkopuolella tai ole suorittanut peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Taulukossa 3 on tarkemmat kuntakohtaiset osuudet niistä nuorista, jotka eivät tarkasteluvuonna ole opiskelijoita tai joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. Pohjois-Savon keskiarvo vuodelta 2012 on 9,2 %, kun koko maan vastaava luku oli 10,8 %. Vuoden 2012 väki- 5

8 lukuun pohjautuen Pohjois-Savossa on yhteensä noin vuotiasta nuorta, joilla ei ole peruskoulutuksen jälkeistä koulutusta ja jotka eivät olleet opiskelijoita kyseisenä vuonna. Taulukko 3. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat kunnittain, % vastaavanikäisestä väestöstä Pohjois-Savo 9,4 9,2 Iisalmi 8,6 8,9 Juankoski 8,4 9,2 Kaavi 10,7 16,5 Keitele 9,2 12,6 Kiuruvesi Kuopio 8,2 8 Lapinlahti 11,3 10,9 Leppävirta 9,6 9,8 Maaninka 9,9 14 Pielavesi 9,7 8,9 Rautalampi 12,5 10,5 Rautavaara 12,2 10,2 Siilinjärvi 9,3 8,6 Sonkajärvi 13,6 11,3 Suonenjoki 15,9 14,9 Tervo 7 10,2 Tuusniemi 11,3 16 Varkaus 11,9 10,2 Vesanto 15,1 14,1 Vieremä 12,5 14,6 Lähde: THL, tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolelle jääminen ei kuitenkaan ole pysyvää. Myrskylän arvion mukaan pysyvästi syrjäytyminen koskee joka kolmatta. Maahanmuuttajien lisäksi korkea syrjään jäämisen riski on pelkän peruskoulututkinnon suorittaneilla. Tutkinnon suorittamisella on syrjäytymisen lisäksi myös merkittävä vaikutus työuraan ja sen pituuteen. Myrskylän arvion mukaan vuonna vuotiaan työvuosien odotusarvo oli 25,4 vuotta pelkän perusasteen ja 32 vuotta keskiasteen tutkinnon suorittaneilla. Perusasteen tutkinnon suorittaneen työttömyysvuosien odotearvo on 4,7 vuotta ja keskiasteen suorittaneella 3,2 vuotta. Tutkinnon suorittaminen siis vähentää työttömyysvuosia keskimäärin 1,5 vuodella ja pidentää työuraa 6,6 vuodella. 6

9 Taulukko 4. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oleva väestö Pohjois-Savossa kunnittain vuonna Pohjois-Savon maakunta yhteensä Iisalmi Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio Lapinlahti Leppävirta Maaninka Pielavesi Rautalampi Rautavaara Siilinjärvi Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Varkaus Vesanto Vieremä Lähde: Tilastokeskus Seuraava taulukko kertoo, kuinka suuri osa ikäluokasta on suorittanut peruskoulun jälkeisen tutkinnon vuoden 2011 loppuun mennessä. Naiset ovat suorittaneet peruskoulun jälkeisiä tutkintoja hieman useammin kuin miehet. Keskiasteen tutkinnoksi luetaan ylioppilas- ja ammattikoulututkinnot. Korkea-asteen tutkintoja ovat ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa suoritetut tutkinnot. Taulukko 5. Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut Pohjois-Savon väestö koulutusasteen ja iän mukaan vuonna Tutkinnon suorittaneet yhteensä, % 13,6 83,4 86,5 Keskiaste, % 13,6 78,5 57,9 Korkea-aste, % 4,9 28,6 Lähde: Tilastokeskus 7

10 1.3 Nuorisotyöttömyys Taulukko 6. Työttömien nuorten (15-24-v.) määrä maakunnittain vuosina KOKO MAA UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI SATAKUNTA KANTA-HÄME PIRKANMAA PÄIJÄT-HÄME KYMENLAAKSO ETELÄ-KARJALA ETELÄ-SAVO POHJOIS-SAVO POHJOIS-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-POHJANMAA POHJANMAA KESKI-POHJANMAA POHJOIS-POHJANMAA KAINUU LAPPI Lähde: TEM, Työnvälitystilasto, 1520 Nuorten työttömyysaste ja sitä myötä työttömien nuorten määrä reagoi herkästi suhdannetaantumaan. Vastavalmistuneet nuoret, joilla on vähän työkokemusta, jäävät kokeneempia työnhakijoita helpommin ilman työpaikkaa yleisen työllisyystilanteen huonontuessa. Nuoret työskentelevät usein myös suhdanneherkillä aloilla määräaikaisissa työsuhteissa, joka heijastuu suhdanteiden muuttuessa nopeasti työttömien nuorten määrään. Nuorisotakuun tavoitteena on nuorten työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen ja nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen. Tavoitteena on tarjota nuorelle työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja tai kuntoutuspaikka viimeistään ennen kolmen kuukauden työttömyyden täyttymistä. Taulukko 7 kertoo, kuinka monella prosentilla alle 25-vuotiaista työttömistä työnhakijoista työttömyys on kestänyt yhtäjaksoisesti yli 3 kuukautta. Pohjois-Savossa vuonna ,9 %:lla alle 25-vuotiaista työttömistä työttömyyden kesto oli yli kolme kuukautta.. 8

11 Taulukko 7. Alle 25-vuotiaiden työttömien virta yli kolmen kuukauden työttömyyteen vuosina , % KOKO MAA 13,1 13,3 21,6 19,2 17,5 19,4 25,6 UUSIMAA 10,9 10,4 19, ,4 14,5 23,6 VARSINAIS-SUOMI 9,5 10, , ,4 24,5 SATAKUNTA 16,1 14,6 23,7 20,4 20,6 21,3 21,6 KANTA-HÄME 11,3 11,9 19,1 17, ,7 PIRKANMAA 12,9 15,3 28,5 26,5 21,8 23,7 33,7 PÄIJÄT-HÄME 19,2 15,3 22,1 19,6 16,9 19,5 27,1 KYMENLAAKSO 17 17,7 26,3 23,5 25,9 27,9 31,2 ETELÄ-KARJALA 18,9 20,1 28,6 23,7 23, ,6 ETELÄ-SAVO 12,3 12,1 18,2 16,9 15,1 19,1 23 POHJOIS-SAVO 11,7 12, ,4 17,7 16,9 POHJOIS-KARJALA 13,7 13,6 20,2 17,1 12,6 17,2 20,9 KESKI-SUOMI 14,2 14,4 21,3 19,8 21,5 24,4 31,6 ETELÄ-POHJANMAA 9, ,9 17,4 14,9 17,5 20,4 POHJANMAA 9,9 10,8 21,3 19,2 15, ,7 KESKI-POHJANMAA 9,3 10, , ,8 20,3 POHJOIS-POHJANMAA 14,5 14,9 21,5 19,4 20,5 23,6 30,1 KAINUU 15,7 14,2 18,5 15,6 14,3 16,6 27,6 LAPPI 14,5 12, ,1 17, ,4 Lähde: TEM, Työnvälitystilasto, 1355 Nuorisotakuun piiriin kuuluvat myös vuotiaat vastavalmistuneet. Myös tässä ikäryhmässä tavoitteena on tarjota työ-, työkokeilu-, opiskelu- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden sisällä työttömyyden alkamisesta. Vastavalmistuneilla tarkoitetaan tässä yhteydessä henkilöitä, joiden valmistumisesta on tarkasteluajankohtana kulunut alle vuosi. Vastavalmistuneiden virta yli kolmen kuukauden työttömyyteen on suurempi kuin nuoremmassa ikäryhmässä. Lukumäärältään vastavalmistuneet vuotiaat työttömät nuoret on kuitenkin pienempi ryhmä kuin alle 25-vuotiaat nuorisotakuun piiriin kuuluvat nuoret. Esimerkiksi Pohjois-Savossa oli vuonna 2013 keskimäärin vuotiasta vastavalmistunutta nuorta, joiden työttömyys kesti yli kolme kuukautta. 9

12 Taulukko vuotiaiden vastavalmistuneiden virta yli 3 kuukauden työttömyyteen, % KOKO MAA 17,2 18,2 26,5 24,6 25,7 29,9 37,4 UUSIMAA 18,4 18,2 26,4 25,3 26,2 29,1 39,1 VARSINAIS-SUOMI 13,4 15,1 29,4 19,6 20,3 25,7 35,2 SATAKUNTA 17,4 19, ,1 25,2 31,9 33,6 HÄME 20,2 16,3 25,7 26,6 24,3 26,5 42,5 PIRKANMAA 15,1 20,5 33,5 36,4 36,2 38,5 46,5 KAAKKOIS-SUOMI 24,2 22,6 33, ,1 33,2 43,7 ETELÄ-SAVO 18,1 23, ,7 23,8 28,5 33,3 POHJOIS-SAVO 23 24,9 31,3 26,7 26,3 24,7 27,1 POHJOIS-KARJALA 16,9 19,8 22,9 22,7 24,9 34,2 32 KESKI-SUOMI 17,6 15,9 19,8 22,2 26,6 32,7 37 ETELÄ-POHJANMAA 11,1 14,2 27,9 15,6 14,6 24,8 24,7 POHJANMAA 15,1 13,9 22,6 25,5 21,1 23,5 33,6 POHJOIS-POHJANMAA 17,1 17,6 25,9 22,9 27,3 31,8 40,9 KAINUU 23,6 23, ,2 20,9 29,5 35,1 LAPPI 15,1 16,7 21,4 20,6 23,5 25,4 33,9 Lähde: TEM, Työnvälitystilasto Mitä kohderyhmälle tapahtuu yleissivistävän koulutuksen jälkeen Pekka Myrskylä selvityksen myötä syrjäytyminen ja erityisesti pelkän peruskoulutuksen varassa olevien nuorten tilanne on nostettu esiin. Vuonna 2011 koko Suomessa 9,1 % peruskoulun päättäneistä nuorista ei sijoittunut välittömästi peruskoulun jälkeen tutkintotavoitteiseen opiskeluun. Pohjois-Savossa peruskoulun 9. luokan päättää vuosittain noin 3000 nuorta. Vuonna 2011 peruskoulun päättäneistä 298 (10,3 %) ei jatkanut tutkintotavoitteista opiskelua saman vuoden aikana. Pohjois-Savossa kirjoittaa vuosittain ylioppilaaksi noin 1500 nuorta. Heistä lähes puolet ei jatkanut tutkintotavoitteista opiskelua samana vuonna kun he saivat ylioppilastodistuksen. Lukua voi osaltaan selittää se, että osa ylioppilaista aloittaa varusmiespalveluksen samana vuonna kuin saa ylioppilastodistuksen. 10

13 Kuva 4. Pohjois-Savon 9. luokan päättäneet ja tutkintotavoitteisen opiskelun jatkaminen vuosina Peruskoulun 9. luokan päättäneet yhteensä Ei jatkanut heti tutkintotavoitteista opiskelua Lähde: Tilastokeskus Vuonna 2012 noin 20 % eli lähes 300 kaikista Pohjois-Savon uusista ylioppilaista ei hakenut lainkaan jatkoopintoihin ylioppilasvuonnaan. Vastaava luku koko maan osalta on noin 23 %. Pohjois-Savon ylioppilaista suurin osa hakee vain yliopistokoulutukseen. Vähiten uudet ylioppilaat hakevat ammatilliseen koulutukseen. Taulukko 9. Ylioppilaiden välitön hakeminen jatko-opintoihin Pohjois-Savon lukioissa Ylioppilaat yhteensä Ammatilliseen koulutukseen ylioppilasvuonna hakeneet Vain ammattikorkeakoulukoulutukseen (amk) ylioppilasvuonna hakeneet Sekä amk- että yliopistokoulutukseen ylioppilasvuonna hakeneet Vain yliopistokoulutukseen ylioppilasvuonna hakeneet Ei hakenut ylioppilasvuonna jatko-opintoihin Lähde: Tilastokeskus 11

14 Tilastokeskuksen tietojen mukaan ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin vaikeutui vuonna 2012 verrattuna vuoteen Koko maan tasolla 62,5 % vuoden 2012 ylioppilaista ei jatkanut tutkintotavoitteista opiskelua ylioppilasvuonna. Pohjois-Savossa 56 % ylioppilaista ei jatkanut tutkintotavoitteista opiskelua heti ylioppilasvuonna. Yleisimmin ylioppilaat jatkoivat opiskelua yliopistokoulutuksessa. Ylioppilaita, jotka eivät jatka opintojaan heti ylioppilasvuonna, on Pohjois-Savossa vuosittain noin 800. Kuva 5. Pohjois-Savon ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Ei jatkanut heti tutkintotavoitteista opiskelua Jatkoi heti opiskelua yliopistokoulutuksessa Jatkoi heti opiskelua ammattikorkeakoulukoulutuks essa Jatkoi heti opiskelua ammatillisessa koulutuksessa Lähde: Tilastokeskus 12

15 2 Pohjois-Savon alueen nuorisotyöttömyys 2.1 Työttömien nuorten määrä Tässä osiossa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin Pohjois-Savon alueen nuorisotyöttömyyttä. Tiedot esitetään joko kunta- tai ELY-keskustasolla niiden saatavuudesta riippuen. Kuntakohtaisten tietojen käyttöä rajoitta pienempien kuntien osalta myös peittosäännöt, jolloin alle viiden henkilön tuloksia ei esitetä. Taulukossa 10 on esillä tiedot vuoden 2013 osalta vuotiaiden nuorten määrästä kunnittain sekä keskimääräisestä työttömyydestä ja laajasta työttömyydestä. Laajaan työttömyyteen on laskettu mukaan myös ne työttömät nuoret, jotka ovat osallistuneet TE-toimistojen tarjoamiin palveluihin. Vuoden 2013 alusta alkaen työnhakijoiden käytössä olevia TE-palveluita ovat työkokeilu, ura- tai työnhakuvalmennus, palkkatuettu työ tai työvoimakoulutus. Tarkemmat tiedot yksittäisiin palveluihin osallistuneista työnhakijana olleista nuorista esitetään osiossa 2.2. Taulukko 10. Työttömien vuotiaiden nuorten määrä ja laaja työttömyys Pohjois-Savossa kunnittain vuonna vuotiaiden nuorten määrä Työttömät Laaja työttömyys Iisalmi Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio Lapinlahti Leppävirta Maaninka Pielavesi Rautalampi Rautavaara Siilinjärvi SonkajärviI Suonenjoki Tervo Tuusniemi Varkaus Vesanto Vieremä Lähde: Työnvälitystilasto, 1510 ja Tilastokeskus 13

16 Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Lapinlahti Leppävirta Maaninka Pielavesi Rautalampi Rautavaara Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Vesanto Vieremä Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Lapinlahti Leppävirta Maaninka Pielavesi Rautalampi Rautavaara Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Vesanto Vieremä Kuva 6. Pohjois-Savon alle 25*vuotiaat nuoret ja työttömät nuoret kunnittain, alle asukkaan kunnat vuotiaat Työttömät vuotiaat Lähde: TEM, Työnvälitystilasto ja Tilastokeskus Kuva 7. Pohjois-Savon alle 25*vuotiaat nuoret ja työttömät nuoret kunnittain, yli asukkaan kunnat vuotiaat Työttömät vuotiaat Lähde: TEM, Työnvälitystilasto ja Tilastokeskus 14

17 Taulukko 11. Alle 25-vuotiaiden työttömyyden kesto keskimäärin Pohjois-Savossa vuosina Koko maa Pohjois-Savo Lähde: Työnvälitystilasto Taulukko 12. Ulkomaalaistaustaiset alle 25-vuotiaat työnhakijat Pohjois-Savossa vuosina Eu-kansalaiset Muut ulkomaalaiset Lähde: Työnvälitystilasto, 1215 Ulkomaalaisia nuorisotakuun piiriin kuuluvia työnhakijoita on Pohjois-Savossa vähän. Suurin osa ulkomaalaisista nuorista työttömistä tulee EU-maiden ulkopuolelta. EU-maiden ulkopuolisten nuorien määrä riippuu osittain siitä, kuinka paljon Pohjois-Savon kunnat ottavat vuosittain vastaan pakolaisia. 2.2 Nuorten osallistuminen työvoimapalveluihin Uusi laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta astui voimaan vuoden 2013 alusta, minkä takia myös TEtoimistossa tarjolla olevat palvelut muuttuivat ja osa aiemmin käytössä olleista palveluista jäi pois palveluvalikoimasta. Kaikki työvoimapalvelut lukuun ottamatta työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua ovat edelleen myös alle 25-vuotiaiden nuorten käytettävissä. Ennen vuotta 2013 yleisin palvelu nuorten kohdalla on ollut työharjoittelu. Vuonna 2012 noin 47 % Pohjois-Savossa TE-palveluihin osallistuneista nuorista oli työharjoittelussa. Työelämävalmennukseen osallistui noin 36 % kaikista TE-toimiston palveluihin osallistuneista nuorista. Vähiten nuorten käyttämä palvelu vuosina oli starttiraha, jolla tuetaan yrittäjän toimeentuloa yrityksen käynnistysvaiheessa. Vuonna 2012 koko Pohjois-Savossa alkoi 469 starttirahajaksoa, joten noin 5 % tuen saajista oli alle 25- vuotiaita. Lainsäädännön muutoksesta johtuen vuoden 2013 tilastot esitetään omina taulukoinaan ilman vertailua aikaisempien vuosien tilanteeseen. 15

18 Taulukko 13. Alle 25-vuotiaiden alkaneet työllistämisjaksot palvelun mukaan Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella vuosina Palkkatuki (perustuki) Työllistäminen valtiolle Starttiraha Työharjoittelu työmarkkinatuella Työelämävalmennus työttömyysetuudella Muut (v asti käytössä olleet toim.pit.) Yhteensä Lähde: TEM, Työvälitystilasto, 4510 Taulukko vuotiaiden alkaneet työllistämisjaksot palvelun mukaan Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella Palkkatuki (perustuki) Työllistäminen valtiolle Starttiraha Työharjoittelu työmarkkinatuella Työelämävalmennus työttömyysetuudella Muut (v tai 2007 asti käytössä olleet toim.pit.) Yhteensä Lähde: TEM, Työvälitystilasto, 4510 Taulukko 15. Palkkatukityö, starttiraha ja TE-palveluihin osallistuminen Pohjois-Savossa vuonna Palkkatuki (pt) Starttiraha Työkokeilu Kuntouttava työtoiminta Omaehtoinen opiskelu 301 Työnhakuvalmennus Työhönvalmennus Uravalmennus Lähde: TEM, työnvälitystilasto, 4510 ja 5415, 3570 Taulukossa 15 on esitetty ikäryhmittäin Pohjois-Savon alueen nuorten osallistuminen työvoimapoliittiseen koulutukseen vuosina Valmentava koulutus antaa valmiuksia ammatinvalintaan ja koulutuksen aikana selkiytetään osallistujan erilaisia ammatillisia vaihtoehtoja. Valmentavan koulutuksen alle luetaan myös maahanmuuttajille suunnattu kotoutumiskoulutus. Ammatillinen työvoimakoulutus on ammatilliseen tutkintoon tai tutkinnon osaan tähtäävää koulutusta. 16

19 Taulukko 16. Pohjois-Savon alueen nuorten osallistuminen työvoimakoulutukseen ikäryhmittäin esitettynä Vuosi Ammatillinen Valmentava 2010 alle 25-v alle 25-v alle 25-v alle 25-v Lähde: TEM, Työnvälitystilasto, Muut palvelut Työvoimapalveluiden lisäksi työnhakijoille on tarjolla TE-toimistossa myös muita palveluita. Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen palvelu. Kuntien on järjestettävä kuntouttavaa työtoimintaa niille pitkään työttöminä olleille henkilöille, jotka saavat työmarkkinatukea tai toimeentulotukea ja jotka eivät työ- ja toimintakykynsä takia kykene osallistumaan TE-hallinnon ensisijaisiin palveluihin. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen perustuu aktivointisuunnitelmaan, jonka työ- ja elinkeinotoimiston ja kunnan sosiaalihuollon viranomainen laativat asiakkaan kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan kesto määräytyy yksilöllisesti asiakkaan tilanteen mukaan. Kaikista Pohjois-Savon alueella kuntouttavan työtoiminnan vuonna 2012 aloittaneista henkilöistä alle 25-vuotiaita nuoria oli n. 9,5 %. Vuonna 2012 Pohjois-Savossa laadittiin aktivointisuunnitelma 510 nuorelle, joista 22 % aloitti kuntouttavan työtoiminnan. Taulukko 17. Muut palvelut, alle 25-vuotiaat, Pohjois-Savo Vuorottelupaikkaan välitetyt Arvioinnit ja kokeilut Työkokeilu työpaikalla Kuntouttava työtoiminta Omaehtoinen opiskelu Avo- ja kunt.toimenpide(-2012) Matka-avustus Liikkuvuusavustus Lähde: TEM, Työnvälitystilasto,

20 Taulukko 18. Muut palvelut, vuotiaat, Pohjois-Savo Vuorotteluvapaalle jääneet Vuorottelupaikkaan välitetyt Arvioinnit ja kokeilut Työkokeilu työpaikalla Kuntouttava työtoiminta Omaehtoinen opiskelu Avo- ja kunt.toimenpide(-2012) Matka-avustus Liikkuvuusavustus Lähde: TEM, Työnvälitystilasto, 5410 Lisäksi nuorille on tarjolla Pohjois-Savon alueella työnhakuklubeja. Työnhakuklubin tavoitteena on parantaa asiakkaan työnhakutaitoja niin, että asiakkaalla on valmiudet omatoimiseen työnhakuun. Työnhakuklubissa asiakas tutustuu työnhakuprosessiin ja oppii käyttämään eri työnhakukanavia ja arvioimaan laaja-alaisesti eri työpaikkavaihtoehtoja oman työnhakunsa näkökulmasta. Nuorille on ollut mahdollista ostaa myös henkilökohtaista työhönvalmennusta. Työhönvalmennus on palvelu, jossa asiakkaalle tarjotaan henkilökohtaista neuvontaa ja tukea työpaikan hankkimisessa sekä tarvittaessa työsuhteen aikana, erityisesti työsuhteen alussa. Työnantaja saa tietoa työnhakijan osaamisesta sekä TE-toimiston palveluista ja taloudellisista tuista. Työhönvalmennuksen sisältö voi olla eri asiakkailla erilainen, koska palvelun sisältö määritellään asiakkaan tarpeiden mukaan. Vuoden 2012 osalta työnhakuklubeista eikä työhönvalmennuksesta ole saatavilla koko Pohjois-Savoa kattavia yhtenäisiä tilastoja. Taulukko 19. Muihin palveluihin osallistuminen vuonna 2013 Alle 25-vuotiaat vuotiaat Vuorotteluvapaasijaiset Kuntouttava työtoiminta Matka-avustus Liikkuvuusavustus Lähde: TEM, Työnvälitystilasto,

21 3. Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta 3.1 Etsivä nuorisotyö Etsivän nuorisotyö tavoitteena on auttaa alle 29-vuotiaita koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella olevia nuoria ja auttaa heitä saavuttamaan tarvitsemansa palvelut. Etsivä nuorisotyö keskittyy nuoriin, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Vuonna 2011 noin 70 %:ssa Suomen kaikista kunnista oli valtionavulla tuettua etsivää nuorisotyötä.. Etsivästä nuorisotyöstä säädetään nuorisolaissa. Lain mukaan kunta voi toteuttaa palvelun itse, yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai hankkia sen nuorten palveluja tuottavalta yhteisöltä. Nuorisotyötä koskevissa tilastoissa on huomioitava, että nuorisotoimen alalla Pohjois-Savon ELY-keskuksen toiminta kattaa myös Pohjois-Karjalan sekä Etelä-Savon maakunnat. Alla esitettyjen tilastojen otsikoissa on kerrottu, onko kyse maakunta- vai ELY-keskuksen tasosta. Ellei muuta ole ilmoitettu, on esitetyt tiedot poimittu Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa laadituista vuosittaista valtakunnallisesta etsivää nuorisotyötä koskevasta raportista. Vuoden 2013 alusta aiemmin ELY-keskuksissa hoidetut kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtävät siirtyivät Itä-Suomen Aluehallintoviraston (AVI) hoidettavaksi. Taulukko 20. Etsivän nuorisotyön valtion rahoitus ELY-keskuksittain. ELY-keskus Lappi Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi Koko maa

22 Taulukko 21. Etsivän nuorisotyön saatavuus maakunnittain Maakunta Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Koko maa Taulukon 19 tiedot ovat vuotta 2013 koskevasta kyselystä, jonka mukaan Pohjois-Savossa on yksi kunta, jossa ei ole saatavilla etsivän nuorisotyön palveluja. Iisalmi on toteuttanut etsivää nuorisotyötä myös Vieremän osalta, mikä selittää yhden kunnan puuttumisen tilastosta. Pohjois-Savossa etsivään nuorisotyöhön kohdentui vuonna ,8 henkilötyövuotta. Lisäksi on 1,5 henkilötyövuoden resurssi Nuorten Palvelu ry:n toteuttamassa Etsivän nettityön hankkeessa. Ennaltaehkäisevän nuorisotyön resursseja on 1 henkilötyövuosi Rautavaaran Metsäkartanolla tapahtuvaan Nuotta-valmennukseen. Taulukko 22. OKM:n rahoittamat etsivän nuorisotyön henkilötyövuodet ELY-keskuksittain Ely-keskus Lappi ,5 23,55 26,35 26,35 Pohjanmaa ,5 73, Pohjois-Pohjanmaa , Pohjois-Savo ,5 43,40 48,15 46,8 Uusimaa 30 52,5 66,95 66,10 94,5 103,2 Varsinais-Suomi ,5 32,40 38,9 40,8 Koko maa ,5 231,95 272,45 345,9 364,15 20

23 3.2 Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret Tavoitetulla nuorella tarkoitetaan sitä, että etsivät nuorisotyöntekijät ovat käyneet nuoren kanssa keskustelua henkilökohtaisemmalla tasolla niin, että esimerkiksi nuoren tuen tarve on selvitetty. Taulukko 23. Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten määrä maakunnittain vuosina Maakunta muutos % Etelä-Karjala ,19 Etelä-Pohjanmaa ,12 Etelä-Savo ,78 Kainuu ,98 Kanta-Häme ,43 Keski-Pohjanmaa ,89 Keski-Suomi ,06 Kymenlaakso ,70 Lappi ,79 Pirkanmaa ,00 Pohjanmaa ,70 Pohjois-Karjala ,36 Pohjois-Pohjanmaa ,70 Pohjois-Savo ,10 Päijät-Häme ,08 Satakunta ,38 Uusimaa ,56 Varsinais-Suomi ,37 Koko maa ,77 21

24 Taulukko 24. Etsivän nuorisotyön vuosina tavoittamien nuorten sukupuolijakauma ELY-keskus N M N M N M N M N M N M Lappi Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi Koko maa Taulukko 25. Vuonna 2013 etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret ikäryhmittäin ja maakunnittain Maakunta - 15v v v v. Ei rek. tietoa Yhteensä Etelä-Karjala 10,87 55,25 30,76 3,13 0,00 100,00 Etelä-Pohjanmaa 2,65 66,75 27,11 3,37 0,12 100,00 Etelä-Savo 6,03 55,27 33,26 5,10 0,35 100,00 Kainuu 7,90 66,61 20,47 5,03 0,00 100,00 Kanta-Häme 2,11 65,09 25,09 3,51 4,21 100,00 Keski-Pohjanmaa 5,16 64,82 22,37 6,50 1,15 100,00 Keski-Suomi 4,27 61,53 29,41 4,79 0,00 100,00 Kymenlaakso 0,81 75,81 21,75 1,63 0,00 100,00 Lappi 24,74 50,52 20,43 3,41 0,90 100,00 Pirkanmaa 1,17 59,98 33,94 4,56 0,35 100,00 Pohjanmaa 1,54 68,62 26,15 3,38 0,31 100,00 Pohjois-Karjala 9,50 71,09 18,22 1,19 0,00 100,00 Pohjois-Pohjanmaa 7,32 60,91 25,61 4,79 1,37 100,00 Pohjois-Savo 11,62 55,87 23,63 3,07 5,81 100,00 Päijät-Häme 4,22 71,59 23,20 0,78 0,22 100,00 Satakunta 1,93 66,74 28,49 2,84 0,00 100,00 Uusimaa 8,43 53,08 18,84 2,40 17,25 100,00 Varsinais-Suomi 0,80 72,93 22,96 3,25 0,07 100,00 Koko maa 7,21 59,20 23,39 3,23 6,97 100,00 22

25 Taulukko 26. Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten toiminta tavoitettaessa, Pohjois-Savon alue v Toiminta tavoitettaessa Pohjois-Savo Peruskoulussa 159 Työssä käyvä 60 Työttömäksi ilmoittautunut työnhakija 255 Työtön, ei työttömäksi ilmoittautunut 141 Opiskelija 266 Sairaana 43 Eläkkeellä 6 Asevelvollisuus 16 Kotona (lastenhoito) 30 Kotoutumistoimenpiteessä 2 Muu 41 Ei tietoa 108 Yhteensä 1127 Suurin osa Pohjois-Savossa vuonna 2013 tavoitetuista nuorista oli työttömiä työnhakijoita (taulukko 24). Valtakunnallisesti etsivän nuorisotyön tavoittamissa nuorissa oli eniten työttömäksi ilmoittautuneita työnhakijoita sekä työttömiä, ei työttömäksi ilmoittautuneita nuoria. Taulukko 27. Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten koulutustausta Pohjois-Savossa Koulutustausta % Peruskoulussa 13,75 % Peruskoulu keskeytynyt 0,53 % Peruskoulu suoritettu 8,16 % Suorittamassa lukiota 5,15 % Lukio keskeytynyt 2,57 % Lukio suoritettu 0,35 % Ylioppilas 1,69 % Suorittamassa ammatillista perustutkintoa 14,82 % Keskeytynyt ammatillinen perustutkinto 35,76 % Ammatillinen perustutkinto suoritettu 6,83 % Keskeytynyt alempi korkeakoulututkinto 0,18 % Alempi korkeakoulututkinto suoritettu 0,09 % Muu 1,33 % Lähtömaassa suoritettu koulutus/tutkinto määrä 0,09 % Ei tietoa 8,70 % 23

26 Taulukko 28. Mitä kautta etsivän nuorisotyön nuoret tavoitettu, v Mitä kautta Pohjois-Savo Peruskoulun 8,3 Lukion 4 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen 27,8 Nuorisotyön 2,8 Työpajan 2,8 Sosiaalitoimen 13,2 Terveystoimen 3 Työ-ja elinkeinohallinnon 2,5 Puolustusvoimien (TimeOut) 2,7 Vanhempien/vanhemman yhteydenotto 2,4 Kaverien 0,9 Katutyön 1,1 Nuoren yhteydenotto sähköisenmedian kautta 2,1 Nuoren suoran yhteydenoton 18,9 Muuta 7,5 Yhteensä 100 Taulukko 29. Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten jatkotoimenpiteet v Nuorten tilanne Tavoitetut nuoret Toimenpiteissä Ei vielä toimenpiteitä Kieltäytynyt kokonaan Etelä-Karjala ,9 3,1 Etelä-Pohjanmaa ,6 20,4 4 Etelä-Savo ,9 23,3 9,8 Kainuu ,9 4,2 Kanta-Häme ,7 10,7 4,6 Keski-Pohjanmaa ,1 19,2 0,8 Keski-Suomi ,8 19 1,1 Kymenlaakso ,5 23,5 2 Lappi ,6 13 4,4 Pirkanmaa ,4 22,2 2,4 Pohjanmaa ,3 14,1 1,6 Pohjois-Karjala ,9 21,4 3,7 Pohjois-Pohjanmaa ,2 22,2 5,7 Pohjois-Savo ,5 32,8 5,7 Päijät-Häme ,4 15,3 9,3 Satakunta ,3 21 2,7 Uusimaa ,3 25,3 3,4 Varsinais-Suomi ,4 25,5 1,2 Koko maa ,2 3,8 24

27 3.3 Nuorten työpajatoiminta Nuorten työpajat tarjoavat harjoittelu- ja työpaikkoja alle 29-vuotiaille nuorille. Pohjois-Savon alueella toimii 10 nuorten työpajaa, jotka toimivat 13 kunnan alueella. Vuonna 2011 Pohjois-Savossa työpajatoimintaan osallistui 859 alle 29-vuotiasta henkilöä. Pajat ja niiden toimialueet on esitelty tarkemmin taulukossa 27. Taulukko 30. Pohjois-Savon alueen nuorten työpajat ja niiden toiminta-alueet Työpaja Iisalmen nuorison tuki/iisalmen kehypaja Kiuruveden kaupunki/kiuruveden Luotsi-paja Kuopion seudun Tukeva-työvalmennussäätiö Monitaitoset Ry Rautalammin kunnan työpaja Rautavaaran työraitti ry Sonkajärven Nuorisontuki Ry Suonenjoen Rivertech ry Heli ry, Warkop Vesannon työpaja Toimintakunnat Iisalmi Kiuruvesi Kuopio, Maaninka, Siilinjärvi, Leppävirta Pielavesi Rautalampi Rautavaara Sonkajärvi Suonenjoki Varkaus Vesanto Taulukko 31. Työpajalla valmentautujien lukumäärä vuonna 2011 Maakunta Nuoria (- 28) yhteensä Työpajalla valmentautujia yhteensä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Kaikki yhteensä Lähde: Erik Häggman/varsinais-Suomen ELY-keskus 25

28 Pohjois-Savon alueen nuorten työpajojen toiminaan myönnettiin vuonna 2012 valtionavustusta yhteensä euroa. Alkuvuodesta myönnettyä avustusta sai yhteensä kymmenen työpajaa. Loppuvuodesta 2012 myönnettiin valtionavustusta nuorten työpajatoimintaan Pohjois-Savon alueella yhteensä euroa kolmelle eri pajalle. Valtionavustuksella on tarkoitus purkaa jonoja nuorten työpajatoimintaan pääsemiseksi lisäämällä työpajoille nuorten valmentajia. Vuoden 2013 toukokuuhun mennessä ELY-keskus on myöntänyt kymmenelle nuorten pajalle valtionavustusta yhteensä euroa. 26

29 4 Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto Vuonna 2011 voimaan astuneen nuorisolain myötä kuntien on järjestettävä alueellaan nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Laki ei velvoita jokaista kuntaa perustamaan oma verkostoa vaan kunnat voivat myös koota yhteisen verkoston. Lain mukaan verkostoon tulee kuulua edustajat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimesta sekä työ- ja poliisihallinnosta. Verkostoon voi myös kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Pohjois- Savossa verkostoon kuuluu lain määrittelemien tahojen lisäksi esimerkiksi liikuntatoimen, vapaaehtoisjärjestöjen, seurakunnan sekä työnantajien edustajia. Verkoston tehtävät koskettavat kaikkia kunnassa asuvia alle 29-vuotiaita nuoria, eikä siinä käsitellä yksittäistä nuorta koskevia asioita. Lain mukaan verkoston tulee toimia vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Sen tehtäviä ovat mm. nuorten kasvu- ja elinoloja koskevien tietojen koonti, nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittaminen sekä nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon edistäminen. Kuvassa 7 on esitetty alkuvuoden 2013 tilanne ohjaus- ja palveluverkostojen kattavuudesta Pohjois-Savossa. Verkosto toimii Pohjois-Savossa 18 paikkakunnalla. Kahdella kunnalla on yhteinen verkosto. Alueella on kolme kuntaa, joihin nuorten ohjaus- ja palveluverkosto on valmisteilla. Kuva 8. Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston kattavuus Pohjois-Savossa alkuvuodesta

30 5 Opiskelu ja opiskelupaikat 5.1 Alueen oppilaitokset/opiskelijamäärät Taulukko 32. Pohjois-Savon peruskoulut, lukiot ja ammatilliset oppilaitokset pois lukien peruskoulut, joissa vain vuosiluokat 1-6 Peruskoulut, vuosiluokat 7-9 Peruskoulut, vuosiluokat 1-9 Lukiot Ammatilliset oppilaitokset Pohjois-Savon maakunta Iisalmi Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio Lapinlahti Leppävirta Maaninka Nilsiä Pielavesi Rautalampi Rautavaara Siilinjärvi Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Varkaus Vesanto Vieremä Lähde: Tilastokeskus 28

31 Taulukko 33. Pohjois-Savossa vuonna 2012 alkaneet oppisopimukset koulutusalan ja tutkintolajin mukaan Tutkintolajit yhteensä Ammatillinen peruskoulutus Ammattitutkinnot Erikoisammattitutkinnot Koulutusalat yhteensä Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yht.tiet. liiketal., hall.ala Luonnontieteiden ala.... Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sos., terveys- ja liikunta-ala Matk., ravitsemis- ja tal.ala Lähde: Tilastokeskus 5.2 Opintojen keskeyttäminen Pohjois-Savon alueella tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäminen oli lukuvuonna hieman vähäisempää kuin maassa keskimäärin. Ainoa poikkeus on ammattikorkeakouluopinnot, jossa keskeytti kyseisenä lukuvuonna 7,1 % tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista. Tilastoista ei käy ilmi, minkä ikäisiä keskeyttäjät ovat, joten keskeyttäneiden joukossa voi olla myös nuorisotakuun ikärajauksen ulkopuolelle jääviä henkilöitä. Taulukko 34. Opinnot kokonaan keskeyttäneet opiskelijat lukuvuonna Koko maa Pohjois-Savo Koulutussektorit yhteensä 5,5 5,2 Lukiokoulutus 1,5 1,8 Ammatillinen koulutus 7,8 8 Ammattikorkeakoulukoulutus 6,4 5,9 Yliopistokoulutus 5,4 3,2 Lähde: Tilastokeskus Pohjois-Savossa on meneillään kaksi opintoihin kiinnittymisen edistämiseen ja keskeyttämisen ennaltaehkäisyyn tähtäävää hanketta, Kunnolla ammattiin ja TATU-Tartu tutkintoon. Molempien hankkeiden toteuttajatahona toimii Savon ammatti- ja aikuisopisto. Tartu tutkintoon -hankkeella on toimintaa sekä Kuopiossa, Iisalmessa (Ylä-Savon ammattiopisto) ja Pieksämäellä (koulutuskeskus Agricola). Kunnolla ammattiin hanke toimii Varkaudessa. Tarkempia tietoja kaikista Pohjois-Savon alueella toimivista nuorten hankkeista on liitteissä yksi sekä kaksi. 29

32 Liitteet Liite 1. Pohjois-Savon alueen nuoriin kohdistuvat ESR-rahoitteiset hankkeet ohjelmakaudelta Listauksessa on huomioitu hankkeet, joiden pääasiallinen kohderyhmä ovat nuoret. Alla esiteltyjen hankkeiden lisäksi alueella toimii mm. yrittäjyyteen liittyviä hankkeita, joiden yhtenä kohderyhmänä ovat nuoret. Hankkeiden kuvaus RR-tietopalvelusta, jos muuta ei ole mainittu. S10053 Esteetön opintopolku työelämään Hankkeen tavoitteena oli tukea opiskelijoiden hyvinvointia ja tuottaa mukana oleville korkeakouluille esteettömyyden toimenpideohjelma. Toimenpideohjelman tavoitteena oli sisältää ne toiminnat ja tehtävät, jotka liittyvät fyysiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen sekä kielelliseen esteettömyyteen. Hankkeen tavoitteena oli tukea yhteistyökumppaneiden työyhteisöjen esteettömyysselvityksiä ja toimenpiteitä esteettömyyden poistamiseksi. Hankkeen tuloksena tuotettiin esteettömyyden toimenpideohjelma, joka sisältää fyysisten esteiden poistamisen suunnitelman sekä malleja tunnistamaan ja huomioimaan kulttuurisia, kielellisiä ja sosiaalisia esteitä. Hankkeessa syntyi hyviä käytäntöjä joustavaan opiskeluun, opintojen ohjaukseen, opetusmenetelmiin ja työelämään. Opintopsykologitoiminnan ja opiskelutulkkauksen (esim. etä-tulkkauksen) mallintaminen lisäsivät erilaisten henkilöiden tasa-arvoa opiskelussa ja työelämässä. Tuloksena syntyi monimediaista materiaalia esteettömyyden eri osa-alueilta, jota voidaan käyttää opetuksessa, ohjauksessa, työyhteisöjen koulutuksessa ja perehdytyksessä sekä itsenäisessä opiskelussa. Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä S10897 Savon nuorisotiedotus Savon nuorisotiedotusprojektin tavoitteena oli luoda Savon alueelle yhtenäinen ja kattava, hyvin nuoria tavoittava nuorisotiedotusverkosto. Tarjosimme alueen nuorille tasa-arvoiset nuorten tieto- ja neuvontapalvelut asuinpaikasta riippumatta. Toimivan internetportaalin ( fyysisen tiedotuksen sekä muun tiedotustoiminnan avulla tavoitimme ja pystyimme palvelemaan myös syrjäseutujen nuoria. Liitimme portaaliin nuorten kuulemiseen liittyvän osion (Aloitekanava.fi), jonka kautta nuoret voivat ottaa kantaa alueensa asioihin. Projektissa kokeiltiin uudenlaista fyysisen tiedotuksen mallia, jonka avulla nuoria pyritään tavoittamaan kouluympäristön kautta ja tiivistämään näin myös kunnallisen nuorisotyön ja koulujen välistä yhteistyötä. Projektin tavoitteena oli yhdessä alueella toimivien oppilaanohjaushankkeiden ja opinto-ohjaajien kanssa lisätä vapaa-aikasektorin ja oppilaitosten välistä yhteistyötä sekä saada opintojenohjausta myös nuorten vapaa-aikaan ja heidän vanhempienkin tavoitettavaksi. Kokeilemme nettinuorisotalotoimintaa Savon alueella ja selvitämme mahdollisuuksia integroida toiminta nuorisotyön peruspalveluihin alueellisena yhteistyönä. Koulutuksen avulla saimme Savon alueen nuorisotyöntekijöille perustiedot nuorisotiedotuksesta. Ajatuksena on madaltaa raja-aitoja nuorisotiedotuksen ja perinteisen nuorisotyön välillä. 30

33 Toteuttaja: Kuopion kaupunki Hanke toimi myös Etelä-Savon alueella S11178 Nuorille töitä Projektin toiminta-alueena oli Pohjois-Savon alua. Projektilla haettiin toimintamalleja, joilla hillittiin ammatillisen koulutuksen saaneiden alle 30-vuotiaiden nuorten työttömyyden kasvua ja huolehdittiin ammattiin koulutettujen nuorten työmarkkinakelpoisuuden ja osaamisen ylläpitämisestä. Projektin keskeisiä toimenpiteitä oli työnhakuklubitoiminnan tehostaminen ja kehittäminen tukemaan aktiivista työnhakua ja nopeaa työllistymistä. Klubitoiminta oli tarkoitus juurruttaa pysyväksi toimintamalliksi jokaiseen TEtoimistoon Pohjois-Savon alueella. Hankkeseen osallistuville nuorille rakennettiin yhdessä nuoren kanssa työllistymispolku, johon oli mahdollista liittää työelämävalmennuksen lisäksi palkkatuki, työvoimakoulutus tai omaehtoinen koulutus sekä oppisopimus. Nuoria kannustettiin hakeutumaan yritysvalmennukseen. Tavoitteena oli, että hankkeeseen osallistuneista 50% työllistyy pysyvään tai määräaikaiseen työsuhteeseen joko palkkatuella tai ilman. Niitä jotka eivät työllistyneet palkkatyöhön, ohjattiin täydennys- tai jatkokoulutukseen. Työpaikkoja etsittiin ensisijaisesti pienistä yrityksistä. Tavoitteena oli mm. etsiä vähintään 20 yksinyrittäjää, jotka palkkasivat hankkeen kautta ensimmäisen työntekijän. Ammattitaidon ylläpitämistä ja työkokemuksen saamista tuettiin työharjoittelulla ja työelämävalmennuksella. Projektin tärkein tulos oli Pohjois-Savon TE-toimistoon ostopalveluna hankitun työnhakuklubin nivoutuminen kiinteäksi osaksi koulutettujen nuorten asiakasprosessia. Klubit toimivat edelleen ja kokemukset ovat olleet hyviä. Yli 50 % hankkeeseen osallistuneista nuorista työllistyi hankkeen aikana ja osallistujamäärä ylitti alkuperäisen tavoitteen. Toteuttaja: Pohjois-Savon ELY-keskus S11470 Lähde voimaa matkalle Projektin taustalla on tarve vähentää vuotiaiden nuorten, nuorten aikuisten ja nuorten huoltajien pikkulapsiperheitä uhkaavia tai niissä jo olevia sosiaalista syrjäytymistä aiheuttavia tekijöitä. Hankekuntien palvelutuotanto on ajautumasssa kestämättömään tilanteeseen, kun sosiaaliseen syrjäytymiseen on puututtu liian reaktiivisesti. Arvioiden mukaan esimerkiksi vuotiaista ainakin 10 prosenttia on vaarassa syrjäytyä. Merkittävänä ongelmana on nähty myös kuntien keskinäinen sekä muiden palveluntuottajien kanssa tekemä vähäinen yhteistyö. Projektin kohderyhmä: 1) Nuoret ja nuorten huoltajien perheet, joilla/joissa on: mielenterveys- tai päihdeongelmia peli- tai muita riippuvuuksia vajaakuntoisuutta tai heikkolahjaisuutta pitkittynyttä tarvetta toimeentulotukeen asunnottomuutta hyvin nuoret (alle 20- vuotiaat) huoltajat perusopetuksen päättäviä tai toisen asteen opinnot keskeyttäneitä riskiryhmään lukeutuvat vankilassa olevat tai sieltä juuri vapautumassa olevat nuoret 31

34 2) Käytännön toteutuksessa ja kehitystoiminnassa osallistujakuntien, kuntayhtymien tai yhteistoiminta-alueiden henkilöstö soveltuvin osin 3) Kolmannen sektorin työntekijät ja vapaaehtoistoimijat, mm. päihde- ja mielenterveysjärjestöistä, seurakunnista sekä nuoriso- ja vapaaehtoisjärjestöistä 4) Alueen työnantajat 5) Muut yhteistyötahot, joista keskeisimpiä ovat paikalliset työvoimaviranomaiset sekä Kela Projektissa mallinnetaan ja kehitetään kansallisin ja ulkomaisten kehittämiskumppanuuksin sekä omana kehitystyönä syrjäytymistä vähentäviä toimintamalleja ja palvelukokonaisuuksia. Uutta toimintakulttuuria kehitetään ennaltaehkäisevään sekä inhimillisesti ja taloudellisesti kestävään viranomaisten ja kolmannen sektorin organisoimaan palvelutuotantoon yhdessä nuorten, nuorten perheiden ja työnantajien kanssa. Kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyöprosesseja muutetaan moniammatillisiksi, saumattomiksi ja asiakaslähtöisiksi niin, että syrjäytymisuhkaan pystytään puuttumaan varhain ja tehokkaasti. Kehittämiskumppanuuksin ja hankkeen aikana tehtävän oman kehittämistyön avulla tuotetaan ja vakiinnuttaan ns. parhaita kansallisia ja kansainvälisiä käytänteitä osaksi hankekuntien palvelutuotantoa. Lopputuloksena nuoret integroituvat yhteiskuntaan ja sisäistävät riittävät elämänhallinnan taidot ja ns. terveet elämäntavat. Syrjäytymisuhassa elävien nuorten määrä tippuu nykyisestä 12 prosentista kuuteen prosenttiin. Palveluntuottajien ryhmätasoiset toiminnot tehostuvat, niiden vaikuttavuus paranee ja ne saadaan sekä taloudellisesti että toiminnallisesti kestävälle pohjalle. Yksilötasoisen palveluiden määrä vähenee samanaikaisesti. Hanke toteutetaan Siihen osallistuvat Siiliset-yhteistoiminta-alueen kunnat, Ylä-Savon sotekuntayhtymän kunnat, Kuopion kaupunki sekä Lapinlahden, Varpaisjärven ja Tuusniemen kunnat. Hanketta hallinnoi Siilinjärvi. Toteuttaja: Siilinjärven kunta/perusturvatoimiala S11785 Kunnolla ammattiin Hankkeen tehtävänä on kehittää tehostetun ohjauksen mallia toisen asteen opintoihin kiinnittymisen tueksi sekä luoda alueelliset toimintakäytännöt peruskoulun päättävien ja päättäneiden nuorten jatko-opintoihin ohjautumiseen ja opiskelukyvyn moniammatilliseen tukemiseen. Hankkeen kohderyhmänä ovat nuoret, joiden opiskelukyky ei ole riittävä opintoihin ohjautumiseen ja kiinnittymiseen, vaan he tarvitsevat yksilöllisen toimintasuunnitelman ja tehostettua ohjausta tarvitsemansa tuen saamiseen ja tutkinnon suorittamiseen. Yleisiä opiskelukyvyttömyyden syitä ovat erilaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä elämän hallinnan vaikeudet. Tuen tarve on usein tunnistettu ennen jatko-opintoihin hakeutumista, mutta tiedot ja toimintakäytännöt tuen tarpeen siirtämiseksi ja järjestämiseksi ovat sattumanvaraisia. Hankkeen kohderyhmänä ovat myös nuorten palveluverkostot, joihin kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon, nuorisotyön, sivistystoimen ja työpajojen toimijat sekä hankkeeseen osallistuvien oppilaitosten ohjaus- ja opiskelijahuoltohenkilöstö. Hankkeessa kehitetään ja vakiinnutetaan tehostetun ohjauksen malli, jonka tavoitteena on saattaa ja kiinnittää nuoret opintoihin. Tehostetun ohjauksen malli ulottuu yksittäisen opiskelijan ohjaamisesta opetushenkilöstön ja nuorten palveluverkoston ohjausosaamiseen ja -menetelmiin. Hankkeessa kokeillaan mm. koulutustakuun toteuttamisen mahdollisuutta ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen sekä avomuotoisen kuntoutuksen mahdollisuutta osana opiskelijan opintoja. Hankkeessa pilotoidaan koulutuksen järjestäjän ja alueen palveluntuottajien mahdollisuuksia yhteistyössä tukea opiskelijoiden vapaa-aikaa ja elämänhallintaa. Hankkeen aikana rakennetaan ja vakiinnutetaan uusia yhteistyö- ja palvelumalleja sekä juurrutetaan olemassa olevia hyviä käytäntöjä sosiaali- ja terveystoimen, nuorisotyön, työpajojen ja oppilaitosten välille, osiksi kuntien ja koulutuksen järjestäjien suunnitelmia. Niiden avulla nuorten ohjaaminen palveluiden piiriin helpottuu, palveluista tiedottaminen tehostuu, ja riski koulutuksen keskeytymiselle ja 32