Oheismateriaali 27 M.valt. 3/ Häme-ohjelma. Seurantaraportti 2015

Transkriptio

1 Oheismateriaali 27 M.valt. 3/ Häme-ohjelma Seurantaraportti 2015

2 Häme-ohjelman seuranta Tässä raportissa kuvataan Häme-ohjelman toteuttamista ja toteutumista. Maakunnan tilan kehittymisestä ja Häme-ohjelman toteutumisesta annetaan säännöllisesti seurantaraportti maakuntavaltuustolle sekä ohjelmaa toteuttaville yhteistyökumppaneille. Seurannan perusteella tehdään tarvittavia muutoksia ohjelman painotuksiin ja toteutukseen. Häme-ohjelmalle laaditaan vuosittain toimeenpanosuunnitelma, jossa esitetään keskeisimmät toteutettavat hankkeet ja niiden rahoitus. Toimeenpanosuunnitelma laaditaan yhteistyössä kuntien, seutujen, ELY-keskusten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Häme-ohjelmassa asetetaan määrällisiä tavoitteita sekä pitkällä tähtäimellä aina vuoteen 2040 että maakuntaohjelmakaudelle

3 Häme-ohjelma Häme-ohjelma on Kanta-Hämeen tulevaisuuden tekemisen strateginen ohjelma Häme-ohjelma sisältää maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman Maakunta on valmistellut ohjelman yhtenä prosessina Hämeen liiton johdattelemana Maakuntavaltuusto hyväksyi Häme-ohjelman marraskuussa Tavoitteena on toteuttaa sekä suuria kehittämisen kokonaisuuksia että pienempiä, ketteriä täsmätoimia. Niiden toteuttamiseksi kootaan voimavaroja kunnista, maakunnasta, valtiolta, Euroopan unionista sekä yritysmaailmasta. Häme-ohjelman tavoitteet Ihmiset tahtovat ja voivat tehdä työtä, asua ja viihtyä Hämeessä Maakunnan vakaa ja kestävä talous Yritysten kilpailukyvyn parantuminen Osaamisen vahvistuminen Työllisyys ja hyvinvointi Hyvä ympäristön tila

4 Häme-ohjelman kärjet ja valinnat 1. Kasvukäytävät ja saavutettavuus 2. Monipuolinen asuminen ja hyvinvointi 3. Biotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö 4. Valmistavan teollisuuden mahdollisuudet 5. Kansainvälistyminen ja vetovoima perustuvat Hämeen aitoihin vahvuuksiin sisältävät todellista kasvu- ja kehityspotentiaalia ovat maakunnan yhteisiä ovat hankkeistettavissa

5 Häme-ohjelman rahoitus ja hankkeistus Maakunnan kehittämisrahalla on viimeksi rahoitettu pienehköjä ideahankkeita, joiden tavoitteena on hyödyntää laajempia rahoituskokonaisuuksia. Pienehköjä hankkeita voidaan vielä rahoittaa, vaikka maakunnan kehittämisrahaa ei enää tule käyttöön. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) rahoituksen myötä saattaa jatkossa avautua uusia mahdollisuuksia Kaksi ensimmäistä EAKR-hakukierrosta on toteutettu Ohjelmakauden kolmas EAKR-haku toteutetaan keväällä Teemoina on erityisesti kiertotalous, mutta myös kansainvälistyminen, digitalisaatio, asumisen innovaatiot, Suomen kasvukäytävä sekä pk-yritysten toimintaedellytykset. Kanta- Hämeen hankkeille on käytettävissä 2016 yhteensä noin miljoona euroa EAKR- ja valtion rahoitusta. Maaseudun kehittämisohjelman rahoitusta on haettavissa syksyllä Maaseutuohjelman toteuttamisen painopisteitä Kanta-Hämeessä ovat biotalous, ruokaketju, metsä, matkailu ja asuminen. Kanta-Hämeen toimijat osallistuvat kolmeen alueiden väliseen Interreg-ohjelmaan: Keskisen Itämeren ohjelma (Central Baltic), Itämeren alueen ohjelma (Baltic Sea Region) sekä koko Euroopan kattava Interreg Europe. Muita rahoituslähteitä hyödynnetään aktiivisesti

6 Häme-ohjelmaa toteuttavia hankkeita Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan perustuva aiesopimus allekirjoitettiin syyskuussa Liikennehankkeiden ja edunvalvonnan perusasiakirja. Suomen kasvukäytävän (HHT) kehittämiskokonaisuus; edunvalvonta, älyliikennejärjestelmät, matkaketjut, asemanseudut ja liikenteen ekosysteemi kasvualustana palveluille ja innovaatioille. Kuntien ja maakuntien rahoitus on varmistettu 2017 saakka. Kasvukäytäväsopimuksen valmistelu. Helsinki-Forssa-Pori -kehityskäytävän tulevaisuuden tiekartan laatiminen. Valmisteilla VT 2:n liikenneturvallisuuden ja välityskyvyn parantaminen ja palvelutason nostaminen. Työ eteni , mutta edelleen tarpeita: kiireellisin kohde on Forssan eteläpuolella oleva tieosuus Loukku-Häiviä. Keskeisimpiä edunvalvontakohteita. Arolammin eritasoliittymän rakentaminen. Käynnissä valtion, kaupungin ja yksityisen sektorin yhteishankkeena. Helsinki-Riihimäki -radan kapasiteetin lisääminen ja varautuminen maankäytöllisesti neljään raiteeseen Riihimäeltä pohjoiseen. Riihimäen kolmioraide ja asemajärjestelyt. Alkurahoitus sisältyy valtion budjettiin Suunnitteluhankkeita: VT 10 Hämeenlinnan kohdalla, KT 54/VT10-12, Hämeenlinnan kaupunkiseudun rakennemalli ja kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

7 Häme-ohjelmaa toteuttavia hankkeita Engelinranta, monipuolinen asuinalue ja energiatehokkaita ja vaihtoehtoisia energiamuotoja. Hämeenlinnan kaupunki, suunnitteilla. Uutta asumista ja yritystoimintaa maakunta- ja kuntakaavoituksella. Käynnissä, maakuntakaavan kokonaisuudistus käynnistyy Luonnonvara-alan osaamiskeskittymän kehittäminen, yhteistyö Hämeen ammattikorkeakoulun, Luonnonvarakeskuksen sekä Helsingin yliopiston ja muiden toimijoiden kesken. Maakunnan kehittämisrahoitus Yhteisiä hankkeita on valmisteilla. Valkuaisosaamiskeskuksen kehittäminen. HAMK/LUKE, EAKR-hankerahoitus Envi Grow Park ja biojalostamo Forssan seudulle. Uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen, Merven bioenergiakeskus. Kestävä kiviaineshuolto. Hämeen liitto, Päijät-Hämeen liitto, Uudenmaan liitto, EAKRhankerahoitus , jatko mahdollisesti YM:n kärkihankkeena. Vanajavesi-keskuksen toiminta. Vanajavesi-säätiö, kuntien ja muiden tahojen rahoitus sekä hankkeet.

8 Häme-ohjelmaa toteuttavia hankkeita Ohutlevyteknologia ja teräsrakentaminen, teräsrakentamisen osaamiskeskittymä ja sitä vahvistavat teknologiahankkeet. HAMK, TTY, Linnan kehitys, SSAB, muut yritykset. Cleantech-klusteri, Etelä-Suomen cleantech-liiketoimintaohjelma. Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen hankekokonaisuus, EAKR-rahoitus. Digitalisaatio, hyödyntäjinä erityisesti pk-yritykset. HAMK, kehittämisyhtiöt. Digi Coach hanke, EAKR-rahoitus. Innovatiiviset julkiset hankinnat. Hämeen yrittäjät, käynnistynyt maakunnan kehittämisrahalla. Maakunnallinen Venäjän markkinointihanke, Linnan kehitys, FSKK, RTOY, Hämeen liitto, matkailuyritykset, rahoitus yhteensä , mm. maakunnan kehittämisrahaa. Kanta-Hämeen matkailun kehittämisen toimintatavan kokoaminen, toteutuu Brysselin ja Pietarin toimintojen vahvistaminen ja parempi hyödyntäminen. Russian Business Point hanke, EAKR-rahoitus. Kansainvälisen ohjelmarahoituksen hyödyntäminen maakunnan kärkialojen kehittämisessä, ensimmäiset hankkeet käynnistyvät Sibelius-juhlavuoden 2015 hyödyntäminen. Hämeenlinnan kaupunki ym.

9 Häme-ohjelmaa toteuttava edunvalvonta Maakuntavaltuusto linjasi Kanta-Hämeen edunvalvonnan kärkiasiat erityisesti uuden hallitusohjelman ja liikennepoliittisen selonteon valmisteluun. Maakunnan edunvalvonta on entistä määrätietoisempaa ja suunnitelmallisempaa. Maakuntaan koottu edunvalvontaverkosto toimii säännöllisesti ja aktiivisesti. Maakuntavaltuuston linjaukset edellyttävät lähivuosina erityisesti seuraavien asioiden huomioimista myös valtion toimenpiteissä: Kasvukäytävät keskiöön väylät kuntoon älykkäästi Osaamisperustaa on vahvistettava Lisää investointeja, työtä ja teollisuutta Edellytyksiä luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen parannettava Kanta-Häme tarjoaa hyvän alustan valtion toiminnoille Maakuntakaavoitus alueen omiin käsiin

10 Väestö ja sen muutokset Kanta-Häme on ollut viidenneksi vetovoimaisin maakunta väestönlisäyksen perusteella vuosien välillä. Kanta-Häme sai merkittävää väestönlisäystä ja muuttovoittoa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Vuonna 2012 sekä luonnollinen väestönkasvu että nettomaassamuutto kääntyivät negatiiviseksi, mutta väestönkasvu oli nettosiirtolaisuuden ansiosta positiivista vuoteen 2013 saakka. Vuonna 2014 kokonaisväestönmuutos oli jo negatiivista, ja sama trendi on jatkunut myös vuoden 2015 aikana. Kanta-Hämeen seutujen väliset erot vetovoimassa ovat merkittäviä; Forssan seudun asukasluku on laskenut ja Riihimäen ja Hämeenlinnan kasvanut, kahtena viime vuonna tosin vain vähän. Riihimäen seudun asukasluku kääntyi vuonna 2014 ensimmäisen kerran laskuun sitten vuoden Maakuntaan ja maakunnasta muutetaan erityisesti Uudellemaalle ja Pirkanmaalle. Tyypillinen Hämeestä ja Hämeeseen muuttaja on vuotias, joskin Hämeeseen muuttaa paljon myös yli 55-vuotiaita. Väestö ikääntyy myös Kanta-Hämeessä. Yli 65-vuotiaiden osuus vaihtelee kunnittain 18 ja 25 % välillä. Yli 65 osuus koko maakunnan väestöstä oli vuonna 2014 lähes 22 %. Vanhushuoltosuhde eli yli 64-vuotiaiden suhde työikäiseen väestöön on maakunnassa yli 0,35 ja se on noussut 2010-luvulla nopeasti. Koko maan vastaava luku on 0,31. Maakunnan ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on noin 5400, ja osuus on noin 3 % maakunnan määrästä. Nettosiirtolaisuus eli ulkomailta Kanta-Hämeeseen muuttaneiden määrä on kuitenkin viime vuosina ollut jo yli 500 henkilöä vuodessa, joskin vuonna 2014 se oli 380.

11 Väkiluku Väkiluku Kanta-Hämeessä ja ohjelmatavoite vuoteen tavoite Lähde: Tilastokeskus: Väestönkehitys

12 Väestönmuutos Kanta-Hämeessä ja 2015 tammi-syyskuu Tilastokeskus, Väestönmuutostilasto

13 Väkiluvun muutos, henkeä Kokonaisväestönmuutos Hämeen maakunnassa seuduittain ja tavoite vuodessa vuoteen 2015, 2017, 2020, 2030 ja tavoite / vuosi Forssan seutu Riihimäen seutu Hämeenlinnan seutu Häme Lähde: Tilastokeskus, väestönmuutokset

14 Väkiluvun muutos, henkeä Väestönmuutokset tekijöittäin Hämeessä ja keskimääräinen vuosittainen kehitys ajanjaksoilla , ja Luonnollinen väestönkasvu Nettomaassamuutto Nettosiirtolaisuus Lähde: Tilastokeskus, väestönmuutokset Keskimäärin vuodessa

15 Hämeenlinna Väestönlisäys keskimäärin vuodessa kunnittain Hämeessä vuosina , ja Hattula Janakkala Riihimäki Hausjärvi Loppi Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Lähde: Tilastokeskus

16 Väestön ikärakenne Kanta-Hämeessä ja * NAISET 2014* MIEHET 1990 NAISET 1990 MIEHET Tilastokeskus, väestön ikärakenne

17 lukumäärä Nettomaassamuutto Kanta-Hämeeseen muuttajien iän mukaan 1975,1980, 1985 ja Lähde: Tilastokeskus

18 yli 65 v. / v. Vanhushuoltosuhde Kanta-Hämeessä seuduittain ,450 0,400 0,350 0,300 0,250 0,200 0,150 0,100 0,050 Kanta-Häme Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu 0, Tilastokeskus, Väestörakennetilasto

19 Ulkomaalainen väestö %-osuus koko maasta Ulkomaalaistaustainen väestö (syntynyt ulkomailla) seuduittain Kanta- Hämeessä ja suhteellinen osuus koko maasta 4,8 4,4 4,0 3, Forssan seutu 3, Riihimäen seutu Hämeenlinnan seutu % koko maasta 2,8 2,4 2, ,6 1, , Tilastokeskus, Väestörakenne 0,4 0,0

20 Nettosiirtolaisuus Kanta-Hämeeseen iän mukaan v v v v v Tilastokeskus, Väestönmuutostilasto

21 Koulutustaso Tutkinnon suorittaneiden osuus on Kanta-Hämeessä maan keskiarvoa, keskiasteen tutkinnon suorittaneita enemmän ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita vähemmän. Maakunnista, joissa ei ole omaa yliopistoa, akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuus on korkein Kanta-Hämeessä. Tutkintoa vailla olevien vuotiaiden määrä on maakunnassa edelleen korkea, lähes 1700 eli 18,6 % ikäluokasta, ja se indikoi vakavasta syrjäytymisuhasta. Osuus on korkea myös valtakunnan keskiarvoon verrattuna.

22 %-osuus 15 vuotta täyttäneistä Keskiasteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä v Keskiasteen tutkinnon suorittaneet Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ,8 42,1 41,9 41,4 40, ,8 25,5 22,1 26,6 29, Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu Häme Koko maa Tilastokeskus, Koulutusrakenne

23 Osuus vuotiaista Keskiasteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vuotiaista v Keskiasteen tutkinnon suorittaneet Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ,1 48,2 49,4 47,3 44, ,7 33,2 29,8 34,9 38, Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu Häme Koko maa Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne

24 Tutkintoa vailla olevat %-osuus vuotiaista Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaat Kanta-Hämeessä seuduittan v , , Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat Tutkintoa vailla olevien osuus Kanta-Hämeen vuotiaista Tutkintoa vailla olevien osuus koko maan vuotiaista Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu 0 Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne

25 %-osuus Tutkinnon suorittaneiden osuus Kanta-Hämeessä vuotiaista ja ilman tutkintoa olevien osuus v. ikäryhmässä sekä tavoite* vuoteen keskiaste, % korkea-aste, % v. ilman tutkintoa, % ikäryhmästä Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne

26 Työllisyys ja työssäkäynti Työttömyysaste oli vuonna 2014 maakunnassa 1,4 %-yksikköä alle valtakunnan keskiarvon, mutta Forssan seutu on sen yläpuolella. Työttömyysaste kasvaa nyt kolmatta vuotta peräkkäin. Työttömyyden segregaatio eli naisten, yli 50-vuotiaiden sekä alle 25-vuotiaiden työttömyys on Kanta-Hämeessä suhteellisesti suurempaa kuin koko maassa Työllisyysaste uhkaa jäädä maakunnassa pysyvästi alle 70 %. Työpaikkojen määrä on myös vähentynyt ja oli vuonna 2014 vähemmän kuin kertaakaan vuoden 2005 jälkeen. Työpaikkaomavaraisuus on maakunnassa noin 90 %. Työpaikkoja vuonna 2013 oli 1720 eli 2,5 % edellisvuotta vähemmän. Forssan seudulla vähennys oli yli 3,7 %. Ulospendelöijiä maakunnassa oli vuonna 2012 yli 16300, suurin osa keskiasteen ja alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneita ja vuotiaita. Sisäänpendelöijiä on 7100 vähemmän ja heidän profiilinsa on hyvin samanlainen.. Maakunnasta käydään töissä erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla, lähes henkilöä. Maakuntaan tullaan töihin samoilta suunnilta sekä Pirkanmaalta. Taloudellinen huoltosuhde eli kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti, on Kanta-Hämeessä 138 ja hiukan koko maata korkeampi. Luku vaihtelee vuosittain ja oli samalla tasolla viimeksi vuonna Julkisen sektorin osuus työllisistä, noin 28 %, on maakunnassa koko maata suurempi. Forssan seudulla sen osuus on 22 %, Hämeenlinnan seudulla yli 31 % ja Riihimäen seudulla 24 %.

27 Työttömyysaste Työttömyysaste Hämeessä ja koko maassa ja tavoite** vuoteen 2040 % Riihimäen seutu Hämeenlinnan seutu Forssan seutu Häme Koko maa 21,5 19,0 16,5 14,0 11,5 10,0 10,2 11,0 9,0 6,5 7,7 7,3 8,8 8,0 7,8 7,8 6,1 5,2 4,0 Lähde: Hämeen TE-keskus, työttömyystilastot

28 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys Työttömyysaste työnvälitystilaston mukaan Kanta-Hämeessä seuduittain ja koko maassa vuonna sekä 2015 tammi-syyskuussa Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu Kanta-Häme Koko maa TEM, Hämeen ELY-keskus

29 Osuus kaikista työttömistä % Naisten, pitkäaikaistyöttömien, yli 50-vuotiaiden ja alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä v Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu Häme Koko maa naiset yli 50-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät alle 25-vuotiaat TEM, Hämeen TE-keskus

30 % Työttömyysaste, nuorten työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys Kanta- Hämeessä sekä tavoite* vuoteen Työttömyysaste, % Nuorten työttömyys, % Pitkäaikaistyöttömyys, % Lähde: TEM, Häme Ely-keskus

31 ** 2017** 2020** 2030** 2040** Työlliset ja työpaikat sekä työllisyysaste ja työpaikkaomavaraisuus Kanta-Hämeessä ja tavoite** vuoteen 2040 henkilöä Työlliset Työpaikat Työllisyysaste Työpaikkaomavaraisuus % Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

32 ** 2017** 2020** 2030** 2040** Työpaikat Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto Työpaikat Kanta-Hämeessä seuduittain ja tavoite** vuoteen 2040 Riihimäen seutu Forssan seutu KANTA-HÄME

33 Työssäkäynti Kanta-Hämeestä ja Kanta-Hämeeseen 2012 seuduittain Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Päijät-Häme Muu maa Ulospendelöinti Sisäänpendelöinti Ulospendelöinti Sisäänpendelöinti Ulospendelöinti Sisäänpendelöinti Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

34 Taloudellinen huoltosuhde Kanta-Hämeessä ja koko maassa 1990, 1995 ja Koko maa Kanta-Häme Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

35 200,0 Taloudellinen huoltosuhde maakunnittain v ,0 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

36 Yritystoiminta ja elinkeinorakenne Työpaikkojen määrä on viiden viimeisen vuoden aikana vähentynyt noin Voimakkainta vähennys on ollut Forssan seudulla. Elinkeinoittain vähennys on vuodesta 2008 kohdistunut lähes yksinomaan teollisuuteen ja alkutuotantoon. Maakunnan kolmen suurinta toimialaa ovat teollisuus, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Niiden osuus työpaikoista on yli 45 %. Koko maassa samat toimialat ovat myös suurimmat työllistäjät. Kanta-Hämeessä teollisuuden osuus on kuitenkin lähes 4 %-yksikköä suurempi kuin koko maassa. Yritystoimipaikkojen määrä kasvanut koko 2000-luvun ajan. Vaihtelu on ollut suurta, mutta keskiarvo vuodesta 2007, 223 toimipaikan nettolisäys vuosittain, on varsin hyvä. Aloittaneiden yritysten määrä vuosittain on vaihdellut yli 600 ja yli 1100 välillä. Seuduittain ei suurta muutosta ole. Taantuma koetteli Kanta-Hämeen yrityksiä pahimmin vuonna 2009, jolloin yritysten liikevaihto pieneni lähes 15 % edellisvuoteen. Vuonna 2013 liikevaihto pieneni myös, nyt noin 1,8 %. Koko maassa yritysten liikevaihto kasvoi hiukan. Muina vuosina liikevaihdon kasvu on ollut 5-10 %. Seuduittain vaihtelu on ollut huomattavan suurta. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuneet menot ovat maakunnassa hyvin pienet, viime vuosina M, joka on reilu 1 % koko maan vastaavasta. Julkinen sektori vastaa noin puolesta näistä menoista. Forssan seutu hyötyy näistä varoista eniten, erityisesti LUKE:n kautta. Vientiyrityksiä Kanta-Hämeessä oli vuonna , joka oli maakuntavertailussa kymmenenneksi suurin määrä. Viennin arvolla, 1277 M, mitattuna vastaava sijoitus on kahdestoista. Yritysten määrä riittäisi siis suurempaankin viennin arvoon.

37 * 2008 * 2009 * 2010 * 2011 * 2012* 2013 * Työpaikat Työpaikat elinkeinoittain Kanta-Hämeessä Yht Yht Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Tuntematon Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

38 Työpaikkakehitys Kanta-Hämeessä seuduittain Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

39 Työpaikkojen suhteellinen muutos elinkeinoittain , % (vuosi 2000 TOL 2002 mukaan ja 2013 TOL 2008 mukaan) Palvelut Jalostus Alkutuotanto 5,8 Forssan seutu -33,7-34,7 12,0 Riihimäen seutu -4,1-38,6 24,2 Hämeenlinnan seutu -11,3-29,9 17,5 Kanta-Häme -16,4-33,2 15,8 Koko maa -19,1-30,5 % Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

40 Suurimpien toimialojen %-osuus työpaikoista Kanta-Hämeessä ja koko maassa v.2013 Kanta-Häme v. 2013, yhteensä 45,35 % Koko maa v. 2013, yhteensä 41,93 % 16,84 16,86 16,75 13,15 C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 11,65 12,03 Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

41 Yritystoimipaikkojen lukumäärän kehitys seuduittain Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu *Vuodesta 2007 alkutuotannon toimiala on laajentunut käsittämään myös maa- ja metsätalouden toimipaikat. Maa- ja metsätalouden lisäyksen vaikutus Kanta-Hämeessä v oli 2283 toimipaikkaa. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri

42 * keskim. vuodessa yritysten nettolisäys Yritystoimipaikkojen nettolisäys Kanta-Hämeessä ja keskimäärin vuodessa (pl. maa- ja metsätalouden toimipaikat) *Vuodesta 2007 alkutuotannon toimiala on laajentunut käsittämään myös maa- ja metsätalouden toimipaikat Lähde: Tilastokeskus, StatFin

43 Aloittaneet Lopettaneet Aloittaneet Lopettaneet Aloittaneet Lopettaneet Aloittaneet Lopettaneet Aloittaneet Lopettaneet Aloittaneet Lopettaneet Aloittaneet Lopettaneet Aloittaneet Lopettaneet Aloittaneet Lopettaneet Aloittaneet Lopettaneet Aloittaneet Lopettaneet Aloittaneet Lopettaneet Aloittaneet Lopettaneet Aloittaneet Lopettaneet Aloittaneet Lopettaneet Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Kanta-Hämeessä seuduittain Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu Tilastokeskus, Yritystilasto

44 Yritysten liikevaihdon muutos % 15% 10% 5% 0% -5% -10% -15% -20% Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu Kanta-Häme Koko maa, vuodet TEM, ToimialaOnline

45 milj. %-osuus koko maasta Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Kanta-Hämeessä seuduittain ja Kanta- Hämeen osuus koko maan menoista Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu Kanta-Hämeen osuus koko maasta, % 2,5 2, , , , Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta 0,0

46

47 Aluetalous ja tulotaso BKT/asukas v oli Kanta-Hämeessä lähes ja kasvua edellisvuoteen oli 9 % eli enemmän kuin maassa keskimäärin. BKT:n suurin vuosimuutos tapahtui Maakunnassa mentiin edellisvuoteen verrattuna alaspäin yli 10 %, enemmän kuin maassa keskimäärin, ja erityisesti Hämeenlinnan seudulla pudotus oli suuri. Riihimäen seudulla taantuma ei vaikuttanut läheskään samassa mittakaavassa. Aidon kehityksen indikaattorin eli GPI-vertailun mukaan Kanta-Häme oli kolmanneksi paras maakunta. GPI eroaa BKT-mittarista siinä, että se painottaa myös ympäristön kuormitusta ja soveltuu erityisesti kestävän taloudellisen hyvinvoinnin kuvaamiseen. Kuntien verotulot/asukas ovat kasvaneet maakunnassa varsin tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Vuosi 2013 oli verotulojen kasvun osalta hyvä, kasvua edellisvuoteen oli 7,4 % eli enemmän kuin maassa keskimäärin. Forssan seudulla kasvu oli yli 9 %. Valtionosuudet/asukas olivat Hämeessä vuonna 2013 maan kolmanneksi alhaisimmat. Kuntien lainakanta on kasvanut maakunnassa ja koko maassa voimakkaasti 2000-luvulla. Keskimääräinen lainakanta/asukas vuonna 2013 oli maakunnassa oli 2727 ja koko maassa Forssan seudun kuntien lainakanta on selvästi alle keskiarvon eli 1745 eli lähes tuhat euroa alle koko maakunnan luvun. Kuntien vuosikate eli tulorahoitus, joka jää juoksevien menojen jälkeen jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin, on Kanta-Hämeessä koko 2000-luvun ollut koko maata pienempi, vuonna % koko maan keskiarvosta. Tämä selittää osaltaan koko maata korkeamman lainakannan. Forssan seudulla vuosikate oli koko maata korkeampi. Veronalaiset tulot/tulonsaaja ovat kasvaneet tasaisesti maakunnassa ja seuduilla lähes koko 2000-luvun paria notkahdusta lukuun ottamatta. Koko maan keskiarvon alapuolella ollaan kuitenkin edelleen. Sen sijaan käytettävissä oleva tulo asuntokunnittain oli Kanta-Hämeessä maan viidenneksi korkein vuonna 2013 ja myös hiukan maan keskimäärää korkeampi.

48 indeksi 2000 = 100 BKT:n kehitys asukasta kohti ao. vuoden hinnoin Kanta- Hämeessä seuduittain ja koko maassa e Koko maa Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu Kanta-Häme * Lähde: Tilastokeskus, Aluetilinpito *

49 Muutos, % BKTn vuosimuutos markkinahintaan Kanta-Hämeessä ja koko maassa ,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-10,0-12,0 Kanta-Häme Koko maa Tilastokeskus, Aluetilinpito

50

51 Pohjois-Karjala Keski-Suomi Kanta-Häme Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Päijät-Häme Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Uusimaa Ahvenanmaa Kymenlaakso Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Aidon kehityksen indikaattori eli GPIvertailu maakunnittain v. 2012, reaalisin hinnoin Etelä-Savo Kainuu Lappi Satakunta TEM: raportti 17 / 2014 / as.

52 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTA Hämeenlinnan Kuntien verotulot ja valtionosuus asukasta kohti Kanta-Hämeessä seuduittain ja koko maassa Verotulot euroa/asukas seutukunta Riihimäen seutukunta Forssan seutukunta KOKO MAA / as. Tilastokeskus, Kuntien talous Valtionosuus euroa/asukas

53

54 / as. Kuntien lainakanta asukasta kohti Kanta-Hämeessä seuduittain ja koko maassa Kanta-Häme Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu Koko maa Tilastokeskus, Kuntien talous

55

56 / as Vuosikate asukasta kohti Kanta-Hämeessä seuduittain ja koko maassa Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu Kanta-Häme Koko maa Tilastokeskus, Kuntien talous

57

58 / tulonsaaja Valtionveronalaiset tulot tulonsaajaa kohti Kanta-Hämeessä seuduittain ja koko maaasa Kanta-Häme Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu Koko maa Tilastokeskus, StatFin

59

60 Rakentaminen ja aluerakenne Asuntorakentaminen Kanta-Hämeessä on hiipunut viime vuosikymmenen puolivälin huippuvuosista. Tämä seuraa asukasluvun kasvun hidastumista. Asuminen on yksi Häme-ohjelman painopisteitä. Kanta-Häme profiloituu hyvän arjen ja asumisen hyvinvointimaakuntana laajalla metropolialueella ja Suomen kasvukäytävällä. Maakunta hyödyntää ainutlaatuisia ympäristöjään kestävästi uuden liiketoiminnan kehitysalustoina. Asumista ja vapaa-ajan palveluita kehitettäessä luodaan yhä saavutettavampia ja houkuttelevampia kaupunki- ja maaseutuympäristöjä. Taajama-aste on Kanta-Hämeessä lähes 83 %. 17 % maakunnan väestä asuu siis taajamien ulkopuolella, koko maassa noin 14 %. Uuden aluetypologialuokituksen mukaisella ulommalla kaupunkialueella ja kaupungin kehysalueella asuva väestö on kasvanut Kanta-Hämeessä 2000-luvulla. Alueiden väkimäärä on yli 50 % koko maakunnan väestöstä. Ydin- ja harvaan asutulla maaseudulla asuu vain alle 2 % kantahämäläisistä.

61

62 Asuntojen rakennusluvat seuduittain Kanta-Hämeessä ja ennakkotieto 2014 Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu , 1-3 Lähde: Tilastokeskus nelj.*

63 Valmistuneet asunnot seuduittain Kanta-Hämeesä ja ennakkotieto 2014 Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu ) , 1-3 1) V:n 2005 alusta tilastossa on hyödynnetty muuttoilmoituksia: Rakennus luokitellaan valmistuneeksi, nelj.* mikäli siinä asutaan. Lähde: Tilastokeskus

64

65 Maakuntaohjelman seurantaraportin loppuun on koottu muutamia eri yhteistyökumppaneilta saatuja tilastoja ja graafeja. Tavoitteena on, että seurantaraportissa on jatkossa vuosittain myös eri toimijoilta saatuja, vaihtuvia ja eri teemoihin liittyviä tietoja. Tämänvuotiseen seurantaraporttiin on saatu tietomateriaalia Hämeen ammattikorkeakoululta, Hämeen ELY-keskukselta ja Luonnonvarakeskukselta.

66 HAMK:n ulkopuolinen tutkimus- ja kehitysrahoitus (1000 ) tot 09/2015 EU-rahoitus TEKES-rahoitus Muu ulkop TK

67 HAMK:ssa Kanta-Hämeen alueelle tehdyt opinnäytetyöt Yhteensä Hämeenlinna Forssa Riihimäki Janakkala Hattula Tammela Jokioinen Loppi Ypäjä Humppila Hausjärvi Yhteensä

68 Kanta-Hämeen pohjavesialueet

69 Pintavesien tila Hämeen ELY-keskuksen alueella

70 Puun hakkuukertymä Kanta-Hämeessä Hakkuukertymä 2014 Tukkipuu Kuitupuu Energiapuu (metsähake ja polttopuu runkopuusta) Yhteensä Maakunta Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä m 3 Kaikki omistajaryhmät yhteensä Koko maa Kanta-Häme Yksityismetsät Koko maa Kanta-Häme Lähde: Luke/Tilastopalvelut

71 Yksityismetsätalouden puuntuotannon tulot 2014 Yksityismetsätalouden puuntuotannon tulot, menot ja liiketulos 2014 Koko maa Kanta-Häme = TULOT Valtion tuki puuntuotantoon Kokonaiskustannukset Puuntuotannon investoinnit Metsien hallinto ym Liiketulos Tuloksia metsämaan hehtaarilta Tulot, /ha 120,9 237,2 - Kokonaiskustannukset, /ha 21,6 48,6 + Valtion tuki puuntuotantoon, /ha 4,4 3,4 Liiketulos, /ha 103,8 191,9 Liiketulos / Tulot, % 85,8 80,9 Lähde: Luke/Tilastopalvelut