Hämeen liiton julkaisu Häme-ohjelma Seurantaraportti 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hämeen liiton julkaisu 2014. Häme-ohjelma Seurantaraportti 2014"

Transkriptio

1 Hämeen liiton julkaisu 2014 Häme-ohjelma Seurantaraportti 2014

2 Häme-ohjelma Seurantaraportti 2014 Julkaisija: Hämeen liitto Niittykatu 5, Hämeenlinna puhelin (03) Yhteydet henkilökuntaan: sähköposti: Valokuvat: Elisa Putti, Pirjo Orava, Anni Levonen Hämeenlinna 2014

3 HÄME-OHJELMAN SEURANTARAPORTTI HÄME-OHJELMAN SEURANTA 4 HÄME-OHJELMA 4 HÄME-OHJELMAN TAVOITTEET 5 HÄME-OHJELMAN KÄRJET JA VALINNAT 5 HÄME-OHJELMAN RAHOITUS JA HANKKEISTUS 6 HÄME-OHJELMAA TOTEUTTAVIA HANKKEITA 7 HÄME-OHJELMAA TOTEUTTAVA EDUNVALVONTA 8 VÄESTÖ JA SEN MUUTOKSET 9 KOULUTUSTASO 15 TYÖLLISYYS JA TYÖSSÄKÄYNTI 18 YRITYSTOIMINTA JA ELINKEINORAKENNE 23 ALUETALOUS JA TULOTASO 29 RAKENTAMINEN JA ALUERAKENNE 36 3

4 HÄME-OHJELMAN SEURANTA Tässä raportissa kuvataan Häme-ohjelman toteuttamista ja toteutumista. Maakunnan tilan kehittymisestä ja Häme-ohjelman toteutumisesta annetaan säännöllisesti seurantaraportti maakuntavaltuustolle sekä ohjelmaa toteuttaville yhteistyökumppaneille. Seurannan perusteella tehdään tarvittavia muutoksia ohjelman painotuksiin ja toteutukseen. Häme-ohjelmalle laaditaan vuosittain toimeenpanosuunnitelma, jossa esitetään keskeisimmät toteutettavat hankkeet ja niiden rahoitus. Toimeenpanosuunnitelma laaditaan yhteistyössä kuntien, seutujen, ELY-keskusten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Häme-ohjelmassa asetetaan määrällisiä tavoitteita sekä pitkällä tähtäimellä aina vuoteen 2040 että maakuntaohjelmakaudelle Asukaslukua ja työllisyyttä kuvaavat indikaattorit on saatavilla ohjelmakauden alusta, vuodelta Muut tilastoaineistojen ajankohtaisuus lähestyy Häme-ohjelman laadinta-ajankohtaa. HÄME-OHJELMA Häme-ohjelma on Kanta-Hämeen tulevaisuuden tekemisen strateginen ohjelma. Maakuntavaltuusto hyväksyi Häme-ohjelman marraskuussa Häme-ohjelma sisältää maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman. Maakunta on valmistellut ohjelman yhtenä prosessina Hämeen liiton johdattelemana. Tavoitteena on muodostaa riittävän suuria, vaikuttavia kehittämisen kokonaisuuksia, joiden toteuttamiseksi kootaan voimavarat kunnista, maakunnasta, valtiolta, Euroopan unionista sekä yritysmaailmasta. HÄME-OHJELMAN TAVOITTEET Ihmiset tahtovat ja voivat tehdä työtä, asua ja viihtyä Hämeessä Maakunnan vakaa ja kestävä talous Yritysten kilpailukyvyn parantuminen Osaamisen vahvistuminen Työllisyys ja hyvinvointi Hyvä ympäristön tila 4

5 HÄME-OHJELMAN KÄRJET JA VALINNAT 1. Kasvukäytävät ja saavutettavuus 2. Monipuolinen asuminen ja hyvinvointi 3. Biotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö 4. Valmistavan teollisuuden mahdollisuudet 5. Kansainvälistyminen ja vetovoima Kärjet ja valinnat perustuvat Hämeen aitoihin vahvuuksiin sisältävät todellista kasvu- ja kehityspotentiaalia ovat maakunnan yhteisiä ovat hankkeistettavissa 5 Häme-ohjelma Seurantaraportti 2014

6 HÄME-OHJELMAN RAHOITUS JA HANKKEISTUS Häme-ohjelman tehtävänä on osoittaa Kanta-Hämeen kehittämisen suunta ja koota kaikki mahdolliset voimavarat sen toteuttamiseksi. Maakunnan kehittämisrahalla toteutettiin keväällä 2014 ideahaku, jonka avulla rahoitetaan neljää siemenhanketta, joilla rakennetaan laajoja Horizon-, Interrreg- tai Tekesrahoitteisia kokonaisuuksia. Hallituksen kehysriihipäätöksen mukaisesti uutta maakunnan kehittämisrahaa ei enää tule käyttöön. Maaseudun kehittämisohjelman rahoitus avautunee keväällä Maaseutuohjelman toteuttamisen painopisteitä Kanta-Hämeessä ovat biotalous, ruokaketju, metsä, matkailu ja asuminen. Kanta-Hämeen toimijat voivat osallistua kolmeen vuodenvaihteessa avautuvaan alueiden väliseen Interreg-ohjelmaan: Keskisen Itämeren ohjelma (Central Baltic), Itämeren alueen ohjelma (Baltic Sea Region) sekä koko Euroopan kattava Interreg Europe. Uuden ohjelmakauden ensimmäinen EAKR-haku avattiin kesällä Teemoina on erityisesti kasvukäytävät, biotalous, valmistava teollisuus ja kansainvälistyminen. Kanta- Hämeen hankkeille on käytettävissä 2014 yhteensä noin miljoona euroa EAKR- ja valtion rahoitusta. Hakemusten taso oli hyvä. Rahoituspäätökset tehdään joulukuussa. Rahoituksen niukentuessa osumatarkkuuden tulee olla entistäkin parempi. Rahoitusta on koottava ketterästi ja joustavasti, uusiakin lähteitä luovasti käyttäen. 6

7 HÄME-OHJELMAA TOTEUTTAVIA HANKKEITA Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan perustuva aiesopimus allekirjoitettiin syyskuussa Suomen kasvukäytävän (HHT) kehittämiskokonaisuus; edunvalvonta, älyliikennejärjestelmät, matkaketjut, asemanseudut ja liikenteen ekosysteemi kasvualustana palveluille ja innovaatioille. Kuntien ja maakuntien rahoitus kahdeksi vuodeksi. Helsinki Forssa Pori-kehityskäytävän tulevaisuuden tiekartan laatiminen. Valmisteilla Envi Grow Park ja biojalostamo Forssan seudulle. Uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen, Merven bioenergiakeskus. Kestävä kiviaineshuolto. Hämeen liitto, Päijät-Hämeen liitto, Uudenmaan liitto, hanke valmisteilla. Hevosklusteri, hevosalan osaamisen edistäminen ja markkinoinnin tehostaminen, kansainvälinen yhteistyö. Ypäjän Hevosopisto, ideahanke käynnissä. VT 2:n liikenneturvallisuuden ja välityskyvyn parantaminen ja palvelutason nostaminen. Työ eteni , mutta edelleen tarpeita: kiireellisin kohde on Forssan eteläpuolella oleva tieosuus Loukku Häiviä. Keskeisimpiä edunvalvontakohteita. Arolammin eritasoliittymän rakentaminen. Toteutuu valtion, kaupungin ja yksityisen sektorin yhteishankkeena. Helsinki Riihimäki-radan kapasiteetin lisääminen ja varautuminen maankäytöllisesti neljään raiteeseen Riihimäeltä pohjoiseen. Riihimäen kolmioraide ja asemajärjestelyt. Alkurahoitus sisältyy valtion budjettiin Vanajavesi-keskuksen toiminta. Vanajavesi-säätiö, kuntien ja muiden tahojen rahoitus sekä hankkeet. Ohutlevyteknologia ja teräsrakentaminen, teräsrakentamisen osaamiskeskittymä ja sitä vahvistavat teknologiahankkeet. HAMK, TTY, Linnan kehitys, SSAB, muut yritykset. Cleantech-klusteri, Etelä-Suomen cleantech-liiketoimintaohjelma. Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen hankekokonaisuus. Teollinen internet ja digitalisaatio, hyödyntäjinä erityisesti pk-yritykset. HAMK, kehittämisyhtiöt. Valmisteilla. Suunnitteluhankkeita: VT 10 Hämeenlinnan kohdalla, KT 54/VT10-12, Hämeenlinnan kaupunkiseudun rakennemalli ja kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Engelinranta, monipuolinen asuinalue ja energiatehokkaita ja vaihtoehtoisia energiamuotoja. Hämeenlinnan kaupunki. Suunnitteilla. Uutta asumista ja yritystoimintaa maakunta- ja kuntakaavoituksella. Käynnissä. Luonnonvara-alan osaamiskeskittymän kehittäminen, yhteistyö Hämeen ammattikorkeakoulun, MTT/Luonnonvarakeskuksen sekä Helsingin yliopiston kesken. Maakunnan kehittämisrahoitus Innovatiiviset julkiset hankinnat. Hämeen yrittäjät, ideahanke käynnissä. Maakunnallinen Venäjän markkinointihanke, Linnan kehitys, FSKK, RTOY, Hämeen liitto, matkailuyritykset, maakunnan kehittämisrahoitus kahdelle vuodelle, yhteensä Kanta-Hämeen matkailustrategian laatiminen, osana Venäjän markkinointihanketta. Brysselin ja Pietarin toimintojen vahvistaminen ja parempi hyödyntäminen. Kansainvälisen ohjelmarahoituksen hyödyntäminen maakunnan kärkialojen kehittämisessä. Valkuaisosaamiskeskuksen kehittäminen. HAMK/MTT, valmisteilla. Sibelius-juhlavuoden 2015 hyödyntäminen. Hämeenlinnan kaupunki ym. 7 Häme-ohjelma Seurantaraportti 2014

8 HÄME-OHJELMAA TOTEUTTAVA EDUNVALVONTA Maakuntavaltuusto linjasi Kanta-Hämeen edunvalvonnan kärkiasiat erityisesti uuden hallitusohjelman ja liikennepoliittisen selonteon valmisteluun. Maakunnan edunvalvonta on entistä määrätietoisempaa ja suunnitelmallisempaa. Maakuntaan koottu edunvalvontaverkosto toimii säännöllisesti ja aktiivisesti. Maakuntavaltuuston linjaukset edellyttävät lähivuosina erityisesti seuraavien asioiden huomioimista myös valtion toimenpiteissä: Kasvukäytävät keskiöön väylät kuntoon älykkäästi Osaamisperustaa on vahvistettava Lisää investointeja, työtä ja teollisuutta Edellytyksiä luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen parannettava Kanta-Häme tarjoaa hyvän alustan valtion toiminnoille Maakuntakaavoitus alueen omiin käsiin 8

9 VÄESTÖ JA SEN MUUTOKSET Kanta-Häme on ollut viidenneksi vetovoimaisin maakunta väestönlisäyksen perusteella vuosien välillä. Kanta-Häme sai merkittävää väestönlisäystä ja muuttovoittoa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Vuonna 2013 väestönlisäys oli positiivinen, mutta muuttovoitto maan sisältä negatiivinen. Väestölisäys viimeisen kahdeksan vuoden aikana on perustunut kokonaan maassamuuttoon ja siirtolaisuuteen. Kanta-Hämeen seutujen väliset erot vetovoimassa ovat merkittäviä; Forssan seudun asukasluku on laskenut ja Riihimäen ja Hämeenlinnan kasvanut, kahtena viime vuonna tosin vain vähän. Maakuntaan muutetaan Uudeltamaalta ja maakunnasta Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaalle. Tyypillinen Hämeeseen muuttaja on vuotias ja Hämeestä muuttaja vuotias. Väestö ikääntyy myös Kanta-Hämeessä. Yli 65-vuotiaiden osuus vaihtelee kunnittain 18 ja 25 % välillä. Vanhushuoltosuhde eli yli 64-vuotiaiden suhde työikäiseen väestöön on maakunnassa lähes 0,35 ja se on noussut 2010-luvulla nopeasti. Koko maan vastaava luku on 0,30. Maakunnan ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on noin 5000, ja osuus on vähäinen eli alle 2 % koko maan määrästä. Nettosiirtolaisuus eli ulkomailta Kanta-Hämeeseen muuttaneiden määrä on kuitenkin viime vuosina ollut jo yli 500 henkilöä vuodessa. 9 Häme-ohjelma Seurantaraportti 2014

10 10

11 Häme-ohjelma Seurantaraportti

12 12

13 Häme-ohjelma Seurantaraportti

14 14

15 KOULUTUSTASO Tutkinnon suorittaneiden osuus on Kanta-Hämeessä maan keskiarvoa, keskiasteen tutkinnon suorittaneita enemmän ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita vähemmän. Maakunnista, joissa ei ole omaa yliopistoa, akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuus on korkein Kanta-Hämeessä. Tutkintoa vailla olevien vuotiaiden määrä on maakunnassa lähes 1800, 19 % ikäluokasta, ja se indikoi vakavasta syrjäytymisuhasta. Osuus on korkea myös valtakunnan keskiarvoon verrattuna. 15 Häme-ohjelma Seurantaraportti 2014

16 16

17 Häme-ohjelma Seurantaraportti

18 TYÖLLISYYS JA TYÖSSÄKÄYNTI Työttömyysaste on maakunnassa alle valtakunnan keskiarvon, Forssan seutu on kärsinyt vuonna 2008 alkaneesta taantumasta eniten. Työttömyyden segregaatio eli naisten ja yli 50-vuotiaiden työttömyys on Kanta-Hämeessä suhteellisesti suurempaa kuin koko maassa Työllisyysaste uhkaa jäädä maakunnassa pysyvästi alle 70 % samalla kun työpaikkojen määrä on myös vähentynyt. Työpaikkaomavaraisuus on laskenut, ja kun työllisten määrä on noussut, tämä tarkoittaa sitä, että pendelöinti maakunnan ulkopuolelle on lisääntynyt. Ulospendelöijiä maakunnassa on yli , suurin osa keskiasteen ja alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneita ja vuotiaita. Sisäänpendelöijiä on noin vähemmän ja heidän profiilinsa on hyvin samanlainen. Maakunnasta käydään töissä erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla, yli henkilöä. Maakuntaan tullaan töihin samoilta suunnilta sekä Pirkanmaalta. Taloudellinen huoltosuhde eli työvoiman ulkopuolella olevien määrä suhteessa työllisten määrään on maakunnassa vielä varsin hyvä verrattuna koko maahan. Suhde on tosin noussut viimeisen viiden vuoden aikana. Julkisen sektorin osuus työllisistä, noin 28 %, on maakunnassa koko maata suurempi. Forssan seudulla sen osuus on 22 %, Hämeenlinnan seudulla yli 31 % ja Riihimäen seudulla 24 %. 18

19 Häme-ohjelma Seurantaraportti

20 20

21 Häme-ohjelma Seurantaraportti

22 22

23 YRITYSTOIMINTA JA ELINKEINORAKENNE Työpaikkojen määrä on viiden viimeisen vuoden aikana vähentynyt noin Voimakkainta vähennys on ollut Forssan seudulla. Elinkeinoittain vähennys on kohdistunut erityisesti alkutuotantoon, mutta määrällisesti suurin vähennys on jalostuksessa. Koko maassa sen vähennys on Kanta-Hämettä voimakkaampaa. Maakunnan kolmen suurinta toimialaa ovat teollisuus, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Niiden osuus työpaikoista on yli 45 %. Koko maassa samat toimialat ovat myös suurimmat työllistäjät. Kanta-Hämeessä teollisuuden osuus on kuitenkin lähes 4 %-yksikköä suurempi kuin koko maassa. Yritystoimipaikkojen määrä kasvanut koko 2000-luvun ajan. Vaihtelu on ollut suurta, mutta keskiarvo, 161 toimipaikan nettolisäys vuosittain, on varsin hyvä ja maakuntavertailussa seitsemänneksi korkein. Aloittaneiden yritysten määrä vuosittain on vaihdellut yli 600 ja yli 1100 välillä. Seuduittain ei suurta suhteellista muutosta ole. Taantuma koetteli Kanta-Hämeen yrityksiä pahimmin vuonna 2009, jolloin yritysten liikevaihto pieneni lähes 15 % edellisvuoteen. Muuten maakunnassa yritysten vuotuisen liikevaihdon kasvu on ollut 5-10 %. Seuduittain vaihtelu on ollut huomattavankin suurta. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuneet menot ovat maakunnassa hyvin pienet, viime vuosina M, joka on reilu 1 % koko maan vastaavasta. Julkinen sektori vastaa noin puolesta tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista. Forssan seutu hyötyy näistä varoista eniten, erityisesti MTT:n kautta. Vientiyrityksiä Kanta-Hämeessä oli vuonna , joka oli maakuntavertailussa kymmenenneksi suurin määrä. Viennin arvolla, 1277 M, mitattuna vastaava sijoitus on kahdestoista. Yritysten määrä riittäisi siis suurempaankin viennin arvoon. 23 Häme-ohjelma Seurantaraportti 2014

24 24

25 Suurimpien toimialojen %-osuus työpaikoista Kanta-Hämeessä ja koko maassa v Häme-ohjelma Seurantaraportti 2014

26 26

27 Häme-ohjelma Seurantaraportti

28 28

29 ALUETALOUS JA TULOTASO BKT/asukas v oli Kanta-Hämeessä noin 28000, maakunnista vain Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Kainuussa se oli vähemmän. Maakunnan suurehko pendelöinti selittää osan tästä, muussa maakunnassa eli lähinnä Uudellamaalla työssä käyvät tekevät BKT:nsä sinne. BKT:n suurin vuosimuutos tapahtui Maakunnassa mentiin edellisvuoteen verrattuna alaspäin yli 10 %, enemmän kuin maassa keskimäärin, ja erityisesti Hämeenlinnan seudulla pudotus oli suuri. Riihimäen seudulla taantuma ei koskenut läheskään samassa mittakaavassa. Aidon kehityksen indikaattorin eli GPI-vertailun mukaan Kanta-Häme oli kolmanneksi paras maakunta. GPI eroaa BKT-mittarista siinä, että se painottaa myös ympäristön kuormitusta ja soveltuu erityisesti kestävän taloudellisen hyvinvoinnin kuvaamiseen. Kuntien verotulot/asukas ovat kasvaneet maakunnassa varsin tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Seuduittain suurin muutos on tapahtunut Forssassa, jossa verotulot ovat koko maahan ja maakuntaan nähden vähentyneet. Valtionosuudet ovat seudulla sitten vastaavasti kasvaneet. Kuntien lainakanta on kasvanut maakunnassa ja koko maassa voimakkaasti 2000-luvulla. Keskimääräinen lainakanta/ asukas vuonna 2012 oli maakunnassa oli 2500 ja koko maassakin lähes Forssan seudun kuntien lainakanta on selvästi alle keskiarvon eli reilut Kuntien vuosikate eli tulorahoitus, joka jää juoksevien menojen jälkeen jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin, on Kanta-Hämeessä koko 2000-luvun ollut koko maata pienempi, vuonna 2012 vain 65 % koko maan keskiarvosta. Tämä selittää osaltaan koko maata korkeamman lainakannan. Veronalaiset tulot/tulonsaaja ovat kasvaneet tasaisesti maakunnassa ja seuduilla lähes koko 2000-luvun paria notkahdusta lukuun ottamatta. Koko maan keskiarvon alapuolella ollaan kuitenkin edelleen. Sen sijaan käytettävissä oleva tulo asuntokunnittain oli Kanta-Hämeessä kuudenneksi korkein vuonna 2012 ja se puolestaan oli maan keskimäärää korkeampi. 29 Häme-ohjelma Seurantaraportti 2014

30 30

31 Häme-ohjelma Seurantaraportti

32 32

33 Häme-ohjelma Seurantaraportti

34 34

35 Häme-ohjelma Seurantaraportti

36 RAKENTAMINEN JA ALUERAKENNE Rakentaminen Kanta-Hämeessä on hiipunut viime vuosikymmenen puolivälin huippuvuosista. Tämä seuraa asukasluvun kasvun hidastumista. Taajama-aste on Kanta-Hämeessä noin 80 %. Lähes 20 % maakunnan väestä asuu siis taajamien ulkopuolella, koko maassa noin 15 %. Asuminen on yksi Häme-ohjelman painopisteitä. Kanta-Häme profiloituu hyvän arjen ja asumisen hyvinvointimaakuntana laajalla metropolialueella ja HHT-käytävällä. Maakunta hyödyntää ainutlaatuisia ympäristöjään kestävästi uuden liiketoiminnan kehitysalustoina. Asumista ja vapaaajan palveluita kehitettäessä luodaan yhä saavutettavampia ja houkuttelevampia kaupunki- ja maaseutuympäristöjä. Uuden aluetypologialuokituksen mukaisella ulommalla kaupunkialueella ja kaupungin kehysalueella asuva väestö on kasvanut Kanta-Hämeessä 2000-luvulla. Alueiden väkimäärä on yli 50 % koko maakunnan väestöstä. Ydin- ja harvaan asutulla maaseudulla asuu vain alle 2 % kantahämäläisistä. 36

37 Häme-ohjelma Seurantaraportti

38 38

39 Häme-ohjelma Seurantaraportti

40 Hämeen liitto Regional Council of Häme Niittykatu 5, FI Hämeenlinna tel +358 (0)

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kärkiasiat 2014+ Maakuntavaltuuston linjaus 26.5.2014 erityisesti uuden hallitusohjelman ja liikennepoliittisen selonteon valmisteluun

Kanta-Hämeen kärkiasiat 2014+ Maakuntavaltuuston linjaus 26.5.2014 erityisesti uuden hallitusohjelman ja liikennepoliittisen selonteon valmisteluun Kanta-Hämeen kärkiasiat 2014+ Maakuntavaltuuston linjaus 26.5.2014 erityisesti uuden hallitusohjelman ja liikennepoliittisen selonteon valmisteluun MISSÄ NYT MENNÄÄN? Kanta-Häme osana laajaa metropolialuetta

Lisätiedot

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017 Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusmaalaisten toimijoiden saama rahoitus ja ennuste ohjelmakaudelle

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma STRATEGINEN MAAKUNTAOHJELMA 2014+ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Mikä on Häme-ohjelma Häme-ohjelma on Kanta-Hämeen tulevaisuuden tekemisen strateginen ohjelma. Maakunta valmistelee ohjelman yhtenä

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Hämeen liitto palveluksessanne

Hämeen liitto palveluksessanne Hämeen liitto palveluksessanne Hämeen liitto kehittää Kanta-Hämeen maakuntaa ja valvoo sen etua Suomessa ja maailmalla sekä ylläpitää Hämeen kesäyliopistoa. Hämeen liitto on kansanvaltaiseen päätöksentekoon

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme

Lisätiedot

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Suomalainen ruoka työllistää Näkemyksen taustaa 1990-91

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Hämeen liiton julkaisu 2014. Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016

Hämeen liiton julkaisu 2014. Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016 Hämeen liiton julkaisu 2014 Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016 Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016 Hyväksytty Kanta-Hämeen yhteistyöryhmässä 29.9.2014

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016

Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016 Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016 Hyväksytty Kanta-Hämeen yhteistyöryhmässä 29.9.2014 Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016 1 JOHDANTO... 3 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ...

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Hämeen liitto. Häme Region Häme Region. Seurantaraportti 2005. Hämeen maakuntaohjelma 2003-2006. Hämeen liiton julkaisu IA:24

Hämeen liitto. Häme Region Häme Region. Seurantaraportti 2005. Hämeen maakuntaohjelma 2003-2006. Hämeen liiton julkaisu IA:24 Hämeen liitto Häme Region Häme Region Hämeen maakuntaohjelma 2003-2006 Seurantaraportti 2005 Hämeen liiton julkaisu IA:24 1 HAUHO TUULOS KALVOLA HATTULA LAMMI HUMPPILA HÄMEENLINNA Hämeenlinnan seutu JOKIOINEN

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Hämeen liitto. Häme Region Häme Region. Seurantaraportti 2004. Hämeen maakuntaohjelma 2003-2006. Hämeen liiton julkaisu IA:23

Hämeen liitto. Häme Region Häme Region. Seurantaraportti 2004. Hämeen maakuntaohjelma 2003-2006. Hämeen liiton julkaisu IA:23 Hämeen liitto Häme Region Häme Region Hämeen maakuntaohjelma 2003-2006 Seurantaraportti 2004 Hämeen liiton julkaisu IA:23 1 HAUHO TUULOS KALVOLA HATTULA LAMMI HUMPPILA HÄMEENLINNA Hämeenlinnan seutu JOKIOINEN

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa 17 174 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 073 vähemmän (-10,8

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

Julkaisuluettelo IA YLEISJULKAISUT

Julkaisuluettelo IA YLEISJULKAISUT 1 Julkaisuluettelo IA YLEISJULKAISUT IA 32 Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2011 2012 2010 IA 31 Hämeen maakuntaohjelma 2011 2014 2010 IA 30 Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto. Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi

Päijät-Hämeen liitto. Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi RAKENNERAHASTO-OHJELMAT 2007-2013 Total financing* in regions (NUTS II) 5 186 M South 19,3% (1 003 M ) West

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Hämeen liitto. Häme Region Häme Region. Hämeen aluekehityksen seurantaraportti 2002. Hämeen liiton julkaisu IA:20

Hämeen liitto. Häme Region Häme Region. Hämeen aluekehityksen seurantaraportti 2002. Hämeen liiton julkaisu IA:20 Hämeen liitto Häme Region Häme Region Hämeen aluekehityksen seurantaraportti 2002 Hämeen liiton julkaisu IA:20 1 HAUHO TUULOS KALVOLA HATTULA LAMMI HUMPPILA HÄMEENLINNA Hämeenlinnan seutu JOKIOINEN FORSSA

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot