Hämeen liiton julkaisu Häme-ohjelma Seurantaraportti 2014

Transkriptio

1 Hämeen liiton julkaisu 2014 Häme-ohjelma Seurantaraportti 2014

2 Häme-ohjelma Seurantaraportti 2014 Julkaisija: Hämeen liitto Niittykatu 5, Hämeenlinna puhelin (03) Yhteydet henkilökuntaan: sähköposti: Valokuvat: Elisa Putti, Pirjo Orava, Anni Levonen Hämeenlinna 2014

3 HÄME-OHJELMAN SEURANTARAPORTTI HÄME-OHJELMAN SEURANTA 4 HÄME-OHJELMA 4 HÄME-OHJELMAN TAVOITTEET 5 HÄME-OHJELMAN KÄRJET JA VALINNAT 5 HÄME-OHJELMAN RAHOITUS JA HANKKEISTUS 6 HÄME-OHJELMAA TOTEUTTAVIA HANKKEITA 7 HÄME-OHJELMAA TOTEUTTAVA EDUNVALVONTA 8 VÄESTÖ JA SEN MUUTOKSET 9 KOULUTUSTASO 15 TYÖLLISYYS JA TYÖSSÄKÄYNTI 18 YRITYSTOIMINTA JA ELINKEINORAKENNE 23 ALUETALOUS JA TULOTASO 29 RAKENTAMINEN JA ALUERAKENNE 36 3

4 HÄME-OHJELMAN SEURANTA Tässä raportissa kuvataan Häme-ohjelman toteuttamista ja toteutumista. Maakunnan tilan kehittymisestä ja Häme-ohjelman toteutumisesta annetaan säännöllisesti seurantaraportti maakuntavaltuustolle sekä ohjelmaa toteuttaville yhteistyökumppaneille. Seurannan perusteella tehdään tarvittavia muutoksia ohjelman painotuksiin ja toteutukseen. Häme-ohjelmalle laaditaan vuosittain toimeenpanosuunnitelma, jossa esitetään keskeisimmät toteutettavat hankkeet ja niiden rahoitus. Toimeenpanosuunnitelma laaditaan yhteistyössä kuntien, seutujen, ELY-keskusten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Häme-ohjelmassa asetetaan määrällisiä tavoitteita sekä pitkällä tähtäimellä aina vuoteen 2040 että maakuntaohjelmakaudelle Asukaslukua ja työllisyyttä kuvaavat indikaattorit on saatavilla ohjelmakauden alusta, vuodelta Muut tilastoaineistojen ajankohtaisuus lähestyy Häme-ohjelman laadinta-ajankohtaa. HÄME-OHJELMA Häme-ohjelma on Kanta-Hämeen tulevaisuuden tekemisen strateginen ohjelma. Maakuntavaltuusto hyväksyi Häme-ohjelman marraskuussa Häme-ohjelma sisältää maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman. Maakunta on valmistellut ohjelman yhtenä prosessina Hämeen liiton johdattelemana. Tavoitteena on muodostaa riittävän suuria, vaikuttavia kehittämisen kokonaisuuksia, joiden toteuttamiseksi kootaan voimavarat kunnista, maakunnasta, valtiolta, Euroopan unionista sekä yritysmaailmasta. HÄME-OHJELMAN TAVOITTEET Ihmiset tahtovat ja voivat tehdä työtä, asua ja viihtyä Hämeessä Maakunnan vakaa ja kestävä talous Yritysten kilpailukyvyn parantuminen Osaamisen vahvistuminen Työllisyys ja hyvinvointi Hyvä ympäristön tila 4

5 HÄME-OHJELMAN KÄRJET JA VALINNAT 1. Kasvukäytävät ja saavutettavuus 2. Monipuolinen asuminen ja hyvinvointi 3. Biotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö 4. Valmistavan teollisuuden mahdollisuudet 5. Kansainvälistyminen ja vetovoima Kärjet ja valinnat perustuvat Hämeen aitoihin vahvuuksiin sisältävät todellista kasvu- ja kehityspotentiaalia ovat maakunnan yhteisiä ovat hankkeistettavissa 5 Häme-ohjelma Seurantaraportti 2014

6 HÄME-OHJELMAN RAHOITUS JA HANKKEISTUS Häme-ohjelman tehtävänä on osoittaa Kanta-Hämeen kehittämisen suunta ja koota kaikki mahdolliset voimavarat sen toteuttamiseksi. Maakunnan kehittämisrahalla toteutettiin keväällä 2014 ideahaku, jonka avulla rahoitetaan neljää siemenhanketta, joilla rakennetaan laajoja Horizon-, Interrreg- tai Tekesrahoitteisia kokonaisuuksia. Hallituksen kehysriihipäätöksen mukaisesti uutta maakunnan kehittämisrahaa ei enää tule käyttöön. Maaseudun kehittämisohjelman rahoitus avautunee keväällä Maaseutuohjelman toteuttamisen painopisteitä Kanta-Hämeessä ovat biotalous, ruokaketju, metsä, matkailu ja asuminen. Kanta-Hämeen toimijat voivat osallistua kolmeen vuodenvaihteessa avautuvaan alueiden väliseen Interreg-ohjelmaan: Keskisen Itämeren ohjelma (Central Baltic), Itämeren alueen ohjelma (Baltic Sea Region) sekä koko Euroopan kattava Interreg Europe. Uuden ohjelmakauden ensimmäinen EAKR-haku avattiin kesällä Teemoina on erityisesti kasvukäytävät, biotalous, valmistava teollisuus ja kansainvälistyminen. Kanta- Hämeen hankkeille on käytettävissä 2014 yhteensä noin miljoona euroa EAKR- ja valtion rahoitusta. Hakemusten taso oli hyvä. Rahoituspäätökset tehdään joulukuussa. Rahoituksen niukentuessa osumatarkkuuden tulee olla entistäkin parempi. Rahoitusta on koottava ketterästi ja joustavasti, uusiakin lähteitä luovasti käyttäen. 6

7 HÄME-OHJELMAA TOTEUTTAVIA HANKKEITA Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan perustuva aiesopimus allekirjoitettiin syyskuussa Suomen kasvukäytävän (HHT) kehittämiskokonaisuus; edunvalvonta, älyliikennejärjestelmät, matkaketjut, asemanseudut ja liikenteen ekosysteemi kasvualustana palveluille ja innovaatioille. Kuntien ja maakuntien rahoitus kahdeksi vuodeksi. Helsinki Forssa Pori-kehityskäytävän tulevaisuuden tiekartan laatiminen. Valmisteilla Envi Grow Park ja biojalostamo Forssan seudulle. Uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen, Merven bioenergiakeskus. Kestävä kiviaineshuolto. Hämeen liitto, Päijät-Hämeen liitto, Uudenmaan liitto, hanke valmisteilla. Hevosklusteri, hevosalan osaamisen edistäminen ja markkinoinnin tehostaminen, kansainvälinen yhteistyö. Ypäjän Hevosopisto, ideahanke käynnissä. VT 2:n liikenneturvallisuuden ja välityskyvyn parantaminen ja palvelutason nostaminen. Työ eteni , mutta edelleen tarpeita: kiireellisin kohde on Forssan eteläpuolella oleva tieosuus Loukku Häiviä. Keskeisimpiä edunvalvontakohteita. Arolammin eritasoliittymän rakentaminen. Toteutuu valtion, kaupungin ja yksityisen sektorin yhteishankkeena. Helsinki Riihimäki-radan kapasiteetin lisääminen ja varautuminen maankäytöllisesti neljään raiteeseen Riihimäeltä pohjoiseen. Riihimäen kolmioraide ja asemajärjestelyt. Alkurahoitus sisältyy valtion budjettiin Vanajavesi-keskuksen toiminta. Vanajavesi-säätiö, kuntien ja muiden tahojen rahoitus sekä hankkeet. Ohutlevyteknologia ja teräsrakentaminen, teräsrakentamisen osaamiskeskittymä ja sitä vahvistavat teknologiahankkeet. HAMK, TTY, Linnan kehitys, SSAB, muut yritykset. Cleantech-klusteri, Etelä-Suomen cleantech-liiketoimintaohjelma. Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen hankekokonaisuus. Teollinen internet ja digitalisaatio, hyödyntäjinä erityisesti pk-yritykset. HAMK, kehittämisyhtiöt. Valmisteilla. Suunnitteluhankkeita: VT 10 Hämeenlinnan kohdalla, KT 54/VT10-12, Hämeenlinnan kaupunkiseudun rakennemalli ja kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Engelinranta, monipuolinen asuinalue ja energiatehokkaita ja vaihtoehtoisia energiamuotoja. Hämeenlinnan kaupunki. Suunnitteilla. Uutta asumista ja yritystoimintaa maakunta- ja kuntakaavoituksella. Käynnissä. Luonnonvara-alan osaamiskeskittymän kehittäminen, yhteistyö Hämeen ammattikorkeakoulun, MTT/Luonnonvarakeskuksen sekä Helsingin yliopiston kesken. Maakunnan kehittämisrahoitus Innovatiiviset julkiset hankinnat. Hämeen yrittäjät, ideahanke käynnissä. Maakunnallinen Venäjän markkinointihanke, Linnan kehitys, FSKK, RTOY, Hämeen liitto, matkailuyritykset, maakunnan kehittämisrahoitus kahdelle vuodelle, yhteensä Kanta-Hämeen matkailustrategian laatiminen, osana Venäjän markkinointihanketta. Brysselin ja Pietarin toimintojen vahvistaminen ja parempi hyödyntäminen. Kansainvälisen ohjelmarahoituksen hyödyntäminen maakunnan kärkialojen kehittämisessä. Valkuaisosaamiskeskuksen kehittäminen. HAMK/MTT, valmisteilla. Sibelius-juhlavuoden 2015 hyödyntäminen. Hämeenlinnan kaupunki ym. 7 Häme-ohjelma Seurantaraportti 2014

8 HÄME-OHJELMAA TOTEUTTAVA EDUNVALVONTA Maakuntavaltuusto linjasi Kanta-Hämeen edunvalvonnan kärkiasiat erityisesti uuden hallitusohjelman ja liikennepoliittisen selonteon valmisteluun. Maakunnan edunvalvonta on entistä määrätietoisempaa ja suunnitelmallisempaa. Maakuntaan koottu edunvalvontaverkosto toimii säännöllisesti ja aktiivisesti. Maakuntavaltuuston linjaukset edellyttävät lähivuosina erityisesti seuraavien asioiden huomioimista myös valtion toimenpiteissä: Kasvukäytävät keskiöön väylät kuntoon älykkäästi Osaamisperustaa on vahvistettava Lisää investointeja, työtä ja teollisuutta Edellytyksiä luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen parannettava Kanta-Häme tarjoaa hyvän alustan valtion toiminnoille Maakuntakaavoitus alueen omiin käsiin 8

9 VÄESTÖ JA SEN MUUTOKSET Kanta-Häme on ollut viidenneksi vetovoimaisin maakunta väestönlisäyksen perusteella vuosien välillä. Kanta-Häme sai merkittävää väestönlisäystä ja muuttovoittoa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Vuonna 2013 väestönlisäys oli positiivinen, mutta muuttovoitto maan sisältä negatiivinen. Väestölisäys viimeisen kahdeksan vuoden aikana on perustunut kokonaan maassamuuttoon ja siirtolaisuuteen. Kanta-Hämeen seutujen väliset erot vetovoimassa ovat merkittäviä; Forssan seudun asukasluku on laskenut ja Riihimäen ja Hämeenlinnan kasvanut, kahtena viime vuonna tosin vain vähän. Maakuntaan muutetaan Uudeltamaalta ja maakunnasta Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaalle. Tyypillinen Hämeeseen muuttaja on vuotias ja Hämeestä muuttaja vuotias. Väestö ikääntyy myös Kanta-Hämeessä. Yli 65-vuotiaiden osuus vaihtelee kunnittain 18 ja 25 % välillä. Vanhushuoltosuhde eli yli 64-vuotiaiden suhde työikäiseen väestöön on maakunnassa lähes 0,35 ja se on noussut 2010-luvulla nopeasti. Koko maan vastaava luku on 0,30. Maakunnan ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on noin 5000, ja osuus on vähäinen eli alle 2 % koko maan määrästä. Nettosiirtolaisuus eli ulkomailta Kanta-Hämeeseen muuttaneiden määrä on kuitenkin viime vuosina ollut jo yli 500 henkilöä vuodessa. 9 Häme-ohjelma Seurantaraportti 2014

10 10

11 Häme-ohjelma Seurantaraportti

12 12

14 14

15 KOULUTUSTASO Tutkinnon suorittaneiden osuus on Kanta-Hämeessä maan keskiarvoa, keskiasteen tutkinnon suorittaneita enemmän ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita vähemmän. Maakunnista, joissa ei ole omaa yliopistoa, akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuus on korkein Kanta-Hämeessä. Tutkintoa vailla olevien vuotiaiden määrä on maakunnassa lähes 1800, 19 % ikäluokasta, ja se indikoi vakavasta syrjäytymisuhasta. Osuus on korkea myös valtakunnan keskiarvoon verrattuna. 15 Häme-ohjelma Seurantaraportti 2014

16 16

18 TYÖLLISYYS JA TYÖSSÄKÄYNTI Työttömyysaste on maakunnassa alle valtakunnan keskiarvon, Forssan seutu on kärsinyt vuonna 2008 alkaneesta taantumasta eniten. Työttömyyden segregaatio eli naisten ja yli 50-vuotiaiden työttömyys on Kanta-Hämeessä suhteellisesti suurempaa kuin koko maassa Työllisyysaste uhkaa jäädä maakunnassa pysyvästi alle 70 % samalla kun työpaikkojen määrä on myös vähentynyt. Työpaikkaomavaraisuus on laskenut, ja kun työllisten määrä on noussut, tämä tarkoittaa sitä, että pendelöinti maakunnan ulkopuolelle on lisääntynyt. Ulospendelöijiä maakunnassa on yli , suurin osa keskiasteen ja alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneita ja vuotiaita. Sisäänpendelöijiä on noin vähemmän ja heidän profiilinsa on hyvin samanlainen. Maakunnasta käydään töissä erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla, yli henkilöä. Maakuntaan tullaan töihin samoilta suunnilta sekä Pirkanmaalta. Taloudellinen huoltosuhde eli työvoiman ulkopuolella olevien määrä suhteessa työllisten määrään on maakunnassa vielä varsin hyvä verrattuna koko maahan. Suhde on tosin noussut viimeisen viiden vuoden aikana. Julkisen sektorin osuus työllisistä, noin 28 %, on maakunnassa koko maata suurempi. Forssan seudulla sen osuus on 22 %, Hämeenlinnan seudulla yli 31 % ja Riihimäen seudulla 24 %. 18

20 20

22 22

23 YRITYSTOIMINTA JA ELINKEINORAKENNE Työpaikkojen määrä on viiden viimeisen vuoden aikana vähentynyt noin Voimakkainta vähennys on ollut Forssan seudulla. Elinkeinoittain vähennys on kohdistunut erityisesti alkutuotantoon, mutta määrällisesti suurin vähennys on jalostuksessa. Koko maassa sen vähennys on Kanta-Hämettä voimakkaampaa. Maakunnan kolmen suurinta toimialaa ovat teollisuus, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Niiden osuus työpaikoista on yli 45 %. Koko maassa samat toimialat ovat myös suurimmat työllistäjät. Kanta-Hämeessä teollisuuden osuus on kuitenkin lähes 4 %-yksikköä suurempi kuin koko maassa. Yritystoimipaikkojen määrä kasvanut koko 2000-luvun ajan. Vaihtelu on ollut suurta, mutta keskiarvo, 161 toimipaikan nettolisäys vuosittain, on varsin hyvä ja maakuntavertailussa seitsemänneksi korkein. Aloittaneiden yritysten määrä vuosittain on vaihdellut yli 600 ja yli 1100 välillä. Seuduittain ei suurta suhteellista muutosta ole. Taantuma koetteli Kanta-Hämeen yrityksiä pahimmin vuonna 2009, jolloin yritysten liikevaihto pieneni lähes 15 % edellisvuoteen. Muuten maakunnassa yritysten vuotuisen liikevaihdon kasvu on ollut 5-10 %. Seuduittain vaihtelu on ollut huomattavankin suurta. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuneet menot ovat maakunnassa hyvin pienet, viime vuosina M, joka on reilu 1 % koko maan vastaavasta. Julkinen sektori vastaa noin puolesta tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista. Forssan seutu hyötyy näistä varoista eniten, erityisesti MTT:n kautta. Vientiyrityksiä Kanta-Hämeessä oli vuonna , joka oli maakuntavertailussa kymmenenneksi suurin määrä. Viennin arvolla, 1277 M, mitattuna vastaava sijoitus on kahdestoista. Yritysten määrä riittäisi siis suurempaankin viennin arvoon. 23 Häme-ohjelma Seurantaraportti 2014

24 24

25 Suurimpien toimialojen %-osuus työpaikoista Kanta-Hämeessä ja koko maassa v Häme-ohjelma Seurantaraportti 2014

26 26

28 28

29 ALUETALOUS JA TULOTASO BKT/asukas v oli Kanta-Hämeessä noin 28000, maakunnista vain Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Kainuussa se oli vähemmän. Maakunnan suurehko pendelöinti selittää osan tästä, muussa maakunnassa eli lähinnä Uudellamaalla työssä käyvät tekevät BKT:nsä sinne. BKT:n suurin vuosimuutos tapahtui Maakunnassa mentiin edellisvuoteen verrattuna alaspäin yli 10 %, enemmän kuin maassa keskimäärin, ja erityisesti Hämeenlinnan seudulla pudotus oli suuri. Riihimäen seudulla taantuma ei koskenut läheskään samassa mittakaavassa. Aidon kehityksen indikaattorin eli GPI-vertailun mukaan Kanta-Häme oli kolmanneksi paras maakunta. GPI eroaa BKT-mittarista siinä, että se painottaa myös ympäristön kuormitusta ja soveltuu erityisesti kestävän taloudellisen hyvinvoinnin kuvaamiseen. Kuntien verotulot/asukas ovat kasvaneet maakunnassa varsin tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Seuduittain suurin muutos on tapahtunut Forssassa, jossa verotulot ovat koko maahan ja maakuntaan nähden vähentyneet. Valtionosuudet ovat seudulla sitten vastaavasti kasvaneet. Kuntien lainakanta on kasvanut maakunnassa ja koko maassa voimakkaasti 2000-luvulla. Keskimääräinen lainakanta/ asukas vuonna 2012 oli maakunnassa oli 2500 ja koko maassakin lähes Forssan seudun kuntien lainakanta on selvästi alle keskiarvon eli reilut Kuntien vuosikate eli tulorahoitus, joka jää juoksevien menojen jälkeen jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin, on Kanta-Hämeessä koko 2000-luvun ollut koko maata pienempi, vuonna 2012 vain 65 % koko maan keskiarvosta. Tämä selittää osaltaan koko maata korkeamman lainakannan. Veronalaiset tulot/tulonsaaja ovat kasvaneet tasaisesti maakunnassa ja seuduilla lähes koko 2000-luvun paria notkahdusta lukuun ottamatta. Koko maan keskiarvon alapuolella ollaan kuitenkin edelleen. Sen sijaan käytettävissä oleva tulo asuntokunnittain oli Kanta-Hämeessä kuudenneksi korkein vuonna 2012 ja se puolestaan oli maan keskimäärää korkeampi. 29 Häme-ohjelma Seurantaraportti 2014

30 30

32 32

34 34

36 RAKENTAMINEN JA ALUERAKENNE Rakentaminen Kanta-Hämeessä on hiipunut viime vuosikymmenen puolivälin huippuvuosista. Tämä seuraa asukasluvun kasvun hidastumista. Taajama-aste on Kanta-Hämeessä noin 80 %. Lähes 20 % maakunnan väestä asuu siis taajamien ulkopuolella, koko maassa noin 15 %. Asuminen on yksi Häme-ohjelman painopisteitä. Kanta-Häme profiloituu hyvän arjen ja asumisen hyvinvointimaakuntana laajalla metropolialueella ja HHT-käytävällä. Maakunta hyödyntää ainutlaatuisia ympäristöjään kestävästi uuden liiketoiminnan kehitysalustoina. Asumista ja vapaaajan palveluita kehitettäessä luodaan yhä saavutettavampia ja houkuttelevampia kaupunki- ja maaseutuympäristöjä. Uuden aluetypologialuokituksen mukaisella ulommalla kaupunkialueella ja kaupungin kehysalueella asuva väestö on kasvanut Kanta-Hämeessä 2000-luvulla. Alueiden väkimäärä on yli 50 % koko maakunnan väestöstä. Ydin- ja harvaan asutulla maaseudulla asuu vain alle 2 % kantahämäläisistä. 36

38 38

40 Hämeen liitto Regional Council of Häme Niittykatu 5, FI Hämeenlinna tel +358 (0)