JÄSENLEHTI Hämeen ja Uudenmaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄSENLEHTI 2011. Hämeen ja Uudenmaan"

Transkriptio

1 Hämeen ja Uudenmaan JÄSENLEHTI 2011 Hyvinvoiva yrittäjä tekee tulosta Markkinoiden merkitys korostuu, mitä voimme tehdä? Ministeri Jari Koskinen: Kotimaista ruokaa ja maaseutuasumista

2 Maatalouskaupan ammattilaiset palveluksessasi! RIIHIMÄKI Kauppias Myyntipäällikkö, Tomi Korpisaari työkoneet ja gsm tuotantotarvikkeet Pekka Kaartinen gsm puh. (019) Tuotantotarvikkeet Juhani Mikkola puh. (019) Viljakauppa, myymälämyynti, ja hevostarvikkeet Noora Lappalainen puh. (019) Varastonhoitaja ja viljan vastaanotto Harri Hakala gsm Puutarha- ja myymälämyynti Seija Hakamäki puh. (019) Traktori- ja puimurimyynti Juha Kiminki gsm HÄMEENLINNA KORPISAAREN VARAOSAPALVELU Myyntipäällikkö, tuotantotarvikkeet Jaakko Perttula gsm puh. (03) NURMIJÄRVI Työkoneet, kuivurit ja tuotantotarvikkeet Harri Aaltonen gsm puh. (03) Tuotantotarvikkeet ja työkoneet Asko Myllymäki gsm puh. (03) Viljakauppa ja tuotantotarvikkeet Jorma Niemi gsm puh. (03) Traktori- ja puimurimyynti Isto Parikka gsm Varaosat ja myymälämyynti Pekka Paajanen puh. (03) Pienkoneet ja varaosat Ari Laine puh. (03) Varaosapalvelumme palvelee Sinua Hämeenlinnassa. Myyntipäällikkö, työkoneet Hannu Kuisma gsm puh. (09) Viljakauppa ja tuotantotarvikkeet Timo Koskela gsm puh. (09) Tuotantotarvikkeet ja työkoneet Markku Kostiainen gsm puh. (09) Tuotantotarvikkeet Esa Hyvämäki gsm puh. (09) Traktori- ja puimurimyynti Juha Kiminki gsm MÄNTSÄLÄ Myyntipäällikkö Hannu Kuisma gsm Viljakauppa ja tuotantotarvikkeet Mika Korhonen gsm puh. (019) Työkoneet, tuotantotarvikkeet Markku Koskelainen gsm puh. (019) Varastonhoitaja ja viljan vastaanotto Ismo Pietilä gsm puh. (019) Ammattitaitoista varaosapalvelua Hämeessä ja Uudellamaalla. K-MAATALOUS KORPISAARI Nurmijärvi, Ojakkalantie 2 Mäntsälä, Maisalantie 17 Riihimäki, Teollisuuskatu 6 Hämeenlinna, Luukkaankatu 4 K-MAATALOUS

3 Olemme osa suurta kokonaisuutta Suomalaisen viljan tuottajahintaan vaikuttavat oman sadon lisäksi sadot niin Australiassa, Uudessa Seelannissa kuin viljapörssi Amerikassa eli maalimanlaajuinen viljapörssi. Hinnan vaihtelut ovat suuria ja pelureita riittää. Sadon myyntiajankohta onkin nyt tärkeämpi kuin koskaan aikaisemmin. Suhdanteiden liikkuminen vaikuttaa vahvasti Suomeen. Suomen lihamarkkina on tulehtunut ja ajautunut lähes umpikujaan. Keskittynyt kauppa käyttää markkina-asemaansa häikäilemättä hyväkseen ja kilpailuttaa kahta isoa alan toimijaa verisesti. Näin tuottajalle maksettava hinta jää kautta linjan EU:n keskihinnan alapuolelle, vaikka meillä kustannusrakenteet ovat raskaammat kuin muualla EU-maissa. Maito on euromääräisesti suurin viljelijän tuottama kotieläintuote Suomessa. Omalla organisaatiolla sekä innovatiivisella tuotekehityksellä Valio on - kuluttajaa kuunnellen - pitänyt tuottajahinnan kohtuullisena, ja maidon hinta on kaupassa siedettävä. Suuri uhka kuitenkin on, että tällä tiedolla maitokiintiöt poistuvat vuonna 2015 ja tuotannon määrä sekä markkinahinta vapautuvat. Suuri kysymys on, miten hinnoittelun käy. Lisääntyykö tuotanto? Laskeeko markkinahinta? EU:ssa on kuitenkin tekeillä ja tehtykin toimenpiteitä, että näin ei kävisi. MTK:n suunnitelman mukaan järjestöllä tulee olla käytettävissään riittävät ja nopeasti käyttöönotettavat vaikuttamiskeinot markkinoiden tasapainottamiseen poikkeuksellisissa tilanteissa. Suomen tasolla tulee kiinnittää huomiota maataloustuotteiden markkinoiden parempaan toimivuuteen, jotta ketjun kaikille osapuolille taataan tasavertainen neuvotteluasema ja oikeudenmukainen osuus saatavasta tuotosta. Alkutuotannon heikkoa asemaa elintarvikeketjussa on vahvistettava. Keinoja tähän ovat muun muassa tuottaja- ja toimialaorganisaatioiden vahvistaminen, tuotantosopimusten kehittäminen, elintarvikeketjun läpinäkyvyyden lisääminen, kaupankäyntitapojen tarkistaminen ja toiminnan valvonta yhdessä kehittämisen kanssa. Lisäksi pitää kehittää joustavia riskinhallintajärjestelmiä tasaamaan hintavaihteluista aiheutuvia tulonmenetyksiä kaikkia jäsenmaita ajatellen. Meitä on nyt noin seitsemän miljardia ihmistä tällä maapallollamme. Valistuneiden arvioiden mukaan meitä on vuonna 2050 noin 10 miljardia. Tämä merkitsee, että tarvitsemme varovaisen arvion mukaan 70 prosenttia lisää elintarvikkeita nykytilanteeseen verrattuna. Kaikki me elintarviketuotannossa työtä tekevät ihmiset olemme tulevaisuuden ammattilaisia. Meitä tarvitaan! Markku Länninki MTK Hämeen puheenjohtaja Omaan jalkaan ampumista Maatalouden ja maaseudun kannalta hallitusohjelmasta löytyy kauniita korulauseita ja kutakuinkin kaikki MTK:n vihreän kasvun teemat. Miten nämä tavoitteet voidaan toteuttaa, kun resursseja niihin ei ohjelmassa osoiteta? Päinvastoin maa- ja metsätalouden budjettia ollaan leikkaamassa. Etenkin kansallisten maataloustukien leikkaaminen on kuin omaan jalkaansa ampuisi. Suunnitelmat vievät pohjan pois uskottavuudeltamme ja vaatimuksiltamme muun muassa LFA-tuen välttämättömyydestä ja vaarantavat tavoitteemme koskien EU:n maatalousohjelman uudistusta sekä 141-tuen muutenkin vaikeita jatkoneuvotteluita. Miten voimme vaatia EU:ta ymmärtämään tukien välttämättömyyden Suomelle, jos itse ensin leikkaamme omia kansallisia tukia? Vielä kylmempää on kyyti maaseudulle ja kunnille. Kuntaministeri Virkkusen karttaharjoitukset uusista kuntarajoista valtionosuusleikkauksineen ajaa kuntia pakkoliitoksiin. Näin siitäkin huolimatta, että lähes poikkeuksetta voidaan sanoa: mitä suurempi kunta, sitä tehottomampi, jäykempi ja byrokraattisempi se on. Palvelut karkaavat kauas ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet heikkenevät. Suomalainen ruoka on kallista. Näin sanotaan siitä huolimatta, että ruuan hinta on suhteellisesti halventunut jo pitkään. Kotitalouksien menoista vain 13 prosenttia menee ruokaan. Ruoka on liian halpaa, sitä ei osata arvostaa. Ruuan hintaa tärkeämpää on elintarvikkeista saatavien eurojen jakaantuminen. Valtaosan tuotteen myyntihinnasta saavat teollisuus ja kauppa sekä tiedotusvälineet mainostuloina. Viljelijälle jää vain rippeet, yleensä vain muutamia prosentteja. Etenkin kauppa on vahvistanut asemaansa. Kaupan osuus elintarvikkeiden hinnasta on Suomessa selvästi suurempi kuin muissa kehittyneissä maissa. Kauppa on meillä erittäin keskittynyttä, käytännössä kahden toimijan käsissä. Edellisen hallituksen lakiesitys tuottajaorganisaatioiden sallimisesta ei edennyt toivotulla tavalla, joten nyt se täytyy saada uudestaan eduskuntaan. Kaupan toimintaa ohjaa vain raaka bisnes, juhlapuheet ovat asia erikseen. Kuluttajienkin on syytä katsoa peiliin. Suuret ruokamarketit, notkuvat monenmaalaisten elintarvikkeiden hyllyt, kukoistava valmisruokateollisuus, ikuisesti säilyvä lisäaineistettu ruoka ja bonuskortit ovat kuluttajien kustantamia. Kaikkea tätä kauppa on pitkään rakentanut tähän maahan, koska sille on kysyntää ja kuluttajat ovat olleet valmiita maksamaan. Kallepekka Toivonen MTK-Uusimaan puheenjohtaja 3

4 Ajankohtaista MTK-järjestössä MTK:ssa pohditaan järjestön rakennetta MTK:n organisaatio on ollut perinteisesti kolmiportainen. Yhdistykset hoitavat yhteydet jäseniin ja vastaavat jäsenrekisteristä ja jäsenmaksujen keräyksestä sekä vastaavat kuntatason edunvalvonnasta. Maakuntatasolla liitot taas vastaavat yhdistysten palvelun ja tuen ohella maakunnallisesta edunvalvonnasta ja keskusliitolla ja sen Brysselin toimistolla ovat kansalliset ja kansainväliset vaikuttamistehtävät. Samanlainen kolmiportainen organisaatiomalli on myös Suomen Yrittäjillä. MTK ja yrittäjäjärjestö ovatkin ainoat elinkeinoelämän järjestöt, joilla on selkeästi edunvalvontatoimintaa niin kunta-, maakunta kuin valtakunnallisella tasolla. MTK:n nykyinen, kolmiportainen malli, on toiminut kokonaisuudessaan kohtuullisen hyvin ja yhdistysten ja liittoportaan edunvalvontatyö on hyvin kustannustehokasta. Tämä tosin perustuu luottamushenkilöstön vahvaan rooliin ja sen jaksamiseen sisältyy tiettyjä riskejä. MTK-organisaatioon kuuluvat myös metsänomistajain (MO) liitot, jotka eivät enää pääsääntöisesti toimi maakunnittain, vaan laajempina kokonaisuuksina. Muutokseen on ollut syynä se, että MOliittojen jäseninä olleet metsänhoitoyhdistykset (MHY) ovat kasvaneet suuriksi ja he eivät ole katsoneet tarvitsevansa entisenkaltaisia liittoja. Laajenevat MHY:t ovat jäädyttäneet jäsenmaksunsa MO-liitolle ja tämä on myös vauhdittanut MO-liittojen rakenteen muutosta. MHY:t maksavat jäsenmaksua MO-liitolle, mutta MO-liitot eivät maksa tästä osuudesta jäsenmaksua keskusliitolle. Vain MTK-liitot maksavat. Erityisesti MO-liitoissa on ollut halua uusia järjestön rakennetta. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty mallia, että olisi vain keskusliitto ja paikalliset MTK-yhdistykset. Tässä mallissa ei liittotasoa olisi lainkaan, vaan alueella toimisi MTK:n asiamiehiä. Toisena vaihtoehtona on, että maassa olisi muutama alueellinen liitto ja niiden jäsenenä sekä MTK-yhdistykset että MHY:t. Tässä ongelmaksi voi tulla, että kun MHY on nyt lakisääteinen yhdistys, niin voiko se olla suoraan osa MTK-järjestöä. Ainakin metsänhoitomaksun asema tulee tällöin varmasti keskusteluun. Kolmantena mallina on pääosin nykyisen kaltainen niin sanottu evoluutiomalli, jossa säilytetään järjestön nykyinen kolmiportainen rakenne, mutta yhdistys- ja liittotasolla tehdään rakennemuutoksia seuraten kunta- ja aluerakenteen muutoksia. Viime aikoina on kuntarakenteesta käyty kovaa keskustelua. Hallituksen tavoitteena on vähentää kuntien määrää radikaalisti. Jos tämä toteutuu ja syntyy suuria, kaupunkiseutujen ympärille tehtyjä suurkuntia, tämä vaikuttaa varmasti myös maakuntien ja maakuntaliittojen asemaan. Kuntauudistus muuttaisi yhdistysten ja MTK-liittojen toimintaympäristön ja tällöin on tarpeen nopeastikin muuttaa järjestön rakennetta siten, että jäsenistön muuttuvia tarpeita pystytään paremmin palvelemaan. MTK:lla on oltava jatkossakin vaikutuskanavat niissä pöydissä, joissa tehdään jäsenkuntaa koskevia päätöksiä. Tällöin organisaatiomallina olisi yllä kuvattu evoluutiomalli. Jukka-Pekka Kataja Toiminnanjohtaja, MTK Häme Toteutuuko energiaomavaraisuus Suomessa? Nykyisen hallituksen ylevät tavoitteet on kirjattu hallitusohjelmaan. Siinä todetaan, että ympäristö jätetään tuleville sukupolville paremmassa kunnossa. Suomea rakennetaan luonnon monimuotoisuuden vaalimisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijämaaksi. Hallitus lupaa edistää Suomen energiatuotannon monimuotoisuutta ja kannustaa bioenergian käytön lisäämiseen. Päämääränä on kehittää Suomesta hiilineutraali yhteiskunta sekä ympäristöosaamisen, puhtaan teknologian ja kestävän luonnonvarapolitiikan edelläkävijä. Lisäksi hallitus päättää vuoden 2012 loppuun mennessä, voiko Suomi tukea EU:n siirtymistä 30 prosentin tavoitteeseen, vähentämällä päästöjä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tähän mennessä tehdyt energiapoliittiset periaateratkaisut eivät riitä toteuttamaan hallitusohjelmatavoitetta, paljon pitää vielä petrata, varsinkin kun edellisen hallituksen ja eduskunnan hyväksymistä tavoitteista budjetti leikkaa muun muassa uusiutuvan energian tukia 25 miljoonaa euroa. Lisäksi leikkaukset ovat jyrkässä ristiriidassa hallitusohjelman kirjausten kanssa ja vaarantavat Suomen ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet. Maaseutupolitiikassa hallitus lupaa kehittää maaseutualueita, nojautuen paikallisiin elinkeinojen vahvuuksiin ja voimavaroihin, kuten bioenergia, luonnontuotteet, kaivannaiset sekä ruoan-, energian- ja palvelutuotanto. Lisäksi maaseudun elinkeinorakennetta luvataan monipuolistaa. Hallituksen lupaamia toimenpiteitä maaseudun elinkeinojen tukemiseksi tarvitaan, jotta hallituksen kaavailemat lupaukset energiatuotannon monipuolistamiseksi toteutuisivat. Siinä maaseudun uusiutuvilla luonnonvaroilla ja maaseutuyrittäjillä on Suomessa ratkaiseva rooli, jotta myös EU:n tavoitteet uusiutuvien luonnonvarojen käytön kasvattamisesta onnistuisivat. Kuntapäättäjillä on varsin suuri vastuu siinä, että kotimaista energiaa käyttäviä lämpölaitoksia nousee niin julkisten kohteiden lämmittäjiksi kuin yritysten lämmöntoimittajiksi. Työtehoseuran selvityksen mukaan Suomessa olisi tarvetta perustaa noin paikallista bioenergiaa käyttävää lämpökeskusta. Martti Mäkelä Vt. toiminnanjohtaja, MTK Uusimaa 4

5 Maaseutunuoret reissaavat ja pitävät yhtä Maaseutunuorten toiminnassa tärkeintä on päästä tapaamaan toisiamme, nauttia hyvästä seurasta, luoda ammatillista verkostoa ja vaihtaa kokemuksia vähemmän muodollisissa merkeissä. Yhteistyötä yli rajojen -periaatetta, jota kolmen MTK-liiton yhteinen nuorten valiokunta jo nyt edustaa, halutaan vahvistaa. Tämä näkyy syksyn tapahtumissa niiden avoimuutena muille liitoille ja ulkomaanmatkoilla vastavuoroisuuden hakemisena. Nuorten Vironmatka lokakuun alkupuolella on tätä yhteistyötä parhaimmillaan. Uudenmaan ruotsinkielinen NSP jakaa kanssamme omaa Oktoberfestin perinnettään ja mukaan juhlimaan on kutsuttu niin naapuriliittojen nuoria kuin virolaisia viljelijäkollegoitakin. Maaseutunuoret haluavat paitsi jatkaa omaa kevyen vakavaa linjaansa, myös keskustella painavista asioista ja yhdessä miettiä muun muassa sitä, millaiseksi toivomme MTK:n vuosien kuluessa kehittyvän. Kevään ja kesän tohinat Viime maaliskuussa eteläisten MTK-liittojen ja NSP:n maaseutunuorten valiokunta kokoontui Hämeenlinnassa. Kokouksessa mietittiin kuluvalle vuodelle toimintasuunnitelmaa ja luotiin uusia periaatteita yhteiselle toiminnalle. Kevään tapahtumiin kuuluivat yhdistysten ja liittojen kokoukset ja nuorten kevätparlamentti. Kevätparlamentissa käytiin keskustelua MTK:n tulevaisuudesta, mutta myös laajemmin viljelijän ammatin tulevaisuudesta ja viljelijöiden omien asenteiden vaikutuksesta siihen. Me-henki, ammattiylpeys ja toistemme tukeminen yhteisönä olivat niitä tekijöitä, joiden kautta haluaisimme lähteä hakemaan lisää motivoituneita viljelijöitä. Nämä repussa olisi hyvä lähestyä myös mediaa ja vaikuttaa yleiseen mielikuvaan maanviljelystä. Kuva: Kari Aikio Maaseutunuorena pysyt kärryillä ja pääset mukaan monenlaiseen kivaan toimintaan. Kesää pyhitimme tilojen töille, jättäen yhteisen toiminnan vähemmälle. Päivä Puuhamaassa ja kesän messut toivottavasti kuitenkin kuuluivat mahdollisimman monen ohjelmaan. Mikäli omakohtaiset kokemukset jäivät vähemmälle, voit vielä päästä mukaan tunnelmaan seuraavassa kerrotun perusteella. Päivä Puuhamaassa MTK-Uusimaan, MTK Hämeen ja NSP:n nuorehkojen jäsenten kesäretki Tervakosken Puuhamaahan 15. heinäkuuta onnistui mukavasti. Jäseniä paikalle saapui lopulta 293 ja heidän vanavedessään liuta alle 3-vuotiaita. Järjestäjänä mahtavan suuri kiitos kaikille läsnäolijoille; olitte upeasti ajoissa paikalla! Ennen kymmentä MTK:n lippuluukulla oli jo pitkä jono, joka kuitenkin purkaantui nopeasti. Ennakkoilmoittautuminenkin sujui hienosti, mikä teki vesipuistoon tulemisesta ja rahastamisesta joutuisaa ja helppoa. MTK-liitot tukivat retkeämme, joten puoleen hintaan päästiin. Traktorin ajotaidoissa kilpailtiin koulutuskeskus Salpauksen pihalla. Hieman pilvisestä ja tihkuisesta säästä huolimatta päivä Puuhamaassa sujui rattoisasti! Muita kuin MTK-laisia paikalla oli niukasti, joten mihinkään ei tarvinnut jonotella ja vesipuistoonkin mahtui mukavasti (tosin kaikkein isoimmille ja pienimmille vesi saattoi olla hieman viileää...) Saimme mukavan alennuksen Puuhamaan Buffet-ravintolasta, jossa moni jäsen kävikin ruokkimassa nälkäiset suut. Ruokailun päätteeksi lapsille oli vielä tarjolla jäätelöt. Mukava päivä kaiken kaikkiaan, mutta sehän oli odotettavissakin! Syksyllä Viroon, keväällä Islantiin Syksyn ohjelmaan kuuluu jo mainittu Vironmatka. Tämän lisäksi on tarkoitus lähteä porukalla Mikkeliin sanomaan painava sana nuorten syysparlamentissa marraskuussa. Menneiden vuosien suuren suosion perusteella maaseutunuorten ohjelmaan on liitetty myös lätkäiltoja. Nuorten oman kuntoremontin ensimmäinen osa pyörähtää käyntiin lokakuussa. Syksyn ohjelmaan kuuluu tietenkin myös kontaktien luominen, entistä tiiviimmän yhteistyön hakeminen muiden liittojen kanssa ja omien yhdistystemme tapahtumiin osallistuminen nuorten edustajina. Toivottavasti tapaamme syksyn tapahtumissa ja innostut meidän kanssamme ideoimaan mukavaa yhteistä toimintaa. Niin ja ennen kuin pääsee lipsahtamaan muualta, ensi keväänä on luvassa matka Islantiin! Meri Ojanen Elina Sorvali Meri on Hämeen ja Uudenmaan maaseutunuorten asiamies, Elina on Uudenmaan järjestöagrologi Kuva: Kari Aikio 5

6 Irtaudu arjesta! Asiakaslähtöistä, ammattitaitoista ja laadukasta lomituspalvelua maatalousyrittäjille lomaan ja lepoon. Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos Hämeenlinnan kaupunki Toimialueemme: Hyvinkään, Hämeenlinnan, Karkkilan ja Riihimäen kaupungit sekä Hattulan, Hausjärven, Janakkalan, Lopen, Nummi- Pusulan ja Vihdin kunnat Ota yhteyttä: lomituspalveluohjaaja Kirsti Koski lomituspalveluohjaaja Tiina Kivinen lomituspalveluohjaaja Heli Leskinen lomituspalveluohjaaja Tuula Merivirta toimitusjohtaja Kaisa Tyrni Puukauppa 90 x130 sp sieni.fh11 Tue Sep 06 10:57: Page 1 Info- ja keskustelutilaisuus Sysmän lomituspalvelujen asiakkaille ja sidosryhmille Topin päivät keskiviikko klo Koulutuskeskus Salpaus, Laurellintie 55, Asikkala kk Päivän aiheita: Miksi fuusioita MHY- kentässä? Lomitusalueet laajenevat - säilyykö palvelu? Palvelusuunnitelma apuna muutoksessa Miten tavoitellaan laadukasta lomituspalvelua? Asiakkaiden kertomaa Eläinsuojelu- ja eläintautilain mukaiset säädökset ja valvonta Messuosastoilla tapaat monia hyviä yhteistyökumppaneitamme. Osallistujien kesken arvontaa ja tuotepalkintoja. Ilmoittautuminen ja tieto mahdollisesta erityisruokavaliosta mennessä Sysmän kunta p tai TERVETULOA! Nauti metsäsi tuotosta Tilaa sähköinen UUTISKIRJE osoitteessa Puunmyynti on osa metsäomaisuuden hyvää hoitoa. Kun huolehdit metsästäsi ja myyt puuta metsäsuunnitelmasi mukaisesti, turvaat puustosi kasvun sekä tasaisen tulovirran itsellesi myös tulevaisuudessa. Metsäliitto Suomen johtavana puunostajana tarjoaa tueksesi kaikki puukaupan tekoon ja metsänhoitoon tarvitsemasi palvelut. Sinä voit keskittyä nauttimaan metsästäsi ja sen tuotosta. Metsääsi lähellä olevan yhteyshenkilön saat tietää MetsäSoitto-numerosta tai osoitteesta Enemmän osaamista VILJELIJÄN AMMATTITUTKINTO Viljelijän ammattitutkintoon valmistava koulutus keskittyy kasvinviljelytilallisen ammattitaitovaatimuksiin. Koulutus toteutetaan non stop -periaatteella, jolloin opinnot voi aloittaa itselle sopivana ajankohtana. Ohjelma soveltuu myös oppisopimuskoulutukseen sekä maatilan sukupolvenvaihdoksessa tarvittavaan ja edellytettyyn EU-viljelijän pätevyyteen. METSÄTALOUSYRITTÄJÄN AMMATTITUTKINTO Nykysenä tai tulevana metsänomistajana voit päivittää osaamistasi tai hankia perustietoja ja käytännön metsänhoitotaitoja joustavasti viikonloppuisin. Non stop -kurssiaiheet kattavat koko puuntuottamisen ketjun, joten metsäkurssien kautta on avoinna suora reitti metsätalousyrittäjän ammattitutkintoon. HYRIA KOULUTUS OY Uudenmaankatu HYVINKÄÄ, p /

7 Yhdistysten syyskokoukset Häme Uusimaa Yhdistys Aika Paikka Akaa klo 19:00 Karllundin kivinavetta Asikkala klo 10:00 Kunnan valtuustosali, Asikkala Hartola klo 19:00, Gasthaus Koskenniemi kahvi 18:30 Hattula-Kalvola klo 19:30, Petäys Resort, Hattula ruoka 18:30 Hauho klo 19:00, OP Hauho, kerhohuone kahvi 18:30 Hausjärvi klo 19:00, Kunnanvirasto, Oitti kahvi 18:30 Heinola klo 10:00 Vierumäen Urheiluopisto, Country Club Hollola klo 18:30 Hollolan vanha kunnantupa Hämeenkoski * klo 19:00, Seurakuntatupa kahvi 18:30 Hämeenlinna klo 18:30 Hämeenlinnan Seudun Osuuspankki, kokoustila Janakkala klo 18:00 Tume Agri, Turenki Kuhmoinen klo 13:00 Kuhmoisten Paloasema Kylmäkoski klo 19:00 Karllundin kivinavetta Kärkölä klo 19:00 Ravintola Tähkä Lahti klo 10:00 Ravintola Vanha Herra, Salpaus-kabinetti, Laaksokatu 17 Lammi ** klo 19:00, kahvi 18:30 Kauppakeskus Tuulosen kokoustilat, Tuulos Lammi *** klo 10:00, Turvan talo, Lammi kahvi 09:30 Loppi klo 19:30, Timjami, Loppi kahvi 19:00 Lounais-Häme klo 18:00 Konekoski Oy Forssa, Lepistönkatu 9 Nastola klo 18:30 Korvenniityn kolo, Korvenniityntie 21 Padasjoki klo 10:00 Helmi Pankki, kokoustila Renko klo 09:00 Ravintola Tulinummi Riihimäki klo 19:00, OP Riihimäki, 5. krs kahvi 18:30 Sysmä klo 19:00, Sysmän Säästöpankki kahvi 18:30 Sääksmäki klo 19:00 OP:n kokoustila Tammela klo 18:00 Konekoski Oy Forssa, Lepistönkatu 9 Tuulos **** klo 19:00, kahvi 18:30 Kauppakeskus Tuulosen kokoustilat, Tuulos Tuulos ***** klo 10:00, Turvan talo, Lammi kahvi 09:30 Urjala klo 18:30 Motelli Pentinkulma ** Sääntömuutos 2. käsittely: siirrytään yhden vuosikokouksen käytäntöön ** Ylimääräinen kokous: sääntömuutos ja yhdistyminen MTK-Tuulos ry:n kanssa, 1. käsittely *** Sääntömuutos ja yhdistyminen MTK-Tuulos ry:n kanssa, 2. käsittely; uusi nimi MTK-Lammi-Tuulos ry **** Ylimääräinen kokous: yhdistyksen purkaminen ja liittyminen MTK-Lammi ry:hyn, 1. käsittely ***** Yhdistyksen purkaminen ja liittyminen MTK-Lammi ry:hyn, 2. käsittely Yhdistys Aika Paikka Askola klo 19:00, Pikku parlamentti, Lääkärintie 1 kahvi 18:30 Helsingin seutu klo 18:00 Ent. Köningstedtin koulu, Seutula, Solbackantie 2 Helsinki Hyvinkää klo 18:30 Ahdekallion hirvimaja Karjalohja-Sammatti klo 19:00 Päiväkummun Aurinkosali Karkkila klo 19:00 ABC Masuuni Lapinjärvi klo 19:00 Lapinjärven Teboilin kokoustila Lohjan seutu klo 18:30 Koivulan kartano, Karnaistentie 261, Lohja Myrskylä klo 19:00 Säästöpankki Mäntsälä klo 19:00, Ravintola Amizza kahvi 18:30 Nummi-Pusula klo 19:00 Länsi-Uudenmaan Säästöpankki, Pusula Nurmijärvi klo 18:00 Haavisto Orimattila klo 19:00, Osuuspankki kahvi 18:30 Pornainen klo 18:30 Kunnantalo Porvoo klo 18:30, Porvoon Osuuspankin kahvio kahvi 18:00 Pukkila klo 19:00 Osuuspankki Tuusulan seutu klo 17:00 Primulan Herkkutehdas Oy, Emalinkatu 9, Järvenpää Vihti klo 19:00 Cafe Hanhiemo, Hennola Auktorisoidut kiinteistöarvioijat maatilat toimitilat asunnot tontit erikoiskiinteistöt Ympäristöoikeuteen erikoistuneet lakimiehet ympäristöluvat sopimukset valitukset vastineet muistutukset Tie - ja lunastuskorvausarvioinnit MTK-jäsenalennus HELSINKI KUOPIO TURKU SEINÄJOKI OULU

8 Luottamushenkilöt Valtuuskunta ja liiton johtokunta Häme Valtuuskunnan edustajat Sisko Kivelä Kylätie Liikola Petri Lauttia Lauttiantie Renko Markku Länninki Raitoontie Matku Ilkka Säynätjoki Ruolahdentie Kuhmoinen Valtuuskunnan varaedustajat Antti Heinonen Metsäkulmantie Hauho Tauno Leivuori Leivuorentie Valkeakoski Liisa Salmela Portaankorvankuja Pilpala Annamari Torttila Vilkkilänkuja Lammi Liiton johtokunta Markku Länninki (pj) Raitoontie Matku Aki Kaivola (varapj) Perinkääntie Lammi Risto Anttila Vanha Härkätie Hämeenlinna Lassi-Antti Haarala Taipaleentie Humppila Ilpo Markkola Suonsaarentie Hämeenkoski Heikki Mäkelä Orimattilankatu Lahti Markku Nieminen Suojärventie Sysmä Kirsi Parikka Kurisjärventie Toijala Marko Pastila Syrjäläntie Torittu Janne Pirilä Mallinkaistentie Turenki Mikko Roppo Ruuhimäentie Hämeenkoski Eero Teppola Viitalantie Oitti Valtuuskunnan edustajat Kimmo Hovi Vanha Lahdentie Virenoja Kallepekka Toivonen Elomäentie Nurmijärvi Valtuuskunnan varaedustajat Helena Holm Holmintie 20 A Vakkola Liiton johtokunta Uusimaa Kallepekka Toivonen (pj) Elomäentie Nurmijärvi Kimmo Hovi (varapj.) Vanha Lahdentie Virenoja Markus Eerola Haapasaarentie Hyvinkää Toni Forsman-Viita Riihimäentie Artjärvi kk Helena Holm Holmintie 20 A Vakkola Tapani Koskela Jussilantie Kerkkoo Jyri Mela Mäntsälänkuja Saukkola Pekka Nummela Pohjoinen pikatie Mäntsälä Kari Rantala Porlammintie Ingermaninkylä Päivi Rusila Korventie Kantele Harri Taberman Rajontie Lapinkylä Eerikki Viljanen Mustakalliontie Nummela

9 Yhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit Häme Yhdistys Puheenjohtaja Puhelin Sähköposti Sihteeri Puhelin Sähköposti Akaa Vesa Liehu Kirsi Parikka Asikkala Eero Kolila Mikko Metsäkangas Hartola Markku Ihanajärvi Ismo Palm Hattula-Kalvola Hannu Vaari Sari Kujanpää Hauho Antti Heinonen Ira Iso-Sipilä Hausjärvi Petri Arovuori Olli Pihlflyckt Heinola Matti Marjokorpi Jaana Mattila Hollola Paavo Takala Pirjo Hertsi Hämeenkoski Laura Hämäläinen Mikko Roppo Hämeenlinna Pertti Toivio Mika Kämäri Janakkala Juha Jauhiainen Janne Pirilä Kuhmoinen Ilkka Säynätjoki Jouni Joutsimatka Kylmäkoski Juha Vaittinen Simo Toivonen Kärkölä Hannu Virtanen Riitta Ruohisto Lahti Erkki Keskitalo Vesa Jaakkola Lammi Aki Kaivola Hannu Mäkelä Loppi Maria Leino Tiina Torniainen Lounais-Häme Mervi Yrjänä Mika Hannu Nastola Merja Suppi Pirjo Hertsi Padasjoki Timo Lempinen Aila Heinäjoki Renko Kaarlo Siukola Laura Leskinen Riihimäki Jaana Kaipainen Tiina Tukiainen Sysmä Kari Niittymäki Helena Mehtälä Sääksmäki Tauno Leivuori Juha Kalistaja Tammela Seppo Ali-Lekkala Mika Hannu Tuulos Janne Näsi Marja Pulkki Urjala Pertteli Niemistö Simo Toivonen Uusimaa Yhdistys Puheenjohtaja Puhelin Sähköposti Sihteeri Puhelin Sähköposti Askola Helena Holm Hannu Jääskeläinen Helsingin seutu Jorma Pentikäinen Olli Uusi-Eskola Helsinki Esa Ala-Kantti Tuija Rantalainen Hyvinkää Markus Eerola Eija Koski-Sipilä Karjalohja-Sammatti Kirsi Ali-Alha Päivi Seger Karkkila Raino Velin Hilkka Sorvari Lapinjärvi Kari Rantala Marja-Leena Leuku Lohjan seutu Jukka Lehtonen Pirjo Lehmusvaara Myrskylä Toni Forsman-Viita Pentti Urhonen Mäntsälä Pekka Nummela Arja Seppälä Nummi-Pusula Jyri Mela Liisa Marimo Nurmijärvi Kallepekka Toivonen Heli Rissanen Orimattila Markku Koivisto Juhani Saharinen Pornainen Taneli Vuori Terhi Niinikoski Porvoo Tapani Koskela Jari Kupsu Pukkila Päivi Rusila Anu Koivisto Tuusulan seutu Esa Heikkilä Juho Niemelä Vihti Eerikki Viljanen Marja Niemi

10 VILJELIJÄ, Avenalla on sujuva viljakaupankokonaispalvelu. Ota yhteyttä! Keskustelemme mielellämme kanssasi vilja- ja öljykasvikaupasta Ylärivi: Kenneth Ahlqvist Johan Andberg Matti Koskela Juha Mikola Matti Hämäläinen Alarivi: Sari Tuominen Anne Perätalo Seija Uuskoski Hanna Ikävalko Andrea Landers Bror Staffas Ota itsellesi täysi hyöty viljakaupastayhteistyössä Avenan kanssa. Ota yhteys: Espoo Johan Andberg Seija Uuskoski Sari Tuominen Kouvola Kenneth Ahlqvist Anne Perätalo Pori Matti Koskela Salo Matti Hämäläinen Juha Mikola Vaasa Bror Staffas Viljakaupan ykköspaikka Katso kilpailukykyiset hintamme Avena_MTK_Hame.indd MTK-sopimusasianajajien osaaminen käytössänne Asianajotoimisto Bützow Oy HELSINKI HÄMEENLINNA JYVÄSKYLÄ TAMPERE TURKU /

11

12 Hyvinvoiva yrittäjä Maatalous on rakennusalan ohella kaikkein tapaturma-alttein toimiala. Työturvallisuutekee TULOSTA Seuraavat sivut käsittelevät työhyvinvointia monelta kantilta. Maatalousyrittäjän hyvinvointipalvelut ovat monipuolisia. Myel-vakuutusturva on kansainvälisestikin aivan ainutlaatuinen. Palvelut säilyvät parhaiten, kun MTK edunvalvojana niitä puolustaa ja kun yrittäjät myös käyttävät palveluita ahkerasti. Yhteiskunta tukee työväestön sosiaalisia etuuksia ja työhyvinvointia. MTK on edellyttänyt tasa-arvoista hyvinvoinnin mahdollisuutta myös jokaiselle maatalousyrittäjälle. Voimme tuottaa ruokaa ja palveluita muille vain silloin, kun itse voimme hyvin. Vaikuta omaan työhösi Tutkitusti tiedetään, että vaikuttamismahdollisuus omaan työhön lisää työhyvinvointia. Maatalousbyrokratia koetaan viljelijöiden keskuudessa samalla tavalla kuin työntekijä kokisi tekemisiä kyttäävän pomon: joku vahtii koko ajan selän takana. En saa tehdä työtä rauhassa enkä tehdä itsenäisiä päätöksiä omasta työstäni. Siksi on myös työhyvinvoinnin näkökulmasta perusteltua saada maatalouslomituksen sijaisapua MTK:n luottamustoimien ajaksi. MTK:n luottamustehtävissä puolustetaan talonpojan itsenäisyyttä ja tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat myönteisesti kaikkien maatalousyrittäjien työhyvinvointiin. Oikeus tällaiseen sijaisapuun oli vaakalaudalla menneenä kesänä. Koko järjestön rintamana toimien saimme säilymään MTK:n luottamustehtävien sijaisapuoikeuden. Ota välillä rennosti Kuntoremonttikurssi vai kylpyläloma? Kumpaakin nimitystä voi maatalousyrittäjien kuntoremontista käyttää, molemmat ovat oikeita. Tärkeää on oivaltaa, ettei kyseessä ole sairauden hoitamiseen tarkoitettu jakso, vaan ennaltaehkäisevä rentoutumis- ja liikkumisloma työhyvinvoinnin kohottamiseksi. Se on tarkoitettu kaikille työikäisille. Pääyhteistyökumppanimme kuntoremonttien järjestämisessä on Sokos-hotellien kylpylät. Lomaliitto ry:n toiminnan lakattua Kuntotestaus on kuntoremonttikurssin tärkeä osa. siellä ollut osaaminen siirtyi Sokos-hotelleille. Hyviä yhteistyökumppaneita ovat olleet myös Paavo Nurmi -keskus ja Lomayhtymä. Maatalousyrittäjien työn erityispiirteet on huomioitava myös kuntoremontin ohjelmassa. Kuntoremontteja tukevat sekä RAY että Kela. Kela-korvauksen saamiseksi tarvitaan työterveyshuollon lähete. Kylpylähotellissa vietetyn ohjelmallisen täysihoitovuorokauden hinnaksi jää yleensä vain muutamia kymmeniä euroja. Tärkeintä on kuitenkin työkyvyn edistäminen. Kuntoremontteja voit kysyä MTK-liitosta tai työterveyshoitajalta. Tuotantoeläinten hoito sitoo yrittäjän työhönsä joka päivä. Päätoimisen kotieläinyrittäjän tuettu lomaoikeus on silti etu, josta miltei kaikkialla muualla maailmassa vain haaveillaan. Samoin on laita sairausajan sijaisavulla, johon on oikeutettu myös kasvinviljely-yrittäjä. Ylipäänsä koko Myelturva on varsin kattava ja työhyvinvointia vahvasti tukeva. MTK:n ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan hyvä yhteistyö edistää Myel-turvan kattavuutta. Työterveyshuolto ehkäisee ja hoitaa Kuva: Miikka Pesola den parantaminen onkin tärkeällä sijalla työterveyshuollon tilakäynnillä. Työterveyshuollon sopimukseen voi ennaltaehkäisevän työn lisäksi liittää myös sairaanhoidon, jolloin siitäkin saa työterveyshuollon korvausjärjestelmän mukaisen Kela-korvauksen. Normaalit tilakäynnit ovat kokonaan maksuttomia. Yleensä työterveyshuollon kokonaiskustannus jää muutamaan kymmeneen euroon vuodessa, jonka voi vielä vähentää maatalousverotuksessa. Maatalouden työterveyshuollon liittymisaste on neljänkymmenen prosentin tienoilla. Etuihin nähden se on käsittämättömän alhainen. Myös sairausloman tai työkyvyttömyyseläkkeen haussa nimenomaan maatalouden tunteva työterveyshuolto on korvaamaton. Työterveyshuolto on hyvä auttaja myös silloin, kun omat voimat tuntuvat olevan vähissä. Kriisitilanteiden hoitoa on hyvä pohtia itsekseen etukäteen. Tämän lehden liitteenä jaettava maatilojen kriisivalmiusopas kannattaa käydä läpi ja panna talteen. Aslak-kuntoutus Aslak-kuntoutuksen tavoitteena on työkyvyn pitkäaikainen parantaminen ja työkyvyn säilyttäminen silloin, kun työkyvyn heikkenemisen riskit ovat jo todettavissa. Kuntoutus on Kelan maksamaa ja sinne pääsee vain lääkärin lähetteellä. Ensiaskel on yhteydenotto maatalouden työterveyshuoltoon. Monet Aslak-kuntoutukset ovat alueellisia tai tietylle ammattiryhmälle kuten maatalousyrittäjille suunnattuja. Kuntoremonttikursseista poiketen maatalouden Aslak-kuntoutuksia järjestetään suhteellisen harvoin. Osasyy on yrittäjien vähäinen hakeutuminen kuntoutukseen. Etenkin ikääntyneen yrittäjän terveet työvuodet voisivat lisääntyä kuntoutuksella merkittävästi. Aslak-kuntoutuksen parhaita puolia on parhaiden yksilöllisten kuntoutumiskeinojen etsiminen. Kari Aikio Kirjoittaja on MTK Hämeen aluepäällikkö 12

13 Työurien pidentäminen katsotaan hallitusohjelmassa välttämättömäksi, koska elinajanodote on viime vuosina kasvanut arvioita nopeammin. Työolojen parantaminen ja yritystoiminnan kannattavuuden tukeminen auttavat yrittäjää jaksamaan työelämässä pidempään. Myös uusi hallitus on todennut tarpeelliseksi löytää pitkään haetut keinot työurien pidentämiseen. Valtiovalta ja työmarkkinajärjestöt pääsivät aiemmin yksimielisyyteen siitä, että 25 vuotta täyttäneen eläkkeellesiirtymisiän odotetta nostetaan vuoteen 2025 mennessä vähintään 62,4 vuoteen. Viime vuonna odote oli 60,4 vuotta. Toisaalta olisi löydettävä pitkäjänteisiä ratkaisuja niin yksityisten alojen kuin julkisen puolenkin eläkkeiden rahoittamisen turvaamiseen. Yksityisten alojen työeläkemaksuun kohdistuu lähivuosina kovia nousupaineita eläkemenojen kasvun vuoksi. Työuran pituus määräytyy työolojen mukaan Työura- ja eläkekeskusteluun tulisi saada uusi näkökulma esiin. Jos ei yritettäisikään pidentää työuria teknisin toimin ja loihtia tuottavuutta ruuvia kiristämällä, vaan kehitettäisiin työelämän laatua. Ensisijaisia keinoja ovat työhyvinvoinnin tukeminen ja ammatillinen kuntoutus sekä asenteisiin vaikuttaminen ja yleisen tietoisuuden lisääminen. Suomessa menetetään asiantuntija-arvioiden mukaan joka vuosi noin puoli miljoonaa työvuotta siksi, että sankat joukot poistuvat työelämästä ennen virallista eläkeikää. Työvoimakustannuksina menetys on noin 21 miljardia euroa. Vaikka työhyvinvointi ja jaksaminen mielletään usein niin sanotuiksi pehmeiksi asioiksi, ne ovat tosiasiassa ja lukujen valossa kivenkovia asioita. Koko työväestön yhdessä menetetyssä työvuodessa haaskataan kolme miljardia euroa vuodessa. Radikaali ajatus olisi, että ryhdytään tietoisesti luomaan työhön väljyyttä, joka parantaa työssä jaksamista, tukee terveyttä ja antaa mahdollisuuksia työn kehittämiseen. Samalla kohennettaisiin koko väestön elämänlaatua. Työhyvinvoinnilla turvataan laadukas alkutuotanto Työssä onnistuminen tukee jaksamista. Kuvassa Matti ja Ville Vinnikainen Forssasta. Työssä VOIMIA sen ruuantuotannon, eläinten hyvinvoinnin ja kestävän ympäristötyön perusta. Toimiva työterveyshuolto ja laadukkaat lomituspalvelut edistävät yrittäjien hyvinvointia, työssä jaksamista ja työurien pidentymistä. Siksi näitä on tärkeää kehittää edelleen. Laadukkaat lomituspalvelut ovat välttämättömiä joka viikonpäivä työhönsä sidotuille kotieläinyrittäjille. Hyvinvoinnin kannalta tärkeä työ- ja perhe-elämän yhdistäminen on maatiloilla työn sitovuuden vuoksi haasteellista. Nykyaikaisten maatilojen sekä perheiden tarpeet huomioivat lomituspalvelut edistävät maatilojen yrittäjien hyvinvointia. On muistettava, että hyvinvoiva yrittäjä jaksaa hoitaa myös eläimensä hyvin. Mikä vie arjen voimavaroja? Maatalousyrittäjien työssäjaksamisesta julkistettiin keväällä 2011 verkkotutkimus. Sen teetti Masto-hanke yhteistyössä MTK:n ja Melan kanssa. Tutkimuksen teemoja oli kolme. Osallistujilta kysyttiin avoimilla kysymyksillä, mikä tuo voimia arkeen ja mikä taas vie niitä. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa työkykyään. Vastaajia oli Työssään hyvinvoivat maaseutuyrittäjät ja kannattava tuotantotoiminta ovat suomalaionnistumisesta arkeen yhteensä noin 900 maatalousyrittäjää. Ylivoimaisesti suurin osa koki huolen toimeentulosta ja talouden tiukkuudesta raskaimmaksi asiaksi. Epävarmuus tulevasta, sairaudet ja loppumaton paperisota ovat osallistuneiden useimmin esiin tuomia voimavarasyöppöjä. Taloudellinen epävarmuus vaikeuttaa tulevien investointien suunnittelua. Kannattavuuden heikentyminen heijastuu siihen, että lomaan ja vapaaseen ei tunnu olevan varaa. Se uhkaa jaksamista ja vaarantaa jatkuvuuden. Vaikka maatalousyrittäjien työurien pidentämiseen pätevät kaikki samat seikat kuin muidenkin työssäjaksamiseen, nousevat taloudelliset seikat ja epävarmuus tulevasta ylitse kaiken muun. Työssäjaksamisen perusteet puuttuvat, ellei ole nähtävissä toiminnassa onnistumisia ja nimenomaisesti yritystoiminnan taloudellista kannattavuutta. Tästä näkökulmasta budjettiesityksen maatalouteen kohdistetut leikkaukset lyövät korville työurien pidentämistä. Timo Sipilä Kirjoittaja on MTK:n sosiaali- ja veropoliittisen ryhmän johtaja Kuva: Kari Aikio 13

14 Keskusteluissa nousee esiin asioita, joista voi tunnistaa omaa elämää tai yrittäjyyttä kuormittavia seikkoja - jakaminen auttaa jaksamaan. Hyvinvoinnin johtaminen on TAVOITTEITA JA PÄÄTÖKSIÄ Mitä hyvinvointi on? Yksi kuuluisimmista hyvinvoinnin määritelmistä kuuluu Ihminen voi hyvin kun kykenee tekemään työtä ja rakastamaan. Sanotaan myös, että hyvinvointiin tarvitaan elämyksiä. On hyvin yksilöllinen asia, minkä ihminen kokee elämykseksi. Toiselle se on kalareissu yksinään ilta-auringossa, jollekin kavereitten kanssa raveissa käynti, kolmannelle ulkomaanmatka läheisen ihmisen kanssa. Hyvinvoinnin johtaminen Nykyään puhutaan hyvinvoinnin johtamisesta. Monessa perheyrityksessä koetaan, ettei aika riitä hyvinvointityöhön ja hyvinvoinnin johtamiseen. Moni maatilojen ja maaseudun yrittäjä kuitenkin tekee tuota nimenomaista johtamistyötä nimeämättä sitä erikseen hyvinvoinnin johtamiseksi. Yhtenä esimerkkinä on vuodenkiertoon sopivien loma-aikojen suunnittelu. Tilan työmäärän hallinta Valitettavan usein maatiloilla päädytään lyhentämään suunniteltuja lomajaksoja, koska työtä on niin paljon. Työhyvinvoinnin kannalta olisi tärkeää ottaa kokonaisvaltaiseen tarkasteluun tilan työmäärä - mitä keinoja yrityksessä on saada helpotusta työmäärään. Maatilalla on työtä kuin kinoksena kuvaa eräs nuori yrittäjä tilansa työmäärää. Osaaminen hyvinvoinnin kulmakivenä Sanotaan, ettei tietämättömyys poista ongelmia. Onnistuneen yrittäjyyden kannalta on tärkeää tunnistaa mitä osaa ja mitä ei osaa. Osaamattomuuden tunne myös syö voimavaroja. Hyvinvoinnin kannalta oleellista on tunnistaa oma osaaminen hyvin ja hankkia puuttuvaa osaamista yrityksen ulkopuolelta joko täydentämällä koulutuksen keinoin omaa osaamista tai ostamalla sitä ulkopuoliselta. Voimavarat tasapainossa Hyvinvointi on taloudellisten, henkisten ja fyysisten voimavarojen tasapainoa. Raha 14

15 ei tuo onnea, mutta taloudelliset huolet koettelevat hyvinvointia. Taloudellinen turvallisuus on merkittävä hyvinvointia edistävä asia. Henkistä hyvinvointia tuo vaikuttamisen mahdollisuus itseä, omaa elämää, yritystä ja ammattialaa koskeviin asioihin. Aktiivinen mukanaolo esimerkiksi kyläyhteisössä, etujärjestössä tai politiikassa luo hyvinvointia huolimatta siitä ajasta mikä yhteisten asioiden hoitamiseen kuluu. Osallisuus ja yhteenkuuluvuuden tunne kantaa ja voimaannuttaa. Fyysisten voimavarojen merkitys maatalousyrittäjän työssä lienee itsestään selvyys. Tärkeää on työn vaatiman fyysisyyden lisäksi myös ylläpitää kuntoa ja nauttia liikunnan riemuista sekä yhdessä että yksin. Lenkkeily, palloilu tai kuntopiiri virkistää myös mieltä. Onnistumisen ilo voimavarana Onnistumiset työssä eivät synny tyhjästä. Ammattitaito ja osaaminen luovat pohjaa tuloksille ja onnistumisille. Maatiloilla koetaan myös yhteisöllistä työniloa, kun saadaan yhdessä vaikkapa sadonkorjuu päätökseen. Kotieläinyrittäjä kertoo kokevansa onnistumisen iloa kun saa terveen vasikan tai runsaan maitomäärän. Työ palkitsee tekijäänsä konkreettisin näkyvin tuloksin kun näkee kättensä jäljen. Kuormittavuuden tunnistamisen haaste Maatalousyrittäjän työ on perinteisesti ollut fyysisesti kuormittavaa ja fyysisiä kuormitustekijöitä osataan myös tunnistaa ja mitata. Niiden tekijöiden tunnistaminen, jotka kuormittavat henkisesti, on monesta syystä haasteellista. Olemme ihmisinä erilaisia ja koemme henkistä painetta erilaisista asioista. Moni maatalousyrittäjä tunnistaa henkisesti kuormittaviksi tekijöiksi valvonnat, ja etenkin ne, joista ei ilmoiteta etukäteen. Yrittäjän kokemus voi olla, että yhden valvontapäivän aikana mitataan koko elämänmittaisen yrittäjätyön arvostus, vaikka valvontaa suorittavan hallinnon näkökulmasta kysymys on kaikille tiloille tehtävistä lain määräämistä rutiinitoimenpiteistä. Hyvinvoinnin kannalta olisi erittäin tärkeää saada purettua keskustelun keinoin valvontaan liittyvät tunteet, ajatukset ja kokemukset vaikka yhteisen pöydän ääressä valvontaa tekevien henkilöiden kanssa. Yrittäjyyteen ja oman ammattisektoriin liittyvien asioiden jakaminen kanssakollegoiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää henkisen kuormituksen tunnistamisesta. Vuorovaikutuksessa ja keskusteluissa nousee esiin kokemuksia ja tuntemuksia, joista voi tunnistaa myös omaa elämää ja yrittäjyyttä kuormittavia asioita. Jakaminen auttaa myös jaksamaan. ai, minustakin tuntui todella keljulta kun lasten kanssa Korkeasaareen suunniteltu lomapäivä peruuntui, kun tarkastaja ajoi aamulla pihaan tai aina, kun anoppi tulee ilmoittamatta ovesta sisään, koen, ettei meille ole perheenä omaa tilaa. Muutosvalmiuden merkitys Olemmeko valmiita kysymään itseltämme mitkä ovat tavoitteemme ja toiveemme? Jos ei uskalla esittää kysymyksiä, ei saa myöskään vastauksia. Hyvinvoinnin ja myös yrityksen taloudellisen menestymisen kannalta pitäisi ottaa aikaa ja pysähtyä miettimään, mitä asioita tilalla tehdään - onko nykyinen tilanne omien ja perheen tavoitteiden ja toiveiden mukainen. Tässä tarkastelussa yrittäjät törmää usein kysymyksiin: Mitä todella tahdon? Mihin haluan aikani käyttää? Mitkä asiat ovat työn ja yrittämisen lisäksi minulle tärkeitä? Näiden kysymysten vuoksi hyvinvoinnin johtamista ja perheyrityksen johtamista ylipäätään on hankala ulkoistaa. Tavoitteiden asettaminen ja päätösten tekeminen on keskeinen osa yrittäjyyttä. Miksi pysähtyminen ja keskusteluun antautuminen perheyrityksessä on sitten niin vaikeaa? Onko helpompi olla ulkopuolisen kanssa eri mieltä, kuin oman yrittäjäpuolison kanssa? Tässä voi olla yksi syy. Mutta yrityksen kehittymisen ja hyvinvoinnin kannalta asioita pitäisi pystyä myös kyseenalaistamaan. Vuoropuhelun merkitys on suuri - viisaus asuu yhteisessä päässä. Kun uskaltaa kyseenalaistaa asioita, asettaa kysymyksiä - saa vastauksia ja syntyy muutostoiveita. Muutostoiveet kannattaa laittaa tärkeysjärjestykseen ja myös järjestäminen taloudellisen merkityksen mukaan on tarpeellista. Konsultteja kannattaa käyttää ja tästä yhtenä esimerkkinä työterveyshuolto, josta voi saada työterveyshoitajan ja -lääkärin palvelujen lisäksi myös työpsykologin palveluja, joiden työnohjauksellinen tuki muutosprosessissa voi olla merkittävä sekä keskustelun avaajana, mutta myös omien tavoitteiden ja ratkaisujen löytymisessä. Hyväksy vain ratkaisuja, joihin sinä ja perheesi sitoudutte ja olette tyytyväisiä, totesi eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja ja maatalousyrittäjä Jari Leppä alustuksessaan MTK:n sosiaalipoliittisten toimijoiden koulutuspäivillä Jyväskylässä elokuun alussa. Tämä kirjoitus syntyi tuon alustuksen ajatusten innoittamana. Maire Lumiaho Kirjoittaja on lakimies MTK:n sosiaalija veropolitiikkaryhmässä Aktiivinen mukanaolo esimerkiksi kyläyhteisössä, etujärjestössä tai politiikassa luo hyvinvointia, sillä osallisuus ja yhteenkuuluvuuden tunne antaa voimia. Kuva: Kari Aikio 15

16 Kuva: Kari Aikio lomahallinnon kanssa Usein tarvitaan ristiriita, jotta maatalousyrittäjä ja lomahallinto löytäisivät toisensa ja lomituspalvelu voisi kehittyä. Konflikti ei ole välttämättä kielteinen asia. Yrittäjän oikeuksien ja hallinnon velvollisuuksien pitää aina kohdata, tilan tuotannon ja lomituksen on pyörittävä. Mikäli tämä ei onnistu, pitää kysyä, mistä syystä tuntuu hankalalta. Onko syynä ehkä joku välejä jäytävä taustahistoria? Onko yrittäjä joskus kokenut tulleensa väärinkohdelluksi? Lähestyminen ja avoin suhtautuminen lomatoimeen voi olla yrittäjälle vaikeaa, jos välissä heijastelee selvittämätön ristiriita. Hallinnossa pitää tehdä lujasti töitä yrittäjän vakuuttamiseksi siitä, että häntä kuunnellaan ja häntä autetaan. Kokemus on osoittanut keskustelulle ja aidolle välittämiselle olevan aina tilausta. Syyllisten nimeäminen ja menneiden kaivelu ei ole kenenkään etu. Aikaisemmin yhdessä aikaansaatu kielteinen tilanne saadaan vain yhdessä puretuksi. Seuraavassa on muutamia käytännön esimerkkejä lomahallinnon ja yrittäjän välisistä konfliktitilanteista. Yrittäjä peruu lomituksen Lomitusjärjestelyt on yrittäjän kanssa sovittu ja lomittaja on saanut vahvistetun työvuoroluettelon tietoonsa. Yrittäjä ilmoittaa paria päivää ennen lomituksen alkua, että peruu koko lomitusvarauksen. Syitäkin löytyy, kun lomittajista juuri kukaan ei osaa, ei ole luotettava ja ainakin tämä hänelle tarjottu lomittaja on kuulopuheiden mukaan ammattikuntansa rupusakkiin lukeutuva. Ei millään riitä uskallusta jättää yritystä hänen hoitoonsa, ja Näitä tapauksia tulee harvoin, mutta ne pitää kokea hälyttävinä hallinnossa. Aina ei kaiketi ole kysymys lomittajan sopimattomuudesta, väärästä ajankohdasta tai mistään muusta uskottavasta selityksestä. Lomasta kieltäytyminen on selkeä viesti yrittäjän väsymisestä. Hän ei enää osaa irrottautua työstään, tuntee itsensä korvaamattomaksi ja kieltäytyy avusta. Neuvottelutaito nousee arvoon arvaamattomaan. Yrittäjä on saatava uskomaan, että työstä irrottautuminen koituu hänen parhaakseen. Ehdotetaan edettävän sovitun mukaisesti. Lomittajastakin yrittäjän kannattaisi luoda mielipide ihan itse omaan kokemukseen perustuen, eikä kannattaisi uskoa kuulopuheita. Takuuvarmasti tilanteen saisi takalukkoon, jos hallinnossa vastattaisiin, että teille on suunniteltu lomitus ja siihen varattu kelpoisuusehdot täyttävä lomittaja. Lomapäivänne katsotaan niiltä osin pidetyiksi. Näin toki olisi mahdollisuus ja jopa oikeus menetellä, mutta ketä se palvelisi? Epätasa-arvon kokemus Yrittäjä saattaa kokea, ettei lomituspalveluja jaeta tasapuolisesti. Hallinto suosii tiettyjä yrittäjiä ja toiset jäävät paitsioon. Ainakin luottamustoimissa toimivat yrittäjät ovat paremmassa asemassa ja maan hiljaiset jäävät vaille palveluja. Hallinnossa on pystyttävä todentamaan tasapuoliset lomituspalvelut. Yrittäjän lomitustarvetta ei mitata sillä, onko hän niin sanottu tuloksen tekijä vai ei. Ammatin sitovuus on kaikille sama, olkoon eläimiä ainoastaan lomaoikeuteen tarvittava minimimäärä tai useita satoja. Erityyppisten tilojen palvelujen toimivuus on hallinnossa mietittävä ennakkoon siten, että palvelu istuu yrittäjän arkipäivään oikealla tavalla ja tasapuolisesti jakautuen. Yrittäjä ei enää jaksa Vaikeuksiin ja jaksamisongelmiin voi ajautua myös yrittäjä, kenen ei milloinkaan ole tarvinnut turvautua edes naapuriapuun lomituksesta puhumattakaan. Hän on aina ollut oman onnensa seppä, itsellinen talonpoika, kunnes ei enää jaksa. Lomitusta pyydetään apuun. Lomituskohde on hallinnolle vieras, se koetaan ehkä sulkeutuneeksi ja hyvinkin omaperäiseksi. Palveluntarve on kuitenkin ilmennyt ja tilanteeseen on mentävä. Onneksi urheilumieltä omaavia lomittajia joukosta löytyy ja näistäkin tilanteista yleensä selvitään kunnialla. Eikö tieto tarjolla olevasta lomaoikeudesta tavoita kaikkia yrittäjiä? Vai sivuutetaanko se tarpeettomana ja vasta tosipaikan tullen otetaan käyttöön? Joskus vasta naapurin tai jonkun sidosryhmään kuuluvan kautta saadaan lomitustarve tietoon. Tämä kaiketi lienee se vaikein tie lomituspalvelujen käyttäjäksi, pakon sanelema tilanne. Lomittaja sairastuu Tuttu ja turvallinen, yrittäjän hyvissä ajoin varaama lomittaja sairastuu ehkä pitkäksi aikaa. Yrittäjän pettyminen on itsestään selvää. Hän saattaa jopa syyttää hallintoa palvelun toimimattomuudesta, kieltäytyen silti toisesta lomittajasta. Yrittäjä ilmoittaa tekevänsä työt mieluummin itse. Hallinnossa tiedetään yrittäjän jaksamisen olevan tiukalla. Mitä työnjohto voi tilanteessa tehdä? Parhaalla tahdollakaan ei pysty miellyttämään kaikkia, mutta silti huoli yrittäjän jaksamisesta jää päälle. Luottamus pitää ansaita Perimmäinen syy yrittäjän ja lomahallinnon väliselle ristiriidalle voi olla mikä tahansa, näkymätön, kuulumaton, tiedostamaton. Avuntarvetta, avuntarjoamista, avunhakemista se ei kuitenkaan saa estää. Luottamusta ei voi ostaa, se pitää ansaita. Hallinnon on pysyttävä helposti lähestyttävänä ja ehdottomasti sanansa pitävänä. Yhteiseen suuntaan pyrittäessä pitää tehdä joustoja ja vastaantuloja. Onnistumisen tuloksena löytyvät taito, kyky ja ymmärrys asettua toisen ihmisen asemaan vaikeuksissa. Salme Pesonen Kirjoittaja on Sysmän lomitusyksikön lomituspalveluohjaaja 16

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Miten jaksat, millä maksat mitä Mela tarjoaa työhyvinvoinnin tueksi? Pirjo Saari Työhyvinvointitiimi

Miten jaksat, millä maksat mitä Mela tarjoaa työhyvinvoinnin tueksi? Pirjo Saari Työhyvinvointitiimi Miten jaksat, millä maksat mitä Mela tarjoaa työhyvinvoinnin tueksi? Pirjo Saari Työhyvinvointitiimi Työhyvinvointipalvelut Sujuvaa ja turvallista työtä Suojaintietoiskut Suojainnäyttelyt Työturvallisuuskilpailut

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä 10.2.2014 1/2014

PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä 10.2.2014 1/2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOKOUKSEN AVAUS 4 2. KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS 4 3. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 4 4. NTARKASTAJIEN VALITSEMINEN 4 5. LUOVIEN ALOJEN YRITYSTOIMINNAN KASVUN JA KANSAINVÄLISTYMISEN

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa 17 174 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 073 vähemmän (-10,8

Lisätiedot

Bioenergia ry Bioenergian puolesta

Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta! Bioenergia-ala on yksi maailman nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä teollisuuden aloista. Suomi on edelläkävijä. Polttoaineen ja

Lisätiedot

Ajankohtaista maatalouslomituksesta. 22.11.2011 Saarijärvi Päivi Wallin

Ajankohtaista maatalouslomituksesta. 22.11.2011 Saarijärvi Päivi Wallin Ajankohtaista maatalouslomituksesta 22.11.2011 Saarijärvi Päivi Wallin 2 Sisältö Paikallisyksiköiden yhdistymisten taustatekijät Lomituspalvelulain muutokset vuoden 2011 alussa palvelusuunnitelma ja tilakohtainen

Lisätiedot

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10 METKA hanke Energiaseminaari 23.4.10 Hanke Perustettu vuoden 2007 lopussa Tavoiteltu loppuraportointi 2011 loppuun Hankkeen hallinnoija mhy Kanta Häme Hankkeen toteuttajaosapuolena mhy Päijät Häme Hankekumppaneina

Lisätiedot

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011 TYÖTTÖMYYDEN LASKU HIDASTUI HIEMAN JOULUKUUSSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa 19 286 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 014 vähemmän (-9,5 %) kuin vuosi

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskus tiedottaa

Hämeen ELY-keskus tiedottaa HÄMEEN TYÖTTÖMYYDEN LASKU JATKUU HITAASTI Hämeen ELY-keskus tiedottaa Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue) työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa 22 436 työtöntä

Lisätiedot

Maaseutuohjelman yritystuet Leader

Maaseutuohjelman yritystuet Leader Leader 2014-2020 Maaseutuohjelman yritystuet Leader Rahoitustuki- ja neuvontainfo, Nurmijärvi 3.3.2015 Esko Pietari, EMO ry Mitä on Leader-toiminta? Leader-ryhmät Yritystuet Tuen hakeminen Mitä on Leader-toiminta?

Lisätiedot

Hallintoelimet 2015 VALTUUSKUNTA. Puheenjohtaja Maanviljelijä Tiina Linnainmaa (2008 ), Hämeenkyrö

Hallintoelimet 2015 VALTUUSKUNTA. Puheenjohtaja Maanviljelijä Tiina Linnainmaa (2008 ), Hämeenkyrö Hallintoelimet 2015 VALTUUSKUNTA Maanviljelijä Tiina Linnainmaa (2008 ), Hämeenkyrö Johtaja Riitta Korpiluoma (2002 ), Helsinki VARSINAISET JÄSENET Maa- ja metsätalousministeriön edustajat Maatalousneuvos

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Asiantuntijatyöryhmä Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko Nuutila,

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen Liitto MTK Kaakkois-Suomi. Toimintasuunnitelma 2012

Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen Liitto MTK Kaakkois-Suomi. Toimintasuunnitelma 2012 Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen Liitto MTK Kaakkois-Suomi Toimintasuunnitelma 2012 Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen Liitto, MTK Kaakkois-Suomi TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry:n yhteistyökumppanit ja yhteistoiminta lähiaikana.

Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry:n yhteistyökumppanit ja yhteistoiminta lähiaikana. Matti Mäkiaho Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry:n yhteistyökumppanit ja yhteistoiminta lähiaikana. 1. Suomen Metsäkeskus / Häme - Uusimaan alueyksikkö ja Suomen Metsäkeskus - Runsaasti yhteistoimintaa tapahtumien

Lisätiedot

www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle

www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle ESR -hanke 2015-2017

Lisätiedot

Työttömyyden lasku Hämeessä jatkuu kuukausivaihtelun mukaisesti

Työttömyyden lasku Hämeessä jatkuu kuukausivaihtelun mukaisesti Työttömyyden lasku Hämeessä jatkuu kuukausivaihtelun mukaisesti Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun lopussa 19 687 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 912 vähemmän

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN KUVAT PALVELUSUUNNITTELUSSA

ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN KUVAT PALVELUSUUNNITTELUSSA ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN KUVAT PALVELUSUUNNITTELUSSA Asiakkaan osallisuus kuntatoimijan näkökulmasta Miten vammaisen asiakkaan ääni kuuluu palveluissa? -työpaja 14.1.2013 Seinäjoki

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija Junila Sandra Tampereen Talviuimarit 13:20 4. 26,53 1 Virta Sini Katismaan Avantouimarit 13:20 2. 32,13 2 B Miehet 20-29 v. Heinämäki Janne Apian

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 17 115 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 086 vähemmän (-10,9

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Kuva: Työttömät (ml. lomautetut) työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2000-2010

Kuva: Työttömät (ml. lomautetut) työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2000-2010 Hämeen ELY-keskus tiedottaa TOUKOKUUN TYÖLLISYYSKATSAUS Julkaistavissa 22.6.2010 klo 9.00 Hämeen työttömyyden kehitys vuoden 2005 tasolla Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue)

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Bruunon kisat 24.7.2013 Ratinan stadion Tulokset

Bruunon kisat 24.7.2013 Ratinan stadion Tulokset Sivu 1 / 6 Bruunon kisat 24.7.2013 Ratinan stadion Tulokset 100m juoksu M30 +0,5m/s 1) Sami Koivunen Noormarkun Nopsa 12,21 +0,5m/s 1) Juho-Pekka Karjalainen Kunto-Pirkat 11,91 2) Aku Kallio Kosken Kaiku

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

WFA-MAAPÄIVÄT Osallistujat

WFA-MAAPÄIVÄT Osallistujat WFA-MAAPÄIVÄT Osallistujat 1. Niemi-Aro Antti 2. Saari Aapo 3. Kinnari Sirpa 4. Koskinen Eila 5. Lähdesmäki Liisa 6. Niemi Anne 7. Palojoki Ulla 8. Hyvönen Juhani 9. Peltola Asko 10. Saunamäki Raimo 11.

Lisätiedot

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 RASTI 1 Suomenmestaruuskilpailu 1999 Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 Kilpailijat Pisteet Rangaistukset Aika Ls Tulokset No Nimi Lk. Joukkue PP

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU

ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU Pirkanmaan osahankkeen Vammaisalan kehittämisfoorumi 19.11.2012 Tampere Miia Koski, Etevan Vammaispalveluhanke Etevan osahankkeen toimialue Asumispalvelut Työ- ja päivätoimintapalvelut

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 0:09:02 Harri Hakola 7,8 4 12:35:06 0:09:10 Harri Hakola

Lisätiedot

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 0:09:02 Harri Hakola 7,8 4 12:35:06 0:09:10 Harri Hakola

Lisätiedot

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous Valtuusto 13.5.2016 Sivu 1 / 5 Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous Aika: perjantai 13.5.2015 klo 16.00 Paikka: Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto, Helena-sali, Alvar Aallon katu 9, Jyväskylä Osanottajat

Lisätiedot

Hämeen aluemestaruuskilpailut

Hämeen aluemestaruuskilpailut Orimattila 04. - 17:51:29 10m Ilmakivääri 40 ls, sarja N 1. Noora Etula LAS 96 99 94 98 387 2. Katariina Laine HlAS 95 97 92 99 383 19x 3. Saana Tattari HlAS 95 98 95 95 383 17x 10m Ilmakivääri 40 ls,

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Tampereen Keilailuliitto Ry 29.09.2012 Kaupin Keilahalli Sivu 1 LUOKKA M-D. SMKJ Naiset, 6 sarjaa eu (29.09.2012) Valvoja:

Tampereen Keilailuliitto Ry 29.09.2012 Kaupin Keilahalli Sivu 1 LUOKKA M-D. SMKJ Naiset, 6 sarjaa eu (29.09.2012) Valvoja: SMKJ Naiset, 6 sarjaa eu (29.09.2012) Valvoja: LUOKKA M-D Nimi Seura Liitto Tulos (tas) (x) (viim.s.) 1. Karhu Tuula Mättäjät Joensuu 1302 (150) 2. Heinonen Marja Pmma Tampere 1262 (186) 3. Saukkonen Eeva

Lisätiedot

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme

Lisätiedot

AMIn ihmisen mittainen tavoite lievittää mielenterveyden häiriöitä ja parantaa ja tukea arjen elämänhallintaa

AMIn ihmisen mittainen tavoite lievittää mielenterveyden häiriöitä ja parantaa ja tukea arjen elämänhallintaa AMIn ihmisen mittainen tavoite lievittää mielenterveyden häiriöitä ja parantaa ja tukea arjen elämänhallintaa Helena Pesola 12.2.2015 1 Kuntoutuspalvelujen muotoilu lähtee asiakkaiden tarpeista Kela on

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET Lapset alle 6, STL 0,5 km (v) 1. Oskari Kotiaho Vantaan Taksiautoilijat ry 4.11 2. Veera Yletyinen Kuopion Taksiautoilijat ry 6.33 Lapset alle 8, STL 0,5 km (v) 1. Elias Korhonen Ristijärven Taksiautoilijat

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Maataloustuottajain Etelä-Hämeen Liitto MTK-Etelä-Häme ry

Maataloustuottajain Etelä-Hämeen Liitto MTK-Etelä-Häme ry Maataloustuottajain Etelä-Hämeen Liitto MTK-Etelä-Häme ry Toimintakertomus vuodelta 2005 MTK-Etelä-Hämeen toiminnan painopistealueet vuonna 2005 olivat 1) markkinoiden parempi hallinta myynneissä ja ostoissa,

Lisätiedot

Teht. Pist. Ikä Hyv.

Teht. Pist. Ikä Hyv. Kilpailu: Puumieskesätaitokilpailu 2013 Järjestäjä: Mikkelin Seudun Puumiehet ry Päivämäärä: 21.9.2013, Anttolanhovi, Mikkeli Miesten kilpasarja Ikä Hyv. Pisteet 1 Pekka Repo P-Savo 88 17 72 177 29:10

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue Vierasjoukkue

Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue Vierasjoukkue Sairaalaturnaus 16.4.2011 Turku Impivaaran jäähalli OTTELUT LOHKOITTAIN 16.4.2011 Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue Vierasjoukkue LOHKO 1 Impivaara 1 Tulos 6 16.4.2011 08:00 Jyväskylä - Etelä-Karjala 4-4

Lisätiedot

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 KiU KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 JOUKKUEET: 1920 Luku Kiteenkylän pesäpallojoukkue Hakulinen Heikki Hakulinen Onni Hakulinen Simo Hakulinen Toivo Hakulinen Viljo Hirvonen Arvi Kosonen Juho Lipponen Toivo

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

PANK ry:n toimielimet 2016

PANK ry:n toimielimet 2016 PANK ry:n toimielimet 2016 HALLITUS Ville Alatyppö ville.alatyppo@hel.fi Kuntaliitto/Helsingin kaupunki, pj. Lars Forstén lars.forsten@lemminkainen.com INFRA ry/asfalttijaosto/lemminkäinen Infra Oy, vpj

Lisätiedot

TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani

TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani Sijoitus Etunimi Sukunimi Joukkue Tulos 1 Seppo Lehtonen Jokilaakso 104 / 2 40 2 Kai Rimpineva Imatra 002 39 3 Matti Syvälä Tampere 005 36

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

yleisurheilu_saappaanheitto_tulokset

yleisurheilu_saappaanheitto_tulokset Sakun Kesäkisat Vierumäki 8/31/2041 yleisurheilu_saappaanheitto_tulokset TULOKSET M 100 m Tuuli: -0,1 1. Ilari Teerikangas Ammattiopisto Luovi 12,55 2. Teemu Lehmusto Suomen Urheiluopisto 13,13 3. Matti

Lisätiedot

Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA

Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA M30 4 x 100 m 1. Varsinais-Suomen Veteraaniurheilijat 47,81 SE Mikko Kiuru Henri Heikkinen Jukka Mertanen Krister Laine M30 4 x

Lisätiedot

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA 1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,

Lisätiedot

3 19:06 Nimi: Koskela Hannu Nimi: Saarenmaa Tomi. 4 19:08 Nimi: Levonoja Pasi Nimi: Levonoja Päivi. 5 19:10 Nimi: Heino Anita Nimi: Winberg Pasi

3 19:06 Nimi: Koskela Hannu Nimi: Saarenmaa Tomi. 4 19:08 Nimi: Levonoja Pasi Nimi: Levonoja Päivi. 5 19:10 Nimi: Heino Anita Nimi: Winberg Pasi 51. OSKARIN YÖAJO Lähtöluettelo arvottiin 25.11.2012 klo. 20.00 Läsnä olivat sääntöjen määräämät henkilöt. Lähtö- ja maalipaikka: ST-1 Kukonlinna Tampereentie 333 Hollola n. 14 km Lahdesta Tampereelle

Lisätiedot

Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle

Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle Hämeen ELY-keskus tiedottaa SYYSKUUN TYÖLLISYYSKATSAUS Julkaistavissa 26.10.2010 klo 9.00 Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

kokemuksia palvelusetelistä

kokemuksia palvelusetelistä Päijäthämäläisiä kokemuksia palvelusetelistä 31.5.2010 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen i i l kehitys ry Palveluneuvontaa ikääntyville Taustaa Lahden seudun palvelusetelikokeilu

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointi osana strategiaa päämäärät selville Viimeiset neljä vuotta olemme

Lisätiedot

688 Elisa Toivola 19.9.2009 Järvenpää 558 Aino Laitinen 13.9.2014 Hyvinkää

688 Elisa Toivola 19.9.2009 Järvenpää 558 Aino Laitinen 13.9.2014 Hyvinkää Hyvinkään seudun urheilijat Seuraennätykset Päivitetty 26.9.2015/ MK TYTÖT 9 40m 6,53 Laura Nokkala 16.7.2000 Lohja 1000m 3:33,20 Marianne Salmi 22.8.2015 Helsinki korkeus 115 Matleena Tyni 29.7.2007 Lohja

Lisätiedot

TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto

TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto TKEK = Työväen Kala- ja Eräkerho Kirkkonummi = Kirkkonummen Kala- ja Metsämiehet H-linna = Hämeenlinnan Kala ja Erä ry TEM = Tesoman Erämiehet ry TULOKSET

Lisätiedot

Kinkkupuulaaki 2014 Kinkkupuulaaki 2013

Kinkkupuulaaki 2014 Kinkkupuulaaki 2013 Kinkkupuulaaki 2016 Kinkkupuulaaki 2015 1. 0 1. Esa Luoma 88 2. 0 2. Kimmo Saarinen 84 3. 0 3. Hannu Haimi 80 4. 0 4. Petri Federley 79 5. 0 5. Pekka Pärssinen 78 6. 0 6. Päivi Jokinen 77 7. 0 Reetta Tuomainen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 Julkaisuvapaa 21.1.2014 kello 9.00 Teollisten työpaikkojen suuri määrä vähenee jatkuvasti ja tämä näkyy joulukuun

Lisätiedot

Veteraani CUP 25-29 v. 2010

Veteraani CUP 25-29 v. 2010 Veteraani CUP 25-29 v. 2010 1 Toni Mikkonen Lieksan Hiihtoseura 240 1 2 3 2 Jori Mikkonen Lieksan Hiihtoseura 210 2 4 2 3 Tuomas Karavirta Kouvolan Hiihtoseura 200 1 1 4 Antti Joutjärvi Kouvolan Hiihtoseura

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 KOKOUSTIEDOT MAASEUTUJAOSTON KOKOUS Aika: klo 9.00 12.15 Paikka: Kukkaismäen maaseutumatkailutila, Jämsän Juokslahti,

Lisätiedot

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Mitä toivon saavani teemaillasta itselleni ja omaan työhöni? (etukäteiskysymys) Avoimin mielin : ) Ajankohtaiskatsauksen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot