KIEKKOKIERROS JA VÄHÄN JOTAIN MUUTA Joukkuepalloilulajien painotukset maakuntalehtien urheilusivuilla

Transkriptio

1 KIEKKOKIERROS JA VÄHÄN JOTAIN MUUTA Joukkuepalloilulajien painotukset maakuntalehtien urheilusivuilla Antti Rämänen Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Antti Rämänen. Kiekkokierros ja vähän jotain muuta Joukkuepalloilulajien painotukset maakuntalehtien urheilusivuilla. Turku, kevät 2008, 77 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka, viestintäalan koulutusohjelma, medianomi (AMK). Opinnäytetyön tavoitteena oli vertailla eri joukkuepalloilulajien asemaa viidessä maakuntalehdessä ja pohtia syitä eroavaisuuksiin. Palloilulajien määrä on kasvanut ajan myötä, mutta urheilusivujen tilat eivät voi venyä loputtomiin. Toimitukset joutuvat jatkuvasti tekemään valintoja eri urheilu-uutisten välillä. Lisäksi tavoitteena oli selvittää urheilutoimitusten tapoja hoitaa palloilu-uutisointi ja verrata esimiesten näkemyksiä tutkimuksessa saatuihin tietoihin sekä levikkialueiden palloilujoukkueiden yleisökeskiarvoihin. Aineisto on kerätty kvalitatiivisesti ja kvantitatiivisesti. Viiden maakuntalehden urheilutoimitusten esimiehiä on haastateltu teemahaastattelua käyttäen. Haastatteluista neljä tehtiin puhelimitse ja yksi paikan päällä toimituksessa. Haastatteluiden kestot vaihtelivat 30 minuutista 55 minuuttiin. Kvantitatiivisessa osuudessa on tehty seurantatutkimus lehtien urheilusivuista aikavälillä Päiviä otantajaksolle tuli yhdeksän ja lehtien numeroita tutkimukseen otettiin yhteensä 45. Lopussa esitetyt luvut levikkialueiden palloilujoukkueiden yleisökeskiarvoista perustuvat urheiluliitoilta ja -seuroilta saatuihin tietoihin. Haastatteluissa kriteereiksi eri palloilulajien seurantaan nousivat yleisömäärät, paikalliset perinteet, joukkueiden menestys, harrastajamäärät, lajin kansainvälinen suosio, levikkialueen etäisyydet ja sarjaohjelmien aikataulut. Seurantatutkimuksen tuloksissa jääkiekko oli odotetusti suurin palloilulaji. Kaikkiaan 350 palloilujutusta 51,7 prosenttia käsitteli jääkiekkoa. Seuraavina tulivat lentopallo (14, 9 prosenttia) ja koripallo (12,0 prosenttia). Asiasanat: urheilu, journalismi, urheilujournalismi, palloilulajit, maakuntalehti, kvalitatiivinen tutkimus, kvantitatiivinen tutkimus, teemahaastattelu

3 ABSTRACT Antti Rämänen. Hockey Matches and More Regional newspapers emphasis on team sports. Turku, spring pages, 2 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Turku unit, Degree Programme in Communication and media. The aim of my thesis is to compare how various team sports are represented in five Finnish regional newspapers. The amount of team sports has increased but the space given to the sport section can t be stretched endlessly. Sports departments have to make choices between different sports. Second aim is to classify the different ways of covering team sports news and to compare the editors views to the results from the empiric part of my thesis, as well as the attendance averages of the sports events occurring in the newspapers circulation areas. The material was collected using both quantitative and qualitative methods. The editors of the five regional newspapers have been interviewed using theme-interviewing. Four were interviewed by phone and one face-to-face. The interviews were from 30 to 55 minutes. I researched the particular regional newspapers between January 27 th and February 4 th 2008, a period lasting nine days and including 45 issues. The numbers of the attendance averages, which are presented in the end of the thesis, are based on the information I collected from the sports associations and clubs. The results of my thesis tell that criteria for monitoring team sports are general attendance, amateur participants, local traditions, international and national popularity of the particular sports, game schedules and distances in the newspaper circulation area. This thesis shows that ice hockey is predictably the most popular team sports in these five regional newspapers; 51.7 percent of the 350 researched articles dealt with it. The next two most comprehensively covered team sports are volleyball (14.9 percent) and basketball (12.0 percent). Keywords: sports, journalism, team sports, regional newspapers, quantitative research, qualitative research, theme-interview

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 6 2 HAASTATELTAVIEN ESITTELY 8 3 PALLOILUSARJOJEN SEURANTA LAJEITTAIN Jääkiekko Jalkapallo Koripallo Lentopallo Salibandy Pesäpallo Muut palloilulajit 25 4 UUTISOINTITAVAT Omat toimittajat ja avustajat Linjanveto juttutyyppien käytössä Kuvapolitiikka palloilujutuissa 37 5 SEURANTATUTKIMUKSEN TULOKSET Palloilulajien jakauma maakuntalehtien urheilusivuilla Kolmen eniten tilaa saaneen lajin asema eri lehdissä Jakauma juttutyypeittäin Otteluselostus Uutinen Taustajuttu Ennakkojuttu Henkilöjuttu Jakauma juttukokojen mukaan Isot jutut Keskikokoiset jutut Lyhyet jutut Kuvien käyttö palloilujutuissa 64

5 6 TULOKSET SUHTEUTETTUNA YLEISÖMÄÄRIIN 66 7 YHTEENVETO 73 LÄHTEET 75 LIITTEET 78 Liite 1: Otoskortti 78 Liite 2: Haastatteluiden teemat 79

6 1 JOHDANTO Idea joukkuepalloilulajien painotuksia käsittelevään opinnäytetyöhöni sai alkunsa työskennellessäni Turun Sanomien urheilutoimituksessa harjoittelijana ja avustajana syksyllä Paikallisen palloilujoukkueen valmentaja lähetti toimitukseen sähköpostin, jossa hän ilmaisi tyytymättömyytensä lehdessä vallitsevaan linjaan. Sarjakausi oli jo puolessa välissään, eikä kyseisestä joukkueesta ollut kirjoitettu ainuttakaan uutisjuttua tai otteluraporttia. Siitä heräsi kysymys, miksi tietyt lajit ja joukkueet pääsevät lehdissä näkyville ja toiset eivät. Tutkielmassa on käytetty sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia tiedonkeruumenetelmiä (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, ). Tein seurantatutkimuksen lehtien urheiluosastoista ja listasin ylös kaikki kotimaan joukkuepalloiluun liittyvät jutut. Maakuntalehtiä on viisi ja jokaisesta lehdestä mukana on yhdeksän numeroa. Yhteensä tutkimuksessa on mukana siis 45 numeroa. Lisäksi haastattelin lehtien urheilutoimitusten esimiehiä helmi-maaliskuussa 2008 teemahaastattelua (emt., ) käyttäen. Tutkielman lopussa haastattelu- ja seurantatuloksia verrataan vielä kauden yleisömääriin. Valitsin tutkittaviksi maakuntalehdiksi Aamulehden, Turun Sanomat, Keskisuomalaisen, Satakunnan Kansan ja Karjalaisen. Halusin mukaan levikkimäärältään erikokoisia lehtiä, jotka ovat eri puolilta Suomea. Myös oletukset eri alueiden palloilutarjonnan eroista vaikuttivat lehtien valintaan. Olen vastannut sarjakauden aikana pääasiassa lentopallon miesten SMliigassa pelaavan Raision Loimun otteluselostuksista ja uutisista Turun Sanomissa. Omalla työlläni en ole otantajakson aikana kuitenkaan vaikuttanut lentopallon näkyvyyteen lehdessä, vaan olen vain ne jutut, joita minulta on toimituksesta tilattu. Valtavaksi paisunut urheilulajien määrä vaikuttaa sekä lajeihin että sanomalehtiin. Ensinnäkin uuden urheilulajin on urheilulajien välisessä tiukassa kilpailutilanteessa entistä vaikeampi päästä julkisuuteen. Julkisuus on muuttunut lähes elinehdoksi urheilulajeille. (Suuronen 1995, 5.)

7 7 Palloilulajeja harrastetaan ja seurataan Suomessa todella paljon, eikä kaikkia alan toimijoita voi mitenkään miellyttää yhtäaikaisesti. Lehtien urheilusivujen tilat ja resurssit ovat rajalliset. Päivittäinen sivujen rakentaminen vaatii jatkuvaa lajien keskinäistä painottamista ja uutiskriteerien mittaamista. Halusin kuulla eri lehtien urheilupäälliköiden omat näkemykset aiheestani, koska he ovat jatkuvasti näiden valintojen edessä. Maakunnan joukkueen pelaaminen SM-sarjassa tai urheilijan kilpaileminen kansallisella huipputasolla lisää koko lajin seurantaa. Seuraamisaktiivisuus on kiinni myös menestymisestä. Pelkkä paikallisen joukkueen kamppaileminen SM-sarjan häntäpäässä ei vielä riitä toimituksen seurannan oleelliseen lisääntymiseen. Ratkaisevinta on, mikä katsotaan lukijoiden mielestä olevan kiinnostavaa. (Nieminen 2004, 64.) Opinnäytetyön tavoitteena oli vertailla eri joukkuepalloilulajien asemaa viidessä maakuntalehdessä ja pohtia syitä eroavaisuuksiin. Uskon, että tutkimustulokset auttavat myös urheiluseurojen henkilöstöä ymmärtämään lehtien valintoja paremmin. Toisaalta aihe saattaa herättää vielä lisää kysymyksiä siitä, toimivatko urheilutoimitukset oikeudenmukaisesti alueensa urheiluseuroja kohtaan. Toimituksille opinnäytetyöni tarjoaa mahdollisuuden kurkistaa muiden lehtien valintoihin ja näkemyksiin aiheesta. Myös työn loppupäässä esitetyt listat kunkin lehden levikkialueiden palloilujoukkueiden yleisömääristä saattavat kiinnostaa toimituksia paljonkin.

8 8 2 HAASTATELTAVIEN ESITTELY Tässä luvussa esitellään tutkielmaa varten haastatellut esimiehet. Kolmannessa luvussa esimiehet kertovat, mitä palloilusarjoja ja -joukkueita heidän lehdissään seurataan, ja neljännessä luvussa, miten niitä seurataan. Näitä tietoja verrataan viidennessä luvussa seurantatutkimuksella saamiini tuloksiin. Halusin mukaan maakuntalehtiä, jotka ovat levikiltään erikokoisia (TAULUKKO 1) ja omaavat keskenään vaihtelevia palloiluperinteitä. Esimerkiksi Karjalaisen alueella koripallo on vahva laji, kun taas Satakunnan Kansan levikkialueella sitä ei esiinny pääsarjatasolla ollenkaan. Toisaalta Keskisuomalaisen alueelta ei ole joukkuetta jalkapallon pääsarjassa, mutta Turun Sanomilla ja Aamulehdellä on molemmilla kaksi seurattavaa joukkuetta. Haastattelin esimiehistä neljä puhelimitse ja vain Turun Sanomien Kalle Virtapohjan paikan päällä. Kaikkien haastateltavien kanssa käytiin läpi samat teemat, mutta kysymyksenasettelut vaihtelivat hieman. Urheilutoimitusten esimiesten tehtäviin kuuluu osaston töiden suunnittelu ja järjestäminen, juttuaiheiden ideointi sekä toimitusorganisaatiosta riippuen erilaisia hallinnollisia tehtäviä (Vuorinen 2007, 37). Kari Haavisto (s Tampere) on työskennellyt Karjalaisen urheilutoimituksen esimiehenä vuodesta 1999 lähtien. Sitä ennen hän toimi saman lehden urheilutoimittaja kolme vuotta. Vuosina Haavisto oli urheiluavustajana Savon Sanomissa ja Uutis-Jousessa. Urheilijataustaltaan Haavisto on jalkapalloilija. (Kanerva 2006, 69.) Haavisto arvioi, että Karjalaisessa palloilulajit saavat noin 60 prosenttia koko urheiluosaston palstatilasta. Vesa Laitinen (s Iisalmen mlk.) on ollut Aamulehden uutispäällikkö vuodesta 2003 alkaen. Hän toimi Aamulehden urheilutoimittajana ja oli sitä ennen Savon Sanomien urheiluavustajana vuosina Laitinen valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna (Kanerva 2006, 92.) Aamulehdessä palloilulla on hyvinkin merkittävä rooli.

9 9 Palloilulajien osuus meidän urheilusivuilla on aika dominoiva ja siihen on kaksi pääselitystä. Se, että jääkiekko on Tampereella perinteisesti vahva laji. Jalkapallossa on ollut Suomen ykkösjoukkue viime vuodet. Se korostaa jalkapallon seurantaa. Sarjat ovat selkeitä kokonaisuuksia. Pystymme etukäteen linjaamaan, miten seuraamme niitä alenevalle tasolle. Yksilölajien kanssa se on hankalaa, koska kilpailut ovat yksittäisiä. Tämän vuoksi on omiaan, että palloilulajit saattavat ylikorostua. (Laitinen, Aamulehti) Matti Majasaari (s Pori) on työskennellyt Satakunnan Kansan urheilutoimituksen esimiehenä vuodesta 2003 lähtien. Hän oli samassa lehdessä urheilutoimittajana vuosina (Kanerva 2006, ) Ari Mäntylä (s Ilmajoki) on ollut Keskisuomalaisen urheilutoimituksen esimies vuodesta 2003 alkaen. Sitä ennen Mäntylä oli Keskisuomalaisen urheilutoimittajana ja Hän työskenteli välissä vapaana toimittajana. Yhteiskuntatieteiden maisteriksi Mäntylä valmistui vuonna (Kanerva 2006, 101.) Palloilu on saanut lehdissä kohtuuttomasti tilaa. On kuitenkin kyse sellaisista otteluista, joita pelataan säännöllisesti. Juuri mitään urheilumuotoa ei seurata joka viikko kaksi kertaa näin. Mulle se olennainen asia on, että ei niiden taidot viikossa kovin paljoa muutu. Kulttuuritoimittaja käy näytelmän ensi-illassa, mutta ei se siellä käy joka viikko arvioimassa, että miten näyteltiin. (Mäntylä, Keskisuomalainen) Kalle Virtapohja (s Kouvola) on ollut Turun Sanomien urheilutoimituksen päällikkö vuodesta 2001 toimittuaan ensin vuoden lehdessä urheilutoimittajana. Sitä ennen Virtapohja työskenteli Savon Sanomien urheilutoimittajana vuosina ja Keskisuomalaisen urheilutoimittajana Hän valmistui filosofian tohtoriksi vuonna (Kanerva 2006, 129.) Virtapohja kertoo, että vaikka palloilulajit ovat iso kokonaisuus urheilusivuilla ja sitovat paljon työvoimaa, ne eivät saa kuitenkaan viedä päähuomiota. Pyritään siihen, että sarjaottelulla ei tarvitsisi aloittaa osastoa. Jos jääkiekkoottelu on lähtöjuttuna, niin emme ole kokonaisuudessa onnistuneet. Mieluummin jos löytyy joku oman toimittajan uutisjuttu tai reppari ykkösjutuksi. Tarjotaan lukijoille se, että tilaamalla Turun Sanomia saa oman toimittajan tekemän ykkösjutun. Tällaiset sarjarutiinit jäävät sen alle. (Virtapohja, Turun Sanomat)

10 10 Joukkuepalloilulajit vievät suuren osan sanomalehtien urheilusivuista, mutta ovat silti vain yksi osa kokonaisuutta. Talvikaudella hiihtolajit, kuten maastohiihto, mäkihyppy, yhdistetty, alppihiihto ja ampumahiihto saavat Suomessa paljon huomiota. Kesäaikaan yleisurheilulla on tärkeä roolinsa. Näiden lisäksi moottoriurheilu (varsinkin Formula 1 ja ralliautoilu) ovat erittäin seurattuja kotimaisessa mediassa. TAULUKKO 1. Tutkitut lehdet, paikkakunnat ja levikkimäärät vuonna 2007 Lehti Paikkakunta Levikki 2007 Aamulehti Tampere Turun Sanomat Turku Keskisuomalainen Jyväskylä Satakunnan Kansa Pori Karjalainen Joensuu (Lähde: pdf)

11 11 3 PALLOILUSARJOJEN SEURANTA LAJEITTAIN Haastattelussa urheilutoimitusten esimiesten kanssa käytiin läpi lajeittain, mitä sarjoja ja joukkueita lehdet seuraavat ja millä tavoin (LIITE 2). Tilanne oli esimiesten kannalta melko vaativa, sillä he joutuivat tilanteessa turvautumaan pelkästään muistiinsa. Haastattelijana olin varautunut tähän tekemällä kunkin lehden levikkialueiden palloilujoukkueista listan, josta kysyin tarkennuksia, mikäli jotakin jäi mainitsematta Jääkiekko Jääkiekolla on Suomessa kiistaton asema suosituimpana palloilulajina. Suosio on säilynyt, vaikka SM-liigan runkosarjaottelut ovat näkyneet maksullisella Canal+ - kanavalla kaudesta lähtien. Lajin MM-kilpailut ovat joka vuosi Yleisradion katsotuimpia urheiluohjelmia. Tutkimukseen valituista sanomalehdistä Karjalaista lukuun ottamatta jokaisen levikkialueella oli miesten SM-liigassa oma joukkueensa. Joensuussa on pääsarjakiekkoa nähty viimeksi kaudella Nykyisin paikallinen Jokipojat pelaa seuraavaksi ylimmällä sarjatasolla, Mestiksessä. Kaikissa lehdissä SM-liigan ottelukierros pyritään uutisoimaan kokonaisuudessaan. Toisinaan urheilusivujen tilat tulevat vastaan, jolloin edessä on raporttien tiivistäminen tai karsiminen. Lehdet hoitavat luonnollisesti itse oman joukkueensa kotiotteluiden jutut. Vierasotteluissa käytössä ovat yleensä paikkakunnilla asuvat avustajat, mutta muista otteluista jutut otetaan Suomen Tietotoimiston listalta. Tampere on perinteisesti vahva jääkiekkokaupunki kahden liigajoukkueensa ansiosta. Ilves on voittanut Suomen mestaruuden 16 ja Tappara 15 kertaa. Muihin tutkimukseen valittuihin lehtiin verrattuna Aamulehdessä jääkiekolla on suuri osuus. Valitsemme aina tilanteen mukaan, että kumpi on kiinnostavampi. Tällä hetkellä [helmikuussa 2008] Tappara ja Ilves kamppailevat pudotuspelipaikoista samalla tavalla ja ovat yhtä kiinnostavia. Jos toinen olisi pudonnut hännille, niin varmasti siitä kirjoitettaisiin vähän vähemmän. (Laitinen, Aamulehti)

12 12 Liigajoukkueiden lisäksi Aamulehden levikkialueelta löytyy Mestistä pelaava Lempäälän Kisa, jonka otteluista on myös jutut lehdessä. Seuraavalla sarjatasolla, Suomi-sarjassa ja sen karsintasarjassa pelasi keväällä 2008 useita joukkueita Aamulehden alueelta. Ottelut uutisoidaan yhtenä kokonaisuutena, jolloin jokaiselle joukkueelle tulee palstatilaa muutaman tekstikappaleen verran jokaisesta ottelusta. Moro-kaupunkiliitteessä on urheiluaukeama joka torstai. He hoitavat muita alasarjoja ja me hoidamme kaiken siihen asti. Joskus oli tilanne se, että jäi yksi sarjataso väliin, jota ei hoitanut kukaan. Se on nyt delegoitu meidän yhdelle avustajallemme, joka sitten hoitaa sen lyhyinä pätkinä tällä hetkellä. (Laitinen, Aamulehti) Turussa TPS oli vuonna 2008 kaukana vuosituhannen vaihteen tasostaan, jolloin se voitti kolme peräkkäistä Suomen mestaruutta kausina TPS:n lisäksi erityisseurannassa on levikkialueen rajamailla oleva Rauman Lukko. Näiden ohella huomiota saa myös Mestiksessä pelaava Turun Toverit (TuTo). Jalkapallossa ja jääkiekossa seurataan maajoukkuetoimintaa tosi tarkkaan. Maajoukkuetoimintaa on muissakin lajeissa, mutta niiden seuraaminen ei herätä sellaista intohimoa ja se näkyy tässä. Kun pohditaan, että pääseekö joku pelaaja maajoukkueeseen, niin jalkapallon ja jääkiekon kohdalla sitä pohditaan aika paljon. (Virtapohja, Turun Sanomat) Rauman Lukko pääsee otsikoihin myös Satakunnan Kansassa, vaikka lehden ydinpaikka onkin Porissa. Lukko on kuitenkin ainoa raumalaisjoukkue, jota Satakunnan Kansassa seurataan säännöllisesti. Meidän lukijasta on kymmeniätuhansia Lukon kannattajia. Raumalla Länsi-Suomella on niin kova peitto, että meiltä ei mene kuin muutama lehti sinne. Lukon kannattajia on kuitenkin Luvialla ja Eurassa asti paljon. Jos meillä ei ole juttuja Lukosta, niin siitä nousee meteli ja lukijat ovat tyytymättömiä. (Majasaari, Satakunnan Kansa) Keskisuomalaisen alueella jyväskyläläinen JYP satsasi voimakkaasti kauden pelaajamateriaaliinsa ja menestysodotukset joukkuetta kohtaan kasvoivat reilusti. JYP on alueensa palloilun ykkösjoukkue, mikä näkyy myös Keskisuomalaisen urheilusivuilla.

13 13 Käymme kotiotteluissa paikan päällä ja teemme hyvin paljon myös henkilöhaastatteluita ja ennakkotarjontaa ennen kotiotteluita. Tähän liittyy myös verkkopalvelumme Kiekko-Keskisuomalainen. Sitä meillä hoitaa avustaja, joka tekee meille myös otteluennakot lehteen kotiotteluista. (Mäntylä, Keskisuomalainen) Myös kaikilla muillakin lehdillä jääkiekkotarjontaan on lisätty oma verkkopalvelu. Karjalaisen verkkosivut kattavat videoita myös muistakin lajeista. Seuraavaksi korkeimmalla tasolla Keski-Suomen jääkiekossa on D-Kiekko, joka pelasi kaudella noususta Mestikseen. Keskisuomalainen ei ole raportoinut läheskään kaikista joukkueen otteluista, mutta kauden huipentuessa seuranta lisääntyy hieman. A-nuorten SM-liigassa kaudella pelasivat täysin samat seurat kuin miestenkin SM-liigassa. Jokainen lehti kertoo noteeraavansa A-ikäisten ottelut jollain tavalla. Aamulehdessä yksi toimittaja hoitaa sekä Ilveksen että Tapparan nuorten ottelujutut puhelimitse. Myös Keskisuomalainen kertoo JYP:n A-nuorten otteluista puhelimitse tehdyllä, noin 1000-merkkisillä jutuilla. Kaikissa lehdissä otteluraportit menevät lehteen yleensä yhden palstan pätkinä. Turun Sanomilla ei ole TPS:n A- nuorten vierasotteluista selostuksia ollenkaan. Jokipojat Joensuusta pelaa A-nuorissa I divisioonaa, mutta Karjalaisen kiinnostus joukkuetta kohtaan on kuitenkin yhtä suuri kuin liigapaikkakuntien lehdillä on omiinsa. Karjalaisen urheilupäällikkö Kari Haavisto kertoi, että Karjalaisessa seurataan jääkiekkoa aina neljännelle sarjaportaalle asti. Kirjoitamme vähän muita sarjoja pienemmin myös II divisioonan Savo-Karjalan lohkosta, koska siinä on maakunnan omia joukkueita mukana. (Haavisto, Karjalainen) II divisioonan ottelut ovat Karjalaisessa uutisoitu samalla tavalla kuin Aamulehti uutisoi yhtä pykälää ylempänä sarja-asteikolla olevaa Suomi-sarjaa. Kaikki kierroksen ottelut on niputettu yhteen juttuun. II divisioonassa kaudella pelasivat Pohjois- Karjalasta Polvijärven Urheilijat, Lieksan Hurtat, Eno Jets ja Outokummun Kiekko.

14 14 Jääkiekon naisten SM-sarjasta Keskisuomalainen seuraa Jyväskylän Catsin otteita lyhyillä jutuilla. Cats pelaa naisten SM-sarjassa, mutta sarjan taso on urheilullisesti niin heikko, että emme ole tehneet kauden aikana kuin pari isompaa henkilöhaastattelua. Sarjassa pitää olla urheilullista panosta ja merkittävyyttä. (Mäntylä, Keskisuomalainen) Aamulehdellä avustaja tekee pätkät sekä Ilveksen että Tapparan otteluista. Kaudella Ilves kamppaili sarjassa kirkkaimmista mitaleista, mutta Tappara oli sarjan hännillä häviten otteluita enimmillään jopa 25 maalilla. Seuranta joukkueiden välillä on silti Aamulehdessä samanlaista. Siihen on liittynyt tällä kaudella erityispiirre, jonka takia emme seuraa sarjaa pelkästään menestyksen mukaan. Tappara on onnettomien yhtyeensattumuksien vuoksi joutunut lähtemään sarjaan ilman mitään menestysmahdollisuuksia. Heidän poikkeuksellisen huono menestyksensä on nostanut uutisarvoa, sillä se erottuu normaalista. (Laitinen, Aamulehti) Satakunnan Kansassa naisten I divisioonaan kaudeksi noussut Porin Kärpät on ollut nousevassa seurannassa. Turun Sanomien alueelta naisten I divisioonassa ovat jo aiemmin pelanneet TPS, Salo HT ja Lohjan Kisa-Veikot, mutta niitä ei lehdessä ole noteerattu ollenkaan. 3.2 Jalkapallo Jalkapallon suosio on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa. Maajoukkueen pärjääminen EM-karsinnoissa, kotimaisten tähtipelaajien palaaminen Veikkausliigaan ja Tampere Unitedin menestys UEFA-cupissa nostivat lajin näkyvyyttä kesällä Vuosina jalkapalloa harrasti ihmistä, mikä on enemmän kuin jääkiekossa (Suomen Liikunta ja Urheilu, 25). Tutkimukseen valituista lehdistä Satakunnan Kansalla, Karjalaisella, ja Keskisuomalaisella ei ole levikkialueellaan Veikkausliigassa pelaavaa joukkuetta kesäksi Aamulehdellä ja Turun Sanomilla on sen sijaan molemmilla kaksi seurattavaa joukkuetta.

15 15 Turussa TPS ylsi pitkästä aikaa SM-mitaleille kesällä Kaupungin toinen seura, FC Inter, on sekin pelannut Veikkausliigassa jo varsin pitkään. Turun Sanomien Kalle Virtapohja pohtii, että jalkapallo saattaa olla ohittamassa jääkiekkoa lehden seuratuimpana palloilulajina. Naisissa SC Raision luovuttua SM-sarjasta TPS tulee kesällä 2008 tilalle. Jalkapallo työllistää meitä oikeastaan enemmän kuin jääkiekko, sillä siinä on omassa kaupungissa TPS ja Inter. Nyt naisten liiga nousee vielä. Ei ainoastaan sen takia, että se tuli turkulaiseksi, vaan myös sen takia, että tänne on tulossa naisten EM-kisat kesällä Naisten jalkapallo saa jo tänä vuonna enemmän huomiota. (Virtapohja, Turun Sanomat) Jalkapalloa seurattiin Turun Sanomissa talvella 2008 enemmän kuin normaalisti. Virtapohja kertoo, että talvella pelattavan Liigacupin mielenkiinto kasvoi, kun TPS palkkasi valmentajakseen kotimaisesti tunnetun Martti Kuuselan. Tilannetta seurataan yllättävän hyvin menneiden Liigacupin otteluiden kautta. Aikaisemmin se on ollut pelkkä harjoitusturnaus, mutta nyt se on mennyt lehteen vähän liiankin isosti. Tämä on tietysti sattumaa, että on ollut lumeton talvi, joten se ei tunnu niin oudolta. TPS MyPa-ottelussa oli ollut 700 katsojaa ja se on aika paljon. (Virtapohja, Turun Sanomat) Aamulehti pyrkii seuraamaan kaudella 2007 mestaruuden voittaneen Tampere Unitedin ja hopeaa saaneen Valkeakosken Hakan otteita tasavertaisesti. Haka on menestynyt Veikkausliigassa hyvin jo pitkään, mutta TamU:n nousu on lisännyt jalkapallon suosiota Tampereella. Satakunnan Kansaa lukuun ottamatta jalkapallon Veikkausliigan kierrokset pääsevät lehtiin, vaikka alueellista edustusta liigasta ei löytyisikään. Satakunnan Kansassa on toki juttuja Veikkausliigastakin, mutta ne valitaan tapauskohtaisesti otteluiden merkittävyyden mukaan. Jalkapallon miesten Ykkösessä Karjalaisen alueelta pelaa Joensuun JIPPO ja Keskisuomalaisen alueelta Jyväskylän Jalkapalloklubi (JJK). Keskisuomalaisessa JJK on kesäaikaan seuratuin joukkue, vaikka esimerkiksi viime kaudella Jyväskylän Kirillä oli joukkueet sekä miesten että naisten Superpesiksessä.

16 16 JJK nousi viime kaudeksi Ykköseen ja se aiheutti täällä jalkapallobuumin. Alkoi tulla runsaasti katsojia, keskiarvo taisi mennä reippaasti yli viidensadan. Olisiko parhaimmillaan ollut jopa 3000 katsojaa. He pärjäsivät hyvin Suomen cupissa ja halusimme olla mukana tietyntyyppisessä hypetyksessä. Huomattiin, että kun katsojia tulee enemmän, niin onhan meidän huomioitava se. JJK-buumi jatkuu ainakin alkukaudesta [2008]. Jos ollaan juhannuksen tienoilla sijoilla neljä tai viisi, niin voi olla, että se vähenee. Keski-Suomen yleisö on aika vaativaa. Jos ei tule menestystä, niin myös hylkäävät joukkueen aika nopeasti. (Mäntylä, Keskisuomalainen) Jalkapallo näytti olevan tärkeä laji Keskisuomalaiselle jo ennen JJK:n nousua Ykköseen. Sami Nieminen tiivisti asian pro gradussaan seuraavasti: On mielenkiintoista havaita jalkapallon olevan kiinnostavamman kuin kori- ja lentopallo, vaikka Keski-Suomen jalkapallon lippulaiva Jyväskylän Jalkapalloklubi pelaa II divisioonassa. Tämä kertoisi jalkapallokiinnostuksen suuntautuvan nimenomaan huipputason otteluihin. (Nieminen 1994, 87.) Kari Haavisto toteaa, että myös Karjalaisessa jalkapallo saa kokonaisuudessaan kesällä enemmän huomiota kuin pesäpallo, jossa edustus alueella on korkeammalla tasolla. Seuraamme miesten Ykköstä, mutta tietysti myös Veikkausliigaa. Painotukset ovat samalla tavalla kuin jääkiekossa. (Haavisto, Karjalainen) Aamulehdellä on ollut myös jalkapallossa samanlainen työnjako Moro-kaupunkiliitteen kanssa. Tampereen Pallo-Veikot ja PP-75 pelasivat Ykkösessä vuonna Sarjat Kakkosesta alaspäin ovat olleet Moron heiniä. Ykkönen kiinnostaa myös Turun Sanomia, vaikka siellä ei varsinaissuomalaista edustusta olekaan. Jalkapallo hyötyy siitä, että sitä veikataan. Se lisää sen painoarvoa. (Virtapohja, Turun Sanomat) Satakunnan Kansan levikkialueella jalkapallo on hiipunut viime vuosina. Porin Jazz voitti Suomen mestaruuden 1993 ja 1996, mutta haettiin konkurssiin vuonna Alueen joukkueista korkeimmalla on tällä hetkellä Porin Palloilijat, joka palloilee miesten Kakkosessa.

17 17 Jalkapallon Kakkonen on ollut meillä vähän korostetusti sarjatasoon nähden hoidossa tämän pitkän pääsarjaperinteen vuoksi. Täällä on kuitenkin paljon jalkapalloihmisiä ja vireää toimintaa nuorissa. Toisaalta lajikin on kuningaslaji. Tässä on perusteet siihen. (Majasaari, Satakunnan Kansa) Tampereen Ilves sai pronssia naisten SM-sarjassa kaudella Porilainen NiceFutis nousi kaudeksi 2008 pääsarjaan. Satakunnan Kansan Matti Majasaari on Turun Sanomien Kalle Virtapohjan kanssa samoilla linjoilla siitä, että kiinnostus naisten jalkapalloa kohtaan on nousussa. Naisten jalkapallo on muutenkin noussut maajoukkueen menestyksen myötä. NiceFutis otetaan aika tarkkaan seurantaan. Sen volyymia nostetaan ihan selkeästi. Lähdetään siitä, että meillä on kuvat ja jutut matseista. (Majasaari, Satakunnan Kansa) Keskisuomalainen ulottaa mielenkiintonsa naisten jalkapallossa Ykköseen asti, jossa palloilee Jyväskylän Pallokerho. Jalkapallon A-nuorista on myös pieniä juttuja lehdissä, mutta aivan juniorijääkiekon tasolle ei sitä ole maakuntalehdissä nostettu. Turussa jalkapallon A-poikien SM-sarjassa pelaa kuitenkin jääkiekon yhden joukkueen sijasta kaksi joukkuetta, mikä lisää Turun Sanomien kiinnostusta sarjaa kohtaan. Aamulehden alueelta sarjassa pelaavat Valkeakosken Hakan ja Tampere Unitedin, Keskisuomalaisen alueelta JJK:n sekä Satakunnan Kansan alueelta FC Jazzin juniorit. Keskisuomalaisessa ja Satakunnan Kansassa jalkapallon A-junioreiden huomio ei yllä jääkiekon tasolle. Tietysti jos mitaleista pelataan, niin kyllä se rupeaa kiinnostamaan. Ei se sellaisiin mittoihin nouse kuin A-nuoret jääkiekossa. Jääkiekossa yleisömäärät nousevat niin huimasti, että siinä tulee se yleisen kiinnostavuuden näkökulma. (Majasaari, Satakunnan Kansa) 3.3 Koripallo Koripallo on tv-näkyvyydeltään melko tasoissa lentopallon ja salibandyn kanssa. Kaikilla kolmella lajilla oli kaudella oma viikoittainen esityspaikkansa Urheilukanavalla. Harrastajamäärissä koripallo on kuitenkin selvästi lentopalloa ja salibandya vähemmän harrastettu (Suomen Liikunta ja Urheilu, 25).

18 18 Koripallomaajoukkue ei myöskään ole viime vuosina pelannut Euroopan ylimmällä tasolla. Aamulehdellä on tutkimuksen viisikosta vahvin edustus koripallon pääsarjoissa. Tampereen Pyrintö pelaa miesten ja BC Nokia naisten pääsarjassa. Kuvallisia juttuja on yli puolessa otteluista. Divaritasolla on lisäksi BC Nokian miehet. Siinä ei kovin montaa joukkuetta ole, joita seuraamme. Miesten SM-sarjaa seurataan tuloksin, mutta siitä ei varsinaista linjaa ole. (Laitinen, Aamulehti) Joensuun Katajan miehet pelaavat Korisliigassa ja naiset I divisioonassa. Kumpikin joukkue saa Karjalaisessa lähes aina kuvalliset jutut lehteen. Turulla on perinteitä koripallossa, mutta taso on laskenut 1990-luvusta reilusti. Parhaimmillaan levikkialueelta miesten Korisliigassa oli samaan aikaan joukkueet Turusta, Uudestakaupungista, Salosta ja Forssasta. Kaudella pääsarjassa pelasi vain UU-Korihait Uudestakaupungista. Liigaa seurataan Uudenkaupungin näkökulmasta. I divisioona on meille tärkeä, koska siinä meidän levikkialueeltamme on neljä joukkuetta. Forssa tekee kovasti nousua, Turussa on perinteikäs seura, NMKY, ja sitten on sen paikalliskilpailija Kaarinan Ura Basket. Salon Vilpasta seurataan myös. I divisioona on siis meidän kannaltamme kiinnostavampi kuin Korisliiga. (Virtapohja, Turun Sanomat) Keskisuomalainen seuraa koripallon osalta eniten naisten SM-sarjaa ja miesten I divisioonaa. Naisten SM-sarjassa pelaavat jyväskyläläinen HoNsU sekä Äänekosken Huima, joista jälkimmäisellä on edustusjoukkue myös miesten I divisioonassa. Samassa sarjassa pelaa myös BC Jyväskylä. Jos on naisjoukkue, joka menestyy, niin ehkä se saa senkin takia enemmän painoarvoa. Koripallossa mennään vähän naisjoukkuevetoisesti. Naisten SM:ssä käydään enemmän paikalla. Miesten I divisioonan kaikissa kotiotteluissa ei käydä. (Mäntylä, Keskisuomalainen)

19 19 Turun Sanomat kirjoittaa lyhyitä otteluselostuksia Forssan Alun naisten SMsarjajoukkueen kotiotteluista. Alueen runsaan koripallotarjonnan vuoksi Turun Sanomat ei uutisoi mitenkään naisten I divisioonassa pelaavien Turun Riennon ja Forssan Koripoikien otteluista. Porin alueelta koripallo puuttuu huipputasolta kokonaan. Seudun ykkösseura on miesten II divisioonassa pelaava BC Sisu. Sen otteista Satakunnan Kansa ilmoittaa vain tuloksin ja taulukoin. 3.4 Lentopallo Lentopallon harrastajamäärät ovat olleet viime vuosina laskussa. Se on kotimaan joukkuepalloilulajeista ainoa, jonka harrastajamäärät ovat johdonmukaisesti laskeneet vuodesta 1994 lähtien. (Suomen Liikunta ja Urheilu, 27.) Maajoukkue ylsi kuitenkin vuoden 2007 EM-kisoissa neljännelle sijalle, mikä nosti lajin huomiota kotimaisessa mediassa. Lajin pääsarjajoukkueiden maantieteellinen jakautuminen poikkeaa varsin paljon muiden suurempien palloilulajien jakautumisesta. Pääkaupunkiseudulta ei ole kaudella yhtään joukkuetta miesten tai naisten SM-liigoissa, eivätkä joukkueet useimmiten pelaa kotiotteluitaan maakuntien suurimmissa kaupungeissa. Yhden poikkeuksen sääntöön tekee miesten SM-liigan Tampereen Isku-Volley. Sen lisäksi Aamulehti tarkkailee myös levikkialueillaan sijaitsevien Valkeakosken Isku- Veikkojen, Vammalan Lentopallon (miesten liiga) ja Oriveden Ponnistuksen (naisten liiga) otteita. Pirkanmaan joukkueet menestyivät sarjasta tippunutta Isku-Veikkoja lukuun ottamatta kauden runkosarjoissa harvinaisen hyvin, mutta pitkien etäisyyksien vuoksi otteluiden uutisoinnissa on eroja. VaLePa ja OrPo on delegoitu paikallisille kirjeenvaihtajille, kun taas Isku-Volleyn peleihin Aamulehti pystyy lähettämään oman toimittajansa paikalle. Turun Sanomien jo valmiiksi tiheään lentopallokarttaan lisättiin syksyllä 2007 myös Loimaan kaupunki. Paikallinen Hurrikaani nousi miesten SM-liigaan Raision Loimun ja

20 20 Salon Piivolleyn rinnalle. Näiden lisäksi Turun Sanomat raportoi myös ydinlevikkialueen ulkopuolella sijaitsevan Vammalan Lentopallon kotiottelut. Hurrikaanin tulo on vähentänyt meidän mielenkiintoamme Vammalaa kohtaan. Loimaa on täältä katsoen vähän samalla suunnalla, mutta lähempänä meidän ydinlevikkialuettamme. Raisio, Loimaa ja Salo ovat se ydinkolmio. (Virtapohja, Turun Sanomat) Naisten SM-liigan otteluista uutisointi on samanlaista kuin miesten liigassa VaLePan osalla. Salon Viestin, Someron Pallon sekä LiigaEuran kotiotteluista lehdessä julkaistaan lyhyet otteluselostukset, mutta vieraspelit jäävät tyystin vaille huomiota. Naisten SM-liiga on meille tavallaan levikkikysymys. Siellä on Eura, Somero ja Salo, jotka ovat vähän kaukana meidän levikkialueelta. Eura ja Somero ovat pieniä paikkoja, mutta ei niiltä kulmilta kovin paljon uutisia muuten ole. Lentopallo on suhteellisesti paljon isompi asia Somerolla kuin tässä Turun liepeillä. (Virtapohja, Turun Sanomat) Karjalaisella on seurannassa kaksi liigajoukkuetta. Mutalan Riento Joensuusta pelaa miesten SM-liigassa ja Joensuun Prihat naisten liigassa. Prihat oli kaudella selvästi huonoin joukkue omassa sarjassaan, eikä Karjalaisessa ollut kuvia jokaisesta kotiottelusta. Riento sen sijaan pääsi mukaan. Aamulehdellä riittää uutisoitavaa myös 1-sarjoissa. Naisten ylemmässä jatkosarjassa otantahetkellä pelasivat tamperelainen Messukylän Toverit, LP Kangasala ja Vilppulan Tähti. Miesten 1-sarjassa levikkialueelta pelasi Mäntän Valo. Joukkueiden otteita seurattiin lyhyillä otteluselostuksilla. 1-sarjat hoitaa kolmas lentopalloavustajamme, joka seuraa miehiä ja naisia. Siellä tulee Tampereen ulkopuolisia paikkakuntia Koillis-Hämeestä, Vilppula ja tämmöisiä. Siellä on kanssa aika tärkeä alue, jossa ei kauheasti muuta tapahdu. (Laitinen, Aamulehti) Turun Sanomat ei puolestaan kirjoittanut kaudella lentopallon 1-sarjoista kuin kaksi juttua. Miesten sarjassa pelaa VG-62 Naantalista ja naisten sarjassa Raision Urheilijat ja Raision Loimu. Vammalan Lentopallo pääsi otsikoihin kaikkiaan kolmessa maakuntalehdessä, kun myös Satakunnan Kansa laski sen alueensa joukkueisiin. Lehdellä on lisäksi jutut

21 21 naisten SM-liigan Euran otteluista. Kolmas alueen lentopallojoukkue on naisten 2- sarjassa kaudella pelannut porilainen Koiviston Isku. He nousivat nyt ykköseen, niin sitä on nyt seurattu vähän isommalla volyymilla viime viikkoina. Porissa ei ole miesten sarjoissa kuin puulaakiporukoita. (Majasaari, Satakunnan Kansa) Keski-Suomesta lentopallon pääsarjoissa pelaavat Muuramen Lentopallo (miesten liiga) ja Pihtiputaan Pislaploki (naisten liiga). Joukkueet ovat maantieteellisistä syistä eriarvoisessa asemassa Keskisuomalaisen sivuilla, sillä Jyväskylästä Pihtiputaalle on matkaa yli sata kilometriä, eikä aluetoimituksesta löydy urheiluun suuntautunutta toimittajaa. Muurame sen sijaan sijaitsee aivan Jyväskylän kupeessa. MuurLea seurataan ehkä enemmän kuin katsojamäärät antaisivat valtuutusta. Siihen on sellainen syy, että matsit ovat aika hyvään aikaan (lauantaisin klo 15 16). Siellä ehtii käydä iltavuoron ohessa. Naisten sarjan taso antaisi oikeutuksen Plokille, että siitä voisi olla enemmän meillä juttua. (Mäntylä, Keskisuomalainen) Miesten 1-sarjassa pelaa Keskisuomalaisen reviiriltä Äänekosken Urheilijat, mutta se jää seurannan ulkopuolelle kaiken muun tarjonnan runsauden takia. 3.5 Salibandy 1990-luvulla suosioon noussut salibandy on muuttanut palloilulajien keskinäisiä suhteita. Monissa lehdissä se mielletään jo perinteikkäiden koripallon ja lentopallon kanssa samalle viivalle. Kauden miesten Salibandyliigan runkosarjassa päästiin katsojamäärissä ensimmäistä kertaa yli sadantuhannen (Mika Hilska, henkilökohtainen tiedonanto ). Salibandy on kasvattanut aikuisharrastajien määräänsä rajusti. Vuoden 1994 salibandya harrasti ihmistä, kun taas vuosina lajin parissa oli aikuisharrastajaa. Määrä tekee salibandysta Suomen ylivoimaisesti harrastetuimman joukkuepalloilulajin (Suomen Liikunta ja Urheilu 2006, 25).

22 22 Miesten ja naisten liigoissa pelasi kaudella yhteensä 24 joukkuetta, joista yhdeksän oli pääkaupunkiseudulta. Lisäksi Uudeltamaalta mukana oli kaksi joukkuetta. Kehä III:n ulkopuolelta tulevien joukkueiden osuus on kuitenkin jatkuvassa kasvussa. Aamulehdellä on tutkimukseen valituista sanomalehdistä vahvin edustus pääsarjoissa. Tampereen Classicilla on joukkueet sekä miesten että naisten liigoissa. Lisäksi Tampereen Gunners pelaa miesten salibandyliigassa. Ensi kaudeksi myös KOO-VEE Tampereelta nousee I divisioonasta naisten liigaan ja Nokian Kristilliset Palloilijat miesten liigaan. Alueen joukkuesuman täydentävät vielä miesten I divisioonan KOO- VEE ja Pirkkalan Pirkat sekä naisten I divisioonan Classic II ja Nokian KrP. Salibandya on aika paljon ihan kuvallisina juttuina. Kiinnostuksen mukaan, mikä on milläkin kaudella, missäkin vaiheessa. Miesten I divisioonaa myös, siellä on kolme joukkuetta. Ne laitetaan samaan koosteeseen, muttei tule jokaisesta pelistä omaa juttuaan. (Laitinen, Aamulehti) Turussa mielenkiinto salibandya kohtaan kasvoi syksyllä 2007 huomattavasti. Turun Palloseura nousi niin miehissä kuin naisissakin I divisioonasta liigaan. Liigat hoidetaan hyvin ja koska TPS on tehnyt Turusta liigapaikkakunnan, niin I divisioona on menettänyt mielenkiintonsa. Viime vuonna I divisioona oli se, mitä me hoidimme ja liiga jäi enemmän toisarvoiseksi kuin koripallossa. (Virtapohja, Turun Sanomat) Joensuussa paikallinen Josba sijoittui miesten Salibandyliigan runkosarjassa neljänneksi kaudella Toinen seurattava joukkue on ollut naisten I divisioonasta liigaan seuraavaksi kaudeksi noussut Tuupovaaran Urheilijat. Josban A-junnuista kirjoitetaan myös. Tuupovaara nousi naisten liigaan, se tulee sitten varmaan vähän isommin ensi kaudella. (Haavisto, Karjalainen) Jyväskylän Happee pelaa molemmissa sukupuolissa pääsarjassa. Happeen naiset jäävät huomiossa miesjoukkueen varjoon. I divisioonassa pelaavat Jyväskylän Salibandy Club Bluesista (miehet) ja Saarijärven NiceBandy (naiset) eivät ylitä Keskisuomalaisessa uutiskynnystä. Ari Mäntylä kertoo, että lehti voisi tehdä salibandysta juttuja hiukan isomminkin:

23 23 Ensinnäkin siellä käy paljon nuorta yleisöä ja olemme sen takia pyrkineet pitämään sitä hyvin esillä. Toinen puoli on se, että matsit ovat huonoon aikaan. Ne alkavat lauantaisinkin vasta kello Sinne on aika hankalaa saada avustajaakaan paikalle. Yleisömäärien suhteen voisi mennä lentopallon edelle, mutta aikatauluhomma on ikävä. (Mäntylä, Keskisuomalainen) Myös Aamulehden Vesa Laitinen toteaa, että salibandyväen ikäjakauma vaikuttaa lehden suhtautumiseen lajia kohtaan: Salibandy on erityistapaus. Se on nouseva laji ja sillä on erityyppinen kannattajakunta. Se antaa meidän lehdessämme positiivisen sykäyksen. En sano, että se olisi isompi kuin koripallo tai lentopallo, mutta kun ottaa huomioon millaiset perinteet niillä on ja kuinka nuori salibandy on, niin se on saanut meidän silmissämme bonukset. Se kiinnostaa eri lukijaryhmää ja oletamme, että kirjoittamalla salibandysta voimme tyydyttää nuorempien ja erilaisten lukijoiden kiinnostusten tarpeita. (Laitinen, Aamulehti) Satakunnan Kansa on lehtiviisikosta ainoa, jonka alueelta ei ole joukkueita miesten tai naisten pääsarjoissa. Sen sijaa lehden huomio kiinnittyy miesten I divisioonaan, jossa kaudella pelasi kaksi porilaisjoukkuetta: FBT Pori ja SBS Pori. Näistä ensimmäinen nousi kauden päätteeksi Salibandyliigaan. FBT:n ja SBS:n koti- ja vierasotteluista on jutut. Nyt tietysti, kun FBT pelaa nousukarsinnassa, niin se on ollut aika näkyväkin. (Majasaari, Satakunnan Kansa) Naisten I divisioonan FBT Karhujen pelit ovat tulospörssitavaraa, mutta saman seuran A-poikien peleistä on ollut pieniä pätkiä Satakunnan Kansassa. 3.6 Pesäpallo Suomen kansallispelin, pesäpallon, osuus maakuntalehtien palloilutarjonnasta on varsin vaihteleva. Eniten Superpesisjoukkueita tulee Pohjanmaalta ja Itä-Suomesta. Viidestä tutkitusta lehdestä Karjalainen ja Satakunnan Kansa nostavat pesäpallon toiseksi eniten kirjoitettujen lajien kategoriaan. Pohjois-Karjalan maakunnasta Joensuun Maila ja Kiteen Pallo ovat mukana miesten ja Viinijärven Urheilijat naisten Superpesiksessä.

24 24 Myös miesten Suomensarjasta [kolmanneksi ylin sarjataso] on tehty pikkujuttuja. Siellä on ollut monena vuonna yksi tai kaksi joukkuetta. Nuorten sarjoja on aikaisemmin seurattu [A-poikia], mutta muistaakseni viime vuonna ei taidettu seurata, koska eivät päässeet kovin pitkälle. Jos ovat olleet Superissa, niin on niistä silloin tehty. (Haavisto, Karjalainen) Satakunnan Kansassa pesäpalloa seurataan naisjoukkuevetoisesti. Porin Pesäkarhut pelaa naisten Superpesiksessä, mutta huomiota saavat myös miesten Ykköspesiksessä pelaavat Kankaanpään Maila ja Ulvilan Pesä-Veikot. Pesäpallo on perinteinen satakuntalainen laji. Se on kesän ykköslajeja. Menee jalkapallon ohi. (Majasaari, Satakunnan Kansa) Pesäkarhujen naisten kakkosjoukkue pelaa Ykköspesiksessä. Sen aktiiviseen seurantaan ei Satakunnan Kansassa kuitenkaan panosteta. Kakkosjoukkue on painettu aika alas, kun pääsarjajoukkueita on niin monta. Seurataan lähinnä tuloksin, se on ihan harkittu linja. Jos ykkösjoukkue pelaa, niin ei me enää kakkosjoukkueita aleta hoitamaan. Yleisesti tiedotetaan, että miten niillä menee, mutta ei me niitä ruveta nostamaan. (Majasaari, Satakunnan Kansa) Keskisuomalaisessa pesäpallo on saanut vähemmän tilaa kuin aiemmin. Naisissa Jyväskylän Kirittäret on voittanut kolme Suomen mestaruutta peräkkäin, mutta miehissä Kiri putosi heikon kauden päätteeksi Ykköspesikseen. Naisten pesäpallo on pärjännyt huimasti. Meillä naisten pesäpallo on saanut enemmän huomiota kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Totta kai myös menestys selittää sitä. (Mäntylä, Keskisuomalainen) Jyväskylän pesäpallojoukkueiden kotiotteluista Keskisuomalaisessa on ollut isohkoja juttuja, mutta vieraspelit painetaan lehteen melko pienellä. Kesäaikana pesäpallo kilpailee jalkapallon kanssa palstatilasta. Aikaisempina vuosina on ollut vääntöä pesäpallon ja jalkapallon välillä. Ykkösen pesäpallo ja Kakkosen jalkapallo ovat olleet katsojamääriltään aika tasan. Viime kesänä [2007] jalkapallo otti niskalenkin, kun Kiri [miehet] pelasi Superin kautensa ja tippui. Se tuli alas sekä merkityksessä, arvostuksessa että katsojamäärissä. (Mäntylä, Keskisuomalainen)

25 25 Miesten edustusjoukkueen tippuminen Superpesiksestä ei välttämättä poista sarjan näkyvyyttä kokonaan Keskisuomalaisesta. Varmaan tulevana kesänä jossain muodossa seurataan Superpesistä, vaikka siellä ei ole levikkialueelta joukkuetta. Onhan se mielenkiintoinen siitäkin huolimatta. (Mäntylä, Keskisuomalainen) Turku-Pesis nousi kymmenen vuoden tauon jälkeen naisten Superpesikseen. Turun Sanomat teki juttuja myös joukkueen pelatessa vielä Ykköspesiksessä. Tässäkin lehteen pääsevät lähinnä joukkueen kotiottelut. Miesten pääsarjaedustusta ei alueelta löydy. Tilanne on muuttunut. Pesäpallo on meille aiemmin ollut levikkityötä Loimaan suuntaan. Nyt Loimaan pesäpallo alhaalla ja Turku-Pesis nousi viime kesänä naisten mestaruussarjaan. Se aiheuttaa sen, että naisten Superpesistä tullaan ensi kesänä seuraamaan samalla tavalla kuin kaukalopalloliigaa miesten osalta. Seurataanko enemmän, en osaa sanoa. Riippuu vähän katsojamääristä ja menestyksestä. (Virtapohja, Turun Sanomat) Tampereelta ei osallistu yhtään joukkuetta miesten tai naisten Superpesikseen kaudella Sen sijaan Manse PP pelaa miesten Ykköspesiksessä. Aamulehti ei kuitenkaan ole sitä huomioinut. Tulevalla kaudella pesäpalloa näkyy jonkin verran Aamulehdessä STT:n koosteina. Itä Länsi-otteluun lehti yleensä lähettää oman toimittajansa. 3.7 Muut palloilulajit Suurimpien palloilulajien lisäksi kaikkiin lehtiin mahtui joitain harrastaja- ja katsojamääriltään pienempiä lajeja. Osa niistä on hiipuvia perinteisiä lajeja ja osa nousevia uusia lajeja. Jatkuvasti lisääntyvien uusien lajien on osoitettava paikkansa muiden lajien joukossa, ennen kuin ne noteerataan urheilutoimituksessa merkittäviksi lajeiksi. Toimitus ei katso itse määrittelevänsä lajin merkittävyyttä, eikä tämä toimittajien mukaan kuulu heidän tehtäviinsä. Lajin katsojamäärät kertovat paljon lajin yleisestä kiinnostavuudesta. Joukkuepalloilulajien painotus urheilusivuilla tulee toimittajien mukaan muuttumaan lähinnä sisällöltään määräsuhteiden pysyessä samana. (Nieminen 1994, 64)

26 26 Turun Sanomat oli viisikosta ainoa lehti, joka raportoi käsipallon SM-sarjan otteluista. Miesten pääsarjassa pelaavat HC Fenix ja Åbo IFK ilmoittivat helmikuussa 2008 yhdistävänsä edustusjoukkueensa seuraavaksi kaudeksi (HC Fenix/ÅIFK, henkilökohtainen tiedonanto ). Yhdistyvä joukkue pelaa Fenixin nimen alla, joten ÅIFK:n nimi pysyy käytössä enää naisten käsipallossa, jossa sillä on myös pääsarjatason joukkue. Käsipallo on menettänyt meillä merkitystään. Täällä oli 2001 Suomen mestaruus (HC Dennis), mutta sen jälkeen on mielenkiinto hiipunut. Karjaa (BK-46) on perinteinen käsipallopaikkakunta, jota me myös seurataan. Se kuuluu meidän levikkialueen reuna-alueisiin. Naisten SM-sarjasta seurataan satunnaisesti ÅIFK:ta. Meillä on ollut pari juttua tämän talven aikana. On tällaisia, joita halutaan seurata, mutta ei haluta sellaisia pieniä otteluselostuksia, niin silloin käydään tekemässä kerran tai kaksi vuodessa perusteellisempi juttu. (Virtapohja, Turun Sanomat) Divisioonatasolla levikkialueelta ei ole uutisointia Turun Sanomissa. Jos joku joukkue tekisi nousua I divisioonasta, niin se kiinnostaisi, mutta divisioona itsessään ei. Futsal (aikaisemmin tunnettu nimellä salifutis) on salibandyn tavoin voimakkaassa kasvussa. Lajin ensimmäinen Suomen mestaruus ratkaistiin Futsalilla ei ole omaa lajiliittoaan, vaan se kuuluu jalkapalloilusta vastaavan Suomen Palloliiton alaisuuteen. Usein myös futsal-seurat on perustettu perinteisten jalkapalloseurojen alajaostoiksi. Satakunnan Kansassa futsalin näkyvyys keväällä 2008 oli poikkeuksellisen suuri. Porin Palloilijat saavutti kautta aikain toisen SM-mitalinsa Futsal-liigassa ja jäi mestaruudesta vain kahden pisteen päähän. Kotimatseista kunnon jutut, vierasmatseista pienet pätkät. Kuuluu tähän palloilumaakunnan repertuaariin. Yleisöähän niissä matseissa ei käy. Siellä on pääasiassa ihmistä. Nyt kun pelasivat mitaleista, niin teimme vähän henkilöjuttujakin ja yritettiin kaivaa sieltä jotain uutisia. Hiukan se on aloitteleva laji kuitenkin, joten paukut sinne suuntaan ei kovin isoja ole. Varmaan me hoidetaan futsal isoimmasta päästä kuitenkin futsal-paikkakunnista. (Majasaari, Satakunnan Kansa) Tampere on ollut futsalin historian menestynein kaupunki. Ilves FS on voittanut viimeisen neljän vuoden aikana kolme mestaruutta. Välissä Ilvekseltä ohi mennyt

27 27 mestaruus päätyi sekin Aamulehden levikkialueelle, kun Valkeakosken Mad Max otti kultaa vuonna Futsalista tehdään vastaavanlaiset jutut kuin alasarjan jääkiekosta. Tarkkailemme sitä tällä tavalla. Se on itse asiassa tällainen vähän nouseva, suosiotaan kasvattava laji. (Laitinen, Aamulehti) Futsal pääsee otsikoihin myös Turun Sanomissa. Turkulainen TPK ylsi kaudella SM-pronssille. Mitali oli seuran historian kolmas SM-tasolla. Vierasotteluista ei ole peliselostuksia, mutta kotiottelut menevät aina juttuna lehteen. Vaikka Turku on siinä ihan huippu, niin se on verrattavissa kaukalopalloon. Kaukalopallo on vähän tällainen jääkiekon varjoon jäävä, jääkiekon kaltainen laji. Samoin futsal on jalkapallon varjoon jäävä, jalkapallon kaltainen laji. Tekisi mieli sanoa, että näiden lajien kakkoslajeja molemmat. On vaikea karistaa sitä vaikutelmaa. (Virtapohja, Turun Sanomat) Kaukalopallon asema Turun Sanomissa on siis suunnilleen samanlainen kuin futsalilla. Turun Pyrkivä pelaa miesten Kaukalopalloliigassa, mutta sen huomioarvoa on Virtapohjan mukaan kevennetty, kun menestystä ei ole tullut. Myöskään kaukalopallosta ei ole vierasotteluraportteja lehdessä. Myös Satakunnan Kansassa kaukalopallon huomioarvo on ollut laskusuunnassa. Porin Kärpät on lajissa Suomen kärkijoukkueita, mutta Matti Majasaari näkee kaukalopallossa samoja vikoja kuin Virtapohja. Se on vähän sellainen jääkiekkoilijoiden jäähdyttelylaji. Niillä ei ole omaa junioritoimintaa juurikaan. Sitä ei ole ihan nostettu näiden ykköslajien joukkoon, vaikka Kärpät on menestynytkin. (Majasaari, Satakunnan Kansa) Karjalaisen mielenkiinto Kaukalopalloliigassa kiinnittyy levikkialueella pelaavaan Lieksan Intoon. Aamulehti ja Keskisuomalainen eivät ole kaukalopallosta kirjoittaneet. Kaukalopallossa ei ole menestyvää joukkuetta. Jämsästä on joukkue tyrkyllä kaukalopalloliigan karsintoihin, mutta vaikka pääseekin liigaan, niin siinä on se juttu, että kaukalopalloa on kiva harrastaa, mutta ei siellä juuri katsojia ole. Kriteerit sille, että seurataan jotain lajia, ovat aika vahvasti kiinni siinä, kuinka paljon käy katsojia. (Mäntylä, Keskisuomalainen)

28 28 Amerikkalaisen jalkapallon osalta pääsarjassa Vaahteraliigassa pelaavat tutkimukseen osallistuneiden lehtien levikkialueilta Turun Trojans ja Jyväskylän Jaguaarit. Turun Sanomissa seurannassa on tässäkin lajissa pelkät kotiottelut. Täällä on Trojans, joka on saanut SM-mitaleita melkein joka vuosi. Vaikka lajin noste on kadonnut, niin Turussa on kuitenkin yksi Suomen parhaista joukkueista. Sitä seurataan, kun kerran menestystä tulee. (Virtapohja, Turun Sanomat) Keskisuomalaisessa seuranta on vielä satunnaisempaa. Samaan luokkaan lehdessä menee myös rugby, jota Jyväskylässä pelataan niin ikään SM-sarjatasolla. Samassa sarjassa pelaavat lisäksi joukkueet Tampereelta ja Turusta, mutta ne pääsivät omien alueidensa lehdissä näkyviin todella harvoin. Ne on vähän sellaisia, että tehdään kauden alussa juttuja. Sitten ehkä käydään pari kertaa kaudessa paikalla. Syksyllä katsotaan sitten, mistä taistellaan. (Mäntylä, Keskisuomalainen) Tampere Saints nousi amerikkalaisen jalkapallon Vaahteraliigaan kaudeksi Aamulehdessä ei vielä saman vuoden helmikuussa ollut mietitty linjaa sarjan seurannalle. Porissa Bears pelaa miesten I divisioonassa ja pääsee Satakunnan Kansaan pienillä pätkillä. Silloin tällöin jotain isompaa yritetään keksiä, mutta se on aika pientä. Se on aika marginaalilaji kuitenkin harrastajamäärältään. (Majasaari, Satakunnan Kansa) Jääpallon MM-kisoista oli tutkimusajankohtana juttuja kaikissa lehdissä, mutta kotimaista Bandyliigaa on harvemmissa lehdissä. Satakunnan Kansa panostaa paljon Porin Narunkerän otteluihin. Väitän, että tätä ei hoideta kovinkaan monella liigapaikkakunnalla niin hyvin, kuin me se hoidetaan. On paljon henkilöjuttuja ja pyritty pitämään se sellaisena profiililajina, vaikka se on Suomen mittakaavassa pieni laji. Eihän Hesarikaan seuraa sitä kunnolla. (Majasaari, Satakunnan Kansa) Keskisuomalaisen joukkueista jääpallon Bandyliigaa pelaa Jyväskylän Seudun Palloseura (JPS). Kaudella Keskisuomalainen ei käynyt paikalla edes kaikissa joukkueen kotiotteluissa. Ari Mäntylä kuitenkin toteaa, että jääpallon ottelut