Nuorisotyön menot kunnissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorisotyön menot kunnissa"

Transkriptio

1 Nuorisotyön menot kunnissa Nuorisotyöhön käytetty raha Valtion varat veikkaamalla Suomalaisen tieteen, taiteen, urheilun ja nuorisotyön rahoitus tulee pääosin Veikkauksen tuotosta. Eduskunta tekee vuosittain hallituksen esityksen pohjalta päätöksen kulttuuria, tiedettä, liikuntaa ja nuorisotyötä edustavien edunsaajien välisestä jakosuhteesta. Potin jakaa opetusministeriö. Nuorisotyön tuella rahoitetaan nuorisotyötä tekevien kansalaisjärjestöjen sekä valtakunnallisten nuorisokeskusten toimintaa, tuetaan kunnallista nuorisotyötä, edistetään nuorisotutkimusta ja -koulutusta sekä tuetaan muita kotimaisia ja kansainvälisiä nuorisohankkeita. Kansalaisjärjestöjen tukea saavat opiskelija-, varhaisnuoriso-, kulttuuri-, harraste-, uskonnolliset ja poliittiset järjestöt. Nuorisokeskukset eri puolilla Suomea toimivat nuorison kohtaamispaikkoina aktiivisesti ympäri vuoden tarjoten tiloja muun muassa leirikouluille. Kunnallinen nuorisotyö keskittyy paikalliseen nuorisotyöhön ja nuorten elinolojen parantamiseen. Tuen avulla edistetään nuorten aktiivisuutta ja ylläpidetään nuorisotiloja. Veikkauksen tuotto on kaksi miljardia Vuonna 1997 Veikkauksen tuotto oli 1920 miljardia markkaa. Summa luovutettiin opetusministeriölle, joka jakoi summan noin 8200 edunsaajataholle. Arpajaislain asetuksen mukaan nuorisotyön osuus Veikkauksen tuotosta on kymmenen prosenttia luvulla osuus kuitenkin supistui merkittävästi, 5,2 prosenttiin vuonna Pääsyy osuuden pienenemiseen on se, että kirjastojen valtionosuudet, on siirretty lähes kokonaan maksettaviksi veikkausvoittovaroista. Taulukko 23: Veikkausvoittovarojen jako lakisääteisten edunsaajien kesken (%). 62

2 Taulukko 24: Valtion nuorisotyömäärärahat vuosina Kuten esimerkiksi Jarmo Lindén (1998) huomauttaa, Veikkauksen jatkuvasti kasvaneen tuoton seurauksena edunsaajien prosenttiosuudet ovat tulleet painavammiksi. Yksi prosentti Veikkauksen tuotosta oli 11 miljoonaa markkaa vuonna 1990, mutta vuonna 1999 se oli noin 22 miljoonaa markkaa. Yhden prosentin paino on siis kaksinkertaistunut. Valtion nuorisotyölle osoittama tuki on pienentynyt myös markkoina kymmenen viime vuoden aikana. Opetusministeriö käytti veikkausvoittovaroja nuorisotyöhön 135 miljoonaa markkaa vuonna 1990 ja 117 miljoonaa markkaa vuonna 2000 (sekä tämän lisäksi budjettivaroja 13 miljoonaa markkaa). Valtionapu kunnille Ennen vuotta 1993 kuntien nuorisotyön valtionosuudet maksettiin kunnalle aiheutuneiden kustannusten perusteella. Silloin valtionosuus kohdistui neljälle alueelle: kuntien nuorisotyöntekijöiden palkkaukseen, nuorisotilojen ja paikallisten nuorisoyhdistysten tukemiseen sekä erilaisiin matkakustannuksiin. Vuonna 1993 kuntien nuorisotyötä alettiin tukea nuorisotyölain ja kuntien kulttuuri- ja sivistystoimen valtionosuuslain perusteella asukaskohtaisesti laskettavan markkamäärän mukaisesti. Nuorisotyön määrärahoja ei enää valtionosuusuudistuksen jälkeen korvamerkitty mihinkään käyttötarkoitukseen, vaan kunnat voivat käyttää valtionosuuden parhaaksi katsomallaan tavalla. Kun rahaa ei enää korvamerkitty, osa kunnista esimerkiksi luopui nuorisotyöntekijöiden viroista säästääkseen tai käyttääkseen rahat muihin tarkoituksiin. Toisaalta valtion työllistämistuen turvin voitiin palkata tilapäisiä työntekijöitä esimerkiksi kerho-ohjaajiksi tai huolehtimaan nuorisotilojen aukiolosta. Kuntien järjestelyt eivät olleet kaikilta osin tarkoituksenmukaisia. Nuorisotyön edun kannalta oli järkevää palata korvamerkittyyn rahaan. Vuodesta 1997 alkaen laki on velvoittanut kuntia käyttämään nuorisotyön valtionosuutensa juuri nuorisotyöhön, joskaan ei mihinkään tarkoin määriteltyihin kohteisiin. Nuorisotyölaissa kunnat velvoitetaan paikallistason nuorisotyön ja toiminnan perusedellytysten turvaamiseen. Kuntien valtionosuudet vähenivät 1990-luvulla noin 71 miljoonasta vajaaseen 38 miljoonaan markkaan. Kun kunnille suoraan kohdentuvat osuudet (valtionosuus, nuorisotilat, 90 prosenttia työpajarahoista, koululaisten iltapäivätoiminta) lasketaan yhteen, määrärahat ovat supistuneet 71 miljoonasta vajaaseen 54 miljoonaan markkaan. Miltei miljardi nuorisotyöhön kunnissa Liikuntatoimen käyttömenot ovat vuosittain vähän yli 400 markkaa ja nuorisotyön käyttömenot noin 160 markkaa kunnan asukasta kohti. Vuonna 1992 nuorisotyön määrärahojen kasvu taittui. Lama-Suomen talousvaikeudet vuosina eivät kuitenkaan heijastuneet liikunnan ja nuorisotyön käyttömenoihin 63

3 Taulukko 25: Kuntien valtionosuudet nuorisotyöhön vuosina Kuvio 2: Kunnallisen nuorisotyön markat suhteutettuna. 64

4 Taulukko 26: Liikunta- ja nuorisotoimen käyttömenot kunnissa vuosina (miljoonaa markkaa) (Sjöholm 2000.) Vuosien luvut perustuvat kuntien tilinpäätöstietoihin ja vuosien luvut ovat arvioita. Valtion nuorisotyömäärärahat, valtionosuudet ja kuntien nuorisotyömenot suhteutuvat toisiinsa oheisen kaavion esittämällä tavalla (kuvio 2). Nuorisotyömääräraha on 0,06 prosenttia valtion budjetista. Valtionosuus kunnalliseen nuorisotyöhön on 4,6 prosenttia kuntien nuorisotyöhön käyttämästä rahasta. Kunnat käyttävät nuorisotyöhön reilut puoli prosenttia kaikista menoistaan. Nuorisotyön kustannukset maakunnittain Tilastot kuntien nuorisotyön menoista Kunnat käyttävät siis nuorisotyöhön miltei miljoona markkaa. Seuraavaksi tarkastellaan nuorisotyön kustannuksia alueittain. Etenemme lääneittäin ja maakunnittain seutukunta- ja kuntatasolle. Tarkastelu perustuu Kuntaliiton aineistoon kuntien menoista vuosina Kuntien kesken ja maan eri alueiden välillä on monia olennaisia eroja, jotka vaikeuttavat niiden vertailua markkamäärien avulla. Tässä kuntien menoja on suhteutettu toisiinsa käyttämällä kahta suhteellista tunnuslukua: niin paljon kuin saattaisi odottaa. Arvioiden mukaan liikuntaan käytetään kaiken kaikkiaan kymmenkunta miljardia markkaa vuodessa: kansalaiset käyttävät noin neljä miljardia, kunnat kolme miljardia, urheiluseurat yhden miljardin, valtio 1,4 miljardia ja järjestöt 0,4 miljardia markkaa (Sjöholm 2000). Nuorisotyöhön kunnat käyttävät kaikkiaan lähes miljardi markkaa vuodessa. Valtion rahoitustuki kunnille kattaa siitä vain pienen osan. Laskennallisen valtionosuuden lisäksi kunnat ovat voineet hakea kohdennettuja määrärahoja nuorten työpajatoimintaan, koululaisten iltapäivätoimintaan, ennalta ehkäisevään huumetyöhön sekä muutamiin muihin kuntien nuorisotyön kehittämishankkeisiin. (1) Nuorisotyön menojen osuus kunnan (seutukunnan, maakunnan, läänin kuntien) budjetista eli kokonaismenoista : x prosenttia kunnan menoista. (2) Nuorisotyöhön käytetyn markkamäärän suhde kunnan (seutukunnan, maakunnan, läänin kuntien) alueella asuvien 0 28-vuotiaiden kuntalaisten määrään: x markkaa kutakin alle 29-vuotiasta kohti. Aineistoon on syytä tehdä kaksi varausta. Ensinnäkin, kaikki tarkasteltavat vuodet eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään. Mukaan on tullut uusia toimintoja, esimerkiksi nuorten työpajatoiminta. Toisaalta kunnissa siirryttiin vuonna 1997 hallinnollisesta kirjanpidosta kirjanpitolain mukaiseen järjestelmään, mikä osaltaan muutti jonkin verran kuntien tilastointia. Tä- 65

5 män vuoksi vuodet 1997 ja 1998 poikkeavat edeltävistä vuosista, eivätkä nuorisotyön menot ole vuosien 1997 ja 1998 osalta suoraan vertailukelpoisia vuosien menoihin. Toinen varaus koskee kuntien välistä vertailua. Lain suomien laajojen tulkintamahdollisuuksien vuoksi kuntien nuorisotyön määrä ja muodot voivat poiketa huomattavasti toisistaan sen suhteen, kuinka suuri osuus kunnan nuorisotyöstä toteutetaan nuorisotoimessa ja kuinka suuri osa muiden hallinnonalojen toimista tulkitaan nuorisotyöksi. Esimerkiksi joissakin kunnissa työpajat sisältyvät nuorisotyön kustannuksiin ja joissakin eivät. Näin tässä tarkastelussa nuorisotyön menot eivät aina vastaa kunnan todellista nuorisotyöhön käyttämää rahamäärää. Tosiasia on myös se, että samalla rahamäärällä saadaan eri kunnissa aikaan erilaista jälkeä. Jos nämä varaukset muistetaan, on tämä aineisto riittävän hyvä väline kuvaamaan nuorisotyön menojen suuria linjoja 1990-luvun kunnissa. Menot kuntatyypeittäin Kaupunkimaiset kunnat käyttävät nuorisotyöhön jonkin verran suuremman osuuden kunnan menoista kuin muut kunnat. Kaupunkimaisissa kunnissa nuorisotyöhön käytettiin kunnan budjetista 0,56 prosenttia vuonna 1993 ja 0,73 prosenttia vuonna Syvimmän laman aikana nuorisotyöhön käytettiin siis kunnan menoista suhteellisesti selvästi pienempi osuus kuin reilun kasvun aikana 1990-luvun lopulla. Kuntavertailussa kaupunkimaisten kuntien jälkeen tulevat taajaan asutut kunnat. Vähiten kunnan kaikista menoista liikenee nuorisotyöhön maaseutumaisissa kunnissa, joskin vuosina keskimääräinen ero taajaan asuttujen ja maaseutukuntien välillä on vähäinen. Kun nuorisotyön markkamääräiset menot suhteutetaan nuorten kuntalaisten määrään, maaseutumaiset kunnat näyttävätkin käyttävän nuorisotyöhön enemmän rahaa kuin taajaan asutut kunnat. Vuonna 1993 taajaan asutut kunnat käyttivät nuorisotyöhönsä 233 markkaa ja maaseutumaiset kunnat 268 markkaa kutakin alle 29- vuotiasta kuntalaista kohti. Vuonna 1998 taajaan asutut kunnat käyttivät 358 markkaa ja maaseutumaiset kunnat 398 markkaa. Vastaavasti kaupunkimaiset kunnat käyttivät nuorisotyöhön 379 markkaa vuonna 1993 ja 442 markkaa vuonna Kuntien nuorisotyön vuotuiset menot vaihtelevat alueittain ja merkittävästi kunnan koon mukaan. Yhtäällä on nuorisotyöhön yli sata miljoonaa markkaa käyttävä Helsinki ja toisaalla muutaman kymmenentuhatta markkaa nuorisotoimeen käyttävät pienet kunnat, kuten Sammatti, Karjalohja, Vampula, Kuhmalahti, Uukuniemi, Karttula, Vimpeli, Veteli tai vaikkapa Utsjoki. Pienimpiä markkamääräiset menot ovat Varsinais-Suomen vähäväkisissä saaristokunnissa: esimerkiksi Iniö 4000 markkaa, Särkisalo markkaa, Houtskari markkaa, Velkua markkaa. 66

6 Taulukko 27: Nuorisotyön menot koko maassa kuntatyypeittäin vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Etelä-Suomen lääni Etelä-Suomen läänin kuntien nuorisotyön menot olivat vuosina pienimmillään 356 markkaa nuorta kohti vuonna 1994 ja suurimmillaan 441 markkaa vuonna Kunnan kokonaismenoihin suhteutettuna nuorisotyön osuus oli Etelä-Suomen läänissä pienimmillään 0,55 prosenttia vuonna 1994 ja suurimmillaan 0,72 prosenttia vuonna 1997, jolloin kaupunkimaisissa kunnissa nuorisotyöhön sijoitettiin 0,75 prosenttia, taajaan asutuissa kunnissa 0,66 prosenttia ja maaseutukunnissa 0,54 prosenttia koko kunnan menoista. Etelä-Suomen läänissä kuntatyyppien väliset erot ovat huomattavan suuret: kaupunkimaisissa kunnissa on käytetty joinakin vuosina noin kaksinkertaisesti rahaa (mk/nuori) läänin maaseutumaisiin kuntiin verrattuna. Näin mitattuna taajaan asutut kunnat sijoittuvat kaupunkien ja maaseudun väliin. Etelä-Suomen läänin kaupunkimaisten kuntien nuorta kohti lasketut nuorisotyökulut lisääntyivät vuoden 1994 vajaasta 400 markasta noin 480 markkaan vuonna Vastaavasti alueen maaseutumaisten kuntien nuorisotyömenot kasvoivat 212 markasta 273 markkaan nuorta kohti. Uusimaa Uudenmaan maakunnan kunnissa käytettiin 1990-luvulla nuorisotyöhön noin 450 markkaa vuodessa kutakin alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti. Markkamäärä vaihteli vain vähän vuosien 1993 ja 1998 välisenä aikana. Vuoden 1994 kohdalla on kuitenkin selvä notkahdus alaspäin. Tällöin maakunnassa käytettiin nuorisotyöhön hiukan yli 400 markkaa nuorta kohti. Helsingin kaupunki käytti nuorisotyöhön vajaat 130 miljoonaa markkaa vuonna 1993 ja 115 miljoonaa vuonna Vastaavana aikana Vantaan menot kasvoivat 25 miljoonasta 30 67

7 Taulukko 28: Nuorisotyön menot Etelä-Suomen läänin kunnissa kuntatyypeittäin vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). miljoonaan markkaan. Espoossa kasvu oli vielä suurempaa nuorisotyön menojen lisääntyessä vajaasta 17 miljoonasta reiluun 26 miljoonaan markkaan. Hyvinkäällä, Keravalla, Mäntsälässä ja Karkkilassa nuorisotyöhön käytetty rahamäärä vähintäänkin kaksinkertaistui vuosien 1993 ja 1998 välisenä aikana. Suhteutettuna kunnan kaikkiin vuotuisiin käyttömenoihin Kauniaisissa nuorisotyön menot olivat Uudenmaan maakunnan suurimmat; keskimäärin 0,94 prosenttia vuosina Vähintään 0,7 prosentin luokkaan kuuluvat myös Helsinki, Nurmijärvi, Kerava ja Vantaa. Alle 0,3 prosentin keskimääräisen tason jäävät Sammatti, Karjalohja ja Inkoo. Kun nuorisotyöhön käytetty rahamäärä suhteutetaan kunnan alueen nuorten lukumäärään, Kauniainen ja Helsinki erottuvat selvästi maakunnan muista kunnista. Ne käyttivät nuorisotyöhön vuosina keskimäärin yli 600 markkaa alle 29-vuotiasta nuorta kohti. Hanko ja Vantaa käyttivät reilut 400 markkaa nuorta kohti. Karkkilassa nuorisotyön menojen lisäys on (markkamääräisesti ja suhteellisesti) selvästi suu- Kuvio 3: Nuorisotyön menot kolmessa Uudenmaan maakunnan kunnassa ja koko maakunnassa vuosina (markkaa jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). 68

8 Taulukko 29: Nuorisotyön menot Uudenmaan maakunnan kunnissa seutukunnittain vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Helsingin seutukunta: Espoo, Helsinki, Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Siuntio, Tuusula. Lohjan seutukunta: Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti, Vihti. Tammisaaren seutukunta: Hanko, Inkoo, Karjaa, Pohja, Tammisaari. rempi kuin muissa kunnissa. Karkkilassa nuorta kohti lasketut menot monikertaistuivat: 170 markasta vuonna 1993 peräti 690 markkaan vuonna Keravalla alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti lasketut menot kasvoivat niin ikään runsaasti; 190 markasta noin 600 markkaan. Selvästi lisää nuorisotyöhön ovat satsanneet myös Hyvinkää ja Mantsälä. Myös pienen nuorisotyöbudjetin kunnat Karjalohja, Sammatti ja Pornainen kasvattivat 1990-luvun lopulla menojaan nuorta kohti suhteellisen paljon. Sen sijaan Tuusulassa ja Siuntiossa nuorisotyöhön käytetyt menot pienenivät selvästi. Kolmestatoista kunnasta koostuvan Helsingin seutukunnan alueella kunnat käyttivät nuorisotyöhön keskimäärin reilut 0,7 prosenttia kuntien kokonaismenoista. Alueen alle 29-vuotiasta nuorta kohti laskien tämä on noin 470 markkaa. Lohjan ja Tammisaaren seutukunnat jäävät selvästi jälkeen näistä lukemista. Tammisaaren seutukunnan alueella kunnat käyttivät nuorisotyöhön vajaat puoli prosenttia kuntien kokonaismenoista. Osuus ei juurikaan vaihtele vuosittain. Alueen nuorta kohti summaksi tulee reilut 300 markkaa vuodessa. Itä-Uusimaa 1990-luvulla Itä-Uudenmaan maakunnan kunnissa käytettiin nuorisotyöhön keskimäärin 300 markkaa vuodessa jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti. Selvää trendinomaista muutosta summissa ei näy. Vähäisimmillään menot olivat vuonna Itä-Uudenmaan maakunnan kunnissa nuorta kohti lasketut nuorisotyömenot jäivät 1990-luvulla selvästi pienemmiksi kuin esimerkiksi Uudenmaan maakunnan alueella. Kuvio 4: Nuorisotyön menot kolmessa Itä-Uudenmaan maakunnan kunnassa ja koko maakunnassa vuosina (markkaa jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti) 69

9 Taulukko 30: Nuorisotyön menot Itä-Uudenmaan maakunnan kunnissa seutukunnittain vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Porvoon seutukunta: Askola, Porvoo, Sipoo. Loviisan seutukunta: Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Pernaja, Pukkila, Ruotsinpyhtää. Itä-Uudenmaan maakunnan alueella muista kunnista erottuu selvästi Porvoo, jossa nuorisotyön menot ovat yli viisinkertaiset verrattuna Loviisaan ja Sipooseen. Porvoossa käytettiin nuorisotyöhön keskimäärin vajaat kuusi miljoonaa markkaa vuodessa aikavälillä Loviisan ja Sipoon menot ovat noin miljoonan markan luokkaa, mutta Sipoossa nuorisotyön menot näyttävät kasvaneen vuosittain melko säännöllisesti. Nuorisotyön menojen osuus kunnan kaikista käyttömenoista on suurimmillaan Porvoossa, Pukkilassa, Loviisassa ja Ruotsinpyhtäällä, jotka ylittävät 0,5 prosentin keskimääräisen tason. Maakunnan muut kunnat jäävät selvästi alemmalle taolle. Itä-Uudenmaan maakunnan alueella markkamäärän kasvu nuorta kohti oli suurinta Loviisassa, noin 450 markkaa vuosien keskiarvona. Alle sadan markan kustannuksiin jäävät Myrskylä ja Liljendal. Seutukunnittainen tarkastelu osoittaa, että sen enempää Porvoon kuin Loviisankaan seutukunnassa ei ole tapahtunut dramaattisia muutoksia vuosien 1993 ja 1998 välisenä aikana. Kanta-Häme Kanta-Hämeen maakunnassa on nähtävissä 1990-luvulla selvää kasvua. Alle 29-vuotiasta nuorta kohti laskettu markkamäärä nimittäin lähes kaksinkertaistui vuodesta 1993 vuoteen 1997, jolloin maakunnan kunnissa käytettiin keskimäärin 500 markkaa kutakin nuorta kohti. Vuosi 1998 sen sijaan on selvä käännös alaspäin. Hämeenlinna käytti nuorisotyöhön keskimäärin vajaat yhdeksän miljoonaa markkaa vuodessa. Vuosien 1993 ja 1997 nuorisotyön menot noin kolminkertaistuivat Hämeenlinnassa 4 miljoonasta lähes 13 miljoonaan markkaan. Melkein yhtä suurta suhteellinen kasvu oli Riihimäellä, missä nuorisotyön kustannukset kasvoivat muutamassa vuodessa vajaasta kahdesta miljoonasta reiluun viiteen miljoonaan markkaan. Forssassa käytettiin nuorisotyöhön suurinpiirtein samanverran rahaa kuin Riihimäellä. Tarkastellulla aikavälillä Janakkalassa, Hattulassa ja Lopella päästiin miljoonan markan nuorisotyömenoihin ainakin yhtenä vuonna. Kuvio 5: Nuorisotyön menot kolmessa Kanta-Hämeen maakunnan kunnassa ja koko maakunnassa vuosina (markkaa jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). 70

10 Taulukko 31: Nuorisotyön menot Kanta-Hämeen maakunnan kunnissa seutukunnittain vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Kanta-Hämeen alueella muista erottuu Kalvolan kunta sekä suhteessa kunnan kokonaismenoihin että kunnan nuorten määrään. Kalvolassa nuorisotyön kustannukset olivat keskimäärin yhden prosentin luokkaa kunnan kaikista menoista. Tarkastelujaksolla nuorisotyön menot olivat Kalvolassa keskimäärin lähes 600 markkaa nuorta kohti kivuten 900 markkaan vuonna Vuosikymmenen jälkipuoliskolla myös Forssa ja Hämeenlinna käyttivät nuorisotyöhön yli prosentin kunnan menoista. Pienimmillään nuorisotyön osuus budjetista oli Humppilassa, Hausjärvellä, Janakkalassa, Ypäjällä ja Tammelassa; kaikki jäävät keskimäärin alle 0,4 prosentin. Niissä nuorta kohti lasketut menot jäävät niin ikään vähäisimmiksi, keskimäärin alle 200 markan. Kanta-Hämeen maakunnan suurimmat kaupungit Hämeenlinna, Forssa ja Riihimäki erottuvat edukseen myös siinä, että kaikissa niissä alle 29-vuotiasta nuorta kohti laskettu markkamäärä kasvoi 1990-luvulla selvästi, markan tietämiltä markkaan ja vähän ylikin. Seutukunnittaisessa tarkastelussa Kanta- Hämeen maakunnan alueella selvää kasvua on kaikissa seutukunnissa. Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukunnissa nuorisotyöhön alle 29-vuotiasta kohti käytetty markkamäärä kaksinkertaistui ja Forssan seutukunnassakin kasvu on melkein yhtä suurta. Päijät-Häme Päijät-Hämeen maakunnan keskuksessa Lahdessa nuorisotyöhön käytettiin keskimäärin 13 miljoonaa markkaa 1990-luvulla. Summa on ollut tarkastelujaksolla selvästi kasvamaan päin, kuten koko Päijät-Häneen maakunnassa. Heinolan ja Hollolan nuorisotyön menot olivat keskimäärin kahden miljoonan markan luokkaa. Myös Orimattila ja Nastola erottuvat omana ryhmänään: ne käyttivät nuorisotyöhön keskimäärin vajaat puolitoista miljoonaa markkaa vuodessa. Suurimpana nuorisotyön menojen lisääjänä taas erottuu Padasjoki, jossa käytetty rahamäärä moninkertaistui muutamassa vuodessa. Nopean ja suuren kasvun vuoksi Padasjoki on maa- Kuvio 6: Nuorisotyön menot kolmessa Päijät-Hämeen maakunnan kunnassa ja koko maakunnassa vuosina (markkaa jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). 71

11 Taulukko 32: Nuorisotyön menot Päijät-Hämeen maakunnan kunnissa seutukunnittain vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Lahden seutukunta: Artjärvi, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki. Itä-Hämeen seutukunta: Hartola, Heinola, Sysmä. kunnassa selvä ykkönen nuorisotyön sekä menojen suhteellisella osuudella että markkamääräisesti alle 29-vuotiasta nuorta kohti mitattuna. Padasjoki käytti 1990-luvulla noin yhden prosentin budjetistaan nuorisotyöhön. Seuraavana ovat Lahti ja Orimattila 0,6 prosentillaan. Toisessä ääripäässä Hämeenkoski ja Hartola käyttivät nuorisotyöhön 0,2 prosenttia. Lahdessa nuorisotyöhön käytettiin keskimäärin 400 markkaa nuorta kohti, kun taas Padasjoella nuorta kohti laskettu summa kohosi muutaman kerran yli tuhannen markan. Päijät-Hämeen maakunnan kunnissa nuorta kohti lasketut menot olivat 1990-luvulla tyypillisesti noin markkaa. Alle sadan markan tasolle jäi ainokaisena kuntana Hämeenkoski. Yhdeksän kuntaa kattavan Lahden seutukunnan alueella nuorisotyöhön käytettiin noin 250 markkaa kutakin alle 29-vuotiasta asukasta kohti vuosina 1993 ja Vuosikymmenen jälkipuoliskolla summa nousi 400 markan tienoille. Itä-Hämeen seutukunnan alueella oli vastaavana aikana lisäystä noin sata markkaa nuorta kohti. Kymenlaakso Kymenlaakson maakunnan kunnissa alle 29- vuotiasta kuntalaista kohti lasketut nuorisotyön menot kasvoivat parista sadasta markasta noin 400 markkaan vuosien 1993 ja 1998 välisenä aikana. Kasvu konkretisoituu muun muassa siten, että esimerkiksi Kotkassa ja Anjalankoskella nuorisotyön menot yli kaksinkertaistuivat Kotkassa vajaasta kolmesta miljoonasta vajaaseen kahdeksaan miljoonaan ja Anjalankoskella reilusta miljoonasta vajaaseen kolmeen miljoonaan aikajaksolla Vielä vuosina 1993 ja 1994 Kouvolassa nuorisotyön menot olivat suuremmat kuin Kotkassa, mutta vuosikymmenen puolinvälin jälkeen näiden keskinäinen suhde kääntyi toisinpäin. Kymenlaaksossa kunnan kokonaismenoista nuorisotyöhön käyttivät eniten Miehikkälä ja Elimäki, jotka molemmat ylsivät keskimäärin yhden prosentin tuntumaan. Kouvola käytti kunnan kokonaismenoista nuorisotyöhön noin 0,5 prosenttia, Kotka ja Hamina noin 0,3 prosenttia. Miehikkälä erottuu muista Kymenlaakson kunnista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti las- Kuvio 7: Nuorisotyön menot kolmessa Kymenlaakson maakunnan kunnassa ja koko maakunnassa vuosina (markkaa jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). 72

12 Taulukko 33: Nuorisotyön menot Kymenlaakson maakunnan kunnissa seutukunnittain vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Kouvolan seutukunta: Elimäki, Iitti, Jaala, Kouvola, Kuusankoski, Anjalankoski, Valkeala. Kotkan-Haminan seutukunta: Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Vehkalahti, Virolahti. ketuilla menoillaan, jotka nousivat tuhannen markan tietämille vuosina 1995 ja Seuraavina tulevat Elimäki, Virolahti, Pyhtää ja Anjalankoski. Miehikkälässä keskimääräiset menot nuorta kohti olivat 660 markkaa, kun taas Kouvolassa 330 ja Kotkassa 270 markkaa. Tosin Kotkassa nuorisotyöhön käytettiin rahaa tarkastelujakson loppuvuosina aiempaa selvästi enemmän. Seitsemästä kunnasta koostuva Kouvolan seutukunta satsasi nuorisotyöhön vielä 1990-luvun alkupuolella toista kymenlaaksolaista seutukuntaa (Kotka-Hamina) enemmän. Vuosikymmenen loppua kohti Kotkan-Haminan seutukunta näyttää kuitenkin yltävän lähes samoihin lukemiin kuin Kouvolan seutukunta. Etelä-Karjala Etelä-Karjalan maakunnassa miljoonaluokkaan kuuluvat Lappeenranta (6 miljoonaa markkaa), Joutseno (3 miljoonaa) ja Imatra (2 miljoonaa). Lappeenrannassa nuorisotyön menot supistuivat selvästi tarkastelujakson loppupuolella reilusta seitsemästä miljoonasta alle viiteen miljoonaan. Vastaavanlainen supistus näkyy myös Luumäen nuorisotyön menoissa ( markasta alle markkaan). Suhteessa kunnan kokonaisbudjettiin Joutsenossa nuorisotyö on saanut muita kuntia selvästi suuremman osuuden: keskimäärin 1,5 prosenttia, mikä on kaksinkertainen osuus seuravina tulevien Lemin ja Luumäen 0,7 prosenttiin verrattuna. Suhteessa Lappeenrantaan (0,5 prosenttia) Joutsenossa nuorisotyön saama osuus on kolminkertainen ja suhteessa Imatraan (0,3 prosenttia) noin viisinkertainen. Alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti lasketut nuorisotyön menot vaihtelevat Etelä-Karjalassa Savitaipaleen 90 markasta Joutsenon 770 markkaan. Toisena on Luumäki, jossa käytettiin keskimäärin noin 450 markkaa nuorta kohti. Kolmensadan markan tasolle yltävät Lemi ja Ylämaa sekä Lappeenranta, jossa summa kylläkin jäi parinsadan markan tunutumaan tarkastelujakson viimeisinä vuosina. Etelä-Karjalan alueella Lappeenrannan seutukunta erottuu maakunnan kolmesta muusta seutukunnasta verraten selvästi. Lappeenrannan seutukunnan alueella on vuosittain käytetty nuorisotyöhön säännöllisesti yli puoli prosent- Kuvio 8: Nuorisotyön menot kolmessa Etelä-Karjalan maakunnan kunnassa ja koko maakunnassa vuosina (markkaa jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). 73

13 Taulukko 34: Nuorisotyön menot Etelä-Karjalan maakunnan kunnissa seutukunnittain vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Lappeenrannan seutukunta: Joutseno, Lappeenranta. Länsi-Saimaan seutukunta: Lemi, Luumäki, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari, Ylämaa. Imatran seutukunta: Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti. Kärkikuntien seutukunta: Parikkala, Saari, Uukuniemi. tia kuntien kokonaismenoista. Muut jäävät selvästi tämän alle; esimerkiksi Imatran seutukunnan kunnissa nuorisotyön osuus kuntien menoista on noin 0,3 prosenttia eli noin 200 markkaa alueen nuorta kohti. KUVA: Lehtikuva 74

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannusteet sote rahoitukseen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannusteet sote rahoitukseen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannusteet sote rahoitukseen Etelä-Karjalan hyvinvointistrategian päivittäminen Eksoten ja kuntien yhteinen työpaja 15.1.2015 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, Hyvinvointiosasto,

Lisätiedot

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 17 Päijät-Häme 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 17.1. PÄIJÄT-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 3 kpl Maaseutumaiset: 5 kpl Päijät-Hämeen

Lisätiedot

SUOMEN SOVITTELUTOIMISTOT Päivitys helmikuu -09

SUOMEN SOVITTELUTOIMISTOT Päivitys helmikuu -09 SUOMEN SOVITTELUTOIMISTOT Päivitys helmikuu -09 Lähde: www.rikossovittelu.fi ETELÄ-SUOMEN LÄÄNIN SOVITTELUTOIMISTOT Toimialue Nro 1: Helsinki Helsingin kaupunki sovittelutoimisto, asiakaspalvelu: p. 020

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO Kulttuuria kartalla 10 Kymenlaakso 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 10.1. KYMENLAAKSO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: - kpl Maaseutumaiset: 4 kpl Kymenlaakson

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

AVIn rahoituksella uusia tuulia. Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014. Hakuaika 28.2.2014

AVIn rahoituksella uusia tuulia. Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014. Hakuaika 28.2.2014 AVIn rahoituksella uusia tuulia Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014 Hakuaika 28.2.2014 1 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustuksen tavoitteena on: - erilaisten toimintamallien

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367 1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1443. Opetusministeriön asetus. arkistolaitoksen suoritteiden maksuista. Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 1443. Opetusministeriön asetus. arkistolaitoksen suoritteiden maksuista. Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1443 1445 SISÄLLYS N:o Sivu 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista... 3989 1444 Opetusministeriön

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvlk/social- och hälsovårdsutsk

Sosiaali- ja terveysvlk/social- och hälsovårdsutsk 7/2015 1 Kokouskutsu Möteskallelse Päivämäärä Datum Klo Kl. 17:0 Paikka Plats Kuntala, kunnanhallituksen kokoushuone / Sockengården, kommunstyrelsens mötesrum Sipoossa Sibbo 18.11.2015 Pöytäkirja nähtävänä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 3269 Valtioneuvoston asetus asumistuen määräytymisperusteista vuodelle 2011 Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o Valtioneuvoston asetus. N:o 1146

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o Valtioneuvoston asetus. N:o 1146 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 1146 1150 SISÄLLYS N:o Sivu 1146 Valtioneuvoston asetus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksesta... 3565

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen. Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30-

Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen. Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30- Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30- Pendelöivien osuus työllisistä 1960-2005* 1960 1970 1975 1980 1985 10,3 17,9 19,8 23,2

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008 Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen 13.3.2008 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Kuntien kuuluminen tuomiokuntiin ja käräjäkuntiin sekä raastuvan- ja käräjäoikeuksiin 1900-luvulla

Kuntien kuuluminen tuomiokuntiin ja käräjäkuntiin sekä raastuvan- ja käräjäoikeuksiin 1900-luvulla Kuntien kuuluminen tuomiokuntiin ja käräjäkuntiin sekä raastuvan ja käräjäoikeuksiin 1900luvulla Arkistopiirin nykyisiin käräjäoikeuksiin kuuluvat kunnat ja muut kunnat, joiden arkistoa on HMA:ssa. Luettelossa

Lisätiedot

7 Kanta-Häme. 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

7 Kanta-Häme. 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 7 Kanta-Häme 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 7.1. KANTA-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa?

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? Yritys-Suomi -seminaari 06.05.2010 Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? - Miten sopimus syntyi Kotkan-Haminan seudulla? 10.5.2010 asiantuntija Eeva Koskimies Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

* Liikuntamäärärahat mk tp n mk tp (lapsiin ja nuoriin kohdistuu noin 50%) * Liikunnan koulutuskeskukset mk tp

* Liikuntamäärärahat mk tp n mk tp (lapsiin ja nuoriin kohdistuu noin 50%) * Liikunnan koulutuskeskukset mk tp Lapsiin ja nuoriin kohdistuvia menoja valtion talousarviossa 1998 (laatinut Kimmo Aaltonen, opetusministeriön nuorisoyksikkö) (tp = tilinpäätöstieto) (ta = talousarviotieto) (n. = arvio) OPETUSMINISTERIÖ

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

AVUSTUKSET LASTEN JA NUORTEN PAIKALLISEEN HARRASTUSTOIMINTAAN V. 2015

AVUSTUKSET LASTEN JA NUORTEN PAIKALLISEEN HARRASTUSTOIMINTAAN V. 2015 AVUSTUKSET LASTEN JA NUORTEN PAIKALLISEEN HARRASTUSTOIMINTAAN V. 2015 KYMI Imatra Imatran kaupunki, Musiikkiopisto 3000 Lappeenranta Lappeenrannan Taideyhdistys ry 1500 Lappeenranta Saimaan Nuorisoseurat

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

ELY-keskuksen palvelut

ELY-keskuksen palvelut ELY-keskuksen palvelut Hoivayrittäjien tilaisuus 6.10.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 11.10.2011 1 Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Yrittäjäkoulutusta Ideasta yritykseksi -päivä,

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

3 Etelä-Karjala. 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

3 Etelä-Karjala. 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 3 Etelä-Karjala 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Etelä-Karjalan maakunta jakautuu kahteen seutukuntaan ja kymmeneen kuntaan. Kunnista Imatra ja maakuntakeskus Lappeenranta

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2012

Eläkkeelle numeroina 2012 Eläkkeelle numeroina 2012 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

Yhteenveto Uudenmaan läänin peruskartoista 2. Yhteenveto Keski-Uudenmaan yt-alueen peruskartoista 3

Yhteenveto Uudenmaan läänin peruskartoista 2. Yhteenveto Keski-Uudenmaan yt-alueen peruskartoista 3 UUDENMAAN LÄÄNIN PERUSKARTAT 1 : 20 000 Tähän liitteeseen on koottu Uudenmaan läänin peruskartta numerot ja niiden nimet. Keski-Uudenmaan yt-alueen kartat ovat salkussa nro 4 ja muut Uudenmaan läänin kartat

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto/PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille toteutettiin

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN KUVAT PALVELUSUUNNITTELUSSA

ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN KUVAT PALVELUSUUNNITTELUSSA ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN KUVAT PALVELUSUUNNITTELUSSA Asiakkaan osallisuus kuntatoimijan näkökulmasta Miten vammaisen asiakkaan ääni kuuluu palveluissa? -työpaja 14.1.2013 Seinäjoki

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2013

Eläkkeelle numeroina 2013 Eläkkeelle numeroina 2013 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT Näilta tahoilta on pyydetty lausuntoa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lausuntoaikaa on 20.3.2015 saakka. Uudenmaan Jäsenkunnat Askolan

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Tilastot tutkijan näkökulmasta

Tilastot tutkijan näkökulmasta 40 vuotta Tilastot tutkijan näkökulmasta Timo Klaukka Terveystutkimuksen päällikkö, Kela 19.11.2004 40 vuotta Tilastot ovat vaativa tietoaarteisto Tilastot ovat hyvä apuväline ja niistä voi jopa kiinnostua

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 Julkaisuvapaa 20.10.2015 kello 9.00 Työttömyys kasvoi Hämeessä, mutta maltillisemmin kuin maassa keskimäärin Kanta-

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2013 Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Eurovaalit 2009. haluatko vaikuttaa yli 1,6 miljoonaan paikalliseen äänestäjään, joista osa on Sinulle jo tuttuja.

Eurovaalit 2009. haluatko vaikuttaa yli 1,6 miljoonaan paikalliseen äänestäjään, joista osa on Sinulle jo tuttuja. www.lehtiyhtyma.fi Eurovaalit 2009 Olet europarlamenttiehdokas, haluatko vaikuttaa yli 1,6 miljoonaan paikalliseen äänestäjään, joista osa on Sinulle jo tuttuja. Suomen Lehtiyhtymän KasvuSuomi-paketti

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskus tiedottaa

Hämeen ELY-keskus tiedottaa HÄMEEN TYÖTTÖMYYDEN LASKU JATKUU HITAASTI Hämeen ELY-keskus tiedottaa Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue) työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa 22 436 työtöntä

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Jouni Nupponen 050 395 5170 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen viime

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

KRUUNUPYY 44 600 SVT

KRUUNUPYY 44 600 SVT 4706 N:o 119 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw)

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Kunta Perukirjoja Tietokannassa N =

Kunta Perukirjoja Tietokannassa N = 1 of 7 Hämeenlinnan maakunta-arkiston perukirjatietokanta Kunnat, niistä tuomiokuntiin jätetyt perukirjat sekä tallennustilanne tietokannassa. Hämeenlinnan maakunta-arkistoon luovutetuista perukirjoista

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme syyskuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme syyskuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme syyskuu 2016 Päivitetty 25.10.2016/Sari Teimola Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2011 2016 30 000 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 366 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen HEL 2012-013867 T 00 01 06 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2014

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2014 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Lokakuun työllikatsaus 10/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.11.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030 Maakunnittain 3 Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2010 ja 2030: Etelä-Karjala 2 2 Taipalsaari Lappeenranta Lemi Imatra Luumäki Ruokolahti Rautjärvi

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Hoidon saatavuus terveyskeskuksissa

Hoidon saatavuus terveyskeskuksissa Hoidon saatavuus terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto/PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus elokuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus elokuu 2015 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus elokuu 2015 Julkaisuvapaa 22.9.2015 kello 9.00 Hämeessä elokuussa työttömänä työnhakijana yli 24 000 henkilöä Kanta- ja Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013 NÄKYMIÄ JOULUKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Joulukuun työllisyyskatsaus 12/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu on tasaantunut, pitkäaikaistyöttömyys

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1152. Valtioneuvoston asetus. valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 1152. Valtioneuvoston asetus. valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2009 N:o 1152 1155 SISÄLLYS N:o Sivu 1152 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun valtioneuvostonasetuksenmuuttamisesta...

Lisätiedot

Maaseutuohjelman yritystuet Leader

Maaseutuohjelman yritystuet Leader Leader 2014-2020 Maaseutuohjelman yritystuet Leader Rahoitustuki- ja neuvontainfo, Nurmijärvi 3.3.2015 Esko Pietari, EMO ry Mitä on Leader-toiminta? Leader-ryhmät Yritystuet Tuen hakeminen Mitä on Leader-toiminta?

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Maaliskuu. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä Marraskuu 2016 TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty 20.12.2016 / Hämeen ELY-keskus, Sanna Paakkunainen Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 12.11.2008

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 12.11.2008 ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Syyskuu 2015. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Elokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Elokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Elokuu 2015. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.9. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 13,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.9. klo 9.00 Työttömiä nuoria yli 40 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Uudenmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Uudenmaan Yrittäjät raportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi Iitti

Lisätiedot

Etelä-Suomen läänin yleiset kirjastot vuonna 2009

Etelä-Suomen läänin yleiset kirjastot vuonna 2009 Etelä-Suomen läänin yleiset kirjastot vuonna 2009 16/2010 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja Etelä-Suomen läänin yleiset kirjastot vuonna 2009 Antti Seppänen, Kristiina Kontiainen,

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.3.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus kuu 2014 Työttömyyden peruskuva on säilynyt ennallaan. Työttömien määrä

Lisätiedot

Eri vastausvaihtoehtojen prosentuaalinen osuus eri taustaryhmissä

Eri vastausvaihtoehtojen prosentuaalinen osuus eri taustaryhmissä Eri vastausvaihtoehtojen prosentuaalinen osuus eri taustaryhmissä Liite raporttiin Tietoyhteiskunta 2004: Alueellista kirjopyykkiä Seutuverkkotutkimus 2004 (ISBN 951-563-464-4) Taloustutkimus, Tietoyhteiskunta.fi,

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2013

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2013 Tammikuun työllikatsaus 1/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.2.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus tammikuu 2013 Kaakkois-Suomen asukkaista oli tammikuun lopussa työttömänä 20114

Lisätiedot

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa 17 174 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 073 vähemmän (-10,8

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 23.4. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 14,9 % enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA

TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA Julkaistavissa 23.02.2010 klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Tammikuu 2010 Tilannekatsaus: www.ely-keskus.fi/hame Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot