EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 30. marraskuuta 2016 (OR. en) 2013/0443 (COD) PE-CONS 34/16 ENV 474 ENER 272 IND 152 TRANS 278 ENT 130 SAN 289 PARLNAT 200 CODEC 1014 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta PE-CONS 34/16 UH/tia

2 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2016/, annettu päivänä kuuta, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 1, ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 2, noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä 3, EUVL C 451, , s EUVL C 415, , s. 23. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 23. marraskuuta 2016 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty. PE-CONS 34/16 UH/tia 1

3 sekä katsovat seuraavaa: (1) Ihmisen toiminnasta aiheutuvien ilmaan joutuvien päästöjen sekä ilmanlaadun suhteen on viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana edistytty unionissa merkittävästi erityisesti asiaan keskittyvän unionin politiikan avulla, johon kuuluu myös 21 päivänä syyskuuta 2005 annettu komission tiedonanto "Ilman pilaantumista koskeva teemakohtainen strategia". Tähän edistymiseen on vaikuttanut merkittävällä tavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/81/EY 1, jossa asetetaan vuodesta 2010 alkaen ylärajat jäsenvaltioiden rikkidioksidin (SO 2 ), typen oksidien (NO x ), haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pl. metaani (NMVOC) ja ammoniakin (NH 3 ) vuotuisille kokonaispäästöille. Tuloksena tästä oli, että vuosina rikkidioksidipäästöt vähenivät unionissa 82 prosenttia, typen oksidien päästöt 47 prosenttia, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pl. metaani päästöt 56 prosenttia ja ammoniakin päästöt 28 prosenttia. Ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuu kuitenkin yhä merkittäviä kielteisiä vaikutuksia ja riskejä, kuten 18 päivänä joulukuuta 2013 annetussa komission tiedonannossa 'Puhdasta ilmaa Euroopalle -ohjelma', jäljempänä 'tarkistettu ilmanlaatustrategia', todetaan. 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/81/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2001, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisista päästörajoista (EYVL L 309, , s. 22). PE-CONS 34/16 UH/tia 2

4 (2) Seitsemännessä ympäristöalan toimintaohjelmassa 1 vahvistetaan unionin ilmanlaatupolitiikan pitkän aikavälin tavoite eli sellaisen ilmanlaadun saavuttaminen, josta ei aiheudu merkittäviä kielteisiä vaikutuksia ja riskejä ihmisten terveydelle ja ympäristölle, ja tätä varten vaaditaan voimassa olevan ilmanlaatua koskevan unionin lainsäädännön täysimääräistä noudattamista, vuoden 2020 jälkeisiä strategisia tavoitteita ja toimia, tehostettuja toimia aloilla, joilla väestö ja ekosysteemit ovat alttiina ilman epäpuhtauksien suurille pitoisuuksille, sekä suurempaa synergiaa ilmanlaatua koskevan lainsäädännön ja erityisesti ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuutta koskevien unionin toimintapoliittisten tavoitteiden välillä. (3) Tarkistetussa ilmanlaatustrategiassa esitetään vuoteen 2030 ulottuvalle ajanjaksolle uudet strategiset tavoitteet, joilla pyritään pääsemään lähemmäksi unionin pitkän aikavälin ilmanlaatutavoitetta. (4) Jäsenvaltiot ja unioni ovat ratifioimassa Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelmaan kuuluvaa, elohopeaa koskevaa vuonna 2013 tehtyä Minamatan yleissopimusta, jonka tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä vähentämällä nykyisistä ja uusista lähteistä peräisin olevia elohopeapäästöjä. Sopimuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna Komission olisi seurattava kyseisen epäpuhtauden raportoituja päästöjä. (5) Jäsenvaltiot ja unioni ovat sopimuspuolina valtiosta toiseen tapahtuvasta ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumisesta vuonna 1979 tehdyssä Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) yleissopimuksessa, jäljempänä 'kaukokulkeutumissopimus', sekä useissa sen pöytäkirjoissa, mukaan lukien happamoitumisen, rehevöitymisen ja alailmakehän otsonin vähentämisestä vuonna 1999 tehty pöytäkirja, joka tarkistettiin vuonna 2012, jäljempänä 'tarkistettu Göteborgin pöytäkirja'. 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1386/2013/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta "Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa" (EUVL L 354, , s. 171). PE-CONS 34/16 UH/tia 3

5 (6) Tarkistetussa Göteborgin pöytäkirjassa esitetään vuoden 2020 ja sen jälkeisen ajan osalta kullekin sopimuspuolelle uudet rikkidioksidin, typen oksidien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pl. metaani, ammoniakin ja pienhiukkasten päästöjä koskevat vähennysvelvoitteet käyttäen perusvuotena vuotta 2005, edistetään mustan hiilen päästövähennyksiä sekä edellytetään ilman epäpuhtauksien pitoisuuksista ja laskeumista ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia koskevien tietojen keräämistä ja säilyttämistä sekä osallistumista kaukokulkeutumissopimuksen nojalla toteutettaviin, vaikutuksia tarkasteleviin ohjelmiin. (7) Direktiivillä 2001/81/EY perustettua kansallisten päästörajojen järjestelmää olisi näin ollen tarkistettava siten, että se vastaa unionin ja jäsenvaltioiden kansainvälisiä velvoitteita. Tätä varten kansalliset päästövähennysvelvoitteet vuosille ovat tässä direktiivissä samat kuin tarkistetussa Göteborgin pöytäkirjassa. (8) Jäsenvaltioiden olisi pantava tämä direktiivi täytäntöön tavalla, joka auttaa tehokkaasti saavuttamaan Maailman terveysjärjestön suuntaviivojen mukaisen unionin pitkän aikavälin ilmanlaatutavoitteen sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua koskevat unionin tavoitteet vähentämällä happamoitumista ja rehevöitymistä aiheuttavien sekä otsonia muodostavien ilman epäpuhtauksien tasoja ja laskeumia alle kaukokulkeutumissopimuksessa vahvistettujen kriittisten kuormitusten ja tasojen. (9) Tällä direktiivillä olisi myös edistettävä unionin lainsäädännössä asetettujen ilmanlaatutavoitteiden saavuttamista kustannustehokkaasti ja ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämistä sen lisäksi, että parannetaan ilmanlaatua globaalilla tasolla sekä parannetaan unionin ilmasto- ja energiatoimien keskinäisiä synergiavaikutuksia siten, että samalla kuitenkin estetään päällekkäisyys unionin nykyisen lainsäädännön kanssa. PE-CONS 34/16 UH/tia 4

6 (10) Tällä direktiivillä myös autetaan vähentämään terveyteen liittyviä kustannuksia, joita unionissa aiheutuu ilman pilaantumisesta, parantamalla unionin kansalaisten hyvinvointia sekä edistetään siirtymistä vihreään talouteen. (11) Tällä direktiivillä olisi myötävaikutettava ilman pilaantumisen asteittaiseen vähentämiseen sellaisten vähennysten avulla, jotka saavutetaan päästölähteeseen perustuvalla unionin ilmansuojelulainsäädännöllä, jolla puututaan tiettyjen aineiden päästöihin. (12) Päästölähteeseen perustuvalla unionin ilmansuojelulainsäädännöllä olisi tehokkaasti saavutettava odotetut päästövähennykset. Tehottoman päästölähteeseen perustuvan unionin ilmansuojelulainsäädännön tunnistaminen ja siihen reagoiminen aikaisessa vaiheessa on tärkeää laajempien ilmanlaatutavoitteiden saavuttamisen kannalta, kuten Euro 6 -dieselajoneuvojen todellisten ajonaikaisten ja testeihin perustuvien typen oksidien päästöjen väliset erot ovat osoittaneet. (13) Jäsenvaltioiden olisi täytettävä tässä direktiivissä vuosille ja vuodesta 2030 alkaen asetetut päästövähennysvelvoitteet. Jotta voidaan varmistaa osoitettavissa oleva edistyminen vuodelle 2030 asetettujen velvoitteiden täyttämisessä, jäsenvaltioiden olisi määritettävä vuonna 2025 suuntaa-antavat päästötasot, jotka olisivat teknisesti toteuttamiskelpoisia ja jotka eivät aiheuttaisi suhteettomia kustannuksia, ja pyrittävä noudattamaan tällaisia tasoja. Jos vuoden 2025 päästöjä ei voida rajoittaa määritetyn vähennyspolun mukaisesti, jäsenvaltioiden olisi perusteltava poikkeamisen syyt sekä esitettävä toimet, joiden avulla ne pääsisivät takaisin polulle tämän direktiivin nojalla laadittavissa seuraavissa raporteissa. PE-CONS 34/16 UH/tia 5

7 (14) Tässä direktiivissä säädetyt kansalliset päästövähennysvelvoitteet vuodesta 2030 alkaen perustuvat ilman pilaantumista koskevasta teemakohtaisesta strategiasta tammikuussa 2015 laaditussa raportissa nro 16, jäljempänä 'TSAP 16' esitettyyn kunkin jäsenvaltion arvioituun vähennyspotentiaaliin, kansallisten arvioiden ja TSAP 16:ssa esitettyjen arvioiden välisten erojen tekniseen tarkasteluun sekä poliittiseen tavoitteeseen säilyttää terveyshaittojen kokonaisvähennys vuoteen 2030 mennessä (vuoteen 2005 verrattuna) mahdollisimman lähellä komission ehdotusta täksi direktiiviksi. Komission olisi avoimuuden lisäämiseksi julkaistava TSAP 16:ssa käytetyt taustaoletukset. (15) Kansallisten päästövähennysvelvoitteiden noudattamista olisi arvioitava ottaen huomioon tietty metodologinen tilanne velvoitteen vahvistamisen ajankohtana. (16) Raportointivaatimusten ja päästövähennysvelvoitteiden olisi perustuttava kansalliseen energiankulutukseen ja myytyihin polttoaineisiin. Jotkin jäsenvaltiot voivat kuitenkin kaukokulkeutumissopimuksen nojalla käyttää noudattamisen perustana päästöjen kansallista kokonaismäärää, joka on laskettu tieliikenteessä käytettyjen polttoaineiden pohjalta. Tämä vaihtoehto olisi säilytettävä tässä direktiivissä, jotta voidaan varmistaa kansainvälisen ja unionin oikeuden keskinäinen johdonmukaisuus. PE-CONS 34/16 UH/tia 6

8 (17) Jotta voidaan ottaa huomioon eräät kansallisten päästövähennysvelvoitteiden vahvistamiseen liittyvät epävarmuustekijät, tarkistettuun Göteborgin pöytäkirjaan sisältyy joustomahdollisuuksia, jotka olisi sisällytettävä tähän direktiiviin. Tarkistetussa Göteborgin pöytäkirjassa otetaan erityisesti käyttöön mekanismi kansallisten päästöinventaarioiden sopeuttamiseksi ja kansallisten vuotuisten päästöjen keskiarvon määrittämiseksi enintään kolmen vuoden ajalta tiettyjen edellytysten täyttyessä. Lisäksi tässä direktiivissä olisi säädettävä joustomahdollisuuksia silloin, kun siinä asetetaan vähennysvelvoite, joka ylittää TSAP 16:ssa määritetyn kustannustehokkaan vähennyksen, ja myös jäsenvaltioiden auttamiseksi äkillisissä ja poikkeuksellisissa tapahtumissa, jotka liittyvät energiantuotantoon tai energiahuoltoon edellyttäen, että tietyt edellytykset täyttyvät. Komission olisi seurattava näiden joustomahdollisuuksien käyttöä ottaen huomioon kaukokulkeutumissopimuksen nojalla laaditut ohjeet. Sopeuttamista koskevien hakemusten arvioimiseksi vuosien päästövähennysvelvoitteet olisi katsottava vahvistetuiksi 4 päivänä toukokuuta 2012, jolloin Göteborgin pöytäkirjaa tarkistettiin. (18) Jokaisen jäsenvaltion olisi laadittava, hyväksyttävä ja toteutettava kansallinen ilmansuojeluohjelma, jotta se voi noudattaa päästövähennysvelvoitteitaan ja edistää tehokkaasti ilmanlaatutavoitteiden saavuttamista. Tässä tarkoituksessa jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon tarve päästöjen, erityisesti typen oksidien ja pienhiukkasten, vähentämiseen sellaisilla alueilla ja sellaisissa taajamissa, jotka kärsivät ylisuurista ilman epäpuhtauksien pitoisuuksista ja/tai jotka vaikuttavat merkittävästi ilman pilaantumiseen muilla alueilla ja muissa taajamissa, naapurimaat mukaan luettuina. Tätä varten kansallisissa ilmansuojeluohjelmissa olisi edistettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/50/EY 1 23 artiklan nojalla laadittujen ilmanlaatusuunnitelmien menestyksekästä täytäntöönpanoa. 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/50/EY, annettu 21 päivänä toukokuuta 2008, ilmanlaadusta ja sen parantamisesta (EUVL L 152, , s. 1). PE-CONS 34/16 UH/tia 7

9 (19) Ihmisen toiminnasta aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi olisi kansallisissa ilmansuojeluohjelmissa tarkasteltava kaikkiin asianomaisiin aloihin kuten maatalouteen, energiaan, teollisuuteen, tieliikenteeseen, sisävesiliikenteeseen, kotitalouksien lämmitykseen sekä liikkuvien työkoneiden ja liuottimien käyttöön kohdistuvia toimenpiteitä. Jäsenvaltioilla olisi kuitenkin oltava oikeus päättää hyväksyttävistä toimenpiteistä tässä direktiivissä säädettyjen päästövähennysvelvoitteiden noudattamiseksi. (20) Kansallisten ilmansuojeluohjelmien laadinnassa jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon parhaat käytännöt puututtaessa muun muassa tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin haitallisimpiin epäpuhtauksiin herkkien väestöryhmien osalta. (21) Maatalous lisää merkittävästi ilman ammoniakki- ja pienhiukkaspäästöjä. Näiden päästöjen vähentämiseksi olisi kansallisiin ilmansuojeluohjelmiin sisällytettävä maatalouteen kohdistuvia toimenpiteitä. Tällaisten toimenpiteiden olisi oltava kustannustehokkaita ja niiden olisi perustuttava erityisiin tietoihin ottaen huomioon tieteen kehitys ja jäsenvaltioiden toteuttamat aiemmat toimenpiteet. Yhteinen maatalouspolitiikka tarjoaa jäsenvaltioille mahdollisuuden edistää ilmanlaatua erityistoimenpiteillä. Tulevan arvioinnin avulla saadaan parempi käsitys näiden toimenpiteiden vaikutuksista. (22) Ilmanlaadun parannukset olisi saavutettava oikeasuhteisilla toimenpiteillä. Toteuttaessaan toimenpiteitä, jotka on sisällytettävä maatalousalaan sovellettaviin kansallisiin ilmansuojeluohjelmiin, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden vaikutukset pieniin maatiloihin otetaan täysipainoisesti huomioon, jotta mahdolliset lisäkustannukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. PE-CONS 34/16 UH/tia 8

10 (23) Jos kansallisten ilmansuojeluohjelmien yhteydessä maatalouden päästöjen ehkäisemiseksi toteutettuihin tiettyihin toimenpiteisiin, etenkin käytäntöjen merkittäviä muutoksia tai merkittäviä investointeja edellyttäviin maatilojen toimenpiteisiin, on mahdollista saada rahoitustukea, komission olisi helpotettava tällaisen rahoitustuen tai muun saatavissa olevan unionin rahoituksen saantia. (24) Päästöjen vähentämiseksi jäsenvaltioiden olisi harkittava sitä, että ne tukisivat investointien siirtymistä puhtaaseen ja tehokkaaseen teknologiaan. Innovointi voi auttaa parantamaan kestävyyttä ja ratkaisemaan ongelmia niiden lähteellä parantamalla alakohtaisia ratkaisuja ilmanlaatuhaasteisiin. (25) Kansalliset ilmansuojeluohjelmat, mukaan luettuina toimintamallien ja toimenpiteiden määrittelyä tukevat analyysit, olisi saatettava ajan tasalle säännöllisesti. (26) Jotta kansalliset ilmansuojeluohjelmat ja niiden merkittävät ajan tasalle saattamiset laadittaisiin riittäviin tietoihin perustuen, jäsenvaltioiden olisi kuultava niistä yleisöä sekä toimivaltaisia viranomaisia kaikilla tasoilla ja sellaisena ajankohtana, jolloin kaikki toimintamalleja ja toimenpiteitä koskevat vaihtoehdot ovat auki. Jäsenvaltioiden olisi neuvoteltava naapurimaiden kanssa, jos niiden ohjelmien toteutus saattaisi vaikuttaa toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan ilmanlaatuun, noudattaen vaatimuksia, jotka on asetettu unionin ja kansainvälisessä oikeudessa, mukaan luettuina valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista vuonna 1991 tehty UNECEn yleissopimus, jäljempänä 'Espoon yleissopimus', ja vuonna 2003 tehty strategista ympäristöarviointia koskeva kyseisen yleissopimuksen pöytäkirja. PE-CONS 34/16 UH/tia 9

11 (27) Tällä direktiivillä pyritään muun muassa ihmisten terveyden suojeluun. Kuten unionin tuomioistuin on useaan otteeseen todennut, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 288 artiklan kolmannessa kohdassa direktiiville annetun pakottavan luonteen kanssa olisi ristiriidassa se, että henkilöt, joita asia koskee, eivät lähtökohtaisesti voisi vedota direktiivillä asetettuihin velvollisuuksiin. Tämä näkökohta pätee erityisesti direktiiviin, jonka tavoitteena on ilmansaasteiden hallitseminen ja vähentäminen ja jonka tarkoituksena on näin ollen ihmisten terveyden suojelu. (28) Jäsenvaltioiden olisi laadittava ja toimitettava kaikista tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvista ilman epäpuhtauksista kansalliset päästöinventaariot ja -ennusteet sekä inventaarioraportit, joiden avulla unionin olisi puolestaan voitava noudattaa kaukokulkeutumissopimuksen ja sen pöytäkirjojen mukaisia raportointivelvoitteitaan. (29) Jotta yhtenäisyys säilyisi koko unionissa, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden komissiolle toimittamat kansalliset päästöinventaariot ja -ennusteet sekä inventaarioraportit vastaavat kaikilta osin niiden kaukokulkeutumissopimuksen nojalla raportoimia tietoja. (30) Tässä direktiivissä säädettyjen kansallisten päästövähennysvelvoitteiden vaikuttavuuden arvioimiseksi jäsenvaltioiden olisi myös seurattava ilman pilaantumisen vaikutuksia maaja vesiekosysteemeihin sekä raportoitava kyseisistä vaikutuksista. Kustannustehokkaan lähestymistavan varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää tässä direktiivissä tarkoitettuja valinnaisia seurantaindikaattoreita, ja niiden olisi koordinoitava toimensa muiden asiaan liittyvien direktiivien sekä tarvittaessa kaukokulkeutumissopimuksen nojalla perustettujen seurantaohjelmien kanssa. PE-CONS 34/16 UH/tia 10

12 (31) Olisi perustettava puhdasta ilmaa käsittelevä eurooppalainen foorumi, johon kuuluvat kaikki sidosryhmät, mukaan lukien jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset kaikilta asiaankuuluvilta tasoilta, ja jossa vaihdetaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä erityisesti ohjauksen antamiseksi ja ilmanlaadun parantamiseen liittyvien unionin lainsäädännön ja toimintamallien koordinoidun täytäntöönpanon edistämiseksi. (32) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY 1 mukaisesti jäsenvaltioiden olisi varmistettava tietojen aktiivinen ja järjestelmällinen sähköinen levitys. (33) On tarpeen muuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2003/35/EY 2, jotta varmistettaisiin kyseisen direktiivin johdonmukaisuus tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan vuonna 1998 tehdyn UNECEn yleissopimuksen, jäljempänä 'Århusin yleissopimus', kanssa. 1 2 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/4/EY, annettu 28 päivänä tammikuuta 2003, ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta (EUVL L 41, , s. 26). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/35/EY, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yleisön osallistumisesta tiettyjen ympäristöä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien laatimiseen sekä neuvoston direktiivien 85/337/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta yleisön osallistumisen sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden osalta (EUVL L 156, , s. 17). PE-CONS 34/16 UH/tia 11

13 (34) Teknisen ja kansainvälisen kehityksen huomioon ottamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteen I sekä liitteessä III olevan 2 osan ja liitteen IV muuttamista niiden mukauttamiseksi kaukokulkeutumissopimuksen puitteissa tapahtuvaan kehitykseen ja liitteen V muuttamista sen mukauttamiseksi tekniikan ja tieteen kehitykseen sekä kaukokulkeutumissopimuksen puitteissa tapahtuvaan kehitykseen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 1 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. (35) Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin mukaisten joustomahdollisuuksien ja kansallisten ilmansuojeluohjelmien yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/ mukaisesti. (36) Jäsenvaltioiden olisi säädettävä tämän direktiivin nojalla annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja varmistettava niiden täytäntöönpano. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. 1 2 EUVL L 123, , s. 1. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, , s. 13). PE-CONS 34/16 UH/tia 12

14 (37) Kun otetaan huomioon direktiiviin 2001/81/EY tehtävien muutosten luonne ja laajuus, kyseinen direktiivi olisi oikeusvarmuuden, selkeyden, avoimuuden sekä lainsäädännön yksinkertaistamisen vuoksi korvattava uudella. Jatkuvuuden varmistamiseksi ilmanlaadun parantamisessa jäsenvaltioiden olisi noudatettava direktiivissä 2001/81/EY asetettuja kansallisia päästörajoja, kunnes tässä direktiivissä säädettyjä uusia kansallisia päästövähennysvelvoitteita aletaan soveltaa vuonna (38) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli turvata ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun korkeaa tasoa, vaan se voidaan ilman pilaantumisen rajatylittävän luonteen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. (39) Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman 1 mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN: 1 EUVL C 369, , s. 14. PE-CONS 34/16 UH/tia 13

15 1 artikla Tavoitteet ja kohde 1. Jotta voidaan edistyä sellaisen ilmanlaadun saavuttamisessa, josta ei aiheudu merkittäviä kielteisiä vaikutuksia ja riskejä ihmisten terveydelle ja ympäristölle, tässä direktiivissä vahvistetaan päästövähennysvelvoitteet jäsenvaltioissa ihmisen toiminnan vuoksi ilmakehään joutuville rikkidioksidin (SO 2 ), typen oksidien (NO x ), haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pl. metaani (NMVOC), ammoniakin (NH 3 ) ja pienhiukkasten (PM 2,5 ) päästöille sekä edellytetään, että laaditaan, hyväksytään ja toteutetaan kansalliset ilmansuojeluohjelmat ja että näiden epäpuhtauksien ja muiden liitteessä I tarkoitettujen epäpuhtauksien päästöjä ja niiden vaikutuksia seurataan ja niistä raportoidaan. 2. Tällä direktiivillä myötävaikutetaan myös siihen, että saavutetaan a) unionin lainsäädännössä asetetut ilmanlaatutavoitteet ja edistytään unionin pitkän aikavälin tavoitteessa saavuttaa Maailman terveysjärjestön julkaisemien ilmanlaatua koskevien suuntaviivojen mukaiset ilmanlaatutasot; b) seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman mukaiset monimuotoisuutta ja ekosysteemejä koskevat unionin tavoitteet; c) parempi synergia unionin ilmanlaatupolitiikan ja unionin muiden asiaankuuluvien politiikkojen, erityisesti ilmasto- ja energiapolitiikan, välillä. PE-CONS 34/16 UH/tia 14

16 2 artikla Soveltamisala 1. Tätä direktiiviä sovelletaan kaikista lähteistä peräisin oleviin, liitteessä I tarkoitettujen epäpuhtauksien päästöihin, joita esiintyy jäsenvaltioiden alueella, talousvyöhykkeillä ja epäpuhtauksien valvontavyöhykkeillä. 2. Tämän direktiivin soveltamisalaan eivät sisälly Kanariansaarilla, Ranskan merentakaisissa departementeissa, Madeiralla ja Azoreilla syntyvät päästöt. 3 artikla Määritelmät Tässä direktiivissä tarkoitetaan 1) 'päästöllä' aineen vapautumista ilmakehään piste- tai hajakuormituslähteestä; 2) 'ihmisen toiminnasta aiheutuvilla päästöillä' ihmisen toiminnan vuoksi ilmakehään joutuvia epäpuhtauksien päästöjä; 3) 'otsonin esiasteella' typen oksideja, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä pl. metaani, metaania ja hiilimonoksidia; PE-CONS 34/16 UH/tia 15

17 4) 'ilmanlaatutavoitteilla' Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2008/50/EY ja 2004/107/EY 1 ilmanlaadulle asetettuja raja-arvoja, tavoitearvoja sekä altistuspitoisuutta koskevia velvoitteita; 5) 'rikkidioksidilla' tai 'SO 2 :lla' kaikkia rikkiyhdisteitä, jotka ilmaistaan rikkidioksidina, mukaan lukien rikkitrioksidi (SO 3 ), rikkihappo (H 2 SO 4 ) ja pelkistyneet rikkiyhdisteet, kuten rikkivety (H 2 S), merkaptaanit ja dimetyylisulfidit; 6) 'typen oksideilla' tai 'NO x :lla' typpioksidia ja typpidioksidia typpidioksidina ilmaistuna; 7) 'haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä pl. metaani' tai 'NMVOC:lla' metaania lukuun ottamatta kaikkia orgaanisia yhdisteitä, jotka voivat tuottaa valokemiallisia hapettimia reagoidessaan auringonvalossa typen oksidien kanssa; 8) 'pienhiukkasilla' tai 'PM 2,5 :lla' hiukkasia, jotka ovat aerodynaamiselta halkaisijaltaan enintään 2,5 mikrometriä (μm); 9) 'mustalla hiilellä' hiilipitoista hiukkasainesta, joka absorboi valoa; 10) 'kansallisella päästövähennysvelvoitteella' jäsenvaltioiden velvoitetta vähentää aineen päästöjä; sillä määritetään päästövähennys, joka tavoitekalenterivuoden aikana on vähintään saavutettava, ilmaistuna prosenttiosuutena perusvuoden (2005) aikana vapautuneiden päästöjen kokonaismäärästä; 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/107/EY, annettu 15 päivänä joulukuuta 2004, ilmassa olevasta arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä (EUVL L 23, , s. 3). PE-CONS 34/16 UH/tia 16

18 11) 'laskeutumis- ja lentoonlähtöjaksolla' jaksoa, joka käsittää rullauksen, lentoonlähdön, nousun, lähestymisen, laskeutumisen ja kaikki muut ilma-aluksen toiminnot, jotka tapahtuvat alle jalan korkeudessa; 12) 'kansainvälisellä meriliikenteellä' lippuvaltiosta riippumatta ja kalastusaluksia lukuun ottamatta kaikkien alusten merellä ja rannikkovesillä suorittamia matkoja, jotka alkavat yhden maan alueelta ja päättyvät toisen maan alueelle; 13) 'epäpuhtauksien valvontavyöhykkeellä' merialuetta, joka sijaitsee enintään 200 meripeninkulman päässä perusviivoista, joista aluemeren leveys mitataan, ja jonka jäsenvaltio on perustanut aluksista aiheutuvan pilaantumisen estämiseksi, vähentämiseksi ja valvomiseksi sovellettavien kansainvälisten sääntöjen ja vaatimusten mukaisesti; 14) 'päästölähteeseen perustuvalla unionin ilmansuojelulainsäädännöllä' unionin lainsäädäntöä, jonka tavoitteena on vähentää tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien ilman epäpuhtauksien päästöjä toteuttamalla haittoja vähentäviä toimenpiteitä päästöjen lähteellä. 4 artikla Kansalliset päästövähennysvelvoitteet 1. Jäsenvaltioiden on rajoitettava vuotuisia ihmisen toiminnasta aiheutuvia rikkidioksidin, typen oksidien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pl. metaani, ammoniakin ja pienhiukkasten päästöjä vähintään liitteessä II vahvistettujen, vuosina ja vuodesta 2030 alkaen sovellettavien kansallisten päästövähennysvelvoitteiden mukaisesti. PE-CONS 34/16 UH/tia 17

19 2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla pyritään rajoittamaan ihmisen toiminnasta aiheutuvia rikkidioksidin, typen oksidien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pl. metaani, ammoniakin ja pienhiukkasten päästöjä vuoden 2025 osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista. Näiden päästöjen suuntaa-antavat tasot määritetään lineaarisen vähennyspolun perusteella jäsenvaltioiden vuodelle 2020 asetetuissa päästövähennysvelvoitteissa määriteltyjen päästötasojen ja vuodelle 2030 asetetuissa päästövähennysvelvoitteissa määriteltyjen päästötasojen välillä. Jäsenvaltiot voivat noudattaa muuta kuin lineaarista vähennyspolkua, jos tämä on taloudellisesti tai teknisesti tehokkaampaa ja edellyttäen, että se vuodesta 2025 alkaen yhtyy asteittain lineaariseen vähennyspolkuun eikä vaikuta kielteisesti vuodelle 2030 asetettuihin päästövähennysvelvoitteisiin. Jäsenvaltioiden on määritettävä tämä muu kuin lineaarinen vähennyspolku ja syyt sen noudattamiselle kansallisissa ilmansuojeluohjelmissa, jotka on toimitettava komissiolle 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Jos vuoden 2025 päästöjä ei voida rajoittaa määritetyn vähennyspolun mukaisesti, jäsenvaltioiden on perusteltava poikkeamisen syyt sekä esitettävä toimet, joiden avulla ne voivat päästä takaisin polulle, 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissiolle toimitettavissa myöhemmissä inventaarioraporteissa. 3. Seuraavia päästöjä ei oteta huomioon 1 ja 2 kohdan osalta: a) ilma-aluksista laskeutumis- ja lentoonlähtöjakson ulkopuolella vapautuvat päästöt; b) edellä 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille alueille ja niiltä pois suuntautuvan kansallisen meriliikenteen aiheuttamat päästöt; PE-CONS 34/16 UH/tia 18

20 c) kansainvälisen meriliikenteen aiheuttamat päästöt; d) typen oksidien ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pl. metaani päästöt, jotka aiheutuvat kaukokulkeutumissopimuksen mukaisen raportoinnissa käytettävän luokituksen (NFR, Nomenclature for Reporting) (2014) luokkiin 3B (lannankäsittely) ja 3D (maatalousmaa) kuuluvasta toiminnasta. 5 artikla Joustomahdollisuus 1. Jäsenvaltiot voivat laatia sopeutettuja vuotuisia kansallisia päästöinventaarioita rikkidioksidin, typen oksidien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pl. metaani, ammoniakin ja pienhiukkasten osalta liitteessä IV olevan 4 osan mukaisesti, jos parannettujen, tieteellisen tiedon mukaisesti ajan tasalle saatettujen päästöinventaariomenetelmien soveltamisen seurauksena niiden kansalliset päästövähennysvelvoitteet jäisivät noudattamatta. Määritettäessä, täyttyvätkö liitteessä IV olevassa 4 osassa vahvistetut asiaankuuluvat edellytykset, vuosien päästövähennysvelvoitteet on katsottava vahvistetuiksi 4 päivänä toukokuuta PE-CONS 34/16 UH/tia 19

21 Vuodesta 2025 alkaen sopeutuksiin on sovellettava seuraavia lisäedellytyksiä, jos tietyistä päästölähdeluokista vapautuvien päästöjen määrittämiseen käytettävät päästökertoimet tai menetelmät ovat merkittävästi erilaisia verrattuna niihin, joita odotettiin päästölähteeseen perustuvan unionin ilmansuojelulainsäädännön tietyn vaatimuksen tai standardin täytäntöönpanon johdosta, liitteessä IV olevan 4 osan 1 kohdan d alakohdan ii ja iii alakohdan nojalla: a) otettuaan huomioon kansalliset tarkastus- ja täytäntöönpano-ohjelmat, joilla seurataan päästölähteeseen perustuvan unionin ilmansuojelulainsäädännön vaikuttavuutta, asianomainen jäsenvaltio osoittaa, että merkittävästi erilaiset päästökertoimet eivät johdu kyseisen lainsäädännön kansallisesta täytäntöönpanosta tai voimaansaattamisesta; b) asianomainen jäsenvaltio on ilmoittanut päästökertoimen merkittävästä erilaisuudesta komissiolle, joka tutkii 11 artiklan 2 kohdan nojalla lisätoimien tarpeellisuuden. 2. Jos jäsenvaltio poikkeuksellisen kylmästä talvesta tai poikkeuksellisen kuivasta kesästä johtuen ei voi tiettynä vuotena noudattaa päästövähennysvelvoitteitaan, se voi noudattaa kyseisiä velvoitteita laskemalla kansallisten vuotuisten päästöjensä keskiarvon kyseiseltä vuodelta, sitä edeltävältä vuodelta ja sen jälkeiseltä vuodelta, edellyttäen, että tämä keskiarvo ei ylitä jäsenvaltion vähennysvelvoitteen määrittämää kansallista vuotuista päästötasoa. PE-CONS 34/16 UH/tia 20

22 3. Jos jäsenvaltio, jonka osalta yksi tai useampi liitteessä II säädetty vähennysvelvoite on asetettu tiukemmalle tasolle kuin TSAP 16:ssa määritetty kustannustehokas vähennys, ei voi tiettynä vuotena noudattaa asiaankuuluvaa päästövähennysvelvoitetta sen jälkeen, kun se on toteuttanut kaikki kustannustehokkaat toimenpiteet, sen on katsottava noudattavan tätä asiaankuuluvaa päästövähennysvelvoitetta korkeintaan viiden vuoden ajan edellyttäen, että se kunkin näistä vuosista osalta korvaa tämän noudattamatta jättämisen jonkin toisen liitteessä II tarkoitetun epäpuhtauden vastaavalla päästövähennyksellä. 4. Jäsenvaltion katsotaan täyttävän 4 artiklan mukaiset velvoitteensa enintään kolmen vuoden ajan, jos asiaankuuluvia epäpuhtauksia koskevien päästövähennysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen johtuu sen kohdalla voiman- ja/tai lämmönjakelutai -tuotantojärjestelmän äkillisestä ja poikkeuksellisesta keskeytyksestä tai kapasiteetin menetyksestä, jota ei voitu kohtuudella ennakoida, ja edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät: a) asianomainen jäsenvaltio on osoittanut, että velvoitteiden noudattamiseksi on toteutettu kaikki kohtuulliset pyrkimykset, mukaan lukien uusien toimenpiteiden ja toimintamallien täytäntöönpano, ja että niiden toteuttamista jatketaan, jotta noudattamatta jättäminen kestäisi mahdollisimman lyhyen ajan; ja b) asianomainen jäsenvaltio on osoittanut, että muiden kuin a alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden ja toimintamallien täytäntöönpano johtaisi suhteettomiin kustannuksiin, vaarantaisi oleellisesti kansallisen energiaturvallisuuden tai aiheuttaisi huomattavan energiaköyhyysriskin merkittävälle osalle väestöä. PE-CONS 34/16 UH/tia 21

23 5. Jäsenvaltioiden, jotka aikovat soveltaa 1, 2, 3 tai 4 kohtaa, on ilmoitettava siitä komissiolle viimeistään asianomaisen raportointivuoden 15 päivänä helmikuuta. Ilmoituksessa on mainittava asianomaiset epäpuhtaudet ja alat sekä kansallisiin päästöinventaarioihin kohdistuvien vaikutusten laajuus, jos se on tiedossa. 6. Komissio tarkastelee ja arvioi Euroopan ympäristökeskuksen avustamana kunkin joustomahdollisuuden osalta, täyttääkö joustomahdollisuuden käyttö tiettynä vuotena tapauksen mukaan tämän artiklan 1 kohdassa ja liitteessä IV olevassa 4 osassa tai tämän artiklan 2, 3 tai 4 kohdassa säädetyt asiaankuuluvat edellytykset. Jos komissio katsoo, ettei tietyn joustomahdollisuuden käyttö ole tämän artiklan 1 kohdassa ja liitteessä IV olevassa 4 osassa tai tämän artiklan 2, 3 tai 4 kohdassa säädettyjen asiaankuuluvien edellytysten mukaista, se tekee päätöksen yhdeksän kuukauden kuluessa asiaankuuluvan 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun raportin vastaanottamisesta ja ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle, ettei kyseisen joustomahdollisuuden käyttöä voida hyväksyä, ja esittää epäämisen perustelut. Jos komissio ei ole esittänyt vastalausetta yhdeksän kuukauden kuluessa asiaankuuluvan 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun raportin vastaanottamisesta, asianomaisen jäsenvaltion on katsottava, että tämän joustomahdollisuuden käyttö on voimassa ja hyväksytty kyseiselle vuodelle. 7. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa tarkennetaan yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan 1, 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen joustomahdollisuuksien käyttöä varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 17 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 8. Käyttäessään 6 ja 7 kohdan mukaista toimivaltaansa komissio ottaa huomioon kaukokulkeutumissopimuksen nojalla laaditut asianmukaiset ohjeasiakirjat. PE-CONS 34/16 UH/tia 22

24 6 artikla Kansalliset ilmansuojeluohjelmat 1. Jäsenvaltioiden on laadittava, hyväksyttävä ja toteutettava liitteessä III olevan 1 osan mukaiset kansalliset ilmansuojeluohjelmansa vuotuisten ihmisen toiminnasta aiheutuvien päästöjensä rajoittamiseksi 4 artiklan mukaisesti ja tämän direktiivin 1 artiklan 1 kohdan mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua ohjelmaa laatiessaan, hyväksyessään ja toteuttaessaan jäsenvaltioiden on a) arvioitava, missä laajuudessa kansalliset päästölähteet todennäköisesti vaikuttavat ilmanlaatuun niiden alueilla ja naapurijäsenvaltioissa, ja käytettävä tässä tarvittaessa tarkkailua ja arviointia koskevan Euroopan yhteistyöohjelman (EMEP) tietoja ja menetelmiä kaukokulkeutumissopimukseen tehdyn, ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumisen tarkkailun ja arvioinnin yhteistyöohjelman pitkän aikavälin rahoittamista koskevan pöytäkirjan nojalla; b) otettava huomioon tarve vähentää ilman epäpuhtauksien päästöjä ilmanlaatutavoitteiden saavuttamiseksi niiden alueilla ja tarvittaessa naapurijäsenvaltioissa; c) toteuttaessaan toimenpiteitä kansallisten pienhiukkasten vähennysvelvoitteidensa täyttämiseksi asetettava etusijalle mustan hiilen päästöjen vähentämistoimenpiteet; d) varmistettava yhteensopivuus muiden kansallisessa tai unionin lainsäädännössä vahvistettujen vaatimusten nojalla laadittujen asiaan liittyvien suunnitelmien ja ohjelmien kanssa. PE-CONS 34/16 UH/tia 23

25 Asianomaisten kansallisten päästövähennysvelvoitteiden noudattamiseksi jäsenvaltioiden on sisällytettävä kansallisiin ilmansuojeluohjelmiinsa liitteessä III olevassa 2 osassa pakollisiksi vahvistetut päästöjen vähentämistoimenpiteet, ja ne voivat sisällyttää näihin ohjelmiin liitteessä III olevassa 2 osassa valinnaisiksi vahvistettuja päästöjen vähentämistoimenpiteitä tai toimenpiteitä, joilla on vastaava hillitsevä vaikutus. 3. Jäsenvaltioiden on saatettava kansalliset ilmansuojeluohjelmansa ajan tasalle vähintään joka neljäs vuosi. 4. Kansallisiin ilmansuojeluohjelmiin sisältyvät päästöjen vähentämistä koskevat toimintamallit ja toimenpiteet on saatettava ajan tasalle 18 kuukauden kuluessa viimeisimmän kansallisen päästöinventaarion tai viimeisempien kansallisten päästöennusteiden toimittamisesta, jos toimitettujen tietojen mukaan 4 artiklassa säädettyjä velvoitteita ei noudateta tai on olemassa riski, että niitä ei noudateta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista. 5. Jäsenvaltioiden on kuultava yleisöä direktiivin 2003/35/EY mukaisesti sekä niitä toimivaltaisia viranomaisia, joita kansallisten ilmansuojeluohjelmien toteutus todennäköisesti koskee näille viranomaisille kuuluvien erityisten ilman pilaantumiseen, ilmanlaatuun ja asianomaisiin hallinnointitehtäviin kaikilla tasoilla liittyvien ympäristövastuiden vuoksi, kansallisten ilmansuojeluohjelmiensa luonnoksista sekä näiden ohjelmien kaikista merkittävistä ajan tasalle saattamisista ennen kyseisten ohjelmien viimeistelyä. 6. Tarvittaessa on järjestettävä valtioiden välisiä kuulemisia. 7. Komissio helpottaa kansallisten ilmansuojeluohjelmien laadintaa ja toteutusta hyvien käytäntöjen vaihdolla, kun se on tarkoituksenmukaista. PE-CONS 34/16 UH/tia 24

26 8. Siirretään komissiolle valta antaa 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä direktiiviä mukauttamalla liitteessä III olevaa 2 osaa kaukokulkeutumissopimuksen puitteissa tapahtuvaan kehitykseen, tekninen kehitys mukaan lukien. 9. Komissio voi antaa suuntaviivat kansallisten ilmansuojeluohjelmien laadintaa ja toteutusta varten. 10. Komissio myös tarkentaa täytäntöönpanosäädöksillä kansallisten ilmansuojeluohjelmien muodon. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 17 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 7 artikla Rahoitustuki Komissio pyrkii helpottamaan olemassa olevien unionin varojen saantia kyseisiä varoja säänteleviä säännöksiä noudattaen tukeakseen toimenpiteitä, joihin on ryhdyttävä tämän direktiivin tavoitteiden noudattamiseksi. Nämä unionin varat käsittävät nykyisen ja tulevan rahoituksen muun muassa seuraavista lähteistä: a) tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma; b) Euroopan rakenne- ja investointirahastot, mukaan lukien yhteisen maatalouspolitiikan mukainen asiaankuuluva rahoitus; c) ympäristö- ja ilmastotoimien rahoitusvälineet, kuten LIFE-ohjelma. PE-CONS 34/16 UH/tia 25

27 Komissio arvioi mahdollisuutta perustaa keskitetty yhteyspiste, josta jokainen, jota asia koskee, voi helposti tarkastaa unionin varojen saatavuuden ja asiaankuuluvat menettelyt, joita osallistuminen ilman pilaantumisen torjuntaa koskeviin hankkeisiin edellyttää. 8 artikla Kansalliset päästöinventaariot ja -ennusteet sekä inventaarioraportit 1. Jäsenvaltioiden on laadittava ja kansalliset päästöinventaariot ja saatettava ne vuosittain ajan tasalle liitteessä I olevassa taulukossa A mainittujen epäpuhtauksien osalta taulukossa esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat laatia kansalliset päästöinventaariot ja saattaa ne vuosittain ajan tasalle liitteessä I olevassa taulukossa B mainittujen epäpuhtauksien osalta taulukossa esitettyjen vaatimusten mukaisesti. 2. Jäsenvaltioiden on laadittava ja saatettava ajan tasalle joka neljäs vuosi alueellisesti eritellyt kansalliset päästöinventaariot ja suuria pistekuormituslähteitä koskevat inventaariot ja joka toinen vuosi kansalliset päästöennusteet liitteessä I olevassa taulukossa C mainittujen epäpuhtauksien osalta taulukossa esitettyjen vaatimusten mukaisesti. 3. Jäsenvaltioiden on laadittava inventaarioraportti, joka toimitetaan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen kansallisten päästöinventaarioiden ja -ennusteiden mukana liitteessä I olevassa taulukossa D esitettyjen vaatimusten mukaisesti. PE-CONS 34/16 UH/tia 26

28 4. Edellä olevan 5 artiklan mukaista joustoa käyttävien jäsenvaltioiden on sisällytettävä asianomaisen vuoden inventaarioraporttiin tiedot, jotka osoittavat, että kyseisen jouston käyttö täyttää tapauksen mukaan 5 artiklan 1 kohdassa ja liitteessä IV olevassa 4 osassa tai 5 artiklan 2, 3 tai 4 kohdassa säädetyt asiaankuuluvat edellytykset. 5. Jäsenvaltioiden on laadittava ja saatettava ajan tasalle kansalliset päästöinventaariot (tarvittaessa mukaan lukien sopeutetut kansalliset päästöinventaariot), kansalliset päästöennusteet, alueellisesti eritellyt kansalliset päästöinventaariot, suuria pistekuormituslähteitä koskevat inventaariot ja niiden mukana olevat inventaarioraportit liitteen IV mukaisesti. 6. Komissio laatii ja saattaa vuosittain ajan tasalle Euroopan ympäristökeskuksen avustamana koko unionin kattavat päästöinventaariot ja inventaarioraportin sekä kahden vuoden välein koko unionin kattavat päästöennusteet ja neljän vuoden välein alueellisesti eritellyt koko unionin kattavat päästöinventaariot ja koko unionin kattavat suuria pistekuormituslähteitä koskevat inventaariot liitteessä I tarkoitetuista epäpuhtauksista tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen pohjalta. 7. Siirretään komissiolle valta antaa 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä direktiiviä mukauttamalla liitettä I ja liitettä IV kaukokulkeutumissopimuksen puitteissa tapahtuvaan kehitykseen, tekniikan ja tieteen kehitys mukaan lukien. PE-CONS 34/16 UH/tia 27

29 9 artikla Ilman pilaantumisen vaikutusten seuranta 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava ekosysteemeihin kohdistuvien ilman pilaantumisen kielteisten vaikutusten seuranta sellaisen seurantapaikkojen verkoston pohjalta, joka on niiden makeanveden luontotyyppejä, luonnontilassa ja osittain luonnontilassa olevia elinympäristöjä sekä metsien ekosysteemityyppejä edustava, noudattaen kustannustehokasta ja riskiperusteista lähestymistapaa. Jäsenvaltioiden on tätä varten koordinoitava toimiaan muiden seurantaohjelmien kanssa, jotka on perustettu unionin lainsäädännön, mukaan lukien direktiivi 2008/50/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY 1 ja neuvoston direktiivi 92/43/ETY 2, ja tarpeen mukaan kaukokulkeutumissopimuksen nojalla, sekä tarvittaessa käytettävä näiden ohjelmien yhteydessä kerättyjä tietoja. Tämän artiklan vaatimusten noudattamiseksi jäsenvaltiot voivat käyttää liitteessä V lueteltuja valinnaisia seurantaindikaattoreita. 2. Kun kerätään liitteessä V lueteltuja tietoja ja raportoidaan niistä, voidaan käyttää menetelmiä, joista määrätään kaukokulkeutumissopimuksessa ja sen kansainvälisiä yhteistyöohjelmia koskevissa käsikirjoissa. 1 2 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, , s. 1). Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, , s. 7). PE-CONS 34/16 UH/tia 28

30 3. Siirretään komissiolle valta antaa 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä direktiiviä mukauttamalla liitettä V tekniikan ja tieteen kehitykseen sekä kaukokulkeutumissopimuksen puitteissa tapahtuvaan kehitykseen. 10 artikla Jäsenvaltioiden raportointi 1. Jäsenvaltioiden on toimitettava ensimmäiset kansalliset ilmansuojeluohjelmansa komissiolle viimeistään päivänä kuuta [27 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä]. Kun kansallinen ilmansuojeluohjelma saatetaan ajan tasalle 6 artiklan 4 kohdan nojalla, asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava ajan tasalle saatettu ohjelma komissiolle kahden kuukauden kuluessa. Komissio käsittelee kansalliset ilmansuojeluohjelmat ja niiden ajan tasalle saattamiset 4 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklassa säädetyt vaatimukset huomioon ottaen. 2. Jäsenvaltioiden on toimitettava 8 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa ja tilanteen mukaan 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut kansalliset päästöinventaarionsa ja -ennusteensa, alueellisesti eritellyt kansalliset päästöinventaarionsa, suuria pistekuormituslähteitä koskevat inventaarionsa ja inventaarioraporttinsa komissiolle ja Euroopan ympäristökeskukselle liitteessä I vahvistettujen raportointipäivämäärien mukaisesti. Raportoinnin on oltava yhdenmukaista kaukokulkeutumissopimuksen sihteeristölle tapahtuvan raportoinnin kanssa. PE-CONS 34/16 UH/tia 29

31 3. Komissio tarkastelee Euroopan ympäristökeskuksen avustamana ja asianomaisia jäsenvaltioita kuullen kansallisten päästöinventaarioiden tietoja ensimmäisenä raportointivuonna ja säännöllisesti sen jälkeen. Tähän tarkasteluun kuuluvat a) tarkastukset, joilla todennetaan toimitettujen tietojen avoimuus, tarkkuus, johdonmukaisuus, vertailtavuus ja täydellisyys; b) tarkastukset niiden tapausten tunnistamiseksi, joissa inventaarioiden laadintatapa ei vastaa kansainvälisen oikeuden, erityisesti kaukokulkeutumissopimuksen, nojalla asetettuja vaatimuksia; c) tilanteen mukaan tarpeellisten teknisten oikaisujen laskeminen asianomaista jäsenvaltiota kuullen. Jos asianomainen jäsenvaltio ja komissio eivät pääse yhteisymmärrykseen c alakohdan mukaisten teknisten oikaisujen tarpeellisuudesta tai sisällöstä, komissio antaa päätöksen, jossa säädetään teknisistä oikaisuista, joita asianomaisen jäsenvaltion on sovellettava. 4. Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle ja Euroopan ympäristökeskukselle seuraavat 9 artiklassa tarkoitetut tiedot: a) seurantapaikkojen sijainti ja niihin liittyvät ilman pilaantumisen vaikutusten seurantaan käytetyt indikaattorit viimeistään päivänä kuuta [18 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä] ja sen jälkeen neljän vuoden välein; ja b) edellä 9 artiklassa tarkoitetut seurantatiedot viimeistään päivänä kuuta [30 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä] ja sen jälkeen neljän vuoden välein. PE-CONS 34/16 UH/tia 30

32 11 artikla Komission kertomukset 1. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään päivänä kuuta [39 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä] ja sen jälkeen neljän vuoden välein tämän direktiivin täytäntöönpanon edistymistä koskevan kertomuksen, johon sisältyy arvio sen omasta vaikutuksesta 1 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseen ja jossa käsitellään muun muassa seuraavaa: a) edistyminen seuraavissa: i) edellä 4 artiklassa tarkoitetut suuntaa-antavat päästötasot ja päästövähennysvelvoitteet sekä tapauksen mukaan syyt tavoitteen jäämiselle saavuttamatta; ii) iii) Maailman terveysjärjestön julkaisemien ilmanlaatua koskevien suuntaviivojen mukaiset ilmanlaatutasot; seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman mukaiset monimuotoisuutta ja ekosysteemejä koskevat unionin tavoitteet; b) unionin ja jäsenvaltioiden tasolla vaadittavien lisätoimenpiteiden yksilöiminen a alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi; c) unionin varojen käyttöönotto tukemaan tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettuja toimenpiteitä; d) kansallisia ilmansuojeluohjelmia ja niiden ajan tasalle saattamisia koskevan, komission 10 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan nojalla suorittaman tarkastelun tulokset; PE-CONS 34/16 UH/tia 31

33 e) arvio tämän direktiivin terveys- ja ympäristövaikutuksista sekä sosioekonomisista vaikutuksista. 2. Jos kertomuksessa osoitetaan, että 4 artiklassa tarkoitettujen suuntaa-antavien päästötasojen ja päästövähennysvelvoitteiden saavuttamatta jääminen saattaa johtua päästölähteeseen perustuvan unionin ilmansuojelulainsäädännön tehottomuudesta, mukaan lukien sen täytäntöönpano jäsenvaltioiden tasolla, komissio tutkii tarvittaessa lisätoimien tarvetta tarkastellen myös täytäntöönpanon alakohtaisia vaikutuksia. Komissio esittää tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia, mukaan lukien uutta päästölähteeseen perustuvaa ilmansuojelulainsäädäntöä, varmistaakseen tämän direktiivin velvoitteiden noudattamisen. 12 artikla Puhdasta ilmaa käsittelevä eurooppalainen foorumi Komissio perustaa puhdasta ilmaa käsittelevän eurooppalaisen foorumin, joka antaa ohjausta ja edistää ilmanlaadun parantamiseen liittyvien unionin lainsäädännön ja toimintamallien koordinoitua täytäntöönpanoa ja jossa kaikki sidosryhmät, mukaan lukien jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset kaikilta asiaankuuluvilta tasoilta, komissio, teollisuus, kansalaisyhteiskunta ja tiedeyhteisö, kokoontuvat säännöllisin väliajoin. Puhdasta ilmaa käsittelevässä eurooppalaisessa foorumissa vaihdetaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä muun muassa kotitalouksien lämmityksen ja tieliikenteen osalta syntyvistä päästövähennyksistä, jotka voivat hyödyttää ja tehostaa kansallisia ilmansuojeluohjelmia ja niiden täytäntöönpanoa. PE-CONS 34/16 UH/tia 32