TAMPERE VUORES VÄSTINGINMÄKI YLEISSUUNNITELMAN NRO 1039 ALUEEN ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2014

Transkriptio

1 KIRSI LUOTO KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY TAMPERE VUORES VÄSTINGINMÄKI YLEISSUUNNITELMAN NRO 1039 ALUEEN ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2014 ID

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Inventointialue Topografia, arkeologisesti potentiaalit alueet ja tutkimushistoria Tutkimusalue historiallisella ajalla Inventoinnin esi- ja maastotyöt sekä dokumentointi Havainnot Tulokset Lähteet Luettelo kohteista...13 Kohdekuvaukset.13 Liite 1. Digitaalikuvaluettelo Kartat: Kartta 1. Kohteiden sijainti, MK 1: 6000 Kartta 2. Kohteen 1. Kalamajantie sijainti, MK 1: 1500 Kartta 3. Kohteen 2. Västinginmäki 1 sijainti, MK 1: 1500 Kartta 4. Kohteen 3. Västinginmäki 2 sijainti, MK 1: 1500 Kartta 5. Kohteen 4. Lahdesjärvi sijainti, MK 1: 1000 Taustakartat: - Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 09/2014 aineistoa - Tampereen kaupunkimittaus I

3 TAMPERE VUORES VÄSTINGINMÄEN YLEISSUUNNITELMA-ALUEEN ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2014 TIIVISTELMÄ Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy suoritti syksyllä 2014 arkeologisen inventoinnin Tampereen Vuoreksen Västinginmäen yleissuunnitelma-alueella. Inventointi toteutettiin tarkemman asemakaavasuunnitelman tausta-aineistoksi antamaan tietoa alueen arkeologisesta kulttuuriperinnöstä. Inventoinnissa tarkastettiin Vuoreksen osayleiskaavassa muuttuvan maankäytön alueiksi merkityt AP-5, AP-6 ja AP-7 merkinnällä varustetut alueet sekä arkeologisesti potentiaaleja alueita edellä mainittujen alueiden lähellä. Inventoinnin kenttätyöt tehtiin 23., ja ja niistä vastasi arkeologi (FM) Kirsi Luoto. Selvityksessä huomioitiin niin esihistorialliset kuin historiallisenkin ajan muinaisjäännökset, ja sen kustannuksista vastasi Tampereen kaupunki. Inventoinnissa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä Västinginmäen yleissuunnitelma-alueella. Tarkastetuilta alueilta havaittiin kolme iältään nuorehkoa ilmiötä; kolme resenttejä maakuopanteita käsittänyttä kohdetta (kohde 1. Kalamajantie, kohde 2. Västinginmäki 1 ja kohde 4. Lahdesjärvi) sekä yksi resentti raivausröykkiö (kohde 3. Västinginmäki 3). Kohteet eivät nuoren ikänsä vuoksi täytä kiinteän muinaisjäännöksen kriteereitä. Kohde 4. Lahdesjärvi (historialliselle ajalle ajoittuva maakuopanne) liittynee sen läheisyydessä sijaitsevaan historialliseen niitty-/peltoalueeseen, joka on ollut käytössä 1700-luvun lopulta alkaen. Kohdetta esitetään suojeltavaksi Västinginmäen yleissuunnitelmassa elinkeinohistoriallisin perustein ja merkittäväksi yleissuunnitelmaan merkinnällä /s, suojeltava rakenne. Muita inventoinnissa löydettyjä kohteita ei esitetä suojelukohteiksi. ARKISTO-JA REKISTERITIEDOT: Tutkimuksen laji: Tutkimuslaitos: Inventoija: Yleissuunnitelma-alueen arkeologinen inventointi Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy FM Kirsi Luoto Kenttätyöaika: 23., ja Peruskartta: ja Inventointialueen sijainti: Tutkimusten rahoittaja: Alkuperäinen tutkimuskertomus: Kopiot: Löydöt: Aikaisemmat tutkimukset: Tutkimuksen kuvat: ETRS-TM35FIN P: I: Tampereen kaupunki Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, arkisto Tampereen kaupunki Museovirasto Pirkanmaan maakuntamuseo Ei löytöjä. Ei aiempia tutkimuksia. Tampere Västinginmäki, arkeologinen inventointi 2014: 1 10 (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy:n arkistossa) 1

4 Kuva 1. Inventointialueen suurpiirteinen sijainti merkitty kartalle punaisella neliöllä. Pohjakartta Maanmittauslaitos 10/

5 Kuva 2. Yleissuunnitelma-alue ja tarkastetut alueet. Yleissuunnitelma-alueen raja punaisella viivalla, tarkastetut alueet rasteroitu vihreällä. Pohjakartta Maanmittauslaitos. 1 Johdanto Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy suoritti syksyllä 2014 arkeologisen inventoinnin Tampereen Vuoreksen Västinginmäen yleissuunnitelma-alueella (yleissuunnitelma 1039, diaarinumero 6794/ /2014). Inventointi toteutettiin tarkemman asemakaavasuunnitelman tausta-aineistoksi antamaan tietoa alueen arkeologisesta kulttuuriperinnöstä. Inventoinnissa tarkastettiin Vuoreksen osayleiskaavassa muuttuvan maankäytön alueiksi merkityt AP-5, AP-6 ja AP-7 merkinnöillä varustetut alueet sekä arkeologisesti potentiaaleja alueita välittömästi edellä mainittujen alueiden lähellä. Inventoinnin kenttätyöt tehtiin 23., ja ja niistä vastasi arkeologi (FM) Kirsi Luoto. Inventoinnissa keskityttiin etsimään uusia muinaisjäännöksiä muuttuvan maankäytön alueilta, lisäksi tarkastettiin muutamia esityövaiheessa mielenkiintoisilta vaikuttaneita maastonkohtia myös muuttuvan maankäytön alueiden ulkopuolelta. Selvityksessä huomioitiin niin esihistorialliset kuin historiallisenkin ajan muinaisjäännökset, ja sen kustannuksista vastasi Tampereen kaupunki. 3

6 2 Inventointialue 2.1 Topografia, arkeologisesti potentiaalit alueet ja tutkimushistoria Västinginmäen yleissuunnitelma-alue sijaitsee Vuoreksen osayleiskaava-alueen pohjoisosassa, Särkijärven pohjoisrannalla, Särkijärven sillan pohjois- ja luoteispuolella. Koillisessa tutkimusalue rajautuu Lahdesjärveen ja kaakossa Särkijärveen. Alue on maastonmuodoiltaan vaihteleva ja pääosin metsän peittämä. Alueen pohjoisosassa, Lahdesjärven rannan tuntumassa on kuitenkin nykyään heinää kasvava, laajahko peltoalue, jonka pohjoispuolella sijaitsee Lahdesjärven uimaranta. Särkijärven rannoilla sijaitsee joitakin pääasiassa kesäkäytössä olevia huviloita, mutta myös joitakin ympäri vuoden asuttuja kiinteistöjä. Järven ranta-alueet, kuten maasto kauttaaltaan tutkimusalueella, ovat kivisiä. Ranta-alueet Lahdesjärven rannalla ovat topografialtaan melko tasaisia, Särkijärven puolella ne ovat jyrkkäpiirteisempiä varsinkin Särkijärven ylittävän sillan tuntumassa. Västinginmäen yleissuunnitelma-alue sijaitsee korkeustasojen ,5 m mpy välisellä alueella. Selkeitä muinaisrantaterasseja ei alueella ollut maastossa havaittavissa. Alueelta ei tunneta ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä tai arkeologisia irtolöytöjä. Aluetta koskevien esitietojen valossa pidettiin eritoten elinkeinohistoriallisten muinaisjäännösten, kuten esimerkiksi kaskiröykkiöiden ja hiilimiilujen, sekä asutushistoriallisten muinaisjäännösten, kuten rajamerkkien, esiintymistä alueella mahdollisena. Potentiaaleina alueina edellä mainittuja ja muita historiallisen ajan muinaisjäännöksiä ajatellen on pidettävä koko suunnittelualuetta. Tampereen kaupungin perusinventointi on vuodelta 1994 (Nurminen), joskaan nyt inventoinnin kohteena ollutta aluetta ei tuolloin tarkastettu. Vuoreksen osayleiskaava-alueen historiallisen ajan muinaisjäännöksiä on inventoitu Tampereen museoiden Ulla Tupalan toimesta vuonna Inventoinnissa ei tarkastettu Västinginmäen yleissuunnitelma-aluetta. Inventointialuetta lähimmät arkeologiset kohteet ovat Lempäälän Lehtivuoren ( ) ajoittamaton röykkiökohde 2,8 km tutkimusalueesta etelälounaaseen, Rajasaaren historiallinen rajamerkki 3,2 km alueesta luoteeseen, Pärrinkosken historiallinen vesimylly ( ) 2,8 km tutkimusalueesta länsiluoteeseen, Finninmäen ( ) historiallinen kiviaita 3 km itäkoilliseen ja Turtolan (Messukylän) historiallinen kylätontti ( ) 3 km tutkimusalueesta koilliseen. 2.2 Tutkimusalue historiallisella ajalla Inventointialueella ei tiedetä sijainneen kiinteää asutusta historiallisella ajalla. Aluetta kuvaavassa varhaisimmassa karttaesityksessä, Johan Florinin ( ) isojakokartassa (kuvat 3 ja 4), alue on Messukylän kylän takamaata ja niittyä. Isojaon täydennyskartassa (Lindh 1867, kuvat 5 ja 6) tilanne on yhä sama kuten aluetta kuvaavissa pitäjänkarttaotteissa 1800-luvun ensimmäiseltä puoliskolta (kuva 7). Kalmbergin kartaston karttaan (1855) on mielenkiintoisesti merkitty Lahdesjärven ja Särkijärven kautta kulkeva ja Messukylään ja sen takamaita yhdistävä talvitie (kuva 8) luvun alun asutushistoriallinen tilanne käy hyvin ilmi nk. Senaatinkartasta (kuva 9). Kartassa inventointialuetta lähinnä oleva asutus sijoittuu Lahdesjärven pohjukkaan, jonne on merkitty torpanpaikka. 4

7 Kuva 3. Ote isojakokartasta (Florin ), jossa näkyy alueella sijainnut Messukylän niittyalue ja niittyladot. Kuva 4. Ote Florinin ( ) isojakokartan tutkimusalueen eteläosaa kuvaavasta lehdestä. 5

8 Kuva 5. Lindhin (1867) isojaon täydennyskartan Lahdesjärven ympäristöä kuvaava osa. Kuva 6. Lindhin (1867) isojaon täydennyskartan inventointialueen eteläosaa kuvaava osa. 6

9 Kuva 7. Pitäjänkarttaote 1800-luvun ensimmäiseltä puoliskolta. Inventointialueen suurpiirteinen sijainti merkitty kartalle sinisellä neliöllä. Kuva 8. Ote Kalmbergin kartaston kartasta, johon on merkitty Lahdesjärven ja Särkijärven yli kulkeva talvitie. 7

10 Kuva 9. Ote Senaatin kartaston inventointialuetta kuvaavasta karttalehdestä. Kartta on koostettu vuosien välisenä aikana Venäjän valtion toimesta. Inventointialueen suurpiirteinen sijainti merkitty sinisellä neliöllä. 3 Inventoinnin esi- ja maastotyöt sekä dokumentointi Inventoinnin esityövaiheessa tutustuttiin alueen historialliseen kartta-aineistoon Kansallisarkistossa sekä Kansallisarkiston digitaaliarkistossa. Esityövaiheessa tarkasteltiin myös muinaisjäännösrekisterin tietoja koskien alueen lähistön kiinteitä muinaisjäännöksiä ja tutustuttiin alueen tutkimushistoriaan. Alueen esihistoriaan ja historiaan tutustuttiin paikallishistoriateoksen (Arajärvi 1954) avulla. Arkeologisesti potentiaaleja alueita pyrittiin hahmottamaan myös Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta (kuva 10), jonka käsittelyssä tulkittavaan muotoon käytettiin Lastools-tietokoneohjelmistoa. Lastoolsissa saatua bittikarttakuvaa käsiteltiin myös QGIS-paikkatieto-ohjelmistossa. Inventoinnin kenttätyöt tehtiin 23., ja Inventoinnissa etsittiin uusia muinaisjäännöksiä yleissuunnitelma-alueen muuttuvan maankäytön alueilta, joita olivat neljä Vuoreksen osayleiskaavassa AP-merkinnällä varustettua aluetta ympäristöineen. Inventoinnissa huomioitiin niin esihistorialliset kuin historiallisenkin ajan muinaisjäännökset. Inventointimetodina oli kentällä käytössä pääasiassa silmämääräinen havainnointi. Myös tuulenkaatoja ja muita pintamaastaan rikkoutuneita maastonkohtia tarkasteltiin. Tarvittaessa arkeologisesti mielenkiintoisiin kohtiin oli myös varauduttu kaivamaan koekuoppia. Muuttuvan maankäytön alueiden ulkopuolella, mutta silti lähistöllä sijainneita alueita tarkastettiin siltä osin, kun esityövaiheessa läpi käydyssä laserkeilaus-aineistoissa havaittiin mahdollisia arkeologisesti mielenkiintoisia ilmiöitä. 8

11 Kuva 10. Kuva Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta muodostetusta bittikarttakuvasta, ja siitä QGIS-ohjelmistossa muokattu rekisteröinti, johon mielenkiintoisiksi tulkitut ilmiöt on merkitty punertavin palloin ja sinisellä aluerajauksella. Havaintoja ja inventoinnin kulkua dokumentoitiin sanallisen kuvauksen lisäksi ottamalla digitaalivalokuvia ja paikantamalla tehdyt havainnot satelliittipaikanninta (tarkkuus +/ m) käyttäen. Koordinaatit on ilmoitettu ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatteina. Jälkityövaiheessa digitaalivalokuvat luetteloitiin Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy:n arkistoon ja kartat piirrettiin puhtaaksi käyttäen Map Info- GIS paikkatieto-ohjelmistoa. 4 Havainnot Suunnittelualueen muuttuvan maankäytön alueet tarkastettiin maastossa jalkaisin liikkuen. Inventointialueen havaittiin olevan erittäin kivistä, ja kaikki Maanmittauslaitoksen Lidaraineistossa esiintyneet anomaliat osoittautuivat siirtolohkareiksi (kuva 11), joita alueella oli runsaasti. Kuva 11. Inventointialueen metsäosuuksien maasto oli hyvin kivistä. kuvattu koillisesta. (Kuva: Tampere, Västinginmäki 2014: 1) 1700-luvun lopun isojakokartassa (Florin ) näkyvät niittylatojen paikat (kuva 12 ) käytiin maastossa läpi, mutta merkkejä niistä säilyneistä rakenteista ei havaittu. Havaintomahdol- 9

12 lisuudet olivat alueella pääosin hyvät, tosin peltoalueella ja sen reunoilla näkyväisyyttä haittasi paikoin runsas aluskasvillisuus. Kuva 12. Kuvassa inventointialueella jo 1700-luvun lopussa sijainnutta niittyaluetta, joka nykyään on heinää kasvavaa peltoa. Kuvan vasemmassa laidassa sijaitsi yksi (Florin) kartassa esiintyvä niittyladon paikka, jolla ei kuitenkaan havaittu merkkejä latoon liittyneistä rakenteista. (Kuva: Tampere, Västinginmäki 2014: 2) Inventointialueen ranta-alueita tarkastettiin silmämääräisesti, mutta mitään arkeologisesti mielenkiintoista ei havaittu. Ranta-alueet ovat muun maaston tavoin kivisiä, eikä niiden topografiassa ollut maastossa havaittavissa arkeologisesti erityisen mielenkiintoisia kohtia (kuva 13). Maastotarkastuksen yhteydessä kiinnitettiin erityistä huomiota mahdollisuuteen löytää alueelta historiallisia rajamerkkejä. Rajamerkkeihin liittyviä rakenteita ei tarkastuksessa kuitenkaan havaittu. Kuva 13. Tarkastetut ranta-alueet olivat kivisiä. Kuvattu pohjoiskoillisesta. (Kuva: Tampere, Västinginmäki 2014: 3) Vuoreksen osayleiskaavassa AP-merkinnöin varustettujen alueiden kohdalta tai läheisyydestä ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai muista arkeologisista kohteista. Tarkastetuilta alueilta tehtiin neljä havaintoa, joita ei kuitenkaan voida pitää suojelukohteina. Havaitut kohteet eli kolme maakuopannekohdetta (kohteet 1. Kalamajantie, 2. Västinginmäki 1 ja 4. Lahdesjärvi) ja yksi raivausröykkiökohde (kohde 3. Västinginmäki 2), on esitelty tarkemmin jäljempänä raportin kohdekuvauksissa. 10

13 5 Tulokset Västinginmäen yleissuunnitelma-alueelta ja Vuoreksen osayleiskaavassa AP-merkinnöin varustettujen alueiden kohdalta tai läheisyydestä ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Tarkastetuilta alueilta havaittiin neljä iältään nuorehkoa, arviolta 1900-luvulta peräisin olevaa ilmiötä; kolme resenttejä maakuopanteita käsittänyttä kohdetta (kohde 1. Kalamajantie, kohde 2. Västinginmäki 1 ja kohde 4. Lahdesjärvi) sekä yksi resentti raivausröykkiö (kohde 3. Västinginmäki 3). Kohteet eivät nuoren ikänsä vuoksi täytä kiinteän muinaisjäännöksen kriteereitä. Kohde 4. Lahdesjärvi (historialliselle ajalle ajoittuva maakuopanne) liittynee sen läheisyydessä sijaitsevaan historialliseen niitty-/peltoalueeseen, joka on ollut käytössä 1700-luvun lopulta alkaen. Kohdetta esitetään suojeltavaksi Västinginmäen yleissuunnitelmassa elinkeinohistoriallisin perustein ja se esitetään merkittäväksi yleissuunnitelmaan merkinnällä /s, suojeltava rakenne. Muita inventoinnissa löydettyjä kohteita ei esitetä suojelukohteiksi. Tampereella Kirsi Luoto FM, arkeologi Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 6 Lähteet Painamattomat lähteet: Nurminen, Teija Tampere inventointi Tampereen museot. Pirkanmaan maakuntamuseon arkistossa. Tupala, Ulla Tampereen kaupunki, Lempäälän kunta Vuoreken osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointikertomus (historiallisen ajan muinaisjäännökset). Pirkanmaan maakuntamuseon arkistossa. Painetut lähteet: Arajärvi, Kirsti Messukylän Teiskon Aitolahden historia I. Tampere. Niukkanen, Marianna Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu. Museoviraston Rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. 11

14 Digitaaliset lähteet: Museovirasto, Kulttuuriympäristö rekisteriportaali, Muinaisjäännösrekisteri. (09/2014) Museovirasto, Kulttuuriympäristö rekisteriportaali, Hankerekisteri. (09/2014) Museovirasto, Kulttuuriympäristö rekisteriportaali, Kulttuuriympäristön tutkimusraportit/ arkeologia. (09/2014) Kartat: Florin Messukylän isojakokartta. Maanmittauslaitoksen arkisto. Lindh Messukylä ja Hallila, isojaon täydennyskartta. Kansallisarkisto, sig. H 50 16/ Digitaaliset kartat: Kalmberg, G.A Kalmbergin kartasto R III : List pdf?sequence=1 ( ) Pitäjänkartta. Messukylä Kansallisrkisto: Maanmittaushallitus > Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma) > Pitäjänkartasto > Aitolahti, Messukylä ( Ia.* -/- -) ( ) Pitäjänkartta. Messukylä Kansallisrkisto: Maanmittaushallitus > Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma) > Pitäjänkartasto > Aitolahti, Messukylä ( ) ( ) SenaatinkartastoTampere (XIX-XX). Kansallisarkisto Maanmittaushallitus > Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma) > Senaatin kartasto > [Tampere] (XIX-XX 24-25) ( ) 12

15 TAMPERE VUORES VÄSTINGINMÄEN YLEISSUUNNITELMA-ALUEEN ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2014 Kirsi Luoto Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Luettelo inventoinnissa tarkastetuista ja löydetyistä kohteista. Nro Kohteen nimi Kohteen laji Tyyppi Ajoitus P: (ETRS-TM35FIN) I: (ETRS-TM35FIN) 1 Kalamajantie muu kohde maarakenteet/kuopat historiallinen, 1900-luku P: I: Västinginmäki 1 muu kohde maarakenteet/kuopat historiallinen, 1900-luku P: I: Västinginmäki 2 muu kohde kivirakenteet/ röykkiöt historiallinen, 1900-luku P: I: Lahdesjärvi muu kohde maarakenteet/kuopat historiallinen, 1900-luku? P: I: HAVAITUT KOHTEET 1. KALAMAJANTIE Nimi: Kalamajantie Kunta/kaupunginosa/tila Tampere/Vuores/ Laji: Ajoitus: tyyppi/tyypin tarkenne muu kohde historiallinen, 1900-luku maarakenteet/ kuopat Rauhoitusluokka: - Lukumäärä: 1 P: P: I: I: Z/m.mpy 120 m mpy Koord.selite Kuopanteen eteläosan koordinaatit. Etäisyystieto Tampereen Tuomiokirkosta kirkosta 5,7 km kaakkoon. Peruskartta: Aiemmat tutkimukset: Aiemmat löydöt: Löydöt: Ei aiempia tutkimuksia. Ei aiempia löytöjä. Ei löytöjä. 13

16 Kohteen kuvaus: ETRS-TM35FIN-tasokoordinaattien P: , I: osoittamassa kohdassa, osayleiskaavaan AP-5 merkinnällä varustetun alueen keskiosasta, noin 35 m Kalamajantiestä etelälounaaseen, metsäisessä mäenrinteessä havaittiin pitkänomainen, pohjoiskoillis etelälounaissuuntainen, kaksiosainen maakuopanne (kuva 14). Kuopanne sijaitsi rinteessä korkeuskäyriä vasten. Kuva 14. Maakuopanne metsäisessä mäenrinteessä. Kuvattu lounaasta. (Kuva: Tampere, Västinginmäki 2014: 4) Kuopanne oli pituudeltaan yhteensä noin 7 m ja leveyttä sillä oli 0,7 1,1 m. Kuopanne oli syvimmillään 0,5 m ja sen reunat olivat melko selkeärajaiset. Kuopanne oli kaksiosainen ja sen eteläisemmän osion pituus on noin 5 m ja pohjoisemman noin 1,1 m. Pohjoisemman kuopanteen länsireunalla kasvoi joitakin kymmeniä vuosia vanha kuusi. Kuopanteeseen tehtiin kaksi koepistoa (kuva 15), joiden maannokset olivat molemmissa seuraavanlaiset: 0 5 cm turve 5 15 cm harmaa, mullansekainen hiesu cm punertava hiesu 14

17 Kuva 15. Kuopanteeseen tehty koepisto 1. (Kuva: Tampere, Västinginmäki 2014: 5) Koepistoissa ei ollut havaittavissa huuhtoutumiskerrosta, mikä viittaisi kaivannon olevan iältään nuori. Maakuopanne sijaitsee yhä käytössä olevalla rajalla, ja onkin mahdollista, että kyseessä on jonkinlainen nuori rajamerkintä. Kuopanne saattaa olla myös perunakuopan jäännös, sijaitseehan sen pohjoispuolella pelto. Iältään nuori kuopanne ei kuitenkaan täytä kiinteän muinaisjäännöksen kriteereitä. Havainto-olosuhteet: Hyvät. Luokitusehdotus: Muu kohde. Huuhtoutumiskerroksen puuttuminen koepiston maannoksesta viittaa siihen, että kohde on verrattain nuori iältään. Kohde ei täytä ikänsä ja luonteensa puolesta kiinteän muinaisjäännöksen kriteereitä. Kartat: Kartat 1 ja 2 Kuvat: Tampere Västinginmäki 2014: 4 ja 5 2. VÄSTINGINMÄKI 1 Nimi: Västinginmäki 1 Kunta/kaupunginosa/tila Tampere/Vuores/ Laji: Ajoitus: tyyppi/tyypin tarkenne muu kohde historiallinen, 1900-luku maarakenteet/ kuopat Rauhoitusluokka: - 15

18 Lukumäärä: 2 P: P: I: I: Z/m.mpy 125 m mpy Koord.selite Kuopanteen A koordinaatit. Etäisyystieto Tampereen Tuomiokirkosta kirkosta 6,1 km eteläkaakkoon. Peruskartta: Aiemmat tutkimukset: Aiemmat löydöt: Löydöt: Ei aiempia tutkimuksia. Ei aiempia löytöjä. Ei löytöjä. Kohteen kuvaus: ETRS-TM35FIN-tasokoordinaattien P: , I: osoittamassa kohdassa, lähellä Vuoreksen osayleiskaavaan AP-7 merkinnällä varustetun alueen eteläreunaa, sijaitsee kaksi pitkänomaista maakuopannetta (A ja B, kuva 16). Kuva 16. Kuvassa vasemmalla kuopanne A kuvattuna etelälounaasta, ja kuopanne B sen takana vasemmalla. (Kuva: Tampere, Västinginmäki 2014: 7) Koordinaatit osoittavat kuopanteen A sijaintipaikan. Kuopanteet sijaitsevat vierekkäin nuorta kuusikkoa kasvavassa mäenrinteessä. Niiden vierestä itäpuolelta noin 25 m päässä kulkee polku. Kuopanteista läntisempi (A) on mitoiltaan 5 x 1,2 m ja syvyyttä sillä on 0,5 m. Kuopanteeseen tehtiin kaksi koepistoa, joiden maannokset olivat seuraavat: 16

19 Koepisto 1: 0 10 cm turve cm multa cm harmaanruskea hiesu cm ruskea hiesu Kuva 17. Koepisto 1 kuopanne A:ssa. (Kuva: Tampere, Västinginmäki 2014: 8) Koepisto 2: 0 5 cm turve 5 20 cm ruskea hiesu Kuva 18. Koepisto 2 kuopanne A:ssa. (Kuva: Tampere, Västinginmäki 2014: 9) Kuopanne B sijaitsee metrin koilliseen kuopanteesta B. Se on mitoiltaan 5 x 1,5 m ja syvyyttä sillä on 0,7 m. Kuopanteen länsiseinämässä on iso maakivi, jonka halkaisija on noin metrin. Kuopanteeseen tehtiin koepisto, jonka maannos oli seuraava: Koepisto 3: 0 10 cm turve cm ruskea hiesu 17

20 Kuva 19. Koepisto 3 kuopanne B:ssä. (Kuva: Tampere, Västinginmäki 2014: 10) Molempien kuopanteiden reunat olivat selvärajaiset ja profiililtaan melko jyrkät. Huuhtoutumiskerroksen puuttuminen koepistojen maannoksesta kertoo myös osaltaan, että kuopanteet ovat iältään melko nuoria. Kuopanteet sijaitsevat metsikössä, eikä niiden läheisyydessä ole historiallisten karttojen mukaan sijainnut peltoa tai niittyä, joten todennäköisesti kuopat eivät ole säilytyskuopanteita. Kuopat saattavat liittyä alueen metsän hyödyntämiseen: Särkijärven pohjoispuolella on vielä 1950-luvun alussa risteillyt useita talviteitä, jotka liittynevät puunhakkuuseen ja puiden kuljettamiseen hakkuutyömailta jalostuslaitoksiin. Yksi talvitie näyttää vuoden 1953 peruskartan mukaan kulkeneen juuri kohteen läheltä länsipuolelta (kuva 20). 18

21 Kuva 20. Ote vuoden 1953 peruskartasta, johon Västinginmäen alueella kulkeneet talvitie on merkitty kaksoiskatkoviivalla. Punainen nuoli osoittaa kohteen suurpiirteisen sijainnin. Havainto-olosuhteet: Hyvät. Luokitusehdotus ja kohteen rajauksen perustelu: Muu kohde. Huuhtoutumiskerroksen puuttuminen koepistojen maannoksesta viittaa siihen, että kohde on verrattain nuori iältään. Kohde ei ikänsä ja luonteensa perusteella täytä kiinteän muinaisjäännöksen kriteereitä. Kartat: Kartat 1 ja 3 Kuvat: Tampere Västinginmäki 2014:

22 3. VÄSTINGINMÄKI 2 Nimi: Västinginmäki 2 Kunta/kaupunginosa/tila Tampere/Vuores/ Laji: Ajoitus: tyyppi/tyypin tarkenne muu kohde historiallinen, 1900-luku kivirakenteet/röykkiöt Rauhoitusluokka: - Lukumäärä: 1 P: P: I: I: Z/m.mpy 137,5 m mpy Koord.selite Röykkiön koordinaatit. Etäisyystieto Tampereen Tuomiokirkosta kirkosta 5,8 km eteläkaakkoon. Peruskartta: Aiemmat tutkimukset: Aiemmat löydöt: Löydöt: Ei aiempia tutkimuksia. Ei aiempia löytöjä. Ei löytöjä. Kohteen kuvaus: ETRS-TM35FIN-tasokoordinaattien P: , I: osoittamassa kohdassa, osayleiskaavaan AP-7 merkinnällä varustetun alueen länsirajalla, havaittiin osittain särmikkäistä kivistä kasattu maansekainen röykkiö (kuvat 21-23). Röykkiön mitat ovat 2 x 1 m ja korkeutta sillä on 0,7 m. Kivet röykkiössä ovat halkaisijaltaan cm ja osin sammaloituneita. Raunio sijaitsee maapohjalla, ja sen ohi kulkee polku. Raunio vaikuttaa resentiltä, ja se lieneekin polun raivauksen yhteydessä syntynyt. Aluetta kuvaavien historiallisten karttojen mukaan kyseessä ei ole rajamerkki. Resentti rakenne ei täytä kiinteän muinaisjäännöksen tunnusmerkkejä. 20

23 Kuva 21. Raivausröykkiö kuvattuna lännestä. (Kuva: Tampere, Västinginmäki 2014: 11) Kuva 22. Resentti raivausröykkiö polun vieressä. (Kuva: Tampere, Västinginmäki 2014: 6) Havainto-olosuhteet: Hyvät. Luokitusehdotus: Muu kohde. Resentti röykkiö ei täytä kiinteän muinaisjäännöksen kriteereitä. Kartat: Kartat 1 ja 4 Kuvat: Tampere Västinginmäki 2014: 6 21

24 4. LAHDESJÄRVI Nimi: Lahdesjärvi Kunta/kaupunginosa/tila Tampere/Vuores/ Laji: muu kohde Ajoitus: historiallinen, 1900-luku? tyyppi/tyypin tarkenne maarakenteet/ kuopat Rauhoitusluokka: - Lukumäärä: 2 P: P: I: I: Z/m.mpy 115 m mpy Koord.selite Kuopan A koordinaatit. Etäisyystieto Tampereen Tuomiokirkosta kirkosta 5,6 km kaakkoon. Peruskartta: Aiemmat tutkimukset: Aiemmat löydöt: Löydöt: Ei aiempia tutkimuksia. Ei aiempia löytöjä. Ei löytöjä. Kohteen kuvaus: ETRS-TM35FIN-tasokoordinaattien P: , I: osoittamassa kohdassa, osayleiskaavaan AP-7 merkinnällä varustetun alueen pohjoispuolella, kaavaan merkityn ja Lahdesjärven etelärantaa mukailevan ulkoilureitin välittömässä läheisyydessä on havaittavissa kaksi maakuopannetta (A ja B). Kuopat sijaitsevat metsässä, pienen kumpareen länsilounaisrinteessä. Kohteesta noin 60 m lounaaseen sijaitsee nykyään heinää kasvava peltoalue. Kohteen koordinaatit viittaavat kuopanteista läntisempään (A). 22

25 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Tampere Vuores Västinginmäki Kuva 23. Lahdesjärven kaksi maakuopannetta kuvattuna koillisesta. Venla Luoto seisoo kuopanteessa B, jonka taustalla nuolella merkitty kuopanne A. (Kuva: Tampere, Västinginmäki 2014: 12) Kuva 24. Lahdesjärven kaksi maakuopannetta kuvattuna ylärinteestä länsiluoteesta. Venla Luoto seisoo kuopanteessa B, jonka edustalla ympyrällä merkitty kuopanne A. (Kuva: Tampere, Västinginmäki 2014: 13) Kuopanne A: Kuopanteista läntisempi on muodoltaan pyöreä ja sen halkaisija on noin 1,7 m. Syvyyttä kuopanteella on 0,4 m. Kuopanteen eteläreunalla on noin 1m leveä ja 0,2 m korkea maavalli. Kuopanteeseen tehtiin koepisto, jonka maannoksessa ei 23

26 ollut havaittavissa huuhtoutumiskerrosta tai hiiltä. Maannos koepistossa oli seuraavanlainen: 0 5 cm turve 5 15 cm ruskea hiesu Kuva 25. Koepisto kuopanteessa A. (Kuva: Tampere, Väs tinginmäki 2014: 14) Kuopanne B: Kuopanne B sijaitsee noin 2,5 m itään ja alarinteeseen kuopanteesta A. Kuopanne B on muodoltaan pitkänomainen ja sen mitat ovat 2,5 m x 1,2 m. Syvyyttä kuopalla on 0,4 m. Kuopanteen etelä- ja itäreunalla on noin 1 m leveä ja 0,2 m korkea maavalli. Kuopanteeseen tehdyssä koepistossa ei ollut havaittavissa huuhtoutumiskerrosta tai hiiltä. Maannos koepistossa oli seuraava: 0 5 cm turve 5 25 cm ruskea hiesu Kuva 26. Koepisto kuopanteessa B. (Kuva: Tampere, Väs tinginmäki 2014: 15) Kuopanteiden reunat olivat selkeärajaiset ja etenkin kuopanteen B seinämät yhä jyrkkäpiirteiset. Myös huuhtoutumiskerroksen puuttuminen viittaa kuoppien nuoreen ikään. Kuopat ovat todennäköisesti peräisin 1900-luvulta ja lienevät peruna- tai nauriskuoppien jäännöksiä, sijaitseehan niiden läheisyydessä vanha pelto. 24

27 Havainto-olosuhteet: Hyvät. Luokitusehdotus: Muu kohde. Huuhtoutumiskerroksen puuttuminen koepistojen maannoksesta viittaa siihen, että kohde on verrattain nuori iältään (todennäköisesti 1900-luvulta). Kohde ei ikänsä ja luonteensa perusteella täytä kiinteän muinaisjäännöksen kriteereitä. Se kuitenkin liittynee lähellä sijaitsevaan historialliseen niitty-/peltoalueeseen, joka on ollut käytössä 1700-luvun lopulta alkaen. Kohdetta esitetään suojeltavaksi Västinginmäen yleissuunnitelmassa elinkeinohistoriallisin perustein. Kohde esitetään merkittäväksi yleissuunnitelmaan merkinnällä /s, suojeltava rakenne. Kartat: Kartat 1 ja 5 Kuvat: Tampere Västinginmäki 2014: Liite 1. Tampere, Vuores. Västinginmäen yleissuunnitelma-alueen arkeologinen inventointi Digitaalikuvaluettelo. Kuvannut Kirsi Luoto Kuvat on arkistoitu Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy:n arkistoon. Kuva Aihe Kuvattu suunnasta Pvm 1 Inventointialueen kivistä maastoa. koillinen Inventointialueella jo 1700-luvun lopussa sijainnutta niittyaluetta, joka nykyään on heinää kasvavaa peltoa. koillinen Inventointialueen rantaa. pohjoiskoillinen Havainto 1, resentti maakuopanne. lounas Kuopanteeseen kaivettu koepisto Havainto 2, resentti kiviröykkiö Havainto 3, resentit maakuopanteet A ja B. etelälounas Koepisto 1 kuopanne A:ssa Koepisto 2 kuopanne A:ssa Koepisto 3 kuopanne B:ssä Raivausröykkiö. länsi Kohde Lahdesjärvi, kaksi maakuopannetta. koillinen Kohde Lahdesjärvi, kaksi maakuopannetta. länsiluode Koepisto Lahdesjärven kuopanteessa A Koepisto Lahdesjärven kuopanteessa B

28

29

30

31

32