Tilalla on nyt 26 lypsylehmää, 15 hiehoa ja kahdeksan nuorkarjaa (<6 kk), yhteensä 210 eläinyksikköä.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 122/2013/1 Dnro ISAVI/4/04.08/2013 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, Kiuruvesi Herkko Asikainen Kourupurontie RUNNI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Tilalla on nyt 26 lypsylehmää, 15 hiehoa ja kahdeksan nuorkarjaa (<6 kk), yhteensä 210 eläinyksikköä. Tilalla tulee olemaan 69 lypsylehmää, 41 hiehoa ja 17 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa, yhteensä 560 eläinyksikköä. Yli 30 lypsylehmän eläinsuojan toimintaan on ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) nojalla oltava ympäristölupa. Itä-Suomen aluehallintovirasto ratkaisee hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 11 a) perusteella. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Asian vireille tulo Ympäristölupahakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa. Hakemusta on täydennetty , , ja Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja kaavoitustilanne Toiminnalla ei ole ympäristölupaa. Hakijalla on peltojen vuokrasopimus sekä lannanluovutussopimus. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh fax kirjaamo.ita@avi.fi Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Postiosoite: PL 50, Mikkeli Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 Sijaintipaikka ja sen ympäristö 2 (14) Eläinsuojan toiminta Eläinsuoja rakennetaan Kiuruveden kaupungin Kiuruveden kylään tilalle Kantola ( ) Kourupurontien varrelle. Alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Lähin asuintalo sijaitsee eläinsuojan pohjoispuolella noin 80 metrin päässä. Seuraavaksi lähimpään naapuriin (kaakkoispuolella olevan maatilan asuinrakennus) tulee etäisyyttä noin 200 metriä. Eläinsuoja ei sijaitse vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella. Tilakeskuksen pohjois- ja koillispuolella virtaa Kourupuro, jonka kohdalla kulkee Kiuruveden ja Iisalmen kaupunkien raja. Tilakeskuksen etelä- ja kaakkoispuolella virtaa Majoonpuro, joka yhtyy Kourupuroon. Eläinsuojasta tulee olemaan etäisyyttä Majoonpuroon noin 170 metriä. Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 tila sijaitsee maatalousalueella (MT). Tilalla on tällä hetkellä 26 lypsylehmää, 15 hiehoa ja kahdeksan alle puolivuotiasta vasikkaa. Tilalle rakennetaan uusi pihattonavetta. Nykyinen navetta jää pois eläinsuojakäytöstä. Tilan eläinmäärä tulee tämän jälkeen olemaan 69 lypsylehmää, 41 hiehoa ja 17 vasikkaa (alle 6 kk). Maidontuotanto tulee olemaan noin kiloa ja lihantuotanto noin kiloa vuodessa. Lehmien lypsäminen tapahtuu robottilypsynä. Uuteen eläinsuojaan tulee lietelantajärjestelmä, paitsi vasikat sekä sairaat ja poikivat lehmät ovat kuivalantajärjestelmällä. Kuivikkeena käytetään olkea. Eläinsuojaan tulee painovoimainen ilmanvaihto. Eläinsuojan lähelle rakennetaan lannan varastointia varten uusi m³:n kattamaton lietesäiliö ja 130 m 3 :n kattamaton kuivalantala. Nykyiset 150 ja 900 m³:n kattamattomat lietesäiliöt jäävät varasäiliöiksi. Uusi lietesäiliö täytetään valuttamalla altapäin. Lietekuilujen tilavuus tulee olemaan 150 m 3. Kuivalantalaan tulee kuormauslaatta ja tarvittaessa lantalan nesteet voidaan johtaa lietesäiliöön. Lannan levitykseen on käytettävissä yhteensä noin 90 hehtaaria peltoalaa, josta on omaa 59,5 hehtaaria, vuokrattua kaksi hehtaaria ja lannanluovutussopimuksella noin 30 hehtaaria. Lannanlevityspellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Lannasta levitetään 75 prosenttia kevään ja kesän aikana ja syksyllä loput. Lietelanta levitetään peltoon letkulevittimellä ja kuivalanta hajalevityksenä. Säilörehua valmistetaan esikuivattuna tonnia vuodessa. Rehu säilötään tällä hetkellä pyöröpaaleissa. Tilalle tullaan rakentamaan laakasiilot viimeistään viiden vuoden kuluttua toiminnan aloittamisesta uudessa eläinsuojassa. Laakasiilot pyritään sijoittamaan siten, että puristenesteet voidaan johtaa lietesäiliöön. Laidunalaa on viisi hehtaaria. Laitumet sijaitsevat tilakeskuksen ympärillä, mutta eläinten pääsy Kourupuroon estetään aidalla. Eläimet laiduntavat päivisin kuuden kuukauden ajan vuodessa. Eläinten juottaminen tapahtuu juottovaunulla. Laitumella ei ole ruokintapaikkaa.

3 Tilalla tarvittava vesi otetaan Iisalmen Vesi Oy:n verkosta. 3 (14) Maitohuoneen jätevedet (500 m 3 ) ja muut eläinsuojan pesuvedet (50 m 3 ) johdetaan lietesäiliöön. Uuteen eläinsuojaan tulee wc, jonka vedet johdetaan 3 m 3 umpisäiliöön. Käymälävedet kalkkistabiloidaan, sekoitetaan lietelantaan ja levitetään pellolle. Toiminnasta syntyvät jätteet ja niiden käsittely käyvät ilmi seuraavasta taulukosta: Jäte Määrä t/a Käsittely Kuolleet eläimet 5 Honkajoki Oy Muovit 1 Ekokem Oy /kaatopaikka Pilaantunut rehu Metallit Jäteöljyt 5 0,25 0,2 Kuivalantalaan, lannoitteeksi pellolle Romunkeräys Vaarallisen jätteen keräys Akut Loisteputket ja paristot Yhdyskuntajäte Antibioottimaito Puujäte Paperit ja pahvi 1 Vaarallisen jätteen keräys Vaarallisen jätteen keräys Paikallinen jäteyritys noutaa Lietesäiliöön Poltto uunissa Poltto uunissa Kuolleet eläimet säilytetään lantalan kuormauslaatan päällä. Tilalla on kaksi litran polttoainesäiliötä, jotka on varustettu ylitäytönestimellä ja lapon estolaitteella. Säiliöille on rakenteilla tiivispohjainen lukittava katos. Imeytysainetta on saatavilla. Lisäksi tilalla on muita öljytuotteita enintään 500 litraa säilytettynä korjaamotiloissa. Kasvinsuojeluaineet säilytetään lukitussa tilassa. Maaleja ja korjaamossa käytettäviä kemikaaleja (noin 10 litraa) säilytetään korjaamotiloissa. Eläinten lääkkeet säilytetään asianmukaisesti navetassa niille tarkoitetussa tilassa. Toimintaan liittyvää liikennettä on tavanomaisen työkone- ja henkilöliikenteen lisäksi maitoauton käynti 3-4 kertaa viikossa ja rehukuljetukset noin kaksi kertaa kuukaudessa. Suurimmat liikennekuormitukset lähialueen tiestölle muodostuvat sesonkitöistä kuten karkearehun korjuu ja kevättyöt pellolla. Suurin kuormitus kohdistuu Kourupuron yksityistielle, jonka varrella pellot suurimmaksi osaksi sijaitsevat. Arvio ympäristövaikutuksista Tila sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, joten toiminnan laajentaminen ei muuta alueen yleisilmettä. Peltoviljely muuttuu vähemmän eroosioherkäksi siirryttäessä karkearehun tuotantoon. Tila on sitoutunut erilaisiin toimenpiteisiin vesistöjen suojelemiseksi tukisopimuksien kautta. Lantaa sekoitetaan lietesäiliössä potkurisekoittimella levitysten yhteydessä. Sekoittamisesta aiheutuva hajuhaitta on hetkellinen.

4 Poikkeustilanteisiin varautuminen 4 (14) Nykyiselle tilalle on laadittu pelastussuunnitelma. Pahimmat riskit tilan toiminnalle ovat tarttuvat eläintaudit ja onnettomuudet kuten tulipalo, vedensaannin katkeaminen yms. Tilalta löytyy traktorikäyttöinen varavirtalähde. Tilanteen vaatiessa otetaan yhteys pelastuslaitokseen, eläinlääkäriin tai viranomaisiin. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen ASIAN KÄSITTELY Toiminnassa pyritään mahdollisuuksien mukaan soveltamaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Asian vireilläolosta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja Kiuruveden kaupungissa sekä kirjeitse asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus), Kiuruveden kaupunginhallitukselta ja Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Pohjois-Savon ELY-keskus on todennut lausunnossaan mm., että eläinsuoja sijoittuu haja-asutusalueelle. Lähimpiin naapureihin on matkaa noin 100 ja 300 metriä. Lupahakemuksen mukainen eläinyksikkömäärä edellyttäisi 200 metrin matkaa suotuisissa olosuhteissa häiriintyvästä kohteesta. Eläinsuoja vaikuttaa Kourupuron välityksellä Kiuruvesi järveen, joka on vesienhoitolain mukaisesti luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi (2. vesienhoitokauden luokitus). Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa tavoitteeksi on asetettu Kiuruveden osalta hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2021 mennessä. Maatila Herkko Asikaisen eläinsuojan toiminnan kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta ympäristön vesistöjen tilaan ja Kiuruvedelle asetettuihin vesiensuojelutavoitteisiin. Tämä edellyttää kuitenkin, että eläinten lannat ja toiminnan jätevedet on käsiteltävä parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisesti käsittelemällä jätevedet ja sijoittamalla lannat peltoon esim. käyttämällä letku- tai sijoittavaa lannanlevityskalustoa niin, ettei niistä tule valumia vesistöön. Maatila Herkko Asikaisen eläinsuojan pitäminen ei lisää kohtuuttomasti vesistöalueen kuormitusta, kun laitoksen toiminnassa otetaan huomioon edellä mainittu ja toimitaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Tilakeskuksen lähi- ja muillekin pelloille levitetty lanta on peitettävä välittömästi. Lantaa on käsiteltävä huolellisesti (kuormaus ym.), jotta vältetään valumat vesistöön ja ympäristön likaantuminen. Mikäli lantaa kuljetetaan pohjavesialueiden läpi, niin siitä ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumisriskiä.

5 5 (14) Eläinten laiduntamisessa suositellaan, etteivät eläimet pääse vesistöön. Rehun käsittely ja varastointi on tehtävä niin, ettei niistä tule valumia vesistöön. Tilan polttoainesäiliöille on rakennettava tiivis tankkauspaikka. Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ei näe estettä ympäristöluvan myöntämiselle edellä mainitulle toiminnalle, kun se toteutetaan ja hoidetaan hakemuksessa ja edellä esitetyn mukaisesti. Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on todennut lausunnossaan, että eläinsuojan laajennuksen sijaintipaikalla tarkin voimassa oleva kaava on Pohjois- Savon maakuntakaava, jossa eläinsuojan sijaintipaikka on merkitty kaavamerkinnällä maatalousalue (MT). Sijaintipaikka rajoittuu myös viitostien kehittämisvyöhykkeelle. Eläinsuojan rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee rakentaa ja ylläpitää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat nesteet pääse valumaan pintaja pohjavesiin tai muualle ympäristöön. Rakenteet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan tyhjennyksen ja lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Hakemuksen mukaan tilalle rakennetaan yksi m³:n suuruinen betonielementtinen lietesäiliö. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen ( ) mukaan betonielementeistä rakennettujen lietesäiliöiden kestävyysriskit kasvat suurissa yli m³:n kokoisissa säiliöissä, joten niitä ei suositella rakennettavaksi. Hakijan esityksen mukaisen säiliön rakentamisessa on otettava erityisesti huomioon säiliön kestävyys. Säiliön betonirakenteiden tulee olla kestävyydeltään vähintään K40-2 luokkaa ja säänkestävää. Säiliö on varustettava salaojin ja salaojien tarkastuskaivoin. Eläinmäärää kasvatettaessa lannan varastointitilan on oltava koko ajan riittävä. Hakemuksen mukainen eläinmäärä tarvitsee lannan levityspeltoalaa 66,17 ha (YMohje 2009). Hakemuksen mukaan peltopinta-alaa on käytettävissä 61,5 ha, joten peltopinta-ala ei ole riittävä. Peltopinta-alaa tulisi lisätä tai tehdä esim. riittävä määrä lannan luovutussopimuksia. Koneiden tankkauspaikka tulee tiivistää siten, että mahdolliset vuodot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mahdollista kerätä talteen. Polttonestesäiliöiden, säiliön suojausten ja tankkauspaikan tiivistyksen kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti ja mahdolliset vauriot tulee korjata viipymättä. Polttonestesäiliöissä on oltava varusteina laponesto, lukitus ja ylitäytönesto ja ne on pidettävä kunnossa. Säiliön läheisyydessä tulee olla riittävästi imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Vahinkotilanteessa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen. Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tiivispohjaisella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön eikä kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on otettava huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä lämpimään vuodenaikaan ja että haittaeläimet eivät pääse käsiksi eläinjätteeseen.

6 Hakijan vastine Kiuruveden kaupunginhallitus on ilmoittanut, ettei se pidä lausunnon antamista tarpeellisena. 6 (14) Hakija on aluehallintovirastoon toimittamassaan vastineessa lausunut mm., että hakija on tehnyt lannanluovutussopimuksen noin 30 hehtaarin peltoalalle, jolloin lannan levitykseen käytettävissä oleva peltopinta-ala nousee noin 90 hehtaariin. Lähin naapuri on sukulainen, joka työskentelee hakijan tilalla ja jolla ei ole mitään hanketta vastaan. Polttoainesäiliöille on tekeillä katos, johon on pohja jo valettu. Katos valmistunee ennen vuodenvaihdetta. Tilalle on hankittu lietevaunu, jossa on letkulevitin. Hajalevitystä ei enää tehdä. Muokatuille pelloille, joissa uusitaan nurmikasvusto, pyritään liete multaamaan mahdollisimman nopeasti levittämisen jälkeen. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Aluehallintovirasto myöntää Herkko Asikaiselle ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan tilalla Kantola ( ) Kiuruveden kaupungin Kiuruveden kylässä. Toiminnassa on noudatettava hakemuksessa esitetyn lisäksi seuraavia lupamääräyksiä. 1. Lypsykarjatilan laajennuksen jälkeen eläinyksikkömäärä saa olla enintään 560 eläinyksikköä. 2. Eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen pohja- ja kuilurakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Uusien rakennusten kuivatusvesien salaojissa tulee olla tarkastuskaivot tai muu vastaava rakenne vuotojen havaitsemiseksi. 3. Lannan varastointitilavuutta on oltava käytettävissä 12 kk:n varastointitarpeen mukaisesti. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän lietelannan varastointiin on oltava varastotilavuutta m 3 ja kuivalannan 70 m 3. Lantavarastojen mitoituksessa on otettava huomioon myös niihin johdettavien maitohuoneen jätevesien, muiden jätevesien, puristenesteen ja sadevesien vaatima tilavuus. Lantaloiden ympäristö ja lannan kuormausalueet tulee muotoilla ja tiivistää sellaisiksi, että mahdolliset valumat voidaan poistaa. Lietesäiliön tulee olla käyttövalmiina ennen uuden eläinsuojan käyttöönottoa. Valmistumisesta tulee ilmoittaa Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Lietelantasäiliöt ja kuivalantala on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietteen pumppauksessa, on varastojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. Lannan siirtolaitteistojen tulee olla kunnossa ja tiiviitä niin, että lantaa ei pääse valumaan tielle. Laitteistot tulee huoltaa säännöllisesti.

7 7 (14) Hajuhaittojen estämiseksi lietesäiliöiden pintakuorettuma tulee säilyttää ehyenä ja tarvittaessa säiliöt on katettava esimerkiksi kelluvalla katteella. Kuorettuman voi rikkoa vuosittain, kun säiliö tyhjennetään kokonaan ja sen kunto tarkistetaan. 4. Lannan levitys peltoon on tehtävä suunnitelmallisesti ja siten, ettei siitä aiheudu kaivojen, pohjaveden tai vesistöjen pilaantumisvaaraa. Lannan levitykseen käytettävän peltopinta-alan on oltava riittävä ottaen huomioon kulloinkin eläinsuojassa olevien eläinten määrä ja lannan ravinnesisältö. Peltopinta-alaa on oltava hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle vähintään 67 ha. Peltoon levitettävä lanta tulee mahdollisuuksien mukaan mullata välittömästi. Vesistön läheisyydessä olevilla pelloilla tulee lannanlevityksessä noudattaa erityistä huolellisuutta ja lanta on mullattava heti. Käymälävesiä ei saa levittää peltoon ilman niiden hygienisointia. 5. Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lietteeseen joutuvien typpiyhdisteiden määrä on mahdollisimman vähäinen. Karjarakennuksen sisätilojen siisteydellä ja sisäilman viileydellä on hajujen muodostuminen ja muiden ilmapäästöjen määrä pidettävä mahdollisimman vähäisenä. 6. Rehut, polttoaineet, kemikaalit ja jätteet mukaan lukien paalimuovit, ja pilaantunut rehu on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kuolleet eläimet on varastoitava suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen torjumiseksi. 7. Vaaralliset jätteet, esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, tulee toimittaa vaarallisten jätteiden vastaanottoon vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet kuten paperi ja pahvi tulee ensisijaisesti toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. 8. Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Polttonestesäiliöiden tulee olla lukittuja. 9. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. 10. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Öljyvuodoista tulee ilmoittaa myös pelastuslaitokselle. 11. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta.

8 Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: 8 (14) - eläinmäärät - lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - enintään viisi vuotta vanhat analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lietteestä ja lannasta - eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu - polttoainevaraston tarkkailu - eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu vuosittain - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, lanta-analyysien tulokset (analysointivuotena), syntyneen lannan määrä ja lannanlevitysala sekä tiedot toiminnan tarkkailusta on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois- Savon ELY-keskukselle ja Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovien ympäristöviranomaisten tarkastettavissa tilalla. 12. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon ELYkeskukselle ja Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupa tulee myöntää, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristöluvan myöntämisen ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettu este voidaan poistaa antamalla lain 43 :ssä tarkoitettuja lupamääräyksiä. Tilan eläinmäärä kasvaa nykyisestä 49 eläimestä (210 eläinyksikköä) 127 eläimeen (560 eläinyksikköä). Toiminta ei ole aiemmin edellyttänyt ympäristölupaa. Nykyinen eläinsuoja jää pois käytöstä ja tilakeskukseen rakennetaan uusi pihattonavetta. Eläinsuojan ja lietesäiliön lopulliset sijainnit varmentuivat lupakäsittelyn aikana. Eläinsuoja tulee sijaitsemaan Kourupurontien lähellä tien suuntaisesti. Etäisyyttä lähimpään asuintaloon tulee olemaan eläinsuojasta noin 80 metriä ja lietesäiliöstä noin 100 metriä. Merkittävin navetan ympäristöön kohdistuva haitallinen vaikutus on haju. Hajuhaittaa syntyy tilakeskuksessa lähinnä lietteen sekoittamisesta lietesäiliössä ja lietteen siirtämisestä lietevaunuun. Lietesäiliön ja lähimmän naapurin välinen etäisyys on ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelua koskevan ohjeen minimietäisyyden mukainen eli 100 metriä. Eläinsuoja sijoittuu haja-asutusalueelle. Tilan ympäristössä on maatiloja ja karjatalouden harjoittaminen on alueella tavanomaista toimintaa. Tilakeskuksen alue on maakuntakaavassa maatalousaluetta, joten toiminta on kaavan mukaista.

9 9 (14) Rannoilla ja ojien varsilla olevilta pelloilta ei huuhtoudu merkittävästi ravinteita vesistöön tai pohjaveteen, kun levityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen määräyksiä. Nitraattiasetus koskee kaikkea lannanlevitystä, myös viljelijöitä, jotka ottavat lantaa vastaan lannanluovutussopimuksella. Pellot eivät sijaitse pohjavesialueella eivätkä sellaisen läheisyydessä. Osa pelloista ja laitumet sijaitsevat Kourupuron rannalla. Laiduntavien eläinten pääsy veteen on estetty aidalla. Hakijan eläinsuojasta raadot toimitetaan Honkajoen eläinjätteenkäsittelylaitokseen. Kuljetusta odottavien raatojen säilytyksestä on annettu määräys. Lupamääräyksellä velvoitetaan luvan saaja ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa. Toimittaessa annettujen lupamääräysten ja nitraattiasetuksen määräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä ei ole, että toiminta olisi täysin haitatonta. Lupamääräysten perustelut Ympäristölupa on myönnetty hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Eläinyksikkömäärän laskemisessa on käytetty ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen ( ) eläinyksikkökertoimia. Kertoimet perustuvat eläinten lannan keskimääräiseen ravinnesisältöön. Lypsylehmälle on käytetty kerrointa 6,8, hieholle kerrointa 2 ja alle puolivuotiaalle vasikalle kerrointa 0,6. Hakemuksen mukaisilla eläinmäärillä (yhteensä 127 eläintä) laskettuna eläinyksikkömääräksi tulee 560. Eläinten määrää ja ikäjakaumaa voidaan muuttaa edellyttäen, että eläinyksikkömäärä ei ylity ja eläinten yhteenlaskettu lannantuotto ei ylitä hakemuksessa mainittujen eläinmäärien lannantuottoa. (Määräys 1). Rakenteiden tiiviydellä estetään valumia ympäristöön. Asianmukaiset salaojitukset ja tarkastuskaivot mahdollistavat vuotojen havaitsemisen ja tarvittaessa tarkkailun. (Määräys 2). Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n mukaan lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri, niin että siinä voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta, kattamattomiin säiliöihin kertyvät sadevedet, puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet ja muut jätevedet, joita lietesäiliöihin johdetaan. Lantalan varastointimitoituksessa otetaan huomioon kuivikepohjat ja laidunnuksen aikana laitumelle jäävä lanta. Uuden lietesäiliön rakentamisen jälkeen toiminnanharjoittajalla on käytettävissä m³ lietesäiliötilavuutta ja 130 m 3 kuivalantalatilavuutta. Lietekuilujen tilavuus on 150 m 3. Eläinmäärien perusteella laskettuna lietelantaa syntyy vuosittain m 3 ja kuivalantaa 70 m 3 vuodessa. Lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan ja varastoihin johdettavien vesien varastointiin.

10 10 (14) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla varastojen rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi ja vauriot korjata. Suurimmat hajuhaitat aiheutuvat lietelannan varastoinnista ja käsittelystä. Lietelannan varastoinnista aiheutuvia hajuhaittoja voidaan vähentää täyttämällä säiliöt altapäin ja säilyttämällä lietelannan pinnalle syntyvä kuorettuma ehyenä. Tarvittaessa lietesäiliöt tulee kattaa hajuhaittojen vähentämiseksi esim. kelluvalla katteella. Huolellisella toiminnalla ehkäistään maaperän ja pohjavesien pilaantuminen sekä ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille aiheutuva kohtuuton viihtyvyyshaitta ja terveyshaitta. (Määräys 3) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, ettei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen noin 90 hehtaaria peltoa. Käytettävissä oleva peltoala on riittävä syntyvän lantamäärän hyödyntämiseen. Vesistöön rajoittuvilla pelloilla on lannan levityksessä noudatettava erityistä huolellisuutta, jotta ravinnehuuhtoumat pelloilta vesistöön olisivat mahdollisimman vähäisiä. Käymälävesien sisältämät taudinaiheuttajat on tuhottava esimerkiksi kalkkistabiloinnilla ennen peltoon levitystä. Lannan käsittelystä ja liikenteestä lannan levityksen yhteydessä voi aiheutua melu- ja hajuhaittaa. Tämä haitta kestää muutamia päiviä vuodessa. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon muun muassa tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Ammoniakin haihtumisen ja hajuhaittojen vähentämiseksi nitraattiasetuksen mukainen suositus on, että lanta muokataan peltoon neljän tunnin sisällä lannan levityksestä. (Määräys 4). Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen sekä kasvihuonekaasujen muodostumista ja haihtumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja puhtaana ja viileänä. (Määräys 5). Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (Määräys 6).

11 11 (14) Vaarallisten jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Hyötykäyttökelpoiset jätteet tulee toimittaa keräyspisteisiin. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. Toiminnanharjoittaja saa luovuttaa jätteet ainoastaan sellaiselle vastaanottajalle, jolla on riittävät edellytykset huolehtia jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. (Määräys 7). Polttoainesäiliön ja tankkauspaikan tiiviin alustan sekä säiliön varustuksen vaatimuksella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. (Määräys 8). Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Ympäristön kannalta parhaat käytännöt vähentävät toiminnassa syntyvien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) määrää. Ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat mm. multaavan lannanlevittimen käyttö, lantavarastojen kattaminen ja valkuaisrehujen käytön optimointi kotieläinten ruokinnassa. (Määräys 9). Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: polttoainesäiliön vuoto, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. (Määräys 10). Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. (Määräys 11). Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. (Määräys 12). VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lietesäiliön tiiviydestä on määrätty lupamääräyksellä 1. Luvan saaja voi valita rakennusmateriaalin siten, että se täyttää tiiviysvaatimukset rakennuspaikan olosuhteissa. Rakennusmateriaalista ei ole annettu määräystä. Muut lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä ja päätöksen perusteluissa.

12 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN 12 (14) Luvan voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energiatehokkuudesta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista sekä muutoksista alueen maankäytössä. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, ) annettuja ohjeita. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6, 7, 8, 28, 41 43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97,100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1,19, 30 Jätelaki (646/2011) 8, 12, 29, 72, 118, 119, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 7 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa.

13 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 13 (14) Päätös Asikainen Herkko Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Kiuruveden kaupunginhallitus Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Kiuruveden kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

14 MUUTOKSENHAKU 14 (14) Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Liite Valitusosoitus Raili Pärjälä Tiina Kamula Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Raili Pärjälä ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Tiina Kamula.

15 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, Mikkeli postiosoite: PL 50, Mikkeli puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.