ASIA LUVAN HAKIJAT. PÄÄTÖS Nro 65/2013/1 Dnro PSAVI/25/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 PÄÄTÖS Nro 65/2013/1 Dnro PSAVI/25/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Toiminnanaloittamislupa koneelliseen kullankaivuun kullanhuuhdontalupaalueella Kivitasku (HL2011:0005) Palsinojan sivuhaaralla, Inari LUVAN HAKIJAT Timo Soini ja Hannele Loukia Kaijalankuja Oulunsalo

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 ALUEEN SIJAINTIPAIKKA... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 4 Hakemuksen perustelut... 4 Asetettava vakuus... 4 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 4 Hakemuksesta kuuleminen... 4 Lausunnot... 4 MERKINTÄ... 8 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 8 PÄÄASIALUPARATKAISU... 8 Toiminnanaloittamislupa... 9 Valmistelulupa... 9 Vakuuden määrä VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 12

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Timo Soini ja Hannele Loukia ovat Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon toimitetulla hakemuksella pyytäneet lupaa koneelliseen kullankaivuun muutoksenhausta huolimatta Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalueella Palsinojan sivuhaaralla kullanhuuhdontalupa-alueella nimeltä Kivitasku (nro HL2011:0005) aluehallintoviraston myöntämän päätöksen nro 13/2013/1 mukaisesti. ALUEEN SIJAINTIPAIKKA Koneellista kullankaivua on tarkoitus harjoittaa Metsähallituksen Hammastunturin erämaa-alueella Palsinojaan kaakosta laskevan puron varrella Ristiinamorosten pohjoispuolella, Kutturan kylästä noin 24 kilometriä itäkoilliseen. Palsinoja laskee Ivalojokeen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 13/2013/1 myöntänyt Timo Soinille ja Hannele Loukialle ympäristöluvan koneelliseen kullankaivuun ja imurointiin sekä vesitalousluvan johtaa Palsinojaan laskevasta norosta/purosta vettä kullanhuuhdonnan tarpeisiin ja siirtää uomaa Kivitasku-nimisellä kullanhuuhdontalupa-alueella (kullanhuuhdontalupatunnus HL2011:0005) Inarin kunnassa. Ympäristönsuojelulain 101 :n 2 momentin mukaan luvan saaja voi hakea päätöksen täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta 14 vuorokauden kuluessa valitusajan päättymisestä erikseen tehtävällä hakemuksella. Vesilain 3 luvun 16 :n 3 momentin mukaan valmistelulupa voidaan myöntää valitusajan kuluessa tai 14 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä erikseen tehdystä hakemuksesta. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7a) kohdan mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee koneellisen kullankaivun ympäristölupa-asian. Vesilain 1 luvun 7 :n mukaisesti aluehallintovirasto toimii vesilaissa tarkoitettuna lupaviranomaisena. Ympäristönsuojelulain 101 :n mukaan ympäristölupa-asiassa toimivaltainen lupaviranomainen ratkaisee myös päätöksen täytäntöönpanoa koskevan hakemuksen.

4 4 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hakemuksen perustelut Koska ympäristölupapäätöksestä nro 13/2013/1 on valitettu, eikä päätös ole siten lainvoimainen, ovat Timo Soini ja Hannele Loukia pyytäneet toiminnan aloittamislupaa ja valmistelulupaa sekä aluehallintovirastoa määräämään vakuusmaksun hallinto-oikeuden ja korkeimman hallintooikeuden käsittelyjen ajaksi, jotta päätöksen mukaiset työt voidaan aloittaa jo kesäkaudella Valitusmenettely voi hakijoiden käsityksen mukaan kestää vuosia. Kaivutyötä varten hankittu kaivinkone on toimettomana alueella. Hakijoiden hallinto-oikeudesta saaman tiedon mukaan kaivosviranomaisen (Tukes) myöntämästä kullankaivulupapäätöksen valitusasiasta saadaan ratkaisu todennäköisesti touko kesäkuun 2013 aikana. Asetettava vakuus Hakijat ovat esittäneet vakuuden määräksi 1000 euroa. Perusteluina hakijat ovat esittäneet, että toiminta alueella on pienimuotoista ja työn jäljet maisemoidaan suurelta osin jo kaivamisen yhteydessä. Mikäli oikeusasteissa päätökset kumotaan, ei lopullinen maisemointityö ole hakijoiden näkemyksen mukaan enää siinä vaiheessa suuritöistä eikä kallista. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta kuuleminen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle ja kalatalousviranomaiselle, Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja aluehallintoviraston ympäristölupapäätöksestä nro 13/2013/1 valituksen tehneelle saamelaiskäräjille on varattu tilaisuus antaa hakemuksen johdosta lausunto viimeistään Lausunnot 1. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue ei näe estettä toiminnan aloittamisluvan myöntämiselle. 2. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalous Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisella ei ole huomautettavaa toiminnanaloittamislupahakemuksesta. Kalatalousviranomainen on todennut, että kullankaivun aloittaminen ja hankkeen valmistelu valtauksella ei ennalta arvioiden aiheuta valtauksen alapuolisessa vesistössä vähäistä suurempaa kalataloudellista haittaa aluehallintoviraston myöntämässä lupapäätöksessä nro 13/2013/1 annettujen lupamääräysten mukaisessa toiminnassa.

5 3. Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on huomauttanut, että hakemuksessa ei ole esitetty, kuinka muutoksenhaku ei ole hyödytön, jos toiminta aloitetaan. Jos paikalla ei ole kaivettu aikaisemmin ja koskematonta ympäristöä kaivetaan, voivat muutokset olla sellaisia, että kohdetta ei voi palauttaa täysin kaivamista edeltävään tilaan. Jos paikalla on ollut aikaisempaa kaivutoimintaa ja ympäristö ei näin ole vaarassa muuttua, on laskelmaan perustuvan, riittävän vakuuden asettamisen jälkeen mahdollista toiminta aloittaa lupapäätöstä noudattaen. 4. Saamelaiskäräjät Saamelaiskäräjät on vaatinut, että hakemus hylätään, koska hakemuksessa tarkoitettu toiminta tai sitä valmistelevat toimet aiheuttavat peruuttamattomia, merkityksellisiä muutoksia ympäristössä, mikä puolestaan vaarantaa lainvastaisella tavalla saamelaisten oikeutta alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaiskäräjät on huomauttanut, että alun perin kullanhuuhdontalupahakemuksen mukaan koneellista kullankaivua on suunniteltu tehtäväksi 5-16 tonnin kaivinkoneella (tarkoittaen ilmeisesti että enintään 8 tonnia painavalla kaivinkoneella), kun taas ympäristölupahakemuksessa koneen kooksi ilmoitettiin 8 16 tonnia. Syyksi hakijat olivat ilmoittaneet, että tarkemmissa maastotutkimuksissa todettiin, että alue onkin kivisempi kuin alun perin oli arvioitu. Samoin kaivumääriin on eri viranomaisten hakemusten välillä tehty korotus 300 m 3 :sta 900 m 3 :oon ja kaivumäärämuutosten syyksi on ilmoitettu maan kivisyys. Näin saamelaiskäräjät on pitänyt ristiriitaisena sitä, että kullanhuuhdontalupahakemuksen ja ympäristölupahakemuksen olennaiset perustiedot poikkeavat huomattavasti toisistaan. Lisäksi saamelaiskäräjät on pitänyt vakuusmaksun määrää euroa liian alhaisena. Kyseessä on alue, jolla koneellista kullankaivua ei ole aikaisemmin harjoitettu. 5 Perusteluina saamelaiskäräjät on esittänyt seuraavaa: Saamelaiset ovat Suomessa alkuperäiskansa, jolla on oma kulttuuri, kieli ja elämänmuoto. Perustuslain 17 :n 3 momentin mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Perustuslain 17 :n 3 momentin tarkoittamana saamelaiskulttuurina pidetään vakiintuneesti muun muassa poronhoitoa, kalastusta ja metsästystä. Saamelaisten oikeuksien kannalta keskeisiä ovat lisäksi YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva julistus vuodelta 2007 ja kansainvälisen työjärjestön ILO:n itsenäisten valtioiden alkuperäis- ja heimokansojen oikeuksia koskeva yleissopimus nro 169, jota Suomi ei ole vielä ratifioinut, mutta oikeusministeriö on aloittanut yleissopimuksen ratifioinnin valmistelun. Voimassa olevassa vesilaissa ei erikseen säädetä saamelaisille alkuperäiskansana kuuluvien oikeuksien huomioimisesta vesitaloushankkeiden yhteydessä. Saamelaisten oikeudet ovat kuitenkin voineet vaikuttaa vesitaloushankkeen toteuttamistapaan ja lupaharkintaan vesilain 2 luvun 3 :n ja 6 :n nojalla. Uuden vesilain perusteluiden mukaan lupaharkintaa ja hankkeen toteuttamistapaa koskevat säännökset muodostavat jatkossakin keskeisen osan saamelaisten oikeuksia turvaavasta sääntelystä. Saamelaisten oikeuksiin kohdistuvat vaikutukset tulee selvittää lupahakemusvaiheessa ja ottaa huomioon vesilain mukaisessa lupaharkinnassa. Lupaan tulee lisäksi tarvittaessa liittää tarpeelliset määräykset haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi.

6 Uuden vesilain 2 luvun 8 :ssä on kuitenkin tarkoitus nimenomaisesti säätää saamelaisten oikeuksien huomioon ottamisesta. Lainkohdan mukaan saamelaisten kotiseutualueelle sijoittuva tai vaikutuksiltaan sinne ulottuva vesitaloushanke on toteutettava siten, että se ei vähäistä suuremmassa määrin heikennä saamelaisten mahdollisuuksia käyttää heille alkuperäiskansana kuuluvia oikeuksia ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan sekä harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan. Vesilain 2 luvun 8 :n muotoilussa on omaksuttu vähäistä suuremman haitan kriteeri. Vesilain perusteluiden mukaan haitan aiheutumista arvioitaessa on otettava huomioon alueen olosuhteet sekä muut alueella toteutettavat hankkeet, mikä vastaa myös ihmisoikeuskomitean KP-sopimuksen 27 artiklaa koskevaa tulkintalinjaa. Hallituksen esityksessä tuodaan esiin myös se tärkeä seikka, että vesitaloushankkeen haitalliset vaikutukset voivat kohdistua paitsi saamelaisille alkuperäiskansana kuuluviin, kollektiivisiksi luonnehdittaviin oikeuksiin, myös esimerkiksi vain yhden saamelaisperheen elinolosuhteisiin. Hanke voi silloinkin olla laissa tarkoitetun heikentämiskiellon vastainen. Jos vähäistä suuremman haitan kynnys ylittyy, vaikka vain yhden saamelaisperheen osalta, hanke ei ole mahdollinen edes sillä perusteella, että sen tuottama hyöty muutoin olisi merkittävä. Myös YK:n ihmisoikeuskomitea on korostanut, etteivät pääväestön taloudelliset intressit saa vaikeuttaa saamelaisten elämäntavan säilymistä ja kehittymistä. Saamelaiskäräjät viittaavat saamelaisten oikeuksiin nauttia kulttuuristaan YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 27 artiklaan, joka on Suomessa voimassa laintasoisena ja siten välittömästi sovellettava oikeuslähde. Kyseisen sopimuksen täytäntöönpanoa valvova YK:n ihmisoikeuskomitea on kiinnittänyt huomiota seuraaviin saamelaisten kannalta keskeisiin vaatimuksiin, jotka tulee huomioida saamelaiskäräjien mukaan hakemuksen käsittelyn yhteydessä: Saamelaiselle yhdessä ryhmänsä kanssa tulee turvata heidän perinteinen elämänmuotonsa elinkeinojen harjoittajana. Ihmisoikeuskomitea on vahvistanut, että kulttuurin harjoittamisen suoja koskee saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, mutta myös näiden ammattien moderneja muotoja. Vain saamelaisten kannattava perinteisten elinkeinojen harjoittaminen pitää saamelaisyhteisön elinvoimaisena ja pääväestön taloudelliset edut eivät saa uhata saamelaiskulttuurin harjoittamista. Alueella aikaisempien toimenpiteiden vaikutukset tulee myös ottaa kumulatiivisesti huomioon arvioitaessa vireillä olevan hankkeen vaikutuksia saamelaisten kulttuurinsa harjoittamisen mahdollisuuksiin. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan tässä yhteydessä tulee huomioida mm. alueella aikaisemmin harjoitetun metsätaloustoiminnan ja muun kullankaivutoiminnan vaikutukset saamelaiskulttuuriin. Lisäksi saamelaiskäräjien mukaan hakemuksen käsittelyn yhteydessä tulee selvittää kullankaivutoiminnan vaikutukset koko Ivalon paliskunnan poronhoitoon. Saamelaiskäräjät pitää välttämättömänä sitä, että luvan myöntämisen yhteydessä tulee selvittää ja arvioida kumulatiivisia vaikutuksia saamelaiskulttuurille huomioiden kilpailevat maankäyttömuodot. Kilpailevina maankäyttömuotoina voidaan mainita mm. alueen metsänhakkuu ja matkailu, joiden vaikutukset kohdistuvat Ivalon paliskunnan toimintaan haittaavasti ja toimintaa heikentävästi. Poronhoidon kanssa kilpailevat maankäyttömuodot vaikuttavat saamelaistenperinteisten elinkeinojen taloudelliseen ja kulttuuriseen kannattavuuteen. Saamelaiskäräjät edellyttää, että Pohjois- Suomen aluehallintovirasto selvittää yllä esitetyin tavoin hakemuksen hyväksymisen vaikutukset saamelaisten perusoikeuksien toteutumiseen. 6

7 Ympäristön pilaantuminen on määritelty ympäristönsuojelulain 3.1 :n 1 kohdassa. Sillä tarkoitetaan sellaista ihmisen toiminnasta johtuvaa aineen, energian, melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai hajun päästämistä tai jättämistä ympäristöön, josta aiheutuu vahingollisia seurauksia erikseen luetelluille kohteille kuten ihmisten terveydelle, luonnolle ja sen virkistyskäytölle, luonnonvarojen käyttämiselle, yleiselle tai yksityiselle edulle ja niin edelleen. Luonnon virkistyskäytöllä tarkoitetaan muun muassa marjojen ja sienten poimintaa tai riistaeläinten metsästystä. Luonnonvarojen käytön estyminen tai vaikeutuminen voi puolestaan tarkoittaa kalastuksen estymistä. Kalastus, metsästys ja keräily ovat saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, joten niihin kohdistuvat vahingolliset seuraukset merkitsevät samalla myös haittaa saamelaiskulttuurille. Toiminnasta johtuvista päästöistä aiheutuva erityisten kulttuuriarvojen vähentyminen on myös pilaantumista (YSL 3.1 :n 1 d-kohta). Ympäristönsuojelulain perusteluissa todetaan kuitenkin, ettei kulttuuriarvojen suojelu varsinaisesti kuulu ympäristönsuojeluun, mutta päästöistä aiheutuvan haitan tuleekin kohdistua kulttuuriarvoihin, joilla on erityistä arvoa. Saamelaiskäräjät on todennut, että saamelaiskulttuurin suoja ja erityinen asema perustuvat perustuslakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin. Kyseisten kulttuuriarvojen suojelemisessa on kyse saamelaisten ihmis- ja perusoikeudesta, joten niillä on kiistämättä katsottava olevan sellaista erityistä arvoa, jota säännöksessä tarkoitetaan. Saamelaiskulttuuri perustuu lisäksi keskeisiltä osiltaan luonnon ja luonnonvarojen ekologisesti kestävään hyödyntämiseen, minkä vuoksi ympäristön pilaantumisen ehkäisemisellä on saamelaiskulttuurin kannalta erityistä merkitystä. Koneellinen kullankaivu toisi kielteisiä vaikutuksia laajalle alueelle. Euroopan Neuvoston maisemayleissopimuksessa Suomi on sitoutunut suojelemaan arvokkaita maisemia. Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen mukaisesti ympäristöluvan myöntämisessä tulee arvioida myös maisemanäkökohtia. Artiklassa 6 sopimusosapuolet sitoutuvat arvioimaan maisemat ottaen huomioon asianosaisten ja väestön niille antaman erityisarvon. Sopimuksen mukaan maisemaa tulee arvioida tässä tapauksessa saamelaisten maisemalle antaman erityisarvon kautta. YSL 2.4 :n mukaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi on lisäksi noudatettava, mitä muussa laissa säädetään. Ympäristön pilaantumista on YSL 3.1 :n 2 kohdan nojalla myös sellainen lainkohdassa tarkoitettu toiminta, josta aiheutuvista päästöistä aiheutuu haittaa luonnolle ja sen toiminnoille. Lainkohdalla saamelaiskäräjät viittaavat saamelaisporonhoitoon. Luvan myöntämisessä on huomioitava, että saamelaisporonhoito on tarkoituksenmukaista ja ekologista. Porot ovat pääasiassa luonnonlaitumilla ja eri alueilla eri vuodenaikoihin, mikäli se on mahdollista. Vaikka paliskuntajärjestelmän kautta on pyritty yhdenmukaistamaan poronhoitoa, saamelainen poronhoito on säilynyt ainutlaatuisena ja erityisenä. Saamelainen poronhoito perustuu laidunkiertojärjestelmään, joka on riippumaton porojen biologisesta vaellusvietistä. Laidunkiertojärjestelmä perustuu talvi- ja kesälaidunalueisiin ja mahdollisuuksien mukaan myös syksyisiin rykimä- ja keväisiin vasotusalueisiin. Poronhoito perustuu poron ja ihmisen yhteiseen vuotuisaikakiertoon ja järjestelmä on hioutunut sellaiseksi, että se mahdollistaa poron mahdollisimman luonnonmukaisen käyttäytymisen. Saamelaisporonhoito on selkeästi kulttuurinen elinkeino, jossa erityisen tärkeää on kulttuurin ja elämäntavan siirtäminen sukupolvelta toiselle. 7

8 Kullanhuuhdontalupa-alue Kivitasku sijaitsee saamelaiskäräjälain 4 :ssä tarkoitetulla saamelaisten kotiseutualueella ja kuuluu poronhoitolain (848/1990) 2.2 :ssä erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettuun alueeseen. Tällä alueella ei ole ennestään harjoitettu koneellista kullankaivuuta. Näin ollen laidunmaita tullaan menettämään kaivantojen alle. Erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella olevaa maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Alue sijaitsee Ivalon paliskunnassa, joka sijaitsee erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella, jossa poroilla on vapaa laidunoikeus. Vapaa laidunnusoikeus on edellytys kannattavalle poronhoidolle. Se on tarkoitettu ja tunnustettu pysyväksi oikeudeksi. Se on turvattu lain tasoisella säädöksellä (PHL 3 ). Se tarkoittaa porolle oikeutta ottaa ravintonsa vapaasti luonnosta, poikkeukset on lueteltu laissa. Vapaa laidunnusoikeus on alueen käyttöoikeus. Valtausalue sijoittuu paliskunnan vasotusalueiden välittömään läheisyyteen. Lisäksi Hammastunturin erämaa-alue on Ivalon paliskunnan kesälaidunaluetta. Alueella liikkuu paliskunnan poroja. Kullankaivu voi tuoda kielteisiä vaikutuksia alueen poronhoidolle muuttaen laidunkiertojärjestelmää. Lisääntynyt kullankaivu alueella lisää porokuolemia. Jyrkkäreunaiset kaivukuopat vesistössä ja sen läheisyydessä lisäävät porojen, erityisesti vasojen, hukkumisia ja putoamisia kuoppiin. Kaivukuoppien liputtaminen on johtanut kullankaivualueilla useiden porojen hirttäytymiseen. Poronhoitajille kuopat ovat myös turvallisuusriski. Peittämättömät ja avoimet kuopat ovat vaarallisia liikuttaessa mönkijöillä, moottorikelkoilla ja jalkaisin. Merkitsemättömät kuopat voivat olla vaarallisia myös talvisin ja erityisesti keväisin, mikäli kuoppia ei ole merkitty huolellisesti maastoon. Lisäksi kaivostoimintaan liittyvä liikenne alueella ja koneiden käyttäminen ovat omiaan pelästyttämään poroja. Koneellinen kullankaivu aiheuttaa haitallisia muutoksia maastossa ja luontoympäristössä. Kaivostoimintaan liittyy lisäksi muun muassa lisääntynyttä liikkumista myös raskailla ajoneuvoilla, joka on omiaan aiheuttamaan haittaa saamelaiskulttuurille ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamisedellytyksille. Laidunten kestävyys ja laajuus ovat jo ennestään uhattuina muun muassa ilmaston muutoksen ja alueelle kohdistuneiden muiden hankkeiden seurauksena. Saamelaisten kotiseutualueen luonto on erittäin haavoittuvaista ja äärimmäisen hitaasti uudistuvaa ja koneellinen maaston muokkaaminen kaventaa laidunaluetta pysyvästi. 8 MERKINTÄ Aluehallintovirastolla on tätä asiaa ratkaistaessa ollut esillä päätöksensä nro 13/2013/1, jonka täytäntöönpanoa tässä asiassa on haettu, sekä päätöksestä tehty valitus. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U PÄÄASIALUPARATKAISU Aluehallintovirasto hyväksyy päätöksen täytäntöönpanoa koskevan hakemuksen ja myöntää Timo Soinille ja Hannele Loukialle oikeuden aloittaa

9 koneellinen kullankaivu ja imurointi sekä johtaa tarvittaessa vettä Palsinojan sivuhaarasta ja siirtää uomaa Kivitasku -nimisellä kullanhuuhdontalupa-alueella (kullanhuuhdontalupatunnus HL2011:0005) Inarin kunnassa. Luvan saajan on ennen lupapäätöksen nro 13/2013/1 mukaisen toiminnan aloittamista asetettava Lapin aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueelle euron suuruinen vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. 9 Toiminnanaloittamislupa Ympäristönsuojelulain 101 :ssä säädetään, että lupaviranomainen voi luvan hakijan 14 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä erikseen tekemästä hakemuksesta perustellusta syystä myöntää oikeuden toiminnan aloittamiseen lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Lisäksi edellytyksenä on, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Aluehallintovirasto pitää hakemuksessa esitettyä ympäristöluvan ja siihen liittyvän valitusprosessin pitkää käsittelyaikaa ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitettuna perusteltuna syynä ottaen huomioon, että kullanhuuhdontalupa on voimassa vain neljä vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulosta ja ympäristölupapäätöksen valitusmenettely voi kestää vähintään kaksi vuotta. Lisäksi kullanhuuhdontaluvan valitusta käsittelevä hallinto-oikeus voi hakijoilta saadun tiedon mukaan saada valitusasian ratkaistua viimeistään kesäkuussa Tässä päätöksen täytäntöönpanon harkinnassa otetaan huomioon ympäristönsuojelulaissa tarkoitetusta päästöstä aiheutuva ympäristön pilaantuminen, mutta ei toiminta-alueen fyysistä muuttamista. Päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, kun otetaan huomioon koneellista kullankaivusta annetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi. Näihin kuuluu muun muassa vaadittu kiertovesijärjestelmä, kierrosta poistetun veden imeyttäminen riittävän kaukana Palsinojasta sekä vesistötarkkailusta annetut määräykset. Valmistelulupa Vesilain 3 luvun 16 :ssä säädetään, että lupaviranomainen voi luvan hakijan 14 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä erikseen tekemästä hakemuksesta perustellusta syystä oikeuttaa hakijan ryhtymään jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin (valmistelulupa). Toisen aluetta saadaan käyttää edellä tarkoitettuihin toimenpiteisiin vain, jos sellainen oikeus luvassa perustetaan tai oikeudenhaltijat siihen muuten suostuvat. Valmistelulupa voidaan myöntää, jos valmistelevat toimenpiteet voidaan suorittaa tuottamatta muulle vesien käytölle tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa haittaa ja kyseisten toimenpiteiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa ennalleen siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai luvan ehtoja muutetaan. Valmistelulupa on tarpeen mahdollisesti tarvittavan lisäveden saamiseksi koneellista kullankaivua varten. Hakijat ovat ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksessa ilmoittaneet käyttävänsä pääasiassa kuoppiin kertyvää

10 pohjavettä ja vain tarvittaessa johtavansa vettä norosta. Lisäksi huuhdonnassa käytetään kiertovesijärjestelmää, mikä entisestään vähentää uuden veden tarvetta ja johtamista. Näin veden johtamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu edunmenetyksiä ulkopuolisille. Hakijat ovat ilmoittaneet toiminnanaloittamis- ja valmistelulupaa hakiessa, että työn jäljet maisemoidaan suurelta osin jo kaivutöiden yhteydessä. Vesitalousluvassa mahdollinen noron väliaikainen siirto on määrätty tehtäväksi vähän veden aikaan ja uoma on määrätty ennallistettavaksi viimeistään kunkin kaivukauden päätteeksi tehtävän maisemoinnin yhteydessä. Lisäksi uoman kaivutöitä ei saa tehdä syyskuussa, ettei toiminta häiritse Palsinojan mahdollisia syyskutuisia kaloja. Hankealueella valtion alueita hallitseva Metsähallitus ei ole ympäristö- ja vesitalouslupamenettelyssä vastustanut vesitalousluvan myöntämistä. Valmisteluluvassa sallitut toimenpiteet voidaan suorittaa tuottamatta muulle vesien käytölle tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa haittaa. Lisäksi hakijat ovat ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksessa ilmoittaneet, että paikalla on ollut aiemmin samanniminen valtaus. Näin ei ole kysymys koskemattomasta alueesta. Vesitalousluvassa sallittu vähäinen veden mahdollinen johtaminen ei aiheuta pysyviä vaikutuksia. Lisäksi maisemointityöt on määrätty tehtäväksi viimeistään kaivukauden päätteeksi. Näin olosuhteet on palautettavissa suhteellisen helposti entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai sen määräyksiä muutetaan. 10 Vakuuden määrä Tarvittavat toimenpiteet liittyvät lähinnä kaivujälkien peittämiseen ja alueen maisemointiin, mikäli valitusviranomainen valituksen perusteella kumoaa aluehallintoviraston päätöksen nro 13/2013/1. Aluehallintovirasto arvioi, että asetettava euron vakuus on riittävä niiden vahinkojen, haittojen ja kustannusten korvaamiseksi, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan ehtojen muuttaminen voi aiheuttaa, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset, joita on noudatettava aloitettaessa toiminta tämän päätöksen mukaisesti. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 3. Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Hakijat ovat ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksessa ilmoittaneet, että paikalla on ollut aiemmin samanniminen valtaus. Näin ei ole kysymys koskemattomasta alueesta. Toiminnalle on määrätty vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. 4. Saamelaiskäräjät Jos toiminta aloitetaan toiminnanaloittamisluvan turvin, toiminnassa on noudatettava ympäristölupapäätöstä nro 13/2013/1. Toiminnan aloittaminen edellyttää myös, että kaivosviranomaisen myöntämä kullanhuuhdontalupa saa lainvoiman. Mikäli eri viranomaisten päätöksissä sallitut koneiden enimmäispäästörajat eroavat, täytyy noudattaa koneiden alinta kokoluokkamääritystä. Jos toiminta saa lainvoimaisen kullanhuuhdontaluvan, joka on voimassa neljä vuotta, toiminnan jatkaminen myöhemmin edellyttää, että turvallisuus- ja kemikaalivirasto myöntää kaivoslain 65 ja 180 :ssä

11 säädetyn oikeuden (kullanhuuhdontaluvan voimassaolon jatkaminen), jolloin oikeuden voimassaoloa voidaan jatkaa enintään kolme vuottaa kerrallaan. Tällöin koneen enimmäiskokoluokkaan voi tarvittaessa hakea muutosta. Aluehallintovirasto katsoo, että päätöksessä nro 13/2013/1 on otettu huomioon myös poronhoitoa koskevat asiat alueella, esimerkiksi kaivantojen luiskaaminen ja aitaaminen tai merkitseminen. Lausunnossa esitettyyn vakuusmaksua koskevaan kohtaan aluehallintovirasto toteaa seuraavasti. Hakijat ovat ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksessa ilmoittaneet, että paikalla on ollut aiemmin samanniminen valtaus. Näin ei ole kysymys koskemattomasta alueesta. Alehallintovirasto on korottanut hakijoiden esittämää vakuusmaksua kaksinkertaiseksi. Aluehallintovirasto viittaa toiminnanaloittamisluvan ja valmisteluluvan perusteluissa toiminnan kokoa ja laajuutta kuvaavaan kohtaan ja katsoo, että toiminnan pienimuotoisuudesta johtuen vakuus on näin korotettuna riittävä. 11 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös saadaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja 2 momentti Vesilaki (587/2011) 3 luku 16 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Asian käsittelymaksu on 500 euroa. Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Alla mainitun valtioneuvoston asetuksen maksutaulukossa ei ole määrätty maksuluokkaa päätöksen täytäntöönpanoa koskevalle asialle. Näin ollen maksu peritään käyttäen maksutaulukon mukaista tuntihintaa 50 euroa. Asian käsittelyyn on kulunut aikaa 10 tuntia, joten maksu on 500 euroa. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina (1572/2011)

12 12 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Juha Anttila Tarja Savela Seija Schroderus-Härkönen Päätöksen ovat tehneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Juha Anttila ja ympäristöylitarkastaja Tarja Savela. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Seija Schroderus-Härkönen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh tai SSH/am Liite Valitusosoitus Päätös Päätös tiedoksi Hakijat Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat Lapin ELY-keskus/Kalatalous Inarin kunta Inarin kunta/ympäristönsuojeluviranomainen Metsähallitus Lapin luontopalvelut Saamelaiskäräjät Vaasan hallinto-oikeus Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, kaivosasiat Suomen ympäristökeskus

13 13 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeuteen toimitettavalla valituskirjelmällä. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Vaasan hallinto-oikeudessa. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen hallinto-oikeuteen Vaasan hallinto-oikeuden yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43 postiosoite: PL 204, Vaasa puhelin: vaihde ; telekopio sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.