ASIA LUVAN HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 68/2013/1 Dnro PSAVI/42/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 PÄÄTÖS Nro 68/2013/1 Dnro PSAVI/42/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Koneellisen kullankaivun aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Ivalojokeen Sotajoen kautta laskevalla Vuijemilla, Rumpali II RN:o 9124, Inari Jukka Ojanpää Nummijärventie NUMMIJÄRVI

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 HAKEMUKSEN PERUSTE... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 3 Hakemuksesta kuuleminen... 3 Muistutukset ja vaatimukset... 3 MERKINTÄ... 8 A L U E H A L L I N T OV I R A S T O N R A T K A I S U... 8 PÄÄASIARATKAISU... 8 RATKAISUN PERUSTELUT... 8 Toiminnanaloittamislupa... 8 Valmistelulupa... 9 Vakuuden määrä VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 12

3 3 HAKEMUS Jukka Ojanpää on Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt oikeutta koneelliseen kullankaivuun muutoksenhausta huolimatta Ivalojokeen Sotajoen kautta laskevalla Vuijemilla valtauksella Rumpali II aluehallintoviraston antaman päätöksen nro 31/2013/1 mukaisesti. HAKEMUKSEN PERUSTE Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 31/2013/1 myöntänyt Jukka Ojanpäälle ympäristöluvan koneelliseen kullankaivuun Rumpali II -nimisellä valtauksella nro 9124 sekä vesitalousluvan veden johtamiseen valtauksen läpi virtaavasta purosta ja puron väliaikaiselle siirrolle Inarin kunnassa. Ympäristönsuojelulain 101 :n 2 momentin mukaan luvan saaja voi hakea päätöksen täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta 14 vuorokauden kuluessa valitusajan päättymisestä erikseen tehtävällä hakemuksella. Vesilain 3 luvun 16 :n 3 momentin mukaan valmistelulupa voidaan myöntää valitusajan kuluessa tai 14 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä erikseen tehdystä hakemuksesta. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Jukka Ojanpää hakee lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta, koska luvasta on valitettu ja valituskäsittely on kesken tällä hetkellä. Toimintaa on kyseisellä alueella harjoitettu samanlaisena jo kahdenkymmenen vuoden ajan ja hakijalla on tarkoitus jatkaa sitä kuten ennenkin. Hakija on esittänyt vakuuden määräksi euroa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta kuuleminen Muistutukset ja vaatimukset Lapin ELY-keskukselle (ympäristö- ja luonnonvarat sekä kalatalous), Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja aluehallintoviraston päätöksestä nro 31/2013/1 valituksen tehneelle saamelaiskäräjille on varattu tilaisuus antaa hakemuksen johdosta muistutus viimeistään Lapin ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat Lapin ELY-keskus ei näe estettä toiminnan aloittamisluvan myöntämiselle. Perusteluina ELY-keskus toteaa, että alueella on jo aiemmin harjoitettu vastaavaa pienimuotoista toimintaa eikä siinä ole ollut huomautettavaa. 2. Lapin ELY-keskus, kalatalousryhmä Kalatalousviranomaisena Lapin ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa toiminnanaloittamislupahakemuksesta.

4 Perusteluina ELY-keskus toteaa, että kullankaivun aloittaminen ja hankkeen valmistelu valtauksella ei ennalta arvioiden aiheuta valtauksen alapuolisessa vesistössä vähäistä suurempaa kalataloudellista haittaa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston antamassa luvassa nro 31/2013/1 määrättyjen lupaehtojen mukaisesti toimittaessa. 3. Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen 4. Saamelaiskäräjät Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on lausunut, että toiminta on mahdollista aloittaa lupapäätöstä noudattaen laskelmaan perustuvan riittävän vakuuden asettamisen jälkeen, jos paikalla on ollut aikaisempaa kaivutoimintaa ja ympäristö ei näin ole vaarassa muuttua. Saamelaiskäräjät vaatii että hakemus on hylättävä, koska hakemuksessa tarkoitettu toiminta tai sitä valmistelevat toimet aiheuttavat peruuttamattomia, merkityksellisiä muutoksia ympäristössä, mikä puolestaan vaarantaa lainvastaisella tavalla saamelaisten oikeutta alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaiset ovat Suomessa alkuperäiskansa, jolla on oma kulttuuri, kieli ja elämänmuoto. Perustuslain 17 :n 3 momentin mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Kysymys on saamelaisten perusoikeudesta omaan kieleensä ja kulttuuriinsa. Perustuslain 17 :n 3 momentin tarkoittamana saamelaiskulttuurina pidetään vakiintuneesti mm. poronhoitoa, kalastusta, metsästystä (HE 309/1993 vp ja PeVL 32/2010 vp). Kaivoslaissa huomioidaan myös saamelaisten oikeudet. Laissa tarkoitettu toiminta sovitetaan yhteen saamelaiskäräjistä annetussa laissa (974/1995) tarkoitetulla saamelaisten kotiseutualueella siten, että saamelaisten oikeudet alkuperäiskansana turvataan. Lupaharkintaa ja luvan myöntämisen edellytyksiä ja esteitä koskee kaivoslain 6 luku. 50 :ssä on määrätty erikseen luvan myöntämisen esteistä saamelaisten kotiseutualueella, koltta-alueella ja erityisellä poronhoitoalueella. Kullanhuuhdontalupaa ei jatkossa saa myöntää, jos luvan mukainen toiminta 1) yksin tai yhdessä muiden vastaavien lupien tai alueiden muiden käyttömuotojen kanssa heikentäisi saamelaisten kotiseutualueella olennaisia edellytyksiä harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja taikka muutoin ylläpitää ja kehittää saamelaiskulttuuria, 2) heikentäisi olennaisesti kolttien elinolosuhteita ja mahdollisuuksia harjoittaa elinkeinoja koltta-alueella tai 3) aiheuttaisi erityisellä poronhoitoalueella huomattavaa haittaa poronhoidolle. Lupa voidaan kuitenkin myöntää, jos este on mahdollista poistaa lupamääräyksin. Vesilaissa ei erikseen säädetä saamelaisille alkuperäiskansana kuuluvien oikeuksien huomioimisesta vesitaloushankkeiden yhteydessä. Saamelaisten oikeudet ovat kuitenkin voineet vaikuttaa vesitaloushankkeen toteuttamistapaan ja lupaharkintaan vesilain 2 luvun 3 :n ja 6 :n nojalla. Vesilain esitöiden (HE 277/2009 vp) mukaan lupaharkintaa ja hankkeen toteuttamistapaa koskevat säännökset muodostavat jatkossakin keskeisen osan saamelaisten oikeuksia turvaavasta sääntelystä. Saamelaisten oikeuksiin kohdistuvat vaikutukset tulee selvittää lupahakemusvaiheessa ja ottaa huomioon vesilain mukaisessa lupaharkinnassa. Lupaan tulee lisäksi tarvittaessa liittää tarpeelliset määräykset haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi. 4

5 Vesilain 2 luvun 8 :ssä on kuitenkin tarkoitus nimenomaisesti säätää saamelaisten oikeuksien huomioon ottamisesta. Lainkohdan mukaan saamelaisten kotiseutualueelle sijoittuva tai vaikutuksiltaan sinne ulottuva vesitaloushanke on toteutettava siten, että se ei vähäistä suuremmassa määrin heikennä saamelaisten mahdollisuuksia käyttää heille alkuperäiskansana kuuluvia oikeuksia ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan sekä harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan. Vesilain 2 luvun 8 :n muotoilussa on omaksuttu vähäistä suuremman haitan kriteeri. Vesilain esitöiden (HE 277/2009 vp) mukaan haitan aiheutumista arvioitaessa on otettava huomioon alueen olosuhteet sekä muut alueella toteutettavat hankkeet, mikä vastaa myös ihmisoikeuskomitean KP-sopimuksen 27 artiklaa koskevaa tulkintalinjaa. Sanotussa hallituksen esityksessä tuodaan esiin myös se tärkeä seikka, että vesitaloushankkeen haitalliset vaikutukset voivat kohdistua paitsi saamelaisille alkuperäiskansana kuuluviin, kollektiivisiksi luonnehdittaviin oikeuksiin, myös esimerkiksi vain yhden saamelaisperheen elinolosuhteisiin. Hanke voi silloinkin olla laissa tarkoitetun heikentämiskiellon vastainen. Jos vähäistä suuremman haitan kynnys ylittyy, esitöissä ilmaistun kannan mukaisesti, hanke ei ole mahdollinen edes sillä perusteella, että sen tuottama hyöty muutoin olisi merkittävä. Myös YK:n ihmisoikeuskomitea on korostanut, etteivät pääväestön taloudelliset intressit saa vaikeuttaa saamelaisten elämäntavan säilymistä ja kehittymistä. Kaivos- ja vesilakeihin sisällytetyt, saamelaisten oikeuksien turvaamista koskevat säännökset merkitsevät saamelaisten perustuslaissa ja KPsopimuksessa turvatun alkuperäiskansa-aseman ja oikeuksien nimenomaista huomioimista kaivostoiminnassa. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan uusien säännösten ilmaisemien periaatteiden noudattaminen kullanhuuhdontaa koskevassa ympäristölupaharkinnassa on tarpeen saamelaisten oikeuksien turvaamiseksi myös ennen uusien säädösten voimaantuloa. Hallituksen esityksessä kaivoslaiksi (HE 273/2009 vp) todetaan perusteluosassa saamelaisia koskevien pykälien osalta, että KHO:n ratkaisu- (KHO 1999:14) mukaan KP-sopimus, perustuslain 17 :n 3 momentti ja poronhoitolain 2 :n 2 momentti on otettava huomioon kaivos-. Perustuslakivaliokunta (PeVL 32/2010 vp) on edellyttänyt, että kaivoslain 50 :n 1 momentissa määrättyjä olennaisuuskriteereitä tulkitaan ja sovelletaan perusoikeusmyönteisellä tavalla ja ottaen huomioon YK:n ihmisoikeuskomitean KP-sopimuksen 27 artiklaa koskevan käytännön. Saamelaisten oikeus nauttia kulttuuristaan turvataan myös YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen (KPsopimus, SopS 7-8/1976) 27 artiklassa, joka on Suomessa voimassa laintasoisena ja siten välittömästi sovellettava oikeuslähde. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston on arvioitava lupahakemuksen vaikutukset suhteessa seuraaviin YK:n ihmisoikeuskomitean päätöksiin: Saamelaisten perinteinen elämänmuoto: saamelaiselle yhdessä ryhmänsä kanssa tulee turvata heidän perinteinen elämänmuotonsa elinkeinojen harjoittajana (Ilmari Länsman et al. vs. Suomen valtio, 1992). Saamelaisten perinteisten elinkeinojen modernit muodot: ihmisoikeuskomitea on vahvistanut sen, että KP-sopimuksen 27 artiklan tarkoittama kulttuurin harjoittamisen suoja koskee saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, mutta myös näiden ammattien moderneja muotoja (Ilmari Länsman et al. vs. Suomen valtio, 1992). 5

6 Saamelaisten perinteisten elinkeinojen kannattavuus: ihmisoikeuskomitea on kiinnittänyt Suomen valtion huomiota tapauksessa Ilmari Länsman et al. vastaan Suomen valtio, 1992, muun ohella siihen, että saamelaisyhteisön tulee pysyä elinvoimaisena myös tulevaisuuteen nähden. Vain saamelaisten kannattava perinteisten elinkeinojen harjoittaminen pitää saamelaisyhteisön elinvoimaisena. Pääväestön taloudelliset edut eivät saa uhata saamelaiskulttuurin harjoittamista. Aikaisempien toimenpiteiden vaikutus: myös alueella aikaisempien toimenpiteiden vaikutukset tulee ottaa kumulatiivisesti huomioon arvioitaessa vireillä olevan hankkeen vaikutuksia saamelaisten kulttuurinsa harjoittamisen mahdollisuuksiin (Äärelä ym. vs. Suomi, 1997). Tässä yhteydessä tulee huomioida mm. alueella aikaisemmin harjoitetun metsätaloustoiminnan ja muun kullankaivutoiminnan vaikutukset saamelaiskulttuuriin. Hakemuksen käsittelyn yhteydessä tulee selvittää kullankaivutoiminnan vaikutukset koko Ivalon paliskunnan poronhoitoon. 6 Saamelaiskäräjät pitää välttämättömänä sitä, että luvan myöntämisen yhteydessä tulee selvittää ja arvioida kumulatiivisia vaikutuksia saamelaiskulttuurille huomioiden kilpailevat maankäyttömuodot KP-sopimuksen ratkaisukäytännön mukaisesti. Kilpailevina maankäyttömuotoina voidaan mainita mm. alueen metsänhakkuu, matkailu, mitkä kaikki kohdistuvat Ivalon paliskunnan toimintaan haittaavasti ja toimintaa heikentävästi. Luonnollisesti kaikki poronhoidon kanssa kilpailevat maankäyttömuodot vaikuttavat saamelaistenperinteisten elinkeinojen taloudelliseen ja kulttuuriseen kannattavuuteen, mikä estää kyseessä olevan ympäristöluvan myöntämisen. Saamelaiskäräjät edellyttää, että Pohjois-Suomen aluehallintovirasto selvittää yllä esitetyin tavoin hakemuksen hyväksymisen vaikutukset saamelaisten perusoikeuksien toteutumiseen. Hakemuksen mukaisen toiminnan vaikutuksista saamelaiskulttuuriin saamelaiskäräjät toteaa, että ympäristön pilaantuminen on määritelty ympäristönsuojelulain 3.1 :n 1 kohdassa. Sillä tarkoitetaan sellaista ihmisen toiminnasta johtuvaa aineen, energian, melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai hajun päästämistä tai jättämistä ympäristöön, josta aiheutuu vahingollisia seurauksia erikseen luetelluille kohteille kuten ihmisten terveydelle, luonnolle ja sen virkistyskäytölle, luonnonvarojen käyttämiselle, yleiselle tai yksityiselle edulle ja niin edelleen. Luonnon virkistyskäytöllä tarkoitetaan muun muassa marjojen ja sienten poimintaa tai riistaeläinten metsästystä. Luonnonvarojen käytön estyminen tai vaikeutuminen voi puolestaan tarkoittaa kalastuksen estymistä. Kalastus, metsästys ja keräily ovat saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, joten niihin kohdistuvat vahingolliset seuraukset merkitsevät samalla myös haittaa saamelaiskulttuurille. Toiminnasta johtuvista päästöistä aiheutuva erityisten kulttuuriarvojen vähentyminen on myös pilaantumista (YSL 3.1 :n 1 d-kohta). Ympäristönsuojelulain esitöissä (HE 84/1999 vp yksityiskohtaiset perustelut) todetaan kuitenkin, ettei kulttuuriarvojen suojelu varsinaisesti kuulu ympäristönsuojeluun. Päästöistä aiheutuvan haitan tuleekin kohdistua kulttuuriarvoihin, joilla on erityistä arvoa. Saamelaiskulttuurin suoja ja erityinen asema perustuvat perustuslakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin. Kyseisten kulttuuriarvojen suojelemisessa on kyse saamelaisten ihmis- ja perusoikeudesta, joten niillä on kiistämättä katsottava olevan sellaista erityistä arvoa, jota säännöksessä tarkoitetaan.

7 Saamelaiskulttuuri perustuu lisäksi keskeisiltä osiltaan luonnon ja luonnonvarojen ekologisesti kestävään hyödyntämiseen, minkä vuoksi ympäristön pilaantumisen ehkäisemisellä on saamelaiskulttuurin kannalta erityistä merkitystä. Koneellinen kullankaivu tuo kielteisiä maisemavaikutuksia laajalle alueelle. Euroopan Neuvoston maisemayleissopimuksessa (SopS 14/2006) Suomi on sitoutunut suojelemaan arvokkaita maisemia. Sopimuksen artiklassa 5 kukin sopimusosapuoli sitoutuu tunnustamaan lainsäädännössään maisemat olennaiseksi osaksi ihmisten ympäristöä, yhteisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuuden ilmentymäksi ja identiteettinsä perustaksi sekä sisällyttämään maisemanäkökohdat alue- ja kaupunkisuunnittelupolitiikkaansa sekä kulttuuri-, ympäristö-, maatalous-, sosiaali- ja talouspolitiikkaansa ja muihin toimintaohjelmiin, joilla saattaa olla suoraa tai välillistä vaikutusta maisemaan. Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen mukaisesti ympäristöluvan myöntämisessä tulee arvioida myös maisemanäkökohtia. Artiklassa 6 sopimusosapuolet sitoutuvat arvioimaan maisemat ottaen huomioon asianosaisten ja väestön niille antaman erityisarvon. Sopimuksen mukaan maisemaa tulee arvioida tässä tapauksessa saamelaisten maisemalle antaman erityisarvon kautta. Luvan myöntämisessä on huomioitava, että saamelaisporonhoito on tarkoituksenmukaista ja ekologista. Porot ovat pääasiassa luonnonlaitumilla ja eri alueilla eri vuodenaikoihin, mikäli se on mahdollista. Vaikka paliskuntajärjestelmän kautta on pyritty yhdenmukaistamaan poronhoitoa, saamelainen poronhoito on säilynyt ainutlaatuisena ja erityisenä. Saamelainen poronhoito perustuu laidunkiertojärjestelmään, joka on riippumaton porojen biologisesta vaellusvietistä. Laidunkiertojärjestelmä perustuu talvi- ja kesälaidunalueisiin ja mahdollisuuksien mukaan myös syksyisiin rykimä- ja keväisiin vasotusalueisiin. Poronhoito perustuu poron ja ihmisen yhteiseen vuotuisaikakiertoon ja järjestelmä on hioutunut sellaiseksi, että se mahdollistaa poron mahdollisimman luonnonmukaisen käyttäytymisen. Saamelaisporonhoito on selkeästi kulttuurinen elinkeino, jossa erityisen tärkeää on kulttuurin ja elämäntavan siirtäminen sukupolvelta toiselle. Koneellista kullankaivua on tarkoitus harjoittaa Rumpali II -nimisellä 5 hehtaarin kokoisella valtausalueella, joka sijaitsee Metsähallituksen hallinnoimalla valtion maalla Vuijeminalueelta Sotajokeen laskevan puron varrella Inarin kunnassa. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt Jukka Ojanpäälle valtauskirjan nro 9124 koskien Rumpali II -nimistä valtausta. Valtauskirja on voimassa saakka. Valtausalue sijaitsee saamelaiskäräjälain 4 :ssä tarkoitetulla saamelaisten kotiseutualueella ja kuuluu poronhoitolain (848/1990) 2.2 :ssä erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettuun alueeseen. Erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella olevaa maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Alue sijaitsee Hammastunturin paliskunnassa, joka sijaitsee erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella, jossa poroilla on vapaa laidunoikeus. Vapaa laidunnusoikeus on edellytys kannattavalle poronhoidolle ja se on tarkoitettu ja tunnustettu pysyväksi oikeudeksi. Se on turvattu lain tasoisella säädöksellä (PHL 3 ). Se tarkoittaa porolle oikeutta ottaa ravintonsa vapaasti luonnosta, poikkeukset on lueteltu laissa. Vapaa laidunnusoikeus on alueen käyttöoikeus. Alueella liikkuu poroja. Kullankaivu voi tuoda kielteisiä vaikutuksia alueen poronhoidolle muuttaen laidunkiertojärjestelmää. Lisääntynyt kullankaivu 7

8 alueella lisää porokuolemia. Jyrkkäreunaiset kaivukuopat vesistössä ja sen läheisyydessä lisäävät porojen, erityisesti vasojen, hukkumisia ja putoamisia kuoppiin. K j kullankaivualueilla useiden porojen hirttäytymiseen. Poronhoitajille kuopat ovat myös turvallisuusriski. Peittämättömät ja avoimet kuopat ovat vaarallisia liikuttaessa mönkijöillä, moottorikelkoilla ja jalkaisin. Merkitsemättömät kuopat voivat olla vaarallisia myös talvisin ja erityisesti keväisin, mikäli kuoppia ei ole merkitty huolellisesti maastoon. Saamelaiskäräjät huomauttaa, että kaivostoimintaan liittyvä liikenne alueella ja koneiden käyttäminen ovat omiaan pelästyttämään poroja. Koneellinen kullankaivu aiheuttaa haitallisia muutoksia maastossa ja luontoympäristössä. Kaivostoimintaan liittyy lisäksi muun muassa lisääntynyttä liikkumista myös raskailla ajoneuvoilla, joka on omiaan aiheuttamaan haittaa saamelaiskulttuurille ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamisedellytyksille. Laidunten kestävyys ja laajuus ovat jo ennestään uhattuina muun muassa ilmaston muutoksen ja alueelle kohdistuneiden muiden hankkeiden seurauksena. Saamelaisten kotiseutualueen luonto on erittäin haavoittuvaista ja äärimmäisen hitaasti uudistuvaa, joten koneellinen maaston muokkaaminen kaventaa laidunaluetta pysyvästi. 8 MERKINTÄ Aluehallintovirastolla on tätä asiaa ratkaistaessa ollut esillä päätöksensä nro 31/2013/1, jonka täytäntöönpanoa tässä asiassa on haettu, sekä päätöksestä tehty valitus. A L U E H A L L I N T OV I R A S T O N R A T K A I S U PÄÄASIARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Jukka Ojanpäälle oikeuden aloittaa koneellinen kullankaivu ja tarvittaessa veden johtaminen valtausalueen halki virtaavasta purosta kiertovesialtaisiin ja puron uoman väliaikainen siirtäminen Rumpali II -nimisellä valtauksella noudattaen aluehallintoviraston päätöstä nro 31/2013/1. Luvan saajan on ennen lupapäätöksen nro 31/2013/1 mukaisen toiminnan aloittamista asetettava Lapin aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueelle euron suuruinen vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Vakuutta voi hakea palautettavaksi Lapin aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueelta lupapäätöksen saatua sellaisenaan lainvoiman tai lupapäätöksen kumoamisen tai muuttamisen edellyttämien ympäristön ennallistamistöiden valmistuttua. RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanaloittamislupa Ympäristönsuojelulain 101 :ssä säädetään, että lupaviranomainen voi luvan hakijan 14 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä erikseen tekemästä hakemuksesta perustellusta syystä myöntää oikeuden toiminnan

9 aloittamiseen lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Lisäksi edellytyksenä on, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Tässä päätöksen täytäntöönpanon harkinnassa otetaan huomioon ympäristönsuojelulaissa tarkoitetusta päästöstä aiheutuva ympäristön pilaantuminen, mutta ei toiminta-alueen fyysistä muuttamista. Lupapäätöksen 31/2013/1 mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu palautumattomia muutoksia vesien tilaan tai kalastolle tai muuta merkittävää pilaantumista. Olot voidaan olennaisilta osin palauttaa nykytilan veroisiksi, mikäli lupapäätös kumotaan tai sen määräyksiä muutetaan. Porotaloudelle mahdollisesti haitalliset melupäästöjen vaikutukset ovat ohimeneviä. Aluehallintovirasto arvioi, ettei ympäristöluvassa sallituista päästöistä aiheudu saamelaisten oikeuksiin kohdistuvia kiellettyjä seurauksia. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt Jukka Ojanpäälle valtauskirjan nro 9124 koskien Rumpali II -nimistä valtausta. Valtauskirja on voimassa saakka. Valtauksen perusteella Jukka Ojanpäällä on vanhassa kaivoslaissa säädetyllä tavalla oikeus alueeseen ja harjoittaa siellä kullanhuuhdontaa alueen poronhoidollisesta erityisyydestä huolimatta. Hakemusta on perusteltu sillä, että samanlaista toimintaa on harjoitettu alueella jo 20 vuoden ajan. Lisäksi on todettu, että valituksen käsittely on kesken. Aluehallintovirasto katsoo Ojanpään täten vedonneen toiminnan vakiintumiseen ja haitattomuuteen sekä hakemuksen pitkään käsittelyaikaan, joita voidaan kokonaisuutena pitää ympäristönsuojelulain 101 :n tarkoittamana perusteltuna syynä. Aluehallintovirasto katsoo edellä todetun mukaisesti, että toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta on olemassa ympäristönsuojelulain tarkoittama perusteltu syy ja ettei toiminnan aloittaminen tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Oikeus toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta voidaan näin ollen myöntää. 9 Valmistelulupa Vesilain 3 luvun 16 :ssä säädetään, että lupaviranomainen voi luvan hakijan 14 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä erikseen tekemästä hakemuksesta perustellusta syystä oikeuttaa hakijan ryhtymään jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin (valmistelulupa). Toisen aluetta saadaan käyttää edellä tarkoitettuihin toimenpiteisiin vain, jos sellainen oikeus luvassa perustetaan tai oikeudenhaltijat siihen muuten suostuvat. Valmistelulupa voidaan myöntää, jos valmistelevat toimenpiteet voidaan suorittaa tuottamatta muulle vesien käytölle tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa haittaa ja kyseisten toimenpiteiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa ennalleen siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai luvan ehtoja muutetaan. Valmisteluluvan myöntämiselle on olemassa perusteltu syy, kuten edellä toiminnanaloittamisluvan perusteluista käy ilmi. Vesitaloushankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu edunmenetyksiä ulkopuolisille. Jukka Ojanpäällä on valtauksen perusteella oikeus alueeseen ja hankealueella valtion alueita hallitseva Metsähallitus ei ole vastustanut vesitalousluvan myöntämistä. Aluehallintovirasto arvioi, ettei vesitalousluvassa sallitusta veden johtami-

10 sesta tai uoman siirtämisestä aiheudu saamelaisten oikeuksiin kohdistuvia kiellettyjä seurauksia. Valmisteluluvassa sallitut toimenpiteet voidaan suorittaa tuottamatta muulle vesien käytölle tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa haittaa. Päätöksessä tarkoitettujen töiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa ennalleen siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai sen määräyksiä muutetaan. Aluehallintovirasto katsoo edellä todetun perusteella, että edellytykset valmisteluluvan myöntämiselle ovat olemassa. 10 Vakuuden määrä Tarvittavat toimenpiteet liittyvät lähinnä kaivujälkien peittämiseen ja alueen maisemointiin, mikäli valitusviranomainen valituksen perusteella kumoaa aluehallintoviraston päätöksen nro 31/2013/1. Aluehallintovirasto arvioi, että asetettava euron vakuus on riittävä niiden vahinkojen, haittojen ja kustannusten korvaamiseksi, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan ehtojen muuttaminen voi aiheuttaa. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 3. Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen 4. Saamelaiskäräjät Vakuuden määrä perustuu kustannuksiin, jotka aiheutuvat 1 2 kaivukauden jälkien ennallistamisesta valituksen alaisen päätöksen lupamääräysten mukaisesti. Aluehallintovirasto pitää saamelaiskäräjiltä saatua selvitystä riittävänä vaikutusten arvioimiseksi ja hylkää lisäselvitysten hankkimista koskevat vaatimukset. Päätöksen täytäntöönpanon edellytykset ovat olemassa pääasiaratkaisusta ja sen perusteluista ilmenevästi. Hakemuksen hylkäämistä tarkoittava vaatimus hylätään pääasiaratkaisun perusteluihin viitaten. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös saadaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki ja 2 momentti Vesilaki 3 luku 16 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Asian käsittelymaksu on 400 euroa.

11 Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. 11 Perustelut Alla mainitun valtioneuvoston asetuksen maksutaulukossa ei ole määrätty maksuluokkaa päätöksen täytäntöönpanoa koskevalle asialle. Näin ollen maksu peritään käyttäen maksutaulukon mukaista tuntihintaa 50 euroa. Asian käsittelyyn on kulunut aikaa 8 tuntia, joten maksu on 400 euroa. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011)

12 12 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Riitta Riihimäki Jaakko Pirttijoki Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Riitta Riihimäki ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Jaakko Pirttijoki. Tiedustelut: asian esittelijä, puh tai JP/es Liite Päätös Tiedoksi Valitusosoitus Hakija Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Lapin ELY-keskus / Kalatalous Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen / Inarin kunta, Ympäristöyksikkö Saamelaiskäräjät Metsähallitus Vaasan hallinto-oikeus Suomen ympäristökeskus

13 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeuteen toimitettavalla valituskirjelmällä. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Vaasan hallinto-oikeudessa. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen hallinto-oikeuteen Vaasan hallinto-oikeuden yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43 postiosoite: PL 204, Vaasa puhelin: vaihde ; telekopio sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.