Vakka. Siunattua kesää! Kulttuuria kaikille Wuosisatamarkkinoiden. Hullu lomalla töitä tekee s. 6. Kirkollisia kesäjuhlia lähellä ja kauempana s.

Transkriptio

1 Vakka n Seurakunnan tervehdys vihtiläisiin koteihin Siunattua kesää! Kulttuuria kaikille Wuosisatamarkkinoiden illassa s. 3 ja 8 Hullu lomalla töitä tekee s. 6 Kirkollisia kesäjuhlia lähellä ja kauempana s. 7 Seurakuntavaalit tulevat asetu ehdolle! s. 12

2 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Vanhan kansan rukouksia Hädässäsi huuda avuksesi Herraa Suomessa oli valtava nälänhätä 1600-luvun lopulla. Arviolta lähes kolmannes kansasta kuoli. Vielä 1860-luvulla maatamme kohtasi suuri nälänhätä, ja lähes joka kymmenes kuoli lyhyessä ajassa. Valitettavasti ruuan kalleus aiheuttaa myös nyky-suomessa edelleen leipäjonoja. Kallis hintataso voi estää vähävaraisia hankkimasta tarpeeksi monipuolista ravintoa. Ruokaa kuitenkin on ainakin periaatteessa tarpeeksi meille kaikille, mutta jakautuvatko resurssit sittenkään riittävän tasaisesti? Moni on ollut näkevinään turvaverkon repeilyä ja hyvinvointivaltion jäämistä 1990-luvun laman myötä historiaan. Köyhyys ja leipäjonot ovat tulleet jäädäkseen. Nälän takia me näännymme Todella nälkäisellä ihmisellä edessä on vain katkeria päiviä. Ruumis riutuu nopeasti ja aivotoiminta heikkenee. Apatia ja heikkous estävät aloitteellisuutta ja sairaudet leviävät. Alla oleva rukous kuvaa sitä, että hirveistä nälkävuosista oli kulunut vain muutamia vuosia. Me näännymme nälkään. Rukous on niitä varten, jotka vielä jaksavat rukoilla. Eräs lause paljastaa rukouksen tekijän varakkuusasteen: Me olemme toimineet köyhiä vastaan kiittämättömyydellämme Rukouksen laatijan rikkaan pappismiehen lompakossa lama ei näkynyt yhtä tuntuvasti kuin maantiellä vaeltavilla köyhillä! Ehkäpä sosiaalinen kuilu papin ja oikeasti köyhän välillä oli liian suuri. Rukous kuitenkin yhdisti heitä. Rukous kalliin hintatason ja nälänhädän aikana Oi Sinä kaikkivaltias ja armollinen Jumala, joka kaikki kasvit olet luonut ihmisten ja eläinten ravinnoksi! Me olemme toimineet köyhiä vastaan kiittämättömyydellämme, pröystäilyllämme ja armottomuudellamme olemme sytyttäneet näin vihasi ja olet ottanut meiltä siunauksesi pois niin, että me nälän takia näännymme. Ah Herra, Jumalamme! Katso tuskaamme ja hätäämme, kuule heikkojen lastesi vaivainen valitus, koko luomakunta kärsii kanssamme. Helpota, oi Herra armossasi tätä kovaa rangaistusta, ettemme aivan näänny ja ala epäillä uskoamme. Anna kärsivällisyyttä vielä niin kauan kuin vihasi pysyy, anna riittävyyttä ja siunausta sille vähälle omaisuudelle ja niukalle ruoalle mitä meillä on. Siunaa jälleen maatamme, anna suotuisat ilmat. Suo meille armossasi se ruoka ja ravinto, jonka olet luonut ihmisiä varten. Ja kun me jälleen sitä saamme, niin suo armosi, että me kiitoksella ja kohtuudella, Sinun mieltäsi loukkaamatta sitä nauttisimme, emmekä suhtautuisi kopeasti köyhiin. Lahjoita meille myös sielun ruokaa yhdessä jokapäiväisen leipämme kanssa, niin me Sinua kiitämme sekä täällä että kerran ikuisesti. Kuule meitä armollisesti Jeesuksen Kristuksen tähden. Aamen. Nykysuomeksi toimittanut ja johdannolla varustanut: Pekka Tuomikoski/Kotimaadeski Lähde: Vanhan virsikirjan Rukouskirja vuodelta 1701 Helluntain hengessä Vihtiläisten kylvöt siunattiin Paimenen palsta Kesän ensimmäinen puheenaihe on sää. On joko liian kuuma tai liian kylmä. Sataa liikaa tai paistaa liikaa. Tuntuu siltä, että vain harvoin säätila on kohdallaan, juuri sellainen kuin sen pitäisikin olla. Kesään latautuu paljon toiveita, unelmia ja haaveita. Toiveissa on akkujen latautuminen, jotta jaksaisi syksyn pimeissä ja talven kylmissä hetkissä. Toiveissa on ystävien kohtaaminen ja yhteyksien lujittuminen. Kenenkään ei ole hyvä olla yksin. Parempi on jakaa elämänsä ja tuntonsa toisten kanssa, silloin elämä maistuu. Toiveissa on olla sinut luonnon kanssa. Kesän ohikiitävinä hetkinä Luoja sulkee meidät luonnon syleilyyn ja tarjoaa luonnon kautta runsaat herkkunsa pellolta, metsästä ja vesiltä. Kesän alussa on helluntain hetki. Jolla ei heilaa helluntaina ei koko vuonna. Jos kesän hehkeimpänä hetkenä ei löydä rinnalleen ihmistä ei löydä koko vuoden juoksussa. Näissä tunnelmissa nuori toivoi kesän aikana löytävänsä kumppanin, jonka kanssa jakaa koko elämänsä. Helluntai on syvällä tavalla kirkon vuoteen liittyvä pelastushistorian kohokohta. Jumala, joka on Henki, laskeutuu alas taivaasta ihmisten luokse ja muuttaa heidän elämänsä syvälti ja kokonaan. Helluntai kertoo rakkauden voimasta, joka murtaa kovuuden ja välinpitämättömyyden. Jäässä ja roudassa oleva sulaa Jumalan Hengen vaikutuksesta. Se, joka ei ole pystynyt rakastamaan rakastaa palavasti. Aivan kuin tulen lailla Jumalan Hengestä syntynyt lämmittää ympärillään olevat ja saa heidätkin hehkumaan. Helluntai kertoo meille yhteisöstä, joka vaikuttaa Vihdissä ja kaikkialla maailmassa. Tämä yhteisö on seurakunnaksi kutsuttu kastettujen koti, jossa on lupa olla, levätä ja tehdä hyvää kaikille ihmisille. Helluntai kertoo meille lohdutuksen Hengestä. Helluntain Herra on kaikkien murheellisten lohduttaja. Kaikki alas painetut ja häpeään saatetut murheellisten lohduttaja nostaa jaloilleen ja pistää toivossa jatkamaan elämänsä matkaa. Helluntai kertoo meille uskon syntymisestä. Ihmiselle on mahdotonta uskoa ja luottaa Jumalaan. Se, että uskoo, on Jumalan tekoa meissä. Vain vaivoin Jumalaa totena pitävä huomaakin yllättäen luottavansa Jumalan mahdollisuuksiin, rukoilevansa hapuillen. Vain Jumala voi saada tällaista aikaan. Helluntai kertoo meille liikkeellä olevasta kirkosta. Uskon isät ja äidit eivät jääneet Jerusalemiin. He lähtivät ja lähtevät kaikkeen maailmaan hyvän sanomansa kanssa. He eivät mene yksin, vaan Jumalansa voimassa. Ja moni on löytänyt tien kotiin, jossa on hyvä olla, Jumalan täydessä turvassa. Siunatun kesän toivotuksin! Kirkkoherra Pekka Valkeapää Vihdissä on herätetty henkiin ikivanha, jo keskiajalta peräisin oleva tapa siunata kylvöt. Vihdin seurakunta ja vihtiläiset maataloustuottajat ovat yhteistyössä järjestäneet kylvön siunauksia keväästä 2009 lähtien. Tämän vuotinen vihtiläisten kylvöjen siunaus tapahtui sunnuntaina 4.5. Riitta ja Matti Leinon tilalla Haimoossa. Kylvön siunaus on vuosi vuodelta koonnut yhteen yhä enemmän vihtiläistä maatalousväkeä, tällä kertaa osanottajia oli peräti 75. Kylvön siunaukseen kokoonnuttiin Leinon tilan kasvihuoneeseen jossa siunauksen toimitti kirkkoherra Pekka Valkeapää, joka puheessaan painotti kylvön merkitystä yhtenä jokavuotisen kasvun ihmeen alkuunpanijana, ja kehotti muistamaan heitä, joille jokapäiväinen leipä tai syksyn sato ei ole itsestäänselvyys. Kylvöjen siunaus on meille myös kehoitus jakaa omasta runsaudestamme niille, jotka joutuvat elämään suuressa puutteessa, Valkeapää muistutti. Siunauksen jälkeen siirryttiin ulos ja mentiin perunamaalle istuttamaan perunoita. Kun perunat oli istutettu, niin oli kahvitarjoilun vuoro. Haimoon martat huolehtivat kahvitarjoilusta. Mikko Yli-Rosti Mikko Yli-Rosti Päätoimittaja Pekka Valkeapää pekka.valkeapaa@evl.fi Toimitus: Heikki Nieminen heikki.nieminen@evl.fi Seuraava Vakka ilmestyy Kustantaja Kuvankäsittely ja taitto 2 Vakan toimitus Niuhalanraitti 6b, Vihti Ilmoitusmyynti Minna Zilliacus minna.zilliacus@kotimaa.fi p , Kannen kuva: Outi Lähteenoja Siunauksen jälkeen istutettiin perunoita. Istutuspuuhissa vihtijärveläiset Matilda Hegazi ja Päivi Putkonen-Hegazi.

3 n Vakka Kaikki ovet auki Kulttuurikimarassa Elokuu tuo jälleen mukanaan Wuosisatamarkkinat. Tällä kertaa markkinat jatkuvat aina myöhäiseen iltaan toinen toisensa jälkeen toteutettavien kulttuurielämysten muodostaman Kulttuurikimaran muodossa. Ohjelmassa tulee olemaan lyhytelokuvaa Vihdin Kinossa, Käpykylässä vaikuttavaa Filmin ja musiikin vuoropuhelua sekä taidenäyttely. Siirilässä on jo ilahduttavaksi perinteeksi muodostunut a cappella -yhtye Thromoksen keikka. Mutta siinä ei suinkaan ole vielä kaikki! Myös Pappilanmäellä tapahtuu pimenevässä illassa. Kello välisenä aikana pappilan piha muuttuu tunnelmalliseksi puutarhaksi, jossa oksilla riippuvat lyhdyt luovat hämyisää loistetta, herkulliset tarjoilut pihakahvilasta saavat veden kielelle ja viltit levittyvät ympäri pihamaata. Iltaa varten suunniteltu kaiken kansan lyhtyjen illan kulttuuriohjelma varmasti tarjoaa myös mielelle virkistystä. Illassa on esiintymässä kansanmusiikkihenkinen Mustarastas-gospel-folk-yhtye. He vievät meidät tunnelmasta toiseen aina Irlannin nummilta koti-suomeen. Osaksi Pappilan tämän päivän miljöötä ja toimintaa ovat muodostuneet myös kuukausittain vaihtuvat taidenäyttelyt, joiden avulla toivomme, että ihmiset Pappilassa vieraillessaan voisivat saada myös esteettisen elämyksen, sanoo lapsityönohjaaja Lotta Saine Pappilasta. Kulttuurikimaran Pappilan osuudessa onkin siis varsin luontevaa, että silloin aukeaa myös uusi taidenäyttely. Tämän kertainen näyttely on virkistävä ja hauska virolais-suomalainen yhteisprojekti, jossa kahden virolaisen graafikon, Mariliis Oksaarin ja Tõnis Kenkmaan työt ovat saaneet joukkoonsa Mirca Kukkasniemen tekstit. Näyttelyn nimi yhdessä ja erikseen kuvaa hyvin näyttelyä. Kuvat ovat muotokieleltään selkeitä ja sisältävät itsessään, yhdistettynä työn nimeen, paitsi moniulotteisuutta niin myös leikkisyyttä. Töitä voi katsoa erikseen omana itsenäisenä näyttelynä. Kuitenkin nyt, kun töiden rinnalle ovat nousseet tekstit, voi Mariliis Oksaar on toinen virolaisista taiteilijoista, jonka teoksia nähdään kirkonkylän Pappilassa la avautuvassa näyttelyssä. vierailija katsoa näyttelyn työt ja tekstit yhdessä, kokonaisuutena ja saada näin kenties uuden ulottuvuuden näyttelyyn. Kenkmaa ja Mariliis ovat molemmat Viron taideakatemiassa opiskelleita taiteilijoita, jossa Kenkmaa on myöhemmin myös työskennellyt. Tällä hetkellä Kenk maa työskentelee mainostoimistossa ja Oksaarilla on oma lastenvaatemerkkinsä, Dadamora. Pariskunnan osaaminen on omalla alallaan vahvaa ja työt ennakkoluulottomia. Heidän Pappilaan tulevat työnsä olivat juuri keväällä Viron taidemuseo KUMUssa järjestetyssä suuressa graafikatriennaalessa. Kukkasniemi on työskennellyt viimeisen vuoden ajan Virossa, jossa kolmikko on myös toisiinsa tutustunut ja ajatus yhteisestä näyttelystä saanut alkunsa. Kukkasniemi on menneen vuoden aikana myös kirjoittanut Vihdin Uutisissa ajatuksiaan ja kokemuksiaan siitä, mitä Virossa olo on herättänyt. Näyttelyssä olevat tekstit ovat kuitenkin runoja ja liikkuvat aihepiiriltään enemmän ihmisenä, sen eri puolien, kasvamisen maastossa. Kolmikon yhteistyö on ollut saumatonta ja yhteisissä tapaamisissa suunnitellaankin aina mainosjulisteista näyttelyn visuaaliseen ilmeeseen asti. Kolmikon keskinäisen puheen kieli vaihtuu lennossa viron, suomen ja englannin välillä. Heistä on ollut mukava luoda tätä yhteistä projektia ja yhteisnäyttelystä tulee varmasti mielenkiintoinen. Kolmikko toivookin, että mahdollisimman moni löytäisi tiensä lyhtyjen iltaan. He ovat luonnollisesti itse myös paikalla näyttelyn avajaisissa ja totevatkin lämpimästi lopuksi: Tule, olet odotettu! Lyhtyjen ilta (osana illan Kulttuurikimaraa) kirkonkylän Pappilassa la alkaen klo Katso myös s. 8 vapaaehtoistoiminta siirtyy Kirkkopalveluihin Suurella Sydämellä -vapaaehtoistoiminnan koordinointivastuu ja tuotemerkin omistajuus siirtyvät Kirkkopalvelut ry:lle syksyllä Tampereen seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto päätti asiasta kokouksessaan Suurella Sydämellä -toiminta on laajentunut valtakunnalliseksi ja uusia seurakuntia liittyy mukaan verkostoon jatkuvasti. Toiminta sopii hyvin yhteen Kirkkopalvelujen nykyisten seurakuntia ja kristillisiä järjestöjä palvelevien toimintojen kanssa, Kirkkopalvelujen johtaja Ilkka Mattila sanoo. Valtakunnallisen toiminnan ylläpito ja palvelun kehittäminen paikallisseurakunnasta käsin on haastavaa. Koemme, että Kirkkopalveluilla on valtakunnallisena toimijana paremmat mahdollisuudet jatkojalostaa laajenevaa Suurella Sydämellä -toimintaa, yhteisen seurakuntatyön johtaja Timo Takala Tampereen seurakuntayhtymästä perustelee päätöstä. Suurella Sydämellä on vapaaehtoisen auttamisen verkkopalvelu, jonka kautta voi ilmoittautua erilaisiin vapaaehtoistehtäviin lähimmäisten auttamiseksi sekä pyytää itselleen apua. Verkosto toimii jo yli 30 paikkakunnalla. Vihdin seurakunta liittyi mukaan Suurella Sydämellä palveluun vuonna Tutustu osoitteessa Urkuri tutun instrumentin ääressä Suvi-illan soittoa harjoitellaan auringon paisteessa, kupariverhon katveessa. Välillä tauolla voi hakea inspiraatiota kristallin välkkeestä. Kohtasin vanhan työkaverini, Iinan keskellä kiireisintä kanttorin työviikkoa Vantaan Pyhän Laurin kirkon vieressä sijaitsevassa kappelissa. Iina Katila työskentelee Tikkurilan seurakunnassa kanttorina ja tuona toukokuisena aurinkoisena päivänä oli jälleen ollut toimituksia. Tavatessamme Iina oli jo ehtinyt heittämään mustan hautajaisasunsa narikkaan ja aloittanut tulevia urkukonserttejaan varten harjoittelun olohuoneessan, Pyhän Laurin kappelissa. Sain tutustua aiempaan työpaikkaani, tällä kertaa kanttorin silmin ja korvin. Kokenut kanttori viihtyy kappelissa, koska se on rauhallinen, miellyttävä ja valoisa harjoittelupaikka. Kanttorin työviikkoon kun kuuluu varsinaisten toimitusten lisäksi myös tuntitolkulla Urkuri Iina Katila työpaikallaan Vantaan Pyhän Laurin kappelissa valmistautumassa Suvi-illan Soitto urkukonserttiin, joka pidetään Vihdin kirkossa sunnuntaina 1.6. klo 20. Kappelin alakerrassa sijaitsee valtaisa katosta roikkuva lasikollaasi Suru, joka nimestään huolimatta tuo myös iloa kanttorin päivään. harjoittelua. Iinalle myös Vihdin seurakunnan kanttorin tehtävät ovat tuttuja jo 2000-luvun alusta. Iinalle erityisesti Vihdin kirkon vanha pääurku on jo tuolloin tehnyt lähtemättömän vaikutuksen, joten Iina on mielissään päästessään jälleen sillä soittamaan. Vanhoista uruista kun kuulemma saa lukemattomia hienoja sointivärejä ja tarvittaessa kunnon pauhun aikaan. Sunnuntaina 1.6. kuullaan Suvi-illan soitto -konsertti, jonka alussa Iina soittaa Johan Sebastian Bachin barokkimusiikkia. Konsertin loppuosa koostuu ranskalaisesta romantiikasta, Cesar Franckin ja Thèodore Duboisin sävelin. Viimeisenä kuullaan Iinan oma sävellys, joka on myös tehty ranskalaisromanttiseen tyyliin. Luvassa siis monipuolinen urkukonsertti. Outi Lähteenoja tiedottaja, Lauttasaaren seurakunta Katso kesän koko musiikkitarjonta s Outi Lähteenoja

4 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Olit värinä taskussani. Tunnelmia jatko Punasteleva puhelu. 4 Ujoutesi on kauniisti ilmaistu. Punasin huuleni peittääkseni sieluni. Vastuullani kaikki puoleni, jotka löydät. Sylissäni kaksi kättä. Yksinäisenä. Kyynelillä kivitetty. Suunnaton rakkaus kohdetta vailla. Ohittamaton tarjous: kohtaaminen. Minna-Karoliina Heino Jumala on vähän niin kuin, mutta ei sinne päinkään Miltä tuntuisi tehdä työtä, jossa on puhuttava jatkuvasti mystisestä oliosta, jota ei ole koskaan nähnyt? Tehtävänä olisi esitellä olion toimintaa ja ominaisuuksia ja vakuuttaa ihmisiä siitä, että tällainen olio on olemassa, ja että oliosta voidaan tietää tarpeeksi, jotta tuohon johonkin mystiseen voi uskoa. Käsittämätön duuni. Pyramidihuijaus. Kuin myisi kangasta keisarin uusiin vaatteisiin. En ole koskaan nähnyt Jumalaa, mutta puhun hänestä jatkuvasti. Jatkuvasti myös mietin, millä perusteella puhun hänestä niin kuin puhun. Kun käytän Jumalasta sanaa Isä, en tarkoita, että hän on kuin oma isäni tai isät yleensä. En myöskään tarkoita, ettei hän voi olla äiti. Kun sanon, että Jumala on hyvä, en tarkoita sitä, että hän ei salli minkään pahan tapahtumista. Jumalan kuvaaminen sanoilla on mahdotonta. Tavalliset rukoilijat ja oppineet teologit ovat kauan sitten todenneet, että Jumalasta ei voida sanoa paljon mitään. Kaikista sanoista, joilla Jumalaa yritetään kuvata, on todettava: vähän niin kuin mutta ei sinne päinkään. Jumala on vähän niin kuin jumala, mutta ei sinne päinkään. Mitä ihmettä me papit sitten yritämme? Emme voi puheillamme tavoittaa sitä, millainen Jumala todella on. Mutta samalla kun havaitsen tehtävän mahdottomaksi, totean, että on pakko yrittää. Ihmisissä ja ihmisyhteisöissä on nimittäin tyhjiä kohtia. On kaipausta, joka saattaa vallata yhtä hyvin menestyneen ja kaiken saaneen ihmisen kuin sen, joka on menettänyt kaiken. On kysymys, joka vaatii vastausta. Mutta välillä vastaus myös löytyy. Ja tämä on se kohta, johon on tartuttava: tyhjyys joskus täyttyy, mutta kuka tai mikä sen täyttää? Leipää ja suolaa Vastaus löytyy kertomuksista. Ihminen kertoo: Sain rauhan. Koin ihmeellisen rakkauden tunteen. Huomasin, että elämälläni on kuitenkin tarkoitus. En olekaan yksin. Vanha testamentti kertoo yhteisöstä, jossa koettiin valtavaa kaipausta. Israelin kansa eli Egyptissä pakkotyössä, vieraassa maassa, yhä kurjemmiksi käyvissä olosuhteissa. Heidän keskeltään nousi johtajaksi Mooses, jonka tehtäväksi tuli viedä kansansa pois Egyptistä. Tämä on ensimmäinen suuri kertomus siitä, millainen Jumala on. Yksi Raamatun vanhimmista tekstikohdista on toisesta Mooseksen kirjasta, jossa profeetta Mirjam ylistää Jumalaa, kun Israelin kansa on päässyt kuivin jaloin Punaisen meren poikki ja Egyptin joukot ovat suistuneet aaltoihin. Mirjam laulaa: Laulakaa ylistystä Herralle, hän on mahtava ja suuri: hevoset ja miehet hän mereen suisti! Mirjam siis kuvaa superlyhyen kertomuksen avulla sitä, millainen Jumala on: sellainen, joka pelastaa kansansa tekemällä ihmeen. Kertomus Israelin kansan matkasta luvattuun maahan tai kertomus Jeesuksen elämästä ja kuolemasta eivät ole mitä tahansa tarinoita. Vaikka sanat eivät tavoitakaan Jumalaa, kertomus saattaa siinä onnistua. Jeesuksen hahmo ei ainoastaan kerro jotakin Jumalasta. Jeesuksen tarinassa Jumala paljastaa meille itsensä. Tässä työssä kerron siis kertomuksia. Mutta en mitä tahansa tarinoita, vaan niitä, joihin uskon Jumalan itse sitoutuneen. Lopulta sanat kuitenkin aina loppuvat. Mutta kun sanat loppuvat, alkaa rukous. Se liittää minut suureen kertomukseen, jossa kaipaus täyttyy ja löytyy lisää kerrottavaa. Laura Pentti Seitsemän vuosikymmentä sitten keväällä 1944 vallitsi Suomen rintamilla merkillinen hiljaisuus. Jatkosotaa oli käyty jo kolmatta vuotta, rauhantunnustelut olivat käynnissä ja ilmapiiri rintamajoukkojen keskuudessa oli jopa toiveikkaan odottava. Monet uskoivat että kevät 1944 olisi viimeinen kevät siellä jossakin. Suomen eduskunta kuitenkin hylkäsi Neuvostoliiton esittämät rauhanehdot, joita pidettiin kohtuuttomina. Sota jatkui asemasotana, mutta varsinkin Karjalan kannaksen etulinjassa olevat joukot tiesivät, että vihollinen valmistautuu johonkin. Kotirintaman kuulumisia Neuvostoliitto oli helmikuussa 1944 painostanut Suomea erillisrauhaan. Yksi painostuskeino olivat Helsinkiin kohdistuneet suurpommitukset. Taivas Helsingin suunnalla oli punertanut verenkarvaisena, kun vihtiläiset järkyttyneinä kuuntelivat pommituksen kuminaa ja ilmatorjuntatykkien jylinää, joka oli merkkinä siitä, että Helsingin ilmatorjunta kamppaili kaupungin olemassaolosta. Helsingin puolustajien joukossa oli monia vihtiläisnuorukaisia. Vihtiin oli talvella 1944 tullut lukuisia helsinkiläisiä pommituksia pakoon ja Vihtiin oli evakuoitu osa Naistenklinikkaa. Ateneumin taidemuseon aarteita oli tuotu turvaan Oravalaan, Salmelan kivinavettaan. Halkomotteja tehtiin talkoilla Sota-aikana oli polttopuista ajoittain kova pula. Jatkosodan vuosina järjestettiin mottitalkoita. polttopuutilanteen turvaamiseksi. Vihdin mottirynnistys oli 6. toukokuuta Tarkoitus oli saada kuntaan määrätty mottiurakka suoritetuksi ennen kylvötöiden alkamista. Kansanavun keräykselle oli Vihdissä keväällä 1944 asetettu tavoitteeksi markkaa. Tämä tavoite ylitettiin reilusti, sillä keräystulos oli huhtikuun lopulla 1944 yli markkaa. Mannerheimin lastensuojeluliitto keräsi varoja sotaorpojen hyväksi. MLL:n Vihdin osaston jäsenmaksu oli 20 markkaa vuodessa. Toivotaan vanhojen niinkuin myös uusienkin jäsenien ymmärtävän tämän sotaorpojen ja muidenkin kovaosaisten lasten hyväksi suoritettavan tärkeän työn, jota jokainen voi tukea suorittamalla vuosimaksua kaksikymmentä markkaa, totesi sotakummivaliokunnan sihteeri, pastori W.J.P. Hidén Länsi-Uusimaassa 28. huhtikuuta ja pyysi Vihdin opettajia lähettämään uusien jäsenten nimet sekä vuosimaksut osastolle. Sateet haittasivat kevätkylvöjä Kevään 1944 kylvöjä haittasi ja viivästytti toukokuulle ajoittunut sadejakso. Rintamamiehille myönnettiin verraten runsaasti maatalouslomia ajalle Vihdissä oli kylvömuokkausta varten käytettävissä noin 60 maataloustraktoria, jotka olivat puukaasutinkäyttöisiä. Lisäksi saatiin maataloustöihin käyttöön Lentolaivue 6:n telatraktoreita Nummelan lentokentältä. Suurhyökkäys alkoi 9.6. aamulla Vihollisen suurhyökkäys Karjalan kannaksella alkoi aamulla 9. kesäkuuta voimakkaalla lentopommituksella ja tykistön tulivalmistelulla, jonka jyminän kerrotaan kantautuneen Vihtiin asti. Hyökkäys katkaisi kuin veitsellä leikaten rauhallisen asemasotavaiheen. Sotilaiden vuorolomat olivat pyörineet normaalisti minkä lisäksi huomattava joukko miehiä oli lomautettuna maataloustöitä varten. Lomat keskeytettiin radiossa luetulla kuulutuksella minkä lisäksi soitettiin lomalaisen kotiin ja annettiin käsky palata yksikköön välittömästi. Rintama Karjalan kannaksella murtui ja pian alkoi viivyttämällä suoritettava vetäytyminen Viipurin ja Vuoksen tasalle. Viipuri menetettiin 20. kesäkuuta ja pian tämän jälkeen alkoivat Talin-Ihantalan suurtaistelu sekä Äyräpään ja Vuosalmen taistelut. jossa vihollisen suurhyökkäys pysäytettiin. Vanhoja ikäluokkia kutsuttiin palvelukseen Kesällä 1944 Suomi joutui jännittämään voimansa äärimmilleen. Vanhoja ikäluokkia kutsuttiin palvelukseen kesäkuun puolivälissä. Vihdissä sai kutsun rintamalla mm. Vihdin seurakunnan kappalainen W.J.P. Hidén sekä suntio-haudankaivaja Yrjö Halén. Palvelukseen kutsuttiin lukuisa joukko vihtiläismiehiä, jotka olivat olleet siviilissä joulukuusta 1941 asti. Sankarihautajaisissa useita arkkuja kerrallaan Vihollisen suurhyökkäyksen pysäyttäminen kesällä 1944 vaati kaikkiaan yli 50 vihtiläi-

5 n Vakka Hetkiä historiassa sodan ratkaisun vuonna 1944 Vihdin kirkon sankarihautausmaalla lepää 226 toisessa maailmansodassa kaatunutta sankarivainajaa. sen hengen. Oravalan tilan isäntä Antti Hiidenheimo oli kutsuttu palvelukseen 16. kesäkuuta ja kaatui 28. kesäkuuta, jolloin eri rintamilla kaatui yhteensä seitsemän vihtiläismiestä. Antti Hiidenheimo siunattiin haudan lepoon yhdessä kahdeksan muun sankarivainajan kanssa heinäkuussa Kunnallisneuvos Artturi Hiidenheimo puhui Vihdin kirkossa sankarivainajien muistolle, mutta ei maininnut omaa poikaansa. Ainoan pojan kaatuminen oli järkyttänyt syvästi kunnallisneuvos Artturi Hiidenheimoa. Rintaman ja kotirintaman pappi Vihdin kirkkoherra Aukusti Oravala oli vuonna 1944 jo iäkäs ja kirkolliset toimitukset ottivat voimille. Vihdin seurakunnan kappalainen W.J.P. Hidén oli kesällä 1944 sekä rintaman että kotirintaman pappi. Hän palveli sotilaspastorina Sinisen prikaatin kevyessä patteristossa Tienhaaran suunnalla lähellä menetettyä Viipuria. Hidén tuli monta kertaa yötä myöten junalla Nummelaan, hankkiutui sieltä Vihdin kirkonkylään ja toimitti sankarivainajien hautaan siunaamisia ja lausui lohdutuksen sanoja sureville omaisille ja palasi taas rintamalle. Rintamalla hän kävi tervehtimässä miehiä etulinjan korsuissa, taisteluhaudoissa ja tykistön tulenjohtopaikoilla asti. Sotasairaala Nummelassa Kesällä 1944 perustettiin Nummelaan 9. Sotasairaala Päivölän, Luontolan, Nummelan kansakoulun ja Vuorelan tiloihin. Sairaalan potilaat olivat saksalaissotilaita, jotka olivat haavoittuneet Karjalan kannaksella käydyissä torjuntataisteluissa. Suomalaisten avuksi oli kesäkuussa 1944 tullut saksalainen lento-osasto Kuhlmey syöksypommittajineen sekä 303. Rynnäkkötykkiprikaati ja 122. Divisioona eli Greif-divisioona. Saksan antama apu tehostui sen jälkeen kun tasavaltamme presidentti Risto Ryti oli kirjeessään Hitlerille vakuuttanut, ettei hän tai hänen nimittämänsä hallitus solmi erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa. Tapahtumia syksyllä 1944 Jatkosota päättyi aselepoon, jonka piti astua voimaan 4.9. sekä välirauhansopimukseen Saksalaisjoukkojen piti poistua Suomesta, mikä merkitsi sitä, että 9. sotasairaalan toiminta Nummelassa päättyi. Nummelan lentokenttä oli lokakuuhun asti Lentolaivue 6:n käytössä, mutta laivue poistui Nummelasta lokakuussa. Vihtiin oli sijoitettu liki 600 inkeriläistä, joiden oli nyt palattava takaisin Neuvostoliittoon, samoin oli maataloissa töissä olleiden sotavankien palattava takaisin. Suomen oli vuokrattava Porkkala Neuvostoliiton tukikohdaksi. Monia vihtiläisiä oli auttamassa Porkkalan evakuoinnissa. Porkkalan alueen rajaa vartioimaan siirrettiin 1. Rannikkodivisioona, jonka esikunta oli Nummelassa ja osa joukoista majoitettuna Ojakkalaan. Rauhansopimuksen perusteella oli armeija saatettava rauhan ajan kannalle. Kotiuttamisen hetki koitti Kotiuttamisen hetki koitti useimmille vihtiläissotilaille jo syksyllä Joukossa Vihdin seurakunnan kappalainen Hidén sekä suntio-haudankaivaja Halén. Monet joutuivat kuitenkin vielä Lapin sotaan, eli sotaan entistä aseveljeä vastaan. Lapin sota vaati viiden vihtiläisen hengen. Vanhemmat ikäluokat kotiutettiin marraskuussa 1944 Lapin sodasta, tässä joukossa oli artikkelin kirjoittajan isä Toivo Yli-Rosti, joka palveli Panssaridivisioonassa. Tämän jälkeen Lapin sota jatkui asevelvollisten voimin huhtikuulle 1945 asti. Mikko Yli-Rosti 5

6 Vakka n Tervehdys seurakunnasta / Ben Earwicker Neuvottele hyvä lomarauha. Loma on tavoitteellista toimintaa. lomaopas Työhullun Kirjoita omista tai läheisesi kokemuksista Esirukous sairaudesta paranemisen puolesta auttamista vai väkivaltaa Oletko hakenut sairauteen apua esirukouksesta soittamalla tai kirjoittamalla rukouspyyntöjä tai osallistumalla rukoustapahtumiin? Onko apua hakenut joku läheisesi, mahdollisesti jo edesmennyt henkilö? Esirukoustoimintaan liittyy ongelmakohtia, joista on vähän tutkimustietoa. Tässä käytännöllisen teologian väitöstutkimuksessa haetaan aineistoa sairauteen liittyvistä esirukouskokemuksista. Tutkimusta ohjaavat professori Paavo Kettunen ja dosentti Jouko Kiiski Itä-Suomen yliopistosta. Kirjoita omista tai läheisesi sairauteen liittyvistä esirukouskokemuksista mennessä yliopiston e-lomakkeelle netissä osoitteessa: lomake.html Kirjoituksesi on luottamuksellinen ja tiedot tulevat vain tutkimuskäyttöön. Yhteistyöstä kiittäen, Martti Keinänen FL, TM, Itä-Suomen yliopisto Työhullu jämäköityy, kun hän ottaa puheeksi loman ja sen, miten työt tehdään loman aikana. Hänen pitää neuvotella lomarauha. Rakastuminen tekee hulluksi. Mutta niin tekee työkin. Työhullu on rakastunut työhönsä, eikä pääse rakkaudestaan irti vaikka ehkä haluaisikin. Sitten on työnantajan järjestämiä avioliittoja, joissa työntekijä joutuu huhkimaan hullun lailla avioerolta välttyäkseen. Joka tapauksessa tämä parisuhde vaatii keskustelua. Ennen lomaa työhullun on rohkaistava mielensä. On aika neuvotella lomarauha. Ainakin pitäisi sopia, kuka tekee ja mitä niille töille, jotka loman aikana kasaantuvat työhullun työpöydälle. Ensimmäisenä työpäivänä loman jälkeen ne kuitenkin kiljahtavat: Tuu auttamaan. Näiden töiden hoidosta pitäisi saada aikaan lomarauha esimiehen ja työkaverien kanssa. Laiturilla meilaten vai kalastaen? Monesti töistä pukkaa työhullulle puheluja ja sähköposteja myös keskellä lomaa. Niihin työhullu vastaa kiltisti kesämökin laiturilta, paitsi jos esimiehen kanssa on sovittu, ettei ihan kaikkea kysellä koko ajan. Todella epävoivoiset sähköpostien aiheet voi varustaa vaikka sos-merkillä. Niitä voi perhekin lähetellä. Mutta onneksi työhullulla on jokin ikioma hullutus työn lisäksi: avomeripurjehdus, kesämökin käymälän tyhjennys villasukkien kutominen tai perunan kuoriminen pihalla. Lomalla on sitten aika ottaa vene, lapio tai sukkapuikot esiin. Kaikki ne vievät ajatukset muihin sfääreihin: taivaan ja meren rajaan, luonnollisen lannoituksen luonnottomaan hajuun, villasukan kutinaan kesästä hikisellä iholla. Perunan salaisuus Myös matka vie ajatukset muille maille, mutta ulkomaille ei tarvitse lähteä. Närpiössä työhullu voi verestää ruotsin kielen taitojaan, oppia lisää ja huomata, että hanke on haasteellinen. Oman kodin keittiökin tarjoaa elämyksiä, jos työhullu on valmis työntämään työasiat hellästi pois mielestään. Mikä ilo on kuoria perunaa vaikka pihassa! Vasen käsi tarttuu perunaan, tunnustelee sen pieniä nystyröitä, punnitsee perunan painoa, kun taas oikea käsi nauttii kuorimaveitsen sileästä kosketuksesta. Se on ihan jotain muuta kuin keyboardin nappuloiden painelu työpaikalla. Kun työhullu on lomansa aikana tehnyt edes yhden purjehduksen avomerellä, levitellyt käymälän sisällön perunamaalle ja kutonut villasukat, hän voi palata Närpiöstä kotiin ja työpaikalleen. Työnantajalleen lomarauhasta virkistynyt työhullu on sampo, joka jaksaa taas jauhaa syötävää ja myytävää työuupumukseen sortumatta. Mutta ennen muuta työhullu on itse jämäköitynyt. Ensi vuonna hän osaa todella pitää puolensa, kun neuvottelee lomarauhasta. Se on loman paras tulos. Pentti Honkanen / Kotimaadeski Juttua varten kirjoittaja on haastatellut työterveyspsykologi Eila Kalliota Työterveyslaitokselta. Kirjoittaja vastaa kuitenkin jutun sisällöistä. 6

7 n Vakka Kirkollisilla kesäjuhlilla 2014 on kansainvälistä koko perheen toimintaa Kesäjuhlat ovat herätysliikkeiden ja kirkollisten järjestöjen vuoden keskeisimpiä tapahtumia. Paikalliseurakunnat ovat mukana useimpien juhlien järjestämisessä. Kesäjuhlat tarvitsevat onnistuakseen myös ison joukon talkoolaisia. Kesäjuhlapaikkakunnat vaihtelevat vuosittain. Talkoolaiset rekrytoidaan useimmiten järjestävältä paikkakunnalta. Medialähetys Sanansaattajien ja Oulun evankelis-luterilaisten seurakuntien järjestämillä Medialähetyspäivillä puhutaan erityisesti Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kristillisestä mediatyöstä. Ulkomaiset pääpuhujat tekevät TWR:n arabiankielistä radiotyötä Lähi-idässä. Pohjois-Afrikkaan suuntautuvasta televisiotyöstä kertovat David ja Marja-Liisa Ezzine Studio Al Morsalista. Muusikko Pekka Simojoki laulattaa lapsia Suomen evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen ja Jyväskylän seurakunnan Kansanlähetyspäivillä Jyväskylässä. Simojoki on yksi Suomen tuotteliaimmista gospelmuusikoista. Suomen Lähetysseuran ja Vaasan seurakuntien järjestämille lähetysjuhlille saapuu Tansaniasta maasai-kuoro Loruvani Choir sekä Morogoron alueen piispa Jacob Moreto puolisoineen. Perheiden ja lasten tarpeiden näkökulmasta teemasta puhuvat muun muassa lastenpsykiatri Jari Sinkkonen ja perheneuvoja Heli Pruuki Kansan Raamattuseuran ja Nurmijärven seurakunnan järjestämillä Sanan Suvipäivillä. Siitä miten media näkee ihmisen ja mitä jää näkemättä, ovat keskustelemassa muun muassa toimitusjohtaja Matti Vanhanen ja Mikko Leppilampi. Seurakuntavaalitkin ovat esillä muun muassa Sanan suvipäivillä, Valtakunnallisilla lähetysjuhlilla, Suviseuroilla, Herättäjäjuhlilla sekä Kansanlähetyspäivillä. Toukokuu: Ekumeeninen raamattutapahtuma Päivitä Piplia, Jaakob Kokkola Järjestäjä: Kokkolan seudun seurakunnat, Pohjanmaan Pipliaseura ja Suomen Pipliaseura Lisätietoja: Anne Haverinen p , anne.haverinen@piplia.fi Kesäkuu: Valtakunnalliset Lähetysjuhlat Veden äärelle Vaasa Järjestäjät: Suomen Lähetysseura ja Vaasan seurakunnat ja Vähänkyrön seurakunta Lisätietoja: Lähetysjuhlien pääsihteeri Maaria Perälä p , maaria.perala@evl.fi Medialähetyspäivät Lähetä Vahva viesti Oulu Järjestäjät: Medialähetys Sanansaattajat ja Oulun ev. lut. seurakunnat Lisätietoja: sansa@sansa.fi, p Lähetyksen kesäpäivät Tuon taivaallista Kerava Järjestäjät: Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä ja Keravan seurakunta Lisätietoja: p. (09) , kylvaja@kylvaja.fi Sanan Suvipäivät Näe Minut Klaukkala Järjestäjät: Kansan Raamattuseura ja Nurmijärven seurakunta Lisätietoja: Koulutuspalveluiden sihteeri Marja-Liisa Kokkonen p , krskoulutus@sana.fi Evankeliset kesäjuhlat Kasvosi Jeesus kirkastat Alavus Järjestäjät: Evankelinen Lähetysyhdistys ELY ry ja Alavuden seurakunta Lisätietoja: Satu Kivisaari p Lähetysyhdistys Kylväjän kesäpäiviä vietettiin Vihdissä kesäkuussa Juhlilla pääsi myös tutustumaan mongolialaiseen jurttaan. Lahden seurakuntayhtymä Lisätietoja: pääsihteeri Olli Koskenniemi p , olli.koskenniemi@sley.fi Heinäkuu: Suviseurat Minä ilmoitan teille suuren ilon Pyhäjoki Järjestäjät: Oulaisten rauhanyhdistys yhdessä 13 muuta lähialueen rauhanyhdistystä Lisätietoja: Päätoimikunta pj. Markku Veteläinen p Herättäjäjuhlat Tule, Kristus, huomiseenkin Lapua Järjestäjät: Herättäjä-Yhdistys, sen Lapualla toimivat paikallisosastot, Lapuan tuomiokirkkoseurakunta ja Lapuan kaupunki. Lisätietoja: Juhlatoimikunnan pj Juha Ikolap , juha.ikola@evl.fiw Uusheräyksen kesäseurat Jeesus on Herra Kempele Järjestäjä: Lestadiolainen Uusheräys ja Kempeleen seurakunta Elokuu: Länsi-Suomen Herännäisjuhlat Laitila Järjestäjä: Suomen rukoilevaisen kansan yhdistys ry Hengen uudistuksen kesäjuhla Kalajoki Järjestäjä: Hengen uudistus kirkossamme ry ja Kalajoen seurakunta Orpokotijuhlat Ajasta aikaan minä olen Parikkala, Saaren kirkko Järjestäjät: Parikkalan seurakunta ja Parikanniemisäätiö Hengelliset syventymispäivät Helsinki Järjestäjä: Suomen Raamattuopiston Säätiö Heikki Nieminen Valtakunnalliset Evankeliumijuhlat Voittajan puolella Lahti Järjestäjät: Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (SLEY) ja Ari Tuhkanen Valtakunnalliset Kansanlähetyspäivät Kasvokkain Jyväskylä Järjestäjät: Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys ja Jyväskylän seurakunta Lisätietoja: järjestelypäällikkö Timo Tuikka p Rauhan Sanan Suvijuhlat Ylitornio Järjestäjä: Lähetysyhdistys Rauhan Sana Nurmijärven kirkkoherra Ari Tuhkanen ja Kansan Raamattuseuran toiminnanjohtaja Ulla Saunaluoma toivottavat vieraat tervetulleeksi Sanan Suvipäiville Klaukkalassa Kirkastusjuhlat Jumala on läsnä Heinävesi Järjestäjät: Kansan Raamattuseura ja Heinäveden seurakunta 7

8 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Seurakunta Vihti-päivillä Ensimmäiset Vihti-Päivät järjestettiin Vihdin 500-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna Silloin kirkonkylän kesäteatterissa nähtiin myös upea Vuosisadat vierivät -näytelmä. Juha Kosonen La Wuosisatamarkkinat Pappilassa klo vilttikirppis, lyhtyjen askartelua, taidenäyttelyn avajaiset, Ruustinnan Puusti -kahvila Kirkonmäellä aarteiden etsintää lapsille alkaen klo 10 Lähetyksen kahvila kirkonmäellä klo Tiekirkko avoinna klo 10 16, opas paikalla, myös torniin pääsee Kirkkoherranvirasto avoinna klo 10 15, esitellään sukututkimusta Lyhtyjen ilta Pappilassa klo 18 20: musiikkia, tuliesityksiä, taidenäyttelyn avajaiset (kts. s. 3) Vihki-ilta Vihdin kirkossa klo Vapaita aikoja jäljellä, tiedustelut kirkkoherranvirastosta p Su Laudes, aamun hetkipalvelus Pyhän Birgitan kirkossa klo 9, josta kulkue Vihdin kirkkoon, jossa messu klo 10. Konsertti Vihdin kirkossa klo 18, Tenorissimo Nooan Arkki liikutti päiväkerholaisten perheitä Tiistai-iltana 1.4. Nummelan seurakuntakeskuksen pihalla järjestettiin Nummelan päiväkerholaisten (Viikarit, Vesselit ja Mikserit) perheille ja isovanhemmille leppoisa liikuntatapahtuma. Sään suosiessa paikalle saapui lähes 120 osallistujaa vauvasta vaariin. Pihalle oli rakennettu Nooan arkki -tarina, jossa jokainen rasti sisälsi tarinaa eteenpäin vievän kohdan ja siihen sopivan liikunnallisen tehtävän. Järjestelyistä vastasivat päiväkerholaisten ohjaajat jotka olivat tapahtuman mukaisesti pukeutuneet eri eläinhahmoiksi... Upeasti ja hienolla mukana olemisen asenteella sekä lapset että aikuiset osallistuivat Nooan arkin matkan varrella oleviin tehtäviin. Pihamaalla näkyikin paljon iloisia ilmeitä ja tekemisen riemua! Lapset olivat kerhoissaan askarrelleet ohjaajien kanssa ns. sadekepit, jotka pääsivät käyttöön tarinan sadekohdassa ja sen jälkeen muistoksi kotiin kuljetettavaksi. Arkkiretken päätteeksi oli vielä tarjolla pieni keittiöhenkilökunnan valmistama retkieväs. Oikea sateenkaari jäi tällä kertaa näkemättä, mutta hyvä muisto jäi tapahtumasta siitä huolimatta :). Maarit Tammirinne EkaluokkalaistEn KOULUTIELLE SIUNAAMINEN Vihdin k irkossa ke klo 18 Tervetulleita mukaan ovat tietysti myös perhe, isovanhemmat, kummit sekä muut sukulaiset ja ystävät. tervetu loa! 8

9 n Vakka Kirkkoniemen katit Hyvää kesän odotusta kaikille Vakka -lehden lukijoille ja kiitos osallistujille kivasta illasta. T: Me kaikki Nooan arkki Mikäli Nooan arkki kertomus on päässyt unohtumaan, niin ohessa lyhyt versio muistin virkistämiseksi... Kauan aikaa sitten, maata tallasi, mies jota kutsuttiin Nooaksi. Nooa tunsi Jumalan, tunsi Jumalan. Jumala myös tunsi Nooankin. Siinä maassa missä Nooa asui oli paljon ilkeitä ihmisiä. Kerran antoi tehtävän, Isä Jumala: Nooa tämä maa on ilkeä ja tahdon aloittaa alusta. Lähetän maan päälle suuren tulvan joka pyyhkäisee kaiken. Mutta Nooa sinä olet hyvä mies minä haluan säästää sinut ja sinun perheesi. Suuri arkki (vene) rakenna, niin hyvin ettei sinne pääse vettä. Ota mukaan itsesi, sekä perheesi. Ota myöskin eläimiä, kaksi kutakin. Nooa aloitti rakentamisen Jumalan ohjeiden mukaisesti. Arkin valmistuttua Nooakin meni perheineen arkkiin. Nooalla oli vaimo ja kolme poikaa,seem, Haam ja Jafet, joilla jokaisella oli vaimo. Sitten alkoi sataa ja sadetta kesti 40 päivää ja 40 yötä. Sen jälkeen Jumala puhalsi suuren tuulen maanpinnalle ja vedet alkoivat laskemaan. Nooa odotti 7 päivää. Sen jälkeen hän päästi kyyhkysen lentoon. Se palasi takaisin, sillä kuivaa maata ei löytynyt. Nooa odotti vielä 7 päivää. Jälleen hän päästi kyyhkysen lentoon. Yksi juttu oli eri tavalla kuin viime kerralla. Kyyhkynen toi mukanaan puunlehvän. Vesi oli alkanut jo laskea. Tästä Nooa tiesi, että he saisivat pian laskea jalkansa kuivalle maalle. Pian kolahtikin arkki vuoren rinteeseen ja jäi siihen. Arkin ovet avattiin ja niin pääsi eläimet ja Nooa perheineen pois arkista. Yhden lupauksen Jumala vielä teki. Jumala lupasi ettei koskaan tule moista tulvaa ja olisi ihmisten, eläinten ja maailman kanssa ja pitäisi heistä huolta. Tämän lupauksen merkiksi Jumala teki kauniin kaaren taivaalle missä on ainakin punaista, sinistä ja keltaista. Mikähän kaari tuo on? Sateenkaarihan se on! Oletko ollut jumalanpalveluksessa? Kirkkovaatteet Ulrika-neiti oli saanut uudet kirkkovaatteet. Äiti oli ommellut hameen ja esiliinan. Jakku oli tilattu pitäjänräätäliltä. Se oli tehty hienosta raidallisesta pellavakankaasta. Erityisen ylpeä Ulrika oli silkkikankaisesta huivistaan. Myös Ulrikan isoveli Jan oli saanut uuden sinisen kirkkoliivin ja nahkaiset suutarin valmistamat solkikengät. Kirkkovaatteita sai käyttää vain pyhäpäivisin. Kirkkomatka uusissa hienoissa vaatteissa oli sisarusten mielestä erityisen juhlallinen. Jumalanpalvelus oli siihen aikaan, 200 vuotta sitten, ihmisten mielestä juhla, jonne tultiin aina parhaisiin vaatteisiin pukeutuneina. Kuvat ja teksti: Tarja Rae Minna-Karoliina Heino 9

10 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Tervetuloa mukaan Vihdin seurakunnan toimintaan! Messut ym Jumalanpalvelukset joka sunnuntai Vihdin kirkossa klo 10, Nummelan kirkossa klo 12 Eräkirkko Rokokalliolla la 7.6. klo 14. Messu ja ohjelmalliset kirkkokahvit Vihdin kirkossa ja srk-talossa helluntaina su 8.6. klo 10 Messu Vihdin kirkossa juhannuspäivänä la klo 10 Kansanlaulumessu, kesävieraiden kirkkopyhä Vihtijärven kappelissa su klo 10 Pyhän Birgitan kuolinpäivän hartaus Pyhän Birgitan kirkossa ke klo 18 Messu ja Heinjokijuhla Vihdin kirkossa ja srk-talossa su 3.8. klo 10 Messu ja Yliveden nuorisoseuran kotiseutujuhla Nummelan srk-keskuksessa su klo 12 Jumalanpalvelus Vesikansan maamiesseuran talolla su klo 14 Laudes (aamurukous) Pyhän Birgitan kirkossa su klo 9, josta kulkue Vihdin kirkon messuun klo 10 Kasvumessu Nummelan kirkossa pe klo 21 Aikuisille Pihaseurat Kankkusilla, Peräläntie 72 A, Tervalampi, pe klo 18. Mukana Taiwanin lähettiperhe Pienaarit. Sään salliessa seurojen päätteeksi mahdollisuus grillaamiseen nyyttäriperiaatteella. Pihaseurat Pisara ry:n 15-vuotisen toiminnan merkeissä Pekka ja Raili Ketolalla, Kattilamäentie 19 su klo 14 (kahvia saa jo 13.30). Jari Hiekkanen, Kööri, venäläisiä ystäviä, huutokauppa Nazjan koululaisten askartelutöistä Pisaran toiminnan tukemiseksi. Suurella Sydämellä vapaaehtoisten retki Vivamon Raamattukylään katsomaan Joosef-näytelmää to klo Sis. lounaan, näytelmän ja kahvit. Ilm. arkisin klo 9-15 p kesäkuun loppuun mennessä. Linja-autokuljetus. Vanjärven diakoniakerhon saunailta ke 6.8. klo Riuttarannassa.Ilm. Airi Taposelle. Palvelutalojen retkipäivä Riuttarannassa to 7.8. klo Hinta 10e. Ilm. 90 vuotta luotettua hautauspalvelua VIHDIN HAUTAUSTOIMISTO JA KUKKAPALVELU KAUHANEN KY hautausjärjestelyt - pitopalvelu kukkasidonta - hautakivet - perunkirjoitukset ikimuistoiset lahjat Maria-Liisa Pakalén p Ykköskoti Hiidenpellon retkipäivä pe Hinta 5e. ILm. Sirkku Peltoniemi p Sotainvalidien ja sotaveteraanien retkipäivä Riuttarantaan ke klo Ilm. Onneli Eranka, Juhani Ranta tai Maria-Liisa Pakalén. Toimintakeskuksen retkipäivä to Hinta 5e. Ilm. Sirkku Peltoniemi Naisten saunailta Riuttarannassa ti klo 18. Kuljetus taksilla (5 ) ja kimppakyydeillä. Ilm. arkisin klo 9 15 p Vihtijärven diakoniailta Eva ja Raine Oksalla ke klo 19 Eläkeläisten retkipäivä klo Riuttarantaan. Hinta 10e. Ilm. Maria-Liisa Pakalén Pisteenkaari 4, Nummela (09) Nurmijärventie 28, Vihti kk (09) Suomen Hautaustoimistojen Liitto Ry:n jäsen voimasanoja PIPLiA. HOpeaRiipukset korulahja ajatuksella. herran siunaus -riipus saatavana myös kultaisena. kultainen nimipainatus Nahkakantisen Raamatun ja virsikirjan kanteen. useita eri kansivaihtoehtoja. tutustu valikoimaan PYSÄKKI- JA OLKKARI-KAHVILAT Pysäkki Nummelan srk-keskuksen diakoniasiivessä tiistaisin klo (vastuu diakoniatyö), viimeinen perjantaisin klo (vastuu diakoniatyö), viimeinen Jatkamme jälleen elokuussa. Pysäkin emäntien kokoukset Nummelan srk-keskuksen takkahuoneessa to 5.6. klo ja ke 3.9. klo Myös uudet kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan! Olkkari kirkonkylän srk-talossa maanantaisin klo Olkkarin emäntien kokoukset ma 2.6. klo ja to 4.9. klo Olkkarissa. Myös uudet kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan! HILJAISUUDEN VILJELY Kesän Hiljaisuuden retriitti Riuttarannassa Maalausmahdollisuus halukkailla. Retriitin aiheena on Psalmin 92 jae: Sinä ilahdutat minua teoillasi, minä riemuitsen sinun kättesi töistä. Lähde mukaan lepäämään elokuun tummuvien iltojen aikaan. Retriittiohjelman ohessa rentoutumista saunoen ja uiden kuutamoilloissa, jolloin voit myös kokea lomasi jatkuvan. Ilmoittautuminen mennessä tai vielä alkaen p tai kirsti.suutari@evl.f. Hinnat: 60 /Vihdin seurakunnan jäsenet, 100 /vieraat. Syksyn retriitit: Hengellisen Matkakumppanuuden ryhmä aloittaa Nummelan Raamattukylän kesä 2014 ESITYKSET: klo 11, 14 Marian miekka, Kalastajat klo 11, 14 Marian miekka, Kalastajat klo Marian miekka klo 16 Kalastajat klo 11, 14 Kalastajat, Veljeni Joosef klo 14 Veljeni Joosef klo 11, 14 Kalastajat, Veljeni Joosef klo 11, 14 Kalastajat, Veljeni Joosef klo 11, 14 Kalastajat, Veljeni Joosef klo 14 Veljeni Joosef klo 11, 14 Kalastajat, Joosef klo 11, 14 Marian miekka, Kalastajat 1.8. klo 11, 14 Marian miekka, Kalastajat Yksi näyt. 12 e, molemmat 18 e. Myös kahvi- ja lounasmahdollisuus! Ennakkovaraukset. Tilaa esite! Vivamon Raamattukylä Vivamontie 2, LOHJA , vivamo@sana.fi srk-keskuksessa syyskuussa. Kokoonnumme kerran kuukaudessa Raamatun tekstin ääreen, jonka kohdan olemme sopineet edellisellä kerralla. Käytämme ns. ignatiaanista raamatturyhmä menetelmää, johon perehdymme ensimmäisessä kokoontumisessa. Kokoontumiset sovitaan ryhmän kanssa ja mukaan pääsee 4 henkilöä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset p tai kirsti.suutari@evl.fi DIAKONIATYÖN PÄIVYSTYSAJAT Tule mukaan Kirkonkylä tiistaisin klo tai Nummela keskiviikkoisin klo Viikolla 26 ei ole päivystysvastaanottoa, mutta Päiville p tai Katjalle p voi tarvittaessa soittaa. Viikoilla 27 ja 28 EI ole toimistoissa vastaanottoa. Lapsille 5 6-vuotiaille suunnatut taideleiripäivät Riuttarannassa ke 6. ja to 7.8. klo Maalausta luonnossa, lämmin ateria, lepohetki, uimista yms. Sään mukaiset varusteet ja uimakamppeet mukaan, leiripäivät ovat maksuttomia. Ilmoittautumiset mennessä Kirsti Suutari p Päivä- ja perhekerhot alkavat omien kerhopäivien mukaisesti viikolla 34. Syksyn taidekerho 5 6-vuotiaille kokoontuu Nummelan srk. keskuksessa tiistaisin klo alkaen Ilmoittautuminen 6.6. mennessä osoitteessa Tarkempia tietoja voi kysyä Kirstiltä p Koululaisille IP-kerho alkaa to Koululaisten kokki- ja liikuntakerhot käynnistyvät viikolla 37. Kerhojen tarkemmat tiedot sekä ilmoittautumisohjeet ilmestyvät nettiin mennessä. Alakoululaisille suunnatut muut tapahtumat ja leirit julkaistaan myös samaan aikaan. teemamukit arabian teemamukit arkeen ja juhlaan. maalaukset heljä liukko-sundströmin. saatavana vain Pipliasta. 26 / kpl -vapaaehtoistoimintaan! suomen Pipliaseura myynti myynti@piplia.fi 10

11 n Vakka Vihdin kirkko avoinna tiekirkkona ma pe klo sekä Wuosisatamarkkinoilla Seurakunnassa soi SUVI-ILLAN SOITTO Vihdin kirkossa su 1.6. klo 20 Iina Katila, urut SUVI-ILLAN SOITTO Vihdin kirkossa su 8.6. klo 20 Atte Tenkanen ja Toni Heino, urut SUVI-ILLAN MUSIIKKI Vihdin kirkossa su klo 20 Sopraano Sari Rautio ja urkuri Kaisa-Leena Harjunmaa-Hannikainen SUVIYÖN SOITTO Vihdin kirkossa juhannusaattona pe klo 22 Mauri Laakso ja Pirkko Kela, laulu, Tuula Kilpeläinen, piano, Laura Kilpeläinen, saksofoni ja viulu, Martti Kilpeläinen, urut SUVI-ILLAN SOITTO Vihdin kirkossa to klo 19 Martti Kilpeläinen, nokkahuilu, piano ja urut ROMANTIIKAN LUMOA Nummelan kirkossa ke klo 19 Olli Hautala, piano Vapaa pääsy, ohjelma 5 TENORISSIMO Vihdin kirkossa su klo 18 VIHDIN SEURAKUNTA 11

12 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Kirkon kirjoissa Seurakuntavaalit tulevat taas ryhdy ehdokkaaksi! Neljän vuoden välein järjestettävät seurakuntavaalit pidetään isänpäivänä Seurakuntavaaleissa valitaan päätöksentekijöitä Vihdin seurakunnan kirkkovaltuustoon kaudelle Kirkkovaltuusto päättää seurakunnan toiminnan ja talouden päälinjoista, perittävästä kirkollisverosta, rakennushankkeista ja virkojen perustamisesta. Mihin hyvään sinä uskot? Tänä vuonna vaalien teemana on Usko hyvän tekemiseen, joka yhdistää kaikkia kirkon piirissä toimivia. Kirkon ja seurakuntien monipuolinen hyvän tekeminen on yksi tärkeimmistä syistä kuulua kirkkoon. Ehdokkaan ei tarvitse olla seurakunta-aktiivi; riittää, että on kiinnostunut kirkon työstä ja haluaa antaa panoksensa seurakunnan toiminnan hyväksi. Tuoreita näkemyksiä kaivataan aina! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri katsantokantoja omaavia seurakuntalaisia. Miten ryhdyt ehdolle? Seurakuntavaaleja varten perustetaan eri arvoja painottavia valitsijayhdistyksiä, jotka keräävät ehdokkaita vaaleihin. Tiedot Vihdin seurakunnassa perustettavista valitsijayhdistyksistä tulevat Internet-sivuillemme Mikäli et näiden yhdistysten joukosta löydä omia ajatuksiasi lähellä olevaa ryhmää, on myös mahdollista perustaa oma valitsijayhdistys. Siihen tarvitaan vähintään kymmenen Vihdin seurakunnan äänioikeutettua jäsentä. Perustamisasiakirjan voit pyytää kirkkoherranvirastosta paikan päältä arkisin klo 9 15 tai numerosta Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää 18 vuotta viimeistään Jos et ole kirkon jäsen, sinun pitää liittyä ennen tuota päivämäärää. Tule tekemään hyvää yhdessä! Heikki Nieminen Asetu ehdolle ja tee kirkosta näköisesi.. Seurakuntavaalit isänpäivänä , ennakkoäänestys Ehdolle voi asettua Vihdin seurakunnan konfirmoitu jäsen, joka täyttää 18 vuotta viimeistään Äänestää saavat vaalipäivään mennessä 16 vuotta täyttävät seurakunnan jäsenet Valitsijayhdistysten tiedot tulevat kesän aikana sivuillemme Lisätietoa ehdokkaaksi ryhtymisestä: 12 Vihdin kirkkoherranvirasto ja seurakuntatalo n Niuhalanraitti 6b, Vihti n p. (09) n Faksi (09) n Nummelan seurakuntakeskus ja kirkko n Kappelitie 5, Nummela n p. (09) (vahtimestarit) n