PÄÄTÖS Nro 42/08/1 Dnro ISY-2006-Y-256 Annettu julkipanon jälkeen Koukkusaaren Kalastus Oy

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 42/08/1 Dnro ISY-2006-Y-256 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJA Koukkusaaren Kalastus Oy ASIA Koukkusaaren kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupahakemus, Pyhtää ASIAN VIREILLETULO Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon asiakohdassa mainitun ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksen. Lupahakemusta on täydennetty Kalankasvatustoimintaan on ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 c) nojalla oltava ympäristölupa. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on asiassa toimivaltainen ympäristölupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n kohdan 6) perusteella. Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 31/97/1 mukaisesti, jos kalankasvatustoimintaa jatketaan vuoden 2007 jälkeen, on luvan haltijan tullut jättää mennessä rakentamista ja kalankasvatustoimintaa koskeva hakemus, johon oli liitettävä selvitys mahdollisuuksista vähentää kalankasvatuksesta aiheutuvaa kuormitusta mereen ja yhteenvedot tarkkailutuloksista sekä muut asiaan kuuluvat selvitykset. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 5 :n 2 momentin mukaisesti on hakijan tullut hakea ympäristölupaa koko toiminnalle aiemmin myönnetyn luvan tarkistamiseksi määrättyyn ajankohtaan mennessä.

2 2 NYKYINEN LUPA Itä-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 31/97/1 myöntänyt Koukkusaaren kalankasvatuslaitokselle määräaikaisen luvan, joka on voimassa siihen saakka, kunnes nyt käsillä oleva asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Keskeiset lupaehdot kuuluvat seuraavasti: "1. Kalojen ruokintaan saa vuosittain käyttää enintään kg kiinteytettyä tuorerehua (rehukerroin 2,3). Rehun fosforipitoisuus saa olla enintään 0,8 % ja typpipitoisuus 5 %. 2. Käytettäessä kuivarehua rehun fosforipitoisuus saa olla enintään 1,0 % ja typpipitoisuus enintään 7,5 %. Käytettäessä kuivarehua on kiinteytetyn tuorerehun määrää vähennettävä niin, että 2,3 kg tuorerehua vastaa enintään 1,3 kg kuivarehua. =========================== 7. Luvan saajien on tarkkailtava Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen sekä Kymen maaseutuelinkeinopiirin hyväksymällä tavalla kalankasvatustoiminnan vaikutusta mereen, kalastoon ja kalastukseen. Luvan saajien on laadittava ehdotukset tarkkailuohjelmiksi. Ehdotus yleiseksi tarkkailuohjelmaksi on toimitettava ympäristökeskuksen ja ehdotus kalastusoloja koskevaksi tarkkailuohjelmaksi maaseutuelinkeinopiirin hyväksyttäväksi, kumpikin 2 kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Mainitut viranomaiset voivat tehdä ohjelmiin tarpeellisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi katsomansa muutokset ja lisäykset. Tarvittaessa saadaan ohjelman vahvistaminen tai muuttaminen saattaa hakemuksella vesioikeuden ratkaistavaksi. Tiedot tarkkailun tuloksista on säilytettävä ja toimitettava ympäristökeskukselle ja maaseutuelinkeinopiirille sekä Pyhtään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle näiden määrääminä aikoina ja vaadittaessa annettava niiden nähtäviksi, joiden oikeus tai etu saattaa olla tiedoista riippuvainen. =========================== 10. Luvan saajien on vuoden 2002 jälkeen siirryttävä kuivarehun käyttöön. Jos kiinteytettyä tuorerehua käyttämällä kuitenkin päästään kuormitukseen tuotettua kalamäärää kohden fosforin osalta alle 10 g/kg ja typen osalta alle 80 g/kg, voi kiinteytettyä tuorerehua käyttää vuoden 2002 jälkeen. ===========================" HAKEMUS Laitoksen sijainti ja alueen hallinta Koukkusaaren kalankasvatuslaitos sijaitsee Pyhtään kunnan Kiviniemen kylässä Kiviniemen Koukkusaaren osakaskunnan yhteisellä vesialueella RN:o 876:2, hakemuksen liitteestä 4 ilmenevällä tavalla Koukkusaaren lounaispuoleisessa Kylänlahdessa,

3 ns. Paviljongin niemen rannassa. Alueella on voimassa vahvistettu rannikon ja saariston osayleiskaava. 3 Laitosalueen läheisyyteen rajautuu yhdyskunnan vedenhankintaan soveltuva II-luokan pohjavesialue nro Hakija on vuokrannut kalankasvatustoiminnassa tarvittavan vesialueen saakka. Laitoksen toiminnan kuvaus Koukkusaaren kalankasvatuslaitoksen toiminta on aloitettu vuonna 1977 ja toiminta on ollut keskeytyneenä vuodesta 2000 lähtien. Laitoksella kasvatetaan kirjolohta ja siikaa verkkokassialtaissa. Laitoksen nykyisten kuuden verkkokassialtaan pinta-ala on yhteensä m 2 ja tilavuus m 3. Hakemuksen mukaista kalankasvatuksen laajuutta kuvaavat seuraavat lukuarvot: Laitos Rehumäärä Kalojen Fosforikuormi- Typpikuormitus lisäkasvu tus vesistöön vesistöön kg/a kg/a kg/a kg/a Koukkusaari Vuosina kasvatusmäärä laitoksella on ollut lisäkasvuna kg/a ja käytetty rehumäärä kg/a. Laitoksen kaikki kalat on teurastettu kalasairauden johdosta vuonna 2000, minkä jälkeen laitoksella ei ole ollut tuotantotoimintaa. Kalojen ruokintaan käytetään matalaravinteista kuivarehua, joka sisältää fosforia 0,8 % ja typpeä 6,5 %. Kalat ruokitaan käsin ohiruokintaa välttäen. Kalojen syöntiä seurataan ruokinnan aikana, ettei yliruokintaa tapahdu. Kesän kuluessa veden lämpeneminen otetaan ennakolta huomioon vähentämällä ruokintaa.

4 Samalla paikalla tapahtuvan talvisäilytyksen aikana kaloja ruokitaan ylläpitoruokintana. 4 Vesistö Koukkusaaren kalankasvatuslaitos sijoittuu Pyhtään edustan merialueelle, joka kuuluu Itäisen Suomenlahden saaristovyöhykkeeseen. Itäinen Suomenlahti on Itämeren kuormitetuimpia ja myös rehevöityneimpiä alueita. Kymijoen länsihaara laskee Pyhtään ja Ruotsinpyhtään edustalla mataliin ja saarten sulkemiin Ahvenkoskenlahteen ja Purolanlahteen. Näistä lahdista vedet purkautuvat kapeiden salmien kautta varsinaiselle merialueelle. Kylänlahden pohjanmuodostuksen osalta ympäristölupaviraston pitämän tarkastuksen yhteydessä on todettu, että Kylänlahden erottaa länsipuolisesta selkävedestä riuttamuodostuma, joka nousee keskiveden yläpuolelle. Riutan pohjoiskärki jatkuu veden alaisena pohjakynnyksenä, jonka kohdalla veden syvyys on noin 4 m. Laitoksen kohdalla veden syvyys on 6 7 m. Kylänlahden keskellä oleva matalikko erottaa toisistaan lahden länsiosan noin 6 m syvät ja itäosan alle 3 m syvät alueet. Kymijoen tuoman kuormituksen lisäksi Pyhtään edustalla ei ole muuta jätevesikuormitusta kuin kalankasvatuslaitokset sekä Pyhtään Siltakylän jätevedenpuhdistamo, joka purkaa vetensä Siltakylänlahden edustalle. Koukkusaaren kalankasvatuslaitoksen lisäksi merialuetta kuormittavat Pyhtään kunnan Purolan kylässä sijaitsevien Koukkusaarten ympärillä olevat viisi toiminnassa olevaa kalankasvatuslaitosta. Alueen suurin yksittäinen kuormittaja on ollut Kaakon Lohi Oy:n Mallemucenin laitos, jonka vieressä samaa aluetta kuormittaa Sandvikin Lohi Oy:n Honkaniemen laitos. Vuosina Pyhtään-Kotkan alueella on tuotettu kalaa lisäkasvuna kg vuosittain. Suurimmillaan kasvatustoiminta on ollut 1990-luvun puolivälissä, minkä jälkeen tuotantomäärät ja samalla fosforikuormitus suhteessa lisäkasvuun ovat pienentyneet. Tuotantokausina 2002 ja 2003 laitosten kokonaisfosforikuormitus oli kg fosforia vuodessa. Ruokinta ja vesistöön kohdistuva ravinnekuormitus on ollut suurimmillaan syyskuussa.

5 Hakemukseen on liitetty alueen kalankasvatuslaitosten yhteistarkkailua koskevat raportit vuosilta ja Tuotantokauden aikainen päällysveden sameus kalankasvatuslaitosten läheisyydessä olevilla tarkkailuasemilla (KALA-asemat) on ollut ajoittain suurempaa kuin vertailuasemilla. Sameusarvot KALA-asemilla ovat olleet heinä-elokuussa suurempia kuin kesäkuussa. Myös veden näkösyvyys on ollut KALA-asemilla vajaa 0,5 m pienempi kuin vertailuasemilla ja sähkönjohtavuus on ollut kalalaitosten lähistöllä noin 50 ms/m korkeampi kuin vertailuasemilla. Veden hygieeninen laatu KALA-asemilla on ollut hyvä. Päällysveden fosforipitoisuus KALA-asemilla on ollut tyypillisesti noin 4 µg/l suurempi kuin vertailuasemilla. Typpipitoisuuksissa ei ole ollut selvää eroa. KALAasemilla päällysveden typpipitoisuudet ovat kuitenkin nousseet noin 40 µg/l ajanjaksolla Päällysveden fosfori- ja typpipitoisuus on noussut kaikilla asemilla kesäkuusta elokuuhun, mutta KALA-asemilla voimakkaammin kuin vertailuasemalla. Vertailu- ja KALA-asemien kaikkien kesä-elokuun klorofyllitulosten keskiarvo vuosina on ollut tasoa 5,8 6,5 µg/l, mikä luokittaa vesialueet reheviksi. Useilla KALA-asemilla kesän klorofyllipitoisuudet ovat nousseet 2000-luvulla. Vuosien 1994 ja 1996 perifytontutkimuksissa on suurimmat klorofyllimäärät todettu kalankasvatuslaitosten tarkkailulinjojen lähimmillä asemilla. Pienimpiä tulokset ovat olleet vertailulinjoilla ja laitosten uloimmilla pisteillä. Klorofyllimäärät ovat olleet elokuussa selvästi suurempia kuin heinäkuussa. Vuonna 1998 vertailualueiden perifytonmäärät eivät ole poikenneet merkittävästi laitosten ympäristön tasosta. Vuonna 2001 toisella jaksolla levämäärät ovat olleet laitosten ympäristössä selvästi suurempia kuin vertailualueilla. Vuonna 2003 kalalaitosten asemilla ei kasvanut enempää levää kuin vertailuasemilla. Vuonna 2003 kalalaitosten fosforikuormituskin oli enää kolmasosa vuoden 1994 tasosta. Vuonna 2005 kalalaitosten ympäristössä levän kasvu oli lähes kaksinkertainen suhteessa vertailualueeseen. Pohjaeläintutkimusten perusteella merialueen pohja on rehevöitynyt koko rannikkokaistaleella, johtuen pitkään jatkuneesta voimakkaasta kuormituksesta.

6 6 Toiminnan tarkkailu Toiminnan käyttötarkkailussa kirjataan jokaisen kasvatusyksikön osalta kuukausittain ylös seuraavat tiedot: tarkkailujakso, kalamäärä kauden alussa, otetut uudet poikaset, rehun käyttö, kuolleet kalat, peratut kalat, perkausjätteen määrä ja talvisäilytykseen siirretyn kalan määrä. Vuoden lopussa tiedoista laaditaan vuosiyhteenveto. Kuormitus vesistöön lasketaan rehun käyttömäärien ja kalan lisäkasvun perusteella. Toiminnan vaikutuksia vesistössä tarkkaillaan yhdessä alueen muiden kalankasvattajien kanssa. Tarkkailuohjelma käsittää fysikaalis-kemiallisen vedenlaadun tarkkailun ohjelman mukaisista tarkkailupisteistä kolme kertaa kasvatuskauden aikana, piilevätutkimuksen joka toinen vuosi ja pohjaeläintutkimuksen joka kolmas vuosi. Hakija on esittänyt, että yhteistarkkailuohjelmaa kevennettäisiin pohjaeläintutkimuksen osalta siten, että pohjaeläintutkimus tehtäisiin seuraavan kerran noin kaksi vuotta ennen tulevaa lupaehtojen tarkistuskierrosta. HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Pyhtään kunnassa välisen ajan. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Loviisan Sanomat -nimisessä lehdessä MUISTUTUKSET 1) Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on lausunut Koukkusaaren kalankasvatuslaitoksen sijainnin olevan veden vaihtuvuuden kannalta huonompi verrattuna muihin Pyhtään edustan merialueen kalankasvatuslaitoksiin. Kalankasvatuslaitos sijaitsee Natura verkostoon kuuluvalla alueella Koukkusaari (FI ), jonka suojeluarvoja ovat Itämeren harjusaaret, niiden hiekka, kallio, kivikkorantojen kasvillisuus ja vedenalainen kasvillisuus sekä Itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on monivuotista kasvillisuutta. Kalankasvatuslaitoksen toiminta saattaa vaikuttaa erityisesti alueen vedenalaiseen kasvillisuuteen ja rantakasvillisuuteen, mihin liittyvät myös toiminnan mahdollisesti vaatimat ruoppaukset Natura-

7 alueella. Ennen asian ratkaisemista hakemusta on täydennettävä arviolla toiminnan vaikutuksista Koukkusaaren Natura-alueeseen. 7 Ympäristökeskus on puoltanut ympäristöluvan myöntämistä enintään kg vuotuiselle tuotannolle sekä talvisäilytykselle, edellyttäen että toiminnan vaikutukset Natura-alueen luontoarvoihin osoittautuvat vähäisiksi ja vesialueiden käyttöoikeudet ovat kunnossa. Lupa on myönnettävä määräaikaisena korkeintaan viideksi vuodeksi, jonka jälkeen kalankasvatus nyt haetussa paikassa on lopetettava. Laitoksella käytettävä kuivarehu saa sisältää fosforia enintään 0,8 % ja typpeä enintään 6,5 %. Toiminnan tarkkailua on tehtävä yhdessä muiden kalankasvattajien kanssa myös silloin, kun laitos ei väliaikaisesti toimi tai toiminta on vähäisempää kuin lupa edellyttää. Poikkeuksista on sovittava ympäristökeskuksen kanssa. Tarkkailuohjelmaa on voitava tarkistaa lupakauden aikana Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mahdollisuutta harventaa pohjaeläintutkimuksia voidaan arvioida vuoden 2006 tarkkailun tulosten perusteella. Toiminnalle on asetettava seuraavat ehdot: "1. Luvan saaja saa pitää hakemuksessa esitetyssä paikassa verkkoaltaita joiden yhteenlaskettu tilavuus on enintään m 3 ja pinta-ala m Kalojen ruokintaan saa kasvatusyksikössä käyttää kuivarehua enintään kg vuodessa. Talvisäilytyksen aikaiseen ruokintaan saa käyttää kuivarehua enintään kg vuodessa. Kuivarehun fosforipitoisuus saa olla keskimäärin 0,8 % ja typpipitoisuus keskimäärin 6,5 % 3. Luvan saajan on pidettävä laitoksen toiminnoista hoitopäiväkirjaa, johon on merkittävä mm. tiedot laitoksella olevista ja siirretyistä kalamääristä, käytetyn rehun määrästä ja laadusta sekä teurasmääristä samoin kuin mahdollisista esiintyvistä kalasairauksista ja niiden hoidosta. Päiväkirja tulee säilyttää laitoksella ja vaadittaessa se on esitettävä tai lähetettävä kaksoiskappale siitä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Ympäristökeskukselle on toimitettava kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä edellistä vuotta koskeva vuosiyhteenveto ja liitettävä siihen rehun toimittajien antama selvitys vuoden aikana laitokselle toimitetuista rehuista. 4. Vaadittaessa luvan saajan on annettava ympäristökeskukselle tarpeellisia tietoja päiväkirjassa ja vuosiyhteenvedossa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi.

8 5. Hakemusta tulee täydentää arviolla toiminnan vaikutuksista Koukkusaaren Naturaalueelle. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös toiminnan mahdollisesti vaatimat ruoppaukset Natura-alueella. 6. Koukkusaaren Kalastus Oy:n tulee liittyä yhteistarkkailuun. Tarkkailuohjelmaa tulee voida tarkistaa lupakauden aikana Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailupisteiden määrää tulee täydentää hakemuksessa esitetystä siten, että kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella on vähintään yksi veden fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailupiste, piilevä/perifyton-seurantapaikat sekä hakemuksessa esitetyllä alueella lahden suuosalla että Kylänlahdella, ja pohjaeläintarkkailupaikat sekä laitoksen vaikutusalueella sisälahdella että kannaksen erottaman lahden ulkopuolella. Koska laitosalueelta ei ole viime vuosien ajalta tarkkailutietoja tulee toiminnasta aiheutuvien vaikutusten arvioimiseksi alueelta saada riittävät, nykytilaa vastaavat vertailutiedot. Tämä tulee toteuttaa ottamalla alueelta käytettävien tarkkailumenetelmien mukaiset ennakkonäytteet ennen kasvatustoiminnan uudelleenkäynnistämistä. Tarkkailua tulee pääsääntöisesti suorittaa myös silloin, kun laitos ei väliaikaisesti toimi tai toiminta on vähäisempää kuin lupa edellyttää. Poikkeuksista tulee neuvotella ympäristökeskuksen kanssa. 7. Lupa tulisi myöntää korkeintaan viideksi vuodeksi. Uusi lupahakemus tulisi laittaa vireille viimeistään vuosi ennen luvan umpeutumista." 8 2) AA ja BB Pyhtään kunnan Kiviniemen kylässä sijaitsevan tilan Pihlajamäki RN:o 1:66 omistajina ovat vastustaneet Koukkusaaren kalankasvatuslaitoksen toiminnan jatkamista. Kalanviljelylaitoksesta aiheutuisi matalan lahden rehevöitymistä ja siitä aiheutuisi haittaa alueen kesäasukkaille. Toiminnasta aiheuttaisi merkittävää hajuhaittaa ja se lisäisi lokkien ja muiden viihtyisyyttä vähentävien lintujen määrää lahdella. Lahden tila on selvitettävä ennen lupa-asian ratkaisemista. Asiassa on otettava huomioon myös koko Suomenlahden heikko tilanne. 3) CC ja DD Pyhtään kunnan Kiviniemen kylässä sijaitsevan tilan Kiviranta RN:o 1:65 omistajina ovat vaatineet lupahakemuksen hylkäämistä. Mikäli luvan myöntämiselle arvioidaan olevan perusteita, on paikan soveltuvuus kyseiseen toimintaan selvitettävä puolueettoman arvioinnin perusteella. Paikalla on järjestettävä katselmus ja päästöt on rajoitettava viidesosaan hakemuksessa mainitusta. Kalankasvatuslaitos on siirrettävä Kylänlahden ulkopuolelle, Koukkusaaren länsi- tai itäpuolelle, jossa veden vaihtuvuus on parempaa ja vesisyvyys sekä vesimäärät ovat suurempia.

9 9 Kalakassien pitäminen ja kalanviljely aiotulla paikalla aiheuttaisi haittaa vesialueelle, kalankasvatukselle ja muistuttajien kiinteistölle. Toiminnasta aiheutuisi vesiluonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista sekä huomattavaa luonnon kauneuden, ympäristön viihtyisyyden, kulttuuriarvojen ja vesistön virkistyskäyttökelpoisuuden vähentymistä, vaaraa terveydelle ja muuallakin kuin muistuttajien kiinteistöllä. Toiminta tuhoaisi arvokkaita uhanalaisia biotyyppejä kuten rantaniityt. Terveyshaitan lisäksi toiminta aiheuttaisi merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa, luonnonolosuhteiden huonontumista, vesialueen ja kiinteistöjen käyttömahdollisuuden vaarantumista alueella ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kalankasvatustoiminta aiotulla paikalla edellyttäisi täysin suljettua laitosta vedenpuhdistamoineen. Matalalla lahdella kassiviljelyä ei voida pitää parhaana käyttökelpoisena tekniikkana. Mikäli lupa kalankasvatukseen haetussa paikassa myönnetään, on toiminnan harjoittajan korvattava allekirjoittaneille muistutuksessa esitetyn erittelyn mukaisesti vuosittain yhteensä euroa kiinteistön arvon alentumisesta, maisemahaitasta ja kalastolle aiheutuvasta haitasta. 4) EE tilan Kiviranta RN:o 1:92 omistajana, FF tilojen Kolmikko RN:o 1:226 ja Tuulentupa RN:o 1:227 omistajana sekä GG ja HH tilan Terttula RN:o 1:228 omistajina, kaikki Pyhtään kunnan Kiviniemen kylässä, ovat vastustaneet luvan myöntämistä kalankasvatukseen haetussa paikassa. Hankkeesta saatavat hyödyt ovat epäselviä eikä laitoksen sijaintipaikkaa ole tutkittu riittävän tarkasti. Ennen luvan myöntämistä on sijaintipaikka tutkittava paikan päällä ja määriteltävä kriteerit sille, kuinka paljon veden laatu voi huonontua ilman, että aiheutuu haittaa alueen asukkaille. Kylänlahden alue on kaavoitettua aluetta, joka on määritelty kaavassa suojelukohteeksi kulttuuri- ja rakennushistoriallisen arvonsa johdosta. Kasvattamo sijaitsisi vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lähistöllä sijaitseva Lounatniemi on myös suojeltava kohde sen merkittävien ympäristö- ja luontoarvojen vuoksi.

10 10 Lähialueen vesistön kestokyky ja sen tilan muutokset suhteessa kalankasvatustoiminnasta syntyvään kuormitukseen on selvitettävä. Kylänlahden tilaa on tarkkailtava säännöllisesti nimenomaan Kylänlahdelle sijoitettavilla tarkkailupisteillä. Haetun kalankasvattamon sijoituspaikan ja avoimen meren välillä on riutta, joka estää veden vaihtumisen. Kesällä vallitseva tuuli on lounaasta, jolloin haittavaikutukset kohdistuvat nimenomaan Koukkusaaren kylään ja siitä pohjoiseen suuntautuvalle rannalle. Kalankasvatustoiminta on siirrettävä Vääräsaaren länsipuolelle, missä veden vaihtuvuus on huomattavasti parempi kuin Kylänlahdessa. Mikäli lupa myönnetään, on muistuttajien tiloille aiheutuvista vahingoista, haitoista ja arvonalennuksesta määrättävä korvaus. Hakijan on kustannettava ympäristöä korjaavia toimia kuten rantojen ruoppausta, levien poistoa ja kaislikoiden niittämistä. TARKASTUS Ympäristölupavirasto on pitänyt paikalla tarkastuksen Tarkastuskertomus on liitetty asian asiakirjoihin. HAKIJAN SELITYS Hakija on ympäristölupaviraston paikalla pitämän tarkastuksen yhteydessä lausunut muistutuksista 2) - 4) yleisesti, että niissä esitetyt kalankasvatustoiminnasta johtuvat haitat ovat selvästi ylimitoitettuja. Kylänlahden rannalla ei ole hiekkarantaa ja toiminnalla ei ole vaikutuksia Kylänlahdella tapahtuvaan kalan kutuun. Kalankasvatustoiminnasta ei aiheudu korvattavaa haittaa kiinteistöille. Laitoksen sijoituspaikka on sopiva kalojen elinolosuhteiden kannalta sekä laitoksen hoidon ja valvonnan puolesta. Avoimemmalla alueella hylkeistä on paljon haittaa kalankasvatukselle ja valvonta on vaikeaa. Aiemmin laitoksen toimiessa on veden vaihtuvuutta laitosalueella parannettu ruoppaamalla Kylänlahden riutan juureen uoma, mistä vesi on tuulista riippuen virrannut laitosalueelle tai sieltä pois. Uoma on sittemmin täyttynyt veden mukanaan tuomasta hiekasta.

11 11 Koukkusaaren kalastus Oy:n kalankasvatuksessa käyttämät kassit tuetaan ja kiinnitetään paikalleen seivästolppien varaan, eli verkot ovat kiinnitettyinä pohjaan upotettuihin tolppiin. Seivästolppalaitos ei sovellu avoimempaan ja syvempään kohtaan, esimerkiksi riutan länsipuolelle. Avoimempaan ja syvempään veteen soveltuvan vastaavan kokoisen kelluvan verkkolaitoksen investointikustannus olisi noin euroa. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan selityksessä ilmoittanut, että hakija on pyytänyt lupaa saada kasvattaa laitoksella kalaa enintään kg vuodessa lisäkasvuna mitattuna. Tämä on huomattavasti vähemmän verrattuna aiempaan määrään, joka on ollut kg vuodessa. Samalla rehunkäytön tehostuminen on vähentänyt tuotannosta aiheutuvaa ominaiskuormitusta sekä typen että fosforin osalta. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vaatimuksille kasvatusmäärän rajoittamisesta olemaan kg/a ja kasvatushäkkitilavuuden pienentämisestä ei ole perusteita. Kasvatustilavuuden osalta yleinen mitoituskäytäntö on ollut noin 10 kg kalaa/m 3 tai väljempi, riippuen veden mataluudesta, vaihtuvuudesta ja virtausolosuhteista. Kalankasvatustoiminnan jatkaminen haetussa laajuudessa ja haetulla paikalla ei tule millään tavalla vaikuttamaan Natura alueeseen. Kalankasvatustoiminta alueella on aloitettu vuonna Alue on liitetty Natura verkostoon maanomistajien vastustuksesta huolimatta. Tällöin on todettu muun ohella, ettei Natura ohjelma vaikuta kalankasvatustoimintaan paikalla. Myös Pyhtään rannikon osayleiskaavassa on kasvattamon läheinen pohjoisranta eli niin sanottu Paviljonginniemi merkitty kaavamerkinnällä AM, jonka tarkoituksena on ollut taata kalankasvatusmahdollisuudet tällä paikalla. Hakija ei ole pyytänyt lupaa ruoppauksiin, joten näidenkin osalta hankkeen Natura alueen suojeluarvoihin kohdistuvien vaikutusten selvittämistä koskeva Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vaatimus on aiheeton. Hakija osallistuu yhteistarkkailuun alueen muiden kalankasvattajien kanssa ja alueelta voidaan ottaa ennakkonäytteet ennen kalankasvatuksen jatkamista. Vaikutuksia ei kuitenkaan tule määrätä tarkkailtavaksi silloin kun toimintaa ei ole. Vedenlaatu vaihtelee monista eri seikoista johtuen ja tarkkailu on kallista.

12 12 Luvan myöntämiselle määräaikaisena vain viideksi vuodeksi ei ole perusteita. Hakijaa on kohdeltava yhdenvertaisesti suhteessa muihin samalla alueella toimiviin kalankasvattajiin. Lupien yleinen voimassa oloaika on ollut kymmenen vuotta. Lupa on myönnettävä vähintään tämän pituiselle ajalle. Muistutuksissa esitettyjen vahinkojen korvaamista koskevat vaatimukset hakija on todennut aiheettomiksi, muun muassa koska kuormitus alenee aiemmasta. Laitoksen hyödyllisyyttä koskevien 4) muistutuksen kannanottojen ja vaatimusten osalta hakija on todennut, että kasvatustoiminta on työllistänyt yhteensä viittä perhettä ja lisäksi kalanjalostuksen tuotantoketjua. Laitoksen sijaintipaikan osalta on turvallisuus merkittävämpi tekijä kuin muut sinänsä tärkeät tekijät, eli veden syvyys ja vaihtuvuus. Kasvattamon sijoituspaikkaa on tutkittu jo 1980-luvulta lähtien. Muistutuksessa esitetty vastustus on periaatteellista. MERKINTÄ Asiaa käsiteltäessä ovat olleet käsillä vesioikeuden päätöksen nro 31/97/1 perusteena olleet asiakirjat. Ympäristölupavirasto on tämän asian kanssa samanaikaisesti ratkaissut Kaakon Lohi Oy:n Girsvikin, Mossavikin ja Mallemucenin kalankasvatuslaitosten, Sandvikin Lohi Oy:n Sandvikin ja Honkaniemen kalankasvatuslaitosten lupa-asiat päätöksillään nrot 37/08/1, 38/08/1, 39/08/1, 40/08/1 ja 41/08/1. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto hakemuksen enemmälti hyläten myöntää Koukkusaaren Kalastus Oy:lle ympäristöluvan Koukkusaaren kalankasvatuslaitoksen toimintaan Pyhtään kunnassa ja antaa toimintaa koskevat lupamääräykset. Laitoksella kasvatetaan kirjolohta ja siikaa verkkokasseissa. Vuotuinen lisäkasvu on noin kg.

13 13 Ympäristölupavirasto hakemuksen enemmälti hyläten myöntää Koukkusaaren Kalastus Oy:lle vesitalousluvan Koukkusaaren kalankasvatuslaitoksen verkkokassien pitämiseen Pyhtään kunnan Kiviniemen kylässä sijaitsevalla yhteisellä vesialueella RN:o 876:2. Kalankasvatuslaitoksen sijainti vesialueella ilmenee hakemuksen liitteenä 4 olevasta karttapiirroksesta (1:5 000). Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan määräys. MÄÄRÄYKSET 1. Vesien pilaantumisen ehkäiseminen Laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kasvatuskauden aikana kuivarehua enintään kg/a (rehukerroin 1,2) ja talvisäilytyksen aikana enintään kg/a. Käytettävän rehun fosforipitoisuus saa olla enintään keskimäärin 0,8 % ja typpipitoisuus enintään keskimäärin 6,5 %. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia vesistössä. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja ruokinta on järjestettävä siten, että ravinteita pääsee vesistöön mahdollisimman vähän. 2. Kalankasvatuslaitoksen rakenteet Kalankasvatuslaitoksen verkkokassialtaiden pinta-ala saa olla enintään m 2 ja tilavuus enintään m 3. Kasvattamon rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Verkkokassit on merkittävä ja ankkuroitava niin, että ne pysyvät paikallaan, eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai vesialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa.

14 14 3. Jätehuolto Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Jätteiden varastoinnista kiinteistöllä ja kuljettamisesta muualle ei saa aiheutua roskaantumis- tai muuta haittaa ympäristöön. Kalankasvatuslaitoksen toiminnassa syntyvät jätteet sekä ongelmajätteet on toimitettava asianmukaisesti luvalliseen jätteiden tai ongelmajätteiden käsittelypaikkaan. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee jätteiden määrä, laatu ja alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. Kuolleet kalat on varastoitava, kuljetettava ja käsiteltävä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) säädetyllä tavalla. 4. Häiriö- ja poikkeustilanteet Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatuslaitokseen liittyvistä merkittävistä häiriöja poikkeustilanteista Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Pyhtään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteissa on luvan saajan ryhdyttävä välittömästi tehokkaisiin toimenpiteisiin toiminnan ennallistamiseksi, vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. 5. Tarkkailu Luvan saajan on pidettävä ympäristön kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä viikoittain käytetyn rehun laatu ja määrä, laitokselle tuodut ja laitokselta poistetut kalamäärät, kalojen lisäkasvu, tiedot mahdollisista kalataudeista ja käytetyistä lääkkeistä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön. Käyttöpäiväkirja on säilytettävä laitoksella ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle.

15 15 Laitoksen vaikutusta vesistössä on tarkkailtava yhdessä muiden alueen kalankasvattajien kanssa. Tarkkailuohjelmaan on sisällytettävä veden fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailu laitoksen läheiseltä näyteasemalta nro 319, jonka koordinaatit ovat YKI ja YKP sekä tarvittavat pohjaeläin- ja piilevän tarkkailupisteet biologisen tarkkailun toteuttamiseksi laitoksen vaikutusalueella. Laitoksen vaikutusalueen tila on selvitettävä ennen tuotannon uudelleen aloittamista tehtävin tutkimuksin. Luvan saajan on kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta toimitettava osaltaan esitys yhteistarkkailuohjelman päivittämisestä Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus voi tehdä tarkkailuohjelmaan tarpeellisiksi katsomansa muutokset. Tarkkailutulokset on toimitettava valvontaviranomaisille hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien mukaisesti. Tiedot toiminnasta sekä valvonta- ja tarkkailutiedot on raportoitava Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailutulokset on toimitettava tiedoksi Pyhtään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan saajan on tarkkailtava jätevesien johtamisen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Kaakkois-Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun toteuttamista koskeva suunnitelma on toimitettava Kaakkois-Suomen TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 6. Kalataudeista ilmoittaminen Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja näiden hoitotoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava Pyhtään kunnan eläinlääkärille ja vakavissa tapauksissa ilmoitus on tehtävä myös Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Kaakkois-Suomen TE-keskukselle.

16 16 7. Toiminnan lopettaminen Jos laitoksen toiminta pysyvästi loppuu, on siitä ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Pyhtään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista. Toiminnan vesistövaikutusten tarkkailua on jatkettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen edellyttämä määräaika, kuitenkin vähintään kaksi vuotta kalankasvatustoiminnan loputtua. ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN Jos tässä päätöksessä tarkoitetusta laitoksen rakenteiden pitämisestä aiheutuu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta, jota nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, voidaan päätöksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Lupa on voimassa asti, kuitenkin enintään siihen saakka, jolloin luvan saajan oikeudet kalankasvatustoiminnassa tarvittaviin maa- ja vesialueisiin päättyvät. Jos kalankasvatustoimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2012 jälkeen, on luvan saajan pantava vuoden 2011 loppuun mennessä vireille kalankasvatuslaitoksen toimintaa koskeva ympäristö- ja vesitalouslupahakemus. Hakemukseen on liitettävä muiden asiaan kuuluvien selvitysten lisäksi kattava selvitys toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä selvitys mahdollisuuksista vähentää toiminnasta vesistölle aiheutuvia haittoja kalankasvatuslaitoksen sijoituspaikkaa ja käytettävää kasvatustekniikkaa parantamalla. Lupa on tällöin voimassa kunnes hakemukseen annettu päätös on saanut lainvoiman.

17 17 ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntäminen Toiminta tässä päätöksessä esitetyllä tavalla järjestettynä täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Kalankasvatuslaitos sijaitsee Pyhtään kunnassa rannikon ja saariston osayleiskaavan alueella. Tämän päätöksen mukaisesta kalankasvatuslaitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kalankasvatuslaitoksen rakenteiden pitäminen vesistössä ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua ja yritys on tarpeen hyödyllistä taloudellista toimintaa varten. Luvan voimassaolon osalta on otettu huomioon vesialueen hallintaoikeuden määräaikaisuus. Hanke ei todennäköisesti yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden johdosta alue Koukkusaari (FI ) on sisällytetty Natura verkostoon, kun otetaan erityisesti huomioon kalankasvatustoiminnan olemassa olo nykyisellä alueella jo vuodesta 1977 alkaen ja lisäksi nyt myönnetyn luvan määräaikaisuus. Kylänlahti on melko suljettu lahtialue, jolla veden vaihtuvuus ja laimeneminen on muuta merialuetta heikompaa. Toiminnasta vesistöön kohdistuvien vaikutusten kan-

18 18 nalta on päästöjen määrän lisäksi merkitystä myös laimenemisolosuhteilla vesistössä. Samalta vesialueelta olisi todennäköisesti mahdollista löytää vaihtoehtoinen ja toiminnan vesistövaikutusten kannalta nykyistä haitattomampi sijoituspaikka. Mahdollisuudesta sijoituspaikan muuttamiseen on hakija esittänyt kantanaan, ettei laitoksen sijoituspaikkaa voida muuttaa, koska laitoksella käytettävät verkkokassit tuetaan pohjaan seivästolppien varaan, mikä asettaa sijoituspaikan vesisyvyydelle vaatimuksia. Laitoksen verkkokassien uudistamisesta aiheutuisi noin euron kustannukset. Haitallisten vesistövaikutusten estämiseksi Kylänlahdessa on toiminnan laajuutta rajoitettu hakijan pyytämästä kasvatusmäärästä ja lupa on myönnetty määräaikaisena melko lyhyelle ajalle. Toiminnan järjestäminen ympäristönsuojelulain mukaisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti edellyttää, että laitoksen kalankasvatuksessa käytettäviä rakenteita uudistetaan siirtymäajan kuluessa niin, että laitokselle voidaan suunnitella uusi vesistövaikutusten kannalta haitattomampi sijoituspaikka. Lupamääräysten perustelut Vesistön pilaantumisen ehkäisemistä, jätehuoltoa, häiriö- ja poikkeustilanteita ja toiminnan lopettamista koskevat määräykset on annettu vesilain ja ympäristönsuojelulain 43 ja 45 :ien sekä ympäristönsuojeluasetuksen 19 :n perusteella. Määräykset ovat tarpeen ympäristönsuojelulain 3 :ssä tarkoitetun ympäristön pilaantumisen estämiseksi ja pilaantumisvaaran vähentämiseksi. Tarkkailua ja tietojen toimittamista koskevat määräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 46 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 ja 30 :ien säännöksiin. Alueen kalankasvatuslaitosten voimassa olevaan yhteistarkkailuohjelmaan ei sisälly lainkaan Koukkusaaren kalankasvatuslaitoksen tarkkailua koskevia tietoja, miltä osin tarkkailuohjelmaa on täydennettävä. Yhteistarkkailuohjelmaan tehtävät täydennykset ja muutokset hyväksyy Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. VASTAUS ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen esittämät vaatimukset on enemmälti hyläten otettu huomioon luparatkaisusta ja sen perusteluista ilmenevällä tavalla.

19 19 Laitoksen toimintaa koskevat 2) 4) muistutusten vaatimukset on enemmälti hyläten otettu luparatkaisussa huomioon. Vahinkojen ja edunmenetysten korvaamista koskevat vaatimukset on hylätty, koska toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa muistuttajien tiloille ja niiden käytölle. Ennalta arvaamattomien vahinkojen varalta on annettu määräys. LAINKOHDAT Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 56, 72 ja 90. Ympäristönsuojeluasetuksen 19, 30 ja 37. Jätelain 6, 12, 15, 51 ja 52. Vesilain 2 luvun 3 ja 6 :n 1 momentti. KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).

20 20 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Seppo Kemppainen Seppo Kekäläinen Ilpo Hiltunen Martti Häikiö Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Seppo Kemppainen, Seppo Kekäläinen ja Ilpo Hiltunen. Asian on esitellyt esittelijä Martti Häikiö. MH/ph Tiedustelut: asian esittelijä, puh ,

21 V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Asiakaspalvelu: Puhelin: Telekopio: Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.