Elinkeinopolitiikan mittaristo

Transkriptio

1 Elinkeinopolitiikan mittaristo Päijät-Häme YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA

2 Päijät-Hämeen Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO 2012 ESIPUHE Elinkeinopolitiikankin on uudistuttava Kuntien elinvoimaisuus perustuu yritysten toimintaan. Yritykset luovat työpaikat ja näin tuottavat pääosan esimerkiksi kunnallisverosta. Lisäksi yritykset tekevät useat perusinfrastruktuuriin liittyvät urakat ja tuottavat monipuolisia palveluita kuntalaisille. Jokainen kunta tarvitsee menestyviä yrityksiä. Yrittäjät paikallisyhdistyksineen on lähellä kuntasektoria. Yli 400 paikallisyhdistystämme 336 kunnassa tekevät noin luottamushenkilön voimin työtä kuntien elinvoiman vahvistamiseksi. Työtä tukevat ne yli tuhat yrittäjäjärjestön jäsentä, jotka toimivat kunnan- tai kaupunginvaltuutettuina. Paikalliseen elinkeinopolitiikkaan vaikuttaminen on yksi Yrittäjien paikallisyhdistysten tärkeimmistä tehtävistä. Yrittäjien ja kuntien välinen hyvä yhteistyö on kuntien, asukkaiden ja yrittäjien yhteinen etu ja asia. Yrittäjyyden merkitys yhteiskunnassa vahvistuu koko ajan. Suomalaisten työllistämisen vastuu on jo nyt siirtynyt pk-yrityksille, joihin syntyy 80 prosenttia uusista työpaikoista. Tämä kehitys jatkuu ja voimistuu lähivuosina. Yrittäjyyttä tarvitaan yhä enemmän talouskasvun ja hyvinvointiyhteiskuntamme turvaamiseksi. Murros käynnissä suuri osa yrittäjistä kannattaa kuntaliitoksia Vuonna 2012 käydään kunnallisvaalit. Vaalien yhteydessä tulee uudella tavalla pohtia ja kirkastaa yrityksien tuomat hyödyt kunnalle. Lisävireen vaali tuo hallituksen käynnistämä kuntauudistus, jonka tavoitteena on toteuttaa vahvoihin peruskuntiin perustuva kunta- ja palvelurakenneuudistus. Uudistuksen yhteydessä keskustelua käydään liiaksi vain kuntaliitoksista. Kuntakoko ei ratkaise tehokkuutta, tärkeämpiä ovat toimintatavat. Tässä raportissa listataan kuntien tärkeimmät elinkeinopoliittiset toimet, mutta samalla kerrotaan vastaajien näkemys kuntaliitoksista. Elinkeinopoliittisen mittaristokyselyn kaikista vastaajista 58 prosenttia kannattaa yleisesti kuntaliitoksia, mutta ei kannata pakkoliitoksia. Lisäksi 24 % olisi valmis pakkoliitoksiin. Peräti 82 % siis kannattaa kuntaliitoksia. Noin kymmenen prosenttia ei näe merkittävää tarvetta kuntarakenteiden uudistamiselle. Vajaasta kymmenestä kunnasta löytyy enemmistö pakkoliitoksille. Mikäli aluekeskuksia painotetaan vähemmän, eli aluekeskuksille annetaan paikallisyhdistysten hallituskokoa vastaava paino, niin kokonaistulos muuttuu vain hieman. Tällöin vastaajista 65 % kannattaa kuntaliitoksia, mutta ei kannata pakkoliitoksia. Lisäksi 15 % olisi valmis pakkoliitoksiin, eli tässäkin tapauksessa 80 % siis kannattaa kuntaliitoksia. Kuntaliitoksien kannatus yleisesti on siis yllättävän korkea. Kun kuitenkin kysyttiin oman kunnan kuntaliitoksesta, reilun 45 prosentin mukaan oman kunnan ei tulisi tehdä liitoksia lähitulevaisuudessa. Päijät-Hämeen Yrittäjät Rautatienkatu 11 A, Lahti toimisto@phyrittajat.fi 1

3 Päijät-Hämeen Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO 2012 Kuntauudistuksen etenemisestä riippumatta on selvää, että jokaisen kunnan tulee panostaa lähivuosina entistä enemmän seuraavaan kahteen tavoitteeseen: tulojen kasvattamiseen: omien verotulojen kasvattamiseen eli käytännössä elinkeinopolitiikan tehostamiseen, sekä menokuriin: kunnan vastuulla olevan palvelutuotannon tehostamiseen eli monilta osin käytännössä ulkoistamiseen. Ilman näissä tavoitteissa onnistumista kunta ei voi menestyä eikä ole elinvoimainen. Näihin tavoitteisiin kunta ei voi päästä ilman yrityksiä, ovat ne sitten paikallisia, seudullisia tai valtakunnallisia. Kunnan tehtävä ei ole vain palveluiden järjestäminen, vaan oman elinvoiman turvaamiseksi tulee entistä enemmän ja uusin tavoin edistää työllisyyttä, vahvistaa veropohjaa ja panostaa yrittäjyyden edistämiseen. Kuntauudistuksen yhteydessä on perusteltua odottaa, että kunnan toiminta pk-yrityksien suuntaan aktivoituu. Uhkiakin on, ja näin ei välttämättä käy. Esimerkiksi suuremmat hankintakokonaisuudet voivat heikentää pk-yrityksien mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin. Toisaalta kuntakoon kasvattaminen voi parantaa kunnan hankintaosaamista ja markkinoiden toimivuutta. Lähes kaikilla kunnissa tehtävillä päätöksillä on merkitystä yrityksille. Varsinkin nyt tilanteessa yrittämisen toimintaedellytysten parantamisen ja uudistamisen tulee olla avainroolissa kaikessa päätöksenteossa. Elinkeinopoliittinen mittaristokysely kunnan ja yrittäjien yhteiseksi välineeksi Kädessäsi oleva Elinkeinopolitiikan mittaristo -raportti on käytännöllinen väline kunnan elinkeinopolitiikasta käytävään keskusteluun ja sen kehittämiseen. Kysely toteutettiin nyt viidennen kerran. Kohderyhmänä oli yhteensä reilut yrittäjää: Yrittäjien paikallisyhdistysten hallituksissa ja kuntien valtuustoissa toimivaa yrittäjää sekä yrittäjää 23 suuresta kaupungista. Kyselyyn vastasi reilut yrittäjää, joten vastausprosentti oli noin 15. Paikallisyhdistysten hallituksissa vaikuttavista yrittäjistä vastasi lähes 40 prosenttia. Valtakunnallisesti otos on edustava, ja kuntakohtainen raportti voitiin tehdä 177 kunnasta. Kysely osoitti selkeästi kuntien elinkeinopolitiikan tärkeimmät kehittämiskohteet. Kriittisimmät vastaukset koskevat kuntien hankintapolitiikkaa ja päätösten yrityslähtöisyyttä. Kehittämistarvetta korostaa se, että yrittäjien mielestä nämä ovat yleisen elinkeinopolitiikan ja yritysvaikutusten arvioinnin ohella yhteistyön tärkeimmät osa-alueet. Yrittäjät on jo pitkään kehittänyt ja tarjonnut elinkeinostrategioita ja päätösten yritysvaikutusten arviointimenettelyä kuntien elinkeinopolitiikan tueksi. Kuntauudistuksen yhteydessä on syytä vaikuttaa siihen, että nämä elinkeinopolitiikkaa ohjaavat menettelyt ovat kunnossa. Toivomme myös tämän mittariston toimivan hyvänä työkaluna, kun kunnissa rakennetaan elinkeinopolitiikalle uutta sisältöä. Kuntien haasteet ovat nyt erityisen ajankohtaisia pelkästään taloudellisen epävarmuuden vuoksi. Toivomme virikkeellistä ja rakentavaa keskustelua. Outi Hongisto toimitusjohtaja Päijät-Hämeen Yrittäjät ry Päijät-Hämeen Yrittäjät Rautatienkatu 11 A, Lahti toimisto@phyrittajat.fi 2

4 Päijät-Hämeen Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO 2012 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 1 SISÄLLYSLUETTELO PÄÄTULOKSET TULOKSET KYSYMYSRYHMITTÄIN YLEINEN ELINKEINOPOLITIIKKA KUNNAN PÄÄTÖKSENTEON YRITYSLÄHTÖISYYS ELINKEINOTOIMEN RESURSSIT KUNNAN VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN KUNNAN YHTEISTYÖ SEUTUKUNNASSA JA MAAKUNNASSA KOULUTUS JULKISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA KUNTIEN HANKINTAPOLITIIKKA INFRASTRUKTUURI SEUDULLISEN ELINKEINOYHTIÖN TAI VASTAAVAN TOIMINTA PÄÄTÖSTEN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TÄRKEIMMIKSI KATSOTUT KYSYMYSRYHMÄT LIITE 1: Alueen tulokset taulukkona LIITE 2: Pk-yritykset kansantaloudessa -tilastoja Päijät-Hämeen Yrittäjät Rautatienkatu 11 A, Lahti toimisto@phyrittajat.fi 3

5 Päijät-Hämeen Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO PÄÄTULOKSET Päijät-Hämeen Yrittäjien alueella kyselyyn vastasi yhteensä 136 paikallisyhdistysten hallituksen jäsentä ja yrittäjää. Minimimäärä vastauksia eli vähintään neljä vastausta saatiin 8 kunnasta. Vain näille kunnille on toimitettu tutkimusraportti, sillä neljää vähäisempää vastausmäärää ei katsottu riittäväksi edustamaan yhteistä näkemystä kunnan elinkeinopolitiikasta. Kokonaistuloksena lähes neutraali arvio Päijät-Hämeen arviot paranivat Kysely koostui 13 taustoittavasta ja 48 väittämän muodossa esitetystä kysymyksestä. Kokonaisarviossa on otettu huomioon 40 väittämää, joiden joukossa on kolme uutta. Vuonna mukaan otettuja osioita seudullisen elinkeinoyhtiön tai vastaavan toiminnasta (osio I) ja päätösten yritysvaikutusten arvioinnista (osio J) ei ole otettu mukaan kokonaisarvioon, koska näitä ei myöskään esitetty kaikille vastaajille. Osioihin I ja J ovat vastanneet siis vain niiden kuntien paikallisyhdistysten jäsenet, joissa kunta osallistuu seudullisen kehitysyhtiön toimintaan ja tekee yritysvaikutusten arviointia. Vastausvaihtoehdot olivat täysin eri (-2 pistettä); jokseenkin eri (-1 piste); neutraali mielipide (0 pistettä); jokseenkin (1 piste); täysin (2 pistettä). Tutkimusraporteissa vastaukset on skaalattu asteikolle kokonaisarvion osalta. Koko maan kaikkien kuntien saama pistekeskiarvo on 46 pistettä. Tämä merkitsee sitä, että yrittäjät ovat suhtautuneet kuntien elinkeinopolitiikkaan varsin neutraalisti. Asteikolla neutraali taso olisi ollut 50 pistettä. Kokonaistuloksella mitattuna ta ei ole tapahtunut, sillä vuosina ja keskiarvo oli 48. Päijät-Hämeessä kaikkien vastausten yhteenlaskettu pistekeskiarvo on 49, eli hieman korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Keskiarvo on noussut edellisen vuoden mittariston tasosta (42 pistettä), mikä oli poikkeuksellista koko maassa. Kuntien pisteissä suurta hajontaa Hollolalle ja Hartolalle Päijät-Hämeen korkeimmat pisteet Koko maan kuntien saamissa arvioissa on huomattavia eroja. Parhaat arviot saaneen kunnan, Uudenkaupungin, pistemäärä oli 91 pistettä, kun taas huonoimmat arviot saaneet kunnat jäivät noin 20 pisteeseen. Kymmenestä suurimmasta kaupungista Kuopio sai parhaat arviot 48 pisteellä. Aluekeskuksista Seinäjoen arviot olivat parhaat saaden 52 pistettä. Kymmenen suurimman kaupungin listalla Lahti sijoittui neljänneksi. 23 aluekeskuksen joukossa Lahti tuli kuudenneksi pistein 46. Syytä on kuitenkin huomata, että aluekeskusten parhaatkin arviot ylittävät vain niukasti koko maan keskiarvon 46 pistettä. Hollola ja Hartola olivat pisteillä 62 Päijät-Hämeen ykkösiä. Päijät-Hämeessäkin kuntien saamissa arvioissa on huomattavat erot. Parhaat arviot saaneiden kuntien pistemäärässä oli 30 pisteen ero verrattuna heikoimmat arviot saaneeseen kuntaan. Ero on tasoa kuin edellisessä mittaristossa vuonna. Päijät-Hämeen Yrittäjät Rautatienkatu 11 A, Lahti toimisto@phyrittajat.fi 4

6 Päijät-Hämeen Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO 2012 Viisi parasta kuntaa ja niiden pisteet olivat: Hollola 62 pistettä +6 pistettä Hartola 62 pistettä +34 pistettä Orimattila 58 pistettä +9 piste Hämeenkoski 57pistettä Nastola 54 pistettä +6 pistettä Kärkikuntien pisteet ovat nousseet kauttaaltaan, mutta Hartola on yli kaksinkertaistanut pisteensä vuoden mittaristosta. Hämeenkoskelta ei saatu kaksi vuotta sitten tarpeeksi vastaajia. Sysmästä ja Kärkölästä ei saatu tällä kierroksella riittävästi vastauksia, joten ne jäivät pois kärjestä. Myös kärkiviisikon ulkopuolelle jääneissä kunnissa pisteet nousivat. Kriittisimmät arviot kuntien päätöksenteon yrityslähtöisyydestä, kuntien hankintapolitiikasta ja elinkeinotoimen resursseista Osa-alueista päätöksenteon yrityslähtöisyys, kuntien hankintapolitiikka ja elinkeinotoimen resurssit arvioitiin kriittisimmin. Tarkasteltaessa yksittäisiin kysymyksiin annettuja vastauksia koko aluejärjestön tasolla negatiivisimmat arviot koskivat kuntien päätöksenteon riittävää nopeutta, kuntien yrityspanostusten tekemistä oikeudenmukaisesti, kuntien riittävää panostusta imagomarkkinointiin, kiinteistöveron tukea yritystoiminnalle, kuntien hankintaosaamista sekä yritysten tasavertaisia mahdollisuuksia tuottaa kuntien järjestämisvastuulla olevia palveluita. Alueen vastauskeskiarvot näihin erityisesti kritiikkiä saaneisiin asioihin olivat -0,3-0,4 pistettä, mutta kuntakohtaisesti oli suuriakin eroja. Koko maata positiivisemmin arvioitiin yleistä elinkeinopolitiikkaa, päätöksenteon yrityslähtöisyyttä ja ylikunnallista yhteistyötä. Muutoin osioiden keskiarvot olivat varsin lähellä koko maan tasoa Päijät-Hämeessä. Väittämistäkin koko maata kriittisemmin arvioitiin vain oman elinkeinotoimen tietojen tehokasta käyttöä päätöksenteossa niissä kunnissa, joissa tehdään yritysvaikutusten arviointia. Verrattaessa edelliseen vuoden mittaristoon arvioitiin kriittisemmin vain väitteet koskien päätösten yritysvaikutusten arviointia lukuun ottamatta väitettä oman elinkeinotoimen tietojen tehokkaasta käyttämisestä päätöksenteossa. Positiivisimmat vastaukset ylikunnallisesta yhteistyöstä, infrastruktuurista ja vaikutusmahdollisuuksista seudulliseen elinkeinopolitiikkaan Päijät-Hämeessä osioista parhaita arvioita saivat kuntien yhteistyö seutukunnassa ja maakunnassa (vastauskeskiarvo 0,3 pistettä). Yritysvaikutusten arviointi (vastauskeskiarvo 0,4 pistettä) siellä, missä tätä tehdään, sai niin ikään positiivisen arvion. Yksittäisissä kysymyksissä parhaat arviot annettiin yritysten tontti- ja tilatarpeista huolehtimisesta (vastauskeskiarvo 0,3 pistettä) kunnallistekniikan järjestämisestä yritysten kannalta tehokkaalla (vastauskeskiarvo 0,4 pistettä) sekä yrittäjien mahdollisuuksista vaikuttaa seudulliseen elinkeinopolitiikkaan (vastauskeskiarvo 0,5 pistettä). Päätösten yritysvaikutusten arviointia koskevat arviot olivat kauttaaltaan tasoa. Päijät-Hämeen Yrittäjät Rautatienkatu 11 A, Lahti

7 Päijät-Hämeen Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO 2012 Kuten jo edellä todettiin, arvioitiin väittämät lähes kauttaaltaan positiivisemmin kuin kaksi vuotta sitten. Erityisesti väittämät koskien elinkeinopolitiikan tulosten järjestelmällistä seuraamista, yritysvaikutusten johdonmukaista selvittämistä, elinkeinotoimen ammattimaisuutta, tämän riittäviä resursseja ja yrittäjien mahdollisuuksia vaikuttaa seudulliseen elinkeinopolitiikkaan arvioitiin vuoden mittaristoa paremmin. Edellä mainittujen kolmen osa-alueen sisältämien useiden väittämien lisäksi koko maata positiivisemmin arvioitiin väittämistä hankintapolitiikan tukea yritysten kehittymiselle. Vapaaehtoisia kuntaliitoksia kannatetaan Päijät-Hämeessä koko maata enemmän kannatusta oman kunnan liitoksille lähitulevaisuudessa Päijät-Hämeen kunnista löytyy vajaasta puolesta kymmenestä kunnasta elinkeinoasioista vastaava erillinen virkamies. Puolessa kymmenestä kunnasta kunnanjohtaja hoitaa yhteydenpidon yrittäjiin. Yhdessä kunnassa kehitysyhtiön johtaja vastaa yhteydenpidosta. Muiden osalta tilanne jää epäselväksi vastausten perusteella. Koko maahan verrattuna elinkeinoasioista vastaavat erilliset virkamiehet ovat harvinaisempia ja kunnanjohtajat pitävät useammin yhteyttä yrittäjiin. Elinkeinopoliittinen ohjelma tai strategia löytyy Päijät-Hämeen kunnista kattavasti ja on myös ajantasainen korkeintaan kolme vuotta vanha, kun vastaajilla on tästä tietoa. Yrittäjäyhdistykset ovat myös olleet kattavasti mukana valmistelemassa ohjelmia. Tältä osin tilanne vastaa muuta maata. Palvelustrategian olemassa olo tunnetaan vastaajien keskuudessa heikosti. Vastausten perusteella ajantasainen palvelustrategia löytyy parista kunnasta ja on yhdessä kunnassa valmistelussa. Samoin palvelusetelien yleisyyden tuntemuksessa olisi korjattavaa vastaajien keskuudessa. Setelit näyttäisivät olevan käytössä yhdessä kunnassa, parissa kunnassa käyttöön ottoa pohditaan ja neljässä kunnassa palvelusetelit eivät ole käytössä. Lopuissa vastaajat eivät osaa sanoa. Systemaattinen yritysvaikutusten arviointi on käytössä parissa kolmessa kunnassa vastausten perusteella. Tämä on lähellä maan keskiarvotasoa. Arvioinnin käyttöönottoa suunnitellaan muissa kunnissa muutaman kunnan vastausten jättäessä tilanteen epäselväksi. Ylikunnallinen yhteistyö elinkeinopolitiikassa näyttäisi olevan vastausten perusteella hyvin kattavaa Päijät-Hämeen kuntien osalta ja vieläpä seudullisten kehittämisyhtiöiden muodossa. Päijät-Hämeessä vastaajista 60 prosenttia hyväksyy kuntaliitokset, mutta ei kannata pakkoliitoksia. Vajaa neljäsosa olisi valmis myös pakkoliitoksiin. Noin kymmenen prosenttia ei näe merkittävää tarvetta kuntarakenteiden uudistamiselle. Kunnittain tarkasteltuna kahdeksassa kunnassa enemmistö vastaajista kannattaa vapaaehtoisia liitoksia. Yhdessä kunnassa enemmistö ei näe tarvetta merkittäville muutoksille rakenteessa. Kahdessa kanta jää epäselväksi. Koko maahan verrattuna tulokset ovat täysin tasoa. Vastaajista 47 prosenttia näkee tarvetta oman kunnan liitokselle lähitulevaisuudessa. Puolestaan 40 prosenttia vastaajista ei kannata liitoksia. Omien kuntien liitoksille löytyy 6 prosenttiyksikköä suurempi kannatus kuin koko maassa keskimäärin. Kunnista kahdessa vastaajien enemmistön mielestä oman kunnan tulisi tehdä kuntaliitoksia. Neljässä kunnassa oman kunnan enemmistön mielestä ei tulisi tehdä liitoksia lähitulevaisuudessa. Niissä kunnissa, jotka ovat jo tehneet kuntaliitoksia, vaikutukset kunnan elinkeinopolitiikkaan arvioidaan neutraaleiksi. Tämä vastaa koko maan keskimääräistä näkemystä. Päijät-Hämeen Yrittäjät Rautatienkatu 11 A, Lahti toimisto@phyrittajat.fi 6

8 Päijät-Hämeen Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO TULOKSET KYSYMYSRYHMITTÄIN 2.1 YLEINEN ELINKEINOPOLITIIKKA Osio sai lähes neutraalin arvion. Parhaimmat arviot (vastauskeskiarvo 0,2 pistettä) sai elinkeinopoliittisten ohjelmien ajantasaisuus. Kysymys kuntien ja yrittäjien välisen yhteistyön yleisestä laadusta, elinkeinopolitiikan tavoitteiden yhteisestä asettamisesta sekä elinkeinopolitiikan tuesta yritysten toiminnan kehittämiselle saivat lähes neutraalin arvion (vastauskeskiarvo 0,1 pistettä). Elinkeinopolitiikan tavoitteiden määrätietoinen toteuttaminen sai niin ikään lähes neutraalin arvion (vastauskeskiarvo -0,1 pistettä). Tulosten järjestelmällinen seuraaminen arvioitiin neutraalisti. Arviot ovat tulleet lähes kauttaaltaan kahden vuoden takaista positiivisemmiksi. Ainoa poikkeus on kuntien ja yritysten hyvä ja säännöllinen yhteistyö, joka on lähes samalla tasolla. Osion tulokset ovat keskiarvojen valossa koko maan tasolla yhteinen tavoitteiden asettaminen arvioidaan jopa positiivisemmin Päijät-Hämeessä. Osion kolme parasta kuntaa: Hollola Hämeenkoski Orimattila 2.2 KUNNAN PÄÄTÖKSENTEON YRITYSLÄHTÖISYYS Palaute oli elinkeinotoimen resurssien sekä julkisten palveluiden järjestämisen ja hankintapolitiikan ohella kriittisintä. Kunnan päätöksenteon riittävää nopeutta yritysten kannalta arvioitiin kaikkein kriittisimmin (vastauskeskiarvo -0,4 pistettä). Kuntien päättävien elinten toimintaa yritysten toiminnan kehittämisessä, päätöksenteon pohjautumista yritysvaikutusten johdonmukaiseen selvittämiseen sekä päätöksenteon avoimuutta, ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä arvioitiin hieman kriittisesti (vastauskeskiarvo -0,2 pistettä). Virkamiesten tukea yritysten kehittämiselle arvioitiin neutraalisti. Edelliseen mittaukseen verrattuna arviot ovat positiivisempia etenkin koskien yritysvaikutusten johdonmukaista selvittämistä. Tulokset ovat lisäksi koko maan keskimääräisiä arvioita positiivisempia. Osion kolme parasta kuntaa: Hämeenkoski Hartola Orimattila Päijät-Hämeen Yrittäjät Rautatienkatu 11 A, Lahti toimisto@phyrittajat.fi 7

9 Päijät-Hämeen Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO ELINKEINOTOIMEN RESURSSIT Osion arviot ovat kokonaisuutena niin ikään kriittiset. Kunnan elinkeinotoimen panostusten oikeudenmukaisuuteen (vastauskeskiarvo -0,3 pistettä) sekä kuntien ennakoivaan ja vuorovaikutteiseen toimintaan elinkeinopolitiikassa ja elinkeinotoimen resurssien kohdentamiseen oikein (vastauskeskiarvo -0,2 pistettä) suhtauduttiin kriittisesti. Elinkeinotoimen resurssien riittävyyteen (vastauskeskiarvo -0,1 pistettä) sekä elinkeinotoimen hoitamiseen ammattimaisesti (vastauskeskiarvo -0,1 pistettä) suhtauduttiin lähes neutraalisti. Tältäkin osin arviot ovat tulleet lähes kauttaaltaan positiivisemmiksi vuoden mittaristoon verrattuna. Koko maan tuloksiin verrattuna arviot ovat tasoa. Osion kolme parasta kuntaa: Hartola Orimattila Hollola 2.4 KUNNAN VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN Osio arvioitiin lähes neutraalisti. Kunnan riittävät panostukset imagomarkkinointiin (vastauskeskiarvo -0,3 pistettä) arvioitiin kriittisesti. Lähes neutraalisti (vastauskeskiarvo -0,1 pistettä) arvioitiin elinkeinopolitiikan tavoitteiden saatavuutta kunnan internet-sivuilta sekä yritysten riittävää tiedonsaantia päätöksistä ja suunnitelmista. Arviot ovat edellistä mittaristoa positiivisempia. Viestinnän osalta arviot ovat niin ikään koko maan tasolla hieman positiivisemmat koskien riittävää tiedonsaantia yrityksiä koskevista päätöksistä. Osion kolme parasta kuntaa: Hämeenkoski Nastola Hollola 2.5 KUNNAN YHTEISTYÖ SEUTUKUNNASSA JA MAAKUNNASSA Osio arvioitiin positiivisesti ollen samalla osioista parhaiten arvioitu. Yritysten ja yrittäjäyhdistysten mahdollisuudet vaikuttaa seudulliseen elinkeinopolitiikkaan arvioitiin positiivisesti (vastauskeskiarvo 0,5 pistettä). Ylikunnallisen yhteistyön tuki yritysten toiminnan kehittämiselle (vastauskeskiarvo 0,1 pistettä) ja yhteistyön riittävä yrityslähtöisyys (vastauskeskiarvo 0,2 pistettä) arvioitiin hieman positiivisesti. Päijät-Hämeen Yrittäjät Rautatienkatu 11 A, Lahti

10 Päijät-Hämeen Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO 2012 Vuoden mittaristoon verrattuna arviot olivat selvästi positiivisempia. Koko maan keskimääräisiin tuloksiin verrattuna arviot ovat hieman positiivisempia Päijät-Hämeessä paitsi, että ylikunnallisten hankkeiden tukea yritysten kehittämiselle arvioitiin samalla tavoin. Osion kolme parasta kuntaa: Hollola Hartola Orimattila 2.6 KOULUTUS Osion saamat arviot olivat neutraalit. Oppilaitosten riittävää kannustusta yrittäjyyteen (vastauskeskiarvo 0,0 pistettä) arvioitiin neutraalisti. Yrittäjien mahdollisuuksia oman osaamisensa kehittämiseen kunnassa (vastauskeskiarvo 0,1 pistettä) sekä oppilaitosten ja yritysten välistä riittävää yhteistyötä (vastauskeskiarvo 0,1 pistettä) arvioitiin lähes neutraalisti. Arviot koskien kuntien aktiivisuutta ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi (vastauskeskiarvo -0,1 pistettä) ja yrittäjyyskasvatuksen roolia kunnan elinkeinopolitiikassa (vastauskeskiarvo -0,2 pistettä) arvioitiin sen sijaan hieman kriittisesti. Koko maan tuloksiin verrattuna väittämät arvioitiin n tasoon. Kahden vuoden takaiseen verrattuna arviot olivat positiivisempia paitsi, että oppilaitosten ja yritysten riittävää yhteistyötä sekä oppilaitosten riittävää kannustusta yrittäjyyteen arvioitiin samalla tavoin. Osion kolme parasta kuntaa: Hartola Nastola Hollola 2.7 JULKISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA KUNTIEN HANKINTAPOLITIIKKA Osio arvioitiin kriittisimmin päätöksenteon yrityslähtöisyyden ja elinkeinotoimen resurssien ohella. Arviot olivat koko maan keskimääräistä tasoa positiivisempia lukuun ottamatta tasoa olevia arvioita koskien tasavertaisia mahdollisuuksia tuottaa kuntien järjestämisvastuulla olevia palveluita, kuntien häiritsevää markkinakilpailua ja julkisten palveluiden tehokasta järjestämistä. Edelliseen kierrokseen verrattuna arviot olivat hieman positiivisempia lukuun ottamatta julkisten palveluiden järjestämistä, joka arvioitiin n tasoon. Kuntien harjoittaman liiaksi häiritsevän markkinakilpailun suhteen arviot olivat hieman positiivisia. Paikallisten yritysten mahdollisuuksia osallistua kaikkiin tarjouskilpailuihin arvioitiin neutraalisti. Julkisten palveluiden järjestämisen yleisestä laadukkuudesta ja tehokkuudesta annettiin lähes neutraali arvio (vastauskeskiarvo -0,1 pistettä). Kriittisimmän arvion Päijät-Hämeessä saivat kunnan hankintaosaamisen riittävä taso, kuntien tarjoamat tasavertaiset mahdollisuudet tuottaa kuntien järjestämisvastuulla Päijät-Hämeen Yrittäjät Rautatienkatu 11 A, Lahti toimisto@phyrittajat.fi 9

11 Päijät-Hämeen Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO 2012 olevia palveluita, hankintapolitiikan tuki markkinoiden toimivuudelle ja monipuolisuudelle sekä hankintapolitiikan tuki yritysten kehittymiselle (vastauskeskiarvot -0,2 ja -0,3 pistettä). Nämä arvioitiin kriittisimmin myös koko maassa. Osion kolme parasta kuntaa: Hartola Hollola Nastola 2.8 INFRASTRUKTUURI Osio sai sekä kriittistä että positiivista palautetta saaden kokonaisuutena lähes neutraalin arvion. Kriittinen arvio annettiin kiinteistöveron suuruuden tuesta yritysten toiminnalle (vastauskeskiarvo -0,3 pistettä) sekä kunnallisveroprosentin tuesta yritystoiminnalle (vastauskeskiarvo -0,1 pistettä). Neutraalia palautetta sai osakseen kunnan huolehtiminen yrittäjien tarvitsemista liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä (vastauskeskiarvo 0,0 pistettä). Positiiviseen arvioon ylsivät kunnallistekniikan järjestäminen yrittäjien kannalta tehokkaalla tavalla (vastauskeskiarvo 0,4 pistettä) ja kunnan tapa huolehtia yrittäjien tontti- ja tilatarpeista (vastauskeskiarvo 0,3 pistettä). Kunnan kyky ottaa huomioon yritysten tarpeet kaavoituksessa (vastauskeskiarvo 0,2 pistettä) arvioitiin hieman positiivisesti. Arviot olivat hieman vuoden mittaristoa positiivisemmat kauttaaltaan. Koko maahan verrattuna arviot olivat tasoa lukuun ottamatta tontti- ja tilatarpeista huolehtimista, jota arvioitiin hieman positiivisemmin. Osion kolme parasta kuntaa: Hollola Hartola Orimattila 2.9 SEUDULLISEN ELINKEINOYHTIÖN TAI VASTAAVAN TOIMINTA Tässä osiossa arviot pyydettiin vain niiltä vastaajilta, jotka ilmoittivat kunnan olevan mukana seudullisessa elinkeinoyhtiössä tai vastaavassa. Arviot koskien kehittämisyhtiön toiminnan yrityslähtöisyyttä olivat positiiviset (vastauskeskiarvo 0,2 pistettä). Arviot koskien yhtiön elinkeinopoliittisten tavoitteiden tehokasta toteuttamista (vastauskeskiarvo 0,0 pistettä) olivat neutraalit. Arviot koskien kehittämisyhtiön hyvää tiedottamista (vastauskeskiarvo 0,1 pistettä) ja yhtiöiden toiminnan hyvää tuntemista yrityksissä (vastauskeskiarvo -0,1 pistettä) olivat lähes neutraalit. Kahden vuoden takaiseen verrattuna väittämiä arvioitiin hieman positiivisemmin lukuun ottamatta yhtiöiden toiminnan tuntemista yrityksissä, mikä arvioitiin samalla tavoin. Arviot olivat lähes maan keskiarvotasoa paitsi, että yhtiöiden tiedottamista arvioitiin hieman positiivisemmin. Päijät-Hämeen Yrittäjät Rautatienkatu 11 A, Lahti

12 Päijät-Hämeen Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO 2012 Osion kolme parasta kuntaa: Hämeenkoski Hollola Orimattila 2.10 PÄÄTÖSTEN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tämän osion arvioivat vain ne vastaajat, joiden kunnissa tehdään yritysvaikutusten arviointia. Arviot olivatkin positiivisimmat. Positiivisimmat arviot tulivat siitä, että kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään päätöksiä, jotka vaikuttavat yrityksiin (vastauskeskiarvo 0,5 pistettä), ja virkamiesjohto ottaa yritysvaikutukset huomioon jo päätöksiä valmistellessaan (vastauskeskiarvo 0,4 pistettä). Oman elinkeinotoimen resursseja käytetään tehokkaasti hyväksi päätöksenteossa (vastauskeskiarvo 0,2 pistettä) arvioitiin hieman positiivisesti. Hieman positiivisesti (vastauskeskiarvo 0,3 pistettä) arvioitiin myös kunnanvaltuustot, kunnanhallitukset ja eri lautakunnat, kun kysyttiin, ottavatko ne yritysvaikutukset huomioon päätöksiä tehdessään. Arviot olivat tulleet kuitenkin kahden vuoden takaista kriittisemmiksi lukuun ottamatta oman elinkeinotoimen tietojen hyödyntämistä päätöksenteossa. Arviot olivat hieman koko maata parempia koskien päättävien elinten kykyä ottaa huomioon yritysvaikutukset sekä hieman kriittisemmät koskien oman elinkeinotoimen tietojen hyödyntämistä päätöksenteossa. Osion parhaat kunnat: Hämeenkoski Lahti Päijät-Hämeen Yrittäjät Rautatienkatu 11 A, Lahti

13 Päijät-Hämeen Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO TÄRKEIMMIKSI KATSOTUT KYSYMYSRYHMÄT Yrittäjiä pyydettiin osana kyselyä määrittelemään kysytyistä osa-alueista kolme tärkeintä. Päijät-Hämeessä kolme eniten mainintoja saanutta osa-aluetta olivat kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys, julkisten palveluiden järjestäminen ja hankintapolitiikka sekä yleinen elinkeinopolitiikka. Koko maahan verrattuna julkisten palveluiden järjestämistä ja kuntien hankintapolitiikkaa pidetään tärkeämpänä kuin yleistä elinkeinopolitiikkaa. Päijät-Hämeessä päätösten yritysvaikutusten arvioinnin sijoitus on laskenut toiselta sijalta jaetulle neljännelle sijalle. Päätöksenteon yrityslähtöisyyden ja seudullisen kehittämisyhtiön toiminnan prosenttiosuudet ovat laskeneet. Koulutus on puolestaan nostanut merkitystään. A. Yleinen elinkeinopolitiikka 32 % B. Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 51 % C. Elinkeinotoimen resurssit 18 % D. Kunnan markkinointi, viestintä ja tiedottaminen 17 % E. Kunnan yhteistyö seutukunnassa ja maakunnassa 15 % F. Koulutus 22 % G. Julkisten palveluiden järjestäminen ja kunnan hankintapolitiikka 37 % H. Infrastruktuuri 29 % I. Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta 14 % J. Päätösten yritysvaikutusten arviointi 29 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % % Päijät-Hämeen Yrittäjät Rautatienkatu 11 A, Lahti toimisto@phyrittajat.fi 12

14 Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät LIITE 1 KUNTIEN ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO Aluejärjestö: Päijät-Hämeen Yrittäjät ry Tulostettu: 2-tammi-2012 Vastausten lukumäärät Alue: Koko maan vastausten määrä: Kyselyyn vastanneiden kuntien määrä (väh. 4 vastaajaa) 136 kpl kpl 177 kpl Asteikko -2 = eri -1 = eri 0 = Neutraali mielipide 1 = 2 = Sivu 1 / 16

15 Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät luvut keskiarvoja KOKO AINEISTO Alue Alueen ja koko maan välinen erotus Keskiarvot -0,1 0,3-0,2 0,0 0,2-0,2 0,1-0,1 Kokonaistulos pisteytettynä asteikolla A. YLEINEN ELINKEINOPOLITIIKKA Alue Erotus 1. Kunnan ja yritysten välinen yhteistyö on hyvää ja säännöllistä 0,1-0,1-0,1-0,2 0,2 0,0 0,1-0,4 2. Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä 0,1 0,3-0,5-0,1 0,7-0,2 0,3-0,2 3. Kunnan elinkeinopolitiikka tukee yritysten toiminnan kehittämistä 0,1 0,2 0,0-0,1 0,0 0,0 0,1-0,1 4. Kunnassa on ajantasainen elinkeinopoliittinen ohjelma 0,2 0,4-0,2-0,1 0,4 0,1 0,1 0,0 5. Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita määrätietoisesti -0,1 0,3-0,2-0,1 0,3-0,1 0,0 0,0 6. Kunta seuraa järjestelmällisesti elinkeinopolitiikan tuloksia 0,0 0,6-0,5 0,0 0,1-0,1 0,1 0,0 B. KUNNAN PÄÄTÖKSENTEON YRITYSLÄHTÖISYYS Alue Erotus 7. Kunnan päätöksenteko on yritysten toiminnan kannalta avointa, ennustettavaa ja pitkäjänteistä -0,2 0,3-0,4 0,1 0,3-0,4 0,2-0,2 8. Kunnan päätöksenteko on yritysten toiminnan kannalta riittävän nopeaa 9. Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja eri lautakunnat -0,4 0,3-0,2-0,1 0,4-0,5 0,1-0,2 kannustavat toiminnallaan ja päätöksillään yritysten toiminnan kehittämistä -0,2 0,2-0,1 0,1 0,5-0,4 0,2-0,2 10. Kunnan virkamiesjohto edistää toiminnallaan ja päätöksillään yritysten toiminnan kehittämistä 0,0 0,3-0,7-0,1 0,7-0,3 0,3-0,2 11. Kunnan päätöksenteko pohjautuu yritysvaikutuksen johdonmukaiseen selvittämiseen ja analysoimiseen -0,2 0,6 0,5 0,1-0,1-0,5 0,3-0,3 C. ELINKEINOTOIMEN RESURSSIT Alue Erotus 12. Kunta hoitaa elinkeinotointa ammattimaisesti -0,1 0,6-0,2-0,2 0,2-0,1 0,0 0,0 13. Kunnalla on riittävät elinkeinotoimen resurssit -0,1 0,7-0,2-0,4 0,1 0,0-0,1 0,1 14. Kunta pystyy toimimaan elinkeinopolitiikassaan ennakoivasti ja vuorovaikutteisesti -0,2-0,2 0,0 15. Kunnan elinkeinotoimen resurssit on kohdennettu oikein -0,2 0,4-0,1-0,2 0,3-0,3 0,1-0,1 16. Kunnan konkreettiset panostukset yrityksiin tehdään oikeudenmukaisesti -0,3 0,2-0,3 0,1-0,4 0,1-0,2 D. KUNNAN VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN Alueen ka ka Erotus 17. Kunta antaa riittävästi tietoa päätöksistä ja suunnitelmista, jotka koskevat yrityksiä -0,1 0,2 0,0-0,1 0,0-0,3 0,2-0,1 18. Kunnan elinkeinopolitiikan tavoitteet ovat näkyvästi esillä ja helposti saatavilla kunnan internet-sivuilta -0,1 0,2 0,0-0,1 0,0-0,1 0,0 0,0 19. Kunnan panostus imagomarkkinointiin on riittävää ja tuloksellista -0,3 0,3-0,4 0,1-0,1-0,2-0,1 0,0 Sivu 2 / 16

16 Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät luvut keskiarvoja E. KUNNAN YHTEISTYÖ SEUTUKUNNASSA JA MAAKUNNASSA Alue Erotus 20. Kunnan seudullinen yhteistyö on riittävän yrityslähtöistä 0,2 0,5-0,2 0,0 0,2 0,0 21. Kunnan osallistuminen ylikunnallisiin kehittämishankkeisiin tukee paikallisten yritysten toiminnan kehittämistä 0,1 0,5-0,2 0,0 0,3 0,1 0,0 0,1 22. Yrityksillä/yrittäjäyhdistyksillä on mahdollisuus vaikuttaa seudullisen elinkeinopolitiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen 0,5 0,6-0,2 0,3 0,2 0,3 F. KOULUTUS Alue Erotus 23. Oppilaitosten ja yritysten välillä on kunnassa riittävästi yhteistyötä 0,1 0,0-0,1 0,0 0,3 0,1 0,0-0,1 24. Oppilaitokset kunnassa kannustavat riittävästi yrittäjyyteen 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0-0,1 25. Kunta toimii aktiivisesti, jotta yritykset saavat ammattitaitoista työvoimaa -0,1 0,3-0,1 0,1 0,0-0,2 0,1 0,0 26. Yrittäjillä on kunnassa riittävästi mahdollisuuksia oman osaamisensa kehittämiseen 0,1 0,3-0,1-0,2 0,2 0,0 0,1 0,0 27. Yrittäjyyskasvatus on osa kunnan elinkeinopolitiikkaa -0,2 0,3-0,4 0,0-0,2 0,0-0,1 G. JULKISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA KUNNAN HANKINTAPOLITIIKKA Alue Erotus 28. Kunta on järjestänyt julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti -0,1 0,1-0,4 0,2 0,0-0,1 0,0-0,1 29. Kunta antaa yrityksille tasavertaisen mahdollisuuden tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita -0,3 0,2-0,2 0,1 0,1-0,4 0,1 0,0 30. Kunta tarjoaa paikallisille yrityksille mahdollisuuden osallistua kaikkiin kunnan järjestämiin tarjouskilpailuihin 0,0 0,2-0,1 0,3 0,1-0,2 0,2-0,1 31. Kunta edistää omalla hankintapolitiikallaan markkinoiden toimivuutta ja monipuolisuutta -0,2-0,4 0,2 32. Kunta harjoittaa häiritsevissä määrin omaa, yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa, elinkeinotoimintaa -0,2-0,1-0,1 33. Kunnan hankintapolitiikka tukee pk-yritysten kasvua ja kehittymistä -0,2 0,4-0,3 0,2-0,5 0,3 0,0 34. Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla -0,3 0,4-0,1-0,6-0,5 0,2 0,0 H. INFRASTRUKTUURI Alue Erotus 35. Kunta on aktiivisesti huolehtinut yritysten tarvitsemista liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä 0,0 0,2-0,1-0,1-0,2-0,1 0,1 0,0 36. Kunnan kaavoituksessa otetaan huomioon yritysten tarpeet 0,2 0,2-0,2 0,1 0,4 0,1 0,1 0,0 37. Kunta on huolehtinut yritysten tontti- ja tilatarpeista 0,3 0,1-0,1 0,0 0,5 0,1 0,2-0,1 38. Kunnallistekniikka on järjestetty yritysten kannalta tehokkaasti 0,4 0,2-0,1 0,0 0,1 0,3 0,1 0,0 39. Kunnan päätökset kunnallisveroprosentista tukevat yritysten toimintaa -0,1 0,3-0,2 0,0-0,1-0,2 0,1-0,1 40. Kunnan päätökset kiinteistöveron suuruudesta tukevat yritysten toimintaa -0,3 0,2-0,4 0,3 0,0-0,3 0,0 0,0 Sivu 3 / 16

17 Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät luvut keskiarvoja I. SEUDULLISEN KEHITTÄMISYHTIÖN TAI VASTAAVAN TOIMINTA Alue Erotus 41. Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta on yrityslähtöistä 0,2 0,1 0,3 0,3-0,1 0,0 42. Seudullisen kehittämisyhtiön toiminta tunnetaan hyvin yrityksissä -0,1 0,0 0,2-0,1 0,0-0,1 43. Seudullinen kehittämisyhtiö toteuttaa tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita 0,0 0,2 0,2 0,1-0,1 0,0 44. Seudullinen kehittämisyhtiö on tiedottanut tavoitteistaan ja painopisteistään hyvin 0,1 0,2 0,2-0,1 0,2-0,1 J. PÄÄTÖSTEN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Alue Erotus 45. Kunta käyttää päätöksenteossaan tehokkaasti sen oman elinkeinotoimen tietoja ja osaamista 0,2 0,2 0,4-0,2 0,0 46. Kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään päätöksiä, jotka vaikuttavat yrityksiin 0,5-0,5 0,5 0,0 0,0 47. Kunnan virkamiesjohto ottaa yritysvaikutukset huomioon jo valmistellessaan päätöksiä 0,4-0,6 0,3 0,1-0,1 48. Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja eri lautakunnat ottavat yritysvaikutukset huomioon päätöksiä tehdessään 0,3-0,5 0,1 0,2-0,1 Sivu 4 / 16

18 Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät luvut keskiarvoja Alue Alueen ja koko maan välinen erotus KOKO AINEISTO -0,1 0,3-0,2 0,0 0,2-0,2 0,1-0,1 A. YLEINEN ELINKEINOPOLITIIKKA Alue Erotus 1. Kunnan ja yritysten välinen yhteistyö on hyvää ja säännöllistä 0,1-0,1-0,1-0,2 0,2 0,0 0,1-0,4 2. Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä 0,1 0,3-0,0-0,1 0,7-0,2 0,3-0,1 3. Kunnan elinkeinopolitiikka tukee yritysten toiminnan kehittämistä 0,1 0,2-0,5-0,1-0,0 0,0 0,1-0,2 4. Kunnassa on ajantasainen elinkeinopoliittinen ohjelma 0,2 0,4-0,2-0,1 0,4 0,1 0,1 0,0 5. Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita määrätietoisesti -0,1 0,3-0,2-0,1 0,3-0,1 0,0 0,0 6. Kunta seuraa järjestelmällisesti elinkeinopolitiikan tuloksia 0,0 0,6-0,5 0,0 0,1-0,1 0,1 0,0 Kunnan ja yritysten välinen yhteistyö on hyvää ja säännöllistä 18 % 38 % 30 % 7 % 2. Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä 25 % 43 % 22 % 7 % 3. Kunnan elinkeinopolitiikka tukee yritysten toiminnan kehittämistä 21 % 38 % 35 % 3 % 4. Kunnassa on ajantasainen elinkeinopoliittinen ohjelma 14 % 56 % 23 % 5 % 5. Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita määrätietoisesti 18 % 56 % 19 % 1 % 6. Kunta seuraa järjestelmällisesti elinkeinopolitiikan tuloksia 17 % 56 % 22 % 1 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % eri eri Neutraali mielipide Sivu 5 / 16

19 Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät luvut keskiarvoja B. KUNNAN PÄÄTÖKSENTEON YRITYSLÄHTÖISYYS Alue Alueen ja koko maan välinen erotus 7. Kunnan päätöksenteko on yritysten toiminnan kannalta avointa, ennustettavaa ja pitkäjänteistä 8. Kunnan päätöksenteko on yritysten toiminnan kannalta riittävän nopeaa 9. Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja eri lautakunnat kannustavat toiminnallaan ja päätöksillään yritysten toiminnan kehittämistä 10. Kunnan virkamiesjohto edistää toiminnallaan ja päätöksillään yritysten toiminnan kehittämistä -0,2 0,3-0,4 0,1 0,3-0,4 0,2-0,2-0,4 0,3-0,2-0,1 0,4-0,5 0,1-0,2-0,2 0,2-0,1 0,1 0,5-0,4 0,2-0,2 0,0 0,3-0,7-0,1 0,7-0,3 0,3-0,2 11. Kunnan päätöksenteko pohjautuu yritysvaikutuksen johdonmukaiseen selvittämiseen ja analysoimiseen -0,2 0,6 0,5 0,1-0,1-0,5 0,3-0,3 7. Kunnan päätöksenteko on yritysten toiminnan kannalta avointa, ennustettavaa ja pitkäjänteistä 8 % 30 % 39 % 22 % 2 % 8. Kunnan päätöksenteko on yritysten toiminnan kannalta riittävän nopeaa 10 % 38 % 34 % 14 % 4 % 9. Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja eri lautakunnat kannustavat toiminnallaan ja päätöksillään yritysten toiminnan kehittämistä 6 % 33 % 34 % 24 % 2 % 10. Kunnan virkamiesjohto edistää toiminnallaan ja päätöksillään yritysten toiminnan kehittämistä 4 % 26 % 41 % 27 % 3 % 11. Kunnan päätöksenteko pohjautuu yritysvaikutuksen johdonmukaiseen selvittämiseen ja analysoimiseen 6 % 23 % 56 % 13 % 2 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % eri eri Neutraali mielipide Sivu 6 / 16

20 Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät luvut keskiarvoja C. ELINKEINOTOIMEN RESURSSIT Alue Alueen ja koko maan välinen erotus 12. Kunta hoitaa elinkeinotointa ammattimaisesti -0,1 0,6-0,2-0,2 0,2-0,1 0,0 0,0 13. Kunnalla on riittävät elinkeinotoimen resurssit -0,1 0,7-0,2-0,4 0,1 0,0-0,1 0,1 14. Kunta pystyy toimimaan elinkeinopolitiikassaan ennakoivasti ja vuorovaikutteisesti -0,2-0,2 0,0 15. Kunnan elinkeinotoimen resurssit on kohdennettu oikein -0,2 0,4-0,1-0,2 0,3-0,3 0,1-0,1 16. Kunnan konkreettiset panostukset yrityksiin tehdään oikeudenmukaisesti -0,3 0,2-0,3 0,1-0,4 0,1-0,2 12. Kunta hoitaa elinkeinotointa ammattimaisesti 6 % 22 % 50 % 22 % 1 % 13. Kunnalla on riittävät elinkeinotoimen resurssit 6 % 22 % 49 % 21 % 2 % 14. Kunta pystyy toimimaan elinkeinopolitiikassaan ennakoivasti ja vuorovaikutteisesti 5 % 27 % 50 % 18 % 1 % 15. Kunnan elinkeinotoimen resurssit on kohdennettu oikein 3 % 27 % 56 % 14 % 0 % 16. Kunnan konkreettiset panostukset yrityksiin tehdään oikeudenmukaisesti 7 % 28 % 49 % 16 % 0 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % eri eri Neutraali mielipide Sivu 7 / 16

21 Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät luvut keskiarvoja D. KUNNAN VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN Alue Alueen ja koko maan välinen erotus 17. Kunta antaa riittävästi tietoa päätöksistä ja suunnitelmista, jotka koskevat yrityksiä -0,1 0,2 0,0-0,1 0,0-0,3 0,2-0,1 18. Kunnan elinkeinopolitiikan tavoitteet ovat näkyvästi esillä ja helposti saatavilla kunnan internet-sivuilta -0,1 0,2-0,0-0,1-0,0-0,1 0,0 0,0 19. Kunnan panostus imagomarkkinointiin on riittävää ja tuloksellista -0,3 0,3-0,4 0,1-0,1-0,2-0,1 0,0 17. Kunta antaa riittävästi tietoa päätöksistä ja suunnitelmista, jotka koskevat yrityksiä 6 % 30 % 32 % 29 % 3 % 18. Kunnan elinkeinopolitiikan tavoitteet ovat näkyvästi esillä ja helposti saatavilla kunnan internetsivuilta 6 % 24 % 46 % 19 % 5 % 19. Kunnan panostus imagomarkkinointiin on riittävää ja tuloksellista 14 % 25 % 41 % 20 % 1 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % eri eri Neutraali mielipide Sivu 8 / 16

22 Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät luvut keskiarvoja E. KUNNAN YHTEISTYÖ SEUTUKUNNASSA JA MAAKUNNASSA Alue Alueen ja koko maan välinen erotus 20. Kunnan seudullinen yhteistyö on riittävän yrityslähtöistä 0,2 0,5-0,2 0,0 0,2 0,0 21. Kunnan osallistuminen ylikunnallisiin kehittämishankkeisiin tukee paikallisten yritysten toiminnan kehittämistä 22. Yrityksillä/yrittäjäyhdistyksillä on mahdollisuus vaikuttaa seudullisen elinkeinopolitiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen 0,1 0,5-0,2-0,0 0,3 0,1 0,0 0,1 0,5 0,6-0,2 0,3 0,2 0,3 20. Kunnan seudullinen yhteistyö on riittävän yrityslähtöistä 1 % 21 % 40 % 36 % 2 % 21. Kunnan osallistuminen ylikunnallisiin kehittämishankkeisiin tukee paikallisten yritysten toiminnan kehittämistä 2 % 15 % 53 % 25 % 5 % 22. Yrityksillä/yrittäjäyhdistyksillä on mahdollisuus vaikuttaa seudullisen elinkeinopolitiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen 0 % 11 % 41 % 35 % 14 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % eri eri Sivu 9 / 16

23 Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät luvut keskiarvoja F. KOULUTUS Alue Alueen ja koko maan välinen erotus 23. Oppilaitosten ja yritysten välillä on kunnassa riittävästi yhteistyötä 0,1-0,0-0,1-0,0 0,3 0,1 0,0-0,1 24. Oppilaitokset kunnassa kannustavat riittävästi yrittäjyyteen 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0-0,1 25. Kunta toimii aktiivisesti, jotta yritykset saavat ammattitaitoista työvoimaa -0,1 0,3-0,1 0,1 0,0-0,2 0,1 0,0 26. Yrittäjillä on kunnassa riittävästi mahdollisuuksia oman osaamisensa kehittämiseen 0,1 0,3-0,1-0,2 0,2 0,0 0,1 0,0 27. Yrittäjyyskasvatus on osa kunnan elinkeinopolitiikkaa -0,2 0,3-0,4 0,0-0,2 0,0-0,1 23. Oppilaitosten ja yritysten välillä on kunnassa riittävästi yhteistyötä 5 % 21 % 38 % 34 % 2 % 24. Oppilaitokset kunnassa kannustavat riittävästi yrittäjyyteen 3 % 20 % 54 % 23 % 0 % 25. Kunta toimii aktiivisesti, jotta yritykset saavat ammattitaitoista työvoimaa 2 % 26 % 50 % 20 % 2 % 26. Yrittäjillä on kunnassa riittävästi mahdollisuuksia oman osaamisensa kehittämiseen 4 % 19 % 42 % 33 % 2 % 27. Yrittäjyyskasvatus on osa kunnan elinkeinopolitiikkaa 6 % 22 % 57 % 15 % 1 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % eri eri Neutraali mielipide Sivu 10 / 16

24 Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät luvut keskiarvoja G. JULKISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA KUNNAN HANKINTAPOLITIIKKA Alue Alueen ja koko maan välinen erotus 28. Kunta on järjestänyt julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti 29. Kunta antaa yrityksille tasavertaisen mahdollisuuden tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita -0,1 0,1-0,4 0,2 0,0-0,1 0,0-0,1-0,3 0,2-0,2 0,1 0,1-0,4 0,1 0,0 30. Kunta tarjoaa paikallisille yrityksille mahdollisuuden osallistua kaikkiin kunnan järjestämiin tarjouskilpailuihin 31. Kunta edistää omalla hankintapolitiikallaan markkinoiden toimivuutta ja monipuolisuutta 32. Kunta harjoittaa häiritsevissä määrin omaa, yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa, elinkeinotoimintaa 33. Kunnan hankintapolitiikka tukee pk-yritysten kasvua ja kehittymistä 34. Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla 0,0 0,2-0,1 0,3 0,1-0,2 0,2-0,1-0,2-0,4 0,2-0,2-0,1-0,1-0,2 0,4-0,3 0,2-0,5 0,3 0,0-0,3 0,4-0,1-0,6-0,5 0,2 0,0 28. Kunta on järjestänyt julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti 8 % 30 % 24 % 36 % 2 % 29. Kunta antaa yrityksille tasavertaisen mahdollisuuden tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita 5 % 32 % 48 % 15 % 1 % 30. Kunta tarjoaa paikallisille yrityksille mahdollisuuden osallistua kaikkiin kunnan järjestämiin tarjouskilpailuihin 7 % 21 % 46 % 22 % 5 % 31. Kunta edistää omalla hankintapolitiikallaan markkinoiden toimivuutta ja monipuolisuutta 5 % 28 % 54 % 12 % 1 % 32. Kunta harjoittaa häiritsevissä määrin omaa, yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa, elinkeinotoimintaa 8 % 26 % 48 % 13 % 5 % 33. Kunnan hankintapolitiikka tukee pk-yritysten kasvua ja kehittymistä 6 % 29 % 50 % 15 % 1 % 34. Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla 13 % 20 % 53 % 13 % 1 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Neutraali eri eri mielipide Sivu 11 / 16

25 Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät luvut keskiarvoja H. INFRASTRUKTUURI Alue Alueen ja koko maan välinen erotus 35. Kunta on aktiivisesti huolehtinut yritysten tarvitsemista liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä 0,0 0,2-0,1-0,1-0,2-0,1 0,1 0,0 36. Kunnan kaavoituksessa otetaan huomioon yritysten tarpeet 0,2 0,2-0,2 0,1 0,4 0,1 0,1 0,0 37. Kunta on huolehtinut yritysten tontti- ja tilatarpeista 0,3 0,1-0,1-0,0 0,5 0,1 0,2-0,1 38. Kunnallistekniikka on järjestetty yritysten kannalta tehokkaasti 0,4 0,2-0,1-0,0 0,1 0,3 0,1 0,0 39. Kunnan päätökset kunnallisveroprosentista tukevat yritysten toimintaa -0,1 0,3-0,2-0,0-0,1-0,2 0,1-0,1 40. Kunnan päätökset kiinteistöveron suuruudesta tukevat yritysten toimintaa -0,3 0,2-0,4 0,3 0,0-0,3 0,0 0,0 35. Kunta on aktiivisesti huolehtinut yritysten tarvitsemista liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä 10 % 21 % 33 % 34 % 2 % 36. Kunnan kaavoituksessa otetaan huomioon yritysten tarpeet 5 % 17 % 36 % 36 % 7 % 37. Kunta on huolehtinut yritysten tontti- ja tilatarpeista 5 % 14 % 36 % 36 % 9 % 38. Kunnallistekniikka on järjestetty yritysten kannalta tehokkaasti 2 % 4 % 53 % 36 % 6 % 39. Kunnan päätökset kunnallisveroprosentista tukevat yritysten toimintaa 7 % 25 % 45 % 20 % 3 % 40. Kunnan päätökset kiinteistöveron suuruudesta tukevat yritysten toimintaa 10 % 27 % 50 % 10 % 2 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % eri eri Neutraali mielipide Sivu 12 / 16

26 Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät luvut keskiarvoja I. SEUDULLISEN KEHITTÄMISYHTIÖN TAI VASTAAVAN TOIMINTA Alue Alueen ja koko maan välinen erotus 41. Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta on yrityslähtöistä 0,2 0,1 0,3 0,3-0,1 0,0 42. Seudullisen kehittämisyhtiön toiminta tunnetaan hyvin yrityksissä -0,1 0,0 0,2-0,1 0,0-0,1 43. Seudullinen kehittämisyhtiö toteuttaa tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita 0,0 0,2 0,2 0,1-0,1 0,0 44. Seudullinen kehittämisyhtiö on tiedottanut tavoitteistaan ja painopisteistään hyvin 0,1 0,2 0,2-0,1 0,2-0,1 41. Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta on yrityslähtöistä 3 % 22 % 30 % 45 % 0 % 42. Seudullisen kehittämisyhtiön toiminta tunnetaan hyvin yrityksissä 6 % 34 % 30 % 22 % 7 % 43. Seudullinen kehittämisyhtiö toteuttaa tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita 1 % 21 % 54 % 22 % 1 % 44. Seudullinen kehittämisyhtiö on tiedottanut tavoitteistaan ja painopisteistään hyvin 9 % 15 % 40 % 30 % 6 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % eri eri Neutraali mielipide Sivu 13 / 16

27 Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät luvut keskiarvoja J. PÄÄTÖSTEN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Alue Alueen ja koko maan välinen erotus 45. Kunta käyttää päätöksenteossaan tehokkaasti sen oman elinkeinotoimen tietoja ja osaamista 0,2 0,2 0,4-0,2 0,0 46. Kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään päätöksiä, jotka vaikuttavat yrityksiin 0,5-0,5 0,5 0,0 0,0 47. Kunnan virkamiesjohto ottaa yritysvaikutukset huomioon jo valmistellessaan päätöksiä 48. Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja eri lautakunnat ottavat yritysvaikutukset huomioon päätöksiä tehdessään 0,4-0,6 0,3 0,1-0,1 0,3-0,5 0,1 0,2-0,1 45. Kunta käyttää päätöksenteossaan tehokkaasti sen oman elinkeinotoimen 0 % 13 % 54 % 33 % 0 % tietoja ja osaamista 46. Kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään päätöksiä, jotka 0 % vaikuttavat yrityksiin 13 % 29 % 54 % 4 % 47. Kunnan virkamiesjohto ottaa yritysvaikutukset huomioon jo valmistellessaan päätöksiä 0 % 13 % 38 % 46 % 4 % 48. Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja eri lautakunnat ottavat yritysvaikutukset huomioon päätöksiä tehdessään 0 % 17 % 38 % 42 % 4 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % eri eri Neutraali mielipide Sivu 14 / 16

28 Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät KOLME TÄRKEINTÄ OSA-ALUETTA: MAININTOJEN LUKUMÄÄRÄ A. Yleinen elinkeinopolitiikka 32 % B. Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 51 % C. Elinkeinotoimen resurssit 18 % D. Kunnan markkinointi, viestintä ja tiedottaminen 17 % E. Kunnan yhteistyö seutukunnassa ja maakunnassa 15 % F. Koulutus 22 % G. Julkisten palveluiden järjestäminen ja kunnan hankintapolitiikka 37 % H. Infrastruktuuri 29 % I. Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta 14 % J. Päätösten yritysvaikutusten arviointi 29 % % f A. Yleinen elinkeinopolitiikka 32 % B. Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 51 % C. Elinkeinotoimen resurssit 18 % D. Kunnan markkinointi, viestintä ja tiedottaminen 17 % E. Kunnan yhteistyö seutukunnassa ja maakunnassa 15 % F. Koulutus 22 % G. Julkisten palveluiden järjestäminen ja kunnan hankintapolitiikka 37 % H. Infrastruktuuri 29 % I. Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta 14 % J. Päätösten yritysvaikutusten arviointi 29 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % % Sivu 15 / 16

29 Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät ALUEEN TOP 5 KUNNAT PISTEIDEN PERUSTEELLA Päijät-Hämeen Yrittäjät ry Pisteet 1. Hollola Hartola Orimattila Hämeenkoski Nastola 54 ALUEEN TOP 3 KUNNAT KYSYMYSRYHMITTÄIN A. Yleinen Elinkeinopolitiikka keskiarvo Hollola Hämeenkoski Orimattila 1,1 1,0 0,6 B. Kunnan Päätöksenteon Yrityslähtöisyys keskiarvo Hämeenkoski Hartola Orimattila 0,9 0,7 0,6 C. Elinkeinotoimen Resurssit keskiarvo Hartola Orimattila Hollola 0,2 0,2 0,1 D. Kunnan Viestintä Ja Tiedottaminen keskiarvo Hämeenkoski 0,5 Nastola 0,5 Hollola 0,4 E. Kunnan Yhteistyö Seutukunnassa Ja Maakunnassa keskiarvo Hollola 0,9 Hartola 0,6 Orimattila 0,4 F. Koulutus keskiarvo Hartola 0,5 Nastola 0,2 Hollola 0,1 G. Julkisten palveluiden järjestäminen ja kunnan hankintapolitiikka keskiarvo Hartola 0,2 Hollola 0,0 Nastola 0,0 H. Infrastuktuuri keskiarvo Hollola 0,8 Hartola 0,8 Orimattila 0,6 I. Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta keskiarvo Hämeenkoski 1,3 Hollola 0,6 Orimattila 0,3 J. Päätösten yritysvaikutusten arviointi keskiarvo Hämeenkoski 0,8 Lahti 01 0,1 Sivu 16 / 16

30 Yrittäjät LIITE 2 PK-YRITYKSET KANSANTALOUDESSA 1 Suomessa oli yritystä vuonna pl. maa-, metsä- ja kalatalous Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan. Alle 10 henkilöä työllistävien mikroyritysten osuus koko yrityskannasta oli 93,4 prosenttia. Alle 250 henkilöä työllistävien pk-yritysten osuus oli puolestaan 99,8 prosenttia. Suomalaisten yritysten liikevaihto nousi vuonna noin 350 miljardiin euroon. Mikroyritysten osuus tästä oli 18 prosenttia. Koko pk-sektorin liikevaihto-osuus oli puolestaan 52 prosenttia. Vuonna suomalaiset voittoa tavoittelevat yritykset (pl. maatalous) työllistivät henkilöä kokopäisesti mitattuna. Mikroyritysten osuus tästä työllisten määrästä oli 26 prosenttia ja koko pk-sektorin 63 prosenttia. Pk-sektori on vastannut 80 prosentista yrityksissä vuoden 1994 jälkeen syntyneestä uusista työpaikoista. Tällä vuosituhannella pk-yritykset ovat vastanneet lähes yksinään työpaikkojen nettokasvusta. Tämä merkitsee lähes henkilötyövuoden lisäystä pk-yrityksissä suurten yritysten henkilöstön säilyessä reilussa Kaikkein voimakkaimmin henkilöstö on lisääntynyt vuoden 1994 jälkeen pienissä, henkilöä työllistävissä, yrityksissä yhteensä 64 prosenttia. Keskisuuret yritykset ovat kasvattaneet henkilöstöään 35 prosentilla ja mikroyrityksetkin 44 prosentilla. Suurissa, yli 250 henkilöä työllistävissä, yrityksissä kumulatiivinen henkilöstön lisäys on jäänyt 16 prosenttiin. Kuva 1: Työllisten määrän kehitys erikokoisissa yrityksissä, indeksi 1990= Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri.

31 Yrittäjät Kuva 2: Yritysten määrän jakauma yritysten koon mukaan. Kuva 3: Yritysten henkilöstön jakauma yritysten koon mukaan. Kuva 4: Yritysten liikevaihdon jakauma yritysten koon mukaan.