Elinkeinopolitiikan mittaristo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elinkeinopolitiikan mittaristo"

Transkriptio

1 Elinkeinopolitiikan mittaristo Etelä-Pohjanmaa YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA

2 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO 2012 ESIPUHE Elinkeinopolitiikankin on uudistuttava Kuntien elinvoimaisuus perustuu yritysten toimintaan. Yritykset luovat työpaikat ja näin tuottavat pääosan esimerkiksi kunnallisverosta. Lisäksi yritykset tekevät useat perusinfrastruktuuriin liittyvät urakat ja tuottavat monipuolisia palveluita kuntalaisille. Jokainen kunta tarvitsee menestyviä yrityksiä. Yrittäjät paikallisyhdistyksineen on lähellä kuntasektoria. Yli 400 paikallisyhdistystämme 336 kunnassa tekevät noin luottamushenkilön voimin työtä kuntien elinvoiman vahvistamiseksi. Työtä tukevat ne yli tuhat yrittäjäjärjestön jäsentä, jotka toimivat kunnan- tai kaupunginvaltuutettuina. Paikalliseen elinkeinopolitiikkaan vaikuttaminen on yksi Yrittäjien paikallisyhdistysten tärkeimmistä tehtävistä. Yrittäjien ja kuntien välinen hyvä yhteistyö on kuntien, asukkaiden ja yrittäjien yhteinen etu ja asia. Yrittäjyyden merkitys yhteiskunnassa vahvistuu koko ajan. Suomalaisten työllistämisen vastuu on jo nyt siirtynyt pk-yrityksille, joihin syntyy 80 prosenttia uusista työpaikoista. Tämä kehitys jatkuu ja voimistuu lähivuosina. Yrittäjyyttä tarvitaan yhä enemmän talouskasvun ja hyvinvointiyhteiskuntamme turvaamiseksi. Murros käynnissä suuri osa yrittäjistä kannattaa kuntaliitoksia Vuonna 2012 käydään kunnallisvaalit. Vaalien yhteydessä tulee uudella tavalla pohtia ja kirkastaa yrityksien tuomat hyödyt kunnalle. Lisävireen vaali tuo hallituksen käynnistämä kuntauudistus, jonka tavoitteena on toteuttaa vahvoihin peruskuntiin perustuva kunta- ja palvelurakenneuudistus. Uudistuksen yhteydessä keskustelua käydään liiaksi vain kuntaliitoksista. Kuntakoko ei ratkaise tehokkuutta, tärkeämpiä ovat toimintatavat. Tässä raportissa listataan kuntien tärkeimmät elinkeinopoliittiset toimet, mutta samalla kerrotaan vastaajien näkemys kuntaliitoksista. Elinkeinopoliittisen mittaristokyselyn kaikista vastaajista 58 prosenttia kannattaa yleisesti kuntaliitoksia, mutta ei kannata pakkoliitoksia. Lisäksi 24 % olisi valmis pakkoliitoksiin. Peräti 82 % siis kannattaa kuntaliitoksia. Noin kymmenen prosenttia ei näe merkittävää tarvetta kuntarakenteiden uudistamiselle. Vajaasta kymmenestä kunnasta löytyy enemmistö pakkoliitoksille. Mikäli aluekeskuksia painotetaan vähemmän, eli aluekeskuksille annetaan paikallisyhdistysten hallituskokoa vastaava paino, niin kokonaistulos muuttuu vain hieman. Tällöin vastaajista 65 % kannattaa kuntaliitoksia, mutta ei kannata pakkoliitoksia. Lisäksi 15 % olisi valmis pakkoliitoksiin, eli tässäkin tapauksessa 80 % siis kannattaa kuntaliitoksia. Kuntaliitoksien kannatus yleisesti on siis yllättävän korkea. Kun kuitenkin kysyttiin oman kunnan kuntaliitoksesta, reilun 45 prosentin mukaan oman kunnan ei tulisi tehdä liitoksia lähitulevaisuudessa. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät Alvar Aallon katu 3, Seinäjoki (06) epy@yrittajat.fi 1

3 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO 2012 Kuntauudistuksen etenemisestä riippumatta on selvää, että jokaisen kunnan tulee panostaa lähivuosina entistä enemmän seuraavaan kahteen tavoitteeseen: tulojen kasvattamiseen: omien verotulojen kasvattamiseen eli käytännössä elinkeinopolitiikan tehostamiseen, sekä menokuriin: kunnan vastuulla olevan palvelutuotannon tehostamiseen eli monilta osin käytännössä ulkoistamiseen. Ilman näissä tavoitteissa onnistumista kunta ei voi menestyä eikä ole elinvoimainen. Näihin tavoitteisiin kunta ei voi päästä ilman yrityksiä, ovat ne sitten paikallisia, seudullisia tai valtakunnallisia. Kunnan tehtävä ei ole vain palveluiden järjestäminen, vaan oman elinvoiman turvaamiseksi tulee entistä enemmän ja uusin tavoin edistää työllisyyttä, vahvistaa veropohjaa ja panostaa yrittäjyyden edistämiseen. Kuntauudistuksen yhteydessä on perusteltua odottaa, että kunnan toiminta pk-yrityksien suuntaan aktivoituu. Uhkiakin on, ja näin ei välttämättä käy. Esimerkiksi suuremmat hankintakokonaisuudet voivat heikentää pk-yrityksien mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin. Toisaalta kuntakoon kasvattaminen voi parantaa kunnan hankintaosaamista ja markkinoiden toimivuutta. Lähes kaikilla kunnissa tehtävillä päätöksillä on merkitystä yrityksille. Varsinkin nyt tilanteessa yrittämisen toimintaedellytysten parantamisen ja uudistamisen tulee olla avainroolissa kaikessa päätöksenteossa. Elinkeinopoliittinen mittaristokysely kunnan ja yrittäjien yhteiseksi välineeksi Kädessäsi oleva Elinkeinopolitiikan mittaristo -raportti on käytännöllinen väline kunnan elinkeinopolitiikasta käytävään keskusteluun ja sen kehittämiseen. Kysely toteutettiin nyt viidennen kerran. Kohderyhmänä oli yhteensä reilut yrittäjää: Yrittäjien paikallisyhdistysten hallituksissa ja kuntien valtuustoissa toimivaa yrittäjää sekä yrittäjää 23 suuresta kaupungista. Kyselyyn vastasi reilut yrittäjää, joten vastausprosentti oli noin 15. Paikallisyhdistysten hallituksissa vaikuttavista yrittäjistä vastasi lähes 40 prosenttia. Valtakunnallisesti otos on edustava, ja kuntakohtainen raportti voitiin tehdä 177 kunnasta. Kysely osoitti selkeästi kuntien elinkeinopolitiikan tärkeimmät kehittämiskohteet. Kriittisimmät vastaukset koskevat kuntien hankintapolitiikkaa ja päätösten yrityslähtöisyyttä. Kehittämistarvetta korostaa se, että yrittäjien mielestä nämä ovat yleisen elinkeinopolitiikan ja yritysvaikutusten arvioinnin ohella yhteistyön tärkeimmät osa-alueet. Yrittäjät on jo pitkään kehittänyt ja tarjonnut elinkeinostrategioita ja päätösten yritysvaikutusten arviointimenettelyä kuntien elinkeinopolitiikan tueksi. Kuntauudistuksen yhteydessä on syytä vaikuttaa siihen, että nämä elinkeinopolitiikkaa ohjaavat menettelyt ovat kunnossa. Toivomme myös tämän mittariston toimivan hyvänä työkaluna, kun kunnissa rakennetaan elinkeinopolitiikalle uutta sisältöä. Kuntien haasteet ovat nyt erityisen ajankohtaisia pelkästään taloudellisen epävarmuuden vuoksi. Toivomme virikkeellistä ja rakentavaa keskustelua. Minna Sillanpää toimitusjohtaja Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät Alvar Aallon katu 3, Seinäjoki (06) epy@yrittajat.fi 2

4 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO 2012 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 1 SISÄLLYSLUETTELO PÄÄTULOKSET TULOKSET KYSYMYSRYHMITTÄIN YLEINEN ELINKEINOPOLITIIKKA KUNNAN PÄÄTÖKSENTEON YRITYSLÄHTÖISYYS ELINKEINOTOIMEN RESURSSIT KUNNAN VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN KUNNAN YHTEISTYÖ SEUTUKUNNASSA JA MAAKUNNASSA KOULUTUS JULKISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA KUNTIEN HANKINTAPOLITIIKKA INFRASTRUKTUURI SEUDULLISEN ELINKEINOYHTIÖN TAI VASTAAVAN TOIMINTA PÄÄTÖSTEN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TÄRKEIMMIKSI KATSOTUT KYSYMYSRYHMÄT LIITE 1: Alueen tulokset taulukkona LIITE 2: Pk-yritykset kansantaloudessa -tilastoja Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät Alvar Aallon katu 3, Seinäjoki (06) epy@yrittajat.fi 3

5 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO PÄÄTULOKSET Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien alueella kyselyyn vastasi yhteensä 196 paikallisyhdistysten hallituksen jäsentä ja yrittäjää. Minimimäärä vastauksia eli vähintään neljä vastausta saatiin 18 kunnasta. Vain näille kunnille on toimitettu tutkimusraportti, sillä neljää vähäisempää vastausmäärää ei katsottu riittäväksi edustamaan yhteistä näkemystä kunnan elinkeinopolitiikasta. Kokonaistuloksena lähes neutraali arvio Etelä-Pohjanmaan tulos maan keskiarvotasoa parempi Kysely koostui 13 taustoittavasta ja 48 väittämän muodossa esitetystä kysymyksestä. Kokonaisarviossa on otettu huomioon 40 väittämää, joiden joukossa on kolme uutta. Vuonna mukaan otettuja osioita seudullisen elinkeinoyhtiön tai vastaavan toiminnasta (osio I) ja päätösten yritysvaikutusten arvioinnista (osio J) ei ole otettu mukaan kokonaisarvioon, koska näitä ei myöskään esitetty kaikille vastaajille. Osioihin I ja J ovat vastanneet siis vain niiden kuntien paikallisyhdistysten jäsenet, joissa kunta osallistuu seudullisen kehitysyhtiön toimintaan ja tekee yritysvaikutusten arviointia. Vastausvaihtoehdot olivat täysin eri (-2 pistettä); jokseenkin eri (-1 piste); neutraali mielipide (0 pistettä); jokseenkin (1 piste); täysin (2 pistettä). Tutkimusraporteissa vastaukset on skaalattu asteikolle kokonaisarvion osalta. Koko maan kaikkien kuntien saama pistekeskiarvo on 46 pistettä. Tämä merkitsee sitä, että yrittäjät ovat suhtautuneet kuntien elinkeinopolitiikkaan varsin neutraalisti. Asteikolla neutraali taso olisi ollut 50 pistettä. Kokonaistuloksella mitattuna ta ei ole tapahtunut, sillä vuosina ja keskiarvo oli 48. Etelä-Pohjanmaalla kaikkien vastausten yhteenlaskettu pistekeskiarvo on 52, eli korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Keskiarvo on säilynyt edellisen vuoden mittariston tasolla (51 pistettä). Alavus koko maan toinen, myös Ilmajoki ja Töysä maan kärkikymmenikössä Seinäjoki aluekeskusten ykkönen Koko maan kuntien saamissa arvioissa on huomattavia eroja. Parhaat arviot saaneen kunnan, Uudenkaupungin, pistemäärä oli 91 pistettä, kun taas huonoimmat arviot saaneet kunnat jäivät noin 20 pisteeseen. Kymmenestä suurimmasta kaupungista Kuopio sai parhaat arviot 48 pisteellä. Aluekeskuksista Seinäjoen arviot olivat parhaat saaden 52 pistettä. Syytä on kuitenkin huomata, että aluekeskusten parhaatkin arviot vain niukasti ylittävät koko maan keskiarvon 46 pistettä. Alavus sai koko maan toiseksi parhaat arviot pistein 88. Vuonna Alavus sijoittui kahdeksanneksi. Lisäksi Ilmajoki ja Töysä sijoittuivat maan kärkikymmenikköön. Etelä- Pohjanmaalla kuntien saamissa arvioissa on yhtä suuret erot kuin koko maassa. Parhaat arviot saaneen kunnan pistemäärässä oli lähes 70 pisteen ero verrattuna heikoimmat arviot saaneeseen kuntaan. Ero on kasvanut edellisestä kyselystä arvioiden molemmista päistä. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät Alvar Aallon katu 3, Seinäjoki (06) epy@yrittajat.fi 4

6 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO 2012 Viisi parasta kuntaa ja niiden pisteet olivat: Alavus 88 pistettä +15 pistettä Ilmajoki 80 pistettä +9 pistettä Töysä 71 pistettä -3 piste Ähtäri 65 pistettä +4 pistettä Isokyrö 65 pistettä +19 pistettä Kärki on lähes sama kuin vuoden mittaristossa pienin sijamuutoksin. Kärkikuntien arviot ovat säilyneet entisellä tasollaan ja jopa edelleen nousseet Isokyrön, Alavuden ja Ilmajoen osalta. Seutukuntakohtaiset erotkin suuria Selvityksen tulokset ajettiin seutukunnittain sen selvittämiseksi, onko seutukuntien saamissa arvioissa olennaisia eroja eri alueiden sisällä. Etelä-Pohjanmaalla seutukuntien välillä oli olennaisia piste-eroja kokonaistuloksissa. Suupohjan rannikkoseudun kokonaispisteet 34 jäivät alueen alhaisimmiksi. Kuusiokuntien seutukunnan kokonarvioksi saatiin korkein 69 pistettä. Nämä olivat samalla koko maan toiseksi korkeimmat seutukunnalliset pisteet. Kyrönmaan seutukunnan pisteet ja sijoitus olivat nousseet. Muiden seutukuntien kohdalla ei ollut tapahtunut merkittävää ta Alueen sisällä Kuusiokunnat erottui positiivisesti kauttaaltaan muista seutukunnista. Muutoin heikommin menestynyt Suupohjan rannikkoseutu pärjäsi seudullisen kehittämisyhtiön osalta. Kriittisimmät arviot päätöksenteon yrityslähtöisyydestä ja kuntien hankintapolitiikasta Osa-alueista päätöksenteon yrityslähtöisyys ja kuntien hankintapolitiikka olivat ainoat, joiden arviot olivat edes hieman kriittiset. Tarkasteltaessa yksittäisiin kysymyksiin annettuja vastauksia koko aluejärjestön tasolla negatiivisimmat arviot koskivat kuntien päätöksenteon pohjautumista yritysvaikutusten johdonmukaiseen selvittämiseen, kuntien hankintaosaamista ja hankintatoiminnan tukea yrityksille. Alueen vastauskeskiarvot näihin erityisesti kritiikkiä saaneisiin asioihin olivat -0,3 pistettä, mutta kuntakohtaisesti oli suuriakin eroja. Lähes kauttaaltaan alueen vastausten keskiarvot ovat koko maata merkitsevästi parempia. Ylikunnallisen yhteistyön, hankintapolitiikan ja seudullisen kehittämisyhtiön osalta positiivista eroa on vain hiukan. Aiempaa kriittisemmin arvioitiin kuntien ja yritysten hyvää ja riittävää yhteistyötä sekä näiden yhteistä elinkeinopolitiikan tavoitteiden asettamista. Positiivisimmat vastaukset ylikunnallisesta yhteistyöstä, koulutuksesta ja infrastruktuurista Etelä-Pohjanmaalla osioista parhaita arvioita saivat kuntien yhteistyö seutukunnassa ja maakunnassa, koulutus ja infrastruktuuri (vastauskeskiarvo 0,2 pistettä). Yritysvaikutusten arviointi siellä, missä tätä tehdään, sai kaikkein positiivisimman arvion (vastauskeskiarvo 1,1 pistettä). Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät Alvar Aallon katu 3, Seinäjoki (06)

7 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO 2012 Yksittäisissä kysymyksissä parhaat arviot annettiin kunnallistekniikan järjestämisestä yritysten kannalta tehokkaalla tavalla ja yritysten tontti- ja tilatarpeiden huolehtimisesta (vastauskeskiarvo 0,5 pistettä) sekä yritysten tarpeiden huomioimisesta kaavoituksessa ja seudullisten kehittämisyhtiöiden toiminnan yrityslähtöisyydestä. Näitäkin positiivisemmin arvioitiin niissä kunnissa, joissa tehdään yritysvaikutusten arviointia, kaikki väitteet tätä koskien. Elinkeinotoimen ammattimaisuutta, tämän riittiä resursseja, kuntien riittäviä panostuksia imagomarkkinointiin, yrittäjien mahdollisuuksia vaikuttaa seudulliseen elinkeinopolitiikkaan, yrittäjien mahdollisuuksia kehittää omaa osaamista ja kuntien hankintaosaamista sekä kokonaisuutena yritysvaikutusten arviointia arvioitiin hieman aiempaa positiivisemmin. Vapaaehtoisia kuntaliitoksia kannatetaan enemmistö ei näe tarvetta oman kunnan liitokselle lähitulevaisuudessa Etelä-Pohjanmaan kunnista löytyy muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta elinkeinoasioista vastaava erillinen virkamies. Tämä hoitaa lähes poikkeuksetta myös yhteydenpidon yrityksiin ja yrittäjiin päin. Muuta maata harvemmin kunnanjohtaja tai kehitysyhtiön johtaja hoitaa yhteydenpitoa. Elinkeinopoliittinen ohjelma tai strategia löytyy Etelä-Pohjanmaan kunnista paria poikkeusta lukuun ottamatta ja on myös ajantasainen korkeintaan kolme vuotta vanha. Yrittäjäyhdistykset ovat myös olleet hyvin kattavasti mukana valmistelemassa ohjelmaa. Palvelustrategian olemassa olo tunnetaan vastaajien keskuudessa heikosti. Vastausten perusteella ajantasainen palvelustrategia löytyy kuitenkin vajaasta puolesta kuntia. Samoin palvelusetelit yleisyyden tuntemuksessa olisi korjattavaa vastaajien keskuudessa. Setelit näyttäisivät olevan käytössä puolessa kymmenessä kunnassa ja toisessa puolessa kymmenessä kunnassa palveluseteleiden käyttöönotto on selviteltävänä. Vajaassa kymmenessä kunnassa setelit eivät ole käytössä eikä niiden käyttöönottoa edes valmistella. Systemaattinen yritysvaikutusten arviointia on käytössä muutamassa kunnassa vastausten perusteella. Tämä on harvinaisempaa kuin muualla. Arvioinnin käyttöönottoa ei juuri suunnitella, noin viidessätoista kunnassa vaikutuksia ei arvioida systemaattisesti ja reilun puolen kymmenen kunnan osalta vastaajat eivät osaa sanoa. Ylikunnallinen yhteistyö elinkeinopolitiikassa näyttäisi olevan vastausten perusteella hyvin kattavaa Etelä-Pohjanmaalla kuntien osalta. Etelä-Pohjanmaan vastaajista kaksi kolmasosaa hyväksyy kuntaliitokset, mutta ei kannata pakkoliitoksia. Noin viidesosa olisi valmis myös pakkoliitoksiin. Kymmenen prosenttia ei näe merkittävää tarvetta kuntarakenteiden uudistamiselle. Kunnittainkin tarkasteltuna paria kuntaa lukuun ottamatta enemmistö vastaajista kannattaa vapaaehtoisia liitoksia. Koko maahan verrattuna puolen kymmentä prosenttiyksikköä enemmän kannattaa vapaaehtoisia liitoksia, kun taas vastaava määrä vähemmän kannattaa pakkoliitoksia. Vastaajista reilu puolet ei näe tarvetta oman kunnan liitokselle lähitulevaisuudessa, kun koko maassa tämä osuus on vajaa puolet. Kunnista reilussa puolessa kymmenessä vastaajien enemmistön mielestä oman kunnan tulisi tehdä kuntaliitoksia. Kolmessa neljästä kunnasta oman kunnan enemmistön mielestä ei tulisi tehdä liitoksia lähitulevaisuudessa. Etelä-Pohjanmaalla koko maata harvemmin nähdään tarvetta oman kunnan liitoksille. Niissä kunnissa, jotka ovat jo tehneet kuntaliitoksia, vaikutukset kunnan elinkeinopolitiikkaan arvioidaan neutraaleiksi tai muuta maata useammin myös positiivisiksi. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät Alvar Aallon katu 3, Seinäjoki (06)

8 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO TULOKSET KYSYMYSRYHMITTÄIN 2.1 YLEINEN ELINKEINOPOLITIIKKA Osio ja sen väittämät saivat lähes neutraalin arvion. Parhaimmat arviot saivat elinkeinopoliittisten ohjelmien ajantasaisuus (vastauskeskiarvo 0,3 pistettä) sekä kuntien ja yrittäjien välisen yhteistyön yleinen laatu ja elinkeinopolitiikan tuki yritysten toiminnan kehittämiselle (vastauskeskiarvo 0,2 pistettä). Kysymys elinkeinopolitiikan tavoitteiden yhteisestä asettamisesta ja tulosten järjestelmällisestä seuraamisesta saivat neutraalin arvion. Väite elinkeinopolitiikan tavoitteiden määrätietoisesta toteuttamisesta sai lähes neutraalin arvion (vastauskeskiarvo 0,1 pistettä). Arviot ovat tulleet kahden vuoden takaista kriittisemmiksi koskien kuntien ja yritysten välistä yhteistyötä ja elinkeinopolitiikan yhteistä tavoitteenasettelua. Osion tulokset ovat keskiarvojen valossa hieman koko maata positiivisempia. Osion kolme parasta kuntaa: Alavus Ilmajoki Töysä 2.2 KUNNAN PÄÄTÖKSENTEON YRITYSLÄHTÖISYYS Palaute oli julkisten palveluiden järjestämisen ja hankintapolitiikan ohella hieman kriittistä. Päätöksenteon pohjautumista yritysvaikutusten johdonmukaiseen selvittämiseen ja analysointiin arvioitiin kaikkein kriittisimmin (vastauskeskiarvo -0,3 pistettä). Lisäksi kunnan päätöksenteon riittävää nopeutta yritysten kannalta arvioitiin hieman kriittisesti (vastauskeskiarvo -0,1 pistettä). Kuntien päättävien elinten toimintaa yritysten toiminnan kehittämisessä, virkamiesten tukea yritysten kehittämiselle sekä päätöksenteon avoimuutta, ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä arvioitiin neutraalisti. Edelliseen mittaukseen verrattuna arviot ovat edelleen tasoa. Tulokset ovat koko maan keskimääräisiä arvioita parempia kauttaaltaan. Osion kolme parasta kuntaa: Alavus Ilmajoki Töysä Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät Alvar Aallon katu 3, Seinäjoki (06) epy@yrittajat.fi 7

9 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO ELINKEINOTOIMEN RESURSSIT Osion arviot ovat kokonaisuutena lähes neutraalit. Kunnan elinkeinotoimen panostusten oikeudenmukaisuuteen ja elinkeinotoimen resurssien kohdentamiseen oikein (vastauskeskiarvo -0,1 pistettä) suhtauduttiin lähes neutraalisti. Kuntien ennakoivaan ja vuorovaikutteiseen toimintaan elinkeinopolitiikassa (vastauskeskiarvo 0,1 pistettä) suhtauduttiin niin ikään lähes neutraalisti. Elinkeinotoimen resurssien riittävyyteen sekä elinkeinotoimen hoitamiseen ammattimaisesti (vastauskeskiarvo 0,2 pistettä) sen sijaan suhtauduttiin hieman positiivisesti. Arvioissa ei ollut tapahtunut merkittävää ta mittaristoon verrattuna paitsi, että elinkeinotoimen resursseja ammattimaisuutta arvioitiin hieman positiivisemmin. Koko maan tuloksiin verrattuna arviot ovat niin ikään hieman positiivisempia. Osion kolme parasta kuntaa: Alavus Ilmajoki Ähtäri 2.4 KUNNAN VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN Osatekijät saivat niin ikään lähes neutraalin arvion. Kunnan riittävät panostukset imagomarkkinointiin (vastauskeskiarvo 0,3 pistettä) sekä elinkeinopolitiikan tavoitteiden saatavuus kunnan internet-sivuilta (vastauskeskiarvo 0,1 pistettä) arvioitiin positiivisesti. Lähes neutraalisti arvioitiin riittävää tiedonsaantia päätöksistä ja suunnitelmista (vastauskeskiarvo -0,1 pistettä). Arviot ovat lähes edellisen mittariston tasolla imagomarkkinoinnin osalta hieman paremmat. Viestinnän osalta arviot ovat myös koko maata positiivisempia. Osion kolme parasta kuntaa: Alavus Ilmajoki Isokyrö 2.5 KUNNAN YHTEISTYÖ SEUTUKUNNASSA JA MAAKUNNASSA Osio arvioitiin hieman positiivisesti ollen samalla yksi parhaiten arvioiduista kaikkien pisteyttämistä osioista. Yritysten ja yrittäjäyhdistysten mahdollisuudet vaikuttaa seudulliseen elinkeinopolitiikkaan arvioitiin positiivisesti (vastauskeskiarvo 0,3 pistettä). Ylikunnallisen yhteistyön tuki yritysten toiminnan kehittämiselle (vastauskeskiarvo 0,2 pistettä) ja yhteistyön riittävä yrityslähtöisyys (vastauskeskiarvo 0,1 pistettä) arvioitiin hieman positiivisesti. Väittämät arvioitiin lähes samalla tapaa kuin vuoden mittaristossa vaikutusmahdollisuuksia seudulliseen elinkeinopolitiikkaan hieman positiivisemmin. Koko maan keskimääräisiin tuloksiin verrattuna eroja ei ollut. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät Alvar Aallon katu 3, Seinäjoki (06)

10 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO 2012 Osion kolme parasta kuntaa: Alavus Töysä Ilmajoki 2.6 KOULUTUS Osion saamat arviot olivat toisena osiona hieman positiiviset. Oppilaitosten riittävää kannustusta yrittäjyyteen, oppilaitosten ja yritysten välistä riittävää yhteistyötä, yrittäjyyskasvatuksen roolia kunnan elinkeinopolitiikassa sekä yrittäjien mahdollisuuksia oman osaamisensa kehittämiseen kunnassa arvioitiin lähes positiivisesti (vastauskeskiarvot 0,2 ja 0,3 pistettä). Arviot koskien kuntien aktiivisuutta ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi olivat neutraalit. Koko maan tuloksiin verrattuna arviot olivat kauttaaltaan positiivisempia. Kahden vuoden takaiseenkaan verrattuna ei ollut merkittäviä muutoksia lukuun ottamatta positiivisempia arvioita koskien yrittäjien mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen. Osion kolme parasta kuntaa: Alavus Ilmajoki Töysä 2.7 JULKISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA KUNTIEN HANKINTAPOLITIIKKA Osio arvioitiin kaikkein kriittisimmin. Arviot olivat koko maahan verrattuna hieman positiivisempia. Kuntien ei nähty kovin voimakkaasti harjoittavan häiritsevää markkinakilpailua elinkeinotoiminnassa. Julkisten palveluiden järjestämisen yleisestä laadukkuudesta ja tehokkuudesta (vastauskeskiarvo 0,1 pistettä) sekä paikallisten yritysten mahdollisuuksista osallistua kaikkiin tarjouskilpailuihin (vastauskeskiarvo 0,0 pistettä) annettiin (lähes) neutraali palaute. Kriittisimmän arvion Etelä-Pohjanmaalla saivat kunnan hankintaosaamisen riittävä taso, kuntien tarjoamat tasavertaiset mahdollisuudet tuottaa kuntien järjestämisvastuulla olevia palveluita, hankintapolitiikan tuki markkinoiden toimivuudelle ja monipuolisuudelle sekä hankintapolitiikan tuki yritysten kehittymiselle (vastauskeskiarvot -0,2 ja -0,3 pistettä). Nämä arvioitiin kriittisimmin myös koko maassa. Edelliseen kierrokseen verrattuna arviot olivat säilyneet ennallaan lukuun ottamatta arvioita kuntien riittävää hankintaosaamista, jonka suhteen oltiin aiempaa hieman positiivisempia. Osion kolme parasta kuntaa: Alavus Ilmajoki Töysä Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät Alvar Aallon katu 3, Seinäjoki (06)

11 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO INFRASTRUKTUURI Osio sai sekä kriittistä että positiivista palautetta ollen kuitenkin parhaiten arvioitujen joukossa. Kriittinen arvio annettiin kiinteistöveron suuruuden tuesta yritysten toiminnalle (vastauskeskiarvo -0,2 pistettä). Selkeästi positiiviseen arvioon ylsivät kunnallistekniikan järjestäminen yrittäjien kannalta tehokkaalla tavalla (vastauskeskiarvo 0,5 pistettä) sekä kunnan tapa huolehtia yrittäjien tontti- ja tilatarpeista (vastauskeskiarvo 0,5 pistettä). Yritysten tarpeiden huomioon ottaminen kaavoituksessa arvioitiin niin ikään positiivisesti (vastauskeskiarvo 0,4 pistettä). Lähes neutraalia palautetta saivat osakseen kunnan huolehtiminen yrittäjien tarvitsemista liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä (vastauskeskiarvo 0,1 pistettä) sekä kunnallisveroprosentin tuki yritystoiminnalle (vastauskeskiarvo -0,1 pistettä). Arviot olivat edellisen kierroksen tasolla. Koko maahan verrattuna arviot olivat hieman positiivisempia n tasoon arvioituja veroprosentteja lukuun ottamatta. Osion kolme parasta kuntaa: Alavus Ilmajoki Töysä 2.9 SEUDULLISEN ELINKEINOYHTIÖN TAI VASTAAVAN TOIMINTA Tässä osiossa arviot pyydettiin vain niiltä vastaajilta, jotka ilmoittivat kunnan olevan mukana seudullisessa elinkeinoyhtiössä tai vastaavassa. Arviot koskien kehittämisyhtiön toiminnan yrityslähtöisyyttä olivat positiiviset (vastauskeskiarvo 0,4 pistettä). Arviot koskien yhtiön elinkeinopoliittisten tavoitteiden tehokasta toteuttamista (vastauskeskiarvo 0,2 pistettä) olivat hieman positiiviset. Arviot koskien kehittämisyhtiön hyvää tiedottamista ja toiminnan hyvää tuntemista yrityksissä olivat lähes neutraalit (vastauskeskiarvo -0,1 pistettä). Kahden vuoden takaiseen verrattuna merkittävä ta ei ollut tapahtunut arvioissa. Arviot olivat niin ikään maan keskiarvotasoa. Osion kolme parasta kuntaa: Isokyrö Kristiinankaupunki Alavus Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät Alvar Aallon katu 3, Seinäjoki (06) epy@yrittajat.fi 10

12 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO PÄÄTÖSTEN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tämän osion arvioivat vain ne vastaajat, joiden kunnissa tehdään yritysvaikutusten arviointia. Arviot olivatkin kaikkein positiivisimmat. Kaikkein positiivisimmat arviot tulivat siitä, että kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään päätöksiä, jotka vaikuttavat yrityksiin, ja oman elinkeinotoimen resursseja käytetään tehokkaasti hyväksi päätöksenteossa (vastauskeskiarvo 1,3 pistettä), Kunnan virkamiesjohto ottaa yritysvaikutukset huomioon jo päätöksiä valmistellessaan (vastauskeskiarvo 1,0 pistettä) arvioitiin niin ikään selkeästi positiivisesti. Lähes saman arvion (vastauskeskiarvo 1,1 pistettä) saivat kunnanvaltuustot, kunnanhallitukset ja eri lautakunnat, kun kysyttiin, ottavatko ne yritysvaikutukset huomioon päätöksiä tehdessään. Arviot olivat kauttaaltaan koko maata selkeästi positiivisempia. Arviot olivat myös tulleet kahden vuoden takaista positiivisemmiksi. Osion kolme parasta kuntaa: Ilmajoki Alavus Töysä Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät Alvar Aallon katu 3, Seinäjoki (06)

13 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO TÄRKEIMMIKSI KATSOTUT KYSYMYSRYHMÄT Yrittäjiä pyydettiin osana kyselyä määrittelemään kysytyistä osa-alueista kolme tärkeintä. Etelä-Pohjanmaalla kolme eniten mainintoja saanutta osa-aluetta olivat kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys, yleinen elinkeinopolitiikka sekä yhdessä julkisten palveluiden järjestäminen ja hankintapolitiikka ja infrastruktuuri. Koko maahan verrattuna kuntien hankintapolitiikka nähdään hieman harvemmin merkittäväksi, kun taas infrastruktuuri nähdään hieman useammin tärkeäksi tekijäksi. Etelä-Pohjanmaalla julkisten palveluiden järjestäminen ja hankintapolitiikka sekä yleinen elinkeinopolitiikka nähtiin aiempaa harvemmin tärkeäksi infrastruktuurin merkityksen noustua vuoden mittaristosta. A. Yleinen elinkeinopolitiikka 41 % B. Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 59 % C. Elinkeinotoimen resurssit 20 % D. Kunnan markkinointi, viestintä ja tiedottaminen 17 % E. Kunnan yhteistyö seutukunnassa ja maakunnassa 19 % F. Koulutus 14 % G. Julkisten palveluiden järjestäminen ja kunnan hankintapolitiikka 28 % H. Infrastruktuuri 28 % I. Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta 13 % J. Päätösten yritysvaikutusten arviointi 26 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % % Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät Alvar Aallon katu 3, Seinäjoki (06) epy@yrittajat.fi 12

14 Yrittäjät Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät LIITE 1 KUNTIEN ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO Aluejärjestö: Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry Tulostettu: 2-tammi-2012 Vastausten lukumäärät Alue: Koko maan vastausten määrä: Kyselyyn vastanneiden kuntien määrä (väh. 4 vastaajaa) 196 kpl kpl 177 kpl Asteikko -2 = eri -1 = eri 0 = Neutraali mielipide 1 = 2 = Sivu 1 / 16

15 Yrittäjät Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät luvut keskiarvoja KOKO AINEISTO Alue Alueen ja koko maan välinen erotus Keskiarvot 0,1 0,0 0,0 0,1 0,1-0,2 0,3-0,1 Kokonaistulos pisteytettynä asteikolla A. YLEINEN ELINKEINOPOLITIIKKA Alue Erotus 1. Kunnan ja yritysten välinen yhteistyö on hyvää ja säännöllistä 0,2-0,3-0,1 0,0 0,3 0,0 0,2-0,4 2. Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä 0,0-0,2-0,2 0,0 0,3-0,2 0,2-0,2 3. Kunnan elinkeinopolitiikka tukee yritysten toiminnan kehittämistä 0,2 0,0 0,0 0,1-0,2 0,0 0,2-0,1 4. Kunnassa on ajantasainen elinkeinopoliittinen ohjelma 0,3 0,0-0,1 0,1 0,1 0,1 0,2 0,0 5. Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita määrätietoisesti 0,1 0,0 0,0 0,1 0,0-0,1 0,2 0,0 6. Kunta seuraa järjestelmällisesti elinkeinopolitiikan tuloksia 0,0-0,1 0,0 0,1 0,1-0,1 0,1 0,0 B. KUNNAN PÄÄTÖKSENTEON YRITYSLÄHTÖISYYS Alue Erotus 7. Kunnan päätöksenteko on yritysten toiminnan kannalta avointa, ennustettavaa ja pitkäjänteistä 0,0-0,1-0,2 0,2 0,2-0,4 0,4-0,2 8. Kunnan päätöksenteko on yritysten toiminnan kannalta riittävän nopeaa 9. Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja eri lautakunnat -0,1 0,1-0,1 0,2 0,0-0,5 0,4-0,2 kannustavat toiminnallaan ja päätöksillään yritysten toiminnan kehittämistä 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1-0,4 0,4-0,2 10. Kunnan virkamiesjohto edistää toiminnallaan ja päätöksillään yritysten toiminnan kehittämistä 0,0 0,0-0,5 0,0 0,4-0,3 0,3-0,2 11. Kunnan päätöksenteko pohjautuu yritysvaikutuksen johdonmukaiseen selvittämiseen ja analysoimiseen -0,3 0,1 0,4 0,0-0,1-0,5 0,2-0,3 C. ELINKEINOTOIMEN RESURSSIT Alue Erotus 12. Kunta hoitaa elinkeinotointa ammattimaisesti 0,2 0,2 0,0 0,0 0,1-0,1 0,3 0,0 13. Kunnalla on riittävät elinkeinotoimen resurssit 0,2 0,2 0,1 0,0 0,1 0,0 0,2 0,1 14. Kunta pystyy toimimaan elinkeinopolitiikassaan ennakoivasti ja vuorovaikutteisesti 0,1-0,2 0,3 15. Kunnan elinkeinotoimen resurssit on kohdennettu oikein -0,1 0,0-0,1 0,1 0,0-0,3 0,2-0,1 16. Kunnan konkreettiset panostukset yrityksiin tehdään oikeudenmukaisesti -0,1 0,0-0,1 0,1-0,4 0,3-0,2 D. KUNNAN VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN Alueen ka ka Erotus 17. Kunta antaa riittävästi tietoa päätöksistä ja suunnitelmista, jotka koskevat yrityksiä -0,1 0,0 0,0 0,1 0,1-0,3 0,2-0,1 18. Kunnan elinkeinopolitiikan tavoitteet ovat näkyvästi esillä ja helposti saatavilla kunnan internet-sivuilta 0,1-0,1 0,1 0,4-0,2-0,1 0,2 0,0 19. Kunnan panostus imagomarkkinointiin on riittävää ja tuloksellista 0,3 0,2 0,1 0,1 0,0-0,2 0,5 0,0 Sivu 2 / 16

16 Yrittäjät Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät luvut keskiarvoja E. KUNNAN YHTEISTYÖ SEUTUKUNNASSA JA MAAKUNNASSA Alue Erotus 20. Kunnan seudullinen yhteistyö on riittävän yrityslähtöistä 0,1-0,1 0,0 0,0 0,1 0,0 21. Kunnan osallistuminen ylikunnallisiin kehittämishankkeisiin tukee paikallisten yritysten toiminnan kehittämistä 0,2 0,1 0,0 0,2-0,1 0,1 0,1 0,1 22. Yrityksillä/yrittäjäyhdistyksillä on mahdollisuus vaikuttaa seudullisen elinkeinopolitiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen 0,3 0,2 0,1 0,3 0,0 0,3 F. KOULUTUS Alue Erotus 23. Oppilaitosten ja yritysten välillä on kunnassa riittävästi yhteistyötä 0,3-0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,2-0,1 24. Oppilaitokset kunnassa kannustavat riittävästi yrittäjyyteen 0,3 0,0 0,1 0,2 0,1 0,0 0,3-0,1 25. Kunta toimii aktiivisesti, jotta yritykset saavat ammattitaitoista työvoimaa 0,0 0,1 0,0 0,1 0,0-0,2 0,2 0,0 26. Yrittäjillä on kunnassa riittävästi mahdollisuuksia oman osaamisensa kehittämiseen 0,2 0,2 0,2-0,1 0,2 0,0 0,2 0,0 27. Yrittäjyyskasvatus on osa kunnan elinkeinopolitiikkaa 0,2 0,0 0,1 0,0-0,2 0,4-0,1 G. JULKISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA KUNNAN HANKINTAPOLITIIKKA Alue Erotus 28. Kunta on järjestänyt julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti 0,1 0,1-0,2 0,1 0,0-0,1 0,2-0,1 29. Kunta antaa yrityksille tasavertaisen mahdollisuuden tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita -0,2 0,0-0,2 0,2 0,0-0,4 0,2 0,0 30. Kunta tarjoaa paikallisille yrityksille mahdollisuuden osallistua kaikkiin kunnan järjestämiin tarjouskilpailuihin 0,0 0,0-0,2 0,2 0,1-0,2 0,2-0,1 31. Kunta edistää omalla hankintapolitiikallaan markkinoiden toimivuutta ja monipuolisuutta -0,3-0,4 0,1 32. Kunta harjoittaa häiritsevissä määrin omaa, yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa, elinkeinotoimintaa -0,3-0,1-0,2 33. Kunnan hankintapolitiikka tukee pk-yritysten kasvua ja kehittymistä -0,3 0,1-0,2 0,1-0,5 0,2 0,0 34. Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla -0,3 0,2-0,3-0,2-0,5 0,2 0,0 H. INFRASTRUKTUURI Alue Erotus 35. Kunta on aktiivisesti huolehtinut yritysten tarvitsemista liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä 0,1 0,0-0,1 0,0-0,1-0,1 0,2 0,0 36. Kunnan kaavoituksessa otetaan huomioon yritysten tarpeet 0,4 0,1-0,1 0,1 0,2 0,1 0,3 0,0 37. Kunta on huolehtinut yritysten tontti- ja tilatarpeista 0,5 0,1 0,1-0,1 0,2 0,1 0,4-0,1 38. Kunnallistekniikka on järjestetty yritysten kannalta tehokkaasti 0,5 0,1 0,0 0,0 0,1 0,3 0,2 0,0 39. Kunnan päätökset kunnallisveroprosentista tukevat yritysten toimintaa -0,1 0,0 0,0 0,0 0,0-0,2 0,1-0,1 40. Kunnan päätökset kiinteistöveron suuruudesta tukevat yritysten toimintaa -0,2 0,0-0,1 0,0 0,1-0,3 0,1 0,0 Sivu 3 / 16

17 Yrittäjät Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät luvut keskiarvoja I. SEUDULLISEN KEHITTÄMISYHTIÖN TAI VASTAAVAN TOIMINTA Alue Erotus 41. Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta on yrityslähtöistä 0,4 0,1 0,1 0,3 0,1 0,0 42. Seudullisen kehittämisyhtiön toiminta tunnetaan hyvin yrityksissä -0,1 0,0 0,2-0,1 0,0-0,1 43. Seudullinen kehittämisyhtiö toteuttaa tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita 0,2 0,1 0,0 0,1 0,1 0,0 44. Seudullinen kehittämisyhtiö on tiedottanut tavoitteistaan ja painopisteistään hyvin -0,1 0,0 0,0-0,1 0,0-0,1 J. PÄÄTÖSTEN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Alue Erotus 45. Kunta käyttää päätöksenteossaan tehokkaasti sen oman elinkeinotoimen tietoja ja osaamista 1,3 0,4 0,4 0,9 0,0 46. Kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään päätöksiä, jotka vaikuttavat yrityksiin 1,3 0,4 0,5 0,8 0,0 47. Kunnan virkamiesjohto ottaa yritysvaikutukset huomioon jo valmistellessaan päätöksiä 1,0 0,3 0,3 0,7-0,1 48. Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja eri lautakunnat ottavat yritysvaikutukset huomioon päätöksiä tehdessään 1,1 0,5 0,1 1,0-0,1 Sivu 4 / 16

18 Yrittäjät Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät luvut keskiarvoja Alue Alueen ja koko maan välinen erotus KOKO AINEISTO 0,1 0,0-0,0 0,1 0,1-0,2 0,3-0,1 A. YLEINEN ELINKEINOPOLITIIKKA Alue Erotus 1. Kunnan ja yritysten välinen yhteistyö on hyvää ja säännöllistä 0,2-0,3-0,1-0,0 0,3 0,0 0,2-0,4 2. Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä 0,0-0,2-0,0 0,0 0,3-0,2 0,2-0,1 3. Kunnan elinkeinopolitiikka tukee yritysten toiminnan kehittämistä 0,2-0,0-0,2 0,1-0,2 0,0 0,2-0,2 4. Kunnassa on ajantasainen elinkeinopoliittinen ohjelma 0,3 0,0-0,1 0,1 0,1 0,1 0,2 0,0 5. Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita määrätietoisesti 0,1 0,0 0,0 0,1 0,0-0,1 0,2 0,0 6. Kunta seuraa järjestelmällisesti elinkeinopolitiikan tuloksia 0,0-0,1 0,0 0,1 0,1-0,1 0,1 0,0 Kunnan ja yritysten välinen yhteistyö on hyvää ja säännöllistä 19 % 29 % 29 % 14 % 2. Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä 22 % 31 % 29 % 8 % 3. Kunnan elinkeinopolitiikka tukee yritysten toiminnan kehittämistä 18 % 23 % 38 % 11 % 4. Kunnassa on ajantasainen elinkeinopoliittinen ohjelma 13 % 42 % 24 % 14 % 5. Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita määrätietoisesti 20 % 39 % 27 % 7 % 6. Kunta seuraa järjestelmällisesti elinkeinopolitiikan tuloksia 23 % 38 % 24 % 8 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % eri eri Neutraali mielipide Sivu 5 / 16

19 Yrittäjät Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät luvut keskiarvoja B. KUNNAN PÄÄTÖKSENTEON YRITYSLÄHTÖISYYS Alue Alueen ja koko maan välinen erotus 7. Kunnan päätöksenteko on yritysten toiminnan kannalta avointa, ennustettavaa ja pitkäjänteistä 8. Kunnan päätöksenteko on yritysten toiminnan kannalta riittävän nopeaa 9. Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja eri lautakunnat kannustavat toiminnallaan ja päätöksillään yritysten toiminnan kehittämistä 10. Kunnan virkamiesjohto edistää toiminnallaan ja päätöksillään yritysten toiminnan kehittämistä 0,0-0,1-0,2 0,2 0,2-0,4 0,4-0,2-0,1 0,1-0,1 0,2 0,0-0,5 0,4-0,2 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1-0,4 0,4-0,2 0,0-0,0-0,5-0,0 0,4-0,3 0,3-0,2 11. Kunnan päätöksenteko pohjautuu yritysvaikutuksen johdonmukaiseen selvittämiseen ja analysoimiseen -0,3 0,1 0,4 0,0-0,1-0,5 0,2-0,3 7. Kunnan päätöksenteko on yritysten toiminnan kannalta avointa, ennustettavaa ja pitkäjänteistä 10 % 24 % 28 % 30 % 7 % 8. Kunnan päätöksenteko on yritysten toiminnan kannalta riittävän nopeaa 13 % 26 % 28 % 24 % 9 % 9. Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja eri lautakunnat kannustavat toiminnallaan ja päätöksillään yritysten toiminnan kehittämistä 9 % 25 % 35 % 22 % 9 % 10. Kunnan virkamiesjohto edistää toiminnallaan ja päätöksillään yritysten toiminnan kehittämistä 12 % 21 % 31 % 26 % 11 % 11. Kunnan päätöksenteko pohjautuu yritysvaikutuksen johdonmukaiseen selvittämiseen ja analysoimiseen 12 % 27 % 42 % 14 % 5 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % eri eri Neutraali mielipide Sivu 6 / 16

20 Yrittäjät Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät luvut keskiarvoja C. ELINKEINOTOIMEN RESURSSIT Alue Alueen ja koko maan välinen erotus 12. Kunta hoitaa elinkeinotointa ammattimaisesti 0,2 0,2-0,0-0,0 0,1-0,1 0,3 0,0 13. Kunnalla on riittävät elinkeinotoimen resurssit 0,2 0,2 0,1-0,0 0,1 0,0 0,2 0,1 14. Kunta pystyy toimimaan elinkeinopolitiikassaan ennakoivasti ja vuorovaikutteisesti 0,1-0,2 0,3 15. Kunnan elinkeinotoimen resurssit on kohdennettu oikein -0,1-0,0-0,1 0,1-0,0-0,3 0,2-0,1 16. Kunnan konkreettiset panostukset yrityksiin tehdään oikeudenmukaisesti -0,1 0,0-0,1 0,1-0,4 0,3-0,2 12. Kunta hoitaa elinkeinotointa ammattimaisesti 9 % 19 % 27 % 32 % 13 % 13. Kunnalla on riittävät elinkeinotoimen resurssit 10 % 19 % 28 % 31 % 13 % 14. Kunta pystyy toimimaan elinkeinopolitiikassaan ennakoivasti ja vuorovaikutteisesti 5 % 27 % 29 % 26 % 12 % 15. Kunnan elinkeinotoimen resurssit on kohdennettu oikein 10 % 27 % 38 % 19 % 7 % 16. Kunnan konkreettiset panostukset yrityksiin tehdään oikeudenmukaisesti 12 % 22 % 38 % 18 % 9 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % eri eri Neutraali mielipide Sivu 7 / 16

21 Yrittäjät Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät luvut keskiarvoja D. KUNNAN VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN Alue Alueen ja koko maan välinen erotus 17. Kunta antaa riittävästi tietoa päätöksistä ja suunnitelmista, jotka koskevat yrityksiä -0,1-0,0 0,0 0,1 0,1-0,3 0,2-0,1 18. Kunnan elinkeinopolitiikan tavoitteet ovat näkyvästi esillä ja helposti saatavilla kunnan internet-sivuilta 0,1-0,1 0,1 0,4-0,2-0,1 0,2 0,0 19. Kunnan panostus imagomarkkinointiin on riittävää ja tuloksellista 0,3 0,2 0,1 0,1 0,0-0,2 0,5 0,0 17. Kunta antaa riittävästi tietoa päätöksistä ja suunnitelmista, jotka koskevat yrityksiä 11 % 30 % 26 % 25 % 9 % 18. Kunnan elinkeinopolitiikan tavoitteet ovat näkyvästi esillä ja helposti saatavilla kunnan internetsivuilta 10 % 21 % 33 % 27 % 10 % 19. Kunnan panostus imagomarkkinointiin on riittävää ja tuloksellista 10 % 17 % 26 % 32 % 15 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % eri eri Neutraali mielipide Sivu 8 / 16

22 Yrittäjät Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät luvut keskiarvoja E. KUNNAN YHTEISTYÖ SEUTUKUNNASSA JA MAAKUNNASSA Alue Alueen ja koko maan välinen erotus 20. Kunnan seudullinen yhteistyö on riittävän yrityslähtöistä 0,1-0,1-0,0 0,0 0,1 0,0 21. Kunnan osallistuminen ylikunnallisiin kehittämishankkeisiin tukee paikallisten yritysten toiminnan kehittämistä 22. Yrityksillä/yrittäjäyhdistyksillä on mahdollisuus vaikuttaa seudullisen elinkeinopolitiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen 0,2 0,1-0,0 0,2-0,1 0,1 0,1 0,1 0,3 0,2 0,1 0,3 0,0 0,3 20. Kunnan seudullinen yhteistyö on riittävän yrityslähtöistä 5 % 24 % 32 % 29 % 9 % 21. Kunnan osallistuminen ylikunnallisiin kehittämishankkeisiin tukee paikallisten yritysten toiminnan kehittämistä 6 % 18 % 37 % 30 % 9 % 22. Yrityksillä/yrittäjäyhdistyksillä on mahdollisuus vaikuttaa seudullisen elinkeinopolitiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen 6 % 18 % 27 % 37 % 11 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % eri eri Sivu 9 / 16

23 Yrittäjät Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät luvut keskiarvoja F. KOULUTUS Alue Alueen ja koko maan välinen erotus 23. Oppilaitosten ja yritysten välillä on kunnassa riittävästi yhteistyötä 0,3-0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,2-0,1 24. Oppilaitokset kunnassa kannustavat riittävästi yrittäjyyteen 0,3 0,0 0,1 0,2 0,1 0,0 0,3-0,1 25. Kunta toimii aktiivisesti, jotta yritykset saavat ammattitaitoista työvoimaa 0,0 0,1 0,0 0,1 0,0-0,2 0,2 0,0 26. Yrittäjillä on kunnassa riittävästi mahdollisuuksia oman osaamisensa kehittämiseen 0,2 0,2 0,2-0,1 0,2 0,0 0,2 0,0 27. Yrittäjyyskasvatus on osa kunnan elinkeinopolitiikkaa 0,2 0,0 0,1 0,0-0,2 0,4-0,1 23. Oppilaitosten ja yritysten välillä on kunnassa riittävästi yhteistyötä 9 % 15 % 23 % 45 % 10 % 24. Oppilaitokset kunnassa kannustavat riittävästi yrittäjyyteen 7 % 15 % 32 % 39 % 8 % 25. Kunta toimii aktiivisesti, jotta yritykset saavat ammattitaitoista työvoimaa 9 % 24 % 35 % 22 % 9 % 26. Yrittäjillä on kunnassa riittävästi mahdollisuuksia oman osaamisensa kehittämiseen 9 % 16 % 30 % 35 % 10 % 27. Yrittäjyyskasvatus on osa kunnan elinkeinopolitiikkaa 7 % 17 % 36 % 29 % 11 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % eri eri Neutraali mielipide Sivu 10 / 16

24 Yrittäjät Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät luvut keskiarvoja G. JULKISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA KUNNAN HANKINTAPOLITIIKKA Alue Alueen ja koko maan välinen erotus 28. Kunta on järjestänyt julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti 29. Kunta antaa yrityksille tasavertaisen mahdollisuuden tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita 0,1 0,1-0,2 0,1-0,0-0,1 0,2-0,1-0,2-0,0-0,2 0,2 0,0-0,4 0,2 0,0 30. Kunta tarjoaa paikallisille yrityksille mahdollisuuden osallistua kaikkiin kunnan järjestämiin tarjouskilpailuihin 31. Kunta edistää omalla hankintapolitiikallaan markkinoiden toimivuutta ja monipuolisuutta 32. Kunta harjoittaa häiritsevissä määrin omaa, yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa, elinkeinotoimintaa 33. Kunnan hankintapolitiikka tukee pk-yritysten kasvua ja kehittymistä 34. Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla 0,0-0,0-0,2 0,2 0,1-0,2 0,2-0,1-0,3-0,4 0,1-0,3-0,1-0,2-0,3 0,1-0,2 0,1-0,5 0,2 0,0-0,3 0,2-0,3-0,2-0,5 0,2 0,0 28. Kunta on järjestänyt julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti 6 % 28 % 19 % 41 % 6 % 29. Kunta antaa yrityksille tasavertaisen mahdollisuuden tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita 10 % 29 % 36 % 22 % 3 % 30. Kunta tarjoaa paikallisille yrityksille mahdollisuuden osallistua kaikkiin kunnan järjestämiin tarjouskilpailuihin 9 % 22 % 35 % 28 % 7 % 31. Kunta edistää omalla hankintapolitiikallaan markkinoiden toimivuutta ja monipuolisuutta 12 % 27 % 43 % 14 % 4 % 32. Kunta harjoittaa häiritsevissä määrin omaa, yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa, elinkeinotoimintaa 16 % 22 % 41 % 15 % 6 % 33. Kunnan hankintapolitiikka tukee pk-yritysten kasvua ja kehittymistä 10 % 34 % 33 % 22 % 2 % 34. Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla 15 % 29 % 37 % 14 % 6 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Neutraali eri eri mielipide Sivu 11 / 16

25 Yrittäjät Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät luvut keskiarvoja H. INFRASTRUKTUURI Alue Alueen ja koko maan välinen erotus 35. Kunta on aktiivisesti huolehtinut yritysten tarvitsemista liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä 0,1 0,0-0,1 0,0-0,1-0,1 0,2 0,0 36. Kunnan kaavoituksessa otetaan huomioon yritysten tarpeet 0,4 0,1-0,1 0,1 0,2 0,1 0,3 0,0 37. Kunta on huolehtinut yritysten tontti- ja tilatarpeista 0,5 0,1 0,1-0,1 0,2 0,1 0,4-0,1 38. Kunnallistekniikka on järjestetty yritysten kannalta tehokkaasti 0,5 0,1-0,0 0,0 0,1 0,3 0,2 0,0 39. Kunnan päätökset kunnallisveroprosentista tukevat yritysten toimintaa -0,1-0,0 0,0 0,0 0,0-0,2 0,1-0,1 40. Kunnan päätökset kiinteistöveron suuruudesta tukevat yritysten toimintaa -0,2 0,0-0,1 0,0 0,1-0,3 0,1 0,0 35. Kunta on aktiivisesti huolehtinut yritysten tarvitsemista liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä 9 % 16 % 35 % 34 % 6 % 36. Kunnan kaavoituksessa otetaan huomioon yritysten tarpeet 5 % 14 % 28 % 38 % 15 % 37. Kunta on huolehtinut yritysten tontti- ja tilatarpeista 4 % 16 % 24 % 42 % 14 % 38. Kunnallistekniikka on järjestetty yritysten kannalta tehokkaasti 2 % 9 % 36 % 41 % 12 % 39. Kunnan päätökset kunnallisveroprosentista tukevat yritysten toimintaa 6 % 24 % 48 % 18 % 5 % 40. Kunnan päätökset kiinteistöveron suuruudesta tukevat yritysten toimintaa 8 % 30 % 43 % 17 % 2 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % eri eri Neutraali mielipide Sivu 12 / 16

26 Yrittäjät Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät luvut keskiarvoja I. SEUDULLISEN KEHITTÄMISYHTIÖN TAI VASTAAVAN TOIMINTA Alue Alueen ja koko maan välinen erotus 41. Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta on yrityslähtöistä 0,4 0,1 0,1 0,3 0,1 0,0 42. Seudullisen kehittämisyhtiön toiminta tunnetaan hyvin yrityksissä -0,1-0,0 0,2-0,1 0,0-0,1 43. Seudullinen kehittämisyhtiö toteuttaa tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita 0,2 0,1 0,0 0,1 0,1 0,0 44. Seudullinen kehittämisyhtiö on tiedottanut tavoitteistaan ja painopisteistään hyvin -0,1 0,0 0,0-0,1 0,0-0,1 41. Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta on yrityslähtöistä 1 % 19 % 30 % 39 % 11 % 42. Seudullisen kehittämisyhtiön toiminta tunnetaan hyvin yrityksissä 7 % 31 % 30 % 27 % 5 % 43. Seudullinen kehittämisyhtiö toteuttaa tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita 3 % 17 % 46 % 29 % 5 % 44. Seudullinen kehittämisyhtiö on tiedottanut tavoitteistaan ja painopisteistään hyvin 3 % 33 % 34 % 27 % 3 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % eri eri Neutraali mielipide Sivu 13 / 16

27 Yrittäjät Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät luvut keskiarvoja J. PÄÄTÖSTEN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Alue Alueen ja koko maan välinen erotus 45. Kunta käyttää päätöksenteossaan tehokkaasti sen oman elinkeinotoimen tietoja ja osaamista 1,3 0,4 0,4 0,9 0,0 46. Kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään päätöksiä, jotka vaikuttavat yrityksiin 1,3 0,4 0,5 0,8 0,0 47. Kunnan virkamiesjohto ottaa yritysvaikutukset huomioon jo valmistellessaan päätöksiä 48. Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja eri lautakunnat ottavat yritysvaikutukset huomioon päätöksiä tehdessään 1,0 0,3 0,3 0,7-0,1 1,1 0,5 0,1 1,0-0,1 45. Kunta käyttää päätöksenteossaan tehokkaasti sen oman elinkeinotoimen 0 %5 % 5 % 50 % 40 % tietoja ja osaamista 46. Kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään päätöksiä, jotka 0 % vaikuttavat yrityksiin 10 % 5 % 35 % 50 % 47. Kunnan virkamiesjohto ottaa yritysvaikutukset huomioon jo valmistellessaan päätöksiä 5 % 5 % 15 % 40 % 35 % 48. Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja eri lautakunnat ottavat yritysvaikutukset huomioon päätöksiä tehdessään 0 % 5 % 15 % 45 % 35 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % eri eri Neutraali mielipide Sivu 14 / 16

28 Yrittäjät Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät KOLME TÄRKEINTÄ OSA-ALUETTA: MAININTOJEN LUKUMÄÄRÄ A. Yleinen elinkeinopolitiikka 41 % B. Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 59 % C. Elinkeinotoimen resurssit 20 % D. Kunnan markkinointi, viestintä ja tiedottaminen 17 % E. Kunnan yhteistyö seutukunnassa ja maakunnassa 19 % F. Koulutus 14 % G. Julkisten palveluiden järjestäminen ja kunnan hankintapolitiikka 28 % H. Infrastruktuuri 28 % I. Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta 13 % J. Päätösten yritysvaikutusten arviointi 26 % % f A. Yleinen elinkeinopolitiikka 41 % B. Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 59 % C. Elinkeinotoimen resurssit 20 % D. Kunnan markkinointi, viestintä ja tiedottaminen 17 % E. Kunnan yhteistyö seutukunnassa ja maakunnassa 19 % F. Koulutus 14 % G. Julkisten palveluiden järjestäminen ja kunnan hankintapolitiikka 28 % H. Infrastruktuuri 28 % I. Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta 13 % J. Päätösten yritysvaikutusten arviointi 26 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % % Sivu 15 / 16

29 Yrittäjät Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ALUEEN TOP 5 KUNNAT PISTEIDEN PERUSTEELLA Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry Pisteet 1. Alavus Ilmajoki Töysä Ähtäri Isokyrö 65 ALUEEN TOP 3 KUNNAT KYSYMYSRYHMITTÄIN A. Yleinen Elinkeinopolitiikka keskiarvo Alavus Ilmajoki Töysä 1,7 1,3 1,0 B. Kunnan Päätöksenteon Yrityslähtöisyys keskiarvo Alavus Ilmajoki Töysä 1,7 1,4 0,9 C. Elinkeinotoimen Resurssit keskiarvo Alavus Ilmajoki Ähtäri 1,7 1,5 0,7 D. Kunnan Viestintä Ja Tiedottaminen keskiarvo Alavus 1,6 Ilmajoki 1,2 Isokyrö 0,8 E. Kunnan Yhteistyö Seutukunnassa Ja Maakunnassa keskiarvo Alavus 1,4 Töysä 1,1 Ilmajoki 1,1 F. Koulutus keskiarvo Alavus 1,2 Ilmajoki 1,1 Töysä 0,8 G. Julkisten palveluiden järjestäminen ja kunnan hankintapolitiikka keskiarvo Alavus 0,8 Ilmajoki 0,6 Töysä 0,5 H. Infrastuktuuri keskiarvo Alavus 1,6 Ilmajoki 1,0 Töysä I. Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Isokyrö Kristiinankaupunki Alavus J. Päätösten yritysvaikutusten arviointi Ilmajoki Alavus Töysä 0,9 keskiarvo 1,4 1,0 0,8 keskiarvo 2,0 19 1,9 1,5 Sivu 16 / 16

30 Yrittäjät LIITE 2 PK-YRITYKSET KANSANTALOUDESSA 1 Suomessa oli yritystä vuonna pl. maa-, metsä- ja kalatalous Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan. Alle 10 henkilöä työllistävien mikroyritysten osuus koko yrityskannasta oli 93,4 prosenttia. Alle 250 henkilöä työllistävien pk-yritysten osuus oli puolestaan 99,8 prosenttia. Suomalaisten yritysten liikevaihto nousi vuonna noin 350 miljardiin euroon. Mikroyritysten osuus tästä oli 18 prosenttia. Koko pk-sektorin liikevaihto-osuus oli puolestaan 52 prosenttia. Vuonna suomalaiset voittoa tavoittelevat yritykset (pl. maatalous) työllistivät henkilöä kokopäisesti mitattuna. Mikroyritysten osuus tästä työllisten määrästä oli 26 prosenttia ja koko pk-sektorin 63 prosenttia. Pk-sektori on vastannut 80 prosentista yrityksissä vuoden 1994 jälkeen syntyneestä uusista työpaikoista. Tällä vuosituhannella pk-yritykset ovat vastanneet lähes yksinään työpaikkojen nettokasvusta. Tämä merkitsee lähes henkilötyövuoden lisäystä pk-yrityksissä suurten yritysten henkilöstön säilyessä reilussa Kaikkein voimakkaimmin henkilöstö on lisääntynyt vuoden 1994 jälkeen pienissä, henkilöä työllistävissä, yrityksissä yhteensä 64 prosenttia. Keskisuuret yritykset ovat kasvattaneet henkilöstöään 35 prosentilla ja mikroyrityksetkin 44 prosentilla. Suurissa, yli 250 henkilöä työllistävissä, yrityksissä kumulatiivinen henkilöstön lisäys on jäänyt 16 prosenttiin. Kuva 1: Työllisten määrän kehitys erikokoisissa yrityksissä, indeksi 1990= Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri.

Elinkeinopolitiikan mittaristo

Elinkeinopolitiikan mittaristo Elinkeinopolitiikan mittaristo Päijät-Häme www.yrittajat.fi/paijathame YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA Päijät-Hämeen Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO 2012 ESIPUHE Elinkeinopolitiikankin on uudistuttava

Lisätiedot

Elinkeinopolitiikan mittaristo

Elinkeinopolitiikan mittaristo Elinkeinopolitiikan mittaristo Pääkaupunkiseutu www.yrittajat.fi/paakaupunkiseutu YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO 2012 ESIPUHE Elinkeinopolitiikankin

Lisätiedot

Elinkeinopolitiikan mittaristo

Elinkeinopolitiikan mittaristo Elinkeinopolitiikan mittaristo Lappi www.yrittajat.fi/lappi YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA Lapin Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO 2010 Lapin Yrittäjät Maakuntakatu 16, 96200 Rovaniemi (016) 4200 630

Lisätiedot

Esipuhe. Helsingissä Jussi Järventaus toimitusjohtaja

Esipuhe. Helsingissä Jussi Järventaus toimitusjohtaja Elinkeinopolitiikan mittaristo, kevät 2006 Yrittäjät ry, Lapin Yrittäjät ry Esipuhe Suomalainen yhteiskunta ja kuntasektori ovat monien haasteiden edessä. Työttömyys, väestön ikääntyminen ja mahdollisesti

Lisätiedot

ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO KEVÄT 2008

ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO KEVÄT 2008 ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO KEVÄT 2008 Lapin Yrittäjät Yrittäjät ry, Lapin Yrittäjät ry Elinkeinopolitiikan mittaristo, kevät 2008 Esipuhe Yrittäjyyden merkitys yhteiskunnassa on jatkuvassa kasvussa.

Lisätiedot

Elinkeinopolitiikan mittaristo

Elinkeinopolitiikan mittaristo Elinkeinopolitiikan mittaristo YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA ESIPUHE Elinkeinopolitiikankin on uudistuttava Kuntien elinvoimaisuus perustuu yritysten toimintaan. Yritykset luovat työpaikat ja näin tuottavat

Lisätiedot

KUNTIEN ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO

KUNTIEN ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO KUNTIEN ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO Paillisyhdistys: Aluejärjestö: Tulostettu: Polvijärven Yrittäjät ry ry 18-maalis-2004 Vastausten lukumäärät Kunta: Alue: Koko maan vastausten määrä: Kyselyyn vastanneiden

Lisätiedot

Vimpeli. Kuntaraportti

Vimpeli. Kuntaraportti Vimpeli Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Isokyrö. Kuntaraportti

Isokyrö. Kuntaraportti Isokyrö Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kristiinankaupunki. Kuntaraportti

Kristiinankaupunki. Kuntaraportti Kristiinankaupunki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Seinäjoki. Kuntaraportti

Seinäjoki. Kuntaraportti Seinäjoki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kurikka. Kuntaraportti

Kurikka. Kuntaraportti Kurikka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kauhava. Kuntaraportti

Kauhava. Kuntaraportti Kauhava Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Teuva. Kuntaraportti

Teuva. Kuntaraportti Teuva Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Vöyri. Kuntaraportti

Vöyri. Kuntaraportti Vöyri Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Maalahti. Kuntaraportti

Maalahti. Kuntaraportti Maalahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hamina. Kuntaraportti

Hamina. Kuntaraportti Hamina Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ylivieska. Kuntaraportti

Ylivieska. Kuntaraportti Ylivieska Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Toholampi. Kuntaraportti

Toholampi. Kuntaraportti Toholampi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Suomussalmi. Kuntaraportti

Suomussalmi. Kuntaraportti Suomussalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Humppila. Kuntaraportti

Humppila. Kuntaraportti Humppila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kauniainen. Kuntaraportti

Kauniainen. Kuntaraportti Kauniainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lappeenranta. Kuntaraportti

Lappeenranta. Kuntaraportti Lappeenranta Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Parikkala. Kuntaraportti

Parikkala. Kuntaraportti Parikkala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ruokolahti. Kuntaraportti

Ruokolahti. Kuntaraportti Ruokolahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Luumäki. Kuntaraportti

Luumäki. Kuntaraportti Luumäki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Sysmä. Kuntaraportti

Sysmä. Kuntaraportti Sysmä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Puumala. Kuntaraportti

Puumala. Kuntaraportti Puumala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Rantasalmi. Kuntaraportti

Rantasalmi. Kuntaraportti Rantasalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kouvola. Kuntaraportti

Kouvola. Kuntaraportti Kouvola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pyhtää. Kuntaraportti

Pyhtää. Kuntaraportti Pyhtää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pietarsaari. Kuntaraportti

Pietarsaari. Kuntaraportti Pietarsaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kempele. Kuntaraportti

Kempele. Kuntaraportti Kempele Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Muhos. Kuntaraportti

Muhos. Kuntaraportti Muhos Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Utajärvi. Kuntaraportti

Utajärvi. Kuntaraportti Utajärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Paltamo. Kuntaraportti

Paltamo. Kuntaraportti Paltamo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tervo. Kuntaraportti

Tervo. Kuntaraportti Tervo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Leppävirta. Kuntaraportti

Leppävirta. Kuntaraportti Leppävirta Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Keitele. Kuntaraportti

Keitele. Kuntaraportti Keitele Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Sonkajärvi. Kuntaraportti

Sonkajärvi. Kuntaraportti Sonkajärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Loppi. Kuntaraportti

Loppi. Kuntaraportti Loppi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Janakkala. Kuntaraportti

Janakkala. Kuntaraportti Janakkala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hausjärvi. Kuntaraportti

Hausjärvi. Kuntaraportti Hausjärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lieksa. Kuntaraportti

Lieksa. Kuntaraportti Lieksa Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lahti. Kuntaraportti

Lahti. Kuntaraportti Lahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Heinola. Kuntaraportti

Heinola. Kuntaraportti Heinola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kankaanpää. Kuntaraportti

Kankaanpää. Kuntaraportti Kankaanpää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Eura Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Orimattila. Kuntaraportti

Orimattila. Kuntaraportti Orimattila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ulvila. Kuntaraportti

Ulvila. Kuntaraportti Ulvila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Säkylä. Kuntaraportti

Säkylä. Kuntaraportti Säkylä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hartola. Kuntaraportti

Hartola. Kuntaraportti Hartola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kokemäki. Kuntaraportti

Kokemäki. Kuntaraportti Kokemäki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kärkölä. Kuntaraportti

Kärkölä. Kuntaraportti Kärkölä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Sulkava. Kuntaraportti

Sulkava. Kuntaraportti Sulkava Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ylitornio. Ylitornio. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ylitornio. Ylitornio. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 YLITORNIO... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Laukaa. Kuntaraportti

Laukaa. Kuntaraportti Laukaa Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Raahe. Kuntaraportti

Raahe. Kuntaraportti Raahe Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Taivalkoski. Kuntaraportti

Taivalkoski. Kuntaraportti Taivalkoski Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kolari. Kuntaraportti

Kolari. Kuntaraportti Kolari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kemijärvi. Kuntaraportti

Kemijärvi. Kuntaraportti Kemijärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Siilinjärvi. Kuntaraportti

Siilinjärvi. Kuntaraportti Siilinjärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Rautalampi. Kuntaraportti

Rautalampi. Kuntaraportti Rautalampi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Vesanto. Kuntaraportti

Vesanto. Kuntaraportti Vesanto Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kitee. Kuntaraportti

Kitee. Kuntaraportti Kitee Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Kontiolahti. Kuntaraportti

Kontiolahti. Kuntaraportti Kontiolahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ilomantsi. Kuntaraportti

Ilomantsi. Kuntaraportti Ilomantsi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Polvijärvi. Kuntaraportti

Polvijärvi. Kuntaraportti Polvijärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Rääkkylä. Kuntaraportti

Rääkkylä. Kuntaraportti Rääkkylä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Mustasaari. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti Mustasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Muonio. Muonio. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Muonio. Muonio. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 MUONIO... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Pori Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Harjavalta. Kuntaraportti

Harjavalta. Kuntaraportti Harjavalta Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pirkkala. Kuntaraportti

Pirkkala. Kuntaraportti Pirkkala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Vesilahti. Kuntaraportti

Vesilahti. Kuntaraportti Vesilahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kerava. Kuntaraportti

Kerava. Kuntaraportti Kerava Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pukkila. Kuntaraportti

Pukkila. Kuntaraportti Pukkila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Inkoo. Kuntaraportti

Inkoo. Kuntaraportti Inkoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Jämsä. Kuntaraportti

Jämsä. Kuntaraportti Jämsä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Äänekoski. Kuntaraportti

Äänekoski. Kuntaraportti Äänekoski Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Muurame. Kuntaraportti

Muurame. Kuntaraportti Muurame Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kuhmoinen. Kuntaraportti

Kuhmoinen. Kuntaraportti Kuhmoinen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tammela. Kuntaraportti

Tammela. Kuntaraportti Tammela Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Naantali. Kuntaraportti

Naantali. Kuntaraportti Naantali Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Somero. Kuntaraportti

Somero. Kuntaraportti Somero Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kustavi. Kuntaraportti

Kustavi. Kuntaraportti Kustavi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Mynämäki. Kuntaraportti

Mynämäki. Kuntaraportti Mynämäki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Enontekiö. Kuntaraportti

Enontekiö. Kuntaraportti Enontekiö Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Espoo. Kuntaraportti

Espoo. Kuntaraportti Espoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kotka. Kuntaraportti

Kotka. Kuntaraportti Kotka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Nokia. Kuntaraportti

Nokia. Kuntaraportti Nokia Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lempäälä. Kuntaraportti

Lempäälä. Kuntaraportti Lempäälä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ylöjärvi. Kuntaraportti

Ylöjärvi. Kuntaraportti Ylöjärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Akaa Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Parkano. Kuntaraportti

Parkano. Kuntaraportti Parkano Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Orivesi. Kuntaraportti

Orivesi. Kuntaraportti Orivesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pälkäne. Kuntaraportti

Pälkäne. Kuntaraportti Pälkäne Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Porvoo. Kuntaraportti

Porvoo. Kuntaraportti Porvoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tuusula. Kuntaraportti

Tuusula. Kuntaraportti Tuusula Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot