SISÄLLYSLUETTELO MH, :00, Pöytäkirja

Transkriptio

1 i SISÄLLYSLUETTELO MH, :00, Pöytäkirja -1 Pöytäkirjan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjan tarkastaminen Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus Lausunto hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja SOTE-uudistuksen askelmerkeiksi Maakuntavaltuuston kokouksen päätösten laillisuusvalvonta ja täytäntöönpano Smart Blue Regions: Smart specialisation and blue growth in the BSR (Älykkäät siniset alueet: Älykäs erikoistuminen ja sininen kasvu Itämeren alueella) -hankkeen käynnistäminen Varautuminen vauhtia kiertotalouteen yhteiskehittelyllä -hankkeen toteuttamiseen Varsinais-Suomen liiton kannanotto merimetsokysymykseen Lausunto ympäristöministeriölle merialuesuunnittelua ja sen järjestämistä koskevasta lakiesityksestä Pykälän liite: Merialuesuunnittelu_HE_ _suomi Maankäyttöjaoston antamat lausunnot ja käsittelemät asiat Viranhaltijapäätökset Tiedoksi tulleet asiat Pykälän liite: Saaristotoimikunnna kirje suomeksi Pykälän liite: Saaristotoimikunnan kirje ruotsiksi Pykälän liite: Matkaraportti_Klap_Juvonen_Uppsala Kokouksen päättäminen Oikaisuvaatimussivu... 63

2 -1, MH :00 Sivu 2

3 -1, MH :00 Sivu 3 %%%001 Pöytäkirja %%%005/2016 KOKOUSAIKA %%%003 klo %%% KOKOUSPAIKKA %%%006 PYKÄLÄT 1 13 Sivut 1 28 SAAPUVILLA Kanerva Ilkka, pj. Alatalo Juuso, 1. vpj. Haijanen Pauliina Heikkilä Lauri Kiviranta Esko Kurvinen Jani, 2. vpj. Lehtinen Riitta Kattelus Lauri Massinen Aimo Nurmi Eija Nummentalo Juhani Mäki-Punto-Ristanen Tarja Pilpola Juhani Saario Mari Rasi Jarmo Haapakoski Juha Vuola Hanna Rinne Tarja ESITTELIJÄ Häkämies Kari Maakuntajohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Roto Markku Hallintojohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA ALLEKIRJOITUKSET Myllymäki Pekka Antola Jouko Heinonen Sami 8 Leppänen Laura Nuotio Tarja Pulmuranta Juha 3 Saarento Heikki Virtanen Janne 1 2 Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja Saaristo- ja maaseutuasiamies Kehittämispäällikkö Aluekehitysjohtaja Hankesuunnittelija Suunnittelujohtaja Edunvalvontajohtaja Ilkka Kanerva puheenjohtaja Markku Roto sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Maakuntavirasto Juhani Pilpola Tarja Mäki-Punto-Ristanen PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Todistaa Maakuntavirasto Hallintojohtaja

4 1, MH :00 Sivu 4 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 103 :n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 64 :n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty mainitussa kuntalain pykälässä. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista. Päätös Puheenjohtaja Ilkka Kanerva totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi, koska läsnä oli 18 maakuntahallituksen jäsentä.

5 2, MH :00 Sivu 5 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 mukaan: Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan , että pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti seuraavasti: 1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen kokouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten. 2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksymisestään. 3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjan tarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallintosihteerille. 4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtaja allekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 :n mukaisesti. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Tiina Perho ja Juhani Pilpola. Päätös Lisätietoja Maakuntahallitus valitsi pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Juhani Pilpola ja Tarja Mäki-Punto- Ristanen. hallintojohtaja Markku Roto p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

6 3, MH :00 Sivu 6 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Asia Valmistelija Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus. KH/ml Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi. Päätös Maakuntajohtaja Kari Häkämies: Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen kuntien yhteiskokous Varsinais-Suomen liitto ja maakunnan kunnat pitivät yhteiskokouksen Turun Messukeskuksessa Kokouksen tarkoituksena oli sopia Soten ja muun itsehallintoalueelle tulevien muiden tehtävien valmistelun aloittamisesta. Tilaisuudessa kuultiin Turun kaupungin palkkaamaan tri Antti Parpon (liite 1), maakuntajohtaja Kari Häkämiehen (liite 2), kaupunginjohtaja Aleksi Randellin ja maakunnan viiden seutukunnan puheenvuorot. Kokouksessa päätettiin, että asiaa valmistellaan niin, että Antti Parpon johdolla käynnistetään Sote-projekti, Varsinais-Suomen liiton vastatessa itsehallintoalueelle (maakuntahallintoon) tulevien muiden tehtävien valmistelusta. Seuraava yhteiskokous on tarkoitus pitää maaliskuussa Varsinais-Suomen liitto on kutsunut poliittisten puolueiden piirijärjestöjen puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat neuvotteluun Maakuntajohtaja Kari Häkämies esittelee asian seikkaperäisemmin kokouksessa. Kumppanuusajattelulle vahva tuki Varsinais-Suomen toimijoilta Kumppanuusbarometrilla tarkastellaan Varsinais-Suomen kehitystä maakuntastrategian tavoitteiden valossa. Loka-marraskuussa 2015 toisen kerran toteutettu barometrikysely antaa vahvan tuen maakunnan kehittämiselle kumppanuuden kautta, sillä lähes neljä viidestä vastaajasta kannatti Varsinais-Suomen kehittämistä yhteistyöllä ja kumppanuudella. Kumppanuusajattelun kannatus on myös kasvanut selvästi edellisestä barometristä. Vastuullisuus parhaiten edistynyt kärkiteema Maakuntastrategian ytimen muodostaa neljä kärkiteemaa: vastuullisuus, yhteistyötaidot, saavutettavuus ja resurssiviisaus. Vastaajat olivat selvästi eniten samaa mieltä vastuullisuus-teeman väittämien kanssa. Erityisesti tekeminen ja yrittäminen nähtiin maakunnassa arvostettuina ja sisäistet-

7 3, MH :00 Sivu 7 tyinä toimintatapoina. Yhteistyötaidot-teeman osalta noin kolmasosa vastaajista oli väittämien kanssa samaa mieltä. Vaikka suurin osa vastaajista pitää kumppanuutta hyvänä lähtökohtana maakunnan kehittämiselle, näkevät he kuitenkin yhteistyössä paljon kehitettävää. Kumppanuusfoorumi toimiva väline maakunnan kehittämiseen Kumppanuusfoorumi on maakuntastrategian päätoimenpide, jonka pohjana on avoin tieto ja toimijoiden välinen kanssakäyminen. Kumppanuusfoorumin keskeisenä toimintamuotona ovat kumppanuustapaamiset. Vastaajista suurin osa piti kumppanuusfoorumin ideaa oikeansuuntaisena. Enemmistö vastaajista näki myös, että kumppanuustapaamiset ovat synnyttäneet uusia yhteistyöverkostoja, ideoita ja toimintamalleja. Sen sijaan vain 20 prosenttia vastaajista piti aluetietopalvelua alueen toimijoiden jokapäiväisenä työkaluna. Tosin kyselyn toteutusajankohtana aluetietopalvelu (Lounaistieto.fi) oli ollut toiminnassa vain kaksi kuukautta. Toimenpiteiden toteutuminen edistynyt vuoden aikana Maakuntastrategian neljään kärkiteemaan liittyy kumppanuusfoorumin lisäksi yhteensä 25 toimenpidettä. Vastaajien mukaan maakuntastrategian toimenpiteet ovat edistyneet pääsääntöisesti joko hieman tai kohtalaisesti. Vastaajien mukaan parhaiten ovat edistyneet avoimen tiedon käyttöön (R4), koulutusosaamiseen (S4) ja ammatillisen koulutuksen kehittämiseen (S5) liittyvät toimenpiteet. Selvästi heikoimmin arvioitiin edistyneen maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämistä painottava toimenpide (R3), jonka osalta yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, ettei sen toteuttaminen ole edennyt ollenkaan. Edellisen barometrin vastauksiin verrattuna vastaajien arviot lähes kaikkien toimenpiteiden edistymisestä olivat parantuneet. Tulos on varsin odotettava, sillä vuoden 2014 barometrin aikaan toimenpiteiden toteuttaminen oli vasta alkamassa. Kumppanuusbarometrin tuloksiin voi tutustua kokonaisuudessaan Varsinais-Suomen liiton ja Lounaistiedon sivuilla ( / Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, puh Sisäministeri Petteri Orpo puhui maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämistä käsitelleessä seminaarissa Varsinais-Suomen liitto, SPR Varsinais-Suomen piiri ja Turun ammattikorkeakoulu järjestivät keskiviikkona lähes 200 osallistujaa keränneen seminaarin, jonka sisältönä olivat erilaiset keinot maahanmuuttajien työllistymisen tehostamiseksi ja osaamisen hyödyntämiseksi. Tilaisuudessa puhunut sisäministeri Petteri Orpo korosti työllistymisen kynnysten madaltamista mahdollisimman paljon ja samalla avoimen yhteiskunnan toimintaperiaatteita. Hän totesi myös, että kyseessä ei ole ohimenevä ilmiö vaan pysyvä kehityssuunta maailman ilmiöistä johtuen. Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio totesi avauspuheenvuorossaan tapahtuman lähtökohtana olleen maakuntastrategian linjaukset ja toimenpiteet ja maahanmuuton alueelliset mahdollisuudet. Tilaisuudessa puhuivat myös maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä SPR:n pääsihteeri Kristiina Kumpula. Seminaarin yhteydessä esiteltiin laajasti maahanmuuttajille suunnattuja konkreettisia hankkeita ja koulutusta, joiden tavoitteena on edistää työllistymistä ja monipuolisen osaamisen hyödyntämistä. Kaikki uudet kehittämisideat tähtäävät siihen, että turvapaikan hakijaksi hyväksytyn henkilön polku koulutukseen ja työelämään olisi mahdollisimman lyhyt ja joustava. Toisaalta jo olemassa olevan osaamisen hyödyntäminen esimerkiksi suomalaisten vientiyritysten palveluksessa tulee varmistaa. Useat esitellyt pilottihankkeet ja toimenpiteet tähtäävät juuri näihin tuloksiin. Seminaarin lopussa yhteenvedon tehnyt ELY -keskuksen ylijohtaja Kimmo Puolitaival peräänkuulutti laajaa ideointia maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi ja osaamiskapasiteetin hyödyntämiseksi. Tilaisuuden esitykset ja videokooste löytyvät:

8 3, MH :00 Sivu 8 Lisätietoja: erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen, puh ja erikoissuunnittelija Esa Högblom, puh #Kesäduunaa Kampanja kesätyöllistämisen edistämiseksi käynnistynyt Varsinaissuomalaiset yritykset haastetaan mukaan kampanjaan, jonka tavoitteena on työllistää kesällä 2016 mahdollisimman suuri joukko vuotiaita nuoria. Kampanjan toteuttavat Salon Yrittäjät ry, Varsinais-Suomen Yrittäjät ry, Varsinais-Suomen liitto ja Turun ammattikorkeakoulu. Tarkoituksena on tukea nuorten mahdollisuuksia saada työkokemusta ja oppia työelämän perusteita aikana, jolloin työllisyystilanne maassa on erittäin vaikea. Kampanjan suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Kampanjassa yrittäjät ja nuoret saatetaan yhteen. Kampanjassa mukaan ilmoittautuneelle nuorelle lähetetään yhteystiedot lähialueensa yrityksestä, joka on ilmoittautunut mukaan tarjoamaan kesätyöpaikkoja. Nuori ottaa itse yhteyttä yritykseen ja osapuolet sopivat jatkosta. Työllistyneille nuorille tarjotaan kampanjan osana perustiedot työelämän perussäännöistä. Työsopimuksen pituuden ja maksettavan korvauksen sopivat yrittäjä ja nuori keskenään. Tavoitteena on vähintään kahden viikon pituinen työjakso. Haastekampanja perustuu Salon yrittäjien vuosina toteuttamaan malliin, jossa Salossa työllistettiin satoja nuoria alueen pk-yrityksiin. Kampanja perustuu vahvasti myös Varsinais- Suomen maakuntastrategian nuoria ja koulutusta koskeviin toimenpiteisiin ja Turun ammattikorkeakoulun työelämäyhteistyön kehittämiseen. Vuoden 2016 parhaalle kesätyöllistäjälle myönnetään erityinen huomionosoitus syksyllä #kesäduunaa Liiton sivuilla tämän viikon aikana Lisätietoja: erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen, puh ja erikoissuunnittelija Esa Högblom, puh Rakentamisen ja palvelujen liikevaihto kasvussa Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdon kehitys on ollut viime aikoina tasaista. Vuoden 2012 alussa alkanut tuotannon lasku pysähtyi vuonna 2014, jonka jälkeen muutokset kokonaistuotannossa ovat olleet vähäisiä. Liikevaihdon keskimääräinen vuosimuutos oli viime vuoden huhti-syyskuussa hienoisessa kasvussa, kun koko maassa yritysten liikevaihto väheni 1,4 prosenttia. Koko maan kehitystä heikensi erityisesti Uusimaa, jossa liikevaihto tippui 4,3 prosenttia edellisvuotiseen verrattuna. Vaikka liikevaihdon keskimääräinen kehitys on ollut maakunnassa melko tasaista, on toimialojen välillä merkittäviä eroja. Palvelu- ja rakennusaloilla liikevaihdon kasvu on ollut vuoden 2015 aikana nopeaa, mutta teollisuustuotanto näyttäisi yhä supistuvan, joskaan ei enää yhtä nopeasti kuin muutama vuosi sitten. Kaupan kehitys seuraa melko tarkasti liikevaihdon kokonaiskehitystä, eikä alalla ole tapahtunut voimakkaita muutoksia ylös- tai alaspäin useaan vuoteen. Myös seutukunnittain tarkasteltuna yritysten liikevaihdon kehitys on tasoittunut. Vuonna 2012 alkanut seutukuntien tuotannon nopea eriytyminen näyttää pysähtyneen. Vaikka Vakka-Suomessa liikevaihto on kasvanut huhti-syyskuussa vuodentakaiseen verrattuna ja sekä Salossa että Turunmaalla laskenut, on liikevaihdon kehitystrendi hyvin tasainen jokaisessa seutukunnassa. Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, puh

9 3, MH :00 Sivu 9

10 3, MH :00 Sivu 10 Hankesuunnittelija Juha Pulmuranta selosti Lounaistieto-toimintoja. Ehdotus hyväksyttiin.

11 4, MH :00 EDUNV: 28/2015 Sivu 11 LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE- UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Asia Pääministeri Juha Sipilän hallitus on linjannut ja tekemillään päätöksillä sosiaalija terveydenhuollon rahoituksen uudistamisesta sekä perustettavien itsehallintoalueiden määrästä ja aluejaosta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, itsehallintoalueiden perustamista ja aluehallintouudistusta valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön ja valtionvarainministeriön yhteisessä hankkeessa, jota hallinnoidaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö pyytävät lausuntoa hallituksen linjauksista. Lausuntopyynnön materiaalit löytyvät Internetosoitteesta: Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen linjauksista. Lausunto (päätösasiakirja) toimitetaan sosiaali- ja terveysministeriöön mennessä. Valmistelija KH/JV/LL/kr Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon koskien hallituksen linjauksia itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi: Kysymykset 1. Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Onko nykyinen maakuntajako oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle? Kyllä Ei Ei kantaa 2. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Itsehallintoalueiden perustaminen tukee hallitusohjelman tavoitteita julkisen hallinnon yksinkertaistamisesta ja keskittää toimintoja demokraattisesti johdetuille itsehallintoalueille. Uudistus on tärkeä etenkin pienille kunnille ja harvaan asutuilla alueilla sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, terveyserojen kaventamisen sekä kustannustehokkaan järjestämisen näkökulmasta. Maakuntajako soveltuu Varsinais-Suomen itsehallintoalueen perustaksi, koska maakunnan väestömäärä, sen ennustettu kehitys sekä taloudellinen kantokyky ovat kestävät. Nykyinen maakuntajako uudistuksen pohjana merkitsee kuitenkin sitä, että tulevat itsehallintoalueet ovat asukasluvultaan ja taloudelliselta kantokyvyltään hyvin erilaisia, eikä kaikkien maakuntien osalta em. tekijät ole riittävät itsehallintoalueille suunnitellun tehtäväkentän hoitamiseksi itsenäisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja itsehallintoalueiden perustamista valmisteltaessa itsehallintoalue tulee käsitteenä ymmärtää taloudellisesti kantokykyisenä, päätöksentekoon kykenevänä ja taloudellisen vastuun päätöksistään kantavana alueellisena yksikkönä. Tämä tarkoittaa, että muodostettavien alueiden tulee kyetä toimimaan taloudellisessa mielessä tasavertaisesti ilman, että järjestelmään tarvitsee luoda itsehallintoalueiden perusajatusta heikentävää ja itsehallintoalueiden tosiasiallista valtaa oman alueensa kehittämiseen vähentävää tasausjärjestelmää. Itsehallintoalueella tulee olla paitsi päätösvalta, myös taloudellinen vastuu oman alueensa kehittämisestä. Itsehallintoalueiden muodostamisen ensisijaisena perusteena tulee olla alueiden riittävä väestömäärä sekä riittävä taloudellinen kantokyky.

12 4, MH :00 EDUNV: 28/2015 Sivu 12 Itsehallintoalueita muodostettaessa tulee huomioida alueiden perustamisen vaikutukset kansalliseen kilpailukyvyn edistämiseen sekä alueiden elinvoimaisuuden turvaamiseen. Parhaiten tämä toteutuu muodostamalla taloudellisesti kantokykyisiä alueita ja kiinnittämällä huomio itsehallintoalueiden ja alueen keskuskaupungin väliseen työnjakoon ja yhteistyöhön. Suurten kaupunkien elinvoimaisuus hyödyttää koko itsehallintoalueen kilpailukykyä, ja se vaatii kaupunkipoliittisia toimia suurten kaupunkien elinvoiman, innovaatiokyvyn ja kestävyyden vahvistamiseksi. Suurten kaupunkien roolia osana itsehallintoalueita tulee edelleen tarkentaa. 3. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettyjen kolmen itsehallintoalueen täytyy järjestää palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on jatkossa maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Miten arvioitte tehtyä ratkaisua? Nyt tehtävän ratkaisun pysyvyyden turvaamiseksi itsehallintoalueiden ja sote-palveluiden järjestämisalueiden alueellinen rajaus tulee järjestää yhteneväisesti päätös 18 itsehallintoalueesta ja 15 sote-palveluiden järjestämisalueesta ei ole järjestelmän selkeyden ja kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien näkökulmasta johdonmukainen. Yhtenevä aluerajaus on tarkoituksenmukaista mm. itsehallintoalueiden päätöksentekojärjestelmän, taloudellisten näkökohtien ja sote-palveluiden järjestämisen näkökulmasta. Mikäli 18 itsehallintoalueeseen ja 15 sote-palveluiden järjestämisalueeseen kuitenkin päädytään, väestömäärä ja sen ennustettu kehitys sekä taloudelliset edellytykset tulee olla perustana päätettäessä siitä, mitkä kolme itsehallintoaluetta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut muiden itsehallintoalueiden kanssa. 4. Minkä kriteerien perusteella tulisi päättää siitä, mitkä kolme itsehallintoaluetta järjestävät sosiaalija terveyspalvelut muiden itsehallintoalueiden kanssa? Voit valita yhden tai useampia. Väestömäärä ja sen ennustettu kehitys Huoltosuhde ja sen ennustettu kehitys Taloudelliset edellytykset Mahdollisuudet varmistaa yhdenvertainen sosiaali- ja terveyspalveluiden saata vuus Mahdollisuudet varmistaa kattava sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa toimiva palveluverkko Mahdollisuudet toteuttaa kustannustehokas tuotantorakenne Kielelliset erityispiirteet Maakuntien välinen luontainen yhteistyö ja työssäkäynti- tai asiointisuunnat Jokin muu, mikä? 5. Kaikki itsehallintoalueet tulevat tarvitsemaan yhteistyökumppaneita palveluiden järjestämisessä. Mikä tai mitkä ovat alueellenne luontaiset yhteistyösuunnat? Varsinais-Suomen luontaiset yhteistyösuunnat sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvissä kysymyksissä ovat vaativan erikoissairaanhoidon osalta Satakunta ja Pohjanmaa. Yhteistyön laajentaminen erikoissairaanhoidossa myös Kanta-Hämeen maakunnan lounaisosiin on Varsinais-Suomelle luontainen yhteistyösuunta. Vaativan erikoissairaanhoidon järjestämistä tulee jatkossakin ohjata keskitetysti kustannustehokkaiden rakenteiden ja alueellisesti tasapuolisten palveluiden turvaamiseksi. Muissa nykyisten maakuntaliittojen tehtäväkenttään liittyvissä kysymyksissä sekä itsehallintoalueiden muuhun tehtäväkenttään liittyvissä asioissa luontaiset yhteistyökumppanit ovat Etelä-Suomen kasvavat maakunnat Uusimaa ja Pirkanmaa. 6. Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Mitä muita tehtäviä olisi mielestänne tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille?

13 4, MH :00 EDUNV: 28/2015 Sivu 13 Itsehallintojärjestelmän toimivuus tulee aluksi arvioida nyt esitetyllä tehtäväkentällä, johon kuuluvat pelastustoimen ja maakuntien liittojen tehtävät sekä ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät, ja lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Tehtävien siirron valtion aluehallinnosta itsehallintoalueelle tulee tarkoittaa myös tehtäviin sisältyvän hallinnollisen päätösvallan täysimääräistä siirtoa. Kun järjestelmän toimivuus on varmistettu, voidaan itsehallintoalueille siirtää myöhemmässä vaiheessa myös muita sopivaksi katsottuja tehtäviä. Maakuntajakoon pohjautuva itsehallintoaluejako tuottaa keskenään hyvin erilaisia alueita. Lainsäädännöllä tulee päättää itsehallintoalueelle osoitettavien tehtävien laajuuden reunaehdot, mutta itsehallintoalueella tulee olla päätösvaltaa sen vastuulle tulevista tehtävistä ja niiden järjestämistavasta. Tehtävien arviointi ja siirto itsehallintoalueille olisi helpompi toteuttaa maakuntajakoa laajemmille alueellisille kokonaisuuksille. 7. Millä keinoin tulisi varmistaa itsehallintoalueiden ja kuntien yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? Itsehallintoalueen ja kuntien välisen yhteistyön on rakennuttava selkeälle vastuunjaolle. Itsehallintoalueille on luotava toimivat yhteistyörakenteet ja suunnitelmat itsehallintoalueen ja kuntien toimialojen välille sekä tarvittavat taloudelliset kannusteet. Itsehallintoalueen ja kuntien väliseen kustannusten jakautumiseen ja ennakoitavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. 8. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen rahoituslinjauksesta. Itsehallintoalueen toimintojen rahoituksesta olisi tarkoituksenmukaista päättää samassa yhteydessä kuin itsehallintoalueen muodostamisesta ja tehtäväkentästä, ja lisäksi toimintojen rahoituksesta on pyydettävä erikseen kuntien ja maakuntaliittojen lausunnot. Lausunto lähetetään: Sosiaali- ja terveysministeriö Päätös Esko Kiviranta ehdotti Juhani Pilpolan kannattamana lausuntoon seuraavat muutokset. Vastaus kysymykseen 1: Kyllä Vastaus kysymykseen 2: Poistetaan 2. kappaleen viimeinen virke sekä kappaleet 3 ja 4 Vastaus kysymykseen 3: Korvataan lauseella Varsinais-Suomen itsehallintoalueen näkökulmasta on olennaista, että se itse järjestää sote-palvelut Varsinais-Suomen maakunnassa. Vastaus kysymykseen 4: Lisätään kriteereihin Mahdollisuus varmistaa yhdenvertainen sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus. Vastaus kysymykseen 6: Poistetaan toisen kappaleen viimeinen lause. Puheenjohtaja Kanerva totesi, että keskustelussa on tehty pohjaehdotuksen vastauksiin edellä mainitut kannatetut muutosehdotukset ja teki seuraavat äänestysehdotukset. Vastaus kysymykseen 1 Ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät. Ne, jotka kannattavat Kivirannan/Pilpolan muutosehdotusta äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä ääniä annettiin seuraavasti: Alatalo Juuso

14 4, MH :00 EDUNV: 28/2015 Sivu 14 Haijanen Pauliina Heikkilä Lauri EI Kattelus Lauri Kiviranta Esko EI Kurvinen Jani, 2. vpj. EI Lehtinen Riitta Massinen Aimo Nurmi Eija EI Nummentalo Juhani Mäki-Punto-Ristanen Tarja Pilpola Juhani EI Saario Mari Rasi Jarmo EI Rinne Tarja Haapakoski Juha Vuola Hanna EI Kanerva Ilkka Puheenjohtaja Kanerva totesi suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annetun yksitoista (11) -ääntä ja seitsemän (7) EI -ääntä, jolloin pohjaehdotus on tullut maakuntahallituksen päätökseksi. Vastaus kysymykseen 2: Poistetaan 2. kappaleen viimeinen virke Ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät. Ne, jotka kannattavat Kivirannan/Pilpolan muutosehdotusta äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä ääniä annettiin seuraavasti: Alatalo Juuso Haijanen Pauliina Heikkilä Lauri EI Kattelus Lauri Kiviranta Esko EI Kurvinen Jani, 2. vpj. EI Lehtinen Riitta Massinen Aimo Nurmi Eija EI Nummentalo Juhani Mäki-Punto-Ristanen Tarja Pilpola Juhani EI Saario Mari Rasi Jarmo EI Rinne Tarja Haapakoski Juha Vuola Hanna EI Kanerva Ilkka Puheenjohtaja Kanerva totesi suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annetun yksitoista (11) -ääntä ja seitsemän (7) EI -ääntä, jolloin pohjaehdotus on tullut maakuntahallituksen päätökseksi. Vastaus kysymykseen 2: Poistetaan kappaleet 3 ja 4. Ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät. Ne, jotka kannattavat Kivirannan/Pilpolan muutosehdotusta äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä ääniä annettiin seuraavasti:

15 4, MH :00 EDUNV: 28/2015 Sivu 15 Alatalo Juuso Haijanen Pauliina Heikkilä Lauri EI Kattelus Lauri Kiviranta Esko EI Kurvinen Jani, 2. vpj. EI Lehtinen Riitta Massinen Aimo Nurmi Eija EI Nummentalo Juhani Mäki-Punto-Ristanen Tarja Pilpola Juhani EI Saario Mari Rasi Jarmo EI Rinne Tarja Haapakoski Juha Vuola Hanna EI Kanerva Ilkka Puheenjohtaja Kanerva totesi suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annetun yksitoista (11) -ääntä ja seitsemän (7) EI -ääntä, jolloin pohjaehdotus on tullut maakuntahallituksen päätökseksi. Vastaus kysymykseen 3. Ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät. Ne, jotka kannattavat Kivirannan/Pilpolan muutosehdotusta äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä ääniä annettiin seuraavasti: Alatalo Juuso Haijanen Pauliina Heikkilä Lauri EI Kattelus Lauri Kiviranta Esko EI Kurvinen Jani, 2. vpj. EI Lehtinen Riitta Massinen Aimo Nurmi Eija EI Nummentalo Juhani Mäki-Punto-Ristanen Tarja Pilpola Juhani EI Saario Mari Rasi Jarmo EI Rinne Tarja Haapakoski Juha Vuola Hanna EI Kanerva Ilkka Puheenjohtaja Kanerva totesi suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annetun yksitoista (11) -ääntä ja seitsemän (7) EI -ääntä, jolloin pohjaehdotus on tullut maakuntahallituksen päätökseksi. Vastaus kysymykseen 4 Maakuntajohtaja muutti pohjaehdotustaan siten, että kriteereihin lisätään: Mahdollisuus varmistaa yhdenvertainen sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

16 4, MH :00 EDUNV: 28/2015 Sivu 16 Vastaus kysymykseen 6 Ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät. Ne, jotka kannattavat Kivirannan/Pilpolan muutosehdotusta äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä ääniä annettiin seuraavasti: Alatalo Juuso Haijanen Pauliina Heikkilä Lauri EI Kattelus Lauri Kiviranta Esko EI Kurvinen Jani, 2. vpj. EI Lehtinen Riitta Massinen Aimo Nurmi Eija EI Nummentalo Juhani Mäki-Punto-Ristanen Tarja Pilpola Juhani EI Saario Mari Rasi Jarmo EI Rinne Tarja Haapakoski Juha Vuola Hanna EI Kanerva Ilkka Puheenjohtaja Kanerva totesi suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annetun yksitoista (11) -ääntä ja seitsemän (7) EI -ääntä, jolloin pohjaehdotus on tullut maakuntahallituksen päätökseksi. Lisätietoja maakuntajohtaja Kari Häkämies, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi, kehittämispäällikkö Laura Leppänen, p , etunimi.sukuni

17 5, MH :00 HALL: 74/2005 Sivu 17 MAAKUNTAVALTUUSTON KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Asia Valmistelija Kuntalain 96 :n mukaan jos kunnanhallitus katsoo, että valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä taikka että valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai että päätös on muuten lainvastainen, kunnanhallituksen on jätettävä päätös täytäntöön panematta. Asia on viipymättä saatettava valtuuston uudelleen käsiteltäväksi. MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus katsoo, että maakuntavaltuuston kokouksen päätökset eivät ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, maakuntavaltuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa ja päätökset eivät muutoin ole lainvastaisia, jolloin niiden toimeenpanemisella ei ole estettä ja päättää panna täytäntöön maakuntavaltuuston tekemät päätökset: Toimenpide Ei toimenpiteitä 31 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen ja talousarvion 2015 tarkistus - Ei toimenpiteitä 32 Lausunto koskien arviointikertomuksessa 2014 esitettyjä toimenpiteitä - Ei toimenpiteitä 33 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Ei toimenpiteitä 34 Maakunnan tila syksy katsaus - Ei toimenpiteitä 35 Luettelo toimivallan siirtämispäätöksistä - Ei toimenpiteitä 36 Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja varojen vaihemaakuntakaavan käynnistäminen - Ei toimenpiteitä 37 Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet - Maakuntahallitukselle valmisteltavaksi. 38 Valtuutetun kyselyt - Ei toimenpiteitä 39 - Ei toimenpiteitä Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. hallintojohtaja Markku Roto, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

18 6, MH :00 ALUEK: 86/2015 Sivu 18 SMART BLUE REGIONS: SMART SPECIALISATION AND BLUE GROWTH IN THE BSR (ÄLYKKÄÄT SINISET ALUEET: ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN JA SININEN KASVU ITÄMEREN ALUEELLA) -HANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN Asia Maakuntahallitus päätti ( 117) varautua Smart Blue Regions: Smart Specialisation and Blue Growth in the BSR (Älykkäät siniset alueet: älykäs erikoistuminen ja sininen kasvu Itämeren alueella) hankkeen toteuttamiseen. Itämeren alueen Interreg -ohjelman seurantakomitea teki hankkeelle myönteisen rahoituspäätöksen pitämässään kokouksessa. Hankkeen tavoitteena on kehittää sinisen kasvun (Blue Growth) -teemaa lisäämällä tietoisuutta sinisen kasvun mahdollisuuksista ja toteuttamalla alueellisia älykkään erikoistumisen tavoitteita Itämeren alueella. Sinisellä kasvulla tarkoitetaan eri meritoiminta-aloihin perustuvaa taloudellista kasvua ja älykkäällä erikoistumisella uusien eri toimialoja leikkaavien parhaiden käytänteiden hyödyntämistä merialalla. Tavoitteena on myös sinisen kasvun teemaan liittyvien indikaattoreiden kehittäminen ja hanketoimijoiden verkostojen kehittäminen. Toimijat hankkeessa koostuvat pääosin julkisista toimijoista. Hankkeessa laaditaan alueellisista toimijoista listaus, jonka avulla osallistetaan alueellisia tutkimus- ja kehittämistoimijoita sekä kehitetään erityisesti eri toimialoja ja alueita ylittäviä uusia ratkaisuja ja yhteisiä toimintamalleja meriteeman kehittämiseen. Tämä edellyttää perinteisten merialantoimijoiden lisäksi myös siihen mahdollista lisäarvoa tuovien toimijoiden listaamista niin maataloudesta, eri alojen tutkimuksesta kuin alueellisesti innovatiivisten yritysten osalta. Laajan sinisen kasvun teeman sisällä hanke keskittyy arvoketjujen kokoamiseen sekä kehittämiseen metalliteollisuudessa ja teknologiassa, biotieteissä sekä energia-asioissa. Arvoketjujen määrittämisellä haetaan parasta osaamista tuotantoprosessin eri vaiheisiin. Usein olemassa olevia arvoketjuja voidaan vahvistaa eri sektoreilta tulevien uusien älykkäiden ratkaisuiden kautta. Näistä esimerkkinä on Varsinais-Suomen alueella suunnitelmat yhdyskuntien ja yritysten muovijätteiden hyödyntämisestä kierrätyspolttoaineena meriliikenteessä. Varsinaissuomalaiset julkisen ja yksityisen sektorin tahon toimijat voivat hankkeen kautta muodostaa suoria kontakteja merialan toimijoihin Itämeren alueella. Tavoitteena on myös löytää uusia alueiden välisiä konkreettisia yhteistyömuotoja kunkin alueen omia vahvuuksia hyödyntäen. Varsinais- Suomen omia vahvuuksia ovat jo nyt mm. meriteollisuus sekä biotieteet; etenkin lääketeollisuus. Hanke avaa väyliä näiden vahvistamiseen entisestään sekä uusiin älykkäisiin ratkaisuihin. Hankkeen vetovastuu on Schleswig-Holsteinin alueella (Ministry of Economic Affairs, Employment, Transport and Technology) ja muita partnereita on Virosta, Puolasta, Ruotsista, Latviasta ja Suomesta. Ainut suomalainen pääpartneri on Varsinais-Suomen liitto. Lisäpartnereina ovat mukana Turku Science Park Oy sekä Koneteknologiakeskus Turku Oy. Hankkeen kesto on Kokonaisbudjetti on noin 1,8 miljoonaa euroa, josta Varsinais-Suomen osuus on euroa. Tästä Euroopan aluekehitysrahasto kattaa euroa ja omarahoitusosuus on euroa. Työ- ja elinkeinoministeriöltä on haettu kansallista vastinrahoitusta, joka voi olla 70 prosenttia omarahoitusosuudesta. Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt myönteisen päätöksen osallistumisesta hankkeen rahoittamiseen. Täten Varsinais-Suomen liiton omarahoitusosuudeksi jää euroa. Hankkeen omarahoitusosuus katetaan omalla työllä. Hankkeen toteuttaminen edellyttää rekrytointeja. Valmistelija TN/AK/PP/VMK/EH/SP/kk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää 1. käynnistää Smart Blue Regions: Smart Specialization and Blue Growth in the BSR (Älykkäät siniset alueet: älykäs erikoistuminen ja sininen kasvu Itämeren alueella) hankkeen.

19 6, MH :00 ALUEK: 86/2015 Sivu perustaa hankkeelle liiton kirjanpitoon omakatteisen kustannuspaikan. Hankkeen tilivelvollinen on aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio. 3. hyväksyä Varsinais-Suomen liiton henkilökunnan osallistumisen hankkeen omarahoituksen täyttämiseksi. 4. valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään hankkeen edellyttämät henkilöstörekrytoinnit ja hankinnat. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. erikoissuunnittelija Petteri Partanen, p , luonnonvarasuunnittelija Aleksis Klap, p ,

20 7, MH :00 MAANK: 2/2016 Sivu 20 VARAUTUMINEN VAUHTIA KIERTOTALOUTEEN YHTEISKEHITTELYLLÄ -HANKKEEN TOTEUTTAMISEEN Asia Varsinais-Suomen liitto/valonia osallistuu hankehakuun yhdessä 17 muun yhteistyökumppanin kanssa Hämeen ammattikorkeakoulun johdolla. Hanketta haetaan Etelä-Suomen EAKRhankehausta. Hankkeen nimi on Vauhtia kiertotalouteen yhteiskehittelyllä. Hanke on ylimaakunnallinen, toimijoita on kaikista Etelä-Suomen maakunnista (mm. Luke, Ukipolis Oy, Kemiönsaaren kunta, Sykli, Forssan seudun kehittämiskeskus Oy, Kouvola Innovation Oy, Lappeenrannan teknillinen yliopisto). Valmistelija HS/AE/em Maakuntajohtajan ehdotus Hankerahoitusta haetaan liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen teollisten symbioosien pohjalta, kiertotalouden kysyntälähtöisyyden lisäämiseen julkisten hankintojen avulla sekä kiertotalouslähtöiseen kuluttajakäyttäytymiseen vaikuttamiseen ja käyttäjälähtöisten innovaatioiden kehittämiseen. Valonian rahoitusosuudella toteutettaisiin erityisesti julkisten hankintojen edistämistä että kiertotalouden kuluttaja-, tuote- ja käyttäjälähtöisyyden edistämistä muun muassa monipuolisten pilottien avulla. Hanke toteuttaa monia Varsinais-Suomen maakuntastrategian toimenpiteitä, mm. V1 Kuluttajavalintojen vaikutus, V8 Kestävien liikennevalintojen edistäminen, Y1 Uudet innostavat yhteistyö- ja vuorovaikutusmenetelmät, Y5 Edistetään yrittäjyyttä sekä innovaatiovalmiuksien kehittämiseen tähtäävää toimintaa, R1 Tuetaan materiaali-, energia-, ravinne- ja resurssitehokkaita sekä vähähiilisiä ratkaisuja, R2 Hyödynnetään julkisen sektorin innovatiivisia hankintoja uusien liiketoimintojen kehittämiseksi, R4 Tuetaan avoimen tiedon käyttöä ja asiantuntijoiden välistä tiedon jakamista. Hankkeen suunniteltu kesto on Suunniteltu kokonaisbudjetti on noin euroa. Valonian osuus hankkeessa on noin euroa, josta omarahoituksen osuus on euroa. Omarahoitusosuus jakautuu kolmelle vuodelle. Hankkeen toteuttaminen Valonian osalta edellyttää noin 30 henkilötyökuukauden työpanosta ja vaatii yhden työntekijän rekrytointia. Hankkeesta on jätetty ideapaperi joulukuussa Ideapapereille ei ole vielä annettu jatkopalautetta liittojen toimesta. Mikäli ideapaperi saa myönteistä palautetta on varsinainen hakemus jätettävä mennessä. Rahoituspäätös hankkeesta tulee todennäköisesti alkukesästä Maakuntahallitus päättää varautua Vauhtia kiertotalouteen yhteiskehittelyllä -hankkeen toteuttamiseen. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi projektisuunnittelija Anni Eerola, puh , etunimi.sukunimi@valonia.fi

21 8, MH :00 ALUEK: 1/2016 Sivu 21 VARSINAIS-SUOMEN LIITON KANNANOTTO MERIMETSOKYSYMYKSEEN Asia Varsinais-Suomen maakuntahallitus tutustui kokouksessaan maakuntajohtajan ajankohtaiskatsauksen yhteydessä Pohjoismaisen saaristoyhteistyön järjestämän merimetsoseminaarin tuloksiin. Seminaarissa pohdittiin merimetson hallintaa pohjoismaisesta näkökulmasta. Mukana oli myös skotlantilainen tutkija laajentamassa näkökulmaa. Merimetso on levittäytynyt Suomen rannikkoalueille 1990-luvulta saakka. Merimetson aiheuttamat haitat ovat kannan kasvaessa lisääntyneet. Uudenmaan saaristoon aluksi levinnyt lintu on nyttemmin levinnyt sekä Varsinais-Suomeen että Satakuntaan. Merimetso uhkaa edelleen laajentaa reviiriään sisävesille, mistä seuraisi ennen näkemätöntä haittaa sekä luonnolle että ihmiselle ja kannan rajaamisessa on alueellisesti suuria ongelmia. Varsinais-Suomessa esimerkiksi Uudessakaupungissa oli 2670 pesää vuonna Satakunnassa puolestaan suurimmat yhdyskunnat v olivat Merikarvialla (4120 pesää) ja Luvialla (1170 pesää) ja kanta on kasvanut eniten juuri Satakunnassa. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan valmistella merimetsokysymykseen yhteistä kannanottoa Satakuntaliiton kanssa erityisesti ajatellen ministeri Tiilikaisen nimeämän merimetsotyöryhmän toimeksiantoa, joka päättyy Molemmat maakunnat käsittelevät kannanottoaan maakuntahallituksen vuoden ensimmäisessä kokouksessaan. Valmistelija TN/SH/kk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää antaa ministeri Tiilikaisen kokoamalle merimetsotyöryhmälle seuraavan kannanoton: Merimetso on levittäytynyt 1990-luvulta lähtien yhä laajemmalle Suomen rannikkoalueilla. Levittäytyminen alkoi Tammisaaren saaristosta, josta lintu on sittemmin laajentanut pesimäpiiriään sekä muualle Uudenmaan saaristoon että Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan ja leviäminen jatkuu edelleen. Kalastovaikutusten ohella merimetsokanta on monilla alueilla aiheuttanut kestämättömän tilanteen myös loma-asumisen ja virkistyskäytön kannalta. Esimerkkinä voidaan mainita Lankoslahti Merikarvialla, jossa Suomen suurin merimetsoyhdyskunta pesii keskellä loma-asutusta. Tällä matalalla Selkämeren sisälahdella oli 4120 merimetson pesää kesällä 2015 (SYKE) ja kanta on edelleen kasvussa. Kestävää ratkaisua merimetsokannan hillitsemiseksi ei ole toistaiseksi löytynyt. Ihmiset alueella, ja myös kunta, kokevat itsensä voimattomaksi etsiessään eri tahoja tyydyttäviä ratkaisumahdollisuuksia. Merimetso ei kuulu EU:n lintudirektiivin mukaisiin metsästettäviin lajeihin ja Suomessa sen pesintää on saanut häiritä ainoastaan erikoisluvalla, jonka on tapauskohtaisesti voinut saada ELYkeskuksesta. Pesintää on voitu häiritä eri tavoin, joista ns. munien rei itys on ollut tehokkain. Kanta on kuitenkin jatkanut kasvamistaan ja tämän hetken tilanteen mukaan se on jo ylittänyt ns. suotuisan suojelutason. Merimetsoihin liittyvää keskustelua on niin EU:ssa kuin Suomessakin käyty jo pitkään. Vuosien kuluessa on laadittu erilaisia selvityksiä, raportteja, pidetty seminaareja ja asiaa on myös ohjeistettu. Merimetsoihin liittyviä ongelmia ei ole kuitenkaan pystytty ratkaisemaan ja monilla alueilla koetaan turhautuneisuutta. Maatalous- ja ympäristöministeri Tiilikainen asetti marraskuussa 2015 asiantuntijaryhmän pohtimaan merimetson aiheuttamien ongelmien ratkaisemista kestävällä tavalla. Ministerin perustaman asiantuntijaryhmän työhön kohdistuukin alueilla suuria odotuksia. Laajentuneella merimetsokannalla on kiistatta sekä ympäristöllisiä, taloudellisia että sosiaalisia vaikutuksia, joihin pitää pystyä puuttumaan luontonäkökulmaa unohtamatta.

22 8, MH :00 ALUEK: 1/2016 Sivu 22 Tanskassa saatujen kokemusten mukaan merimetson leviäminen sisävesistöihin, jokiin ja järviin, muodostaa vielä suuremman riskin luonnon ekosysteemille. Saimaalla asti on jo ollut yksittäisiä merimetsohavaintoja, joten tämä uhka on todellinen! Merialueella merimetson entiset pesimäsaaret toipuvat hitaasti merimetsojen lähdön jälkeen, mutta kyse on pikemminkin vuosikymmenistä kuin vuosista. Merimetson jälkeenjättämiä aavesaaria on jo liikaa. Samoin elinkeinolliset vaikutukset, erityisesti pienentyneiden kalakantojen myötä, ovat merkittävät. Varsinais-Suomen liitto pitää tärkeänä, että ministeri Kimmo Tiilikaisen nimeämä asiantuntijatyöryhmä tekee konkreettisia ehdotuksia toimiksi merimetsokannan kasvun hillitsemiseksi Suomessa. Toimenpiteitä pohdittaessa tulee erityinen huomio kohdistaa alueisiin, joilla kalastajat ja vapaa-ajan asukkaat sekä muut virkistyskäyttäjät kokevat merkittäviä haittoja yhä laajenevista merimetsoyhdyskunnista. Ongelmiin tulee voida puuttua aluelähtöisesti nykyistä tehokkaammin ja siten, että liian suureksi kasvanut merimetsokanta saadaan pienenemään. Lähetetään: ministeri Tiilikaisen kokoamalle merimetsotyöryhmälle Päätös Saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen selosti asiaa. Maakuntajohtaja täydensi asiakohdan asiaosaa lisäämällä 3. kappaleen jälkeen tekstin Saaristomerellä laskettiin vuonna 2015 olevan yhteensä merimetson pesää ja monet pesimäyhdyskunnat sijaitsevat ammattikalastuksen kannalta keskeisillä kalastusalueilla. Ehdotus hyväksyttiin Mari Saario jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Lisätietoja saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

23 9, MH :00 MAANK: 198/2015 Sivu 23 LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE MERIALUESUUNNITTELUA JA SEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVASTA LAKIESITYKSESTÄ Asia Ympäristöministeriö on pyytänyt päivätyllä kirjeellä Varsinais-Suomen liiton lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain ja Suomen talousvyöhykkeestä annetuin lain 3 pykälän muuttamisesta sekä merialuesuunnittelua koskevasta valtioneuvoston asetusehdotuksesta. Lausunto on pyydetty toimittamaan mennessä. Lakimuutoksilla toteutetaan EU:n merten aluesuunnittelun puitedirektiiviä vuodelta Direktiivin tavoitteena on edistää merialueiden käytön kestävyyttä ja toteuttaa sinistä kasvua EU:n yhdennetyn meripolitiikan tavoitteiden mukaisesti. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maankäyttö- ja rakennuslakia lisäämällä lakiin merialuesuunnittelua koskevat säännökset. Lisäksi muutettaisiin lakia Suomen talousvyöhykkeestä lisäämällä maankäyttö- ja rakennuslain merialuesuunnittelua koskevat säännökset sovellettavaksi talousvyöhykkeellä. Esityksen tarkoituksena on järjestää merialuesuunnittelu tarkoituksenmukaisesti ja resurssitehokkaasti hyödyntäen olemassa olevia suunnitteluorganisaatioita ja osaamista. Merialuesuunnittelusta vastaisivat maakuntien liitot, joiden suunnittelutoimivalta jo nykytilanteessa kattaa aluevedet. Ympäristöministeriö vastaisi merialuesuunnittelun yleisestä kehittämisestä ja ohjauksesta sekä yhteistyöstä naapurimaiden kanssa. Esityksen mukaan merialuesuunnittelu olisi alueidenkäytön suunnittelujärjestelmästä sekä sen mukaisesta kaavoituksesta erillinen suunnittelutaso. Laadittavilla suunnitelmilla ei olisi oikeusvaikutuksia tai sitovaa vaikutusta muuhun suunnitteluun tai lupamenettelyihin. Valtioneuvoston asetusehdotus sisältää tarkemmat säännökset merialuesuunnitelmien lukumääristä, suunnittelualueista ja määräajoista. Rannikon maakuntien liittojen tulisi laatia ja hyväksyä sekä aluevedet että talousvyöhykkeen kattavat merialuesuunnitelmat mennessä. Liitot laatisivat merialuesuunnitelmat yhteistyössä keskenään ja vuorovaikutuksessa muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa kolmena kokonaisuutena: - Suomenlahti (Kymenlaakso ja Uusimaa), - Saaristomeri ja Selkämeri (Varsinais-Suomi ja Satakunta, yhteistyössä Ahvenanmaan kanssa), - Pohjanlahti (Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi).

24 9, MH :00 MAANK: 198/2015 Sivu 24 Valmistelija HS/em Maakuntajohtajan ehdotus Merialuesuunnitelmissa sovitettaisiin kokonaisvaltaisesti ja kattavasti yhteen merten monet eri käyttömuodot ja -intressit, kuten kalastus, liikenne, luonnonsuojelu ja energiantuotanto, ja siten edistettäisiin merten käytön kestävää kehitystä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Kokonaisvaltaisemmalla suunnittelulla olisi mahdollista saavuttaa synergiaetuja eri toimijoiden kesken ja välttää mahdollisia ristiriitoja. Ensimmäiset merialuesuunnitelmat laadittaisiin vuosina Niiden laatimisen tueksi ehdotetaan muodostettavaksi suunnittelun kannalta keskeisistä tahoista muodostettava yhteistyöverkosto. Oheismateriaali: Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain ja Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain 3 :n muuttamisesta. lausuntopyyntö ja valmisteluasiakirjat ympäristöministeriön sivuilla ( FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Maakuntien_liitot_vastaamaan_merialueen_(37329)) Maakuntahallitus päättää antaa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain ja Suomen talousvyöhykkeestä annetuin lain 3 pykälän muuttamisesta sekä merialuesuunnittelua koskevasta valtioneuvoston asetusehdotuksesta seuraavan lausunnon: Hallituksen esitys on valmisteltu huolella laajassa yhteistyöryhmässä, jossa oli edustus asian kannalta keskeisistä ministeriöistä, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksista, maakuntien liitoista ja Kuntaliitosta. Maakuntien liittojen näkemykset on suurelta osin valmistelussa otettu huomioon. Merialuesuunnittelu nähdään rannikon liitoissa luontevana osana maakunnan suunnittelua ja jatkeena tähän nykyiselle mm. maakuntakaavoituksen yhteydessä tehtävälle aluevesien suunnittelulle. Merialuesuunnittelu on kuitenkin liitoille uusi tehtävä. Toisin kuin esityksen taloudellisten vaikutusten arvioinnissa todetaan, merialuesuunnittelun kymmenen vuoden välein uusittavasta prosessista voi aiheuta liitoille merkittäviäkin taloudellisia kustannuksia. Liittojen suunnitteluorganisaatiot toimivat jo nyt eläköitymisten ja kuntien taloudellisen tilanteen johdosta varsin tiukoissa raameissa, joihin uusien tehtävien sovittaminen ei välttämättä ole aivan yksinkertaista. Esitetyllä muutoksella ei saa olla vaikusta maakuntien liittojen jäsenkuntien maksuosuuksiin. Tämän vuoksi on varmistettava, että esitykseen kirjattu ajatus merialuesuunnittelun ja sen tietotarpeiden rahoittamisesta EU:n meripolitiikan rahoituksen käyttösuunnitelman avulla toteutuu. Samoin on varmistettava ympäristöministeriön rahoitus merialuesuunnittelun kehittämiseksi ja kansainvälisen yhteistyön hoitamiseksi. Hallituksen esitys on luonnollisesti tässä vaiheessa laadittu olemassa olevan lainsäädännön ja maakuntahallinnon varaan. Valmisteilla olevaan itsehallintoalueuudistukseen liittyviä kaikkia muutoksia ei voi vielä tässä vaiheessa ennakoida. Tämä on kuitenkin hyvä hetki kirjata ylös tulevan merialuesuunnittelun resurssitarpeet osana itsehallintoalueiden tehtävien suunnittelua. Varsinais-Suomen liitolla ei ole hallituksen esityksestä muuta huomautettavaa. Lausunto lähetetään: kirjaamo.ym@ymparisto.fi Tiedoksi: Varsinais-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

25 9, MH :00 MAANK: 198/2015 Sivu 25 Lisätietoja suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh ,

26 9, MH :00 / Pykälän liite: Merialuesuunnittelu_HE_ _suomi Sivu 25 1(23) Ympäristöministeriön asettaman merialuesuunnittelutyöryhmän ehdotus Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain ja Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maankäyttö- ja rakennuslakia lisäämällä lakiin merialuesuunnittelua koskevat säännökset. Lisäksi muutettaisiin lakia Suomen talousvyöhykkeestä lisäämällä maankäyttö- ja rakennuslain merialuesuunnittelua koskevat säännökset sovellettavaksi talousvyöhykkeellä. Merialuesuunnittelu olisi uusi, alueidenkäytön suunnittelujärjestelmästä erillinen suunnittelumuoto, joka koskisi aluevesiä ja talousvyöhykettä. Esityksen mukaan merialuesuunnitelmien laatimisesta vastaisivat ne maakuntien liitot, joiden alueeseen kuuluu aluevesiä. Ympäristöministeriön tehtävänä olisi merialuesuunnittelun yleinen kehittäminen ja ohjaus sekä yhteistyö naapurimaiden kanssa. Merialuesuunnitelmien tarkoituksena olisi edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua sekä merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä sovittamalla yhteen eri käyttömuotojen tarpeita. Esityksellä pantaisiin täytäntöön Euroopan Unionin direktiivi merten aluesuunnittelun puitteista (2014/89/EU). Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä syyskuuta YLEISPERUSTELUT 1 Johdanto Esityksen tarkoituksena on panna täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi merten aluesuunnittelun puitteista (2014/89/EU, jäljempänä merialuesuunnitteludirektiivi), joka annettiin 23. päivänä heinäkuuta Direktiivin keskeisenä tavoitteena on luoda merten aluesuunnittelulle puitteet, joilla pyritään edistämään merialueiden talouden kestävää kasvua ja merialueiden kestävää kehitystä sekä merialueiden ympäristön säilyttämistä, suojelua ja parantamista. Laadittavilla merialuesuunnitelmilla varauduttaisiin mereen liittyvien elinkeinojen tulevaan kehitykseen ja tarpeisiin sekä mereen kohdistuvien ympäristöpaineiden hallintaan. Merialuesuunnittelu olisi uusi alueidenkäytön suunnittelujärjestelmästä erillinen suunnittelumuoto. Merialuesuunnitelmat olisivat yleispiirteisiä, aluevedet ja talousvyöhykkeen kokonaisuutena katta-

27 9, MH :00 / Pykälän liite: Merialuesuunnittelu_HE_ _suomi Sivu 26 2(23) via suunnitelmia, joissa tarkastellaan eri toimintojen tarpeita laaja-alaisesti ne yhteen sovittaen. Näitä olisivat erityisesti energia-alat, meriliikenne, kalastus ja vesiviljely, matkailu, virkistyskäyttö sekä ympäristön säilyttäminen, suojelu ja parantaminen. Esitys sisältää ehdotukset merialuesuunnittelun järjestämiseksi ja merialuesuunnitelmien laatimiseksi. Esityksessä ehdotetaan, että maankäyttö- ja rakennuslain ympäristöministeriön ja maakuntien liittojen tehtäviä koskeviin pykäliin tehtäisiin merialuesuunnittelusta johtuvat muutokset ja että merialuesuunnittelusta säädettäisiin uudessa 8 a luvussa. Merialuesuunnitelmien lukumääristä, suunnittelualueista ja määräajoista annettaisiin tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella. 2 Nykytila 2.1 Lainsäädäntö ja käytäntö Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ohjaa alueidenkäytön suunnittelua. Alueiden käytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Pääpaino kaavoituksessa on maa-alueiden suunnittelussa, mutta myös kuntien alueisiin kuuluvia aluevesiä on suunniteltu osana maakunta-, yleis- ja asemakaavoja. Aluevesiä on osoitettu kaavoissa muun muassa vesialueiksi, luonnonsuojelualueiksi, puolustusvoimien alueiksi, tuulivoimaloiden alueiksi, satama-alueiksi, laivaväyliksi ja vesiviljelyalueiksi. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakunnan liiton tehtävänä on maakunnan suunnittelu. Laissa alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) säädetään, että maakunnan liitto vastaa aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta ja siinä tehtävässä se vastaa muun muassa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman käynnistämisestä ja alueellisten laajaalaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien osalta suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa. Talousvyöhykettä koskee laki Suomen talousvyöhykkeestä (1058/2004). Sen mukaisesti eräitä sektorilakeja, kuten vesilakia, kaivoslakia, luonnonsuojelulakia, ympäristönsuojelulakia sekä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettua lakia sovelletaan talousvyöhykkeellä. Maankäyttöja rakennuslakia ei sitä vastoin sovelleta talousvyöhykkeellä. Talousvyöhykkeellä rantavaltiolla on täysivaltaiset oikeudet vyöhykkeen ja sen luonnonvarojen taloudelliseen hyödyntämiseen ja tutkimiseen. Lisäksi rantavaltio on talousvyöhykkeellään toimivaltainen rakentamaan ja käyttämään tekosaaria ja muita rakennelmia, valvomaan meritieteellistä tutkimusta sekä ryhtymään tietyssä määrin meriympäristön suojelua ja säilyttämistä koskeviin toimenpiteisiin. Merkittävä rajoitus rantavaltion oikeuksien käyttämiselle talousvyöhykkeellä muodostuu muiden valtioiden oikeuksista kyseisellä alueella. Muiden valtioiden oikeuksiin talousvyöhykkeellä kuuluvat merenkulun ja ylilennon vapaus, vapaus laskea merenalaisia kaapeleita ja putkistoja sekä vapaus muuhun näihin vapauksiin liittyvään kansainvälisessä oikeudessa hyväksyttyyn meren

28 9, MH :00 / Pykälän liite: Merialuesuunnittelu_HE_ _suomi Sivu 27 3(23) käyttöön, joka on sopusoinnussa Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (SopS 49-50/1996, UNCLOS, jäljempänä merioikeusyleissopimus) määräysten kanssa. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaan ympäristöministeriö laatii yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa merenhoitosuunnitelman Suomen aluevesille ja talousvyöhykkeelle merenhoidon järjestämiseksi. Tarkempia määräyksiä merenhoitosuunnitelmasta on asetuksessa merenhoidon järjestämisestä (980/2011). Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain perusteella aluevesille ja talousvyöhykkeelle laaditaan merenhoitosuunnitelmat, joilla suojellaan ja säilytetään meriympäristöä, ehkäistään sen tilan huonontuminen sekä turvataan ja ennallistetaan meriekosysteemejä siten, että meriympäristön hyvä tila voidaan ylläpitää tai saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Merenhoitosuunnitelma kostuu kolmesta eri osasta, joista kaksi aiempaa valtioneuvosto on hyväksynyt (meren nykytilan ja hyvän tilan arvioiminen sekä ympäristötavoitteiden ja indikaattoreiden asettaminen) ja (merenhoitosuunnitelman seurantaohjelma vuosille ). Vuonna 2015 valtioneuvoston on tarkoitus hyväksyä merenhoitosuunnitelman kolmas osa, joka koskee merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaa. Toimenpideohjelmassa on määriteltävä meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi vaadittavat toimenpiteet. Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskevassa laissa (200/2005) säädetään viranomaisia koskevasta yleisestä velvollisuudesta selvittää ympäristövaikutukset sekä tiettyjä suunnitelmia ja ohjelmia koskevasta määrämuotoisesta ympäristöarviointimenettelystä. Ahvenanmaan itsehallintolaissa (1144/1991) säädetään Ahvenanmaan toimivaltaan kuuluvista asioista. Sen mukaan alueidenkäytön suunnittelu on Ahvenanmaan toimivaltaan kuuluva asia. 2.2 Kansainvälinen kehitys, Euroopan Unionin ja eräiden valtioiden lainsäädäntö Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimus Valtioiden välisistä oikeuksista meren käyttöön on sovittu Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa. Sen mukaan rantavaltiolla on talousvyöhykkeellä täysivaltaiset oikeudet vyöhykkeen ja sen luonnonvarojen taloudelliseen hyödyntämiseen ja tutkimiseen. Lisäksi rantavaltiolla on toimivalta rakentaa ja käyttää tekosaaria ja muita rakennelmia, valvoa meritieteellistä tutkimusta sekä ryhtyä tietyssä määrin meriympäristön suojelua ja säilyttämistä koskeviin toimenpiteisiin. Rantavaltio ei ole talousvyöhykkeellään samalla tavalla täysivaltainen kuin varsinaisella alueellaan, johon kuuluvat aluevedet. Sillä on täysivaltaiset oikeudet edellä mainittuihin toimintoihin sikäli, kun niitä ei ole erikseen merioikeusyleissopimuksessa rajoitettu. Myöskään valtioiden oikeutta suunnitella talousvyöhykkeidensä alueidenkäyttöä ei ole rajoitettu. Aluevesien ja talousvyöhykkeen kesken suunnittelussa on kuitenkin merkittävä ero kansainvälisen oikeuden näkökulmasta. Merkittävä rajoitus muodostuu muiden valtioiden oikeuksista talousvyö-

29 9, MH :00 / Pykälän liite: Merialuesuunnittelu_HE_ _suomi Sivu 28 4(23) hykkeellä. Näihin kuuluvat merenkulun ja ylilennon vapaus, vapaus laskea merenalaisia kaapeleita ja putkistoja sekä vapaus muuhun näihin vapauksiin liittyvään kansainvälisessä oikeudessa hyväksyttyyn meren käyttöön, joka on sopusoinnussa merioikeusyleissopimuksen kanssa. Euroopan Unionin meripolitiikka Euroopan Unionin keskeisin merialueita koskeva poliittinen asiakirja on yhdennetyn meripolitiikan sininen kirja (Komission tiedonanto Euroopan unionin yhdennetty meripolitiikka KOM(2007) 574). Yhdennetyllä meripolitiikalla pyritään kehittämään johdonmukaisempaa lähestymistapaa meriasioihin ja lisäämään eri politiikan alojen välistä koordinointia. Yhdennetty meripolitiikka kattaa muun muassa sinisen kasvun, rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon sekä merialuesuunnittelun. Yhdennettyyn meripolitiikkaan liittyy meristrategiadirektiivi (2008/56/EY), jolla luodaan puitteet jäsenvaltioiden toimenpiteille, jotka ovat tarpeen meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi vuoteen 2020 mennessä. Meristrategiadirektiivi on toimeenpantu Suomessa lailla vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (2004/1299). Merialuesuunnitteludirektiivi Merialuesuunnitteludirektiivi on osa Euroopan Unionin yhdennettyä meripolitiikkaa. Direktiivin tavoitteena on luoda puitteet merialuesuunnittelulle, jolla pyritään edistämään merialueiden talouden kestävää kasvua, kestävää kehitystä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Direktiivi edellyttää jäsenmaita järjestämään merialuesuunnittelun ja laatimaan merialuesuunnitelmat. Täytäntöönpanossa jäsenmaa voi hyödyntää jo olemassa olevia hallintorakenteita, politiikkoja, säännöksiä tai muita ohjauskeinoja. Direktiivi painottaa rajat ylittävää yhteistyötä merialuesuunnitelmien yhteensovittamiseksi ja niiden johdonmukaisuuden varmistamiseksi. Yhteensovittaminen voi myös tapahtua olemassa olevien yhteistyörakenteiden kautta tai muulla tavoin. Merialuesuunnitteludirektiiviä sovelletaan meristrategiadirektiivissä määriteltyihin merivesiin. Merivedet käsittävät vedet mantereen rantaviivasta talousvyöhykkeen ulkorajaan. Merialuesuunnitelmien alueet on jäsenmaiden päätettävissä. Direktiiviä ei sovelleta kaavoitukseen. Direktiivin mukaan direktiiviä ei myöskään sovelleta sellaisiin rannikkovesiin tai niiden osiin, jotka kuuluvat kaavoituksen piiriin edellyttäen, että tämä ilmoitetaan merialuesuunnitelmissa. Direktiivi ei koske puolustusta tai kansallista turvallisuutta. Merialuesuunnitelmilla tulee pyrkiä edistämään energia-alojen, meriliikenteen, kalastuksen ja vesiviljelyn kestävää kehitystä sekä ympäristön säilyttämistä suojelua ja parantamista. Niillä tulee edistää myös ilmastomuutoksen vaikutuksiin varautumista. Jäsenmaat voivat asettaa merialuesuunnitelmille myös muita tavoitteita ja päättää tavoitteiden asettelusta ja tavoitteiden painotuksista. Merialuesuunnitelmia laadittaessa tulee sovittaa yhteen eri käyttömuotojen tarpeita, ottaa huomioon merialueen erityispiirteet sekä maan ja meren välinen vuorovaikutus.

30 9, MH :00 / Pykälän liite: Merialuesuunnittelu_HE_ _suomi Sivu 29 5(23) Jäsenmaan on järjestettävä yleisölle mahdollisuus osallistua merialuesuunnitelmien laatimiseen tiedottamalla asianomaisille osapuolille ja kuulemalla asiaankuuluvia sidosryhmiä, viranomaisia ja yleisöä valmistelun varhaisessa vaiheessa. Suunnitelmien tulee olla myös näiden käytettävissä valmistuttuaan. Merialuesuunnitelmien laatimisessa tulee käyttää parasta käytettävissä olevaa tietoa. Jäsenmaan on huolehdittava direktiivin kansallisesta täytäntöönpanosta mennessä ja laadittava merialuesuunnitelmat mennessä. Merialuesuunnitelmien ajanmukaisuutta tulee tarkastella vähintään kymmenen vuoden välein. Merialuesuunnitelmista ja niihin tehtävistä muutoksista on raportoitava komissiolle kolmen kuukauden kuluttua niiden julkaisemisesta. Raportointi käsittää kopiot suunnitelmista ja asiaankuuluvat selostukset direktiivin täytäntöönpanon etenemisestä. Merialuesuunnittelu eräissä maissa Ruotsi Ruotsissa kunnilla on ollut mahdollisuus laatia kaavoja merialueelle. Kunnallisia kaavoja on laadittu lähinnä rannikkoalueelle. Merialuesuunnitteludirektiivi on pantu täytäntöön suunnittelu- ja rakennuslailla (plan- och bygglagen 2010:900) ja ympäristökaarella (miljöbalken 1998:808). Ympäristökaaren mukaan laaditaan kolme merialuesuunnitelmaa (Pohjanlahti, Itämeri sekä Pohjanmeri) yhden meripeninkulman etäisyydelle perusviivasta talousvyöhykkeen ulkorajalle. Valtio laatii ja hyväksyy merialuesuunnitelmat. Merialuesuunnitelma on oikeusvaikutteinen, ja viranomaisten sekä kuntien tulee ottaa se huomioon merialuetta koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Ruotsin valtakunnalliset intressit (riksintresse) koskevat aluevesiä ja talousvyöhykettä. Merialuesuunnittelu on osoitettu Ruotsin vesi- ja meriviranomaisen (Havs- och vattenmyndigheten) tehtäväksi. Viro Virossa valtio laatii ja hyväksyy merialuesuunnitelmat. Direktiivi on pantu täytäntöön suunnittelulailla. Merialuesuunnittelu on osa Viron kansallista aluesuunnitelmaa. Se ulottuu aluevesille ja talousvyöhykkeelle. Suunnitelmissa mahdollisesti käsiteltävät asiat koskevat energia- ja liikenneinfrastruktuureja, kalankasvatusta, suojelualueita sekä toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi. Suunnitelmissa osoitetaan pitkän aikavälin toimet ja suuntaviivat eri hallinnonalojen merten käytölle. Venäjä Venäjän hallituksen 2010 hyväksymä meristrategia 2030 sisälsi merialuesuunnittelun yhtenä toimenpiteenä. Sen jälkeen Venäjä on laatinut merialuesuunnitelman Itäiselle Suomenlahdelle. Vuonna 2015 Venäjän hallitus hyväksyi rannikoita ja merialueita koskevan tavoiteohjelman World Oceans , joka sisältää meri- ja rannikkoalueiden suunnittelun eräänä työmenetelmänä. Venäjän talousministeriössä on tarkoitus käynnistää merialuesuunnittelua koskevan lainsäädännön valmistelu vuonna Saksa

31 9, MH :00 / Pykälän liite: Merialuesuunnittelu_HE_ _suomi Sivu 30 6(23) Saksa on säätänyt talousvyöhykkeen kaavoitusta koskevan lain jo vuonna Saksan alueidenkäytön suunnittelulaissa (Raumordnungsgesetz, ROG 1997) on säädetty Saksan liittovaltiolle valtuus laatia alueidenkäytön suunnitelma talousvyöhykkeelle. Laatimisesta vastaa liikenne- ja digitaalisen infrastruktuurin ministeriö (Bundesministerium für Verkehr und digitale Infrastruktur). Rannikkoalueen osavaltiot vastaavat aluevesiensä suunnittelusta. Suunnitelmissa osoitetaan sitovat alueidenkäytön tavoitteet ja ohjaavat suunnitteluperiaatteet, jotka on otettava huomioon muussa päätöksenteossa. Suunnitelmissa osoitetaan alueidenkäytön varaukset, joilla turvataan ja kehitetään meriliikennettä, vahvistetaan taloutta ja merentutkimusta, edistetään tuulivoimaa sekä turvataan luontoympäristöjä. Suunnitelmista on laadittava ympäristövaikutusten arviointi ja kuultava eri osapuolia. Norja Norjassa valtio laatii merialuesuunnitelmat, jotka parlamentti hyväksyy. Norjassa ei ole merialuesuunnittelua koskevaa erillistä lakia, vaan suunnitelmat laaditaan eri hallinnonaloja koskevien lakien puitteissa. Näistä keskeisimpänä sovellettavana lakina on suunnittelu- ja rakennuslaki (Plan- og bygningsloven 2008). Suunnitelmissa esitetään eri hallinnonalojen, kuten merenkulun, energiantuotannon, kalatalouden ja ympäristönsuojelun toiminnot. Suunnitelmilla pyritään meren kestävään käyttöön ja ekosysteemien turvaamiseen. Suunnitelmista on laadittava ympäristövaikutusten arviointi ja kuultava eri osapuolia. 2.3 Nykytilan arviointi Meriliikenne ja meren muut käyttömuodot, kuten energian tuotanto ja erilaisten putkien ja johtojen sijoittaminen ovat lisääntyneet ja käytöstä johtuvat ympäristöpaineet kasvaneet. Merialueen käytön lisääntyminen ja sinisen kasvun edistäminen edellyttävät käyttömuotojen yhteensovittamista ja niiden välisten ristiriitojen ratkaisemista sekä suunnitelmallista varautumista tuleviin tarpeisiin. Nykytilanteessa alueidenkäytön suunnittelu on mahdollista vain aluevesien alueella. Tämä ei ole riittävän kattavaa, kun otetaan huomioon meren käytön haasteet ja meriympäristön suojelun tarve sekä se, että meren käyttö ja ekosysteemit ulottuvat aluevesiä laajemmille alueille. Osallistumismahdollisuudet ja osallistumismenettelyt ovat nykytilanteessa erilaiset aluevesillä ja talousvyöhykkeellä. Talousvyöhykkeellä osallistuminen tapahtuu yksittäisten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä, aluevesillä kaavoituksen yhteydessä. Eri tahojen osallistumismahdollisuudet merialueen kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ovat riittämättömät erityisesti talousvyöhykkeen osalta. Merialueen kestävä kehittäminen edellyttää merialueen kokonaisvaltaista suunnittelua, jossa erilaisia vaikutussuhteita voidaan selvittää ja arvioida sekä tarjota laajat osallistumismahdollisuudet. Nykytilanteessa merialuetta koskeva tieto on pirstaleisesti eri viranomaisten hallussa ja merialuetta koskevan tiedon määrä, laatu ja saatavuus vaihtelevat, mikä vaikeuttaa tiedon tehokasta hyödyntämistä merialueen suunnittelussa. Yhdistämällä ja hyödyntämällä nykyistä laajemmin eri viranomaisten tuottamia tietoja voidaan edesauttaa sinisen kasvun saavuttamista ja parantaa mahdollisuuksia suojella meriympäristöä. Suomen rannikon läheisten merialueiden tietopohja lisääntyy mer-

32 9, MH :00 / Pykälän liite: Merialuesuunnittelu_HE_ _suomi Sivu 31 7(23) kittävästi monivuotisen vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden tutkimusohjelman VELMUn inventointien valmistuessa Merialuesuunnitteludirektiivi edellyttämä yhteistyövelvoite sovittaa yhteen suunnitelmat erityisesti ylikansallisten kysymysten osalta koskee Suomen osalta Ruotsia ja Viroa, joissa suunnitelmien laatiminen on käynnistymässä. Tällä hetkellä Suomella ei ole aluevedet ja talousvyöhykkeen kattavaa suunnittelua, joka toimisi merialuesuunnitelmien yhteensovittamista koskevan yhteistyön lähtökohtana. 3 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset 3.1 Tavoitteet Esityksen tavoitteena on järjestää merialuesuunnittelu ja merialuesuunnitelmien laatiminen mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja resurssitehokkaasti siten, että merialuesuunnitelmilla luodaan lisäarvoa ja edellytyksiä merialueen pitkäjänteiseen ja kestävään kehittämiseen. Tavoitteena on varautua merialueen pitkän aikavälin käyttötarpeisiin tarkastelemalla eri toimintoja kokonaisvaltaisesti laajalla merialueella ja yleispiirteisellä tasolla siten, että pyritään sovittamaan yhteen eri toimintojen tarpeet ja ratkaisemaan mahdolliset ristiriidat. Suunnitelmien tavoitteena on löytää synergiaetuja eri alojen kesken, lisätä tietoa suunnitteluprosessin myötä ja edistää sinistä kasvua. Esityksen tavoitteena on järjestää merialuesuunnitelmien laatiminen siten, että eri viranomaisten yhteistyöllä sekä sidosryhmien ja muiden asianosaisten osallistumisella suunnitelmien valmisteluun saadaan vaikuttavuutta ja eri tahot sitoutumaan suunnitelmiin ja niiden toteuttamiseen omassa toiminnassaan. Merialuesuunnitelmilla ei ole oikeusvaikutuksia eikä sitovaa vaikutusta muun lainsäädännön mukaisiin lupa- tai muihin menettelyihin. Tavoitteena on myös, että suunnitelmat antavat Suomelle hyvän lähtökohdan tehdä yhteistyötä muiden maiden kanssa merialueen käyttöön liittyvissä kysymyksissä Itämeren alueella. 3.2 Toteuttamisvaihtoehdot Merialuesuunnitteludirektiivi antaa puitedirektiivinä laajat mahdollisuudet sen kansalliseen täytäntöönpanoon Täytäntöönpanon vaihtoehtoina on tarkasteltu suunnitelman valmistelusta ja ohjauksesta huolehtivia viranomaisia, suunnittelumuotoa, suunnitelman oikeusvaikutteisuutta ja suunniteltavan alueen laajuutta sekä suunnitelmien lukumääriä. Suunnitelman valmistelusta huolehtivina viranomaisina voisivat olla ympäristöministeriö, elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset tai maakuntien liitot. Valtion keskus- ja aluehallinnolla ei ole nykyisin alueidenkäytön suunnittelutehtäviä ja henkilöstövoimavaroja. Maakuntien liitoilla on tehtävän hoidon kannalta vahva suunnitteluprosessin ja tiedonhallinnan osaaminen. Suunnittelun yleisestä ohjauksesta huolehtivina viranomaisina voisivat olla ympäristöministeriö tai elinkeino-, lii-

33 9, MH :00 / Pykälän liite: Merialuesuunnittelu_HE_ _suomi Sivu 32 8(23) kenne ja ympäristökeskukset. Molemmilla viranomaisilla on nykyisin alueidenkäytön suunnitteluun liittyviä ohjaustehtäviä. Suunnittelumuotoina voisivat olla maakuntakaavoitus tai erillinen merialuesuunnittelu. Nykytilanteessa maakuntakaava on mahdollista laatia aluevesille, muttei talousvyöhykkeelle. Maakuntakaavoituksen laajentaminen koskemaan talousvyöhykettä tarkoittaisi, että talousvyöhykkeelle laadittaisiin oikeusvaikutteisia suunnitelmia ja komissiolle tulisi raportoida toissijaisuusperiaatteeseen kuuluvia kaavoja. Jos maakuntien liitot laatisivat oikeusvaikutteisia suunnitelmia talousvyöhykkeelle, edellyttäisi tämä valtion ja maakuntien liittojen välillä monimutkaisia menettelyitä, koska valtio viimekädessä vastaa oikeudellisesti talousvyöhykkeestä suhteessa muihin maihin. Laadittavien suunnitelmien lukumäärä ja laajuus voisivat vaihdella yhdestä koko aluevedet ja talousvyöhykkeen kattavasta suunnitelmasta useisiin alueellisesti pienempiin suunnitelmiin. Merialuesuunnitteludirektiivi mahdollistaisi myös pelkästään talousvyöhykkeen suunnittelun merialuesuunnitelmissa, mikäli aluevesille laadittaisiin kansallisen kaavoituksen piirissä olevat suunnitelmat. Suunnitelmien suuri lukumäärä ja suunniteltavien alueiden pieni pinta-ala edellyttäisivät enemmän resursseja sovittaa yhteen eri suunnitteluprosessit, vuorovaikutus ja suunnitelmien sisältö. Kohtuullinen määrä suunnitelmia, jotka kattavat alueellisesti laajoja yhtenäisiä kokonaisuuksia, olisi resurssien käytön kannalta tehokasta. Arvioitaessa merialuesuunnitelmien oikeusvaikutteisuutta on tarkasteltu myös SOVA-lain soveltamista niiden laatimiseen. Merialuesuunnitelmien laatimista koskisi laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista. Lain 3 :n mukaan suunnittelusta vastaavan viranomaisen on huolehdittava siitä, että suunnitelman ympäristövaikutukset selvitetään ja arvioidaan riittävässä määrin valmistelun kuluessa, jos sen toteuttamisella saattaa olla merkittäviä ympäristövaikutuksia. Tämä yleinen velvollisuus koskisi maakuntien liittoja niiden valmistellessa merialuesuunnitelmia. Hallituksen esitystä valmisteltaessa on sen sijaan arvioitu, ettei viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnista annetun lain mukainen määrämuotoinen ympäristöarviointimenettely tulisi sovellettavaksi merialuesuunnittelussa, koska suunnitelmat eivät luo puitteita hankkeiden lupa- tai hyväksymispäätöksille. 3.3 Keskeiset ehdotukset Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että direktiivi pantaisiin täytäntöön laatimalla Suomen aluevesille ja talousvyöhykkeelle laaja-alaiset ja yleispiirteiset merialuesuunnitelmat. Merialuesuunnitelmat olisivat alueidenkäytön suunnittelujärjestelmästä erillisiä suunnitelmia. Merialuesuunnitelmissa tarkasteltaisiin eri alojen, erityisesti energia-alan, meriliikenteen, kalastuksen ja vesiviljelyn, matkailun, virkistyskäytön sekä ympäristön säilyttämisen, suojelun ja parantamisen tarpeita. Suunnitelmia laadittaessa kiinnitettäisiin huomiota merialueen paikallisiin ominaispiirteisiin sekä maan ja meren vuorovaikutukseen. Merialuesuunnitelmilla ei olisi oikeusvaikutuksia eikä niillä olisi sitovaa vaikutusta muun lainsäädännön mukaisiin lupa- tai muihin menettelyihin. Suunnitelmien vaikuttavuus perustuisi pitkälti eri viranomaisten ja myös muiden tahojen keskinäiseen yhteistyöhön ja sitoutumiseen ottaa suunnitel-

34 9, MH :00 / Pykälän liite: Merialuesuunnittelu_HE_ _suomi Sivu 33 9(23) mat huomioon omassa toiminnassaan. Suunnitelmien lisäarvo perustuisi merialueen tarkasteluun laaja-alaisena kokonaisuutena, eri sektoreiden tarpeiden ja intressien yhteensovittamiseen ja sen avulla saavutettaviin synergiaetuihin sekä tiedon lisääntymiseen suunnitteluprosessin myötä. Merialuesuunnitelmaa laadittaessa tunnistettaisiin eri toimintojen välisiä synergiaetuja tai myös ristiriitoja. Esityksessä ehdotetaan, että direktiivi pantaisiin täytäntöön muuttamalla maankäyttö- ja rakennuslakia siten, että merialuesuunnittelua koskevat tehtävät lisätään maakuntien liittojen ja ympäristöministeriön tehtäviin sekä merialuesuunnittelua koskevat säännökset lisätään lakiin omana lukunaan. Suunnitelmien laatimisesta vastaisivat ne maakuntien liitot, joiden alueisiin kuuluu aluevesiä. Liitot laatisivat suunnitelmat yhteistyössä toistensa kanssa ja sovittaisivat ne yhteen keskenään sekä lisäksi Ahvenanmaan merialuesuunnitelmien kanssa. Esityksen mukaan merialuesuunnitelmat laadittaisiin yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Lisäksi kaikkien muiden osallistumismahdollisuudet suunnitelman laatimiseen varmistettaisiin ilmoittamalla suunnitelmaluonnoksesta sähköisessä tietoverkossa ja pitämällä se nähtävillä. Liittojen tulisi pyytää suunnitelmaluonnoksesta lausunnot suunnitelman kannalta olennaisilta viranomaisilta. Ulkoasiainministeriöltä pyydettäisiin lausunto talousvyöhykkeen osalta kansainvälisten velvoitteiden toteutumisen varmistamiseksi. Valmiin suunnitelman tulisi olla kaikkien saatavilla. Hallituksen esityksen mukaan ympäristöministeriö vastaisi merialuesuunnittelun yleisestä kehittämisestä ja ohjauksesta. Ympäristöministeriö edistäisi merialuesuunnitelmien laatimista ja yhtenäisyyttä. Ympäristöministeriö vastaisi myös merialuesuunnitelmien yhteensovittamisesta naapurimaiden kanssa. Esityksessä ehdotetaan myös lakia Suomen talousvyöhykkeestä muutettavaksi siten, että maankäyttö- ja rakennuslain merialuesuunnittelua koskevia säännöksiä sovellettaisiin talousvyöhykkeellä. Esitys sisältää säännöksen valtioneuvoston asetuksenantovaltuudesta. Asetuksella annettaisiin tarkemmat säännökset suunnitelmien lukumääristä, suunnittelualueista ja määräajoista. 4 Esityksen vaikutukset 4.1 Taloudelliset vaikutukset Merialuesuunnittelu on maakuntien liitoille uusi tehtävä. Sen ei kuitenkaan arvioida aiheuttavan liitoille merkittäviä taloudellisia kustannuksia, koska liitoilla on olemassa oleva suunnitteluorganisaatio ja henkilöstö. Tehtävän ei arvioida vaativan lisää henkilöstöä, koska vähintään kymmenen vuoden välein uusittavan prosessin ajoituksessa on väljyyttä sovittaa merialuesuunnitelmien laatiminen muihin tehtäviin. Liitot suunnittelevat nykyisinkin aluevesiä osana muun maakunnan suunnittelua. Liitoille aiheutuu kuitenkin jonkin verran kustannuksia suunnittelusta ja suunnittelussa käytettävän tiedon käsittelystä. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelmaan sisältyy meripolitiikan toimenpiteiden rahoitusmahdollisuus. Merialuesuunnittelun ja siihen tarvittavan tie-

35 9, MH :00 / Pykälän liite: Merialuesuunnittelu_HE_ _suomi Sivu 34 10(23) topohjan kehittäminen on yksi mahdollinen keskeinen osa-alue valmisteilla olevassa meripolitiikan rahoituksen käyttösuunnitelmassa. Esityksellä ei arvioida olevan suoria taloudellisia vaikutuksia muihin viranomaisiin eikä muihinkaan tahoihin. 4.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan Merialuesuunnitelmien laatiminen edellyttää viranomaisten yhteistyötä. Merialuesuunnittelun arvioidaan lisäävän viranomaisten kesken tehtävää yhteistyötä sekä lisäävän tietoa viranomaisten toiminnasta ja tavoitteista. Merialuesuunnittelu lisää työmäärää niissä maakuntien liitoissa, jotka jatkossa laativat merialuesuunnitelmat. Työmäärän lisäyksen ei kuitenkaan arvioida olevan kovin merkittävä ottaen huomioon liittojen vahvan suunnitteluosaamisen, organisaation ja henkilöstön sekä liitoissa nykyisin tehdyn suunnittelu- ja strategiatyön. Merialuesuunnitelmat ovat yleispiirteisiä ja niiden laatimiseen on runsaasti aikaa. Tämä antaa joustoa suunnitelmien sisältöön ja niiden laatimisaikatauluun. Merialuesuunnittelun kehittäminen, yhteistyö naapurimaiden ja muiden maiden kanssa sekä merialuesuunnitelmien raportointivelvollisuus ovat uusi tehtävä ympäristöministeriölle. Tehtävät voidaan hoitaa nykyisten henkilöstöresurssien uudelleenkohdentamisella. Merialuesuunnittelusta aiheutuu vähäisessä määrin lisätyötä myös muille valtion keskus- ja aluehallintoviranomaisille. Lisätyö syntyy osallistumisesta merialuesuunnitelmien laatimiseen ja lausuntojen antamisesta niitä koskien. Lisätyöt voidaan hoitaa nykyisillä voimavaroilla. 4.3 Ympäristövaikutukset Merialuesuunnittelun voidaan arvioida lisäävän meren käytön kestävyyttä. Eri käyttömuotojen tarpeiden tarkasteluun ja yhteensovittamiseen sisältyvät meriympäristön säilyttämisen, suojelun ja parantamisen tavoitteet. Merialueen tarkastelun laajana kokonaisuutena voi olettaa parantavan mahdollisuuksia ympäristönsuojeluun ja ekosysteemien huomioonottamisen toiminnan suunnittelussa. Merialuesuunnitelmilla voidaan myös varautua ilmastomuutoksen vaikutuksiin ja ympäristöriskeihin sekä niiden aiheuttamiin seurauksiin. 4.4 Yhteiskunnalliset vaikutukset Merialuesuunnittelu lisää meren käytön suunnitelmallisuutta. Suunnitelmallisuuden voi olettaa tuovan hyvinvointia sinisen kasvun myötä ja luovan edellytyksiä meriympäristön suojeluun. Suunnittelun ja siihen liittyvän osallistumismahdollisuuden voidaan arvioida lisäävän avoimuutta ja parantavan myös kansalaisten mahdollisuuksia osallistua merta koskevaan päätöksentekoon. Viranomaisten välisen yhteistyön, tiedonvaihdon ja toimintojen yhteensovittamisen lisääntymisen voi arvioida lisäävän tehokkuutta viranomaisten resurssien käytössä ja tuovan vaikuttavuutta.

36 9, MH :00 / Pykälän liite: Merialuesuunnittelu_HE_ _suomi Sivu 35 11(23) 5 Asian valmistelu Valmistelua varten on asetettu työryhmä ajalle Työryhmän tehtävänä on ollut valmistella ehdotukset direktiivin kansallista täytäntöönpanoa varten. Asettamiskirjeen mukaisesti työryhmän ehdotuksen tulee sisältää ehdotukset tarvittavista säännöksistä ja hallinnollisista menettelyistä merialuesuunnittelun järjestämiseksi Suomessa. Työryhmässä on ollut edustettuina asian kannalta keskeiset ministeriöt sekä asiantuntijoina asian kannalta keskeisten tahojen edustajat. Valmistelun aikana on kuultu laaja joukko sidosryhmiä informaatio- ja keskustelutilaisuuksissa ja Esitysluonnos on ollut lausunnoilla x.x.xxxx - x.x.xxxx. YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1 Lakiehdotuksen perustelut Maankäyttö- ja rakennuslaki 17. Asianomaisen ministeriön tehtävät. Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti. Ympäristöministeriölle kuuluviin tehtäviin lisättäisiin merialuesuunnittelun yleinen kehittäminen ja ohjaus sekä yhteistyö naapurivaltioiden kanssa. Yleinen kehittäminen ja ohjaus tarkoittaisivat toimia, joilla edistetään merialuesuunnitelmien laatimista ja varmistetaan merialuesuunnitelmien tarvittava yhtenäisyys. Lisäksi toimet voisivat koskea suunnitelmien laatimisessa tarvittavan tiedon tuottamista ja opasaineistojen laatimista. Ympäristöministeriö vastaisi yhteistyöstä Euroopan Unioniin kuuluvien naapurivaltioiden kanssa merialuesuunnitelmien yhteen sovittamiseksi sekä yhteistyöstä Euroopan Unioniin kuulumattomien maiden kanssa. Yhteistyöhön osallistuisivat maakuntien liitot ja tarpeen mukaan muut viranomaiset. Ehdotetulla säännöksellä pantaisiin täytäntöön merialuesuunnitteludirektiivin 13 artiklan 1 kohdanvelvoite sekä 6 artiklan 2f ja 2g kohtien, 11 artiklan ja 12 artiklan velvoitteet. 19. Maakunnan liiton tehtävät. Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti. Merialuesuunnittelu olisi maakuntien liitoille kuuluva uusi tehtävä. Merialuesuunnittelu olisi alueidenkäytön suunnittelujärjestelmästä erillinen tehtävä. Ehdotetulla säännöksellä pantaisiin täytäntöön merialuesuunnitteludirektiivin 13 artiklan 1 kohdan velvoite. Uusi 8 a luku. Merialuesuunnittelu 67 a. Merialuesuunnittelun tarkoitus ja sisältö. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 67 a, jossa säädettäisiin merialuesuunnittelun tarkoituksesta ja sisällöstä. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että merialuesuunnittelun tarkoituksena olisi edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua sekä merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä. Käyttömuodoilla tarkoitetaan eri aloja, kuten kalastusta, virkistystä tai energiantuotantoa. Luonnonvarat voivat olla esimerkiksi kalansaaliita, meren pohjan mineraaleja tai rannikon virkistysympäris-

37 9, MH :00 / Pykälän liite: Merialuesuunnittelu_HE_ _suomi Sivu 36 12(23) töä. Eri käyttömuotojen kestävän kehityksen ja kasvun edistäminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että merialuesuunnittelussa otetaan huomioon meriympäristön kestokyky ja ekosysteemit. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että merialuesuunnittelussa olisi tarkasteltava eri toimintojen ja käyttömuotojen nykyisiä ja tulevia tarpeita ja pyrittävä sovittamaan ne yhteen. Tarkasteltavia ja yhteen sovitettavia olisivat erityisesti energia-alat, meriliikenne, kalastus ja vesiviljely, matkailu, virkistyskäyttö sekä ympäristön säilyttäminen, suojelu ja parantaminen. Lisäksi merialuesuunnittelussa voitaisiin tarkastella myös muita käyttömuotoja. Lisäksi säädettäisiin, että suunnitelmaa laadittaessa olisi kiinnitettävä huomiota merialueen ominaispiirteisiin. Näitä olisivat muun muassa luonnonmaantieteelliset olot, luonnonarvot ja kulttuuriperintö. Suunnittelussa olisi myös kiinnitettävä huomiota maan ja meren välisiin vaikutussuhteisiin. Ne voivat liittyä esimerkiksi olemassa olevaan tai suunniteltuun asutukseen, satamiin, liikenneyhteyksiin, energiaverkkoihin tai muuhun maalle sijoittuvaan toimintaan, jolla on vaikutusta mereen. Lisäksi olisi kiinnitettävä huomiota maanpuolustuksen tarpeisiin. Ehdotetulla säännöksellä pantaisiin täytäntöön merialuesuunnitteludirektiivin 1 artiklan, 4 artiklan 2 ja 5 kohtien, 5 artiklan 1 ja 2 kohtien, 6 artiklan 1 ja 2a, 2b ja 2c kohtien, 7 artiklan ja 8 artiklan velvoitteet. 67 b. Merialuesuunnitelman laatiminen ja hyväksyminen. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 67 b. Pykälässä säädettäisiin merialuesuunnitelman laatimisesta ja hyväksymisestä. Pykälässä säädettäisiin, että merialuesuunnitelma laadittaisiin aluevesille ja talousvyöhykkeelle. Aluevedet on määritelty laissa Suomen aluevesien rajoista ja talousvyöhyke laissa Suomen talousvyöhykkeestä. Merialuesuunnitelman laatimisesta ja hyväksymisestä vastaisivat ne maakuntien liitot, joiden alueeseen kuuluu aluevesiä. Maakuntien liitot voisivat sopia keskenään mahdollisesta yhteisestä hyväksymismenettelystä. Maakuntien liittojen tulisi valmistella merialuesuunnitelma yhteistyössä toistensa ja muiden viranomaisten kanssa. Yhteistyöllä pyrittäisiin kokonaisvaltaiseen ja laaja-alaiseen suunnitteluun, prosessien ja suunnitelmien yhteensovittamiseen sekä resurssitehokkuuteen. Lisäksi yhteistyön tavoitteena on sitouttaa eri tahot laadittavaan suunnitelmaan ja lisätä suunnitelman vaikuttavuutta. Maakuntien liittojen tulisi sovittaa yhteen merialuesuunnitelmat toistensa kanssa ja mahdollisuuksien mukaan Ahvenanmaan merialuesuunnitelmien kanssa. Tarkoituksena olisi vahvistaa suunnitelmissa esitettävien toimintojen jatkuvuutta niiden välillä ja välttää eri suunnitelmien välisiä mahdollisia ristiriitoja. Ehdotetulla säännöksellä pantaisiin täytäntöön direktiivin 2 artiklan 1 kohdan, 4 artiklan 1 kohdan, 6 artiklan 2c kohdan ja 13 artiklan 1 kohdan velvoitteet.

38 9, MH :00 / Pykälän liite: Merialuesuunnittelu_HE_ _suomi Sivu 37 13(23) Pykälän 2 momentissa säädettäisiin valtioneuvoston asetuksenantovaltuudesta. Tarkemmat säännökset suunnitelmien lukumäärästä, suunnittelualueista ja määräajoista sekä hyväksyttyjen suunnitelmien toimittamisesta ympäristöministeriöön annettaisiin valtioneuvoston asetuksella. 67 c. Osallistuminen ja lausunnot. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 67 c. Pykälässä säädettäisiin osallistumisesta merialuesuunnitteluun. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että maakuntien liittojen olisi pyydettävä lausunnot merialuesuunnitelmaluonnoksesta niiltä viranomaisilta, joiden toimialaan suunnitelma olennaisesti liittyy. Näitä toimialoja olisivat ainakin energia-alat, meriliikenne, kalastus ja vesiviljely, matkailu, virkistyskäyttö sekä ympäristönsuojelu. Ulkoasianministeriöltä olisi pyydettävä lausunto talousvyöhykkeen osalta. Ulkoministeriön lausunnon avulla varmistettaisiin, että talousvyöhykettä koskevat kansainvälisen oikeuden velvoitteet otetaan huomioon suunnitelmissa. Kaikille muille tulisi varata mahdollisuus esittää mielipiteensä suunnitelmaluonnoksesta. Tämä voitaisiin tehdä ilmoittamalla asiasta yleisessä tietoverkossa. Mahdollisuus mielipiteen esittämiseen varattaisiin pitämällä suunnitelma nähtävillä vähintään 30 päivää. Valmiista suunnitelmasta ja siitä, miten mielipiteet ja lausunnot on otettu siinä huomioon, tulisi ilmoittaa yleisessä tietoverkossa. Valmis suunnitelma tulisi myös olla eri osapuolien saatavilla. Ehdotetulla pykälällä pantaisiin täytäntöön direktiivin 6 artiklan 2d kohdan ja 9 artiklan velvoitteet. Laki Suomen talousvyöhykkeestä Talousvyöhykettä koskee laki Suomen talousvyöhykkeestä (1058/2004). Lain 3 mukaan talousvyöhykkeellä sovelletaan ympäristönsuojelulakia, vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettua lakia ja vesilakia. Maankäyttö- ja rakennuslakia ei nykyisin lainkaan sovelleta talousvyöhykkeellä. Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain 3 :ään lisättäisiin säännös, että talousvyöhykkeellä sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslain merialuesuunnittelua koskevia 8 a luvun säännöksiä. Lisäksi pykälän otsikkoon lisättäisiin merialuesuunnittelu. 2 Tarkemmat säännökset ja määräykset Merialuesuunnittelusta annettava valtioneuvoston asetus täsmentäisi ja täydentäisi merialuesuunnittelua koskevia maankäyttö- ja rakennuslain 8 a luvun säännöksiä. Asetus annettaisiin merialuesuunnitelman laatimista ja hyväksymistä koskevassa 67 b :ssä olevan valtuussäännöksen nojalla. Asetuksessa säädettäisiin merialuesuunnitelmien lukumääristä ja suunnittelualueista, merialuesuunnitelmien laatimista koskevista määräajoista sekä hyväksyttyjen suunnitelmien toimittamisesta ympäristöministeriöön. Luonnos merialuesuunnittelusta annettavasta asetuksesta on esityksen liitteenä.

39 9, MH :00 / Pykälän liite: Merialuesuunnittelu_HE_ _suomi Sivu 38 14(23) 3 Voimaantulo Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1. päivänä syyskuuta Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys Ehdotetussa laissa maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta on säännöksiä, joilla on merkitystä kunnallisen itsehallinnon kannalta. Perustuslain 121 :n mukaan kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla. Perustuslain 121 :n on vakiintuneesti katsottu koskevan yksittäisten kuntien lisäksi myös kuntayhtymiä. Maakuntien liitoille annettavista tehtävistä ehdotetaan säädettäväksi lailla. Maakuntien liitoille annettava uusi tehtävä olisi merialuesuunnittelu. Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

40 9, MH :00 / Pykälän liite: Merialuesuunnittelu_HE_ _suomi Sivu 39 15(23) Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 17 :ään uusi 2 momentti ja 19 :ään uusi 2 momentti sekä lakiin uusi 8 a luku seuraavasti: 17 Asianomaisen ministeriön tehtävät Ympäristöministeriö vastaa merialuesuunnittelun yleisestä kehittämisestä ja ohjauksesta sekä yhteistyöstä naapurivaltioiden kanssa. 19 Maakunnan liiton tehtävät Maakunnan liiton tehtävänä on lisäksi merialuesuunnittelu. 8 a luku Merialuesuunnittelu 67 a Merialuesuunnittelun tarkoitus ja sisältö Merialuesuunnittelun tarkoituksena on edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua sekä merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä. Merialuesuunnittelussa on tarkasteltava ja pyrittävä sovittamaan yhteen eri toimintojen ja käyttömuotojen tarpeet. Näitä ovat erityisesti energia-alat, meriliikenne, kalastus ja vesiviljely, matkailu, virkistyskäyttö sekä ympäristön säilyttäminen, suojelu ja parantaminen. Merialuesuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota merialueen ominaispiirteisiin sekä maan ja meren vuorovaikutukseen. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota maanpuolustuksen tarpeisiin. 67 b Merialuesuunnitelman laatiminen ja hyväksyminen Merialuesuunnitelma laaditaan aluevesille ja talousvyöhykkeelle. Merialuesuunnitelman laatimisesta ja hyväksymisestä vastaavat ne maakuntien liitot, joiden alueeseen kuuluu aluevesiä. Maakuntien liittojen tulee valmistella merialuesuunnitelma yhteistyössä keskenään ja muiden viranomaisten kanssa. Merialuesuunnitelmat on sovitettava yhteen keskenään. Tarkemmat säännökset suunnitelmien lukumääristä, suunnittelualueista ja määräajoista sekä hyväksyttyjen suunnitelmien toimittamisesta ympäristöministeriöön annetaan valtioneuvoston asetuksella.

41 9, MH :00 / Pykälän liite: Merialuesuunnittelu_HE_ _suomi Sivu 40 16(23) 67 c Osallistuminen ja lausunnot Merialuesuunnitelmaa valmisteltaessa on suunnitelmaluonnoksesta pyydettävä lausunto niiltä viranomaisilta, joiden toimialaan tai tehtäviin suunnitelma olennaisesti liittyy. Ulkoasiainministeriöltä on pyydettävä lausunto talousvyöhykkeen osalta. Kaikille muille on varattava mahdollisuus tutustua suunnitelmaluonnokseen sekä esittää siitä mielipiteensä. Mahdollisuus varataan ilmoittamalla asiasta yleisessä tietoverkossa. Mielipiteiden esittämiselle on varattava vähintään 30 päivää. Valmiista suunnitelmasta perusteluineen ja siitä, miten esitetyt mielipiteet on otettu huomioon, on tiedotettava yleisessä tietoverkossa. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 201. Laki Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain (1058/2004) 3 :ää, sellaisena kuin siitä on laissa 544/2014, seuraavasti: 3 Ympäristönsuojeluun, vesirakentamiseen ja merialuesuunnitteluun sovellettava lainsäädäntö Talousvyöhykkeellä sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia (468/1994), ympäristönsuojelulakia (527/2014), vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettua lakia (1299/2004), vesilakia (587/2011) ja maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) merialuesuunnittelua koskevaa 8 a lukua sekä niiden nojalla annettuja säännöksiä. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 201. LIITTEET Rinnakkaistekstit Asetuksen perustelumuistio ja asetusluonnos Asetuksen luonnoksen mukaisia merialuesuunnittelualueita havainnollistava kartta

42 9, MH :00 / Pykälän liite: Merialuesuunnittelu_HE_ _suomi Sivu 41 17(23) LIITE Liite Rinnakkaisteksti Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta lisätään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 17 :ään uusi 2 momentti ja 19 :ään uusi 2 momentti sekä lakiin uusi 8 a luku seuraavasti: Voimassa oleva laki Ehdotus 17 Asianomaisen ministeriön tehtävät Asianomaiselle ministeriölle kuuluu alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen yleinen kehittäminen ja ohjaus. Asianomainen ministeriö edistää, ohjaa ja valvoo maakuntakaavoitusta. 17 Asianomaisen ministeriön tehtävät _ Ympäristöministeriö vastaa merialuesuunnittelun yleisestä kehittämisestä ja ohjauksesta sekä yhteistyöstä naapurivaltioiden kanssa. _ 19 Maakunnan liiton tehtävät Maakunnan liiton tehtävänä on maakunnan suunnittelu. 19 Maakunnan liiton tehtävät _ Maakunnan liiton tehtävänä on lisäksi merialuesuunnittelu.

43 9, MH :00 / Pykälän liite: Merialuesuunnittelu_HE_ _suomi Sivu 42 18(23) 8 a luku Merialuesuunnittelu 67 a Merialuesuunnittelun tarkoitus ja sisältö Merialuesuunnittelun tarkoituksena on edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua sekä merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä. Merialuesuunnittelussa on tarkasteltava ja pyrittävä sovittamaan yhteen eri toimintojen ja käyttömuotojen tarpeet. Näitä ovat erityisesti energia-alat, meriliikenne, kalastus ja vesiviljely, matkailu, virkistyskäyttö sekä ympäristön säilyttäminen, suojelu ja parantaminen. Merialuesuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota merialueen ominaispiirteisiin sekä maan ja meren vuorovaikutukseen. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota maanpuolustuksen tarpeisiin. 67 b Merialuesuunnitelman laatiminen ja hyväksyminen Merialuesuunnitelma laaditaan aluevesille ja talousvyöhykkeelle. Merialuesuunnitelman laatimisesta ja hyväksymisestä vastaavat ne maakuntien liitot, joiden alueeseen kuuluu aluevesiä. Maakuntien liittojen tulee valmistella merialuesuunni-

44 9, MH :00 / Pykälän liite: Merialuesuunnittelu_HE_ _suomi Sivu 43 19(23) telma yhteistyössä keskenään ja muiden viranomaisten kanssa. Merialuesuunnitelmat on sovitettava yhteen keskenään. Tarkemmat säännökset suunnitelmien lukumääristä, suunnittelualueista ja määräajoista sekä hyväksyttyjen suunnitelmien toimittamisesta ympäristöministeriöön annetaan valtioneuvoston asetuksella. 67 c Osallistuminen ja lausunnot Merialuesuunnitelmaa valmisteltaessa on suunnitelmaluonnoksesta pyydettävä lausunto niiltä viranomaisilta, joiden toimialaan tai tehtäviin suunnitelma olennaisesti liittyy. Ulkoasiainministeriöltä on pyydettävä lausunto talousvyöhykkeen osalta. Kaikille muille on varattava mahdollisuus tutustua suunnitelmaluonnokseen sekä esittää siitä mielipiteensä. Mahdollisuus varataan ilmoittamalla asiasta yleisessä tietoverkossa. Mielipiteiden esittämiselle on varattava vähintään 30 päivää. Valmiista suunnitelmasta perusteluineen ja siitä, miten esitetyt mielipiteet on otettu huomioon, on tiedotettava yleisessä tietoverkossa. Tämä laki tulee voimaan kuuta 201. päivänä

45 9, MH :00 / Pykälän liite: Merialuesuunnittelu_HE_ _suomi Sivu 44 20(23) Laki Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain (1058/2004) 3 :ää, sellaisena kuin siitä on laissa 544/2014, seuraavasti: Voimassa oleva laki Ehdotus 3 Ympäristönsuojeluun ja vesirakentamiseen sovellettava lainsäädäntö Talousvyöhykkeellä sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia (468/1994), ympäristönsuojelulakia (527/2014), vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettua lakia (1299/2004) ja vesilakia (587/2011) sekä niiden nojalla annettuja säännöksiä. ( /544) _ 3 Ympäristönsuojeluun, vesirakentamiseen ja merialuesuunnitteluun sovellettava lainsäädäntö Talousvyöhykkeellä sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia (468/1994), ympäristönsuojelulakia (527/2014), vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettua lakia (1299/2004), vesilakia (587/2011) ja maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) merialuesuunnittelua koskevaa 8 a lukua sekä niiden nojalla annettuja säännöksiä. _ Tämä laki tulee voimaan päivänä 201. kuuta

46 9, MH :00 / Pykälän liite: Merialuesuunnittelu_HE_ _suomi Sivu 45 21(23) YMPÄRISTÖMINISTERIÖ MUISTIO EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI MERIALUESUUNNITTELUSTA 1 Asetuksen pääkohdat Merialuesuunnittelusta annettava asetus täsmentäisi ja täydentäisi maankäyttö- ja rakennuslain (132/1998) merialuesuunnittelua koskevan 8 a luvun säännöksiä. Asetus annettaisiin merialuesuunnitelman laatimista ja hyväksymistä koskevassa 67 b :ssä olevan valtuussäännöksen nojalla. Asetuksessa säädettäisiin merialuesuunnitelmien lukumääristä ja suunnittelualueista, merialuesuunnitelmien laatimista koskevista määräajoista sekä hyväksyttyjen suunnitelmien toimittamisesta ympäristöministeriöön. 2 Ehdotuksen vaikutukset Asetuksen säännökset olisivat luonteeltaan maankäyttö- ja rakennuslain merialuesuunnittelua koskevia pykäliä tarkentavia menettelysäännöksiä ja määräaikoihin liittyviä säännöksiä. Esityksellä ei ole maankäyttö- ja rakennuslain merialuesuunnittelusäännöksistä erotettavissa olevia uusia taloudellisia, yhteiskunnallisia tai ympäristövaikutuksia. Asetuksessa asetettavilla määräajoilla on vaikutuksia viranomaisten toimintaan, koska määräajat velvoittavat laatimaan merialuesuunnitelman tietyssä määräajassa. Merialuesuunnitelmat olisi laadittava mennessä. Määräaika on suhteellisen pitkä, joten maakunnan liitot voivat toiminnassaan varautua ottamaan määräajan huomioon ja kohdentamaan resurssinsa tarkoituksenmukaisella tavalla laatiessaan merialuesuunnitelmaa. 3 Asetusehdotuksen pykäläkohtainen sisältö 1. Merialuesuunnitelmien lukumäärä ja suunnittelualueet Asetuksen 1 :ssä säädettäisiin merialuesuunnitelmien lukumääristä ja suunnittelualueista. Kunkin suunnittelualueen tulisi muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus maakuntien liittojen toimialueiden rajoja noudattaen. Laadittavia merialuesuunnitelmia olisi yhteensä kolme siten, että merialuesuunnitelmien rajat kulkisivat maakuntarajoja noudattaen Uudenmaan ja Varsinais-Suomen sekä Satakunnan ja Pohjamaan maakuntien välissä. Merialuesuunnitelmien välisen rajan katsottaisiin jatkuvan aluevesien ulkorajalta suuntaansa muuttamatta talousvyöhykkeen ulkorajaan saakka. Maakuntien liitot laatisivat merialuesuunnitelmat yhteistyössä toistensa kanssa. 2. Merialuesuunnitelman laatimisen määräajat Asetuksen 2 :n mukaan maakuntien liittojen tulisi laatia ja hyväksyä merialuesuunnitelmat mennessä. Määräaika on asetettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä merten aluesuunnittelun puitteista (2014/89/EU).

47 9, MH :00 / Pykälän liite: Merialuesuunnittelu_HE_ _suomi Sivu 46 22(23) Maakuntien liittojen tulisi tarkastella merialuesuunnitelmien ajantasaisuutta vähintään kymmenen vuoden välein. Ajantasaisuustarkastelussa noudatettaisiin samaa menettelyä kuin uuden suunnitelman laatimisessa. Merialuesuunnitelmien laatimisesta ja hyväksymisestä säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 67 b :ssä. 3. Toimittaminen ympäristöministeriöön Asetuksen 3 :n mukaan maakuntien liittojen tulisi toimittaa merialuesuunnitelmat viipymättä niiden hyväksymisen jälkeen tiedoksi ympäristöministeriöön. Säännös toimittamisvelvollisuudesta olisi tarpeen, koska ympäristöministeriölle on merialuesuunnitteludirektiivissä asetettu velvollisuus raportoida merialuesuunnitelmista Euroopan komissiolle kolmen kuukauden kuluessa niiden hyväksymisestä. Toimittamisvelvollisuus koskisi myös merialuesuunnitelmiin tehtyjä muutoksia ja ajantasaisuustarkasteluja. 4. Voimaantulo Asetuksen 4 :ssä olisi voimaantulosäännös. Asetus tulisi voimaan päivänä kuuta 201. VALTIONEUVOSTON ASETUS MERIALUESUUNNITTELUSTA 1 Merialuesuunnitelmien lukumäärä ja suunnittelualueet Maakuntien liitot laativat yhteistyössä merialueelle kolme merialuesuunnitelmaa siten, että merialuesuunnitelmien rajat kulkevat maakuntarajoja noudattaen Uudenmaan ja Varsinais-Suomen sekä Satakunnan ja Pohjamaan maakuntien välissä. Merialuesuunnitelmien välisen rajan katsotaan jatkuvan aluevesien ulkorajalta suuntaansa muuttamatta talousvyöhykkeen ulkorajaan saakka. 2 Merialuesuunnitelman laatimisen määräajat Maakuntien liittojen tulee laatia ja hyväksyä merialuesuunnitelmat mennessä. Maakuntien liittojen tulee tarkastella merialuesuunnitelmien ajantasaisuutta vähintään kymmenen vuoden välein. 3 Merialuesuunnitelman toimittaminen ympäristöministeriöön Maakuntien liittojen tulee toimittaa hyväksytyt merialuesuunnitelmat ja niihin tehdyt muutokset viipymättä tiedoksi ympäristöministeriöön. 4 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan päivänä kuuta 201.

48 9, MH :00 / Pykälän liite: Merialuesuunnittelu_HE_ _suomi Sivu 47 23(23) ASETUKSEN LUONNOKSEN MUKAISIA MERIALUESUUNNITTELUALUEITA HAVAINNOLLISTAVA KARTTA

49 10, MH :00 Sivu 49 MAANKÄYTTÖJAOSTON ANTAMAT LAUSUNNOT JA KÄSITTELEMÄT ASIAT Asia Maankäyttöjaoston pöytäkirja : Lausunto Varsinais-Suomen ELY-keskukselle Turku Pori -yhteysvälin kehittämisselvityksestä (M177/ ) Lausunto ympäristöministeriölle soidensuojelutyöryhmän loppuraportista (M182/ ) Lausunto Metsäkeskukselle luonnoksesta Lounais-Suomen metsäohjelmaksi (M183/ ) Lausunto Salon kaupungin ympäristösuojeluyksikölle Jussi Keskitalon ja Kalle Lammisen Pyymäen-Tuohitun pohjavesialueelle suunnitellusta maa-aineslupahakemuksesta(m176/ ) Lausuntopyynnöt, jotka eivät anna aihetta Varsinais-Suomen liiton lausunnon antamiseen 1. Naantalin kaupunki: Herrankukkaron asemakaava (M174/ ) 2. Paraisten kaupunki: Korppoon Verkanin urheilu- ja virkistyspalvelualueen asemakaavanmuutos (M179/ ) 3. Sauvon kunta: Nummenpakan asemakaavamuutos, joka koskee korttelia 116 (M181/ ) 4. Varsinais-Suomen ELY-keskus: Maantien (Kirkkotie) parantaminen rakentamalla kevyen liiken-teen väylä, Masku (M178/ ) 5. Vehmaan kunta: Vinkkilän asemakaavamuutos (M172/ ) Ilmoitukset Varsinais-Suomen liiton luottamustoimielimien päätöksistä ovat olleet nähtävillä pöytäkirjojen tarkastusten jälkeen liiton kotisivuilla otsikon Päätöksenteko / Esityslistat ja pöytäkirjat alla. Tämän lisäksi maankäyttöjaoston pöytäkirjan paperiversio on nähtävillä kokouksessa. Valmistelija HS/em Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee maankäyttöjaoston pöytäkirjan tiedoksi eikä käytä ottooikeuttaan. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

50 11, MH :00 Sivu 50 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Asia Viranhaltijat ovat tehneet hallintosäännön ja päätösvallan delegointien perusteella seuraavat toimeenpanopäätökset: Maakuntajohtajan päätökset: - hankepäätökset A 32/ muut B /2015, 1 4/ CB valtion vastinraha N 3 8/2015 Edunvalvontajohtajan päätökset: - EAKR-ohjelman maksatuspäätökset Y Maakunnan kehittämisrahan maksatuspäätökset Z Aluekehitysjohtajan päätökset: - CB hankerahoituspäätökset Q /2015 Hallintojohtajan päätökset: - projektien maksatushakemusten maksuunpano K 29 30/ EAKR maksupäätökset hankkeille, takaisinperintäpäätökset sekä EU:lle menevät maksupyynnöt ja muut lakisääteiset ilmoitukset P 1/2015 Tarkastajan/Audit Authority (CB) päätökset V 3 5/2015 Valmistelija MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat tiedoksi eikä käytä otto-oikeuttaan. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. hallintosihteeri Marja Karttunen p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

51 12, MH :00 Sivu 51 TIEDOKSI TULLEET ASIAT.1 SAARISTOTOIMIKUNNAN KUNTAKIRJE.2 MATKARAPORTIT Maakuntajohtajan ehdotus Varsinais-Suomen liiton saaristotoimikunta on päättänyt terävöittää toimintaansa ja tehdä kiinteämpää yhteistyötä maakuntamme saaristokuntien ja -osakuntien kanssa. Näihin kuntiin on päätetty lähettää kirje, jossa esitellään toimikunnan työtä ja tavoitteita sekä ilmaistaan halukkuus keskinäisen kommunikaation ja yhteistyön lisäämiseen. Toimikunnan työn uudelleen profilointi liittyy osittain Varsinais-Suomen liiton tarkastuslautakunnalta saatuun palautteeseen Kirje oheismateriaalina suomen- ja ruotsinkielisenä versiona. Klap ja Juvonen BalticFlows hankkeen järjestämä vesialan työpaja ja seminaari sekä hankkeen verkostoitumistilaisuus Uppsala, Ruotsi Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi annettavat asiat tiedoksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

52 12, MH :00 / Pykälän liite: Saaristotoimikunnna kirje suomeksi Sivu 51 Varsinais Suomen saaristokunnille ja saaristo osakunnille VARSINAIS SUOMEN LIITON SAARISTOTOIMIKUNTA PALVELUKSESSANNE Varsinais Suomen liiton saaristotoimikunta on kokouksessaan päättänyt lähestyä maakuntamme saaristokuntia ja osakuntia, sillä monessa kunnassa on viime aikoina tapahtunut merkittäviä muutoksia ylemmässä viranhaltijajohdossa. Haluamme muistuttaa saariston tärkeydestä ja saaristotoimikunnan roolista alueemme edunvalvontatyössä. Toimikunta tapaa kuntien päättäjiä omissa kunnissaan, antaa lausuntoja saaristoa koskevissa asioissa, pitää kokouksia kunnissa ja tutustuu paikallisiin oloihin ja kehittämistarpeisiin. Yhteistyö kuntien kanssa on ensiarvoisen tärkeää, joten älkää epäröikö kutsua toimikuntaa, sen edustajaa tai saaristo ja maaseutuasiamiestä paikalle saaristoon liittyvissä asioissa. Saaristotoimikunta on vuosikymmenten ajan tehnyt työtä saaristomme kehittämiseksi ja edunvalvonnan tueksi. Toimikunta koostuu saariston omista asukkaista, jotka tarjoavat työlle paitsi oman kokemuksensa ja asiantuntemuksensa, myös edustamiensa ryhmien poliittisen tuen. Saaristotoimikunnan työ ei ole puoluepolitiikan leimaavaa, vaan tavoitteena on koko saariston etu. Saaristomme kaksikielisyys tuo toimikunnan työhön oman lisänsä, sekä kokousteknisesti, että työn tavoitteiden suhteen. Molemmat kansalliskielet ovat toimikunnan työssä yhdenvertaiset ja elävän, kaksikielisen saariston ylläpitäminen on toimikunnan työtä läpileikkaava teema. Ohjelmassamme on vuotuisesti tietyn teeman alla toteutettava saaristoseminaari, johon kutsutaan aina myös kunnallisia edustajia. Alkutalvesta 2016 toteutettavan seuraavan seminaarin teemana on saariston viranomaisyhteistyö erityisesti liikenteeseen ja kuljetuksiin liittyen. Saariston osalta maakuntastrategiaa toteutetaan tämän kirjeen liitteenä seuraavan yhteensovitusasiakirjaan kirjattujen toimenpiteiden mukaisesti. Otamme pian uudelleen yhteyttä kuntaanne maakuntastrategian ja erityisesti sen saaristo osion toteutuksen tiimoilta. Kutsumme mukaan kaikki saariston kehittämisestä kiinnostuneet tahot julkiselta sektorilta, yritysmaailmasta ja kolmannesta sektorista aina yksityisiin asukkaisiin saakka.

53 12, MH :00 / Pykälän liite: Saaristotoimikunnna kirje suomeksi Sivu 52 Lisätietoa allekirjoittaneilta. Yhteistyöterveisin Varsinais Suomen liiton saaristotoimikunta Vilhelm Junnila puheenjohtaja Sami Heinonen saaristo ja maaseutuasiamies, toimikunnan sihteeri gsm gsm posti@vilhelmjunnila.fi sami.heinonen@varsinais suomi.fi

54 12, MH :00 / Pykälän liite: Saaristotoimikunnan kirje ruotsiksi Sivu 53 Till Egentliga Finlands skärgårdskommuner och skärgårdsdelkommuner EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUNDS SKÄRGÅRDSKOMMISSION STÅR TILL ER TJÄNST Egentliga Finlands förbunds skärgårdskommission beslöt på sitt möte den att närma sig skärgårdskommunerna och delkommunerna i landskapet eftersom det har hänt betydande ändringar på den högsta tjänstemannaledningen i många kommuner på senare tid. Vi vill påminna om skärgårdens betydelse och om skärgårdskommissionens roll i intressebevakningsarbetet i vårt område. Kommissionen träffar kommunala beslutsfattare i respektive kommuner, ger utlåtanden om skärgårdens angelägenheter, håller möten i kommuner och bekantar sig med lokala förhållanden och utvecklingsbehov. Samarbetet med kommunerna är ytterst viktigt, ni ska alltså inte tveka att bjuda in kommissionen, dess representant eller skärgårds och landsbygdsombudsmannen på plats i ärenden som berör skärgården. Skärgårdskommissionen har i årtionden arbetat för att utveckla vår skärgård och för att stötta intressebevakningen. Kommissionen består av skärgårdens invånare som erbjuder kommissionsarbetet förutom sin egen erfarenhet också politiskt stöd från de politiska grupper som respektive ledamot representerar. Kommissionsarbetet präglas dock inte av partipolitik utan fokus ligger på skärgårdens intresse. Skärgårdens tvåsprålighet sätter sin extra krydda på kommissionsarbetet, både mötestekniskt och med tanke på målsättningarna. Båda nationalspråken är likvärdiga i kommissionens arbete och att behålla en levande, tvåspråkig skärgård är det övergripande temat i kommissionsarbetet. Vårt årliga program innefattar ett skärgårdsseminarium om ett visst tema och även kommunala representanter är alltid inbjudna. Temat i det seminarium som kommer att ordnas förvintern 2016 är tjänstemannasamarbete i synnerhet med anknytning till trafik och transporter. För skärgårdens vidkommande förverkligas landskapsstrategin inom ramen för de åtgärder som inkluderats i det sammanjämkningsdokument som bifogas här. Vi kommer att kontakta er

55 12, MH :00 / Pykälän liite: Saaristotoimikunnan kirje ruotsiksi Sivu 54 kommun på nytt snart angående lanskapsstrategins förverkligande, i synnerhet berörande dess skärgårdsdel. Vi bjuder in alla instanser med skärgårdsintresse ända från offentliga sektorn, företagsvärlden och tredje sektorn till enskilda invånare. Ytterligare information från de undertecknade. Samarbetshälsningar Egentliga Finlands förbunds skärgårdskommission Vilhelm Junnila ordförande Sami Heinonen skärgårds och landsbygdsombudsman, kommissionens sekreterare gsm gsm posti@vilhelmjunnila.fi sami.heinonen@varsinais suomi.fi

56 12, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Klap_Juvonen_Uppsala Sivu 55

57 12, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Klap_Juvonen_Uppsala Sivu 56 WORKSHOP Water and society in the Baltic Region: debates on storm water management and diffuse load monitoring Uppsala, Sweden, December, 2 nd, 2015 From 09:30 to 17:00 The workshop is an event organized by the Baltic Flows EU project with the aim of gathering institutions and professionals from academia, private and public sectors to share experience, discuss best practices and facilitate the development of new international project initiatives on stormwater management and diffuse load monitoring. The workshop is one of the tools of the Baltic Flows project to 1) support the development of research-driven clusters in the Baltic region; 2) enhance capacities in diffuse load monitoring and urban stormwater management; 3) stimulate the development of new business opportunities in the global market for water monitoring and management know-how and solutions TARGET PARTICIPANTS The workshop targets water/environment professionals from the Baltic Region interested in the exchanging knowledge and experience in stormwater management and diffuse load monitoring. We also welcome participants interested in EU funding opportunities for project initiatives in the water sector. This project has received funding from the European Union s Seventh Framework Programme for research, technological development and demonstration under grant agreement no

58 12, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Klap_Juvonen_Uppsala Sivu 57 APPLICATION PROCEDURE AND DEADLINE This event is free of charge Please, apply online at: Deadline: November 20 th, 2015 Visit For more information, please contact: luigia.brandimarte@geo.uu.se VENUE AND TIME Main University building, Biskopsgatan 3, Uppsala ( The workshop is a full day event, from 09:30 to NOTES We offer the opportunity to meet up on December 3rd for networking activities on new projects and initiatives and discuss EU funding opportunities. For more information, please contact: luigia.brandimarte@geo.uu.se This project has received funding from the European Union s Seventh Framework Programme for research, technological development and demonstration under grant agreement no

59 12, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Klap_Juvonen_Uppsala Sivu 58 PROGRAM AND INVITED SPEAKERS WHEN WHAT WHO 9: Arrival and registration Opening words Maria Gardfjäll, Uppsala municipal councilor/ Uppsala Vatten Introduction Baltic Flows project and Uppsala Team aim/structure of the workshop Transport of persistent organic pollutants from land to sea Browning of surface waters and challenges for water treatment plants Coffee break Group discussions on inputs from lectures on diffuse load monitoring Sharing conclusions from each group discussion (30 min+15 min Q/A) Lunch break EU funding opportunities Karin Wiberg, Swedish University of Agricultural Sciences Stephan Köhler, Swedish University of Agricultural Sciences All participants One representative per group Andy Metcalfe, Regionförbundet The ReSolve project Yoshiko Asano, University of Uppsala Storm-water management: "approximately right or precisely wrong"? Giuliano Di Baldassarre, University of Uppsala Coffee Break Group discussion on inputs from lecturers on stormwater management All participants Sharing conclusions from each group One representative per group discussion Mingel and discussion on project All ideas Wrap up Uppsala Team This project has received funding from the European Union s Seventh Framework Programme for research, technological development and demonstration under grant agreement no

60 12, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Klap_Juvonen_Uppsala Sivu 59 Karin Wiberg, Professor of organic environmental chemistry SLU, Department of Aquatic Sciences and Assessment, Section for Organic Environmental Chemistry and Ecotoxicology, Uppsala, Sweden My research area is environmental chemistry focusing on fate and exposure of persistent organic pollutants (POPs). I have a particular interest in developing methods for increased understanding of the transport and fate of POPs in the aquatic environment. I am also developing tools for identification of risks from known and previously unknown chemicals in drinking and waste water by using target and untarget mass spectrometry and by collaboration with toxicologists Stephan Köhler, Professor in environmental geochemistry SLU, Department of Aquatic Sciences and Assessment, Section for Geochemistry and Hydrology, Uppsala, Sweden Field work on Element mobility, fluxes, retention and release in various natural and manmade and landscape elements with the aim of elucidating element fluxes e.g. chemical and biological weathering processes on both shorter and longer time scales. Experimental work on trace element, carbon and nutrient mobility in riparian zones and adjacent soils with the aim of quantifying element pools, the formation of secondary minerals and turnover times of elements using isotopes, trace elements and various analytical techniques (chemical reactors, mineralogical, surface and spectroscopic characterization). This project has received funding from the European Union s Seventh Framework Programme for research, technological development and demonstration under grant agreement no

61 12, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Klap_Juvonen_Uppsala Sivu 60 Andy Metcalfe, Regionförbundet, Uppsala, Sweden Regionförbundet provides information on EU programs and contributing to projects of strategic importance for the county development takes shape. We can also provide help and support in the application process. We are particularly involved in the Regional Fund (ERDF) and Social Fund (ESF), but also in other programs. The Rural Development Programme is managed by the provincial government. Yoshiko Asano, Coordinator of the ReSolve project Center for Sustainable Development, Uppsala University, Sweden The ReSolve Process is a circular project process for a multi-stakeholder project tackling sustainability challenges. The ReSolve Process will help practitioners to think and analyse challenges systematically as well as create and implement innovative and resilient solutions in a collaborative manner. Giuliano Di Baldassarre, Professor of Hydrology, University of Uppsala, Department of Earth Sciences, Program for Air, Water and Landscape Sciences Professor of Hydrology. Main scientific interests: flood risk under uncertainty, inundation modeling and remote sensing, global change impacts on water resources; dynamics of socio-hydrological systems. This project has received funding from the European Union s Seventh Framework Programme for research, technological development and demonstration under grant agreement no

62 12, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Klap_Juvonen_Uppsala Sivu 61 Page 1(1) BALTIC FLOWS NETWORKING EVENT Initiatives and ideas for future project applications in stormwater management and diffuse load monitoring Uppsala, Sweden, December, 3 rd 2015 From 09:30 to 12:00 Lansstyrelsen office (UCAB) Bäverns gränd 17, Uppsala EU funding opportunities in the water sector, Ulf Westerlund, University of Uppsala grant office The NWRM project, Martyn Futter and Dennis Collentine, Swedish University of Agricultural Sciences Coffee Break 10: Challenges and solutions in rain water management in Latvia, Daina Ieviņa, LTD 3c, Jurijs Kondratenko Grupa 93, Latvia Status of the development of new project initiatives in the Baltic Region, Tonu Hein, Cleantech Estonia Conclusions This project has received funding from the European Union s Seventh Framework Programme for research, technological development and demonstration under grant agreement no