Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt asiakohdassa sanottua lupaa ja käyttöoikeutta.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 86/04/1 Dnro ISY-2004-Y-105 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJA Keski-Suomen ympäristökeskus ASIA Kiinteän padon rakentaminen Ison Metsälammen luusuaan lammen vedenkorkeuden nostamiseksi sekä käyttöoikeus padon alle jääviin alueisiin, Karstula, Pylkönmäki. HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt asiakohdassa sanottua lupaa ja käyttöoikeutta. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on Ison Metsälammen linnuston luonnonsuojelullisen arvon lisääminen linnuston elinolosuhteita parantamalla. Tämä tapahtuu lisäämällä kosteikon vesitilavuutta ja kasvillisuusrakenteen mosaiikkia rakentamalla pohjapato lammen laskupuroon. Kohteen luonnonsuojelullinen arvo on vuosien mittaan heikentynyt umpeenkasvun vuoksi, ja tällä hankkeella voidaan umpeenkasvun aikaansaamia ongelmia olennaisesti vähentää. Hankkeen seurauksena vesipintaisen alan oletetaan kasvavan kohteella nykyisestä 1,5 hehtaarista yli kymmeneen hehtaariin, mikä lisäisi kohteen soveltuvuutta monipuolisemmalle vesi- ja rantalinnustolle sekä kosteikolta vähentyneille sukeltajasorsille ja lokkilinnuille. Hanke toteutetaan rakentamalla lammen laskupuroon kiinteä pato 24 m päähän puron niskalta. Padon vaikutus lammen vedenkorkeuksiin on seuraava (N 60 -taso):

2 2 Vesitila nykyinen korkeus tuleva korkeus muutos m Ylin vesi (HW) 148,40 148,68 + 0,28 Keskivesi (MW) 147,80 148,50 + 0,70 Alin vesi (NW) 147,64 148,40 + 0,76 Padon vaikutuksesta lammen vesialueen pinta-ala kasvaa nykyisestä 1,5 ha:sta 26,3 ha:ksi. Vesialueeksi muuttuu 23,6 ha joutomaata ja 1,2 ha metsämaata. Vesialueeksi muuttuvasta maa-alueesta 22,9 ha kuuluu Uuden-Mulikan lohkokunnalle ja 1,9 ha yksityisiin tiloihin. Hakemukseen on liitetty Mulikan kalastuskunnan Uuden-Mulikan lohkokunnan puolesta hoitosopimuksen nojalla antama suostumus sekä seuraavia tiloja koskevat suostumukset hankkeen toteuttamiselle alla mainittuine vettyvän metsämaan korvausta koskevine mainintoineen: Kunta Kylä Tilan nimi RN:o Korvaus, euroa Pylkönmäki Pääjärvi Metsälampi 4:72 154,75 Karstula Pääjärvi Koskiniemi 10:40 298,54 Karstula Paajala Metsälampi 23:5 67,73 Karstula Pääjärvi Kurikkalampi 10:29 63,57 Karstula Pääjärvi Erkkilä 10:43 129,78 Pohjapadon rakentamisen tarvitsema alue on 80 m 2. Se sijoittuu pääsääntöisesti Ison Metsälammen laskupuron alueelle. Alueesta puolet kuuluu tilaan Koskiniemi RN:o 10:40 ja puolet tilaan Metsälampi RN:o 4:72. Ison Metsälammen laskuojan yläosaan laskee etelästä Metsälammennevalta oja, joka ilman järjestelyä päätyisi padon yläpuolelle, jolloin vaikutuksia syntyisi ojan varsille. Padon rakentamisen yhteydessä sivuoja ohjataan padon alapuolelle, jolloin kunnostus ei vaikuta ojan valuma-alueen kuivatukseen. Sivuojan varteen rakennetaan alavimmalta osalta matala noin cm:n korkuinen penger, jolla estetään veden kulkeutuminen padon ohi sivuojaan ylivirtaaman aikaan.

3 3 Iso Metsälampi kuuluu Natura 2000-luonnonsuojeluverkostoon. Hakemukseen on liitetty erillinen arviointi Natura 2000-kohteeseen liittyvän luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen vaikutusarvioinnin tarpeesta. Sanotunlaista arviointia tai lausuntoa ympäristöministeriöltä ei ympäristökeskus luonnonsuojeluviranomaisena ole pitänyt tarpeellisena tarvearviointia koskevassa kirjelmässä mainituin perustein. TIEDOKSIANTO Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet tuli tehdä ympäristölupavirastolle viimeistään MUISTUTUS Keski-Suomen TE-keskus on ympäristölupavirastoon toimittamassaan muistutuksessa vaatinut pohjapadon toteuttamista luonnonmukaisemmalla ratkaisulla, joka sallii kalojen ja muiden vesieliöiden vapaan liikkumisen alueella. Perusteluina TE-keskus on lausunut, että vesieliöiden esteetöntä liikkumismahdollisuutta on pidettävä nykyisen vesirakentamisen perusedellytyksenä. Vaneriseinän käyttö rajoittaa huomattavasti vesieliöiden liikkumista padon ohi eri vesitilanteissa. Luonnonkivistä ja moreenista tehdyllä pohjapadolla voidaan päästä lopputulokseen, joka veden pinnan säätelyn lisäksi mahdollistaa kalojen ja muiden vesieliöiden liikkumisen kaikissa vesitilanteissa. Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteita tulisikin soveltaa erityisesti vedenpinnan nostohankkeissa nykyistä enemmän. Ison Metsälammen kunnostaminen edistää yleistä kalatalousetua lisäämällä haukien ja ahventen kutualuetta ja parantamalla kalastusmahdollisuuksia.

4 4 SELITYS Hakija on TE-keskuksen muistutuksen johdosta antamassaan selityksessä lausunut, että tavoitteena muistuttajan esittämä pohjapato olisi hyvä, mutta esitettyyn vaihtoehtoon liittyy kuitenkin lukuisia ongelmia, jonka vuoksi hakija pitää suunniteltua vaihtoehtoa tähän tilanteeseen ehdottomasti parhaana. Pelkistä luonnonkivistä tai muusta maa-aineksesta tehtävän pohjapadon täsmällisten laskelmien suorittaminen on vaikeaa. Hankkeen vaikutusalueen maanomistajien kanssa vedenpinnan noston määrät on sovittu laskettujen tarkkojen korkeuslaskelmien mukaan. Ilman tiivistyssydäntä tarkkojen vedenpinnankorkeuksien saavuttaminen on erittäin vaikeaa. Erityisen vaikeaa on padon luvanmukaisuuden valvonta. Kokemus on osoittanut, että pohjapatoihin käydään usein lisäämässä ja poistamassa kiviä. Jos pohjapadossa ei ole selkeää, päätöksessä määritellyssä korkeudessa olevaa sydäntä, on pohjapatoihin tehtyjen laittomien muutosten todeksi osoittaminen vaikeaa, usein jopa mahdotonta. Muutosten toteaminen vaatii useiden vuosien vedenkorkeuksien seurannan, jonka aikana patoon voidaan tehdä lisää muutoksia. Niskakivikon heikkous on myös sen syöpyminen virtaavan veden vaikutuksesta. Vuosien kuluttua pienten virtausten aikana vedenpinta laskee todennäköisesti huomattavasti alemmaksi kuin hanketta suunniteltaessa on ollut tarkoitus. Mietittäessä pohjapatoratkaisun soveltuvuutta eri vesieliöryhmien liikkumiseen eri vesitilanteissa on pohdittava padon kohdalla olevia vedenkorkeuksia ja virtaamia. On myös mietittävä, milloin eri vesieliöt ovat pääosin liikkumassa. Ison Metsälammen valuma-alue on erittäin pieni, vain 1,70 km 2 ja järvisyys 1,0 %. Näin ollen HQ 20 on vain 435 l/s, MQ 15,3 l/s ja NQ 0,9 l/s. Näin pienten virtaamien ollessa kyseessä, vesieliöiden merkittävämpi liikkuminen padon kohdalla ja muualla uomassa on mahdollista vain tulvavirtaamien aikaan. HQ 20 aikana padon alivirtaama-aukon kohdalla vesisyvyys padon päällä on 28 cm, joka ei ole esteenä

5 5 vesieliöstön liikkumiselle uomassa. Virtausten ollessa näin pienet on vesieliöstönkin kannalta järkevää ohjata vähäinenkin vesi vaneriseinäisellä tiivistyssydämellä samaan alivirtausaukkoon, jonka kohdalle on mahdollista kivetä luiskatkin kalan- ja muun eliöstön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Jos pohjapato toteutettaisiin muistuttajan vaatimalla tavalla ilman vesivanerista tehtävää tiivistyssydäntä häviäisi valuma-alueelta tuleva vesi pienten virtausten aikana kivenkoloihin useiksi pieniksi puroiksi. Kivettäessä luiskat vesieliöille parhaalla mahdollisella tavalla sekä kivettäessä harja vanerisen tiivistysseinämän yläreunan tasolle saakka, ei vanerin ja tukiparrujen ylitys tuottane vesieliöille minkäänlaista ongelmaa. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Yleisen tarpeen vaatimasta hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Ympäristölupavirasto hyväksyy patosuunnitelman hakemuksen mukaisena. Tältä osin viitataan hakijan edellä kerrottuun TE-keskuksen muistutuksen johdosta antamaan selitykseen. Hankkeesta aiheutuvista vettymishaitoista määrätään jäljempänä 2. kohdassa maksettavaksi maanomistajien antamissa suostumuksissa edellytetyt korvaukset. Suostumukset huomioon ottaen ympäristölupavirasto ei katso hankkeesta nyt arvioiden aiheutuvan muita korvattavia edunmenetyksiä. Ennalta arvaamattomien edunmenetysten varalta määrätään 3. kohdassa. Tämän vuoksi ympäristölupavirasto vesilain 2 luvun 3 :n, 6 :n 2 momentin ja 8 :n sekä 11 luvun säännösten nojalla myöntää Keski-Suomen ympäristökeskukselle luvan kiinteän padon rakentamiseen Ison Metsälammen luusuaan lammen vedenkorkeuden nostamiseksi sekä pysyvän käyttöoikeuden patoa varten tarvittaviin Koskiniemen tilan RN:o 10:40 40 m 2 :n ja Metsälammen tilan RN:o 4:72 40 m 2 :n alueisiin, Karstulan ja Pylkönmäen kunnissa.

6 6 Padon sijainti ilmenee hakemukseen liitetyn päivätyn suunnitelman piirustuksesta nro 9 (Pohjapadon sijaintikuva 1:200) ja rakenne leikkauspiirustuksista nrot 10.1 ja Padon korkeudella N ,60 m olevan harjan leveys on 11,20 m. Padon keskellä on 0,3 m leveä ja 0,2 m syvä alivirtaama-aukko. Padon rakentamisen yhteydessä ohjataan Metsälammennevalta laskevan ojan vedet padon alapuolelle edellä mainitusta piirustuksesta nro 9 ilmenevin järjestelyin. Määräykset 1. Hankkeen vaikutuksia vedenkorkeuksiin on tarkkailtava niin, että varmistetaan tavoiteltujen suunnitelman mukaisten vedenkorkeuksien saavuttaminen. Vedenkorkeustiedot tulee säilyttää ja antaa pyydettäessä niiden nähtäviksi, joiden etuun vedenkorkeudella voi olla vaikutusta. 2. Luvan saajan on ennen töihin ryhtymistä, kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta maksettava hankkeesta aiheutuvasta vettymishaitasta tilojen omistajille seuraavat kertakaikkiset korvaukset. KORVAUSLUETTELO Maksun viivästyessä on eräpäivän jälkeiseltä ajalta maksettava viivästyskorkoa korkolain mukaisesti. 3. Jos tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2

7 momentissa säädetyssä ajassa lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty Ennen työhön ryhtymistä on työn aloittamisen ajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja ilmoitettava Karstulan ja Pylkönmäen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. 5. Työ on tehtävä 4 vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Työn valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle sekä Karstulan ja Pylkönmäen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille 60 päivän kuluessa valmistumisajankohdasta. KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 770 euroa. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).

8 8 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy perjantaina Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä.

9 V A L I T U S O S O I T U S Liite päätökseen nro 86/04/1 Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Puhelin: (017) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 80 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.