DUSTI - Luottamusta Miehen Linjalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DUSTI - Luottamusta Miehen Linjalla"

Transkriptio

1 Leo Nyqvist & Salla Hyvärinen (toim.) DUSTI - Luottamusta Miehen Linjalla Maahanmuuttajamiehet ja ennaltaehkäisevä väkivaltatyö

2 Leo Nyqvist & Salla Hyvärinen (toim.) DUSTI Luottamusta Miehen Linjalla Maahanmuuttajamiehet ja ennaltaehkäisevä väkivaltatyö Naisten Apu Espoossa ry, Lyömätön Linja ja kirjoittajat Kustantaja: Naisten Apu Espoossa ry, Lyömätön Linja Espoo 2012 Painopaikka: Nykypaino Oy, Vantaa Kannen kuva: Dusti-ryhmän miehet ISBN (pdf) Julkaisu on toteutettu Rikoksentorjuntaneuvoston tuella.

3 Leo Nyqvist & Salla Hyvärinen (toim.) DUSTI - Luottamusta Miehen Linjalla Maahanmuuttajamiehet ja ennaltaehkäisevä väkivaltatyö

4 Johdanto Lyömätön Linja Espoossa ja Miehen Linja Lyömättömän Linjan tausta ja kehitys Alkuvuosien kokemukset Uudelleen käynnistys Espoossa vuonna Kehittyvä Lyömätön Linja Espoossa toiminta Miehen Linja Projektin suunnitelma Nimeksi Miehen Linja Kotouttaminen ja monikulttuurinen väkivallan ehkäisytyö Espoossa Kotoutuminen Maahanmuuton taustat ja maahanmuuttajan menetykset Kulttuurisensitiivisyys asiakastyössä Miesten kotoutumisen haasteet Monikulttuurisuuden vaikutus väkivaltatyössä Rikoksentorjunta lähisuhdeväkivallan ehkäisyn välineenä Perheväkivalta Rikosprosessissa yhteistyömalli Yhteistyömallin nykyhetki ja laajeneminen Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksella DUSTI vertaistukiryhmä Aina ihminen oppii uusia asioita - Kokemuksia Dusti-jatkoryhmästä Jatkoryhmän rakenne Ryhmätoiminnalle annetut merkitykset Dustin menestystekijät... 72

5 5 Dusti-ryhmän ja Miehen Linjan työn kehittymisen prosessinarviointi Ryhmätyöhön liittyvät analyysikategoriat Aineistosta kohti teoriaa Tutkijan rooli Maahanmuuttajamiehet palveluiden asiantuntijoina Tutkimukseen osallistuvien tausta ja tarpeet Tulokset Kokemukset kotouttamispalveluista Kokemukset kotouttamista tukevista palveluista Pohdinta Ajatuksia kotoutumisen ja kotouttamisen edistämisestä Tukitoimenpiteiden ajoitus ja kulttuurinen vuoropuhelu Palvelujen organisointitavat ja kantaväestön sosiaalinen vieraanvaraisuus Prosessinarvioinnin avaamat näkökulmat Dusti-ryhmän osalta Ryhmätoiminnan reflektio Ryhmän käynnistyminen, yhteistyötahot ja asiakkaiden sitoutuminen Väkivaltateeman käsittely ryhmässä Työotteen kehittyminen miesten ryhmässä Epilogi Kirjoittajat

6 Johdanto Leo Nyqvist & Salla Hyvärinen Sukupuoli- ja kulttuurisensitiivinen väkivaltatyö Miehen Linjan toiminta on ollut luontevaa jatkoa Espoossa kahden vuosikymmenen ajan jatkuneelle väkivallan ehkäisy- ja katkaisutyölle miesten keskuudessa. Puitteet, joissa toiminta 1990-luvun alussa Espoossa käynnistyi, olivat vaatimattomat. Henkilökohtaisessa haastattelussa ( ) toiminnan pioneeri Lasse Reijomaa kertoo, miten aluksi miesten ryhmät toimivat pienimuotoisesti sunnuntaiiltaisin, mikä osoittautui ajankohtana sopivan rauhalliseksi kokoontua miehille kipeän sekä rankan ja ison asian käsittelyyn. Tuolloin vallinneen yleisen käsityksen mukaan miehet eivät tulisi helpolla ryhmään. Reijomaa kertoo aluksi itsekin epäilleensä, mahtaisiko ryhmiin tulla miehiä, mutta hyvin pian kävi selväksi, että väkivaltaa läheisiään kohtaan käyttäneet miehet löysivät ryhmän. Kontakti saattoi syntyä alkuun puhelimitse asiaa tunnustellen, ja miehillä olikin Reijomaan sanoin valtavasti puhuttavaa. Millaista elämä oikeasti on siihen liittyvine kärsimyksineen omasta väkivaltaisuudesta sekä hädästä, joka liittyi kyvyttömyyteen hallita sitä. Lasse Reijomaa kuvaa luomaansa ryhmätyötä miesten kanssa hätääntymättömäksi malliksi, jossa istutaan rauhassa alas miesten kesken ja puhutaan kiihkoilematta ja rehvastelematta kipeistä asioista. Keskustelun keskipisteessä olivat miehet itse, eivät heidän puolisonsa tai kumppaninsa. Vastuunotto omasta käytöksestä oli ryhmässä keskeistä. Toiminnan lähtökohta ei ollut menneen pohtimisessa, vaan uuden väkivallattoman suunnan ottamisessa omassa elämässä. Tietynlaisena mottona oli mitä voit tehdä huomisen hyväksi. Miesten kanssa työskentely on luonteeltaan auttamista, jota leimaa parhaimmillaan myönteinen veljeys, jakaminen ja luottamus, toteaa Reijomaa. Ajatuksen siivittämänä käsillä olevan raportin otsikossa esiintyy myös Luottamusta Miehen Linjalla. Suomalaista miesten kanssa tehtävää väkivaltatyötä leimaa erilaisten lähestymistapojen kirjo. Vaikutteita on otettu vaihtelevasti kansainvälisistä hankkeista, mutta paikallinen toimintakulttuuri on samalla muovannut toimintakäytäntöjä (Säävälä ym. 2006). Muun muassa Lyömätön Linja nimen alla perheväkivaltatyötä miesten kanssa on tehty eri paikkakunnilla eri painotuksin (Jolkkonen & Varjonen 2002, 8). Espoossa on toiminnan esikuvana vaikuttanut Oslossa Norjassa v käynnistynyt Alternativ til Vold (Vaihtoehto väkivallalle) hanke (Råkil & Isdal 2002), johon Lasse Reijomaa tutustui Göteborgin suuressa miestapahtumassa 1990-luvun alussa. Suomessa Vaihtoehto väkivallalle ryhmiä on sovellettu ja tutkittu Jyväskylän yliopiston psykoterapian opetus- ja tutkimusklinikalla (Holma ja Wahlström 2005). Ensi- ja turvakotien liiton Jussi-työ alkoi projektimuotoisena vuonna 1994 ja vakiintui neljän vuoden jälkeen pysyväksi toiminnaksi. Jussi-työn kehittämisen yhtenä ajatuksena on ollut se, että eri mallien ja niiden puitteissa sovellettujen auttamismenetelmien on annettu muotoutua itsenäisesti eri yhdistysten piirissä liiton koordinaation puitteissa (Törmä ja Tuokkola 2010, 5). Ruotsalaista mallia muistuttava Miesten kriisikeskus -projekti avasi ovensa Helsingissä vuonna Hanke käynnistyi neljän järjestön aloitteesta ja koordinoijana toimi Ensi- ja turvakotien liitto. Viisivuotinen projekti ( ) osoitti työmuodon tarpeellisuuden, kun yhteyttä ottaneita miehiä oli yli kaksi tuhatta. Pääosa asiakastapauksista liittyi erokriiseihin, mutta myös parisuhdeväkivalta oli merkittävä ongelma avunhakijoilla. (Nyqvist 2006.) 6

7 Eri yhteyksissä kuulee kysyttävän, miksi miehet tarvitsevat erityistä miesspesifiä tukea ongelmiinsa. Lähisuhdeväkivallan osalta miehille kehitettyjä palveluja on perusteltu kahdesta vastakkaisesta näkökulmasta. Ongelman sukupuolistuneisuuden näkökulmasta perusteena on ollut se, että miehet ovat lähisuhde- ja perheväkivallan tekijöitä, ja he tarvitsevat omat palvelunsa kokijoille (naiset ja lapset) tarkoitettujen palveluiden rinnalla. Kun tekijän ja kokijan tarpeet ovat erilaisia, tarvitaan myös erilaiset työmenetelmät. Toinen näkemys lähtee miesten oikeuksista. Lähtökohtana on miesten ja naisten erilaisuus, jolloin puhutaan mieserityisestä ja naiserityisestä elämästä. (Säävälä ym. 2006, ) Perhe- ja lähisuhdeväkivallan osalta palvelujärjestelmä on korostanut sukupuolispesifisyyttä sekä naisten että miesten osalta. Tämä on johtunut osaksi siitä, että institutionaalinen palvelujärjestelmä ei ole kyennyt vastaamaan avun tarpeeseen, ja väkivaltatyön erityisosaaminen on keskittynyt eriytyneeseen järjestelmään, joka on toiminut suurelta osin ulkopuolisen rahoituksen varassa. Miesten kriisikeskuksen arviointi osoitti, että miehet arvostavat erityisesti miehille suunnattua kriisipalvelua. Tämä tuli esiin valtaosassa asiakaspalautteita. (Nyqvist 2006, 161). Kokemuksen mukaan miehet ovat useassa tapauksessa turvautuneet institutionaalisen palvelujärjestelmään saamatta kuitenkaan apua ongelmiinsa. Miesten on myös yleiseen palvelujärjestelmään verrattuna helpompi tulla mieserityisen palvelun piiriin. (Reijomaa 2009; Nyqvist 2006, 124.) Sukupuolisensitiivinen työote ei tarkoita miesten ja naisten etujen näkemistä toisilleen vastakkaisina. Kun puhutaan mies-nais asetelmasta väkivaltatyössä, on hyvä muistaa, että miehet, jotka perustivat ensimmäisiin miestyöohjelmiin kuuluvan Emergen vuonna 1977 Bostonissa USA:ssa, tekivät yhteistyötä paikallisesti naisten turvakodin työntekijöiden kanssa (Cayouette 1999, 153). Kuten Jari Hautamäen artikkelissa (luku 1) todetaan, Espoossa miestyö käynnistyi ja kehittyi myös rakentavassa yhteistyössä naisten turvakodin kanssa. Samoin Ensi- ja turvakotien liiton piirissä toimiva Jussi-työ on kiinteässä yhteydessä turvakotitoimintaan, jonka asiakaskunta koostuu valtaosin äideistä ja lapsista. Viimeisen vuosikymmenen aikana keskustelu sukupuolistuneen väkivallan yhteydestä etnisyyteen on ollut vilkasta Pohjoismaissa. Eniten esillä on ollut niin sanottuun kunniaväkivaltaan sekä pakkoavioliittoihin ja naisten sukuelinten silpomiseen liittyvät kysymykset, mutta myös parisuhdeväkivallasta on keskusteltu eri kansallisuutta edustavien puolisoiden välisenä ongelmana (Keskinen 2009, 2011; de los Reyes 2003). Suvi Keskinen on tutkiessaan suomalaisten viranomaisten ja ammattilaisten puhetta maahanmuuttajista ja sukupuolistuneesta väkivallasta pannut merkille kaksi pääasiallista puhetapaa. Kulttuurisessa puhetavassa rakentuu dikotomisia ja hierarkkisia jaotteluja pohjautuen etnisiin tai rodullisiin piirteisiin. Toisaalta kyseisessä diskurssissa kulttuuri saattoi merkitä myös uudenlaista tapaa kuvata ja käsitellä erilaisuutta. Tässä merkityksessä kulttuuri ja kulttuurisuus ovat joustavia ja muuttuvia käsitteitä, jotka lähtevät ensisijaisesti erilaisuudesta, ei hierarkkisuudesta. Universalistisessa puhetavassa painottuu puolestaan samanlaisuus toimien näin vastakohtana kulttuurisille puhetavoille. Ongelmaksi saattaa muodostua, että korostaessaan samanlaisuutta, kyseinen puhetapa voi rajoittaa ja jopa estää keskustelun erilaisen taustan omaavan asiakaskunnan erilaisista lähtökohdista suhteessa auttamisjärjestelmään. (Keskinen 2011, 167.) Edellä kuvatut puhetavat ovat erityisen relevantteja tämän teoksen sekä siihen liittyvän ammatillisen kokemuksen ja arviointitulosten näkökulmasta. Pohjoismainen hyvinvointimalli, jolla on maassamme vankka kannatus, lähtee ideologiassaan universalismin periaatteesta, mutta sen palvelujärjestelmissä on yhä enemmän asiakkaita, joiden kohtaaminen ei eri syistä onnistu parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä teos on puheenvuoro kulttuurisensitiivisen asiakastyön puolesta. Kuten Jenni Lemercier puheenvuorossaan (luku 2)toteaa, uudenlaisia ongelmia kohdatessaan sosiaalityön tulee etsiä uusia näkökulmia ja käytäntöjä. Asiakastyössä toimiva työntekijä saattaa tuntea itsensä avuttomaksi, kun hän 7

8 ei mielestään ymmärrä asiakkaansa kulttuuria. Kulttuurisensitiivisyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työntekijä tuntisi mahdollisimman monta maailman kulttuuria tai uskontoa. Kyse on siitä, että on valmis kohtaamaan erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Tämä on myös ammatillisesti käypä tapa oppia erilaisuudesta ja erilaisista kulttuureista, joita asiakkaat edustavat. Jo miestyön varhaisina vuosina Espoossa myös maahanmuuttajataustaisia miehiä hakeutui avun piiriin (Reijomaa 2009). Tilanne ei ole ollut siten täysin uusi ja yllättävä, kun ehkäisevää väkivaltatyötä maahanmuuttajamiesten kanssa alettiin suunnitella. Kuten teoksen arviointiosuudessa tullaan huomaamaan, uudenlaisen asiakasryhmän sitouttaminen olemassa oleviin rakenteisiin ei ollut kuitenkaan ongelmatonta. Läheisissä ihmissuhteissa esiintyvä väkivalta näyttää olevan verraten yleinen ongelma kaikkialla, mutta apua tarvitsevien kohtaamiseen ei ole olemassa yksinkertaisia ja selkeitä ratkaisuja. Tästä on esimerkkinä myös suomalaisen väkivaltatyön erilaiset paikalliset sovellutukset samojenkin organisaatioiden piirissä. Espoon Lyömättömän Linjan pitkällä aikavälillä kehitetty työmuoto, joka toimi hyvin suomalaismiesten kohdalla, ei onnistunut tavoittamaan tyydyttävällä tavalla maahanmuuttajamiehiä. Työryhmä kävi läpi saman prosessin kuin moni muu auttajataho aikaisemmin. Syitä kohtaamattomuuteen ja sitoutumattomuuteen haettiin ensin asiakkaista, ei järjestelmästä. Miehen Linjassaalettiin kuitenkin pohtia järjestelmällisesti syitä kohtaamattomuuteen käytännössä usein siihen, etteivät maahanmuuttajamiehet saapuneet lainkaan paikalle sovittuna aikana. Se merkitsi työryhmän kohdalla paitsi ennakkoluulottomuutta ja itsekriittisyyttä, myös tiivistä sisäistä reflektointia ja tukeutumista sekä paikallisiin että valtakunnallisiin toimijoihin maahanmuuttokysymyksissä. Tämä prosessi kuvataan luvussa 5, joka käsittelee prosessinarvioinnin näkökulmasta yhden Miehen Linjan ryhmän toimintaa sekä ryhmän sisäisenä prosessina että yhteistyösuhteina muihin paikallistoimijoihin maahanmuuttajakysymyksissä. Arvioinnin tuloksena on syntynyt myös teoreettis-käsitteellinen malli preventiivisestä ryhmämuotoisesta lähisuhdeväkivaltatyöstä maahanmuuttajamiesten parissa. Väkivallan vastainen työ ihmisoikeusnäkökulmasta Suomi noudattaa ihmisoikeussopimuksia, jotka korostavat yksilöiden yhtäläistä oikeutta vapauteen ja turvallisuuteen. Maamme on sitoutunut kansainvälisesti ja valtakunnallisesti eritasoisiin toimintaohjelmiin. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on Suomessa ehkäisty hallituksen tasa-arvo-ohjelmien ja hallitusohjelmien kautta, kuitenkin hajautetusti ja projektiluontoisesti (Riski 2009, 3). Vuonna 1986 Suomi ratifioi Yhdistyneiden kansakuntien naisten oikeuksien sopimuksen, joka tähtää kaikkinaiseen naisten syrjinnän poistamiseen (Valtiosopimus 68/1986). Suomi on sopimuksen mukaisesti raportoinut YK:n naisten oikeuksien komitealle (CEDAW) naisten syrjinnän poistamisesta. Komitea on toistuvasti kiinnittänyt huomiota väkivallan laajuuteen ja kehottanut Suomen hallitusta tehostamaan väkivallan ehkäisemiseen tähtääviä toimia. (Riski 2009, 14.) Erityisen tärkeä historiallinen merkkipaalu on Yhdistyneiden Kansakuntien Pekingin toimintaohjelmaan sitoutuminen. Vuonna 1995 neljännessä naisten asemaa käsittelevässä maailmankonferenssissa hyväksyttiin Pekingin julistus, jossa on 12 strategista teemaa naisten aseman parantamiseksi. Yhtenä strategisena tavoitteena on naisiin kohdistuvan väkivallan vähentäminen. (Ulkoasiainministeriö 2006.) 8

9 Euroopan neuvosto on järjestö, johon kuuluu 47 jäsenmaata, mukaan lukien Suomi. Järjestön tehtävä on Euroopan turvallisuuden vahvistaminen ja ihmisoikeuksien edistäminen. Vuonna 2005 pidetyssä huippukokouksessa asetettiin kansainvälinen asiantuntijaryhmä (Task Force to Combat Violence against Women, including Domestic Violence) pohtimaan kansainvälisiä ja kansallisia keinoja naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. Vuonna 2008 neuvosto tehosti toimia naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi. Euroopan neuvoston ministerikomitea päätti ryhtyä valmistelemaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaa koskevaa yleissopimusta. Yleissopimuksen valmisteluun nimettiin tätä tehtävää varten toimikunta (Committee on Preventing and Combating Violence against Women and Domestic Violence CAHVIO). Toukokuussa 2011 Euroopan neuvosto avasi allekirjoitettavaksi lähisuhde- ja perheväkivallan sekä naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisyyn ja katkaisuun tähtäävän, oikeudellisesti sitovan eurooppalaisen yleissopimuksen. Sopimuksen allekirjoitti Suomen lisäksi 12 maata. (Council of Europe 2011.) Euroopan unioni pureutuu väkivaltakysymyksiin edistämällä tasa-arvoa. Väkivallan vähentämisen toimet kuuluvat pääosin kunkin jäsenvaltion oman lainsäädännön piiriin. Euroopan unionilla on ollut vuodesta 1997 DAPHNE toimintaohjelma, joka tähtää lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseen ja torjuntaan. DAPHNE rahoittaa väkivaltaa vastaan toimivia järjestöjä ja muita organisaatioita. Suomessa on ollut useita DAPHNE rahoitteisia projekteja. DAPHNE III ohjelma on voimassa vuosina (European Commission 2009.) Suomen hallitus laati naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelman osana vuosien tasa-arvo-ohjelmaa. Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelman toimenpide-ehdotuksina on puuttua väkivaltaan ennakoivasti, parantaa uhrien apua ja tukipalveluita, ehkäistä väkivallan uusiutumista, parantaa seksuaalisen väkivallan uhrien asemaa ja tukea, vahvistaa rikosprosessin laatua ja tehokkuutta ja kehittää väkivallan katkaisuun tähtääviä ohjelmia. Toimenpide-ehdotuksissa mainitaan, että erityisen haavoittuvassa asemassa olevien naisten palveluihin tulee kiinnittää huomiota. Maahanmuuttajanaiset lasketaan tähän joukkoon maassa oleskelun epävarmuuden ja kielitaidon ja tiedon puutteen vuoksi. Yhtenä toimenpiteenä mainitaan, että oleskeluluvan jatkamiseen liittyvissä kysymyksissä tulisi ottaa huomioon ne tilanteet, joissa oleskeluluvan hakijan puolison väkivaltaisuus on johtanut eroon. (STM 2010, 3, ) Vuoden 2011 hallitusohjelmassa mainitaan naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelman toimeenpanon jatkaminen ja turvakotipaikkojen lisääminen alueellisen tasa-arvon lisäämiseksi. Hallitusohjelmassa suositellaan sovittelun rajaamista lähisuhdeväkivaltarikoksissa. Painopisteeksi nostetaan muun muassa maahanmuuttajanaisiin, lapsiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin kohdistuvan väkivallan paremman tunnistamisen. (Valtioneuvoston kanslia 2011, 24, 27.) Paikallisesti Espoossa on käynnistetty lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma Puhu älä lyö!, joka on osa kaupungin turvallisuusohjelmaa. Toimintaohjelman keskeisinä tavoitteina ovat lähisuhde- ja perheväkivallan väheneminen ja lasten aseman turvaaminen ja heidän asenteisiinsa vaikuttaminen. Tavoitteisiin pyritään erityisesti tehostamalla väkivallan ehkäisytyön johtamista, vastuuta ja työjakoa virkamiesten, kolmannen sektorin toimijoiden ja kuntalaisten kesken. (Espoon kaupunki 2010, 3, 17.) Lähisuhde- ja perheväkivaltaa käyttäneiden, kokeneiden ja nähneiden henkilöiden auttaminen on ihmisoikeustyötä, jonka tarkoituksena on parantaa koko perheen turvallisuutta ja edistää hyvää elämää. 9

10 Lähteet Cayouette, Susan (1999). Safety issues for women co-facilitating groups for violent men. Teoksessa Wild, Jim (ed.) Working with Men for Change. London: UCL Press, Council of Europe (2011). Ad Hoc Committee on preventing and combating violence against women and domestic violence (CAHVIO). de los Reyes, Paulina (2003). Patriarkala enklaver eller ingenmansland? Våld, hot och kontroll mot unga kvinnor i Sverige. Norrköping: Integrationsverket. Espoon kaupunki (2010). Puhu älä lyö! Espoon kaupungin lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma. European Commission (2009). Daphne toolkit. Holma, Juha & Wahlström, Jarl (toim.) (2005). Iskuryhmä. Miesten puhetta Vaihtoehto väkivallalle ryhmissä. Helsinki: Helsinki University Press. Jolkkonen, Pekka & Varjonen, Panu (2002). Väkivalta tunteita, toimintaa ja vastatunteita. Miessakit ry:n julkaisuja 2/2002. Helsinki: Miessakit. Keskinen, Suvi (2011). Troublesome Differencies Dealing with Gendered Violence, Ethnicity, and Race in the Finnish Welfare State. Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention, 12 (2), Nyqvist, Leo (2006). Miesten kriisikeskuksen loppuarviointi. Teoksessa Sanasta miestä. Kokemuksia miesten kriisityöstä. Helsinki: Ensi- ja turvakotien liitto ry, Reijomaa, Lasse (2009). Henkilökohtainen haastattelu Espoossa Riski, Taina (2009). Naisiin kohdistuva väkivalta ja tasa-arvopolitiikka. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:50. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Råkil, Marius & Isdal, Per (2002). Volden är mannens ansvar behandling av mannlige voldutøvere som tiltak mot kvinnemishandling. Teoksessa Marius Råkil (toim.) Menns vold mot kvinner. Oslo: Universitetsforlaget, Sosiaali- ja terveysministeriö (2010). Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2010:5. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Säävälä, Hannu; Pohjoisvirta Riitta; Keinänen, Eero & Salonen, Santtu (2006). Johdanto. Teoksessa Mies Varikolle - apua lähisuhdeväkivaltaan. Oulu: Oulun Ensi- ja turvakoti ry, Törmä, Sinikka& Tuokkola, Kati (2010). Jussi-työ. Miesten perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön ulkoinen arviointitutkimus. Hämeenlinna: Sosiaalikehitys Oy. ARVIOINTITUTKIMUS.pdf 10

11 Ulkoasiainministeriö (2006). Pekingin julistus ja toimintaohjelma. Helsinki: Valtioneuvosto. Valtioneuvoston kanslia (2011). Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma. Helsinki: Valtioneuvosto. Valtiosopimus 68/1986 (1986). Asetus kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta ja sen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta. 11

12 1 Lyömätön Linja Espoossa ja Miehen Linja Jari Hautamäki Seuraava teksti johdattelee lukijan Espoossa toteutettavaan lähisuhde- ja perheväkivaltatyöhön. Artikkelissa kerrotaan pääpiirteittäin Lyömätön Linja Espoossa - toiminnasta sen alkuvaiheista aina nykyhetkeen saakka. Kirjoituksen aineiston muodostavat työvuosieni aikana kertyneet kokemukset ja toimintaan liittyvä muu materiaali. Lisäksi useat keskusteluni Espoon turvakodin johtaja Sirkka Liisa Aaltion ja Lyömättömän Linjan pioneeri Lasse Reijomaan kanssa ovat olleet arvokkaana apuna tämän kirjoituksen taustalla. Kirjoituksen lopussa siirrytään Miehen Linja -toimintaan ja sen syntyhetkiin. Tavoitteenani on kuvata lyhyesti sitä, miten kaikki sai alkunsa. Toivon, että lukijalle välittyy kattavasti se toimintaympäristö, jossa maahanmuuttajamiehille tarkoitettua Miehen Linja -toimintaa toteutetaan. Kirjoituksen tavoitteena on toimia johdantona Luottamusta Miehen Linjalla -arviointitutkimuksen sisältöihin ja tuloksiin. 1.1 Lyömättömän Linjan tausta ja kehitys Lyömätön Linja aloitti toimintansa Espoossa vuonna 1993 ja se on Suomen ensimmäinen miehille tarkoitettu Väkivallaton Vaihtoehto -tyyppinen palvelu. Sen jälkeen Suomessa on kehitetty erilaisia työmuotoja, joilla väkivaltaa lähisuhteessa tai perheessä käyttäneitä miehiä on pyritty auttamaan. Esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liitto aloitti miehille tarkoitetun Jussi -työn vuonna 1994 ja samoihin aikoihin käynnistyi väkivaltatyö Jyväskylässä. Lyömättömän Linjan taustalla on vuonna 1990 Tasa-arvoasianneuvottelukunnan asettama jaosto, joka tavoitteena oli tuolloin pohtia naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja sen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Väkivaltajaostossa oli jäseniä neuvottelukunnasta sekä asiantuntijajäseniä alan viranomaisista, järjestöistä ja muista asiaa pohtineista työryhmistä. Väkivaltajaosto julkaisi vuonna 1991 mietinnön, jonka mukaan Suomessa tulisi perustaa vain miehille tarkoitettu palvelu, jonka avulla väkivaltaa harjoittava mies saisi itselleen apua ja tukea väkivallan katkaisuun ja ehkäisyyn. Espoossa toteutettiin vuosina Raha-automaattiyhdistyksen tuella perheväkivallan katkaisuprojekti, jonka toteutuksesta vastasi Naisten Apu Espoossa ry. Projektin tarkoituksena oli viedä läpi Espoossa perheväkivallan katkaisun koulutusohjelma ja kutsua koolle auttajaverkosto, jonka tehtävänä oli kehittää paikallista yhteistyötä perheväkivaltaa koskevissa kysymyksissä. Projektin tavoitteena oli lisäksi käynnistää miehille tarkoitettu, Tasa-arvoasian neuvottelukunnan mietinnön mukainen Väkivallaton vaihtoehto -tyyppinen auttamisohjelma, jonka nimeksi tuli Lyömätön Linja. Nimi Lyömätön Linja syntyi Espoon turvakodin johtaja Sirkka Liisa Aaltion ja pastori Lasse Reijomaan keskustelujen tuloksena. Heidän tapaamisensa taustalla oli Lasse Reijomaan kolumni, jonka hän kirjoitti Espoon seurakuntasanomiin Kolumnissaan hän kirjoitti muun muassa seuraavasti: 12

13 Miesten väkivalta ei ole ylimittainen annettu kohtalo, vaan kauhea tapahtumasarja, johon voidaan vaikuttaa. Miehen elämän tarkoitukseksi riittää aivan hyvin perityn väkivaltakierteen katkaiseminen. Se ei ole helppoa, mutta se on mahdollista. On perustettava vain miehille tarkoitettu tukikeskus. On aika järjestää miehille auttamisjärjestelmä, jossa mies voi kohdata miehen, mieskohtaisesti ja ammatillisesti. Ongelma ei ole vain kotimainen, vaan se ei paljoa lohduta. Väkivalta on aina väkivaltaa. Väkivallan teoille on annettava nimi ja kasvot, jotka on kohdattava. Mies on vastuussa harjoittamastaan väkivallasta. Vastuuta ei voi siirtää muille, eikä selittää pois.(reijomaa 1992.) Aaltion ja Reijomaan keskustelut johtivat Lyömättömän Linjan nimen syntymisen lisäksi siihen, että Lasse Reijomaa palkattiin Lyömättömän Linjan ensimmäiseksi työntekijäksi maaliskuussa Lasse Reijomaan sitkeyden ja ammatillisen vahvuuden tuloksena uraauurtava ja vaativa työ väkivaltaa parisuhteessaan käyttävien miesten kanssa saatiin näin käyntiin. Lyömättömän Linjan perustehtävänä oli antaa salatulle ongelmalle avoin ja yhteiskunnallista arvostusta nauttiva tapa yrittää auttaa asiakkaita siirtymään väkivallan teoista kohti väkivallattomia vuorovaikutustaitoja. Lyömättömän Linjan kantava voima on siinä, että se tarjoaa perheväkivallan kierteessä olevalle miehelle mahdollisuuden ottaa yhteyttä toiseen mieheen. (Aaltio 1993.)Lasse Reijomaa kirjoitti kahden vuoden aikaisista työkokemuksistaan kirjan Aikapommista aikamieheksi. Kirja oli rohkea puheenvuoro arasta aiheesta. Se kertoi miehistä, jotka eivät enää lyö, eivätkä laiminlyö, vaan ovat alkaneet tahtoa muutosta. Muutosta, joka ei ole pois naiselta tai lapsilta. Tulin mukaan Lyömättömän Linjan toimintaan tammikuussa Aloitin ensin opiskeluihini liittyvässä työharjoittelussa, josta siirryin vähitellen kokopäiväiseksi työntekijäksi. Alkuvaiheen työskentelyyni liittyi perehtyminen aihepiiriin niin, että laadin siitä myös sosiaalialan opinnäytetyöni. Tämän jälkeen kirjoitin aiheesta kirjan Perheväkivalta käännekohta miehen elämässä. Alkuvuosina Lyömättömällä Linjalla työskentelivät osan aikaa myös Marko Hytinkoski ja Erkki Haramo. Toiminnan alkuvaiheessa oli mukana myös muita opiskelijaharjoittelijoita, joista mainittakoon Miika Peltonen ja J-P Salonen Alkuvuosien kokemukset Lyömätön Linja -toiminnan alkuvaiheen työn keskeisenä tavoitteena oli se, että mahdollisimman moni mies ryhtyisi käsittelemään omia toimintatapojaan ja osallistuisi miesten avoimeen keskusteluryhmään. Työtä tehtiin matalan kynnyksen periaatteella. Miehiä tavoitettiin järjestämällä auttamistyötä puhelimitse periaatteilla 24/7 ja soita ihmisten aikaan. Puhelimitse käydyssä kriisikeskustelussa tavoitteena oli, että miehen tie johtaisi jatkossa avoimeen keskusteluryhmään. Tuona aikana toiminnassa noudatettiin periaatetta, jonka mukaan mies sai soittaa nimettömänä eikä hänestä tehty puhelun aikana kirjauksia. Samaa nimettömyyden periaatetta noudatettiin myös avoimessa ryhmätoiminnassa. Ryhmän avulla miesten välille syntyi keskinäisen tuen verkosto, joka antoi uskoa ja toivoa siitä, että mies voi katkaista väkivallan käytön kierteensä ja puhua elämäänsä koskettavista ja salatuistakin asioista muille miehille. Näin syntyi keskinäisen vertaistuen Lyömätön Linja. Miesten kanssa käytiin läpi heidän elämäänsä koskettavia asioita, ja monet yhteyttä ottaneet tulivat myös mukaan ryhmään. Lyömättömään Linjaan soittaneista noin puolet oli kuitenkin naisia, jotka ha- 13

14 kivat apua ja tukea perheen tilanteeseen. Keskeinen keskustelunaihe oli se, miten miehen puoliso saataisiin ottamaan yhteyttä Lyömättömään Linjaan. Näillä yhteyttä ottaneilla naisilla ei ollut niinkään huolta itsestä, vaan he kantoivat enemmän huolta miestensä tilanteesta. Suomessa kehitettiin tähän aikaan miesryhmätoimintaa myös muissa alan toimipisteissä, mutta osin laihoin tuloksin. Ryhmätoiminnan käynnistymisen ongelmana oli usein se, ettei miehiä saatu riittävästi koolle. Ryhmätoiminnan käynnistämisen periaatteena oli tuolloin, että ryhmässä tulisi olla 4-6 henkilöä, ennen kuin ryhmä voidaan aloittaa. Ongelmaksi muodostui ryhmään sopivien miesten oikean määrän saavuttaminen, minkä vuoksi ryhmän käynnistyminen viivästyi. Ryhmätoimintaa odottamaan jäänyt mies vaihtoikin toisinaan maisemaa, ennen kuin riittävä määrä osallistujia oli saatu ryhmää varten kokoon. Tästä seurasi itseään toistava kierre, eikä ryhmätoimintaa näin saatu alulle. Lyömättömän Linjan alkuvaiheen vahvuus olikin se, että matalalla kynnyksellä toimiva avoin ryhmätoiminta tarjosi mahdollisuuden siihen, että ryhmä oli koolla lähestulkoon joka kerta läpi vuoden jokaisena sunnuntai-iltana samassa paikassa ja samaan aikaan. Alkuvaiheessa ryhmä aloitettiin yhdellä miehellä, kunnes mukaan tuli toinen, sitten kolmas ja näin ryhmä vähitellen muotoutui. Kaikella on kuitenkin aikansa ja paikkansa. Asioiden tulee myös kehittyä ja mennä eteenpäin. Yhteyttä ottaneiden miesten nimettömyys ja avoin ryhmätoiminta olivat alkuvaiheen vahvuudet, mutta niillä oli myös heikkoutensa. Miesten kanssa tehtävä työ oli tuolloin hyvin opettavaa, mutta myös henkisesti raskasta, kun miehiä tuli ja meni jatkuvana virtana. Kuuntelin aluksi kriisissä olevan miehen hätää puhelimessa. Puhelun aikana mies usein itkemällä purki pahaa oloaan ja oli valmis tekemään mitä tahansa saadakseen parisuhteensa entiselleen. Puhelinkontaktin aikana miehet lupasivat toisinaan tulla sunnuntai-iltana ryhmään. Ryhmässä kuitenkin huomasin, ettei tätä miestä lupauksista huolimatta näkynyt paikalla. Toinen yleinen piirre oli se, että mies tuli puhelinkeskustelun jälkeen ryhmään ja kävi siellä jonkun aikaa säännöllisesti, kunnes hän katosi omille teilleen. Mitä Keijolle on tapahtunut, kun ei ole tullut ryhmään? Tämä kysymys ja siitä seurannut huoli välittyivät muuhun ryhmään ja minuun ryhmän vetäjänä. Kolmas yleinen piirre oli se, että ryhmän jättänyt mies palasikin ryhmään jonkun ajan kuluttua - yleensä väkivaltaepisodin jälkeen. Miehen kertoma väkivaltatapahtuma purettiin tapaamisen yhteydessä ja mies kävi sovitusti muutaman kerran ryhmässä, kunnes katosi jälleen. Ryhmäkäyntien määrät olivat siis mieskohtaisesti vaihtelevia, mutta toisaalta ryhmäkerrat olivat myös antoisia ja opettavia kokemuksia. Miesten vertaistuen kannalta oli tärkeää, että ryhmään kuului miehiä, jotka olivat ryhmätoiminnan voima ja selkäranka. Nämä miehet muistan hyvin ja he ovat myös matkanneet usein mielessäni työtä tehdessäni. Seuraavassa erään miehen tarina, joka mielestäni kuvaa hyvin alkuvaiheen ryhmätoiminnan piirteitä ja kokemuksia: 14 Muistan aina ensimmäisen sunnuntai-illan syyskuussa 1996, jolloin osallistuin Lyömättömän Linjan sunnuntai-istuntoon Espoossa. Edellisenä iltana oli ollut 45 vuotissyntymäpäiväni ja meillä oli ollut kiva porukka koolla. Olin kuukausi aiemmin solminut kolmannen avioliiton naisen kanssa, joka oli juuri sellainen mitä olin alitajuntaisesti aina etsinyt. Vaimoni oli laittanut upeat ruuat ja tarjoilu oli monipuolista. Kaikilla oli oikein mukavaa. Kun sitten yön tunteina vieraiden lähdettyä jälleen kerran purkauduin väärällä tavalla ja kävin käsiksi vaimooni, pidimme aamulla pitkän ja vakavan tuumaustauon. Lopputulos oli se, että minun on vihdoinkin katsottava itseäni peilistä ja tehtävä kertakaikkinen parannus. Myönsin, että lapsuudesta lähtien havaittavissa ollut väkivaltaisuute-

15 ni oli saatava aisoihin. Toinen vaihtoehto oli, että lupaavasti alkanut avioliittomme kariutuisi. Tunsin itseni niin tyhjäksi ja hermostuneeksi matkallani Lyömättömään Linjaan, että ajoin harhaan ja saavuin paikalle hieman myöhässä. Olin rikki, masentunut ja täysin lopussa. Tuntui, että olisi parempi lopettaa itsensä. Minä en ilmeisestikään voisi väkivaltaisuudelleni mitään. Ilta sujui kuitenkin hyvin. Sain kerrottua oman tarinani ja kuuntelin tarkkaavaisesti paikalla olleiden muitten miesten puhetta elämästään. Vapauduin ja itkin huojentuneisuudesta tajutessani, että minulla voisi vielä olla mahdollisuus. Kävin jouluun asti joka sunnuntai-ilta L.L:ssa ja aloin hiljalleen nähdä oman elämänkaareni uudessa valossa. L.L:n istuntoja täydensivät vielä jokaviikkoinen kahdenkeskinen keskustelu terapeutin kanssa Jussi-projektissa Helsingissä. Vähitellen osaset alkoivat loksahdella kohdalleen, kun sain läpikäydä omaa väkivaltaisuuttani. Vaimoni tuki alusta lähtien tervehtymistäni ja hänkin aloitti oman terapiansa selvittääkseen aiemman elämänsä ja meidän lyhyen yhteisen elämämme ahdistuksia. Tajusin, että vaimoni pelkäsi minua ja että minun tehtäväni oli saada hänet vakuuttuneeksi siitä, että en enää löisi. Valtava vuosikymmenten aikana sisimpääni kerääntynyt häpeän möykky on vähitellen karissut pois. Olen vapautunut ja tunnen energiani lisääntyneen, kun ei tarvitse kantaa väkivaltaisesta käyttäytymisestä aiheutuvaa häpeää tunnollaan. Vaimon kanssa olemme opetelleet kertomaan myös kielteisistä tunteista. Riitelyä ei ole tarvinnut lopettaa, mutta on pidettävä huoli siitä, ettei koko bensa-asema pala kun ollaan eri mieltä asioista. Elämä tuntuu elämisen arvoiselta ja koen olevani varmempi mies kuin ennen. Olen päässyt keski-ikäisenä miehenä uudelleen kiinni elämästä, jota aiemmin synkensi väkivaltaisuus. Ei ihmisen väkivaltaisuudesta tarvitse tehdä yhtään sen pahempaa kuin se on, mutta sen kanssa ei saa jäädä elämään. (Teemu) Vuosina Lyömätön Linja -toiminnan taustayhteisönä toimi Naisten Apu Espoossa ry. Toimintaa rahoitti Raha-automaattiyhdistys. Vuoden 1997 vaihteessa Lyömätön Linja päätettiin luovuttaa Naisten Apu Espoossa ry:ltä miesten omille harteille ja edelleen miesjärjestö Miessakit ry:lle. Taustalla oli ajatus siitä, että miehet itse ryhtyisivät rakentavalla tavalla hoitamaan perheväkivallan katkaisua ja ehkäisyäja kehittämään toimintaa edelleen yhteistyössä naisjärjestöjen kanssa. Edellytyksenä toiminnan siirtämiselle oli, että Lyömätön Linja jatkaisi edelleen entisillä ja toimivaksi havaituilla periaatteilla. Näihin periaatteisiin myös Miessakit ry sitoutui ja Espoossa aloitettu toiminta työntekijöineen siirtyi Helsinkiin. Lyömättömän Linjan selkärankana olivat alkuvuosien aikana toiminnan kehittämiseen osallistuneet pioneerityöntekijät ja muut työtä tukeneet henkilöt ja yhteisöt. Miessakit ry:n Lyömättömän Linjan työntekijät vaihtoivat 1990-luvun lopulla kukin vuorollaan toisiin tehtäviin. Espoossa aloitettua Lyömätöntä Linjaa ei ollut enää alkuperäisissä tavoitteissaan olemassa ja työ eli vain entisten työntekijöiden kokemuksina ja arvokkaana tietotaitona. Miessakit ry palkkasi Lyömätön Linja -toimintaansa varten uudet työntekijät, jotka aloittivat toiminnan toteuttamisen. Miessakit ry toteuttaa edelleen Lyömätön Linja -toimintaa. Siihen voi tutustua lähemmin osoitteessa 15

16 1.1.2 Uudelleen käynnistys Espoossa vuonna 2000 Lähdettyäni Miessakit ry:n palveluksesta alkuvuodesta 1999, sain yhteydenoton Sirkka Liisa Aaltiolta. Hän kysyi halukkuudestani tulla käynnistämään uudelleen Lyömätön Linja -toimintaa Espooseen. Naisten Apu Espoossa ry oli lupautunut hakemaan Raha-automaattiyhdistykseltä uudelleen projektiavustusta Lyömätön Linja Espoossa -toiminnalle, mikäli ryhdyn vastaamaan vanhoilla periaatteilla toimivan Lyömättömän Linjan käynnistämis- ja kehittämistyöstä. Kiitin luottamuksesta ja vastasin pyyntöön myöntävästi jääden odottamaan tulevaa rahoituspäätöstä. Joulukuussa 1999 sain Sirkka Liisa Aaltiolta tiedon, että Raha-automaattiyhdistys on esittänyt valtioneuvostolle kahden vuoden projektiavustusta Lyömätön Linja -toiminnan uudelleen käynnistämiseksi Espoossa vuosina Tämä päätös merkitsi myös sitä, että aloitin vuoden 2000 vaihteessa Lyömättömän Linjan työn uudelleen. Kesän aikana toiminnan toiseksi työntekijäksi palkattiin J-P Salonen, joka oli jo aikaisemmin perehtynyt toimintaan opiskelujensa aikana. Toiminnan uudelleen käynnistämiseen osallistui myös Lyömättömän Linjan pioneeri Lasse Reijomaa. Lisäksi muutamat toiminnassa mukana olleet asiakasmiehet olivat auttamassa siinä, että miesten vertaisryhmätoiminta saatiin uudelleen käyntiin Espoossa. Ensimmäinen miesten ryhmäistunto pidettiin toukokuun alussa ja siitä ryhmätoiminta käynnistyi uudelleen. Vuosien aikana toteutettiin miestapaamisten ja muun toiminnan ohella viikoittain kaksi erillistä miesten vertaisryhmää. Aktiivisen ryhmätoiminnan vuoksi sivutoimisiksi ryhmänohjaajiksi palkattiin diakoni ja perheneuvoja Matti Lampela ja lastenvalvoja Tapani Wacklin. Huhtikuussa vuonna 2000 Espoon Leppävaaran Harakantielle, asuinkerrostalojen, perheiden ja kotien keskelle majoittui tietokoneineen ja kännyköineen kaksi nuorta sosiaalialan ammattilaista. Kaksi miestä, joiden mukana Lyömätön Linja palasi Espooseen. Naisten Apu Espoossa ry:n perheväkivaltaprojektin yhteyteen maaliskuussa 1993 perustettu Lyömätön Linja toimi vuoden 1996 loppuun Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman Naisten Apu Espoossa ry:n hallinnossa ja taloudessa. Neljän toimintavuoden aikana luotiin periaatteet, joiden mukaisesti väkivaltaisesta käytöksestään eroon pyrkiviä miehiä autettiin ryhmätoiminnan, yksilötapaamisten ja puhelinpäivystyksen keinoin. Lyömätön Linja sai julkisuudessa runsaasti huomiota ja tunnetaan nykyäänkin ensimmäisenä suoraan väkivaltaisten miesten vastuuttamiseen ja tukemiseen erikoistuneena työmuotona Suomessa. Lyömättömän Linjan tärkein voimavara oli tuolloin tähän pioneerityöhön hakeutuneet ja sitoutuneet miehet: Lasse Reijomaa, Marko Hytinkoski, Jari Hautamäki, Erkki Haramo, J-P Salonen ja Miika Peltonen sekä heidän tukenaan toimineet henkilöt ja yhteisöt. 16

17 Lyömätön Linja tarvitsee perustamisvaiheestaan alkaen kiinteät yhteydet muihin väkivaltatyötä tekeviin tahoihin. Perheväkivaltaan puuttuminen vaatii yleensä aina usean tahon yhteistyötä. Lyömätön Linja haluaakin näin ollen asettua yhteistyöhön sosiaali- ja terveystoimen perus- ja erityispalvelujen, poliisin ja syyttäjän ja perheneuvontatyön kanssa. Lyömätön Linja- toiminnan lähtökohtana ovat kansalliset ja kansainväliset asiakirjat ja suositukset naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn vähimmäistasosta, jota valtakunnallisesti ja paikallisesti Suomen hallituksen tasa-arvo-ohjelman perusteella tulee noudattaa. (Aaltio ) Kehittyvä Lyömätön Linja Espoossa toiminta Lyömätön Linja Espoossa -toiminta eteni suunnitelmien mukaisesti. Tilat Harakantiellä osoittautuivat toimiviksi ja miehet löysivät tiensä sinne. Myös puheluja alkoi tulla ja edelleen osa soittajista oli naisia. Miehiä tavattiin yksilötapaamisissa ja ryhmäilloissa oli paikalla keskimäärin 4-5 miestä. Ryhmä kokoontui joka viikko, lukuun ottamatta kesällä pidettyä taukoa. Miesten kanssa tehtävä työ alkoi vähitellen jäsentyä sekä aikaisempien kokemustemme että toimivien ulkomaisten mallien mukaisesti. Kehitimme Väkivallan katkaisu -ohjelmaa, joka on tavoitteellinen ja selkeä kokonaisuus. Ohjelma pitää sisällään toiminnan kannalta keskeiset toimintamuodot. Näitä toimintamuotoja ovat puhelinpalvelu, yksilökeskustelut ja ryhmätoiminnat. Väkivallan katkaisu -ohjelman vaikuttavuuden selvittämiseksi toimintaan liitettiin myös seurantaa, jonka raportointia varten haettiin ulkopuolinen arvioitsija. Ohjelmaan liitettiin myös verkostotyötä eri viranomaisten ja yhteistyökumppaneitten kanssa. Tämän yhteistyön avulla jokainen perheenjäsen tuli autetuksi. Erityisen arvokkaita olivat yhteistyökokemukset turvakodin, perheneuvolan ja Espoon poliisin kanssa. Lyömätön Linja Espoossa -toiminta otettiin eri tahoilla myönteisesti vastaan. Toiminnan tarpeellisuudesta erityisesti espoolaiset ammattiauttajat ja viranomaiset antoivat runsaasti kannustavaa palautetta. Useat paikalliset lehdet olivat kiinnostuneita toiminnasta ja tekivät siitä kertovia lehtiartikkeleita. Lehtiartikkelit toteuttivatkin osaltaan tarvittavaa tiedotusta ja toivat sitä kautta verkostoomme uusia auttajatahoja sekä asiakkaita. Lyömätön Linja Espoossa -toiminnassa vietettiin avoimien ovien tapahtumaa. Paikalle oli kutsuttu tiedotusvälineitä ja eri yhteistyökumppaneita pääkaupunkiseudulta. Tapahtumaan osallistui runsaat 40 henkilöä ja teemapäivä toteutui suunnitellulla tavalla. Syksyllä 2000 aloitettiin neuvottelut Espoon poliisin ja kihlakunnan syyttäjäviraston sekä Lyömätön Linja -toiminnan keskinäisestä yhteistyöstä. Yhteistyön perusajatuksena oli tarjota väkivallasta epäillylle miehelle mahdollisuus väkivaltakierteen katkaisuun. Tavoitteena oli, että väkivallasta epäilty voidaan saattaa yhteistyön avulla osallistumaan Väkivallan katkaisu -ohjelmaan. Yhteistyöstä kehittyi Perheväkivalta Rikosprosessissa - yhteistyömalli, joka toimii edelleen (katso luku 2.3.1). Vuonna 2003 yhteistyömalliin liitettiin Naistenapu palvelu (turvakodin avopalvelu), jonka kautta myös asianomistajana oleva nainen saa itselleen tarvittavaa apua ja tukea väkivallasta selviytymiseen. 17

18 Lyömätön Linja -toiminnan uudelleen käynnistäminen oli haastavaa, mutta palkitsevaa työtä. Toteutimme projektisuunnitelman mukaiset tehtävät kiitettävästi ja onnistuimme usealla eri tehtäväalueella. Väkivallan katkaisu -ohjelma lisäsi miesten kanssa tehtävän työn selkeyttä ja tavoitteellisuutta sekä edesauttoi merkittävästi työn päivittäistä suorittamista. Espoolaisten ammattiauttaja- ja viranomaistahojen kanssa kehittyi toimintamalleja asiakastapausten hoitamiseen. Perheväkivaltatilanteen jälkeen kaikkia perheenjäseniä autettiin eri tahojen yhteistyönä. Haluan tässä yhteydessä mainita erityisesti yhteistyön, jota toteutettiin Leppävaaran perheneuvolan kanssa. Tämän yhteistyön kehittymisen kannalta keskeiset pioneerit olivat perheneuvojat Marita Saxen, Virve Nousiainen ja Laila Piiroinen. Yhteistyö tuotti hyviä tuloksia ja tiesimme, että perheenjäsenet ovat selviytyneet väkivallasta turvalliseen perhe-elämään. Olen 43-vuotias avoliitossa asuva kahden vaippaikäisen pikkulapsen isä. Ensimmäinen väkivaltatilanteeni tapahtui kun olin parikymppinen ja silloisen tyttöystäväni kanssa laivaristeilyllä. Lätkin ja potkin tyttöystäväni mustelmille hytissä ja jouduttuani laivan putkaan haukuin vielä laivapoliisin aamulla pahimmaksi paskiaiseksi joka oli sotkeutunut asioihini. Olin kyllä kännissä ja ehkä pitkästynyt laivamatkaan, ehkä tyttöystäväni ei käyttäytynyt niin kuin olisin halunnut hänen käyttäytyvän, ehkä oli mustasukkainen jostain olemattomasta asiasta. Väkivaltatilanteet olivat 3-vuotisen suhteemme loppuvaiheessa lähinnä haukkumista, huorittelua, tönimistä ja puristelua. Lopullinen niitti tuli ulkomailla kun yhden päivän mykkäkoulun päätteeksi potkin tyttöystävältäni kylkiluut hajalle ja hakkasin häntä sohvatyynyllä. Tilanteen jälkeen katsoin itseäni peilistä ja näin siellä oman isäni raivoavan. Meidän piti mennä naimisiin samana kesänä. Paljon asioista oli jo järjestelty, sitten tyttöystäväni sanoi että häät voi unohtaa ja hän muuttaa erilleen. Olin yksinäinen ja epätoivoinen. Anteeksipyyntöni eivät enää tehonneet, hyvityksiäni ei enää tarvittu, vaivuin syvään masennukseen ja eläminen alkoi tuntua turhalta. Luin väkivaltaan liittyvää kirjallisuutta ja otin yhteyttä Lyömättömään Linjaan. Hitaasti aloin ymmärtää itseäni, omia tunteitani ja opin analysoimaan omia tekemisiäni. Kun teen jotain miltä minusta tuntuu ja ymmärrän miltä toisesta tuntuu. Opin mitä on empatia ja aktiivinen kuuntelu. En saanut lapsuudenkodissani mallia rakentavasta ristiriitojen käsittelystä vaan huutamista, mykkäkoulua ja pelottelua. Miehen malliani en voinut rakentaa omasta isästäni, joka ryyppäsi, löi äitiäni, kävi vieraissa naisissa, suuttui silmittömästi asioista joita muut eivät ymmärtäneet. Kotonani ei keskusteltu pettymyksistä, eikä tunteita sopinut näyttää. Lasten kehuminen oli ehdottomasti kiellettyä, koska sillä pelättiin että he ylpistyvät. Väkivaltatilanteeni johtuivat omasta huonosta olostani ja omista ahdistuksistani. Minulla ei ollut työkalupakissani kykyä puhua ongelmistani ja tunteistani. Olen kokenut, että löysin henkisen minäni kuusi vuotta sitten. Ilmeisesti fiilikseni voisi olla sama kuin jollakin joka löytää uskonsa. 18

19 Kun nyt vuosia kestäneen prosessin jälkeen pystyn löytämään vihastuessani muita teitä vihanpurkamiseen kuin aikoinaan niin koen siitä syvää tyydytystä. Tunnen usein vatsassani tutun ahdistavan tunteen ja se on kuin pirisevä puhelin joka hälyttää itseni tarkkailutilaan. Aikoinaan jouduin helposti tunnekuohuun enkä pystynyt enää kuuntelemaan itseäni. Uskon, että perheväkivalta on todellinen yhteiskunnan tiedostamaton ongelma. Vallankäyttö perheissä on yleistä. Mielestäni jokaisella miehellä on mahdollisuus parantua perheväkivallasta kun kaikki lähtee omasta vastuusta. Riidellä saa, vihainen voi olla mutta nimitellä ja lyödä ei saa. Toisessa voi olla vikaa ja itsessä voi olla vikaa mutta asioista puhuminen helpottaa. Tiedän, että nyt pystyn antamaan paremman kasvualustan omille lapsilleni ja tulen katkaisemaan sukupolvien välisen puhumattomuuden muurin. Nyt kun aikaa on kulunut tiedän, että en palaa enää entiseen. Onnellisuuteni tulee nykyisestä perhetilanteestani, eikä se tule enää materiaalisen hyvän ja statuksen haalimisesta vaan siitä että elän täysillä nykyhetkeä. Olen onnellinen että olen läpikäynyt perheväkivaltakriisini ja ilman sitä en olisi sitä mitä nyt olen. (Kartsa) Edellä kirjoittamani Lyömätön Linja Espoossa toiminnan historia on omakokemukseni ja olen hyödyntänyt tässä päiväkirjamerkintöjäni, jotka ajoittuvat vuoteen Kuluneen yhdentoista vuoden aikana on ollut haasteita, mutta myös hyvin paljon iloa tuottavia kokemuksia. Seuraavassa kerron lyhyesti Lyömätön Linja Espoossa -toiminnan nykyhetkestä ja keskityn Väkivallan katkaisu -ohjelmaan, joka on edelleen keskeinen osa Espoossa aloitetun Lyömätön Linja -toiminnan perustehtävää. Tämän jälkeen siirryn tarkastelemaan Miehen Linja -toiminnan alkuhetkiä, jotta Luottamusta Miehen Linjalla - tutkimushankkeen konteksti on määriteltävissä. Lyömätön Linja Espoossa -toiminnan nykytilanne Maaliskuussa 2012 tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Naisten apu Espoossa ry aloitti Lyömätön Linja toiminnan valmistelun ja varsinainen toiminta aloitettiin vuotta myöhemmin. Toiminta on tavoittanut kohderyhmänsä hyvin ja työ on ollut laadukasta. Viimeisten vuosien aikana väkivallan katkaisutyön lisäksi on kehitetty väkivaltaa ennaltaehkäisevää työtä, ja erilaiset kehittämistehtävät ovat asiakastyön rinnalla saaneet jalansijaa. Lyömätön Linja Espoossa -toiminnassa miesten kanssa tehtävä työ keskittyy edelleen Väkivallan katkaisu -ohjelmaan. Miehet tulevat tähän ohjelmaan vapaaehtoisesti. Suurin osa miehistä ottaa itse yhteyttä. Yhteydenoton taustalla ovat usein puolison toiveet ja se, että avun hakeminen on edellytys mahdollisen suhteen jatkumiselle. Lisäksi havaintoja on ollut yhä enenevässä määrin myös siitä, että mies on pelästynyt omaa käytöstään, hakenut tietoa internetin kautta ja ottanut sen jälkeen yhteyttä Lyömättömään Linjaan. Osa miehistä tulee Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen kautta Perheväkivalta rikosprosessissa -yhteistyömallin mukaisesti. Miehiä ohjautuu asiakkaaksi myös lastensuojelun, perheneuvoloiden, turvakodin tai muiden tahojen ohjaamina. Miehen tultua asiakkaaksi hänen puolisolleen tehdään palveluohjaus, jossa kartoitetaan puolison tilanne ja hänelle etsitään tarkoituksenmukainen apu tarjolla olevasta palvelujärjestelmästä. Palveluohjaus tapahtuu pääasiassa puhelimitse, puolison tapaamisia on toteutettu kokeiluluontoisesti myös 19

20 Lyömättömän Linjan toimitiloissa. Palveluohjauksessa puolisolle kerrotaan Väkivallan katkaisu - ohjelmasta ja sen periaatteista sekä työskentelytavoista. Tarvittaessa puolison kanssa voidaan laatia turvasuunnitelma mahdollisten väkivaltatilanteiden varalle. Palveluohjaukseen sisältyy myös seurantaa. Väkivallan katkaisu -ohjelman keskeiset toimintamuodot ovat edelleen puhelinpalvelu, yksilökeskustelut ja ryhmätoiminta. Ohjelma alkaa aina yksilötyöskentelyllä. Ennen ryhmäohjelmaan osallistumista Lyömättömän Linjan asiakkaat käyvät riittävän ajan yksilötapaamisissa ja ryhmäohjelman aloitusajankohta sovitaan jokaisen miehen kohdalla erikseen. Yhtenä periaatteena on, ettei akuutissa kriisissä olevaa miestä oteta ryhmään. Ryhmäohjelmaan osallistuminen edellyttää mieheltä ryhmätyöskentelyyn vaadittavia valmiuksia ja kykyä ottaa vastuuta omasta elämäntilanteestaan. Mies sitoutuu ohjelmaan kirjallisella sopimuksella. Sopimus sisältää periaatteita ja ryhmään liittyviä sääntöjä, miehen tukihenkilön yhteystiedot ja tiedon siitä, että miehen puoliso voi olla tarvittaessa luottamuksellisessa yhteydessä Lyömättömään Linjaan. Väkivallan katkaisu -ohjelmaan yhteyttä ottaneista miehistä kaikki eivät voi osallistua koko ohjelmaan, osa kokee hyötyvänsä lyhyemmästä työskentelyjaksosta ja osa miehistä ohjataan jonkun muun auttamistahon piiriin. Tällaisia ovat esimerkiksi päihdehoitoa vaativat henkilöt tai ne, jotka eivät muilla perusteilla arvioitaessa hyödy Väkivallan katkaisu -ohjelmasta. Väkivallan katkaisu -ohjelmaan sitoutuneet miehet osallistuvat Veturi (vertaistukiryhmä) - ryhmäohjelmaan, joka kestää 15 viikkoa sisältäen yhden puolitoista tuntia kestävän ryhmäistunnon viikossa. Ryhmäohjelma on strukturoitu niin, että jokaisella ryhmäkerralla on etukäteen valittu teema ryhmäohjelman mukaan. Teemat käsittelevät muun muassa väkivallan eri muotoja ja väkivallan seurauksia sekä miehen mittaa ja kunniaa. Ryhmäistunnon aikana keskustelu jakautuu pääasiassa kahteen osaan. Puolet ajasta käytetään miesten tilanteiden käsittelyyn ja puolet ryhmäkerran teemaan. Ohjaajat huolehtivat siitä, että ryhmässä tapahtuva keskustelu liittyy aina ryhmäistunnon teemaan ja tavoitteisiin. Yksilötapaamisia järjestetään myös ryhmään osallistumisen aikana ja siten työskentelyä voidaan syventää yksilökeskusteluissa. Ryhmäohjelman päättymisen jälkeen miehet jatkavat yksilökeskusteluja yksilöllisten tarpeiden mukaan. Väkivallan katkaisu -ohjelmaan sitoutuneen miehen työskentelyprosessi ohjelmassa kestää keskimäärin 1,5 vuotta puolen vuoden seuranta-aika mukaan lukien. Väkivallan katkaisu -ohjelmaan sisältyy väkivallan käyttöön ja sen vähenemiseen liittyvää arviointia. Tätä toteutetaan lomakkeiden avulla ohjelman eri vaiheissa. Ohjelman aikana voidaan järjestää myös paritapaamisia, jotka toteutetaan pääasiallisesti eri yhteistyötahojen kanssa. Paritapaamisen järjestämisessä otetaan huomioon aina puolison ja lasten turvallisuuteen liittyvät näkökohdat. Väkivallan katkaisu -ohjelma päättyy tilaisuuteen, jossa miehelle annetaan todistus ohjelman suorittamisesta. Todistuksesta toimitetaan kopio miehen sopimuksessa mainitulle tukihenkilölle ja puolisolle. Tilaisuuden jälkeen mies siirtyy itsenäiseen työskentelyyn. Väkivallan katkaisu -ohjelmaan kuuluva arviointitapaaminen tapahtuu puolen vuoden kuluttua ohjelman päättymisestä. 20

Väkivallan katkaisu -ohjelma

Väkivallan katkaisu -ohjelma Väkivallan katkaisu -ohjelma Taustaa Lyömätön Linja aloitti toimintansa Espoossa vuonna 1993. Lyömätön Linja on Suomen ensimmäinen miehille tarkoitettu Väkivallaton Vaihtoehto -tyyppinen palvelu. Taustalla

Lisätiedot

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

 ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA " ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA Valtakunnallinen turvallisuussuunnitteluseminaari, Espoo, 28-29.1.2015 Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Lyömätön

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallasta pois kuntoutuminen

Lähisuhdeväkivallasta pois kuntoutuminen Lähisuhdeväkivallasta pois kuntoutuminen Kuntoutussäätiön valtakunnallisilla kuntoutuspäivillä 9.3.2015 Jari Hautamäki Toiminnanjohtaja ET. Psykoterapeutti Työnohjaaja STOry Lyömätön Linja Espoossa ry

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

MIESTYÖ. Miestyön keskus

MIESTYÖ. Miestyön keskus MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Miksi mies tarvitsee apua? Muutokset perhesysteemeissä ja vanhemmuudessa haastavat miehiä aikaisempaan verrattuna uudella

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev isevä työ -Verkostotyö -Kokeilut Miehen Linja maahanmuuttajamiehille maahanmuuttajamiehille 09 www.lyomatonlinja.fi/miehenlinja.htm

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

MARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä

MARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä MARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä Pilottihanke 2009-2012 Mia Tuominen 1 Mikä on MARAK? Moniammatillinen riskienarviointikokous Tarkoitus on tunnistaa niitä parisuhdeväkivallan tapauksia,

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Poikkihallinnollinen ohjelma vuosille 2010-2015 15.3.2011 Vammainen nainen ja väkivalta/minna Piispa 1 Ohjelman tausta Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Miinan päivän kahvit 24.5.2013 Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksessä Sari Laaksonen kehitysjohtaja Ensi- ja turvakotien liitto

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET MARAK Oulussa 2010-2013 Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET Sisältö Kehitysympäristö Oulussa Marak-prosessi MARAK Toiminta on ollut vaivan arvoista... THL:n seuranta: työskentelyn ongelmia

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolen merkitys Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolisensitiivinen työote Tunnistetaan omassa toiminnassa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat miehiin ja naisiin. Huomioidaan miesten ja

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Pitkää. ään n suunniteltu! Tarkasti tähdt. Apulaispoliisipäällikkö Mika Heikkonen. Rikoksentorjuntaseminaari 4.10.2012 Tampere

Pitkää. ään n suunniteltu! Tarkasti tähdt. Apulaispoliisipäällikkö Mika Heikkonen. Rikoksentorjuntaseminaari 4.10.2012 Tampere Pitkää ään n suunniteltu! Tarkasti tähdt hdätty! Apulaispoliisipäällikkö Mika Heikkonen Ankkurin perusidea Tarkoituksena on auttaa nuoria pois syrjäytymiseen johtavilta urilta. Estää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. 9.15 LÄHISUHDEVÄKIVALTA UHRIN TEKIJÄN, LAPSEN JA LÄHEISEN NÄKÖKULMASTA. VIOLA ry. 9.15 Pia Marttala 10 Tauko 10.15 Sirkku Mehtola 11 Kari Hallikainen

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Hyvinvointia koko perheeseen. 20.10.2015 Osa 2/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Hyvinvointia koko perheeseen. 20.10.2015 Osa 2/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus Miehen kohtaaminen asiakastyössä Hyvinvointia koko perheeseen 20.10.2015 Osa 2/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus Miestyö Työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse. Miehille suunnattua

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari 13.6.2013. 18.6.2013 kirsi.kuusinen-james@helsinki.fi

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari 13.6.2013. 18.6.2013 kirsi.kuusinen-james@helsinki.fi Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari 13.6.2013 Ohjelma 9-9.15 Tervetuloa/ Päivi Hiltunen, perusturvajohtaja Nastola, Iitti, Sysmä 9.15 10.15 Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö/

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen

Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen Luetaan yhdessä seminaari Hämeenlinna 19.10.2013 Ritva Karinsalo Toimitusjohtaja Ensi- ja turvakotien liitto 2 Ensi- ja turvakotien liitto tänään

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Julkaistu 15.3.2011 Lasten ja nuorten kokemaa syrjintää ehkäistävä ja vähennettävä

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Ankkuri-tiimi Vrk Marju Kujansivu Sosiaalityöntekijä Sari Luoma Psykiatrinen sairaanhoitaja Teija Kunnari (50%) Ohjaaja

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä Komiasti opintiellä -hanke Pohojalaasta kyyditystä Nuorten Ystävät järjestökonserni Valtakunnallista järjestötoimintaa ja palveluliiketoimintaa Tehtävänä on toimia alan vaikuttajana ja asiantuntijana sekä

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016)

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016) OSAAVAT NAISET (2011-2016) HEIDI HIRVONEN FM, Projektivastaava VÄKIVALLAN VASTAINEN TYÖ P. 09 692 2304 24H VOIMAVARAKESKUS MONIKA TURVAKOTI MONA KOTOUTTAVA TOIMINTA MONINAISTEN TILA OSAAVAT NAISET monikanaiset.fi

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa.

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN VASTAISTEN PALVELUT Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. Väkivaltatyön vastuuryhmä koostuu Sosterin,

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset

Lisätiedot

Mitä kunniaväkivalta on? YTT, yliassistentti Suvi Keskinen Tampereen yliopisto 4.2.2009 Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Meneillään oleva tutkimus käsittelee maahanmuuttajanaisiin kohdistuvaa

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009

Lisätiedot

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Rovaniemi 25.3.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Rovaniemi 25.3.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Rovaniemi 25.3.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Moniammatillisten toimintamallien esittely niille, jotka johtavat toimintaa ja vastaavat kuntalaisten

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu

Lisätiedot