DUSTI - Luottamusta Miehen Linjalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DUSTI - Luottamusta Miehen Linjalla"

Transkriptio

1 Leo Nyqvist & Salla Hyvärinen (toim.) DUSTI - Luottamusta Miehen Linjalla Maahanmuuttajamiehet ja ennaltaehkäisevä väkivaltatyö

2 Leo Nyqvist & Salla Hyvärinen (toim.) DUSTI Luottamusta Miehen Linjalla Maahanmuuttajamiehet ja ennaltaehkäisevä väkivaltatyö Naisten Apu Espoossa ry, Lyömätön Linja ja kirjoittajat Kustantaja: Naisten Apu Espoossa ry, Lyömätön Linja Espoo 2012 Painopaikka: Nykypaino Oy, Vantaa Kannen kuva: Dusti-ryhmän miehet ISBN (pdf) Julkaisu on toteutettu Rikoksentorjuntaneuvoston tuella.

3 Leo Nyqvist & Salla Hyvärinen (toim.) DUSTI - Luottamusta Miehen Linjalla Maahanmuuttajamiehet ja ennaltaehkäisevä väkivaltatyö

4 Johdanto Lyömätön Linja Espoossa ja Miehen Linja Lyömättömän Linjan tausta ja kehitys Alkuvuosien kokemukset Uudelleen käynnistys Espoossa vuonna Kehittyvä Lyömätön Linja Espoossa toiminta Miehen Linja Projektin suunnitelma Nimeksi Miehen Linja Kotouttaminen ja monikulttuurinen väkivallan ehkäisytyö Espoossa Kotoutuminen Maahanmuuton taustat ja maahanmuuttajan menetykset Kulttuurisensitiivisyys asiakastyössä Miesten kotoutumisen haasteet Monikulttuurisuuden vaikutus väkivaltatyössä Rikoksentorjunta lähisuhdeväkivallan ehkäisyn välineenä Perheväkivalta Rikosprosessissa yhteistyömalli Yhteistyömallin nykyhetki ja laajeneminen Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksella DUSTI vertaistukiryhmä Aina ihminen oppii uusia asioita - Kokemuksia Dusti-jatkoryhmästä Jatkoryhmän rakenne Ryhmätoiminnalle annetut merkitykset Dustin menestystekijät... 72

5 5 Dusti-ryhmän ja Miehen Linjan työn kehittymisen prosessinarviointi Ryhmätyöhön liittyvät analyysikategoriat Aineistosta kohti teoriaa Tutkijan rooli Maahanmuuttajamiehet palveluiden asiantuntijoina Tutkimukseen osallistuvien tausta ja tarpeet Tulokset Kokemukset kotouttamispalveluista Kokemukset kotouttamista tukevista palveluista Pohdinta Ajatuksia kotoutumisen ja kotouttamisen edistämisestä Tukitoimenpiteiden ajoitus ja kulttuurinen vuoropuhelu Palvelujen organisointitavat ja kantaväestön sosiaalinen vieraanvaraisuus Prosessinarvioinnin avaamat näkökulmat Dusti-ryhmän osalta Ryhmätoiminnan reflektio Ryhmän käynnistyminen, yhteistyötahot ja asiakkaiden sitoutuminen Väkivaltateeman käsittely ryhmässä Työotteen kehittyminen miesten ryhmässä Epilogi Kirjoittajat

6 Johdanto Leo Nyqvist & Salla Hyvärinen Sukupuoli- ja kulttuurisensitiivinen väkivaltatyö Miehen Linjan toiminta on ollut luontevaa jatkoa Espoossa kahden vuosikymmenen ajan jatkuneelle väkivallan ehkäisy- ja katkaisutyölle miesten keskuudessa. Puitteet, joissa toiminta 1990-luvun alussa Espoossa käynnistyi, olivat vaatimattomat. Henkilökohtaisessa haastattelussa ( ) toiminnan pioneeri Lasse Reijomaa kertoo, miten aluksi miesten ryhmät toimivat pienimuotoisesti sunnuntaiiltaisin, mikä osoittautui ajankohtana sopivan rauhalliseksi kokoontua miehille kipeän sekä rankan ja ison asian käsittelyyn. Tuolloin vallinneen yleisen käsityksen mukaan miehet eivät tulisi helpolla ryhmään. Reijomaa kertoo aluksi itsekin epäilleensä, mahtaisiko ryhmiin tulla miehiä, mutta hyvin pian kävi selväksi, että väkivaltaa läheisiään kohtaan käyttäneet miehet löysivät ryhmän. Kontakti saattoi syntyä alkuun puhelimitse asiaa tunnustellen, ja miehillä olikin Reijomaan sanoin valtavasti puhuttavaa. Millaista elämä oikeasti on siihen liittyvine kärsimyksineen omasta väkivaltaisuudesta sekä hädästä, joka liittyi kyvyttömyyteen hallita sitä. Lasse Reijomaa kuvaa luomaansa ryhmätyötä miesten kanssa hätääntymättömäksi malliksi, jossa istutaan rauhassa alas miesten kesken ja puhutaan kiihkoilematta ja rehvastelematta kipeistä asioista. Keskustelun keskipisteessä olivat miehet itse, eivät heidän puolisonsa tai kumppaninsa. Vastuunotto omasta käytöksestä oli ryhmässä keskeistä. Toiminnan lähtökohta ei ollut menneen pohtimisessa, vaan uuden väkivallattoman suunnan ottamisessa omassa elämässä. Tietynlaisena mottona oli mitä voit tehdä huomisen hyväksi. Miesten kanssa työskentely on luonteeltaan auttamista, jota leimaa parhaimmillaan myönteinen veljeys, jakaminen ja luottamus, toteaa Reijomaa. Ajatuksen siivittämänä käsillä olevan raportin otsikossa esiintyy myös Luottamusta Miehen Linjalla. Suomalaista miesten kanssa tehtävää väkivaltatyötä leimaa erilaisten lähestymistapojen kirjo. Vaikutteita on otettu vaihtelevasti kansainvälisistä hankkeista, mutta paikallinen toimintakulttuuri on samalla muovannut toimintakäytäntöjä (Säävälä ym. 2006). Muun muassa Lyömätön Linja nimen alla perheväkivaltatyötä miesten kanssa on tehty eri paikkakunnilla eri painotuksin (Jolkkonen & Varjonen 2002, 8). Espoossa on toiminnan esikuvana vaikuttanut Oslossa Norjassa v käynnistynyt Alternativ til Vold (Vaihtoehto väkivallalle) hanke (Råkil & Isdal 2002), johon Lasse Reijomaa tutustui Göteborgin suuressa miestapahtumassa 1990-luvun alussa. Suomessa Vaihtoehto väkivallalle ryhmiä on sovellettu ja tutkittu Jyväskylän yliopiston psykoterapian opetus- ja tutkimusklinikalla (Holma ja Wahlström 2005). Ensi- ja turvakotien liiton Jussi-työ alkoi projektimuotoisena vuonna 1994 ja vakiintui neljän vuoden jälkeen pysyväksi toiminnaksi. Jussi-työn kehittämisen yhtenä ajatuksena on ollut se, että eri mallien ja niiden puitteissa sovellettujen auttamismenetelmien on annettu muotoutua itsenäisesti eri yhdistysten piirissä liiton koordinaation puitteissa (Törmä ja Tuokkola 2010, 5). Ruotsalaista mallia muistuttava Miesten kriisikeskus -projekti avasi ovensa Helsingissä vuonna Hanke käynnistyi neljän järjestön aloitteesta ja koordinoijana toimi Ensi- ja turvakotien liitto. Viisivuotinen projekti ( ) osoitti työmuodon tarpeellisuuden, kun yhteyttä ottaneita miehiä oli yli kaksi tuhatta. Pääosa asiakastapauksista liittyi erokriiseihin, mutta myös parisuhdeväkivalta oli merkittävä ongelma avunhakijoilla. (Nyqvist 2006.) 6

7 Eri yhteyksissä kuulee kysyttävän, miksi miehet tarvitsevat erityistä miesspesifiä tukea ongelmiinsa. Lähisuhdeväkivallan osalta miehille kehitettyjä palveluja on perusteltu kahdesta vastakkaisesta näkökulmasta. Ongelman sukupuolistuneisuuden näkökulmasta perusteena on ollut se, että miehet ovat lähisuhde- ja perheväkivallan tekijöitä, ja he tarvitsevat omat palvelunsa kokijoille (naiset ja lapset) tarkoitettujen palveluiden rinnalla. Kun tekijän ja kokijan tarpeet ovat erilaisia, tarvitaan myös erilaiset työmenetelmät. Toinen näkemys lähtee miesten oikeuksista. Lähtökohtana on miesten ja naisten erilaisuus, jolloin puhutaan mieserityisestä ja naiserityisestä elämästä. (Säävälä ym. 2006, ) Perhe- ja lähisuhdeväkivallan osalta palvelujärjestelmä on korostanut sukupuolispesifisyyttä sekä naisten että miesten osalta. Tämä on johtunut osaksi siitä, että institutionaalinen palvelujärjestelmä ei ole kyennyt vastaamaan avun tarpeeseen, ja väkivaltatyön erityisosaaminen on keskittynyt eriytyneeseen järjestelmään, joka on toiminut suurelta osin ulkopuolisen rahoituksen varassa. Miesten kriisikeskuksen arviointi osoitti, että miehet arvostavat erityisesti miehille suunnattua kriisipalvelua. Tämä tuli esiin valtaosassa asiakaspalautteita. (Nyqvist 2006, 161). Kokemuksen mukaan miehet ovat useassa tapauksessa turvautuneet institutionaalisen palvelujärjestelmään saamatta kuitenkaan apua ongelmiinsa. Miesten on myös yleiseen palvelujärjestelmään verrattuna helpompi tulla mieserityisen palvelun piiriin. (Reijomaa 2009; Nyqvist 2006, 124.) Sukupuolisensitiivinen työote ei tarkoita miesten ja naisten etujen näkemistä toisilleen vastakkaisina. Kun puhutaan mies-nais asetelmasta väkivaltatyössä, on hyvä muistaa, että miehet, jotka perustivat ensimmäisiin miestyöohjelmiin kuuluvan Emergen vuonna 1977 Bostonissa USA:ssa, tekivät yhteistyötä paikallisesti naisten turvakodin työntekijöiden kanssa (Cayouette 1999, 153). Kuten Jari Hautamäen artikkelissa (luku 1) todetaan, Espoossa miestyö käynnistyi ja kehittyi myös rakentavassa yhteistyössä naisten turvakodin kanssa. Samoin Ensi- ja turvakotien liiton piirissä toimiva Jussi-työ on kiinteässä yhteydessä turvakotitoimintaan, jonka asiakaskunta koostuu valtaosin äideistä ja lapsista. Viimeisen vuosikymmenen aikana keskustelu sukupuolistuneen väkivallan yhteydestä etnisyyteen on ollut vilkasta Pohjoismaissa. Eniten esillä on ollut niin sanottuun kunniaväkivaltaan sekä pakkoavioliittoihin ja naisten sukuelinten silpomiseen liittyvät kysymykset, mutta myös parisuhdeväkivallasta on keskusteltu eri kansallisuutta edustavien puolisoiden välisenä ongelmana (Keskinen 2009, 2011; de los Reyes 2003). Suvi Keskinen on tutkiessaan suomalaisten viranomaisten ja ammattilaisten puhetta maahanmuuttajista ja sukupuolistuneesta väkivallasta pannut merkille kaksi pääasiallista puhetapaa. Kulttuurisessa puhetavassa rakentuu dikotomisia ja hierarkkisia jaotteluja pohjautuen etnisiin tai rodullisiin piirteisiin. Toisaalta kyseisessä diskurssissa kulttuuri saattoi merkitä myös uudenlaista tapaa kuvata ja käsitellä erilaisuutta. Tässä merkityksessä kulttuuri ja kulttuurisuus ovat joustavia ja muuttuvia käsitteitä, jotka lähtevät ensisijaisesti erilaisuudesta, ei hierarkkisuudesta. Universalistisessa puhetavassa painottuu puolestaan samanlaisuus toimien näin vastakohtana kulttuurisille puhetavoille. Ongelmaksi saattaa muodostua, että korostaessaan samanlaisuutta, kyseinen puhetapa voi rajoittaa ja jopa estää keskustelun erilaisen taustan omaavan asiakaskunnan erilaisista lähtökohdista suhteessa auttamisjärjestelmään. (Keskinen 2011, 167.) Edellä kuvatut puhetavat ovat erityisen relevantteja tämän teoksen sekä siihen liittyvän ammatillisen kokemuksen ja arviointitulosten näkökulmasta. Pohjoismainen hyvinvointimalli, jolla on maassamme vankka kannatus, lähtee ideologiassaan universalismin periaatteesta, mutta sen palvelujärjestelmissä on yhä enemmän asiakkaita, joiden kohtaaminen ei eri syistä onnistu parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä teos on puheenvuoro kulttuurisensitiivisen asiakastyön puolesta. Kuten Jenni Lemercier puheenvuorossaan (luku 2)toteaa, uudenlaisia ongelmia kohdatessaan sosiaalityön tulee etsiä uusia näkökulmia ja käytäntöjä. Asiakastyössä toimiva työntekijä saattaa tuntea itsensä avuttomaksi, kun hän 7

8 ei mielestään ymmärrä asiakkaansa kulttuuria. Kulttuurisensitiivisyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työntekijä tuntisi mahdollisimman monta maailman kulttuuria tai uskontoa. Kyse on siitä, että on valmis kohtaamaan erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Tämä on myös ammatillisesti käypä tapa oppia erilaisuudesta ja erilaisista kulttuureista, joita asiakkaat edustavat. Jo miestyön varhaisina vuosina Espoossa myös maahanmuuttajataustaisia miehiä hakeutui avun piiriin (Reijomaa 2009). Tilanne ei ole ollut siten täysin uusi ja yllättävä, kun ehkäisevää väkivaltatyötä maahanmuuttajamiesten kanssa alettiin suunnitella. Kuten teoksen arviointiosuudessa tullaan huomaamaan, uudenlaisen asiakasryhmän sitouttaminen olemassa oleviin rakenteisiin ei ollut kuitenkaan ongelmatonta. Läheisissä ihmissuhteissa esiintyvä väkivalta näyttää olevan verraten yleinen ongelma kaikkialla, mutta apua tarvitsevien kohtaamiseen ei ole olemassa yksinkertaisia ja selkeitä ratkaisuja. Tästä on esimerkkinä myös suomalaisen väkivaltatyön erilaiset paikalliset sovellutukset samojenkin organisaatioiden piirissä. Espoon Lyömättömän Linjan pitkällä aikavälillä kehitetty työmuoto, joka toimi hyvin suomalaismiesten kohdalla, ei onnistunut tavoittamaan tyydyttävällä tavalla maahanmuuttajamiehiä. Työryhmä kävi läpi saman prosessin kuin moni muu auttajataho aikaisemmin. Syitä kohtaamattomuuteen ja sitoutumattomuuteen haettiin ensin asiakkaista, ei järjestelmästä. Miehen Linjassaalettiin kuitenkin pohtia järjestelmällisesti syitä kohtaamattomuuteen käytännössä usein siihen, etteivät maahanmuuttajamiehet saapuneet lainkaan paikalle sovittuna aikana. Se merkitsi työryhmän kohdalla paitsi ennakkoluulottomuutta ja itsekriittisyyttä, myös tiivistä sisäistä reflektointia ja tukeutumista sekä paikallisiin että valtakunnallisiin toimijoihin maahanmuuttokysymyksissä. Tämä prosessi kuvataan luvussa 5, joka käsittelee prosessinarvioinnin näkökulmasta yhden Miehen Linjan ryhmän toimintaa sekä ryhmän sisäisenä prosessina että yhteistyösuhteina muihin paikallistoimijoihin maahanmuuttajakysymyksissä. Arvioinnin tuloksena on syntynyt myös teoreettis-käsitteellinen malli preventiivisestä ryhmämuotoisesta lähisuhdeväkivaltatyöstä maahanmuuttajamiesten parissa. Väkivallan vastainen työ ihmisoikeusnäkökulmasta Suomi noudattaa ihmisoikeussopimuksia, jotka korostavat yksilöiden yhtäläistä oikeutta vapauteen ja turvallisuuteen. Maamme on sitoutunut kansainvälisesti ja valtakunnallisesti eritasoisiin toimintaohjelmiin. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on Suomessa ehkäisty hallituksen tasa-arvo-ohjelmien ja hallitusohjelmien kautta, kuitenkin hajautetusti ja projektiluontoisesti (Riski 2009, 3). Vuonna 1986 Suomi ratifioi Yhdistyneiden kansakuntien naisten oikeuksien sopimuksen, joka tähtää kaikkinaiseen naisten syrjinnän poistamiseen (Valtiosopimus 68/1986). Suomi on sopimuksen mukaisesti raportoinut YK:n naisten oikeuksien komitealle (CEDAW) naisten syrjinnän poistamisesta. Komitea on toistuvasti kiinnittänyt huomiota väkivallan laajuuteen ja kehottanut Suomen hallitusta tehostamaan väkivallan ehkäisemiseen tähtääviä toimia. (Riski 2009, 14.) Erityisen tärkeä historiallinen merkkipaalu on Yhdistyneiden Kansakuntien Pekingin toimintaohjelmaan sitoutuminen. Vuonna 1995 neljännessä naisten asemaa käsittelevässä maailmankonferenssissa hyväksyttiin Pekingin julistus, jossa on 12 strategista teemaa naisten aseman parantamiseksi. Yhtenä strategisena tavoitteena on naisiin kohdistuvan väkivallan vähentäminen. (Ulkoasiainministeriö 2006.) 8

9 Euroopan neuvosto on järjestö, johon kuuluu 47 jäsenmaata, mukaan lukien Suomi. Järjestön tehtävä on Euroopan turvallisuuden vahvistaminen ja ihmisoikeuksien edistäminen. Vuonna 2005 pidetyssä huippukokouksessa asetettiin kansainvälinen asiantuntijaryhmä (Task Force to Combat Violence against Women, including Domestic Violence) pohtimaan kansainvälisiä ja kansallisia keinoja naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. Vuonna 2008 neuvosto tehosti toimia naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi. Euroopan neuvoston ministerikomitea päätti ryhtyä valmistelemaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaa koskevaa yleissopimusta. Yleissopimuksen valmisteluun nimettiin tätä tehtävää varten toimikunta (Committee on Preventing and Combating Violence against Women and Domestic Violence CAHVIO). Toukokuussa 2011 Euroopan neuvosto avasi allekirjoitettavaksi lähisuhde- ja perheväkivallan sekä naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisyyn ja katkaisuun tähtäävän, oikeudellisesti sitovan eurooppalaisen yleissopimuksen. Sopimuksen allekirjoitti Suomen lisäksi 12 maata. (Council of Europe 2011.) Euroopan unioni pureutuu väkivaltakysymyksiin edistämällä tasa-arvoa. Väkivallan vähentämisen toimet kuuluvat pääosin kunkin jäsenvaltion oman lainsäädännön piiriin. Euroopan unionilla on ollut vuodesta 1997 DAPHNE toimintaohjelma, joka tähtää lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseen ja torjuntaan. DAPHNE rahoittaa väkivaltaa vastaan toimivia järjestöjä ja muita organisaatioita. Suomessa on ollut useita DAPHNE rahoitteisia projekteja. DAPHNE III ohjelma on voimassa vuosina (European Commission 2009.) Suomen hallitus laati naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelman osana vuosien tasa-arvo-ohjelmaa. Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelman toimenpide-ehdotuksina on puuttua väkivaltaan ennakoivasti, parantaa uhrien apua ja tukipalveluita, ehkäistä väkivallan uusiutumista, parantaa seksuaalisen väkivallan uhrien asemaa ja tukea, vahvistaa rikosprosessin laatua ja tehokkuutta ja kehittää väkivallan katkaisuun tähtääviä ohjelmia. Toimenpide-ehdotuksissa mainitaan, että erityisen haavoittuvassa asemassa olevien naisten palveluihin tulee kiinnittää huomiota. Maahanmuuttajanaiset lasketaan tähän joukkoon maassa oleskelun epävarmuuden ja kielitaidon ja tiedon puutteen vuoksi. Yhtenä toimenpiteenä mainitaan, että oleskeluluvan jatkamiseen liittyvissä kysymyksissä tulisi ottaa huomioon ne tilanteet, joissa oleskeluluvan hakijan puolison väkivaltaisuus on johtanut eroon. (STM 2010, 3, ) Vuoden 2011 hallitusohjelmassa mainitaan naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelman toimeenpanon jatkaminen ja turvakotipaikkojen lisääminen alueellisen tasa-arvon lisäämiseksi. Hallitusohjelmassa suositellaan sovittelun rajaamista lähisuhdeväkivaltarikoksissa. Painopisteeksi nostetaan muun muassa maahanmuuttajanaisiin, lapsiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin kohdistuvan väkivallan paremman tunnistamisen. (Valtioneuvoston kanslia 2011, 24, 27.) Paikallisesti Espoossa on käynnistetty lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma Puhu älä lyö!, joka on osa kaupungin turvallisuusohjelmaa. Toimintaohjelman keskeisinä tavoitteina ovat lähisuhde- ja perheväkivallan väheneminen ja lasten aseman turvaaminen ja heidän asenteisiinsa vaikuttaminen. Tavoitteisiin pyritään erityisesti tehostamalla väkivallan ehkäisytyön johtamista, vastuuta ja työjakoa virkamiesten, kolmannen sektorin toimijoiden ja kuntalaisten kesken. (Espoon kaupunki 2010, 3, 17.) Lähisuhde- ja perheväkivaltaa käyttäneiden, kokeneiden ja nähneiden henkilöiden auttaminen on ihmisoikeustyötä, jonka tarkoituksena on parantaa koko perheen turvallisuutta ja edistää hyvää elämää. 9

10 Lähteet Cayouette, Susan (1999). Safety issues for women co-facilitating groups for violent men. Teoksessa Wild, Jim (ed.) Working with Men for Change. London: UCL Press, Council of Europe (2011). Ad Hoc Committee on preventing and combating violence against women and domestic violence (CAHVIO). de los Reyes, Paulina (2003). Patriarkala enklaver eller ingenmansland? Våld, hot och kontroll mot unga kvinnor i Sverige. Norrköping: Integrationsverket. Espoon kaupunki (2010). Puhu älä lyö! Espoon kaupungin lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma. European Commission (2009). Daphne toolkit. Holma, Juha & Wahlström, Jarl (toim.) (2005). Iskuryhmä. Miesten puhetta Vaihtoehto väkivallalle ryhmissä. Helsinki: Helsinki University Press. Jolkkonen, Pekka & Varjonen, Panu (2002). Väkivalta tunteita, toimintaa ja vastatunteita. Miessakit ry:n julkaisuja 2/2002. Helsinki: Miessakit. Keskinen, Suvi (2011). Troublesome Differencies Dealing with Gendered Violence, Ethnicity, and Race in the Finnish Welfare State. Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention, 12 (2), Nyqvist, Leo (2006). Miesten kriisikeskuksen loppuarviointi. Teoksessa Sanasta miestä. Kokemuksia miesten kriisityöstä. Helsinki: Ensi- ja turvakotien liitto ry, Reijomaa, Lasse (2009). Henkilökohtainen haastattelu Espoossa Riski, Taina (2009). Naisiin kohdistuva väkivalta ja tasa-arvopolitiikka. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:50. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Råkil, Marius & Isdal, Per (2002). Volden är mannens ansvar behandling av mannlige voldutøvere som tiltak mot kvinnemishandling. Teoksessa Marius Råkil (toim.) Menns vold mot kvinner. Oslo: Universitetsforlaget, Sosiaali- ja terveysministeriö (2010). Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2010:5. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Säävälä, Hannu; Pohjoisvirta Riitta; Keinänen, Eero & Salonen, Santtu (2006). Johdanto. Teoksessa Mies Varikolle - apua lähisuhdeväkivaltaan. Oulu: Oulun Ensi- ja turvakoti ry, Törmä, Sinikka& Tuokkola, Kati (2010). Jussi-työ. Miesten perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön ulkoinen arviointitutkimus. Hämeenlinna: Sosiaalikehitys Oy. ARVIOINTITUTKIMUS.pdf 10

11 Ulkoasiainministeriö (2006). Pekingin julistus ja toimintaohjelma. Helsinki: Valtioneuvosto. Valtioneuvoston kanslia (2011). Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma. Helsinki: Valtioneuvosto. Valtiosopimus 68/1986 (1986). Asetus kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta ja sen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta. 11

12 1 Lyömätön Linja Espoossa ja Miehen Linja Jari Hautamäki Seuraava teksti johdattelee lukijan Espoossa toteutettavaan lähisuhde- ja perheväkivaltatyöhön. Artikkelissa kerrotaan pääpiirteittäin Lyömätön Linja Espoossa - toiminnasta sen alkuvaiheista aina nykyhetkeen saakka. Kirjoituksen aineiston muodostavat työvuosieni aikana kertyneet kokemukset ja toimintaan liittyvä muu materiaali. Lisäksi useat keskusteluni Espoon turvakodin johtaja Sirkka Liisa Aaltion ja Lyömättömän Linjan pioneeri Lasse Reijomaan kanssa ovat olleet arvokkaana apuna tämän kirjoituksen taustalla. Kirjoituksen lopussa siirrytään Miehen Linja -toimintaan ja sen syntyhetkiin. Tavoitteenani on kuvata lyhyesti sitä, miten kaikki sai alkunsa. Toivon, että lukijalle välittyy kattavasti se toimintaympäristö, jossa maahanmuuttajamiehille tarkoitettua Miehen Linja -toimintaa toteutetaan. Kirjoituksen tavoitteena on toimia johdantona Luottamusta Miehen Linjalla -arviointitutkimuksen sisältöihin ja tuloksiin. 1.1 Lyömättömän Linjan tausta ja kehitys Lyömätön Linja aloitti toimintansa Espoossa vuonna 1993 ja se on Suomen ensimmäinen miehille tarkoitettu Väkivallaton Vaihtoehto -tyyppinen palvelu. Sen jälkeen Suomessa on kehitetty erilaisia työmuotoja, joilla väkivaltaa lähisuhteessa tai perheessä käyttäneitä miehiä on pyritty auttamaan. Esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liitto aloitti miehille tarkoitetun Jussi -työn vuonna 1994 ja samoihin aikoihin käynnistyi väkivaltatyö Jyväskylässä. Lyömättömän Linjan taustalla on vuonna 1990 Tasa-arvoasianneuvottelukunnan asettama jaosto, joka tavoitteena oli tuolloin pohtia naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja sen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Väkivaltajaostossa oli jäseniä neuvottelukunnasta sekä asiantuntijajäseniä alan viranomaisista, järjestöistä ja muista asiaa pohtineista työryhmistä. Väkivaltajaosto julkaisi vuonna 1991 mietinnön, jonka mukaan Suomessa tulisi perustaa vain miehille tarkoitettu palvelu, jonka avulla väkivaltaa harjoittava mies saisi itselleen apua ja tukea väkivallan katkaisuun ja ehkäisyyn. Espoossa toteutettiin vuosina Raha-automaattiyhdistyksen tuella perheväkivallan katkaisuprojekti, jonka toteutuksesta vastasi Naisten Apu Espoossa ry. Projektin tarkoituksena oli viedä läpi Espoossa perheväkivallan katkaisun koulutusohjelma ja kutsua koolle auttajaverkosto, jonka tehtävänä oli kehittää paikallista yhteistyötä perheväkivaltaa koskevissa kysymyksissä. Projektin tavoitteena oli lisäksi käynnistää miehille tarkoitettu, Tasa-arvoasian neuvottelukunnan mietinnön mukainen Väkivallaton vaihtoehto -tyyppinen auttamisohjelma, jonka nimeksi tuli Lyömätön Linja. Nimi Lyömätön Linja syntyi Espoon turvakodin johtaja Sirkka Liisa Aaltion ja pastori Lasse Reijomaan keskustelujen tuloksena. Heidän tapaamisensa taustalla oli Lasse Reijomaan kolumni, jonka hän kirjoitti Espoon seurakuntasanomiin Kolumnissaan hän kirjoitti muun muassa seuraavasti: 12

13 Miesten väkivalta ei ole ylimittainen annettu kohtalo, vaan kauhea tapahtumasarja, johon voidaan vaikuttaa. Miehen elämän tarkoitukseksi riittää aivan hyvin perityn väkivaltakierteen katkaiseminen. Se ei ole helppoa, mutta se on mahdollista. On perustettava vain miehille tarkoitettu tukikeskus. On aika järjestää miehille auttamisjärjestelmä, jossa mies voi kohdata miehen, mieskohtaisesti ja ammatillisesti. Ongelma ei ole vain kotimainen, vaan se ei paljoa lohduta. Väkivalta on aina väkivaltaa. Väkivallan teoille on annettava nimi ja kasvot, jotka on kohdattava. Mies on vastuussa harjoittamastaan väkivallasta. Vastuuta ei voi siirtää muille, eikä selittää pois.(reijomaa 1992.) Aaltion ja Reijomaan keskustelut johtivat Lyömättömän Linjan nimen syntymisen lisäksi siihen, että Lasse Reijomaa palkattiin Lyömättömän Linjan ensimmäiseksi työntekijäksi maaliskuussa Lasse Reijomaan sitkeyden ja ammatillisen vahvuuden tuloksena uraauurtava ja vaativa työ väkivaltaa parisuhteessaan käyttävien miesten kanssa saatiin näin käyntiin. Lyömättömän Linjan perustehtävänä oli antaa salatulle ongelmalle avoin ja yhteiskunnallista arvostusta nauttiva tapa yrittää auttaa asiakkaita siirtymään väkivallan teoista kohti väkivallattomia vuorovaikutustaitoja. Lyömättömän Linjan kantava voima on siinä, että se tarjoaa perheväkivallan kierteessä olevalle miehelle mahdollisuuden ottaa yhteyttä toiseen mieheen. (Aaltio 1993.)Lasse Reijomaa kirjoitti kahden vuoden aikaisista työkokemuksistaan kirjan Aikapommista aikamieheksi. Kirja oli rohkea puheenvuoro arasta aiheesta. Se kertoi miehistä, jotka eivät enää lyö, eivätkä laiminlyö, vaan ovat alkaneet tahtoa muutosta. Muutosta, joka ei ole pois naiselta tai lapsilta. Tulin mukaan Lyömättömän Linjan toimintaan tammikuussa Aloitin ensin opiskeluihini liittyvässä työharjoittelussa, josta siirryin vähitellen kokopäiväiseksi työntekijäksi. Alkuvaiheen työskentelyyni liittyi perehtyminen aihepiiriin niin, että laadin siitä myös sosiaalialan opinnäytetyöni. Tämän jälkeen kirjoitin aiheesta kirjan Perheväkivalta käännekohta miehen elämässä. Alkuvuosina Lyömättömällä Linjalla työskentelivät osan aikaa myös Marko Hytinkoski ja Erkki Haramo. Toiminnan alkuvaiheessa oli mukana myös muita opiskelijaharjoittelijoita, joista mainittakoon Miika Peltonen ja J-P Salonen Alkuvuosien kokemukset Lyömätön Linja -toiminnan alkuvaiheen työn keskeisenä tavoitteena oli se, että mahdollisimman moni mies ryhtyisi käsittelemään omia toimintatapojaan ja osallistuisi miesten avoimeen keskusteluryhmään. Työtä tehtiin matalan kynnyksen periaatteella. Miehiä tavoitettiin järjestämällä auttamistyötä puhelimitse periaatteilla 24/7 ja soita ihmisten aikaan. Puhelimitse käydyssä kriisikeskustelussa tavoitteena oli, että miehen tie johtaisi jatkossa avoimeen keskusteluryhmään. Tuona aikana toiminnassa noudatettiin periaatetta, jonka mukaan mies sai soittaa nimettömänä eikä hänestä tehty puhelun aikana kirjauksia. Samaa nimettömyyden periaatetta noudatettiin myös avoimessa ryhmätoiminnassa. Ryhmän avulla miesten välille syntyi keskinäisen tuen verkosto, joka antoi uskoa ja toivoa siitä, että mies voi katkaista väkivallan käytön kierteensä ja puhua elämäänsä koskettavista ja salatuistakin asioista muille miehille. Näin syntyi keskinäisen vertaistuen Lyömätön Linja. Miesten kanssa käytiin läpi heidän elämäänsä koskettavia asioita, ja monet yhteyttä ottaneet tulivat myös mukaan ryhmään. Lyömättömään Linjaan soittaneista noin puolet oli kuitenkin naisia, jotka ha- 13

14 kivat apua ja tukea perheen tilanteeseen. Keskeinen keskustelunaihe oli se, miten miehen puoliso saataisiin ottamaan yhteyttä Lyömättömään Linjaan. Näillä yhteyttä ottaneilla naisilla ei ollut niinkään huolta itsestä, vaan he kantoivat enemmän huolta miestensä tilanteesta. Suomessa kehitettiin tähän aikaan miesryhmätoimintaa myös muissa alan toimipisteissä, mutta osin laihoin tuloksin. Ryhmätoiminnan käynnistymisen ongelmana oli usein se, ettei miehiä saatu riittävästi koolle. Ryhmätoiminnan käynnistämisen periaatteena oli tuolloin, että ryhmässä tulisi olla 4-6 henkilöä, ennen kuin ryhmä voidaan aloittaa. Ongelmaksi muodostui ryhmään sopivien miesten oikean määrän saavuttaminen, minkä vuoksi ryhmän käynnistyminen viivästyi. Ryhmätoimintaa odottamaan jäänyt mies vaihtoikin toisinaan maisemaa, ennen kuin riittävä määrä osallistujia oli saatu ryhmää varten kokoon. Tästä seurasi itseään toistava kierre, eikä ryhmätoimintaa näin saatu alulle. Lyömättömän Linjan alkuvaiheen vahvuus olikin se, että matalalla kynnyksellä toimiva avoin ryhmätoiminta tarjosi mahdollisuuden siihen, että ryhmä oli koolla lähestulkoon joka kerta läpi vuoden jokaisena sunnuntai-iltana samassa paikassa ja samaan aikaan. Alkuvaiheessa ryhmä aloitettiin yhdellä miehellä, kunnes mukaan tuli toinen, sitten kolmas ja näin ryhmä vähitellen muotoutui. Kaikella on kuitenkin aikansa ja paikkansa. Asioiden tulee myös kehittyä ja mennä eteenpäin. Yhteyttä ottaneiden miesten nimettömyys ja avoin ryhmätoiminta olivat alkuvaiheen vahvuudet, mutta niillä oli myös heikkoutensa. Miesten kanssa tehtävä työ oli tuolloin hyvin opettavaa, mutta myös henkisesti raskasta, kun miehiä tuli ja meni jatkuvana virtana. Kuuntelin aluksi kriisissä olevan miehen hätää puhelimessa. Puhelun aikana mies usein itkemällä purki pahaa oloaan ja oli valmis tekemään mitä tahansa saadakseen parisuhteensa entiselleen. Puhelinkontaktin aikana miehet lupasivat toisinaan tulla sunnuntai-iltana ryhmään. Ryhmässä kuitenkin huomasin, ettei tätä miestä lupauksista huolimatta näkynyt paikalla. Toinen yleinen piirre oli se, että mies tuli puhelinkeskustelun jälkeen ryhmään ja kävi siellä jonkun aikaa säännöllisesti, kunnes hän katosi omille teilleen. Mitä Keijolle on tapahtunut, kun ei ole tullut ryhmään? Tämä kysymys ja siitä seurannut huoli välittyivät muuhun ryhmään ja minuun ryhmän vetäjänä. Kolmas yleinen piirre oli se, että ryhmän jättänyt mies palasikin ryhmään jonkun ajan kuluttua - yleensä väkivaltaepisodin jälkeen. Miehen kertoma väkivaltatapahtuma purettiin tapaamisen yhteydessä ja mies kävi sovitusti muutaman kerran ryhmässä, kunnes katosi jälleen. Ryhmäkäyntien määrät olivat siis mieskohtaisesti vaihtelevia, mutta toisaalta ryhmäkerrat olivat myös antoisia ja opettavia kokemuksia. Miesten vertaistuen kannalta oli tärkeää, että ryhmään kuului miehiä, jotka olivat ryhmätoiminnan voima ja selkäranka. Nämä miehet muistan hyvin ja he ovat myös matkanneet usein mielessäni työtä tehdessäni. Seuraavassa erään miehen tarina, joka mielestäni kuvaa hyvin alkuvaiheen ryhmätoiminnan piirteitä ja kokemuksia: 14 Muistan aina ensimmäisen sunnuntai-illan syyskuussa 1996, jolloin osallistuin Lyömättömän Linjan sunnuntai-istuntoon Espoossa. Edellisenä iltana oli ollut 45 vuotissyntymäpäiväni ja meillä oli ollut kiva porukka koolla. Olin kuukausi aiemmin solminut kolmannen avioliiton naisen kanssa, joka oli juuri sellainen mitä olin alitajuntaisesti aina etsinyt. Vaimoni oli laittanut upeat ruuat ja tarjoilu oli monipuolista. Kaikilla oli oikein mukavaa. Kun sitten yön tunteina vieraiden lähdettyä jälleen kerran purkauduin väärällä tavalla ja kävin käsiksi vaimooni, pidimme aamulla pitkän ja vakavan tuumaustauon. Lopputulos oli se, että minun on vihdoinkin katsottava itseäni peilistä ja tehtävä kertakaikkinen parannus. Myönsin, että lapsuudesta lähtien havaittavissa ollut väkivaltaisuute-

15 ni oli saatava aisoihin. Toinen vaihtoehto oli, että lupaavasti alkanut avioliittomme kariutuisi. Tunsin itseni niin tyhjäksi ja hermostuneeksi matkallani Lyömättömään Linjaan, että ajoin harhaan ja saavuin paikalle hieman myöhässä. Olin rikki, masentunut ja täysin lopussa. Tuntui, että olisi parempi lopettaa itsensä. Minä en ilmeisestikään voisi väkivaltaisuudelleni mitään. Ilta sujui kuitenkin hyvin. Sain kerrottua oman tarinani ja kuuntelin tarkkaavaisesti paikalla olleiden muitten miesten puhetta elämästään. Vapauduin ja itkin huojentuneisuudesta tajutessani, että minulla voisi vielä olla mahdollisuus. Kävin jouluun asti joka sunnuntai-ilta L.L:ssa ja aloin hiljalleen nähdä oman elämänkaareni uudessa valossa. L.L:n istuntoja täydensivät vielä jokaviikkoinen kahdenkeskinen keskustelu terapeutin kanssa Jussi-projektissa Helsingissä. Vähitellen osaset alkoivat loksahdella kohdalleen, kun sain läpikäydä omaa väkivaltaisuuttani. Vaimoni tuki alusta lähtien tervehtymistäni ja hänkin aloitti oman terapiansa selvittääkseen aiemman elämänsä ja meidän lyhyen yhteisen elämämme ahdistuksia. Tajusin, että vaimoni pelkäsi minua ja että minun tehtäväni oli saada hänet vakuuttuneeksi siitä, että en enää löisi. Valtava vuosikymmenten aikana sisimpääni kerääntynyt häpeän möykky on vähitellen karissut pois. Olen vapautunut ja tunnen energiani lisääntyneen, kun ei tarvitse kantaa väkivaltaisesta käyttäytymisestä aiheutuvaa häpeää tunnollaan. Vaimon kanssa olemme opetelleet kertomaan myös kielteisistä tunteista. Riitelyä ei ole tarvinnut lopettaa, mutta on pidettävä huoli siitä, ettei koko bensa-asema pala kun ollaan eri mieltä asioista. Elämä tuntuu elämisen arvoiselta ja koen olevani varmempi mies kuin ennen. Olen päässyt keski-ikäisenä miehenä uudelleen kiinni elämästä, jota aiemmin synkensi väkivaltaisuus. Ei ihmisen väkivaltaisuudesta tarvitse tehdä yhtään sen pahempaa kuin se on, mutta sen kanssa ei saa jäädä elämään. (Teemu) Vuosina Lyömätön Linja -toiminnan taustayhteisönä toimi Naisten Apu Espoossa ry. Toimintaa rahoitti Raha-automaattiyhdistys. Vuoden 1997 vaihteessa Lyömätön Linja päätettiin luovuttaa Naisten Apu Espoossa ry:ltä miesten omille harteille ja edelleen miesjärjestö Miessakit ry:lle. Taustalla oli ajatus siitä, että miehet itse ryhtyisivät rakentavalla tavalla hoitamaan perheväkivallan katkaisua ja ehkäisyäja kehittämään toimintaa edelleen yhteistyössä naisjärjestöjen kanssa. Edellytyksenä toiminnan siirtämiselle oli, että Lyömätön Linja jatkaisi edelleen entisillä ja toimivaksi havaituilla periaatteilla. Näihin periaatteisiin myös Miessakit ry sitoutui ja Espoossa aloitettu toiminta työntekijöineen siirtyi Helsinkiin. Lyömättömän Linjan selkärankana olivat alkuvuosien aikana toiminnan kehittämiseen osallistuneet pioneerityöntekijät ja muut työtä tukeneet henkilöt ja yhteisöt. Miessakit ry:n Lyömättömän Linjan työntekijät vaihtoivat 1990-luvun lopulla kukin vuorollaan toisiin tehtäviin. Espoossa aloitettua Lyömätöntä Linjaa ei ollut enää alkuperäisissä tavoitteissaan olemassa ja työ eli vain entisten työntekijöiden kokemuksina ja arvokkaana tietotaitona. Miessakit ry palkkasi Lyömätön Linja -toimintaansa varten uudet työntekijät, jotka aloittivat toiminnan toteuttamisen. Miessakit ry toteuttaa edelleen Lyömätön Linja -toimintaa. Siihen voi tutustua lähemmin osoitteessa 15

16 1.1.2 Uudelleen käynnistys Espoossa vuonna 2000 Lähdettyäni Miessakit ry:n palveluksesta alkuvuodesta 1999, sain yhteydenoton Sirkka Liisa Aaltiolta. Hän kysyi halukkuudestani tulla käynnistämään uudelleen Lyömätön Linja -toimintaa Espooseen. Naisten Apu Espoossa ry oli lupautunut hakemaan Raha-automaattiyhdistykseltä uudelleen projektiavustusta Lyömätön Linja Espoossa -toiminnalle, mikäli ryhdyn vastaamaan vanhoilla periaatteilla toimivan Lyömättömän Linjan käynnistämis- ja kehittämistyöstä. Kiitin luottamuksesta ja vastasin pyyntöön myöntävästi jääden odottamaan tulevaa rahoituspäätöstä. Joulukuussa 1999 sain Sirkka Liisa Aaltiolta tiedon, että Raha-automaattiyhdistys on esittänyt valtioneuvostolle kahden vuoden projektiavustusta Lyömätön Linja -toiminnan uudelleen käynnistämiseksi Espoossa vuosina Tämä päätös merkitsi myös sitä, että aloitin vuoden 2000 vaihteessa Lyömättömän Linjan työn uudelleen. Kesän aikana toiminnan toiseksi työntekijäksi palkattiin J-P Salonen, joka oli jo aikaisemmin perehtynyt toimintaan opiskelujensa aikana. Toiminnan uudelleen käynnistämiseen osallistui myös Lyömättömän Linjan pioneeri Lasse Reijomaa. Lisäksi muutamat toiminnassa mukana olleet asiakasmiehet olivat auttamassa siinä, että miesten vertaisryhmätoiminta saatiin uudelleen käyntiin Espoossa. Ensimmäinen miesten ryhmäistunto pidettiin toukokuun alussa ja siitä ryhmätoiminta käynnistyi uudelleen. Vuosien aikana toteutettiin miestapaamisten ja muun toiminnan ohella viikoittain kaksi erillistä miesten vertaisryhmää. Aktiivisen ryhmätoiminnan vuoksi sivutoimisiksi ryhmänohjaajiksi palkattiin diakoni ja perheneuvoja Matti Lampela ja lastenvalvoja Tapani Wacklin. Huhtikuussa vuonna 2000 Espoon Leppävaaran Harakantielle, asuinkerrostalojen, perheiden ja kotien keskelle majoittui tietokoneineen ja kännyköineen kaksi nuorta sosiaalialan ammattilaista. Kaksi miestä, joiden mukana Lyömätön Linja palasi Espooseen. Naisten Apu Espoossa ry:n perheväkivaltaprojektin yhteyteen maaliskuussa 1993 perustettu Lyömätön Linja toimi vuoden 1996 loppuun Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman Naisten Apu Espoossa ry:n hallinnossa ja taloudessa. Neljän toimintavuoden aikana luotiin periaatteet, joiden mukaisesti väkivaltaisesta käytöksestään eroon pyrkiviä miehiä autettiin ryhmätoiminnan, yksilötapaamisten ja puhelinpäivystyksen keinoin. Lyömätön Linja sai julkisuudessa runsaasti huomiota ja tunnetaan nykyäänkin ensimmäisenä suoraan väkivaltaisten miesten vastuuttamiseen ja tukemiseen erikoistuneena työmuotona Suomessa. Lyömättömän Linjan tärkein voimavara oli tuolloin tähän pioneerityöhön hakeutuneet ja sitoutuneet miehet: Lasse Reijomaa, Marko Hytinkoski, Jari Hautamäki, Erkki Haramo, J-P Salonen ja Miika Peltonen sekä heidän tukenaan toimineet henkilöt ja yhteisöt. 16

17 Lyömätön Linja tarvitsee perustamisvaiheestaan alkaen kiinteät yhteydet muihin väkivaltatyötä tekeviin tahoihin. Perheväkivaltaan puuttuminen vaatii yleensä aina usean tahon yhteistyötä. Lyömätön Linja haluaakin näin ollen asettua yhteistyöhön sosiaali- ja terveystoimen perus- ja erityispalvelujen, poliisin ja syyttäjän ja perheneuvontatyön kanssa. Lyömätön Linja- toiminnan lähtökohtana ovat kansalliset ja kansainväliset asiakirjat ja suositukset naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn vähimmäistasosta, jota valtakunnallisesti ja paikallisesti Suomen hallituksen tasa-arvo-ohjelman perusteella tulee noudattaa. (Aaltio ) Kehittyvä Lyömätön Linja Espoossa toiminta Lyömätön Linja Espoossa -toiminta eteni suunnitelmien mukaisesti. Tilat Harakantiellä osoittautuivat toimiviksi ja miehet löysivät tiensä sinne. Myös puheluja alkoi tulla ja edelleen osa soittajista oli naisia. Miehiä tavattiin yksilötapaamisissa ja ryhmäilloissa oli paikalla keskimäärin 4-5 miestä. Ryhmä kokoontui joka viikko, lukuun ottamatta kesällä pidettyä taukoa. Miesten kanssa tehtävä työ alkoi vähitellen jäsentyä sekä aikaisempien kokemustemme että toimivien ulkomaisten mallien mukaisesti. Kehitimme Väkivallan katkaisu -ohjelmaa, joka on tavoitteellinen ja selkeä kokonaisuus. Ohjelma pitää sisällään toiminnan kannalta keskeiset toimintamuodot. Näitä toimintamuotoja ovat puhelinpalvelu, yksilökeskustelut ja ryhmätoiminnat. Väkivallan katkaisu -ohjelman vaikuttavuuden selvittämiseksi toimintaan liitettiin myös seurantaa, jonka raportointia varten haettiin ulkopuolinen arvioitsija. Ohjelmaan liitettiin myös verkostotyötä eri viranomaisten ja yhteistyökumppaneitten kanssa. Tämän yhteistyön avulla jokainen perheenjäsen tuli autetuksi. Erityisen arvokkaita olivat yhteistyökokemukset turvakodin, perheneuvolan ja Espoon poliisin kanssa. Lyömätön Linja Espoossa -toiminta otettiin eri tahoilla myönteisesti vastaan. Toiminnan tarpeellisuudesta erityisesti espoolaiset ammattiauttajat ja viranomaiset antoivat runsaasti kannustavaa palautetta. Useat paikalliset lehdet olivat kiinnostuneita toiminnasta ja tekivät siitä kertovia lehtiartikkeleita. Lehtiartikkelit toteuttivatkin osaltaan tarvittavaa tiedotusta ja toivat sitä kautta verkostoomme uusia auttajatahoja sekä asiakkaita. Lyömätön Linja Espoossa -toiminnassa vietettiin avoimien ovien tapahtumaa. Paikalle oli kutsuttu tiedotusvälineitä ja eri yhteistyökumppaneita pääkaupunkiseudulta. Tapahtumaan osallistui runsaat 40 henkilöä ja teemapäivä toteutui suunnitellulla tavalla. Syksyllä 2000 aloitettiin neuvottelut Espoon poliisin ja kihlakunnan syyttäjäviraston sekä Lyömätön Linja -toiminnan keskinäisestä yhteistyöstä. Yhteistyön perusajatuksena oli tarjota väkivallasta epäillylle miehelle mahdollisuus väkivaltakierteen katkaisuun. Tavoitteena oli, että väkivallasta epäilty voidaan saattaa yhteistyön avulla osallistumaan Väkivallan katkaisu -ohjelmaan. Yhteistyöstä kehittyi Perheväkivalta Rikosprosessissa - yhteistyömalli, joka toimii edelleen (katso luku 2.3.1). Vuonna 2003 yhteistyömalliin liitettiin Naistenapu palvelu (turvakodin avopalvelu), jonka kautta myös asianomistajana oleva nainen saa itselleen tarvittavaa apua ja tukea väkivallasta selviytymiseen. 17

18 Lyömätön Linja -toiminnan uudelleen käynnistäminen oli haastavaa, mutta palkitsevaa työtä. Toteutimme projektisuunnitelman mukaiset tehtävät kiitettävästi ja onnistuimme usealla eri tehtäväalueella. Väkivallan katkaisu -ohjelma lisäsi miesten kanssa tehtävän työn selkeyttä ja tavoitteellisuutta sekä edesauttoi merkittävästi työn päivittäistä suorittamista. Espoolaisten ammattiauttaja- ja viranomaistahojen kanssa kehittyi toimintamalleja asiakastapausten hoitamiseen. Perheväkivaltatilanteen jälkeen kaikkia perheenjäseniä autettiin eri tahojen yhteistyönä. Haluan tässä yhteydessä mainita erityisesti yhteistyön, jota toteutettiin Leppävaaran perheneuvolan kanssa. Tämän yhteistyön kehittymisen kannalta keskeiset pioneerit olivat perheneuvojat Marita Saxen, Virve Nousiainen ja Laila Piiroinen. Yhteistyö tuotti hyviä tuloksia ja tiesimme, että perheenjäsenet ovat selviytyneet väkivallasta turvalliseen perhe-elämään. Olen 43-vuotias avoliitossa asuva kahden vaippaikäisen pikkulapsen isä. Ensimmäinen väkivaltatilanteeni tapahtui kun olin parikymppinen ja silloisen tyttöystäväni kanssa laivaristeilyllä. Lätkin ja potkin tyttöystäväni mustelmille hytissä ja jouduttuani laivan putkaan haukuin vielä laivapoliisin aamulla pahimmaksi paskiaiseksi joka oli sotkeutunut asioihini. Olin kyllä kännissä ja ehkä pitkästynyt laivamatkaan, ehkä tyttöystäväni ei käyttäytynyt niin kuin olisin halunnut hänen käyttäytyvän, ehkä oli mustasukkainen jostain olemattomasta asiasta. Väkivaltatilanteet olivat 3-vuotisen suhteemme loppuvaiheessa lähinnä haukkumista, huorittelua, tönimistä ja puristelua. Lopullinen niitti tuli ulkomailla kun yhden päivän mykkäkoulun päätteeksi potkin tyttöystävältäni kylkiluut hajalle ja hakkasin häntä sohvatyynyllä. Tilanteen jälkeen katsoin itseäni peilistä ja näin siellä oman isäni raivoavan. Meidän piti mennä naimisiin samana kesänä. Paljon asioista oli jo järjestelty, sitten tyttöystäväni sanoi että häät voi unohtaa ja hän muuttaa erilleen. Olin yksinäinen ja epätoivoinen. Anteeksipyyntöni eivät enää tehonneet, hyvityksiäni ei enää tarvittu, vaivuin syvään masennukseen ja eläminen alkoi tuntua turhalta. Luin väkivaltaan liittyvää kirjallisuutta ja otin yhteyttä Lyömättömään Linjaan. Hitaasti aloin ymmärtää itseäni, omia tunteitani ja opin analysoimaan omia tekemisiäni. Kun teen jotain miltä minusta tuntuu ja ymmärrän miltä toisesta tuntuu. Opin mitä on empatia ja aktiivinen kuuntelu. En saanut lapsuudenkodissani mallia rakentavasta ristiriitojen käsittelystä vaan huutamista, mykkäkoulua ja pelottelua. Miehen malliani en voinut rakentaa omasta isästäni, joka ryyppäsi, löi äitiäni, kävi vieraissa naisissa, suuttui silmittömästi asioista joita muut eivät ymmärtäneet. Kotonani ei keskusteltu pettymyksistä, eikä tunteita sopinut näyttää. Lasten kehuminen oli ehdottomasti kiellettyä, koska sillä pelättiin että he ylpistyvät. Väkivaltatilanteeni johtuivat omasta huonosta olostani ja omista ahdistuksistani. Minulla ei ollut työkalupakissani kykyä puhua ongelmistani ja tunteistani. Olen kokenut, että löysin henkisen minäni kuusi vuotta sitten. Ilmeisesti fiilikseni voisi olla sama kuin jollakin joka löytää uskonsa. 18

19 Kun nyt vuosia kestäneen prosessin jälkeen pystyn löytämään vihastuessani muita teitä vihanpurkamiseen kuin aikoinaan niin koen siitä syvää tyydytystä. Tunnen usein vatsassani tutun ahdistavan tunteen ja se on kuin pirisevä puhelin joka hälyttää itseni tarkkailutilaan. Aikoinaan jouduin helposti tunnekuohuun enkä pystynyt enää kuuntelemaan itseäni. Uskon, että perheväkivalta on todellinen yhteiskunnan tiedostamaton ongelma. Vallankäyttö perheissä on yleistä. Mielestäni jokaisella miehellä on mahdollisuus parantua perheväkivallasta kun kaikki lähtee omasta vastuusta. Riidellä saa, vihainen voi olla mutta nimitellä ja lyödä ei saa. Toisessa voi olla vikaa ja itsessä voi olla vikaa mutta asioista puhuminen helpottaa. Tiedän, että nyt pystyn antamaan paremman kasvualustan omille lapsilleni ja tulen katkaisemaan sukupolvien välisen puhumattomuuden muurin. Nyt kun aikaa on kulunut tiedän, että en palaa enää entiseen. Onnellisuuteni tulee nykyisestä perhetilanteestani, eikä se tule enää materiaalisen hyvän ja statuksen haalimisesta vaan siitä että elän täysillä nykyhetkeä. Olen onnellinen että olen läpikäynyt perheväkivaltakriisini ja ilman sitä en olisi sitä mitä nyt olen. (Kartsa) Edellä kirjoittamani Lyömätön Linja Espoossa toiminnan historia on omakokemukseni ja olen hyödyntänyt tässä päiväkirjamerkintöjäni, jotka ajoittuvat vuoteen Kuluneen yhdentoista vuoden aikana on ollut haasteita, mutta myös hyvin paljon iloa tuottavia kokemuksia. Seuraavassa kerron lyhyesti Lyömätön Linja Espoossa -toiminnan nykyhetkestä ja keskityn Väkivallan katkaisu -ohjelmaan, joka on edelleen keskeinen osa Espoossa aloitetun Lyömätön Linja -toiminnan perustehtävää. Tämän jälkeen siirryn tarkastelemaan Miehen Linja -toiminnan alkuhetkiä, jotta Luottamusta Miehen Linjalla - tutkimushankkeen konteksti on määriteltävissä. Lyömätön Linja Espoossa -toiminnan nykytilanne Maaliskuussa 2012 tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Naisten apu Espoossa ry aloitti Lyömätön Linja toiminnan valmistelun ja varsinainen toiminta aloitettiin vuotta myöhemmin. Toiminta on tavoittanut kohderyhmänsä hyvin ja työ on ollut laadukasta. Viimeisten vuosien aikana väkivallan katkaisutyön lisäksi on kehitetty väkivaltaa ennaltaehkäisevää työtä, ja erilaiset kehittämistehtävät ovat asiakastyön rinnalla saaneet jalansijaa. Lyömätön Linja Espoossa -toiminnassa miesten kanssa tehtävä työ keskittyy edelleen Väkivallan katkaisu -ohjelmaan. Miehet tulevat tähän ohjelmaan vapaaehtoisesti. Suurin osa miehistä ottaa itse yhteyttä. Yhteydenoton taustalla ovat usein puolison toiveet ja se, että avun hakeminen on edellytys mahdollisen suhteen jatkumiselle. Lisäksi havaintoja on ollut yhä enenevässä määrin myös siitä, että mies on pelästynyt omaa käytöstään, hakenut tietoa internetin kautta ja ottanut sen jälkeen yhteyttä Lyömättömään Linjaan. Osa miehistä tulee Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen kautta Perheväkivalta rikosprosessissa -yhteistyömallin mukaisesti. Miehiä ohjautuu asiakkaaksi myös lastensuojelun, perheneuvoloiden, turvakodin tai muiden tahojen ohjaamina. Miehen tultua asiakkaaksi hänen puolisolleen tehdään palveluohjaus, jossa kartoitetaan puolison tilanne ja hänelle etsitään tarkoituksenmukainen apu tarjolla olevasta palvelujärjestelmästä. Palveluohjaus tapahtuu pääasiassa puhelimitse, puolison tapaamisia on toteutettu kokeiluluontoisesti myös 19

20 Lyömättömän Linjan toimitiloissa. Palveluohjauksessa puolisolle kerrotaan Väkivallan katkaisu - ohjelmasta ja sen periaatteista sekä työskentelytavoista. Tarvittaessa puolison kanssa voidaan laatia turvasuunnitelma mahdollisten väkivaltatilanteiden varalle. Palveluohjaukseen sisältyy myös seurantaa. Väkivallan katkaisu -ohjelman keskeiset toimintamuodot ovat edelleen puhelinpalvelu, yksilökeskustelut ja ryhmätoiminta. Ohjelma alkaa aina yksilötyöskentelyllä. Ennen ryhmäohjelmaan osallistumista Lyömättömän Linjan asiakkaat käyvät riittävän ajan yksilötapaamisissa ja ryhmäohjelman aloitusajankohta sovitaan jokaisen miehen kohdalla erikseen. Yhtenä periaatteena on, ettei akuutissa kriisissä olevaa miestä oteta ryhmään. Ryhmäohjelmaan osallistuminen edellyttää mieheltä ryhmätyöskentelyyn vaadittavia valmiuksia ja kykyä ottaa vastuuta omasta elämäntilanteestaan. Mies sitoutuu ohjelmaan kirjallisella sopimuksella. Sopimus sisältää periaatteita ja ryhmään liittyviä sääntöjä, miehen tukihenkilön yhteystiedot ja tiedon siitä, että miehen puoliso voi olla tarvittaessa luottamuksellisessa yhteydessä Lyömättömään Linjaan. Väkivallan katkaisu -ohjelmaan yhteyttä ottaneista miehistä kaikki eivät voi osallistua koko ohjelmaan, osa kokee hyötyvänsä lyhyemmästä työskentelyjaksosta ja osa miehistä ohjataan jonkun muun auttamistahon piiriin. Tällaisia ovat esimerkiksi päihdehoitoa vaativat henkilöt tai ne, jotka eivät muilla perusteilla arvioitaessa hyödy Väkivallan katkaisu -ohjelmasta. Väkivallan katkaisu -ohjelmaan sitoutuneet miehet osallistuvat Veturi (vertaistukiryhmä) - ryhmäohjelmaan, joka kestää 15 viikkoa sisältäen yhden puolitoista tuntia kestävän ryhmäistunnon viikossa. Ryhmäohjelma on strukturoitu niin, että jokaisella ryhmäkerralla on etukäteen valittu teema ryhmäohjelman mukaan. Teemat käsittelevät muun muassa väkivallan eri muotoja ja väkivallan seurauksia sekä miehen mittaa ja kunniaa. Ryhmäistunnon aikana keskustelu jakautuu pääasiassa kahteen osaan. Puolet ajasta käytetään miesten tilanteiden käsittelyyn ja puolet ryhmäkerran teemaan. Ohjaajat huolehtivat siitä, että ryhmässä tapahtuva keskustelu liittyy aina ryhmäistunnon teemaan ja tavoitteisiin. Yksilötapaamisia järjestetään myös ryhmään osallistumisen aikana ja siten työskentelyä voidaan syventää yksilökeskusteluissa. Ryhmäohjelman päättymisen jälkeen miehet jatkavat yksilökeskusteluja yksilöllisten tarpeiden mukaan. Väkivallan katkaisu -ohjelmaan sitoutuneen miehen työskentelyprosessi ohjelmassa kestää keskimäärin 1,5 vuotta puolen vuoden seuranta-aika mukaan lukien. Väkivallan katkaisu -ohjelmaan sisältyy väkivallan käyttöön ja sen vähenemiseen liittyvää arviointia. Tätä toteutetaan lomakkeiden avulla ohjelman eri vaiheissa. Ohjelman aikana voidaan järjestää myös paritapaamisia, jotka toteutetaan pääasiallisesti eri yhteistyötahojen kanssa. Paritapaamisen järjestämisessä otetaan huomioon aina puolison ja lasten turvallisuuteen liittyvät näkökohdat. Väkivallan katkaisu -ohjelma päättyy tilaisuuteen, jossa miehelle annetaan todistus ohjelman suorittamisesta. Todistuksesta toimitetaan kopio miehen sopimuksessa mainitulle tukihenkilölle ja puolisolle. Tilaisuuden jälkeen mies siirtyy itsenäiseen työskentelyyn. Väkivallan katkaisu -ohjelmaan kuuluva arviointitapaaminen tapahtuu puolen vuoden kuluttua ohjelman päättymisestä. 20

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

VOI HYVIN yleisöluento

VOI HYVIN yleisöluento Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 188 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Riikka Henttosen ym. talousarvioaloitteesta palvelupaikasta väkivaltaa kokeneille

Lisätiedot

PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö Esityksen nimi / Tekijä 1

PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö Esityksen nimi / Tekijä 1 PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö 13.5.2009 15.5.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Todellisuus tarua julmempi Mitä tapahtuu työntekijälle? http://www.aftonbladet.se/nyheter/153kvinnordoda

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Kehittämishankkeen tulokset pähkinänkuoressa Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 11.9.2014 1 Lähtökohtia Lähisuhdeväkivaltaan

Lisätiedot

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä MARAK Oulussa 2010-2013 Sisällys Turvallisuustyön rakenne Turvallisuusohjelman painopisteet Yksi lyönti vähemmän-kehittämisympäristö MARAK-prosessi Toiminta on ollut vaivan arvoista THL:n

Lisätiedot

Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava

Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava Maria Akatemia ry Olemme Valtakunnallinen yleishyödyllinen

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN TYÖKOKOUS

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN TYÖKOKOUS LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN TYÖKOKOUS MIKÄ MARAK ON? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan aikuisia

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.5.2012 COM(2012) 211 final 2012/0106 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta elintarvikeapukomiteassa omaksuttavasta kannasta elintarvikeapua koskevan vuoden

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyön perusteet

Moniammatillinen yhteistyön perusteet Moniammatillinen yhteistyön perusteet Helena Ewalds 29.11.2010 1 Työyhteys luodaan asiakkaan auttamiseksi perustehtävä perustehtävä perustehtävä perustehtävä perustehtävä yhteinen tehtävä Rajojen ylittäminen

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. avulla

Työn kaari kuntoon. avulla Työn kaari kuntoon Kevan Kaari-palveluiden Kevan Kaari-palveluiden avulla Miksi Kaari-palvelut? Haluamme tukea jäsenyhteisöjä ja julkisen sektorin työntekijöitä työssä jatkamisessa: työhyvinvointitoiminnan

Lisätiedot

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Hyväksytty 9.3.2015 Ihmisoikeuskeskuksen valtuuskunta toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä, käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM Kiusaamisen kipeät arvet 8.3.2016 LASTEN vertaissuhdetaidot Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM KIUSAAMINEN KOSKETTAA KOKO LAPSIRYHMÄÄ. Tässä puheenvuorossa keskitymme

Lisätiedot

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Prosessikoulutus 1 15.10.2013 Reetta Siukola 1 Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen Tavoitteena on että lähisuhdeväkivallasta kysytään

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Monialainen lapsiperheiden kanssa tehtävä työ Liedossa

Monialainen lapsiperheiden kanssa tehtävä työ Liedossa Monialainen lapsiperheiden kanssa tehtävä työ Liedossa Ajoissa tuleva apu lisää hyvinvointia ja säästää rahaa! 22.8.2016 Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut, MR-Y/JA 2 22.8.2016 Mitä hyvää meillä on

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.5.2010 Hillevi Lönn Sukupuolten tasa-arvo hallitusohjelmassa Hallitus sitoutuu kokonaisuudessaan edistämään tasaarvoa määrätietoisesti

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta - hoitoketjun rakentaminen. Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta - hoitoketjun rakentaminen. Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta - hoitoketjun rakentaminen Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli Hankkeen tausta Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Kehitetään seksuaalisen väkivallan

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361 2629 2900 3153 3359 3827 3794 3642 Ulkomaalaisten määrä Lapissa

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2016

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2016 PÖYTÄKIRJA 1 (6) MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2016 Aika Tiistai 12.4.2016, kello 17.42-20.05 Paikka Osallistujat Espoon valtuustotalo, Vihreän liiton ryhmähuone Luottamushenkilöjäsenet:

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN JA PERHEVÄKIVALLAN TORJUNNAN TOIMIKUNNASTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN JA PERHEVÄKIVALLAN TORJUNNAN TOIMIKUNNASTA MUISTIOLUONNOS STM049:00/2015 1(5) 20.9.2016 VALTIONEUVOSTON ASETUS NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN JA PERHEVÄKIVALLAN TORJUNNAN TOIMIKUNNASTA YLEISPERUSTELUT 1 Nykytila ja sen arviointi 1.1 Istanbulin

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja

Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja KIRKON KESKUSTELUAPUAπ Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja 1 Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja Periaatteet koskevat Palvelevaa puhelinta, Palvelevaa nettiä, Palvelevaa chattia, Palvelevaa

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

TURVAPAIKANHAKIJAT:

TURVAPAIKANHAKIJAT: TURVAPAIKANHAKIJAT: ARKIPÄIVÄISET HALLINNON JA HALLINNAN KÄYTÄNNÖT JUSSI S. JAUHIAINEN URMI & TURUN YLIOPISTO jusaja@utu.fi Aineisto on peräisin YK:n (UNHCR), EU:n (Eurostat) ja Migrin tilastotietokannoista.

Lisätiedot

Erityistä hoitoa ja opetusta tarvitsevien lasten ja nuorten yksikkö - ERHO. Katriina Turku

Erityistä hoitoa ja opetusta tarvitsevien lasten ja nuorten yksikkö - ERHO. Katriina Turku Erityistä hoitoa ja opetusta tarvitsevien lasten ja nuorten yksikkö - ERHO Katriina Turku Historia: Yhteiset haasteet Erittäin paljon tukea tarvitsevat lapset voi käytännössä jakaa kolmeen ryhmään 1. erittäin

Lisätiedot