M A A S E U T U V E R K O S T O N E S I T E. Vaihtoehtoja pellon käyttöön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "M A A S E U T U V E R K O S T O N E S I T E. Vaihtoehtoja pellon käyttöön"

Transkriptio

1 M A A S E U T U V E R K O S T O N E S I T E Vaihtoehtoja pellon käyttöön

2 Sisällysluettelo Viljelijä valintojen edessä Viljelijätuet ympäristönhoitoon Luonnonhoito ja vesiensuojelu osana viljelysuunnitelmaa Hoidetut viljelemättömät pellot Luonnonhoitopellot...6 Monivuotiset nurmipellot...6 Monimuotoisuuspellot...8 Niittypellot...8 Riistapellot...10 Maisemapellot Kesannot Viherlannoitusnurmi Mahdollisuudet ympäristötuen erityistukiin...16 Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen...16 Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito...17 Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen Pysyvät laitumet...19 Esimerkkitilan lohkokartta Pellon käytön eri vaihtoehdot ja niiden vertailu Julkaisija Maaseutuverkosto Teksti Helena Pakkanen, ProAgria Kymenlaakso ry/maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus Toimitus Hannele Partanen, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus Asiantuntijat Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuvirasto, ProAgriat Keskukset, Metsästäjäin Keskusjärjestö, MTT Tämä opas on neuvontamateriaalia. Tukien ehdot ja viljelijää sitovat lainvoimaiset ohjeet löytyvät ympäristötuen sitoumus- ja sopimusehdoista, hakuoppaasta, täyttöohjeista sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Veriapila Hannele Partanen 2 V a i h t o e h t o j a p e l l o n k ä y t t ö ö n M A A S E U T U V E R K O S T O N E S I T E

3 Viljelijä valintojen edessä Viljelijällä on useita vaihtoehtoja pellon käytölle. Sadontuotanto on edelleen tärkein pellon käytön muoto. Tässä oppaassa käsitellään muita pellon käytön vaihtoehtoja ja niiden ehtoja ja tukitasoja. Viljelijä voi valita viljelysuunnitelmaa tehdessään hoidetun viljelemättömän pellon, viherlannoitusnurmen tai hakea pellolle erityistukisopimuksen. Vapaaehtoinen kesannointi on edelleen mahdollista, mutta ympäristötukea maksetaan vain luonnonhoitopelloille. Näitä ovat monivuotiset nurmipellot ja monimuotoisuuspellot. Vaihtoehtoja on runsaasti, joten sopivimman vaihtoehdon löytyminen on haasteellista. Sekä viljelijä että maatalousympäristö hyötyvät peltoalasta, joka on kasvipeitteinen koko vuoden. Viljelylle vaihtoehtoiset pellon käytön muodot voivat olla myös taloudellisesti kannattavia. Pellon käytön erilaiset vaihtoehdot parantavat peltomaan kasvukuntoa ja vähentävät ravinnekuormitusta. Niiden avulla hoidetaan myös maaseutuympäristön luontoa ja suojellaan vesistöjä. Luonnonhoitopelloista hyötyvät erityisesti maatalousympäristön linnut ja riistaeläimet. Vaihtoehdot perustuvat ohjelmakauden ympäristötuen sitoumusehtoihin ja erityistukien sopimusehtoihin. Marko Muuttola V a i h t o e h t o j a p e l l o n k ä y t t ö ö n M A A S E U T U V E R K O S T O N E S I T E 3

4 1. Viljelijätuet ympäristönhoitoon Ympäristötukea ohjataan peltoalueille, joissa ravinnekuormitusriskit ovat suurimmat ja luonnon monimuotoisuus lajirikkain. Ympäristötuen perustoimenpiteet, lisätoimenpiteet ja erityistuet antavat runsaasti vaihtoehtoja peltojen viljelyyn ja viljely-ympäristön hoitoon. Perustoimenpiteet ja lisätoimenpiteet kohdentuvat peltoalueille. Erityistukia ohjataan sekä peltoalueille että peltojen ulkopuolisille alueille. Oheisessa kaaviossa käsitellään viljelijän mahdollisuuksia saada tukia sellaisille peltoalueille, jotka jätetään tilapäisesti pois varsinaisesta sadontuotannosta. Näiden lohkojen päätavoite ei ole tuottaa satoa. Tavoitteena on pitää yllä pellon kasvukuntoa ja vähentää ravinnekuormitusta sekä tukea luonnon monimuotoisuutta. Viljelijän mahdollisuudet saada eri tukia peltoalueille, jotka ovat tilapäisesti pois sadontuotannosta. Vaihtoehdot pellon käytölle Luonnonhoitopellot (enintään 15 % tukikelpoisesta alasta) Tilatuki Luonnonhaittakorvaus Ympäristötuet Perustoimenpiteet Lisätoimen piteet Erityistuki Kyllä Ei Vain luonnonmukaisen tuotannon sopimus Kyllä Luonnonhoitopelloille ja/tai kesannoille maksetaan LFA-tuki, jos niiden ala on yhteensä enintään 50 % tilan luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoisesta peltoalasta. Tämä ei voi olla suurempi kuin pelto- ja puutarhakasvien viljelyksessä ilmoitettu ala. Kesannot Kyllä Luonnonhoitopelloille ja/tai kesannoille Ei Ei Mahdollista saada maksetaan LFA-tuki, jos niiden DOLOR ala on yhteensä SIT AMET, enintään CONSECTETUER ADIPISCING Viherlannoitusnurmi (enintään 50 % tukikelpoisesta alasta) Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito Luonnon- ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen (vain A ja B tukialueet) 50 % tilan luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoisesta peltoalasta. Tämä ei voi olla suurempi kuin pelto- ja puutarhakasvien viljelyksesssä ilmoitettu ala. erityistukia. Katso tarkennukset hakuoppaasta ja täyttöohjeista. Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Mahdollista saada erityistukia. Katso tarkennukset hakuoppaasta ja täyttöohjeista. Kyllä Kyllä Ei Ei Vain suojavyöhykkeen hoito ja perustaminen Kyllä Kyllä, jos hoidetaan sopimukseen liittyvän suunnitelman mukaan. Kyllä, jos hoidetaan Kyllä, jos hoidetaan sopimukseen liittyvän suunnitelman vän suunnitelman sopimukseen liitty- mukaan. mukaan. Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä (ei kasvipeitteisyys toimenpiteiden tukea) Vain luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen Vain ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen 4 V a i h t o e h t o j a p e l l o n k ä y t t ö ö n M A A S E U T U V E R K O S T O N E S I T E

5 2. Luonnonhoito ja vesiensuojelu osana viljelysuunnitelmaa Viljelijän toimenpiteet luonnonhoitoon ja vesiensuojeluun ovat työtä tuleville sukupolville ja koko yhteiskunnalle. Tukijärjestelmä mahdollistaa useita vaihtoehtoja sekä viljellä että samalla hoitaa maaseutuympäristöä. Vesistöjen varsilla olevat heikkotuottoiset ja viljelyn kannalta vaikeat lohkot kannattaa siirtää pois tuotannosta luonnonhoitopelloiksi tai erityistukisopimusaloiksi. Erityisesti rantalohkoille ja runsaasti fosforia sisältäville lohkoille sopivat erityistukisopimukset. Moni viljelijä on myös perustanut luonnonhoitopeltoja lohkojen varjoisiin ja/tai märkyydestä kärsiviin reunaosiin. Tällöin peltotöiden ajoitus on helpompaa. Samalla nurmea kasvavilla vyöhykkeillä lisätään peltoympäristön vaihtelevuutta. Muista viljelysuunnitelman teossa Luonnonhoitopellot ja erityistukikohteet: Valitse ensisijaisesti vesistöjen varsilla olevat lohkot, joiden viljely ei ole viljelyteknisesti ja taloudellisesti järkevää. Jos luonnonhoitopeltojen pinta-ala ylittää 15 % tilan ympäristötukikelpoisten lohkojen pinta-alasta, mieti erityistukisopimuksia vesistöjen varsilla oleville tai fosforirikkaille lohkoille. Yli 15 % oleva luonnonhoitopeltojen ala katsotaan viherkesannoksi. Se tulee hoitaa viherkesannon hoitovaatimusten mukaan. Luomutiloilla luonnonhoitopellot ovat tukien kannalta erityisen hyvä vaihtoehto, sillä luonnonhoitopelloille maksetaan myös luomuerityistuki. Maisemakasveissa on useita hyviä yksivuotisia typensitojakasveja. Siksi maisemapelto voi toimia myös yksivuotisena viherlannoituksena. Muista, että lohkon saa muokata vasta seuraavana keväänä. Hukkakauran saastuttamille lohkoille luonnonhoitopelto ei sovi, sillä sen torjunta on luonnonhoitopelloilla mahdollista toteuttaa vain kitkemällä. Tarkista myös valitsemasi ympäristötuen lisätoimenpiteet ja niiden ehdot, esimerkiksi: Luonnonhoitopelloilla ja nurmipeitteisillä erityistukisopimusaloilla voidaan täyttää kasvipeitteisyys-lisätoimenpiteiden ehtoja. Lisätoimenpiteiden tukea ei niille kuitenkaan makseta. Hannele Partanen V a i h t o e h t o j a p e l l o n k ä y t t ö ö n M A A S E U T U V E R K O S T O N E S I T E 5

6 3. Hoidetut viljelemättömät pellot Osa maatalouden tukijärjestelmää ovat hoidetut viljelemättömät pellot, joita ovat luonnonhoitopellot ja kesannot. Luonnonhoitopeltoja ovat monivuotiset nurmipellot ja monimuotoisuuspellot. Monimuotoisuuspeltojen vaihtoehtoja ovat riista-, maisema- ja niittypelto. Kesantoja ovat viher-, sänki- ja avokesannot. Hoidettuja viljelemättömiä peltoja on pidettävä sellaisessa kunnossa, ettei alueiden käyttö maatalouden tarkoituksiin vaarannu. Pääsääntöisesti hoidetut viljelemättömät pellot on pidettävä kasvipeitteisinä tai sängen peittäminä ja niiden kasvusto on uusittava tarvittaessa. Niillä voi kasvattaa myös riista-, maisemaja niittykasveja sekä näiden seoksia. Pohjavesialueilla hoidettu viljelemätön pelto on pidettävä kasvipeitteisenä. Tällöin kasvuston perustamiseen käytettävän siemenseoksen painosta saa olla enintään 20 prosenttia typensitojakasvien siemeniä, esimerkiksi apilansiemeniä. Kaikista hoidetuista viljelemättömistä pelloista maksetaan tilatuki ja niistä voidaan maksaa luonnonhaittakorvausta. Laske yhteen kaikki hoidetut viljelemättömät peltoalat = luonnonhoitopellot ja kesannot. Jos hoidettua viljelemätöntä peltoa on enemmän kuin puolet luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoisesta pinta-alasta, luonnonhaittakorvaus maksetaan vain yhtä suurelle alalle hoidettua viljelemätöntä peltoa kuin on viljelyksessä olevaa peltoa. Ks. tarkennukset hakuoppaasta. 3.1 Luonnonhoitopellot Luonnonhoitopeltojen avulla vähennetään pelloilta aiheutuvaa ravinnekuormitusta. Samalla lisätään luonnon monimuotoisuutta ja maaseutumaiseman monipuolisuutta. Luonnonhoitopeltojen ympäristötukea voidaan maksaa enintään 15 prosentille tilan ympäristötukikelpoisesta alasta. Vuonna 2009 tai sen jälkeen ympäristötukeen sitoutuneita tiloja koskevat lisäehdot. Näille tiloille voidaan maksaa luonnonhoitopeltojen ympäristötukea, jos joka vuosi vähintään 5 prosenttia ja vähintään 0,5 ha on ilmoitettu luonnonhoitopelloksi. Monivuotiset nurmipellot Monivuotinen nurmipelto on luonnonhoitopelto, jossa kasvaa monivuotisia heinä- ja/tai nurmikasveja. Monivuotiseksi nurmipelloksi voi ilmoittaa myös aiemmin perustetun monivuotisen nurmen. Monivuotinen nurmipelto on säilytettävä samalla lohkolla vähintään kaksi kasvukautta. Mitä hyötyä monivuotisista nurmipelloista on? Monivuotiset nurmipellot tukevat erityisesti maatalousympäristön vesiensuojelua, sillä ympärivuotinen nurmipeite hillitsee tehokkaasti eroosiota. Nurmipeite suojaa pellon pintaa sade- ja sulamisvesien kuluttavalta vaikutukselta. Monivuotiset nurmipellot antavat joustavuutta viljelykierron suunnitteluun. Viljelijä voi esimerkiksi heikossa markkinatilanteessa valita sadontuotannon sijasta peltojen kasvukunnon parantamisen. Monivuotinen nurmikasvusto osana viljelykiertoa parantaa peltomaan rakennetta ja lisää eloperäistä ainesta peltomaahan. Maan rakenteen kohentuminen vaikuttaa myönteisesti myös pellon vesitalouteen. Eloperäisen aineksen lisääntyminen parantaa maan mururakennetta ja maaperäeläimet parantavat peltomaan huokosrakennetta. Nurmipellot tarjoavat ravintoa ja suojaa mm. linnuille, riistalle, hyönteisille ja hämähäkkieläimille. Perustaminen Monivuotisissa nurmipelloissa saa olla samoja nurmija heinäkasveja kuin monivuotisissa rehunurmissa. Jos kasvuston joutuu perustamaan, kannattaa suosia useita monivuotisia nurmi- ja heinäkasveja sisältäviä laidunseoksia. 6 V a i h t o e h t o j a p e l l o n k ä y t t ö ö n M A A S E U T U V E R K O S T O N E S I T E

7 Monilajisuus säilyttää kasvustoa elinvoimaisempana ja talvenkestävämpänä myös niinä vuosina, jolloin säät ovat poikkeavia. Nurmikasvusto on perustettava viimeistään mennessä sinä vuonna, jona lohko ensimmäisen kerran ilmoitetaan monivuotiseksi nurmipelloksi. Kasvuston voi perustaa jo edellisenä vuonna suojakasvin kanssa tai se voi olla aikaisemmin perustettu kasvusto. Kasvuston perustamisen yhteydessä saa lannoittaa ympäristötuen sitoumusehtojen mukaisesti. Sitoumusehtojen lannoitustaulukoista löytyy oma kohta luonnonhoitopeltojen perustamiselle. Jos perustamisen yhteydessä lannoittaa, on lohkolta muistettava tehdä viljavuustutkimus säännöllisesti. Hoito Pensaiden ja puiden kasvu alueella on estettävä, joten lohkot on niitettävä vähintään kerran kolmessa vuodessa. Rikkakasvien leviäminen on kuitenkin estettävä tarvittaessa jopa vuosittaisilla niitoilla. Niitto hillitsee monivuotisten peltorikkakasvien leviämistä ja siementuotantoa. Samalla vähennetään haittoja läheisille viljelylohkoille. Vuosittainen niitto tukee myös monipuolisemman kasvilajiston muodostumista Monivuotisen nurmipellon ympäristötuen perustuki on 170 /ha/v. Alalle maksetaan tilatuki ja sille voidaan maksaa luonnonhaittakorvausta. Laske yhteen kaikki hoidetut viljelemättömät peltoalat = luonnonhoitopellot ja kesannot. Jos hoidettua viljelemätöntä peltoa on enemmän kuin puolet luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoisesta pintaalasta, luonnonhaittakorvaus maksetaan vain yhtä suurelle alalle hoidettua viljelemätöntä peltoa kuin on viljelyksessä olevaa peltoa. Luomutiloille maksetaan luomu-erityistuki. Ks. tarkennukset hakuoppaasta. ja pitää aluetta maisemallisesti siistimpänä. Niittojätteen saa korjata ja hyödyntää. Niiton ajankohta on valittava niin, ettei niitolla vaaranneta lintujen pesintää tai nisäkkäiden poikasia. Niittoa ei saa tehdä kiertämällä lohkoa reunoilta keskelle päin. Monivuotisia nurmipeltoja saa laiduntaa. Laidunnuksessa on huomioitava oikea laidunnuspaine, ettei kasvustoon pääse syntymään aukkoja. Pellon pinnan pitää pysyä heinä- ja nurmipeitteisenä ympäri vuoden. Monivuotisilla nurmipelloilla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita. Niitä ei saa myöskään muokata muulloin kuin kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä. Yksivuotisten peltokasvien viljelyalueille sopivat monivuotiset nurmipellot. Ne vähentävät ravinteiden huuhtoutumista veteen sekä tarjoavat ravintoa esimerkiksi riistalle. Esa Partanen V a i h t o e h t o j a p e l l o n k ä y t t ö ö n M A A S E U T U V E R K O S T O N E S I T E 7

8 Monivuotisen nurmipellon saa päättää toisen vuoden jälkeen alkaen. Jos lohkolle kylvetään syyskylvöinen kasvi, saa monivuotisen nurmikasvuston päättää toisena vuonna jo alkaen. Syksyllä kasvuston päättäminen on tehtävä mekaanisesti. Jos lohkolle ei kylvetä uutta kasvustoa syksyllä, on suositeltavaa, että kasvuston päättäminen tehdään mahdollisimman myöhään syksyllä tai vasta seuraavana keväänä. Monimuotoisuuspellot Monimuotoisuuspellot ovat yksi luonnonhoitopeltojen ryhmä. Niitä on kolmen tyyppisiä; niittypelto, riistapelto ja maisemapelto. Monimuotoisuuspelto voidaan perustaa kylvämällä niitty-, riista- tai maisemakasveja. Monimuotoisuuspeltojen tavoitteena on lisätä luonnon monimuotoisuutta. Niiden avulla tarjotaan ravintoa sekä lisääntymis- ja suojapaikkoja. Ne myös monipuolistavat maatalousmaisemaa. Monimuotoisuuspellot ovat talven kasvipeitteisiä, joten ne vähentävät eroosiota. Monimuotoisuuspelloille kylvettävät kukkakasvit houkuttelevat alueelle erityisen runsaasti pölyttäjähyönteisiä. Monimuotoisuuspelloista hyötyvät myös linnut ja riistalajit. Eliölajiston monimuotoisuuden kannalta on suositeltavaa, että alueella olisi eri-ikäisiä ja eri seoksilla kylvettyjä kasvustoja. Luonnonhoitopelloilla ei saa käyttää torjuntaaineita. Siksi monimuotoisuuspelto ei sovi lohkoille, joilla esiintyy hukkakauraa. Hukkakauran torjunta ei onnistu myöskään niittämällä, koska ensimmäinen niitto pitäisi tehdä jo kesäkuussa. Monimuotoisuuspellon saa kuitenkin niittää vasta elokuun alusta lähtien. Kitkeminen jää ainoaksi sallituksi torjuntakeinoksi, mutta se ei ole realistinen keino torjua rikkakasveja. Monimuotoisuuspellon ympäristötuen perustoimenpiteiden tuki on 300 /ha/v. Alalle maksetaan tilatuki ja sille voidaan maksaa luonnonhaittakorvausta. Laske yhteen kaikki hoidetut viljelemättömät peltoalat = luonnonhoitopellot ja kesannot. Jos hoidettua viljelemätöntä peltoa on enemmän kuin puolet luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoisesta pintaalasta, luonnonhaittakorvaus maksetaan vain yhtä suurelle alalle hoidettua viljelemätöntä peltoa kuin on viljelyksessä olevaa peltoa. Luomutiloille maksetaan luomu-erityistuki. Ks. tarkennukset hakuoppaasta. Niittypelloille sopiva purtojuuri houkuttelee perhosia. Niittypellot Niittypelloilla kasvaa monipuolisempi kasvilajisto kuin nurmipelloilla. Niittykasvien siemenseoksessa on oltava nurmiröllin, lampaannadan tai jäykkänadan ja vähintään yhden monivuotisen niittykasvin siemeniä. Kylvöön kannattaa käyttää kotimaisia siemeniä, jos niitä on saatavissa. Kotimaisen siemenen käytöllä estetään vieraslajien leviäminen peltoalueille siementen mukana. Ne ovat myös talvenkestävämpiä. Kylvettävä monivuotinen niittykasvi voi olla esimerkiksi harakankello, puna-ailakki, ahdekaunokki, keltasauramo, purtojuuri, päivänkakkara, valkoailakki, ruusuruoho tai särmäkuisma. Niittykasvisiemenien seoksessa voi olla myös yksivuotisen kukkakasvin, kuten hunajakukan tai ruisvirnan siemeniä. Perustaminen Niittypelto on perustettava ensimmäisenä kasvukautena mennessä sinä vuonna, kun lohko ensimmäisen kerran ilmoitetaan niittypelloksi. Vanha viherkesanto ei kelpaa, vaan kasvusto on perustettava uudelleen niittykasvien siemenseoksella. Niittypelto kannattaa perustaa lohkolle, jolla sen todennäköisesti voi säilyttää useita vuosia. Sopivimpia lohkoja niittypelloille ovat luontaisesti vähäravinteiset ja kuivahkot lohkot, joissa leveälehtiset peltorikkakasvit ja korkeat heinät eivät viihdy. Myös paahteiset metsänreunapellot soveltuvat erinomaisesti niittypelloiksi. Niittykasvit lähtevät hitaasti itämään ja kasvuston peittävyys on aluksi heikko, joten peltorikkakasvien on helppo valloittaa alue. Peltomaassa on usein Helena Pakkanen 8 V a i h t o e h t o j a p e l l o n k ä y t t ö ö n M A A S E U T U V E R K O S T O N E S I T E

9 Kukkivat niittypellot sopivat myös asutuksen läheisyyteen. Niittypellon saa niittää vasta elokuussa. Tällöin kukkakasvit ehtivät siementää ja alue pysyy maisemallisesti siistinä. Auli Hirvonen runsaasti ravinteita, joista hyötyvät enemmän pellon siemenpankissa olevat lajit ja kestorikkakasvit kuin kylvettävät niittykasvit. Yksivuotisten kasvien käyttö ns. suojakasvina on suositeltavaa, kunhan kylvömäärä pysyy maltillisena. Useiden niittykukkakasvien siemenet ovat erittäin pieniä, joten ne on kylvettävä käsin. Tällöinkin ne kannattaa sekoittaa esimerkiksi hiekkaan, jotta kylvö onnistuisi tasaisemmin. Niittypeltoa ei kannata lannoittaa perustamisvaiheessa, sillä lannoituksesta hyötyvät enemmän pellon rikkakasvit kuin vähäravinteisissa kasvupaikoissa viihtyvät niittykasvit. Jos haluaa hillitä siemenrikkakasvien esiintymistä, kannattaa odottaa, että kevään ensimmäiset rikkakasvit ovat itäneet, jonka jälkeen maa äestetään. Tällöin siemenrikkakasvien kasvua saadaan vähennettyä eivätkä ne ehdi heti valloittaa peltoa ennen kuin hitaasti itävät niittykasvit lähtevät kasvuun. alue niitetään, on niiton ajankohdassa ja niittotyössä otettava huomioon lintujen pesintä ja nisäkkäiden poikaset. Siksi niittoa ei saa aloittaa ennen 1.8. Niittykukkien viihtymisen ja lajiston monipuolistumisen kannalta olisi hyvä korjata niittojäte pois. Toisaalta on muistettava, että useimpien peltorikkakasvien siemenet ovat arvokasta ravintoa mm. linnuille. Jos aluetta säilytetään useita vuosia niittypeltona, alkaa yksivuotisten rikkakasvien siemenpankki ehtyä. Linnut ja useat muut eläinlajit käyttävät maan pintaan jääneet siemenet tehokkaasti hyödykseen. Niittykasvusto on säilytettävä samalla lohkolla vähintään kaksi kasvukautta. Sen saa päättää toisen vuoden jälkeen alkaen tai alkaen, jos kasvuston päättämisen jälkeen lohkolle kylvetään syyskylvöinen kasvi. Jos lohkolle ei kylvetä syyskylvöistä kasvia, on muokkaus tehtävä mahdollisimman myöhään syksyllä tai vasta seuraavana keväänä. Hoito Käytännössä niittypellon muodostuminen aidosti niittymäiseksi on hidasta ja hoito vaatii pitkäjänteisyyttä. Niittylohkon vuosittainen niittäminen ei ole pakollista. Puiden ja pensaiden kasvu on alueella estettävä. Jos V a i h t o e h t o j a p e l l o n k ä y t t ö ö n M A A S E U T U V E R K O S T O N E S I T E 9

10 Riistapellot Riistapellot tarjoavat luonnonvaraisille eläimille ympärivuotista ravintoa sekä lisääntymis- ja suojapaikkoja. Riistapellon koko ja paikka tulee harkita huolella. Riistalle mieluisten erikoiskasviviljelmien läheisyyteen riistaa ei pidä houkutella. Hirvieläimille tarkoitettuja riistapeltoja ei tule perustaa vilkasliikenteisen tien läheisyyteen. Riistapellot myös houkuttelevat eläimiä pois alueilta, joille niiden ei toivota menevän. Lisäravinnon anto vähentää myös metsätalousvahinkoja. Kasvivalikoima Riistakasvien siemenseoksessa on oltava vähintään kahden seuraavan kasvin siemeniä: viljat, tattari, auringonkukka, öljypellava, herne, rypsi, rapsi tai sinappi, rehukaali, rehurapsi, öljyretikka, rehujuurikkaat (rehusokerijuurikas, naattinauris tai turnipsi), heinäkasvit ja apilat. Heinä-apilaseos ei ole hyväksyttävä riistakasvusto. Heinäkasvien ja apilan riistakasviseoksessa on aina oltava myös jonkun sellaisen yksivuotisen kasvin siemeniä, joka ei ole heinäkasvi tai apila. Linnuille ja jäniksille perustettavaa kasvustoa mietittäessä on otettava huomioon, että molemmat tarvitsevat sekä suojaa että ravintoa. Linnuille perustettavaan kasvustoon kannattaa kylvää matalaa ja kukkivaa kasvustoa, esimerkiksi apilaa, joka houkuttelee runsaasti poikasten ravinnokseen tarvitsemia hyönteisiä. Samoin korkeat heinät ja auringonkukka tarjoavat suojaa. Auringonkukan siemenet myös maistuvat peltokanalinnuille. Viljat ovat helpoin ja halvin vaihtoehto tuottaa siemenravintoa aikuisille linnuille. Hirvieläimille maistuvat heinien ja apiloiden lisäksi kaalikasvit. Rehukaali, naattinauris, rehuöljyretikka ja rehurapsi sopivat hirville perustettaviin riistapeltoihin. Perustaminen Parhaimpia ovat riistapellot, joiden koko vaihtelee muutamasta aarista enintään pariin hehtaariin. Laajoilla riistapelloilla suuri osa sadosta voi jäädä mätänemään. Riistapelto on kylvettävä mennessä. Ensimmäisenä vuonna riistapeltoa ei saa perustaa suorakylvämällä edellisen vuoden nurmeen. Riistakasveja voidaan viljellä samalla lohkolla yksi tai useampi vuosi. Jos riistapellon säilyttää samalla lohkolla, tulee sille Valkohäntäpeurat ja metsäkauriit kaivavat heinäkasveja sekä apilaa talvella lumenkin alta. kuitenkin vuosittain kylvää vähintään yhtä yksivuotista riistakasvia, jos jokin monivuotinen kasvi on kylvetty ensimmäisenä vuonna. Riistapellon kasvivalikoima on erittäin runsas. Jotta toivottu riistalaji hyötyisi lohkon sadosta, on löydettävä oikea laji oikeaan paikkaan. Kylvöajankohta on myös tärkeä. Oikein ajoitetulla kylvöllä sato ehtii valmistua eikä se vanhene liian aikaisin syksyllä. Lisäksi tuholaisongelmia voidaan vähentää, kun kylvö tehdään mahdollisimman myöhään. Riistapellon lannoitus voi olla paikallaan etenkin, jos kylvetään kaalikasveja. Ne tarvitsevat runsaasti ravinteita sadonmuodostukseen. Kasvuston perustamisen yhteydessä riistapeltoa saa lannoittaa ympäristötuen sitoumusehtojen mukaisesti. Sitoumusehtojen lannoitustaulukoista löytyy oma kohta luonnonhoitopeltojen perustamiselle, joka koskee myös riistapeltoa. Jos riistapelto lannoitetaan perustamisvaiheessa, on myös siltä muistettava tehdä säännöllinen viljavuustutkimus. Marko Muuttola 1 0 V a i h t o e h t o j a p e l l o n k ä y t t ö ö n M A A S E U T U V E R K O S T O N E S I T E

11 Muita riistalle suotuisia elinympäristöjä: Suosi varsinaisten riistapeltojen lisäksi nurmia. Muokkaa pellot mahdollisuuksien mukaan keväällä. Jätä pellolle sänki, joka tarjoaa suojaa, ja karisseet jyvät ja oras tarjoavat ravintoa. Riistapellon saa niittää, mutta sato on käytettävä riistan ruokintaan. Riistalle tehdyn luonnonhoitopellon sadon voi korjata talteen esimerkiksi seipäille, joista se on talven mittaan hyödynnettävissä talviruokinnassa. Hoito Marko Muuttola Jätä riittävät pientareet ja suojakaistat, jotka tarjoavat turvaa ja ruokaa eläimille. Säästä metsäsaarekkeet peltojen keskellä. Viljele syysvehnää tai -ruista. Ylläpidä laitumia, sillä karjanlanta houkuttelee hyönteisiä, jotka ovat tärkeää ravintoa mm. lintujen poikasille. Riistapeltojen hoitovaihtoehtoja on vähän. Lohkon saa niittää 1.8. jälkeen, mutta sato on käytettävä riistan ruokintaan. Riistapeltoja ei saa muokata muutoin kuin kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä. Kasvinsuojeluaineita ei saa käyttää luonnonhoitopelloiksi ilmoitetuilla riistapelloilla, joten kestorikkakasvit helposti valloittavat lohkon ja tuholaiset hoitelevat kaalikasvustot. Toisaalta on muistettava, että useiden rikkakasvien siemenet ovat arvokasta ravintoa linnuille. Jos tuhohyönteiset eivät pilaa kasvustoa heti keväällä, voi niistä olla myös hyötyä riistanhoidolle. Poikasvaiheessa linnut tarvitsevat runsaasti hyönteisravintoa. Riistapellon kasvustot saa päättää vasta kylvöä seuraavana keväänä. Kaistale auringonkukkaa ja ohraa sekä niitetty kulkukaista lintujen kulkua helpottamaan muodostavat monipuolisen riistapellon. Kosteaan notkoon, vaikeasti viljeltäville entisille pelloille on perustettu monivaikutteinen kosteikko. Marko Svensberg V a i h t o e h t o j a p e l l o n k ä y t t ö ö n M A A S E U T U V E R K O S T O N E S I T E 1 1

12 Hunajakukka on pölyttäjähyönteisten suosikki ja sitä on helppo viljellä. Hunajakukan kasvusto säilyy pitkälle syksyyn upeana, kun se kylvetään kesäkuun loppupuolella. Riitta-Liisa Pettersson Maisemapellot Maisemapellot lisäävät vaihtelevuutta ja väriä maatalousmaisemaan. Erityisesti taajamien ja teiden lähellä ne huomataan parhaiten. Kukkivat kasvustot tarjoavat erinomaisen elinympäristön pölyttäjähyönteisille. kevätkyntö, sillä maisemapellon kasvusto tulee säilyttää kevääseen. Perustaminen Kasvivaihtoehtoja ja valmiita siemenseoksia on runsaasti tarjolla. Ota selvää kylvettävien lajien kasvu- Kasvivalikoima Maisemakasvien siemenseoksessa on oltava vähintään kahden seuraavan kasvin siemeniä: hunajakukka, auringonkukka, sinimailanen, persianapila, keltalupiini, ruisvirna, ruiskaunokki, malva, kehäkukka, silkkiunikko sekä valko- ja keltamesikkä. Lisäksi on huomioitava, että pohjavesialueille kylvettävässä seoksessa saa olla enintään 20 prosenttia typensitoja kasveja. Maisemakasveja voidaan viljellä samalla lohkolla yksi tai useampi vuosi. Kasvusto on kylvettävä vuosittain. Maisemakasveissa on useita hyviä typensitojakasveja, joten maisemapelto sopii myös yksivuotiseen viherlannoitukseen. Tällöin maalajin pitää sallia Maisemapellon kylvö onnistuu tavallisilla maatalouskoneilla. Maarit Satomaa 1 2 V a i h t o e h t o j a p e l l o n k ä y t t ö ö n M A A S E U T U V E R K O S T O N E S I T E

13 Viljelysuunnitelmaa tehtäessä auringonkukan paikaksi kannattaa valita alue, joka näkyy kauas. Kukinta ilahduttaa kulkijoita ja luo myönteistä mielikuvaa maataloudesta. Auringonkukka tarjoaa linnuille ravintoa ja suojaa. Auli Hirvonen paikkavaatimuksista. Millaisella kasvupaikalla mikäkin kasvi viihtyy, miten kasvin voi kylvää ja mihin aikaan kylvö kannattaa tehdä. Eri aikaan kukkivien lajien sekoitukset tarjoavat pölyttäjähyönteisten tarvitsemia kukkivia kasvustoja pitkälle syksyyn ja samalla ilahdutetaan ohikulkijoita. Maisemakasvien kohdalla on otettava huomioon, että osa kasveista, kuten sinimailanen ja persianapila, maistuvat hirville. Siksi niitä ei kannata kylvää vilkasliikenteisten teiden läheisyyteen. Hoito Maisemapeltojen kasvuston niittäminen ei ole pakollista, mutta puiden ja pensaiden kasvu alueella on estettävä. Jos kasvusto niitetään, on niiton ajankohdassa ja toteutuksessa otettava huomioon alueella olevat luonnonvaraiset eläimet. Niittoa ei saa aloittaa ennen 1.8. ja niitto on tehtävä lohkon keskeltä reunoille päin. Käytännössä maisemapeltoja ei yleensä kannata niittää. Kukkivista kasvustoista on silmäniloa pitkälle syksyyn ja samalla ne tarjoavat ravintoa ja suojaa alueen eläimille. Maisemapelto on perustettava vuosittain, joten taimikoituminen ei sitä uhkaa, vaikka se säilytettäisiin samalla lohkolla useita vuosia. Ei-toivottavien kasvien torjumiseksi elokuinen niitto ei hyödytä. Luonnonhoitopelloksi ilmoitetulla maisemapellolla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita. Maisemapeltoja ei saa muokata muutoin kuin kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä. Maisemakasvikasvustot saa päättää vasta kylvöä seuraavana keväänä. V a i h t o e h t o j a p e l l o n k ä y t t ö ö n M A A S E U T U V E R K O S T O N E S I T E 1 3

14 3.2 Kesannot Kesantojen hoitovaatimukset on määritelty täydentävissä ehdoissa. Hoidetut viljelemättömät pellot tulee pääsääntöisesti säilyttää kasvipeitteisinä. Jos viherkesantolohkolla ei ole nurmea valmiina, pitää nurmi kylvää mennessä. Kesannolla voi kasvattaa myös riista-, maisema- ja niittykasveja tai näiden seoksia. I- ja II-luokan pohjavesialueilla olevat kesannot on pidettävä kasvipeitteisinä. Kesantojen hoitovaatimukset ja -mahdollisuudet poikkeavat luonnonhoitopelloista. Kesantoja on hoidettava Vanhan kesannon lajisto on vuosien mittaan muuttunut. Alueen maaperä on köyhtynyt. Kesannolle ovat valikoituneet kestävimmät ja kilpailukykyisimmät lajit. niittämällä, muokkaamalla tai kasvinsuojeluaineilla siten, että rikkakasvien Sänki- ja avokesannot leviäminen estyy. Viljelykuntoa parantavat toimenpiteet, joita ovat Hoidettu viljelemätön pelto voi olla myös sänkikesantona. Sen tulee olla edellisen tai sitä vanhemman lyhytaikaiset kunnostustoimenpiteet ja vaikeiden rikkakasvien torjunta ovat sallittuja kaikilla eri kesannoilla. Kesantojen niittoajankohdassa ja toteutuksessa on menmausteiden sängen peittämää ja muokkaamaton- kasvukauden viljan, öljykasvien, kuitukasvien tai sie- otettava huomioon rikkakasvien torjunnan onnistuminen. Lisäksi niittotyön yhteydessä on huomioitava alu- tai kasvinsuojeluaineilla. ta. Rikkakasvien leviäminen on estettävä niittämällä een luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden suojelu. Avokesannointi on sallittua vain erityisistä syistä, Viherkesannot sekä tarvittaessa sänki- ja avokesannot kun on tarvetta pellon viljelykunnon parantamiseen. on niitettävä kerran kesässä mennessä. Tämän tyyppisiä toimenpiteitä ovat esimerkiksi vaikeasti hävitettävien rikkakasvien torjuminen, salaojitus Viherkesannot tai valtaojien kunnostus. Rikkakasvien leviäminen on estettävä niittämällä, muokkaamalla tai kemiallisesti. Viherkesanto on vaihtoehto pellonkäytölle, jos lohkoja Avokesannoinnilla on useita haittavaikutuksia. Kun halutaan hoitaa tehokkaammin kuin luonnonhoitopeltoja. Kasvinsuojeluaineiden käyttö on sallittua viher- kasvipeite ei suojaa maata, eroosio lohkolta lisääntyy, jolloin maa-ainesta ja ravinteita kulkeutuu vesistöihin kesannoilla, mutta kiellettyä luonnonhoitopelloilla. erityisesti sateiden ja tulvien aikana. Lisäksi tehokas Monivuotista viherkesantoa saa lannoittaa perustamisen yhteydessä. Tällöin on muistettava hoitaa vilja- muokkaaminen edistää eloperäisen aineksen hajoamista ja heikentää maan mururakennetta. vuustutkimukset ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Yksivuotista viherkesantoa ei saa lannoittaa edes Alalle maksetaan tilatuki ja sille voidaan maksaa perustamisen yhteydessä. luonnonhaittakorvausta. Viherkesantoja saa hyödyntää taloudellisesti. Laske yhteen kaikki hoidetut viljelemättömät peltoalat = luonnonhoitopellot ja kesannot. Jos hoidet- Niitä voi laiduntaa, mutta pellon pinnan on kuitenkin säilyttävä nurmipeitteisenä. Kasvuston päättäminen tua viljelemätöntä peltoa on enemmän kuin puolet voidaan tehdä kemiallisesti tai mekaanisesti luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoisesta pintaalasta, luonnonhaittakorvaus maksetaan vain yhtä alkaen. Kasvusto voidaan päättää aikaisemmin, jos viherkesantopellolle kylvetään nurmikasveja tai syksyllä suurelle alalle hoidettua viljelemätöntä peltoa kuin on kylvettäviä tai istutettavia kasveja. viljelyksessä olevaa peltoa. Luomutiloille maksetaan luomu-erityistuki. Ks. tarkennukset hakuoppaasta. Auli Hirvonen 1 4 V a i h t o e h t o j a p e l l o n k ä y t t ö ö n M A A S E U T U V E R K O S T O N E S I T E

15 4. Viherlannoitusnurmi Viherlannoitusnurmi on tarkoitettu seuraavan satokasvin lannoitusta varten. Sen kasvusto voidaan jättää korjaamatta ja muokata peltoon seuraavan viljelykasvin lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi. Sadon voi myös korjata kyseisenä vuonna. Viherlannoitusnurmen typensitojakasvit keräävät myös typpeä peltomaahan lannoitteeksi. Lohkon voi ilmoittaa enintään kahtena peräkkäisenä vuonna viherlannoitusnurmeksi. Viherlannoitusnurmen jälkeen seuraavan kasvin tulee aina olla satokasvi. Kasvuston perustamiseen käytettävän siemenseoksen painosta on vähintään 20 prosenttia oltava typensitojakasveja. Viherlannoitusnurmeksi voi vuosittain ilmoittaa enintään 50 prosenttia tilan ympäristötukikelpoisten lohkojen pinta-alasta. Miksi viherlannoitusnurmia? Viherlannoitusnurmet parantavat maan kasvukuntoa kuten viherkesannot ja luonnonhoitopellot. Niiden peltomaata parantava vaikutus perustuu typensitojakasvien ja syväjuuristen kasvien tehokkaaseen käyttöön. Kasvimassa lisää myös maan eloperäistä ainetta. Luomuviljelyssä suositut puna-apilanurmet ovat tehokkaan typpilannoitus- ja maanparannusvaikutuksensa vuoksi suositeltavia. Puna-apila kasvattaa rehevän maanpäällisen kasvuston lisäksi syvälle maahan tunkeutuvan laajan juuriston. Kun apilanurmi kynnetään, saadaan peltoon lisättyä runsaasti eloperäistä kasvimassaa. Eloperäisen aineksen määrä pellossa parantaa maan mururakennetta, vesitaloutta ja ravinteiden saatavuutta. Samalla lisätään peltomaan kunnolle tärkeiden maaperäeliöiden viihtyisyyttä. Apilan voimakkaan juuriston muodostamat juurikanavat parantavat myös pellon vesitaloutta. Viherlannoitusnurmien avulla voidaan tehokkaasti monipuolistaa yksipuolista viljelykiertoa. Yksipuolisessa viljanviljelyssä, jossa pellot kynnetään vuosittain, vähenee pellon eloperäisen aineksen määrä, maan rakenne voi heikentyä ja kasvinsuojeluriskit kasvavat. Viherlannoituksesta hyötyy myös ympäristö. Väkilannoitteiden käyttötarve vähenee ja eroosio vähenee. Ravinnehävikit saadaan mahdollisimman pieniksi, kun viherlannoitusnurmen kasvusto lopetetaan oikea-aikaisesti. Jos lohkolle ei kylvetä syyskylvöistä viljelykasvia nurmen lopetuksen jälkeen, tulee kyntö tehdä mahdollisimman myöhään syksyllä, jotta syyssateet eivät huuhtele ravinteita pois pellosta. Kasvusto voidaan lopettaa kemiallisesti. Viherlannoitusnurmelle saa tilatuen, luonnonhaittakorvauksen sekä ympäristötuen perustoimenpiteiden ja lisätoimenpiteiden tuen. Luomutiloille maksetaan luomu-erityistuki. Esa Partanen Viherlannoitusnurmi viljelykierrossa parantaa maan kasvukuntoa ja vähentää lannoitteiden käyttötarvetta. V a i h t o e h t o j a p e l l o n k ä y t t ö ö n M A A S E U T U V E R K O S T O N E S I T E 1 5

16 5. Mahdollisuudet ympäristötuen erityistukiin Erityistukisopimuksia ohjataan sekä tuotannossa oleville peltoalueille että pellon ulkopuolisille alueille. Tässä luvussa käsitellään erityistukivaihtoehtoja, joissa alueiden hoidossa on tavoitteena vesiensuojelu ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen, ei sadontuotanto. Erityistukia haetaan vuodesta 2010 lähtien alueellisesta ELY-keskuksesta. Viime vuosina hakuaika on päättynyt Hakulomakkeen lisäksi on toimitettava kohdekohtainen perustamis- ja hoitosuunnitelma, kustannusarvio, karttaliitteet sekä muut tarvittavat liitteet. Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminenerityis tukisopimustyyppi on viisivuotinen A- ja B-tukialueille tarkoitettu vaihtoehto. Erityistuen tavoitteena on vähentää eroosiota ja ravinnekuormista sellaisilla pelloilla, joiden fosforipitoisuus on suuri. Siksi sopimuksen voi saada vain lohkoille, joiden fosforin viljavuusluokka on korkea tai arveluttavan korkea. Vesistöön tai valtaojaan päin viettävällä lohkolla riittää fosforin viljavuusluokaksi hyvä. Sopimuslohkolta on korjattava sato. Kuivaheinäkasvusto on korjattava kerran vuodessa, nurmikasvusto kaksi kertaa. Hoitovaatimukset ovat niittoajankohdan suhteen joustavammat kuin suojavyöhykesopimuksen. Niittoajankohtaa ei ole rajoitettu, kunhan niittotyössä ottaa huomioon alueella mahdollisesti olevat luonnonvaraiset eläimet. Niittoa ei tämän vuoksi saa tehdä kiertämällä lohko reunoilta keskelle päin. Lohkoja ei saa käsitellä kasvinsuojeluaineilla. Lohkoja saa lannoittaa vain nurmikasvuston perustamisen yhteydessä, jolloin saa käyttää typpeä enintään 50 kg/ha. Lohkon fosforitilaa tulee seurata viljavuustutkimuksella kolmen vuoden välein. Muista erityistukia hakiessasi: Maatilan on oltava sitoutunut ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteisiin. Peruslohkon, jolle sopimusta haetaan, on oltava ympäristötukikelpoinen. Erityistukialoille on määritelty enimmäistukimäärät. Nurmipeitteisillä alueilla perustoimenpiteiden, lisätoimenpiteiden ja erityistuen yhteenlaskettu enimmäismäärä on 450 /ha/v. Tarkista aina mitä muita tukia erityistukisopimusala voi saada. Tutustu huolelle hakemasi erityistuen sopimusehtoihin, jotka löytyvät tukihakemuslomakkeesta. Jos käytät apuna konsulttia, perehdy huolella suunnitelman sisältöön. Viljelijä sitoutuu kohdekohtaisen suunnitelman mukaisiin perustamis- ja hoitotoimenpiteisiin erityistukisopimuslohkollaan. Vuokralohkoista on oltava koko sopimuskauden voimassa oleva kirjallinen vuokrasopimus. Muista pitää erityistukilohkosta hoitopäiväkirjaa. Jos haluat sopimuskauden jälkeen jatkaa sopimuskautta, on tuelle haettava jatkosopimusta. Täytä hakulomake sekä päivitä kohdekohtainen suunnitelma ja kustannuslaskelma. Liitä hakemukseen myös kopio kuluneen tukikauden hoitopäiväkirjasta. 1 6 V a i h t o e h t o j a p e l l o n k ä y t t ö ö n M A A S E U T U V E R K O S T O N E S I T E

17 Mitä jyrkempi peltolohko on, sitä tarpeellisempaa on perustaa suojavyöhykkeitä ja pitää peltolohkot ympäri vuoden kasvipeitteisenä. Samalla monipuolinen reunavyöhyke tarjoaa elinympäristöjä linnuille, riistalle ja hyönteisille. Sanna Seppälä Miksi tämä sopimustyyppi kannattaa valita? Tämä sopimustyyppi käy hyvin nautatiloille. Nautatilat tarvitsevat nurmia ja usein näiltä tiloilta löytyy lohkoja, joiden fosforin viljavuusluokan vaatimukset täyttyvät. Sopimuslohkolta saa korjata satoa ja laiduntaminen on myös tapauskohtaisesti sallittua. Sadonkorjuuaikaa ei ole rajoitettu, joten ajankohdan voi ajoittaa rehun laatuvaatimukset huomioiden. Nurmen siemenseoksessa saa olla 20 prosenttia typensitojakasveja, joiden avulla lohkon typpitaloutta on mahdollista hoitaa. Nurmea ei saa muokata sopimuskauden aikana, mutta uusimista voi tehdä suorakylvömenetelmällä. Erityistuki on enintään 347 /ha/v. Lisäksi lohkolle saa ympäristötuen perustoimenpiteiden tuen, lisätoimenpiteiden tuet (paitsi ei kasvipeitteisyyslisätoimenpiteiden), tilatuen ja luonnonhaittakorvauksen. Ympäristötuen perustuki, lisätoimenpiteiden tuki ja erityistuki voivat kuitenkin olla yhteensä enintään 450 /ha/v. Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito Suojavyöhyke on keskimäärin vähintään 15 m leveä pellolle perustettu valtaojan tai vesistön varrella oleva nurmikasvuston peittämä alue. Lohkolle on perustettava monivuotinen nurmikasvusto, jos lohko ei ole valmiiksi nurmipeitteinen. Muokkaaminen on sallittu vain perustamisen yhteydessä. Suojavyöhykkeen hoidosta voi tehdä 5- tai 10-vuotisen erityistukisopimuksen. Suojavyöhykkeet vähentävät pelloilta tulevaa ravinnekuormitusta tehokkaasti, kun ne sijoitetaan kalteville, eroosioherkille tai tulviville vesistöjen tai valtaojien varsilla oleville lohkoille. Vyöhykkeen leveys määritellään sopimuskohtaisesti. Siihen vaikuttavat pääsääntöisesti maastonmuodot, lohkon kaltevuus tai tulva-alan laajuus. Alue on niitettävä ja niittojäte korjattava pois vuosittain. Niittotyön saa aloittaa 1.8. alkaen. Aluetta saa laiduntaa hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Aluetta ei saa lannoittaa eikä käsitellä torjunta-aineilla. A- ja B-tukialueilla suojavyöhykkeen hoidosta saatava tuki on useina vuosina ollut kilpailukykyinen verrattuna viljan tuotannosta saatuun taloudelliseen tulokseen. Suojavyöhykkeiksi soveltuvat lohkot ovat useimmiten olosuhteiltaan heikkotuottoisia ja/tai viljelyteknisesti hankalia lohkoja. Suojavyöhykesopimuksessa sitoudutaan 5- tai 10 -vuodeksi hoitamaan aluetta niittämällä ja korjaamaan niittojäte pois. Erityistuki on A- ja B-tukialueilla enintään 450 /ha/v ja C-tukialueilla enintään 350 /ha/v. Lisäksi alalle maksetaan myös tilatuki ja luonnonhaitta korvaus. V a i h t o e h t o j a p e l l o n k ä y t t ö ö n M A A S E U T U V E R K O S T O N E S I T E 1 7

18 Suojavyöhyke vai ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen vai luonnonhoitopelto? Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen - erityistukialue tai nurmipeitteinen luonnonhoitopelto ovat suojavyöhyke-erityistukialueen lisäksi hyviä vaihtoehtoja jyrkille rantalohkoille. Kasvipeitteisyys hillitsee eroosioaineksen mukana kulkeutuvaa fosforikuormitusta. Erityistukialueiden hoidon vaikutukset ovat vesiensuojelun kannalta tehokkaampia kuin luonnonhoitopeltojen. Näillä erityistukialoilla vuosittainen niitto ja niittojätteen korjaaminen pois vähentävät lohkon ravinteisuutta. Toisaalta on otettava huomioon lohkojen hoidettavuus. Tulvaherkillä lohkoilla niittojätteen korjuu saattaa olla melko mahdotonta märkinä kesinä. Korjaamattoman luonnonhoitopellon pinnalle jää runsaasti kasvimassaa. Siitä huuhtoutuu liukoista fosforia enemmän kuin tehokkaammin hoidetuilta erityistukisopimusaloilta. Luonnonhoitopeltojen niitto on pakollista vain kerran kolmessa vuodessa, jos lohkolla ei ole rikka kasvi ongelmia. Käytännössä useat tilat kuitenkin joutuvat niittämään luonnonhoitopellot useammin rikkakasvien torjunnan vuoksi. Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämistä koskeva erityistukisopimus voi peltoalueilla kohdentua tulva-alueille, lintujen pesintä-, ruokailuja levähdysalueina toimiville pelloille, muille lajien monimuotoisuutta ylläpitäville alueille sekä pelloille perustettaville monimuotoisuuskaistoille. Luonnon ja maiseman monimuotoisuus -sopimuksia on tehty mm. laidunalueille, joiden monimuotoista kasvi- ja eläinlajistoa on haluttu edistää. Nämä laidunalueet eivät ole tavallisia laidunnurmia. Niillä on erityisiä luontoarvoja esimerkiksi lintujen elinympäristöinä ja levähdyspaikkoina tai ne muodostavat monipuolisia luontokokonaisuuksia. Ranta- ja tulvapelloilla suojavyöhykesopimus voi olla vaihtoehtoinen sopimustyyppi. Erityistuen, perustoimenpiteiden ja lisätoimenpiteiden yhteenlaskettu tukisumma voi nurmipeitteisillä alueilla olla enintään 450 /ha/v. Lisäksi peltoalueella oleva lohko saa tilatuen ja luonnonhaittakorvauksen. Talven yli sänkenä säilytetty viljapelto tarjoaa keväällä saapuville laulujoutsenille sekä meri- ja kanadanhanhille evästä muuttomatkan jälkeen. Ojan varressa olevan suojavyöhykkeen vihanta houkuttelee hanhia paikalle. Marko Svensberg 1 8 V a i h t o e h t o j a p e l l o n k ä y t t ö ö n M A A S E U T U V E R K O S T O N E S I T E

19 6. Pysyvät laitumet Pysyviä laitumia käytetään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien kasvattamiseen. Alueet eivät ole saaneet kuulua tilan viljelykiertoon viimeisen viiden vuoden aikana. Niitä ei tarvitse laiduntaa, mutta ne on pidettävä avoimina. Pysyvien laitumien kohdalla on otettava huomioon, onko lohkon maankäyttölaji peltoa vai luonnonlaidunta ja -niittyä. Jos pysyvä laidun on maankäyttöluokaltaan peltoa, ei lohkolla saa kasvaa puita ja pensaita. Jos alue on ilmoitettu luonnonlaidun- ja -niittyalaan, saa pysyvästä laitumesta kolmasosa olla puustoinen. Näillä puustoisilla aloilla saa puita olla enintään 50 puuta hehtaarilla. Tätä tiheämmin puustoa kasvavat kohdat eivät voi olla osana pysyvän laitumen peruslohkoa. Metsälaitumet eivät voi olla tilatukiominaisuudeltaan pysyvää laidunta. Hoito Pellon ulkopuolisia pysyviä laitumia ei tarvitse niittää vuosittain, mutta alueen taimikoituminen on estettävä. Vaikka jokavuotinen niitto ei ole pakollista, on se kuitenkin suositeltavaa. Tällöin alue pysyy maisemallisesti siistimpänä, monivuotiset peltorikkakasvit pysyvät paremmin kurissa ja taimien kasvu estyy. Niiton ajankohdassa ja toteutuksessa on otettava huomioon luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen suojelu. Niittojätettä ei tarvitse korjata pois, mutta korjatun kasvuston saa hyödyntää. Niiltä lohkon osilta, joita ei voida niittää, on puiden ja pensaiden taimet raivattava. Jos peltoalueella oleva alue on ilmoitettu pysyväksi kuivaheinä-, säilörehu-, tuorerehu- tai laidunnurmeksi, lohkoa koskee vuosittainen sadonkorjuuvelvoite. Pysyvän laitumen hoitoon voi hakea ympäristötuen erityistukea, jos aluetta halutaan hoitaa tehokkaammin kuin täydentävien ehtojen vähimmäisvaatimuksissa on määritelty. Tällöin alueen hoito määritellään kohdekohtaisessa suunnitelmassa. Pysyvälle laitumelle sopivin erityistukimuoto on yleensä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen. Peltoalueen ulkopuolisille alueille voi hakea myös perinnebiotoopin hoitoon tarkoitettua erityistukea. Erityistukea kohde voi saada enintään 450 /ha/v. Tukitaso määräytyy hyväksytystä kustannuslaskelmasta. Lisäksi aluetta on hoidettava erityistukisuunnitelman mukaisesti. Riitta-Liisa Pettersson Pysyvät laitumet ovat vaihtoehto eroosion hillitsemiseen ja maaseutuympäristön luonnonhoitoon. V a i h t o e h t o j a p e l l o n k ä y t t ö ö n M A A S E U T U V E R K O S T O N E S I T E 1 9

20 Esimerkkitilan lohkokartta Kasvinviljelytila, joka sijaitsee B-tukialueella joen läheisyydessä. Luonnonhoitopelto. Riistapelto lähinnä linnuille. Auringonkukkaa, rypsiä ja kauraa kylvetty kaistoina. Luonnonhoitopelto. Monivuotinen nurmipelto metsän reunassa. Luonnonhoitopelto. Maisemapelto tien viereisellä pienellä lohkolla. Lohko rajoittuu myös tilakeskukselle vievän tien varteen Lohko Pinta-ala ha Pellonkäyttö ,40 Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen ,57 Kaura ,60 Kevätrypsi ,70 Kaura ,43 Kevätrypsi ,10 Kaura ,55 Monivuotinen kuivaheinä ,21 Monivuotinen kuivaheinä ,80 Luonnonhoitopelto (riista) ,60 Luonnonhoitopelto (nurmikasvit) ,29 Luonnonhoitopelto (maisema) ,02 Luonnonhoitopelto (nurmikasvit) ,73 Suojavyöhykenurmi ,57 Suojavyöhykenurmi Yht. 50, V a i h t o e h t o j a p e l l o n k ä y t t ö ö n M A A S E U T U V E R K O S T O N E S I T E

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot LHPeltojen tuet Hoidettua viljelemätöntä peltoa(lhp+kesannot)

Lisätiedot

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Peltomaa on viljelijän tärkein pääoma, ja siitä kannattaa pitää huolta. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa lisäämään peltojen talviaikaista

Lisätiedot

Riistan kannalta merkittävät maataloustuet

Riistan kannalta merkittävät maataloustuet Riistan kannalta merkittävät maataloustuet Ei-tuotannolliset investoinnit Monimuotoisen kosteikon perustaminen Ympäristötuen erityistuet Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen Monivaikutteisen

Lisätiedot

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Maa- ja metsätalousministeriön asetus Maa- metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen perus- lisätoimenpiteistä maatalouden ympäristötuen erityistuista annetun maa- metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille.

Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille. Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille. Edellyttää: Lohkokirjanpito, vuosittaiset viljely, ym. toimet lohkolla (esim. kalkitus,kylvöt, lann.sato) Viljavuustutkimus,

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. 1.4.2015 Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. 1.4.2015 Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien laitumien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus

Lisätiedot

Kooste lohkokohtaisista toimenpiteistä ympäristökorvauksessa

Kooste lohkokohtaisista toimenpiteistä ympäristökorvauksessa Kooste lohkokohtaisista toimenpiteistä ympäristökorvauksessa Yhteistä kaikille toimenpiteille: Voidaan toteuttaa ja saada korvausta ainoastaan korvauskelpoisilla pelloilla Lietelannan sijoittaminen 40

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

HUOM! VASTAUKSET 18.3.2015 TILANTEEN MUKAAN!!!!! (Asetukset vielä luonnosvaiheessa)

HUOM! VASTAUKSET 18.3.2015 TILANTEEN MUKAAN!!!!! (Asetukset vielä luonnosvaiheessa) yhteistyössä: HUOM! VASTAUKSET 18.3.2015 TILANTEEN MUKAAN!!!!! (Asetukset vielä luonnosvaiheessa) YMPÄRISTÖKORVAUS: Ympäristösitoumus Niittykasvien siemenviljely meneekö monimuotoisuuspellon alle? Vastaus:

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON ESITE / 2015. ellon käytön vaihtoehtoja

MAASEUTUVERKOSTON ESITE / 2015. ellon käytön vaihtoehtoja MAASEUTUVERKOSTON ESITE / 2015 P ellon käytön vaihtoehtoja 2 3 SISÄLLYS: YMPÄRISTÖKORVAUKSEN KOHDENTAMISALUEET -KARTTA VILJELIJÄ VALINTOJEN EDESSÄ Ympäristökorvaus koskee koko maata. Valumavesien hallintaa

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

- Lampaille lammasverkko 3 /m

- Lampaille lammasverkko 3 /m 6 Liite 2 Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa 7. Sopimus perinnebiotooppien hoidosta sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämisestä Traktorityö kuljettajineen 41 /h Ihmistyö 16 /h

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

Viherryttämistuki 22.3.2015. Yhteistyössä:

Viherryttämistuki 22.3.2015. Yhteistyössä: Viherryttämistuki Viherryttämistuki Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Maatilan sijainti ratkaistaan talouskeskuksen mukaan, tai jos talouskeskusta ei ole, sen mukaan kummalla alueella pääosa pelloista

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2013. 226/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2013. 226/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2013 226/2013 Valtioneuvoston asetus täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista Annettu

Lisätiedot

Vaihtoehtoja pellon käyttöön

Vaihtoehtoja pellon käyttöön Vaihtoehtoja pellon käyttöön Viljelyä ympäristö ja taloudellisuus huomioiden Mikä aiheuttaa vesistöjen kuormitusta peltoviljelyssä? Maan rakenne: tiivistyneessä maassa vesi- ja ravinnetalous eivät toimi,

Lisätiedot

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos

Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Juha Lappalainen 29.11.2013 Ohjelma on vasta luonnos Ohjelman lopullinen rahoitus, sisältö ja korvaustasot ovat vielä auki Valvontaan liittyviä asioita ei ole

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015. 234/2015 Valtioneuvoston asetus. viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015. 234/2015 Valtioneuvoston asetus. viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015 234/2015 Valtioneuvoston asetus perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta Annettu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti. MTK:n tuki-infot 7.4.2015 Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija

Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti. MTK:n tuki-infot 7.4.2015 Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti MTK:n tuki-infot 7.4.2015 Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija Ympäristösitoumuksen tilakohtainen toimenpide Ravinteiden

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

Tilakohtaisia esimerkkejä

Tilakohtaisia esimerkkejä 02.04.2015 Tilakohtaisia esimerkkejä Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä muuttuu 2015 -hanke Ympäristökorvausjärjestelmä Täydentävät ehdot, maatalousmaan

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuki. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuosille 2007-2013

Maatalouden ympäristötuki. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuosille 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuosille 2007-2013 Muutokset Muutettu kalvon 21 muistiinpanoja Maatalouden ympäristötuki Sisällys: Yleistä maatalouden ympäristötuesta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta

Valtioneuvoston asetus perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta 1 luonnos 29.12.2014 Valtioneuvoston asetus perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta Annettu Helsingissä xx päivänä xx kuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla 411 103 61 48 suojavyöhyke 2 51 108 luonnon monimuotoisuus maisema perinnebiotooppi luomu pohjavesialueen pelt.vilj. valumavesien käsittely

Lisätiedot

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Kaikki voimassa olevat ympäristötuen sitoumukset lakkaavat tai raukeavat tänä keväänä, ja viljelijä voi halutessaan liittyä uuteen järjestelmään.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUS 2015 C-alue

YMPÄRISTÖKORVAUS 2015 C-alue YMPÄRISTÖKORVAUS 2015 C-alue PÄIVI LAASANEN LAUKAAN YTA Uusia asioita 65 vuoden yläikäraja poistuu Sadonkorjuuvaatimus poistuu, mutta markkinakelpoinen kasvusto on oltava Tilatyypin jako kotieläin/kasvinviljely

Lisätiedot

LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET

LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET Paimiosali 17.2.2016 Taina 1 17.2.2016 Lietelannan sijoittaminen peltoon: Lietelannan sijoittaminen peltoon -toimenpidettä voit toteuttaa sitoumukseen kuuluvalla lohkolla tai

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE

Lisätiedot

Ympäristösitoumus 2015

Ympäristösitoumus 2015 Ympäristösitoumus 2015 Viljelijätukihakukoulutus kevät 2015 Tiedot ovat koulutuspäivän tilanteen mukaisia Esityksen sisältö Sitoumusala ja sen muutokset Sitoutuminen ja lohkokohtainen korvaus Toimenpiteiden

Lisätiedot

Puutarhatilojen EU-tukikoulutus 21.4.2016 Suonenjoki. TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016 Viljelijän lakisääteiset ehdot

Puutarhatilojen EU-tukikoulutus 21.4.2016 Suonenjoki. TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016 Viljelijän lakisääteiset ehdot Puutarhatilojen EU-tukikoulutus 21.4.2016 Suonenjoki TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016 Viljelijän lakisääteiset ehdot Eeva Leppänen 040-1282980 marja.suonenjoki@gmail.com Mitä täydentävät ehdot ovat Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot Tukihaku 2016 Täydentävät ehdot Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto Hukkakauran ja jättiputken torjunta Viljely hyvän maatalouskäytännön mukaisesti Kesantojen

Lisätiedot

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä ANC eli luonnonhaittakorvaus 2015 ja ympäristökorvaus 2015 komission käsittelyyn lähetetyssä maaseutuohjelmassa sekä kansallisen tukilain muutosesitys sekä tilatuki ja viherrys Suomen tiedonannon perusteella

Lisätiedot

Ympäristösopimukset:

Ympäristösopimukset: Ympäristösopimukset: Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset paivi.jokinen@proagria.fi puh. 040 301 2409 Maatalousluonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO

HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO 1 HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO TÄMÄ MALLIPOHJA ON TEHTY AVUKSI HOITOSUUNNITELMAN TEKEMISEEN. MALLIPOHJAAN ON TUOTU ESIIN NIITÄ ASIOITA, MITÄ HOITOSUUNNITELMAN ON

Lisätiedot

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT VALKUAIS- JA PALKOKASVIT Uudistuneessa tukijärjestelmässä 13.3.2015 Sisältö Valkuaiskasvipalkkio Viherryttämisvaatimukset Palkokasvit eräissä ympäristökorvauksen toimenpiteissä Suorat tuet Nuorten tuki

Lisätiedot

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet 1. Laidunkasvikoe Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Tausta: Ennen kokeen perustamista otetaan viljavuustutkimusnäyte koealalta, joka edustaa koko koealaa.

Lisätiedot

Perustuki. Tukialue uudistus Tukioikeuksien leikkaus Kansallinen varantohaku Nuoren viljelijän tuki Peltokasvipalkkio Viherryttäminen

Perustuki. Tukialue uudistus Tukioikeuksien leikkaus Kansallinen varantohaku Nuoren viljelijän tuki Peltokasvipalkkio Viherryttäminen Perustuki Tukialue uudistus Tukioikeuksien leikkaus Kansallinen varantohaku Nuoren viljelijän tuki Peltokasvipalkkio Viherryttäminen 1.4.2015 P Pethman Haikula Oy 1 Tukialue uudistus Tukialueet 2014 Uusi

Lisätiedot

Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille

Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille HYMY hanke, Aisapari ry Ympäristötuen erityistuet Hoitosopimukset 5 10 vuotta EI-tuotannolliset investoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013

Lisätiedot

Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista

Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista Juha Tiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Luonnon monimuotoisuus maataloustuotannon edellytyksenä

Lisätiedot

Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015. Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria

Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015. Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015 Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria Korvauskelpoiset alat 2015 Lohkot, jotka tukikelpoisia v. 2014 Tukikelpoisuuden menettäneet lohkot (maksettu ymp.tuki

Lisätiedot

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Alus- ja kerääjäkasvipäivä 11.11.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä

Lisätiedot

Luomuinfot Siikajoki, Jääli, Piippola

Luomuinfot Siikajoki, Jääli, Piippola Luomuinfot Siikajoki, Jääli, Piippola Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija p. 0400 138733 anna-leena.vierimaa@proagria.fi ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Luomutuotantoon siirtymisen Tilakohtainen

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi

Lisätiedot

Ympäristösitoumus. Tukiehtoihin muutoksia 2016 Tilakohtaiset toimenpiteet Lohkokohtaiset toimenpiteet

Ympäristösitoumus. Tukiehtoihin muutoksia 2016 Tilakohtaiset toimenpiteet Lohkokohtaiset toimenpiteet Ympäristösitoumus Tukiehtoihin muutoksia 2016 Tilakohtaiset toimenpiteet Lohkokohtaiset toimenpiteet Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. 20.4.2016 Pauli Pethman Haikula

Lisätiedot

C2-alue Tilatuki 1) 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167

C2-alue Tilatuki 1) 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 Pinta-alatuet v.2012 Huom. Tilatuki maksetaan täysimääräisenä 5000 euroon asti. Yli 5000 eurosta leikataan 10 %. euroa/ha E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen 29.11.2011 7) 15) 18) 4) 4) 9) 4) 8) 16) 3) 3)

Lisätiedot

Maatalouden vesienhoito Etelä- Savossa. Suomen esitys uudelle ohjelmakaudelle 2014 2020 (lopullinen päätös puuttuu)

Maatalouden vesienhoito Etelä- Savossa. Suomen esitys uudelle ohjelmakaudelle 2014 2020 (lopullinen päätös puuttuu) Maatalouden vesienhoito Etelä- Savossa Suomen esitys uudelle ohjelmakaudelle 2014 2020 (lopullinen päätös puuttuu) Täydentävien ehtojen vaatimukset Koskevat kaikkia maataloustuen hakijoita Vesistön ja

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Täydentävät ehdot. Viljelytapa ja ympäristöehdot

Täydentävät ehdot. Viljelytapa ja ympäristöehdot Täydentävät ehdot Viljelytapa ja ympäristöehdot Uusittu painos 2010 Maaseutuviraston julkaisusarja: Hakuoppaita ja ohjeita Sisällys 1 Mitä ovat täydentävät ehdot...4 1.1 Ehdot koskevat useimpia viljelijätukia...4

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuus Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento 2.12.2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento 2.12.2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Rikkakasvien hallinta Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi, Joutseno Sisältö Tilan esittely Rikkakasvien hallinnan tavoitteet Satokasvin kilpailukykyä rajoittavat tekijät Kasvukunnon korjaaminen

Lisätiedot

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä

KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä Helena Pakkanen Kymenlaakson Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus/proagria Kymenlaakso ry Mitä kylämaisema on Jokaisella kylämaisemalla

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2015. 327/2015 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. ympäristökorvauksesta

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2015. 327/2015 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. ympäristökorvauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2015 327/2015 Maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristökorvauksesta Annettu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN SITOUMUSEHDOT 2014

MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN SITOUMUSEHDOT 2014 1 MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN SITOUMUSEHDOT 2014 1. Sitoutuminen 1.1. Sitoutuminen järjestelmään 1.2. Sitoumuksen muutos ohjelmakauden vaihtuessa 2. Viljelijä ja maatila 3. Ikä 4. Vähimmäispinta-ala 5. Tukikelpoinen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2011 Valtioneuvoston

Lisätiedot

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? Tilalla tuotetaan samaa kasvilajia sekä 1) Luonnonmukaisesti että siirtymävaiheessa 2) 1. ja 2. ja/tai

Lisätiedot

MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN SITOUMUSEHDOT 2011

MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN SITOUMUSEHDOT 2011 MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN SITOUMUSEHDOT 2011 1 1. Sitoutuminen 1.1. Sitoutuminen järjestelmään 1.2. Sitoumuksen muutos ohjelmakauden vaihtuessa 2. Viljelijä ja maatila 3. Ikä 4. Vähimmäispinta-ala 5. Tukikelpoinen

Lisätiedot

Ympäristökorvaukset 2015

Ympäristökorvaukset 2015 Ympäristökorvaukset 2015 Ei-tuotannolliset investoinnit Ympäristösitoumus 2015 Muutoksia aiempaan: yläikäraja poistuu ei kotieläintilan määritelmää lohkokohtaisten toimenpiteiden mukainen maksu erityistukisopimus-toimenpiteitä

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys Luonnonmukainen tuotanto Yhteistyö Neuvonta

Lisätiedot

Pysyvä nurmi. Perustuu 12.3.2015 valmistelutilanteeseen. Juha Lappalainen

Pysyvä nurmi. Perustuu 12.3.2015 valmistelutilanteeseen. Juha Lappalainen Pysyvä nurmi Perustuu 12.3.2015 valmistelutilanteeseen Juha Lappalainen Pysyvät nurmet Pelto tarkoittaa kasvien tuotantoa varten viljeltyä maata ja kesannoitua maata tai maata, joka säilytetään maatalouden

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja

YMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja YMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE TORNIOSSA

Lisätiedot

Kansalliset peltotuet. Tuki-info 2015

Kansalliset peltotuet. Tuki-info 2015 Kansalliset peltotuet Tuki-info 2015 Kansalliset peltotuet Kansallisia peltotukia maksetaan vain C- alueella Yläikärajaa ei ole, vähimmäispinta-ala on viisi hehtaaria (puutarhatila yksi hehtaari) ja peltojen

Lisätiedot

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötukijärjestelmä 2007 23.3.2007 OSA I. Markku Mäkelä AGROTAITO Oy

Maatalouden ympäristötukijärjestelmä 2007 23.3.2007 OSA I. Markku Mäkelä AGROTAITO Oy Maatalouden ympäristötukijärjestelmä 2007 23.3.2007 OSA I Markku Mäkelä AGROTAITO Oy Ympäristötuen tavoiteaikataulu 1/2 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma hyväksyttiin valtioneuvostossa 3.8.2006

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Tilanne 31.12.2011 kpl ha / ey Maksetut sopimukset, luonnonmukainen tuotanto 401 15635,47 2 673 929 perinnebiotooppien hoito 128 775,03 320 643 alkuperäisrotujen

Lisätiedot

Tukiuudistus2015 alkaen Huittinen 23.1.2015

Tukiuudistus2015 alkaen Huittinen 23.1.2015 Tukiuudistus2015 alkaen Huittinen 23.1.2015 Materiaali perustuu 21.10.2014 Mavin aineistoon Perustuki Tilatuesta perustukeen 2015 alkaen 2 tukialuetta AB ja C AB tasaosan arvo 113 e/ha (arvio) Pelto, pysyvä

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Mikä muuttuu? Tukijärjestelmien uudistamisen yhteydessä

Lisätiedot

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot Tukiehdot kuminanviljelyssä Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot Kuminanviljely ja ympäristötuki Kumina on ympäristötuessa puutarhakasvi ja kuuluu eräät siemenmausteet -ryhmään Kuminalohkolle maksetaan ympäristötukea

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten investointien tuet yhdistyksille 10.3.2011 Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso 1 2 Aiheita Taustaa maatalouden ympäristötuesta ja eituotannollisten investointien

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN SITOUMUSEHDOT 2009

MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN SITOUMUSEHDOT 2009 MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN SITOUMUSEHDOT 2009 1 1. Sitoutuminen 2. Viljelijä ja maatila 3. Ikä 4. Vähimmäispinta-ala 5. Tukikelpoinen peltoala 5.1. Sitoumuksenalainen pinta-ala 5.2. Tukikelpoinen peltoala

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi Viljelykierto / vuoroviljely Maanviljelyä, jossa samalla pellolla viljeltävä kasvi vaihtuu

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

Eu-tuki-infot 2015. Kysymyksiä vailla vastausta: VIHERRYTTÄMISTÄ KOSKEVAT KYSYMYKSET

Eu-tuki-infot 2015. Kysymyksiä vailla vastausta: VIHERRYTTÄMISTÄ KOSKEVAT KYSYMYKSET Eu-tuki-infot 2015 Kysymyksiä vailla vastausta: VIHERRYTTÄMISTÄ KOSKEVAT KYSYMYKSET - Jos kylvää lohkolle 50 % viljaa ja loput nurmea, voidaanko kasvusto katsoa tuoreviljakasvustoksi? - Asiaa on pohdittu

Lisätiedot

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten

Lisätiedot

Suorat tuet: Viherryttämistuki, peltokasvipalkkio, EU:n nuoren viljelijän tuki. Viljelijätukihakukoulutus kevät 2015

Suorat tuet: Viherryttämistuki, peltokasvipalkkio, EU:n nuoren viljelijän tuki. Viljelijätukihakukoulutus kevät 2015 Suorat tuet: Viherryttämistuki, peltokasvipalkkio, EU:n nuoren viljelijän tuki Viljelijätukihakukoulutus kevät 2015 Viherryttämistuki Viljelijätukihakukoulutus Viherryttämistuki Uusi suora EU-tuki maksetaan

Lisätiedot

Erityisympäristötuki Luomukasvituotannon sopimus Luomukotieläintuotannon sopimus

Erityisympäristötuki Luomukasvituotannon sopimus Luomukotieläintuotannon sopimus Erityisympäristötuki Luomukasvituotannon sopimus Luomukotieläintuotannon sopimus Marja Pulkkinen Asiantuntija Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Marja Pulkkinen,

Lisätiedot