Yhteenveto toimenpiteiden asiantuntija-arvioinneista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteenveto toimenpiteiden asiantuntija-arvioinneista"

Transkriptio

1 Lounais-Suomen ympäristöohjelma Yhteenveto toimenpiteiden asiantuntija-arvioinneista Lounais-Suomen ympäristöohjelmakautena toteutettiin kaksi asiantuntijaarviointikierrosta (2012 ja 2013), joiden tulokset ovat näkyvissä tässä palvelussa. Arviointeja pyydettiin sähköisellä järjestelmällä n. 150 alueen asiantuntijalta. Kummallakin kierroksella saatiin n. 270 arviointia 70 ohjelman toimenpiteeseen. Tähän on koottu yhteenvedot asiantuntijoiden arvioinneista toimenpiteittäin. Asiantuntijoita on pyydetty arvioimaan toimenpidettä oman työnsä/asiantuntemuksensa näkökulmasta. Arvioinnit ja niistä kootut yhteenvedot eivät välttämättä ole kaikilta osin kattavia. Tiedoissa voi olla puutteita mm. alueellisen kattavuuden osalta. Vaikka uusi ohjelmakausi käynnistyy vuoden 2014 aikana, päättyneen ohjelmakauden sisältö ja arvioinnit ovat jatkossakin luettavissa ja kommentoitavissa tässä palvelussa. Kommentoinnin kautta toimenpiteeseen liittyviä tietoja voi myös kuka tahansa täydentää. Näin arvokas tietopaketti alueella tehdystä työstä säilyy tulevaisuuden suunnittelun työkaluna. Arvioiduista kaudelle kirjatuista toimenpiteistä 40 % toteutui asiantuntijoiden mielestä hyvin. Muutama toimenpide (4) toteutui heikosti. Loput (54 %) nähtiin toteutuneen ainakin kohtalaisesti. (ks. taulukko s. 2) Päättyneellä ohjelmakaudella onnistuttiin lisäämään yhteistyötä monipuolisesti, laadittiin toimintaa ohjaavia suunnitelmia, rakennettiin työkaluja toiminnan tehostamiseksi ja luotiin uusia toimintamalleja. Parhaiten onnistuttiin kulttuuriympäristöön, pohjavesiin ja maaperään liittyvien toimenpiteiden toteuttamisessa. Yhteistyö tiivistyi ja parantui monella saralla, joista esimerkkeinä Turun seudullinen joukkoliikenne, Saaristomeren biosfäärialuetoiminta, Selkämeren kansallispuisto, ympäristöteknologia-alan verkostoituminen, vesienhoito, tulvasuojelu, kylätoiminta sekä kaupunkiseutujen rakennemallityö. Käyttökelpoisia suunnitelmia laadittiin mm. kalankasvatuksessa, vesihuollossa, ilmasto- ja energiaasioissa, tuulivoimakaavoituksessa sekä perinnemaisemien hoidossa. Uusia toimintamalleja ja työkaluja syntyi mm. maatalouden vesiensuojelun tehostamiseen tähtäävässä TEHO Plus hankkeessa ja HINKU(kohti hiilineutraalia kuntaa) toiminnassa. Kehitettyjä toimintamalleja pyritään levittämään laajempaan käyttöön alueella uuden ohjelmakauden aikana. 1

2 Toteutunut Toteutunut hyvin Toteutunut kohtalaisesti Toteutunut heikosti Yhteensä Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenne Elinympäristö Ilmastonmuutos Kulttuuriympäristö ja luonnonmaisema Luonnon monimuotoisuus Luonnonvarat Pintavedet Pohjavedet ja maaperä Ympäristövaikutukset ja -riskit Ympäristövastuu ja ekotehokkuus YHTEENSÄ (kpl) % 7 % 33 % 54 % 6 % 100 % Taulukko: Toimenpiteiden toteutuminen teemoittain. 2

3 Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenne Asutus kyliin Turvataan maa ja metsätalouden toiminnan edellytykset ohjaamalla uusi asutus olemassa olevien kylien yhteyteen. Toteutunut heikosti Hajarakentaminen on edelleen varsin yleistä Varsinais-Suomen kunnissa. Harveneva palveluverkko ja hajarakentaminen on kestämätön kehitys, joka lisää ympäristön kuormitusta. Varsinais-Suomen liitto on käynnistänyt taajamien maankäytön, palvelujen ja liikenteen vaihemaakuntakaavan valmistelun. Maakuntakaavan kuntakierroksen yhteydessä on tärkeää sopia taajama- ja kyläalueista, joita lähdetään kehittämään ja jonne rakentamista ohjataan jatkossa. Satakunnassa hajarakentamista ei nähdä vielä merkittävänä ongelmana. Joukkoliikenne Edistetään joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja käytettävyyttä seuraavin keinoin. Keskustojen vahvistaminen Vahvistetaan kaupunkien ja taajamien keskustoja elinvoimaisina asuin-, palveluja työpaikka-alueina. Suunnitellaan taajamiin monipuolinen asuntotarjonta. Ohjelmoidaan asuntotuotantoa seudullisesti. Ohjataan julkisten ja kaupallisten palveluiden sijoittumista siten, että ne ovat helposti saavutettavissa myös ilman yksityisautoa. Maakuntiin on laadittu muutamia kyläosayleiskaavoja, joiden avulla kylien elinvoimasuutta on pyritty kehittämään. Koko kuntaa käsittävien yleiskaavojen yhteydessä on ohjattu rakentamista oleville kyläalueille. Turun kaupunkiseudun joukkoliikenne alkaa heinäkuussa 2014, jolloin siirrytään tasataksajärjestelmään yli kuntarajojen. Lisäksi tulossa on runkobussilinjasto, uusi maksu- ja matkustajainformaatiojärjestelmä sekä uusia seudullisia reittejä. Nämä, yhdistettynä aktiiviseen liikkumisen ohjaukseen, liityntäpysäköinnin kehittämiseen (erit. polkupyörät) sekä kevyen liikenteen kehittämiseen, antavat kestävien liikkumismuotojen kehittämiselle seudulla hyvät edellytykset. Satakunnassa kaivataan vielä toimenpiteen toteutumisen edellytysten luomista, mm. junaliikenteen vuorotarjonnan lisääminen ja yhteyksien nopeuttaminen, seutulippujen- ja työsuhde-etujen kehittäminen joukkoliikennettä suosivaksi ja työvuoroliikennetarjonnan lisääminen. Myös asennemuutos yksilötasolla on tarpeen. Keskustojen osayleiskaavoitus ja asemakaavoitus ovat monissa kaupungeissa edenneet. Lisäksi on laadittu kaavoitusta palvelevia keskustojen kehittämisohjelmia yms. Uuden asuinrakentamisen sovittaminen olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään on haasteellista. Tiivistämisen ja uuden asutuksen kautta keskustoja ja taajamia on kuitenkin onnistuttu kehittämään kaupunkimaisemmiksi elinympäristöiksi. Seudullisen asuntotuotannon ohjelmoinnin mahdollisuuksia on pohdittu kaupunkiseutujen rakennemallitöiden toteutuksen yhteydessä. Ohjausjärjestelmä on toiminut melko hyvin kaupan sijoittumisessa. Palvelujen alueita tavoitellaan kuitenkin edelleen usein pääteiden varteen hyvien liikenneyhteyksien vuoksi. 3

4 Kevytliikenne Parannetaan ja täydennetään kevyenliikenteen verkostoja. Parannetaan kevyenliikenteen olosuhteita ja sujuvuutta keskustoissa ja taajamissa. Valtion ja kuntien heikkoihin infrarahoitusmahdollisuuksiin nähden kevyen liikenteen verkostoja ja olosuhteita taajamissa on parannettu. Kohteet keskittyvät kevyen liikenteen väyläverkoston täydentämiseen, sillä taajama- ja koulukohteiden kevyen liikenteen järjestelyt on jo valtaosin toteutettu. Valtion rahoitusmahdollisuus on valitettavan huono. Väyläverkko täydentyy Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa keskimäärin 15 km vuodessa. Turun kaupunkiseudun MAL-hankkeen kautta saadaan toteutettua useita kevyen liikenteen parantamistoimia. Rahoituksella parannetaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn sekä liikenneturvallisuuden edellytyksiä. Satakunnassa kevyen liikenteen verkostojen kehittämisen eteneminen rahoituksen puutteen vuoksi hidasta. Tarpeellisia toimenpiteitä on selkeästi enemmän kuin mitä nykyisellä rahoituksella pystytään toteuttamaan. Liikennejärjestelmä yhteistyönä Kehitetään liikennejärjestelmää laajana yhteistyönä ilmastotavoitteita painottaen. Omaleimainen, kestävä elinympäristö Kehitetään maaseutua ja saaristoa omaleimaisena, ekologisesti kestävänä elinympäristönä, jossa korostuvat maisemakuvan väljyys, rantojen saavutettavuus, yhteys luonnonympäristöön ja yhteisöllisyys. Turvataan saariston liikenneyhteydet asumista, työssäkäyntiä ja matkailua silmällä pitäen. Sekä Varsinais-Suomessa että Satakunnassa on käynnissä laajamittaiset liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivitykset. Yhteistyö toimii hyvin ja suunnitelmien laadinta jatkuu vuonna Yhteisesti sovittujen toimenpiteiden käytännön toteutus on resurssisyistä epävarmaa. Luonnonympäristön huomiointi ja maisema-arvojen vaaliminen sekä vapaiden rantojen säilyttäminen voidaan parhaiten turvata laaja-alaisten yleiskaavojen yhteydessä. Laajoja maaseutualueita ja saaristoalueita koskevia yleiskaavatöitä on tehty kuitenkin melko vähän. Arvostus asuinympäristöä kohtaan on kasvanut, mutta asukkaiden vaikuttaminen kehitykseen ei kaavoituksen vähäisyyden takia aina toteudu. Monessa asiassa on silti menty eteenpäin, kun ottaa huomioon kylätoimijoiden ja vastaavien yhdistysten aktiivisuuden. Aktiivisuuden vaihtelu kylien välillä on kuitenkin hyvin suuri ja vetovastuu hankkeissa ja toimenpiteissä on helposti muutaman ihmisen harteilla. Yhteisöllisyys on yhä tärkeämpi asia, kun kunnat suurenevat ja päätöksenteko paikallisista asioista siirtyy yhä kauemmaksi. Suurimpina haasteina on se, että pystytään vielä paremmin saamaan ihmiset mukaan vaikuttamaan ja tekemään toimenpiteitä oman lähiympäristönsä hyväksi ja että he ymmärtävät omien kulutus-, liikenne-, elinkeino- ja asumistoimien vaikuttavan helposti haavoittuvaan (saaristo)ympäristöön. Saariston liikennöinti- ja kuljetuspalvelut on pystytty säilyttämään entisellä tasolla ja osittain jopa parantamaan palvelutasoa uusitun aluskaluston myötä. Raideyhteyksien kehittäminen Panostetaan nopeiden henkilö- ja tavaraliikenteen raideyhteyksien kehittämiseen. Poistetaan tasoristeyksiä ja perusparannetaan raiteita tähdäten siihen, että painorajoitukset voidaan poistaa. Espoo-Lohja-Salo ratalinjan vaihemaakuntakaava on vahvistettu Jatkosuunnittelulle ei ole osoitettu rahoitusta. Uusien reittien liikennöinti uusien toimijoiden operoimana pitäisi mahdollistaa. Tämä voisi kasvattaa runkoreittien matkustajamääriä toimimalla syöttöliikenteenä suuremmille asemille (esim. Turun ja Loimaan väliset radanvarsitaajamat). Pori-Tampere -radan liikennöinnin nopeuttamista edistävistä toimenpiteistä on tehty alustava hankesuunnitelma kustannusarvioineen sekä hyöty-kustannus - laskelmineen. 4

5 Vaarallisimpien tasoristeysten poistamisesta kaikilta Varsinais-Suomen ja Satakunnan rataosilta on laadittu toimenpideselvitykset hyötykustannussuhteiltaan parhaiden kohteiden määrittämiseksi, mutta ne eivät ole toistaiseksi johtaneet merkittäviin jatkotoimenpiteisiin. Lielahti-Kokemäki väliä parannetaan parhaillaan vuoteen 2015 mennessä niin, että radan kantavuus nousee ja ratayhteyden turvallisuutta parannetaan erityisesti tasoristeyksiä poistamalla. Välille jää kuitenkin toimenpiteiden jälkeen edelleen 22 tasoristeystä. Näillä toimenpiteillä parannetaan erityisesti tavaraliikenteen liikennöitävyyttä. Porin satamayhteys tarvitsee sähköistyksen välille Satama-Pori. Rauman kaupungin tavoitteena on Rauman sataman raide- ja kumipyöräyhteyksiä parantava kehittämishanke, jonka alustava tavoite on vuosille Strateginen kaavoitus Ohjataan yhdyskuntarakenteen kehitystä strategisen kaavoituksen avulla: seudullinen rakennemallityö, maakuntakaavoitus ja yleiskaavoitus. Sekä Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa on voimassa vahvistetut maakuntakaavat. Kummassakin maakunnassa on laadittu tämän jälkeen tuulivoimaan liittyvää vaihemaakuntakaavaa. Varsinais-Suomessa on alkamassa vaihemaakuntakaavan laatiminen, jossa käsitellään taajamien maankäyttöä, liikennejärjestelmää ja kaupan sijoittumista. Turun ja Porin kaupunkiseuduille on laadittu rakennemallit. Turun seudun kunnat ovat tehneet aiesopimuksen toteutuksesta ja rakennemallin on tarkoitus olla taustaselvityksenä maakuntakaavoitukselle ja kuntien yleiskaavoitukselle. Taajamien laajeneminen Rajoitetaan kaupunkiseutujen taajamien suunnittelematonta laajenemista reunaalueilla edellyttämällä kasvusuuntien ja rakentamisen ratkaisemista kaavoituksella yksittäisten luparatkaisujen sijaan. Turun kaupunkiseudun kunnissa on vireillä muutamia yleiskaavoja, jotka osaltaan toteuttavat rakennemallia. Satakunnassa on vireillä useassa kunnassa yleiskaavoja, joissa yhdyskuntarakenteen kehityksen ohjaus on keskeistä. Kunnissa on kiinnitetty huomiota kaavoitustarpeisiin alueilla, joihin uutta asutusta voidaan sijoittaa. Yleiskaavoituksen kautta on löydetty uusia asemakaavoitettavia alueita taajamien reunoilta sekä nykyisen rakenteen sisältä. Hajarakentamisen hillintä ei ole kaikilta osin onnistunut. Uusia yksittäisiä rakennuspaikkoja on hyväksytty kaupunkiseutujen haja-asutusalueille melko suuri määrä suunnittelutarveratkaisujen kautta. Maakuntakaava antaa hyvät edellytykset jatkaa kuntatason strategista suunnittelutyötä. Vuonna 2013 on käynnistynyt Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palvelujen ja liikenteen vaihemaakuntakaavan valmistelu, jossa pureudutaan erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämisen edistämiseen ja siihen tähtäävän suunnittelun ohjaamiseen. Suunnittelematon taajama-alueen kasvu tarkoittaa useimmiten henkilöautoriippuvaisen asutuksen laajenemista. Joukkoliikenteen mahdollisuudet ovat harvaan asutulla alueella yleensä heikot ja työ- sekä asiointimatkat pitkät. Toimenpiteen toteutuminen edellyttää pitkää aikajännettä, ja maankäytön suunnitteluun ohjattavia lisäresursseja kunnissa. Kaupunkiseudullisen yhteistyön vahvistaminen ja yhdessä muodostettuihin suuntaviivoihin sitoutuminen ovat avainasemassa. 5

6 Elinympäristö Biojäte Tehostetaan biojätteen erilliskeräystä. Selvitetään biojätekeräyksen ympäristövaikutukset ja tarkoituksenmukaiset kuljetusmatkat. Rakennetaan korkeatasoisia biokaasutusja kompostointilaitoksia tarpeen mukaan. Lisätään jätehuoltoyhtiöiden yhteistyötä biojätteen käsittelyn kehittämiseksi. Elintarvikeketjut Vähennetään jätteiden syntyä elintarvikeketjuissa (vähittäistavarakaupan yksiköt, kauppaketjut ja laitoskeittiöt) ottamalla käyttöön ympäristöhallinta- ja laatujärjestelmiä ja ohjaamalla vanhenevia elintarvikkeita hyötykäyttöön. Kansalaisten ympäristösuhde Edistetään kansalaisten myönteistä ympäristösuhdetta ja luonnon vastuullista virkistyskäyttöä helposti saavutettavalla luonnonympäristöllä ja lähiluonnolla. Vaihtoehdot biojätteen laitosmaiseen käsittelyyn lisääntyvät. Uusia biokaasulaitoksia on rakennettu ja vielä rakenteilla. Biohajoavien jätteiden kaatopaikkakielto (2016) tulee osaltaan edistämään toimenpiteen toteutumista. Biojätteen keräystä on mahdollista vielä tehostaa. Asuinkiinteistöjä tulee kannustaa omaehtoiseen kompostointiin. Merkittävää edistymistä ei ole tapahtunut. Lainsäädäntö on hieman helpottanut vanhenevien elintarvikkeiden käyttöä. Merkittävimmät kehitysaskeleet ovat olleet biojätteen hyödyntämisessä, joista hyviä pilottikokeiluja syntymässä RESU-hankkeessa. Kun yleinen tietoisuus kasvaa, jätteiden syntyä ennaltaehkäistään entistä enemmän myös elintarvikeketjuissa. Biohajoavien jätteiden kaatopaikkakielto (2016) edistänee toimenpiteen toteutumista vastaisuudessa. Kansalaisten asennetasolla luonnon virkistyskäyttö on hyvällä tasolla. Käyttäytymistä mittaavat esim. roskattoman retkeilyn toteutuminen hyvin luontoreiteillä ja saariston kohteissa. Vähenevät resurssit eivät välttämättä riitä kaikkien kohteiden ylläpidon korkeaan tasoon. Kiristynyt kuntatalous johtaa virkistysalueiden realisointiin. Tämä on lyhytnäköistä toimintaa, sillä virkistysalueilla on merkittävä välillinen rooli asukkaiden hyvinvoinnissa ja viihtyvyydessä. Kehittämistoiminta on usein ollut hankepohjalta tapahtuvaa, jolloin rakenteiden ja reittien kunnostustoimille ei ole suunnattu säännöllistä rahoitusta. Onnistuneita hankkeita ovat olleet mm. Kokemäenjoki-LIFE hanke ( ), Savojärven reitti Kuhankuonolla ja Selkämeren kehittämishankkeet. Kyläsuunnitelmat Laaditaan kyläsuunnitelmia. Kyläsuunnitelmien vaikuttavuutta parannetaan hallinnossa. Kyläosayleiskaavojen laatimista edistetään sopivilla kyläalueilla. Varsinais-Suomessa on tunnistettu maakunnallisen kuntien yhteisen virkistysalueyhdistyksen olemassaolon puute. Kylien toiminta on aikaisempaa suunnitellumpaa. Tätä on auttanut erilaiset kylien aktivointihankkeet ja Leader-rahoitusmahdollisuudet. Kyläsuunnitelmia on laadittu Satakunnassa pitkään ja niitä on olemassa lähes puolessa kylistä (n. 100 kpl). Osa suunnitelmista on kuitenkin päivittämättä. Työtä kyläsuunnittelun eteen tehdään ja tullaan jatkossakin tekemään. Varsinais-Suomessa kyläsuunnitelmien laadinta on lisääntynyt (n. 70 kpl). Kunnissa kyläsuunnitelmia ei kuitenkaan osata nähdä voimavarana, joka parhaassa tapauksessa säästäisi resursseja ja toisi uusia näkökulmia kunnan kehittämiseen. Ilmapiiri yhteistyön lisääntymiselle on suotuisa ja kylien ja kunnan yhteistyötä tehdäänkin muutamissa kunnissa. Innostusta kyläsuunnitelmien tekoon lisäisi positiivisten ja vaikuttavien esimerkkitulosten esittely kyläyhdistyksille. Kuntaliitokset tuovat yhä enemmän tarvetta lähidemokratian toteuttamiselle, jossa kyläsuunnitelmat ovat yhtenä välineenä. Virkamiehet ja luottamushenkilöt tarvitsevat koulutusta ja rohkaisua suunnitelmien 6

7 hyödyntämisestä työssään sekä kylien kehittämisen menetelmistä ja mahdollisuuksista. Lietteen hyödyntäminen Edistetään lietteistä syntyvän lopputuotteen hyödyntämistä lannoitevalmisteena, viherrakentamisessa, maanparannusaineena ja maarakentamisessa järjestämällä neuvontaa ja koulutusta maanviljelijöille, maaseutuasiamiehille ja ympäristöviranomaisille. Melu Laaditaan meluselvitykset ja meluntorjuntasuunnitelmat suurissa väestökeskittymissä ja liikennemäärältään suurista liikenneväylistä. Selvityksiä käytetään apuna maankäytön suunnittelussa vähentämään melulle altistuvien ihmisten määrää. Kyläosayleiskaavojen laadinta ei ole vielä yleistynyt. Kyläkaavoitus koetaan hankalaksi, eikä ilmapiiri kyläosayleiskaavojen tekemiselle ole paras mahdollinen. Kylillä saatetaan pelätä kaavan rajoittavan rakentamista. Kunnat tunnistavat kyläosayleiskaavojen laatimisen tarpeen, mutta eivät pidä niitä keskeisimpänä tehtävänä. Lietteiden hyötykäyttö on lisääntynyt. Tähän on vaikuttanut neuvonnan ja koulutuksen lisäksi uudet biokaasulaitokset. Käsitelty liete on tutkittua ja hygieenisempaa kuin raakaliete. Maaseutuvirasto (Mavi) on julkaissut viljelijöille oppaan, joka sisältää tietoa puhdistamolietteen käytöstä: Viljelytapa ja ympäristöehdot. Puhdistamolietteen käyttö peltoviljelyssä ei ole yleistä. EU:n meludirektiivin edellyttämät liikenteen sekä väestökeskittymien (Turku) meluselvitykset ja niihin perustuvat meluntorjunnan toimenpidesuunnitelmat ovat valmistuneet. Muut alueen suuret kaupungit eivät ole laatineet omia meluselvityksiä tai listanneet kiireellisimpiä ympäristömelun torjuntatarpeita. Tähän ei ole lain tai EU-säännösten asettamia velvoitteita. Suunnitelmien esittämät, rahoitusta vaativat toimenpiteet tai ohjaavat päätökset, ovat jääneet hyvin vähäisiksi ja melua vähentävät vaikutukset pieniksi. Toimenpide vaatii jatkossakin kokonaisvaltaista suunnittelua ja päätöksentekoa. Meluntorjunnan toimenpiteet toteutuvat hyvin uusissa kohteissa. Olemassa olevien vanhojen kohteiden meluntorjunta on hankalampaa ja kustannuksiinsa nähden melko tehotonta. Liikenneviraston laatima maanteiden ja rautateiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma valmistui Tarkastelussa ovat Suomen vilkkaimmin liikennöidyt maantiet ja rautatiet. Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella kiireellisimmiksi meluntorjuntakohteiksi on esitetty neljää maanteiden kohdetta. Rahoituksen niukkuuden takia mahdollisuudet meluesteiden rakentamiseen erillisenä hankkeena ovat pienet. Porin tulvasuojelu Suunnitellaan ja toteutetaan tarvittavat tulvasuojelutoimenpiteet Porissa. Rakennusjäte Tehostetaan rakennusten purku- ja ylijäämäosien välitystä lisäämällä alueellista yhteistyötä välitystoiminnan kehittämiseksi ja tiedotusta Liikennemäärien kasvaessa liikennemeluongelmat kasvavat. Liikennemelun haittojen vähentämiseksi onkin ryhdytty etsimään yhä enemmän muita keinoja, kuten liikenteen ohjaus, ratojen kunto ja nopeusrajoitukset. Porin tulvasuojelutarpeista vallitsee hyvä yhteisymmärrys viranomaisten välillä. Kiireelliset patokorjaukset etenevät hyvin ja kunnossapitoruoppauksen suunnittelu ja luvan haku on edennyt hyvin. Haasteita aiheuttaa kaavoituksen ja tulvasuojelun yhteensovittaminen, kun uutta asutusta ja toimintaa halutaan tulvariskialueelle. Rakennusten purku- ja ylijäämäosien välitys kasvaa, mutta uudelleenkäytön sijasta vielä paljon käyttökelpoisia osia päätyy jätteeksi, esimerkiksi energiahyödyntämiseen. Suurempien massojen osalta ainekset menevät pääosin uusiokäyttöön mm. purkulasi, puutavara. Tiedottaminen 7

8 rakennusosien välittäjistä Vapaat rannat Turvataan vapaiden rantojen säilyminen ja virkistyskäytön kannalta tärkeiden luontokohteiden saavutettavuus kaavoituksella. vastaanottopaikoista ja järjestelmistä on tärkeää ja se lisää osaltaan yhteistyötä. Maakuntakaavan loma-asutuksen mitoitusjärjestelmä on tehokkain keino ehkäistä rantojen sulkeutumista. Maakuntaliitto painottaa kaavalausunnoissaan rantaviivan säästeliästä käyttöä siten, että loma-asutusta ohjataan sijoittumaan yhtenäisiin toisiinsa rajautuviin rakennuspaikkoihin. Vastaavasti yhtenäisen vapaan ranta-alueen määrä maksimoidaan. Lain edellyttämän riittävän yhtenäisen rakentamattoman ranta-alueen jättäminen on aina esillä viranomaisten välisissä kaavaneuvotteluissa. Paremmalla kaavasuunnittelulla on mahdollista turvata käyttökelpoisten yhtenäisten vapaiden ranta-alueiden säilyminen. Luonnonsuojelun näkökulmasta katsoen liian suuri osa rannoistamme on tällä hetkellä kaavoissa merkitty rakennuspaikoiksi. Kuntien trendinä näyttää olevan rannoilla olevien virkistysalueiden myyminen yksityisille, jolloin ne poistuvat kuntalaisten virkistyskäytöstä. Ilmastonmuutos Energiankäytön tehostamissuunnitelmat Laaditaan ja toteutetaan energiankäytön tehostamissuunnitelmat yrityksissä, kunnissa ja maatiloilla. Varsinais-Suomen liiton pyrkimyksenä on saada perustettua maakunnan kattava virkistysalueyhdistys Varsinais-Suomen alueelle. Suunnitelmia on valmiina vain muutamassa kunnassa. Tehostamissuunnitelmat ovat helposti hyvin tekniikkapainotteisia ja niihin kerätään toimenpiteitä vain tekniseltä sektorilta. Valtakunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi olisi tärkeää ottaa kaikki kunnan sektorit mukaan, myös hankintapuoli ja kaikki tilojen käyttäjät. Energian hinnan nousu on lisännyt tehostamissuunnitelmien laatimista yrityksissä. Suunnitelmia on kuitenkin tehty PK-yrityksissä vasta hyvin pieni määrä. Niiden tekoa on tukenut useampikin hanke ja hyviä esimerkkiyrityksiä kuitenkin löytyy. Maatilojen energiaohjelma ei ole saavuttanut tavoitteitaan. Vain murto-osa tiloista on liittynyt ohjelmaan. Todennäköisesti toteutus on jäänyt puutteelliseksi ja markkinointi olemattomaksi. Asiakaskunta ei luultavasti koe saavansa ohjelmasta riittävää hyötyä. Energiatehokkuuden lisäksi ylipäänsä materiaali- ja resurssitehokkuuteen panostaminen on tärkeää. Myös kuntien hankintaosaamista tulee kehittää. Energiatehokas rakentaminen Edistetään ekologisesti kestävää ja energiatehokasta rakentamista, asumista ja rakennusten käyttöä rakennuksen koko elinkaaren ajan. Päättäjille, suunnittelijoille, rakennusvalvontaviranomaisille ja uudisrakentajille jaetaan tietoa: - ekologisesti kestävän rakentamisen mahdollisuuksista, - elinkaariajattelun eduista, energiansäästömahdollisuuksista ja uusista lämmitysjärjestelmistä. Uudet energiatehokkuusmääräykset ohjaavat rakentamista tavoiteltuun suuntaan. Sekä Satakunnassa että Varsinais-Suomessa on hankkeita, jotka ovat osaltaan edistäneet tähän teemaan liittyviä tavoitteita. Varsinais-Suomen ELYkeskus on suunnannut koulutusta rakennustarkastajille teemana uudet säännökset energiatehokkuuden parantamisesta. Elinkaari-ajattelu rakentamisessa on vielä vähäistä ja tulee huomioiduksi vain harvoissa pilottikohteissa. Ideoita ja kokeiluja on, mutta kokonaisvaltaista otetta tarvitaan. Tiedon välitykseen eri tasoille ja tahoille tulee myös jatkossa kiinnittää merkittävästi huomiota. 8

9 Energiatehokas yhdyskuntarakenne Otetaan alueidenkäytön suunnittelussa huomioon yhdyskuntarakenteen vaikutukset kokonaisenergiatalouteen (energiankulutus, -tuotanto ja kasvihuonekaasupäästöt). Kaavan laadinnan ja vaikutusten arvioinnin yhteydessä selvitetään suunniteltavan alueen energiatase. Ilmastostrategiat toimenpiteiksi Konkretisoidaan valmistuneet maakunnalliset ilmasto- ja energiastrategiat maakunnallisiksi toimenpiteiksi. Tavoite toteutuu käytännössä vain hyvin harvoissa kaavoissa, toki hyviä esimerkkejä, kuten Skanssi Turussa, on olemassa. Ympäristöministeriö on laatimassa ohjeistusta tämän vuoden aikana kaavoituksen energia-asioista. Lisäksi eri mittarointi-työkalujen toimivuutta on kehitetty useissa hankkeissa, mutta yleisessä käytössä ne eivät vielä ole. Porissa ollaan mukana maankäytön ekotehokkuustyökalun valtakunnallisessa kehittämistyössä. Energian huomiointiin kaavoituksessa on mahdollisuuksia ja työmenetelmiä, mutta käytännössä käyttö vielä vähäistä. Alueella on paljon aktiivista toimintaa, joka toteuttavat strategioiden tavoitteita ja toimenpiteitä. Esim. molemmissa maakunnissa on kartoitettu parhaat tuulivoimaalueet ja niiden maakuntakaavoitus on loppusuoralla. HINKU-kunnat (kohti hiilineutraalia kuntaa) ovat tehneet alueellaan vireästi käytännön toimenpiteitä ja luoneet esimerkillään hyvän pohjan matkalle kohti hiilineutraaliutta. HINKU-ajattelu on laajentunut alkuperäisten HINKU-kunnista myös muualle maakuntaan. Alueella on käynnissä useita uusiutuvan energian hyödyntämiseen ja uuden ilmastoliiketoiminnan kehittämiseen tähtääviä hankkeita. Kuntien merkitys on keskeinen. Yrityksiltä vaaditaan rohkeutta edistää liiketoimintaansa ottamalla huomioon energia- ja ympäristöliiketoiminnan tuomat mahdollisuudet, sekä varsinaisessa ydinliiketoiminnassa että imagohyötyinä. Ilmastovaikutukset kaavoituksessa Otetaan kaavoituksessa ja rakentamisessa huomioon ilmastonmuutoksesta aiheutuvat vaikutukset ja ääri-ilmiöt (mm. hulevedet, tulvat, myrskyt). Kartoitetaan tulvariskialueet. Yksityiskohtaisessa kaavoituksessa otetaan huomioon sään ääri-ilmiöiden ja pienilmaston yhteisvaikutus: tuuliolot, viheralueiden ja rakentamisesta vapaiden alueiden määrä ja sijainti. Kaukolämpö uusiutuvilla Korvataan kaukolämmön ja kylmän tuotannossa fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla energialähteillä. Lisätään sähkön ja lämmön yhteistuotantoa uusiutuvista energialähteistä. Energia- ja ympäristöalan osaamiseen ja liiketoiminnan merkitykseen on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. Mutta strategioiden tavoitteet uhkaavat jäädä saavuttamatta, ellei (yhteis)työtä toimenpiteiden toteuttamiseksi tiivistetä joka taholla. Vesistö- ja merivesitulvat huomioidaan pääsääntöisesti hyvin kaavoituksessa. Rankkasade- ja hulevesitulvien huomioinnissa vielä puutteita. Esim. alueellisia hulevesisuunnitelmia ym. vielä kovin vähän. Maakunnalliset tulvaryhmät tulevat tuottamaan yksityiskohtaista tietoaineistoa (mm. tulvavaara- ja tulvariskikartat) sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat. Myrskyjen vaikutusten huomioon ottaminen kaavoituksessa vaatii sekä lisää tietoa että toimenpiteitä niin suunnittelussa kuin toteutuksessa. Ilmastovaikutusten huomioonotto vaatii jatkossakin huomattavaa panostusta, jotta suunnitellut sopeutumis- ja varautumistoimenpiteet otetaan käyttöön riittävällä voimalla. Ilmastonmuutos on hyvin kompleksinen ilmiö ja sen vaikutusten huomioon ottaminen vaatii erityisosaamista, jota ei vielä ole riittävästi käytettävissä suunnitteluprosesseissa. Suurimmassa osassa kuntia on toteutettu biolämpökeskuksia joko yksittäisissä rakennuksissa tai osana kaukolämmön tuotantoa. Fossiilisia on korvattu kokonaan uusiutuvilla etenkin pienemmissä kohteissa, esim. asutustaajamien aluelämpölaitokset. Esimerkkeinä hyvästä kehityksestä ovat Kakolan puhdistamon laitosinvestoinnit sekä yritysten tekemät paikalliset ratkaisut niin lämmitysratkaisuissa kuin 9

10 hukkalämmön hyödyntämisessä. Halpa kivihiili on jarruttanut uusiutuvien polttoaineiden käytön lisääntymistä sellaisissa laitoksissa, joissa voidaan käyttää kivihiiltä polttoaineena. Mutta asenteissa on tapahtunut muutosta. Esim. aurinkoenergian hyödyntämistä tai energiatehokkuutta parantavien ratkaisujen etsimistä pidetään entistä tärkeämpänä ja järkevämpänä, ei enää vain tulevaisuuden haaveena. Uusiutuvien käytön lisäämiseksi pitäisi metsä-/biopolttoaineiden hinta olla kilpailukykyinen muihin vaihtoehtoisiin polttoaineisiin nähden. Tähän voidaan vaikuttaa tehokkaimmin poliittisilla ohjauskeinoilla, kuten verotuksella, mutta myös metsäenergian hankintaketjua tehostamalla. Liikenteen biopolttoaineet Lisätään liikenteen nestemäisten ja kaasumaisten biopolttoaineiden tuotantoa. Sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ei tiettävästi ole juurikaan saatu lisää. Toteutunut heikosti Toistaiseksi biokaasun tuotanto tai liikennekäyttö ei ole lisääntynyt merkittävästi. Turun kaupunki selvitti biokaasun käyttömahdollisuuksia bussiliikenteessä, mutta sitä ei todettu kannattavaksi. Selvityksiä jatketaan vielä liikenteen muissa muodoissa. Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia Laaditaan Satakuntaan ilmasto- ja energiastrategia, jonka pohjalta valmistellaan Satakunnan energiahuoltoon liittyvä vaihemaakuntakaava Kulttuuriympäristö ja luonnonmaisema Kulttuuriympäristökoulutus Kartutetaan osaamista ja järjestetään koulutusta kulttuuriympäristöstä kuntien viranhaltijoille (erityisesti rakennustarkastajille), luottamushenkilöille ja kuntalaisille. Lisätään maakunnan kulttuuriympäristön tuntemusta ja arvostusta esim. hankkeiden avulla. Hyviä kokeiluja ja suunnitelmia on, mutta toteutus on siirtynyt tulevaisuuteen. Osa biopolttoainetuotantoa edistävistä hankkeista saattaa olla vielä yrityssalaisuuksia. Toteutunut Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia valmistui vuonna Se on ollut keskeinen asiakirja tuulivoimarakentamista käsittelevän Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 laatimisessa. Kulttuuriympäristön tuntemusta on lisätty useilla hankkeilla, julkaisuilla, seminaareilla, luentosarjoilla ja näyttelyillä. Satakunnassa aktiivisuus näyttää olleen hieman suurempaa. Kulttuuriympäristö on ollut vuonna 2013 ELY-keskuksen yhtenä teemana sekä kuntien uusille luottamushenkilöille suunnatuissa kehityskeskusteluissa että rakennustarkastajille järjestetyssä koulutuspäivässä. Kulttuuriympäristöteemaa tulee myös jatkossa liittää mukaan muuhun maankäyttöön liittyvään koulutukseen ja seminaareihin. Kulttuuriympäristön inventointien käynnistäminen Käynnistetään kuntakohtaisia, seudullisia ja maakunnallisia hankkeita rakennus-, muinaisjäännös- ja maisemainventointien aikaansaamiseksi kaikilla niillä alueilla, joista inventointi puuttuu tai on kesken. Selvitykset dokumentoidaan niin, että inventointitieto on paikkatietoaineistona eri tahojen hyödynnettävissä. Rakennetun ympäristön lukutaidon kehittäminen tulisi sisällyttää lasten ja nuorten ympäristökasvatukseen, jolloin yleistä tietoisuutta ja oman ympäristön arvostusta saadaan lisättyä. Tässä tarvitaan yhteistyötä ja koordinointia mm. koulujen, päiväkotien ja asiaa edistävien yhdistysten kesken. Rakennusinventointien aikaansaamisessa on edistytty hyvin, mutta edelleen on alueita, joilla inventoinnit ovat puutteellisia tai puuttuvat. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointi on tehty. Muinaisjäännösinventointeja on tehty maankäyttöhankkeiden yhteydessä tarpeen mukaan. Varsinkin historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointitiedot ovat vielä suurelta osin puutteelliset. Uudempi inventointiaineisto on pääsääntöisesti paikkatietomuodossa. 10

11 Sotien jälkeisen modernin rakennuskannan järjestelmällinen inventointi tulisi aloittaa. Täydennysinventointien tekeminen ja vanhojen inventointien päivittämistarve nykymuotoon on ilmeinen. Suurin hidastava tekijä on rahoituksen puute. Myös inventointityön merkitystä maankäytönsuunnittelulle tulee korostaa, jotta kunnat saadaan asiassa aktiivisiksi. Rakennusperintöhankkeet Käynnistetään hankkeita, joissa kunnostetaan paikallisen tai alueen identiteetin kannalta keskeisiä, kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Tiedotetaan rakennusperinnön hoidon rahoitustuista. Tuen myöntämistä harkittaessa kiinnitetään huomiota hankkeiden vaikuttavuuteen ympäristön kannalta. Parannetaan asukkaiden sitoutumista käytännön hoitotyöhön. Luonnon monimuotoisuus Ekologiset käytävät Kartoitetaan maakuntien luontotyyppien ja lajien merkittävät ekologiset käytävät ja perustellaan viheralueverkoston tarve. Tuodaan esille etenkin ne luontotyypit, joiden säilymisestä lounaisella Suomella on erityinen vastuu. Luonnonsuojelualueet Perustetaan luonnonsuojelualueet niille Natura-alueille ja luonnonsuojeluohjelmaalueille, joiden toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki. Vahvistetaan näin saaduille yksityisille suojelualueille rauhoitusmääräykset. Haasteena on myös inventointien laadullinen, käytettävyyden ja saatavuuden kehittäminen. Inventoijien pätevyys ja saatavuus edistyy käynnissä olevan rakennusinventoijien valtakunnallisen täydennyskoulutuksen myötä. Hankkeita on käynnistynyt, mutta niitä voisi olla enemmän. Muinaisjäännösten hoito on lähes loppunut. Rahoitustuista on informoitu esitteissä, järjestetyissä tilaisuuksissa, näyttelyissä ja inventointien yhteydessä kentällä. Rakennusperinnön hoitoon tarvitaan lisää julkista rahoitusta ja tiedotusta. Korjaajien tietoisuutta säilyttävän korjauksen kustannustehokkuudesta tulee lisätä, jotta se nousee todelliseksi vaihtoehdoksi kalliille ja kokonaisvaltaiselle peruskorjaukselle. Rakennusperintökohteiden hoidon ja korjaamisen ohjauksen ollessa yhä enemmän kuntien vastuulla, tulee tieto-taito tuen antamista sekä kuntien informoimista tietolähteiden käytön mahdollisuuksista lisätä. Asiaan perehtyneet yhdistykset ovat voimavara ja hyvä yhteistyökumppani hankkeisiin. Toimijoiden kohtaamismahdollisuuksien järjestämistä tulee tukea. Tarve laajalle, kokoavalle analyysille ekologisista käytävistä on edelleen olemassa. Vuoden 2014 alussa käynnistyi esiselvityshanke ekologisista käytävistä maakuntien liittojen, ELY-keskuksen ja yliopiston yhteisrahoituksella. Tavoitteena on saada ekologiset yhteydet maakuntakaavoihin vuonna Yli 90 % alueista on toteutunut. Ympäristöohjelmakauden aikana eteneminen on ollut verkkaista niukenneiden resurssien vuoksi. Lisäksi loput alueet ovat pieniä ja sijoittuvat maantieteellisesti haastavimmille alueille (saaristoon) tai ovat jäljelle jääneitä pieniä aloja pääosin jo toteutuneista alueista. Toteuttamista jatketaan resurssien puitteissa. Metson toteuttaminen Suunnataan metsätalouden omia rahoitusmuotoja luonnon monimuotoisuutta edistäviin luonnonhoitohankkeisiin (Metsoohjelman toteuttaminen). Vahvistetaan metsä- ja ympäristöviranomaisten yhteistyötä hyödyntämällä entistä paremmin esim. eliölajit tietojärjestelmää (Hertta) sekä luonnonvaratietokantaa. Metso (Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma) on otettu kentällä hyvin vastaan. Sen toteuttajina ovat Metsäkeskus ja ELY-keskus. Metsäkeskuksen toimintaa rajoittaa määrärahojen vähyys ja korvauksen muuttuminen verolliseksi. ELY-keskuksen osalta toteuttaminen on sujunut hyvin, sillä rahoitus on ollut kunnossa ja henkilöresurssit kohtuulliset. Jatkossa henkilöresurssien vähentyminen pidentänee käsittelyaikoja. Ympäristö- ja metsäviranomaisten yhteistyö on vahvistunut ja sujuu hyvin. Luonnonhoitohankkeet tullaan tulevaisuudessa kilpailuttamaan, joten vienee 11

12 Monimuotoisuuden yleissuunnitelmat Jatketaan perinnemaisemien hoitoohjelmien toteuttamista molemmissa maakunnissa laatimalla luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmat tärkeimmille perinnemaisema-alueille. Kehitetään hoito-ohjelmaan kirjattua viranomaisten välistä yhteistyötä. Saaristomeren biosfäärialue Kehitetään Saaristomeren biosfäärialueen toimintaa ja laajennetaan sitä kytkemällä erityisesti kunnat kiinteämmin mukaan. Saaristomeren kansallispuisto Kehitetään Saaristomeren kansallispuistoa Natura-ohjelmalla ja kuntien yleiskaavojen suojeluvarauksilla. Varmistetaan näin luonnonarvojen säilyminen sekä saarilla että veden alla. Selkämeren kansallispuisto Myötävaikutetaan Selkämeren kansallispuiston perustamiseen ja toiminnan käynnistämiseen. joitakin vuosia ennen kuin uusi menettelytapa on tullut toimijoille tutuksi. Yleissuunnitelmia on laadittu vuosittain, mutta niiden toteutuminen hoitotoimenpiteinä on jäänyt vähäiseksi. Tilojen neuvonta ja muu hoitoa edistävä yhteistyö on pysähtynyt odottelemaan seuraavaa maatalouden kehittämisohjelmakautta. Sen sisältöön on pyritty aktiivisesti vaikuttamaan hakubyrokratian yksinkertaistamiseksi sekä hoidon kannattavuuden lisäämiseksi hakijalle. Aiemmin tehtyjen yleissuunnitelmien toteutukseen saanti neuvonnan keinoin on tärkeää. Toteutunut Saaristomeren biosfäärialue on onnistunut hyvin pyrkimyksessään osallistaa sekä tavallisia ihmisiä että organisaatioita kaikilla tasoilla toimimaan kestävän kehityksen puolesta. Kunnat ovat sitoutuneet toimintaan hyvin. Saaristomeren biosfäärialue juhlii 20-vuotisjuhlavuottaan vuonna Toiminnan koordinointi on vahvalla pohjalla ja toiminta aktiivista. Myös taloudellisesti toiminnan jatkuvuus on näyttää hyvältä. Asia on edennyt niin maankäytön suunnittelussa kuin suojelun toteuttamisessa myönteisesti. Suojelualueiden toteuttaminen etenee kuitenkin hitaasti. Osa maanomistajista on aktivoitunut mm. metso-ohjelman kautta. Vireillä olevissa kaavoissa on pyritty huomioimaan luontoarvot aiempaa paremmin. Viranomaisten yhteistyö on tiivistynyt ja parantunut merkittävästi. Selkämeren kansallispuisto perustettiin vuonna Toiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä on päästy hyvin liikkeelle. Metsähallitus laatii parhaillaan kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmaa ja kansallispuiston toteuttamista edistetään erilaisten hankkeiden avulla yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Selkämeren kansallispuiston ystävät ry perustettiin vuonna Lähivuosien haasteita ovat riittävän resursoinnin turvaaminen kansallispuiston hoidossa ja virkistyskäytössä, hanketoiminnan laajentaminen myös Vakka- Suomeen sekä yhteistyön vakiinnuttaminen. Uhanalaisten lajien esiintymispaikat Otetaan huomioon uhanalaisten lajien esiintymispaikat talousmetsien käytössä ja turvataan erityisesti suojeltavien lajien elinympäristöt rajauspäätöksin. Vieraslajien toimenpideohjelmat Laaditaan merkittävimpien vieraslajien toimenpideohjelmat vieraslajien leviämisen estämiseksi. Kansallispuistoon investoiminen maksaa itsensä takaisin paitsi kasvavina taloudellisina hyötyinä, niin myös luonnon monimuotoisuuden lisääntymisen ja puiston edustavuuden muodossa. Asenteet uhanalaisten lajien huomioimiseen ovat viime vuosina parantuneet ja viranomaisten välillä tieto kulkee hyvin. Ongelmana on kuitenkin puutteet uhanalaistiedoissa, tiedon ajantasaisuudessa ja tarkkuudessa. Sertifioinnin kautta (PEFC-ryhmäsertifiointi) turvataan erityisesti suojeltavien lajien tunnetut elinpaikat ja niistä tehdyt rajauspäätökset. Lajisuojelun yleisen resurssipulan takia ei erityisesti suojeltavien lajien rajauspäätöksiä tehdä juuri muuten kuin pakottavissa tapauksissa. Valtakunnallinen vieraslajistrategia on vahvistettu siihen sisältyvine toimenpideohjelmineen vuonna Alueellista vieraslajien leviämisen estämiseen tähtäävää toimenpideohjelmaa ei ole tehty. Turun vieraslajiohjelma on valmisteluvaiheessa. 12

13 Tietoisuus haitallisista vieraslajeista on lisääntynyt huomattavasti Lounais- Suomessa viime vuosien aikana Varsinais-Suomen ELY-keskuksen koordinoimien hankkeiden ansiosta. Työtä minkin ja supikoiran kantojen kurissa pitämiseksi tehdään alueella jatkuvasti. Luonnonvarat Luonnonvarastrategiat Tehdään selvitys maakuntien luonnonvaroista ja arvio niiden kestävän kehityksen mukaisista hyödyntämismahdollisuuksista. Selvitysten pohjalta laaditaan maakunnalliset luonnonvarastrategiat. Maa-ainesten yleissuunnitelmat Ohjataan maa-ainesten kestävää käyttöä alueellisilla maa-ainesten oton yleissuunnitelmilla. Vieraskasvilajihankkeiden päätyttyä toimenpideohjelmia ei päästä laatimaan. Resurssit on suunnattava käytännön toimintaan. Työtä on tehty jättiputken, jättipalsamin ja kurtturuusun torjumiseksi. Jatkossa esim. Turku panostaa espanjansiruetanan hävittämiseen. Luonnonvaroja koskevia selvityksiä on tehty ja aloitettu sektorikohtaisesti, mutta kattavia maakunnallisia strategioita ei ole laadittu. Satakunnan soiden moninaiskäyttöä käsittelevä hanke on päättynyt vuonna Tietous Satakunnan soista on lisääntynyt sen myötä. Varsinais-Suomessa on resurssi- ja materiaalitehokkuuden esiinnousun kautta saatu uusia toiminta-ajatuksia, ja on todennäköistä, että lähivuosina voidaan päästä huomattavasti eteenpäin kestävän maa-ainespolitiikan luomisessa. Maa-ainesten ottoa ohjaavat tällä hetkellä maakuntakaavat sekä pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamisprojektissa (POSKI) määritellyt yleiset suuntaviivat maa-ainesten ottoon soveltuvista ja soveltumattomista alueista. Alueellisia yleissuunnitelmia ei ole Satakunnassa eikä Varsinais-Suomessa juurikaan tehty tai ne ovat vanhentuneita. Maa-ainesten ottamisen kestävän käytön strategisessa suunnittelussa on vielä kehitettävää. Ravinteiden kierrätys Tehostetaan ravinteiden kierrätystä alkutuotannossa mm. lannan ja kasviperäisten biomateriaalien hyödyntäjien ja tuottajien yhteistoimintaa kehittämällä. Lannan kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa vielä riittävästi, mutta edistystä tapahtuu. Lannan arvo ravinteena on tunnistettu ja tunnustettu. Asian edistämiseksi on toteutettu hankkeita ja otettu käyttöön nettipohjaisia lantapörssejä. Kasviperäisten biomateriaalien kierrätyksen mahdollisuuksia ei ole täysin ymmärretty. Ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi tarvitaan taloudellisia kannustimia ja laskelmia, viestintää ja neuvontaa. Varsinais-Suomen ELY-keskus on käynnistänyt Ravinteiden käytön yleissuunnitelman laatimisen Saaristomeren valuma-alueelle. Suunnitelmassa esitetään ravinteiden yli- ja alijäämäalueet ja aluekohtaiset ravinteiden kierrätyksen tehostamiseen tähtäävät toimenpide-ehdotukset. Turveselvitys Laaditaan kokonaisvaltainen selvitys Lounais-Suomen alueen soiden käyttömuodoista ja turvetuotannon ja turpeen käytön ympäristövaikutuksista. Hanke Satakunnan alueen soiden käyttömuotojen selvittämisestä on päättynyt ja tietous soiden käyttömuodoista ja arvoista Satakunnassa on lisääntynyt. Lisäselvityksiä tarvitaan kuitenkin vielä useista eri aihepiireistä. Turvetuotannon ja turpeen käytön ympäristövaikutuksia ei ole selvitetty. Soita ja turvetuotantoa on Varsinais-Suomessa alueella merkittävästi vähemmän kuin Satakunnassa ja toisaalta alueella on paljon soidensuojeluohjelman piirissä olevia suoalueita. Alustavia suunnitelmia turve- /suoselvityksen tekemiseksi on kuitenkin ollut. 13

14 Pintavedet Hakkuut ja ojitukset Toteutetaan metsätaloustoimenpiteiden, hakkuiden ja ojitusten yhteydessä riittävät vesiensuojelutoimenpiteet (suojavyöhykkeet, kaivukatkot, lietekuopat, pintavalutuskentät, laskeutusaltaat ja kosteikot). Hydrologinen suunnittelu ja ennallistaminen Toteutetaan vesistöaluekohtaisen suunnittelun yhteydessä maatalouden ja turvetuotannon sekä metsätalouden yhteistä hydrologista suunnittelua. Tehdään tarvittaessa ennallistamistoimia, joilla voidaan tasata virtaamavaihteluita sekä vähentää kokonaiskuormitusta ja tehostaa näin tulvasuojelua luonnon omia prosesseja hyödyntäen. Jätevesijärjestelmät Kehitetään haja-asutusalueelle tarkoitettuja jätevesijärjestelmiä, niiden toimivuutta ja huoltoa sekä vähän jätevettä tuottavia ratkaisuja sekä niiden markkinointia ja huoltoketjua. Edistetään jätevesien yhteiskäsittelyratkaisuja hajaasutusalueilla. - Suomen luonnonsuojeluliitto, Satakunta: Toimenpiteet ovat olleet riittämättömiä tai niitä ei ole toteutettu. - Metsäkeskus: PEFC-metsäsertifionti edellyttää vesistöjen ja pienvesien varteen jätettäviä suojakaistoja. Suojakaistoja seurataan luontolaatutarkastusten kautta. - Metsäorganisaatioiden laatimiin kunnostusojitussuunnitelmiin sisältyy vesiensuojelusuunnitelma. Kunnostusojituksia seurataan metsäsertifioinnin auditointien kautta vuosittain. Metsäsertifioinnin auditoinnissa havaittiin vähäiseltä osin puutteita suojavyöhykkeissä hakkuiden yhteydessä. Suunnittelua on toteutunut jonkin verran ja toimenpiteitä on saatu alkuun. Tehtyjen ennallistamistoimien merkitys valuma-aluetasolla on pieni. Maa- ja metsätalouden yhteistä vesiensuojelu- ja monimuotoisuustoimenpiteiden kohteita kartoittavaa yleissuunnittelua toteutettiin usean vuoden ajan, mutta rahoituksen loppumisen takia maa- ja metsätalouden suunnittelu eriytyi uudestaan vuonna Maatalouden ja metsäpuolen yhteistyöltä puuttuu foorumi. Jatkossa kehitettävä yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja madallettava raja-aitoja. Myös tiedotusta asian merkityksestä lisättävä mm. maanomistajille. Jätevesiasetus edellyttää tiukennettujen haja-asutusalueen talousjätevesien puhdistustasojen käyttöönottoa vuoteen 2016 mennessä. Jätevesijärjestelmät ovat kehittyneet. Markkinoilla olevat laitteet ovat ainakin pääosin osoitettu toimiviksi. Huoltoverkoston kehittäminen on jäänyt vähemmälle toistaiseksi pienen kysynnän vuoksi. Vähän jätevettä tuottavien ratkaisujen markkinointia tulisi tehostaa ja niiden huoltoketjun toimintaan paneutua nykyistä paremmin. Lisäksi LVIsuunnittelijoiden tietoutta tästä aiheesta tulee selkeästi parantaa esim. koulutusta lisäämällä. Jätevesien yhteiskäsittelyratkaisujen toteutumista on edistetty sekä eri hankkeiden että ELY-keskuksen toimesta. Hankkeiden tekemän tärkeän valistustyön lisäksi tarvitaan nykyistä suurempia taloudellisia avustuksia kunnilta ja valtiolta. Epäselvä ja ristiriitainen lain tulkinta aiheuttaa epävarmuutta ja haluttomuutta edetä yhteishankkeissa. Kalankasvatuksen kehittämissuunnitelmat Laaditaan kalankasvatuksen alueelliset kehittämis- ja toimenpidesuunnitelmat, joissa osoitetaan kasvatukseen soveltuvat vesialueet ja esitetään tavoitteet kuormituksen vähentämiselle. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen laatimassa selvityksessä Lounais-Suomen viemäröinti - Laajentamisalueet ja priorisointi on arvioitu, millä alueilla viemäröinti olisi kannattavaa verrattuna kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin. Kalankasvatuksen alueellisten kehittämis- ja toimenpidesuunnitelmien laadinta on toteutunut ja suunnitelmien käytännön toteutus on käynnistymässä. Kuormituksen vähentämistavoitteiden asettamiselle ei ole nähty tarvetta. Alueellisten suunnitelmien pohjalta koottu Vesiviljelyn kansallinen sijainninohjaussuunnitelma, jossa tunnistetaan vesiviljelyyn sopivat alueet, odottaa vielä vuoden 2014 alussa ministeriöiden lopullista hyväksyntää. Suunnitelman vahvistamisen jälkeen siirrytään kaavoitusmenettelyn 14

15 käynnistämiseen ja mahdollisiin lisäselvityksiin siihen liittyen. Suunnitelma ei ole osapuolia juridisesti sitova, joten vasta käytäntö osoittaa, miten suunnitelman tavoitteet toteutuvat. Todennäköisesti se tulee kuitenkin ohjaamaan kalankasvatusta pois ravinnekuormitusta huonoimmin kestäviltä alueilta. Kesällä 2013 on vahvistettu uudistettu Kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohje. Karjanlannan varastointi ja käsittely Kehitetään karjanlannan varastointi- ja käsittelymenetelmiä ja etävarastointia. Kehitetään kuljetusten ja levitysten logistiikkaa siten, että ravinteet käytetään täysimääräisesti hyödyksi ja niistä aiheutuvaa hygieenistä haittaa vähennetään oleellisesti (lantapörssi, erityistukisopimus lietelannan sijoittamisesta peltoon). RKTL toteuttaa hankkeita, joilla tuetaan ja konkretisoidaan valmistuneita suunnitelmia: Kestävän kalatalouden mallialueet hanke ( ), Kestävä kalankasvatus merialueella hanke (2014-) Lantayhteistyötä on olemassa, mutta käytäntöä pitäisi edelleen saada lisättyä. Kotieläinten keskittymäalueilla lantaa on paljon, mutta lannan kuljetus pitkän matkan päähän ei ole yleensä tilalle kannattavaa. Tämän vuoksi tulisi lisätä lannan käsittelyä ja etäsäiliöiden rakentamista. Lannan varastoinnissa ei ole edistytty viime vuosina juuri ollenkaan. Monella tilalla lietealtaiden tilavuus ei käytännössä ole riittävä. Lisäsäiliötilan ja etäsäiliöiden rakentamista tapahtuu vain vähän. Osasyy tähän saattaa olla, että lantalainvestointitukea ei myönnetä kasvinviljelytiloille, eikä sellaisille kotieläintiloille joiden lantalatilavuusvaatimus on laskennallisesti on riittävä. Käytännössä lantalainvestointitukea on voinut saada vain laajentava kotieläintila. Lannan logistiikkaan ja käsittelyyn on tullut uusia menetelmiä, mutta haasteita on ratkottavaksi edelleen paljon. Kehitys on haasteisiin nähden ollut hidasta. Kotieläinyksikköjen koon kasvuun nähden lantalogistiikkaa hoidetaan edelleen hyvin paljon vanhaan teknologiaan ja toimintatapaan perustuen. Lannan kysyntä ja tarjonta pyritään edistämään internetissä toimivilla lantapörsseillä, johon lannan luovuttamisesta ja vastaanotosta kiinnostuneet tilat voivat rekisteröityä. Tällaisia ovat Lanta- ja kuivikelaari (Farmit) sekä Paimionjoen alueella toteutetussa RAVITA-hankkeessa on kehitetty Ravinnepörssi. Lietelannan sijoittaminen peltoon -erityisympäristötukisopimuksen piirissä on noin 9 % Varsinais-Suomen ympäristötuen piirissä olevasta peltoalasta. Hakemusmäärät ovat vuosittain kasvaneet. Sopimuksen "markkinointia" tulee keskittää selkeästi sellaisille alueille joissa on eläintiloja. Kiinteistökohtainen neuvonta Ohjataan resursseja kiinteistökohtaiseen neuvontaan, ohjaukseen, suunnitteluun ja huoltotoimintaan. Toteutetaan haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn neuvonta- ja toteutushankkeita. Kummassakin maakunnassa on ollut jo pitkään käynnissä erilaisia neuvontahankkeita. Kaikille halukkaille on vuoteen 2016 mennessä tarjolla neuvontaa. Asukkaiden vähäisestä kiinnostuksesta johtuen järjestelmien suunnittelu ja toteutus ei ole vielä lähtenyt kunnolla käyntiin. Suunnitelmia on tehty muutamissa hankkeissa. Huoltotoiminnan edistäminen on ajankohtaista, kun jätevesijärjestelmien käyttöönotossa päästään eteenpäin. Tärkein tavoite on neuvonnan jakaminen ja asukkaiden innostaminen järjestelmien toteutukseen. 15

16 Peltojen kasvipeitteisyys Lisätään peltojen aitoa kasvipeitteisyyttä (ei kevytmuokkausta). Ympäristötukikelpoisten peltolohkojen pinta-alasta vähintään 50 % on kasvukauden ulkopuolella kasvien tai sängen peittämänä. Asiantuntijoiden tuntuma on, että aito muokkaamaton sänki ja muut kasvipeitteet ovat lisääntyneet peltomaisemassa viljelykäytäntöjen muutosten myötä. 50 %:n kasvipeitteisyyteen kasvukauden ulkopuolella on kuitenkin vielä matkaa. Tietoja siitä, paljonko kasvipeitteistä alaa on vaadittavien minimimäärien yli, ei kerätä. Tuen määrä on sama riippumatta siitä, onko kasvipeitteisyys 50 % vai 100 %. Tukijärjestelmä ei siis ole kannustanut pitämään kasvipeitteistä alaa enempää kuin minimivaatimus on. Ympäristötuen perusteella voidaan sanoa, että esim. Varsinais-Suomessa ainakin neljänneksellä peltoalasta on talviaikainen kasvipeitteisyys. Todellisuudessa kasvipeitteistä alaa voi siis olla tiloilla enemmänkin. Ympäristötukijärjestelmän jäykkyys estää kasvipeitteisyyden lisäämisen tuen piirissä. Lisäksi kasvipeitteisyysalan lisäystä voivat rajoittaa tilatasolla tuotantosuunta, viljeltävät kasvit ja peltolohkojen maalajit, (esim. savimaalla kevätkyntö on ongelmallinen). Ympäristökorvausjärjestelmä korvaa ympäristötuen vuonna 2015 ja kasvipeitteisyystoimenpiteisiin tulee silloin muutoksia. Pienvesikartoitukset ja kunnostukset Päivitetään ja täydennetään pienvesikartoitusta, tehdään kunnostussuunnitelmia ja toteutetaan kunnostuksia sekä pyritään turvaamaan pienvesien säilyminen mm. maankäytön suunnittelulla ja osana Metso-ohjelmaa. Ruoppausten kuormitus Estetään ruoppausten yhteydessä haitallisten aineiden vapautuminen veteen likaantuneiden sedimenttien käsittelyssä. Laaditaan alueellisia ruoppausmassojen läjityssuunnitelmia ja haetaan niiden perusteella tarvittavat luvat. Näin osoitetaan ruoppausmassoille yhteiset läjityspaikat, joihin massat voidaan kuljettaa proomukuljetuksina. Edistetään ruoppausmassojen hyötykäyttöä. TEHO Plus hanke Laajennetaan TEHO-hankkeen toimintatapa koko Lounais-Suomeen (tilakohtainen neuvonta ja ympäristökäsikirja). Erityisesti Saaristomeren valuma-alueella aitoa kasvipeitettä tulee saada lisää. Ilmastonmuutoksen myötä kasvipeitteisyys on yksi keskeisimmistä toimenpiteistä ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Se on myös luonnon monimuotoisuuden edistämisen kannalta tärkeää. Pienvesikartoitusta ei ole täydennetty. Metsäkeskus toteuttanut lähteiden kunnostus- ja luonnonhoitohanketta vuoteen 2013 asti. Metsälakiehdotus ei turvaa pienvesikohteita riittävästi. Metso-ohjelman kautta kohteita tulee vähitellen. Toimenpide vaatii jatkossakin selkeää panostusta. Haitallisten aineiden estämisen tekniikassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina. Viimeisen suuren syväväylä- ja satamahankkeen (Rauma) osalta haitallisten aineiden eristäminen on onnistumassa. Turun kunnossapitoruoppausten yhteydessä käsiteltävien massojen haittaainepitoisuudet ovat vähentyneet. Pilaantuneille sedimenteille ei ole Turun seudulla läjitysaluetta. Mahdollisuuksien kartoittamiseksi tarvitaan aloitteellisuutta ELY-keskukselta ja Turun seudun kaupungeilta. Turku-Naantalin meriläjitysalueen kartoitustyö on käynnissä. Lupaprosessi käynnistynee aikaisintaan v Meriläjitysalueen toteutumiseksi tarvitaan yhteistyötä toimijoiden kesken. Isoja ruoppausmassoja on mahdollista hyödyntää vain suurten rantarakennusinvestointien yhteydessä. Näitä ei ole kuitenkaan näköpiirissä Turun alueella. Toteutunut TEHO-hanketta jatkanut TEHO Plus ( ) on tuottanut uutta tietoa maatalouden ympäristönsuojelukysymysten ratkaisemiseksi ja syventänyt viljelijöiden ympäristötietämystä. Tilakohtainen neuvonta ja maatalouden ympäristötoimenpiteiden 16

17 kohdentamismenetelmien kehitystyö ovat olleet hankkeen tärkeimpiä tuloksia. Hanke on tuottanut myös laajasti neuvontamateriaalia eri aiheista, kuten esimerkiksi ympäristökäsikirjan. Vesienhoidon suunnittelu ja toteutus Käynnistetään vesienhoidon suunnitteluja toteutushankkeita yhteistyössä eri intressitahojen kanssa esim. Pro Saaristomeri- ja SATAVESI vesienhoitoohjelmien vesistöaluetoiminnan kautta (konkreettiset toimenpiteet esitetään vesistökohtaisissa kehittämisohjelmissa). Vesienhoito-ohjelmat ja hankkeet Toteutetaan laajoja ja pitkäkestoisia vesienhoito-ohjelmia ja toteutetaan niihin liittyviä hankkeita. Hankkeen tuottamat tiedot ja toimintatavat ovat vaikuttaneet uuden maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän sisältöön. Eri hankkeissa tilakohtaiseen neuvontaan tuotetulle materiaalille pitää jatkossa löytää yhteinen paikka. Neuvojien rooli ympäristöasioiden edistäjinä on merkittävä. Pro Saaristomeri- ja Satavesi-ohjelmia käytännössä toteuttaneen VELHO hankkeen ( ) toiminta ja voimavarat ovat mahdollistaneet vesistöaluetoiminnan merkittävän kehittämisen. Hanke on edistänyt yhteistyötä ja kansalaistoimintaa. Vesienhoidon toteutuminen on kuitenkin niin laaja tehtävä, että muutamat hankkeet eivät sitä voi yksinään toteuttaa, vaan tarvitaan laajempaa vaikuttamista. Hankkeiden rahoitusmahdollisuudet uudella EU-ohjelmakaudella tulevat vähentymään, mikä edellyttää uudenlaista lähestymistä ja eri tahojen konkreettista sitoutumista. Hankerahoitus ei myöskään tarjoa mahdollisuutta systemaattiseen laajamittaiseen toteutukseen, jolla saavutettaisiin selvempiä vaikutuksia vesistöissä. Karvianjoen, Pyhäjärven, Paimionjoen, Eurajoen-Lapijoen ja Aurajoen ohjelmien hanketoiminta on ollut vilkasta, mutta kuormituksen vähentämis-, kunnostus- ja hoitotoimia sekä ilmastonmuutokseen varautumista tarvitaan lisää. Salon seudun vesistöklinikan toiminta on ollut vähäistä. Lisäksi useilla muillakin Lounais-Suomen vesistöalueilla tarvittaisiin vastaavia organisoituneita vesienhoito-ohjelmia. Paikallinen aktiivisuus on ensiarvoisen tärkeää ja välttämätön edellytys hankkeiden eteenpäin menolle. Nykyisten ja perustettavien ohjelmien toiminta pitää perustua riittäviin pysyviin resursseihin, jotta ne eivät olisi nykyiseen tapaan riippuvaisia lähes pelkistä kehittämis- ja tutkimushankerahoituksista. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Laaditaan ja päivitetään tavoitteellisia ja toteuttamiskelpoisia vesihuollon kehittämissuunnitelmia, joissa otetaan erityisesti huomioon viemäröinnin laajentaminen ja vesihuollon toimintavarmuuden parantaminen. Lounais-Suomen vesien hyvän tilan saavuttaminen edellyttää nykyistäkin enemmän pitkäjänteistä yhteistyötä ja resurssointia sekä käytännön toimia: kuormituksen vähentämistä sekä järvi- ja virtavesikunnostuksia. Toteutunut Lounais-Suomen kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmista 90 % on päivitetty viimeisen kolmen vuoden aikana. Ne ovat pääosin melko tavoitteellisia ja hyvin toteuttamiskelpoisia. Suunnitelmissa on hyvin esillä sekä haja-asutuksen viemäröinti että toimintavarmuuden parantaminen. Ongelmaksi saattaa tulla se, että suurimmassa osassa suunnitelmia hajaasutuksen viemäröinnin toteutus on jätetty perustettavien osuuskuntien vastuulle. Kunnissa ei ole kuitenkaan panostettu vesihuolto-osuuskuntien perustamiseen. Näin osa haja-asutusalueiden viemäröintihankkeista voi jäädä toteutumatta ja kiinteistöt joutuvat turvautumaan kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin, vaikka yhteinen viemäröinti olisi taloudellisesti järkevää ja ympäristön kannalta paras ratkaisu. Vuoden 2014 alussa ELY-keskus julkaisi selvityksen Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisesta ja priorisoinnista. Raportti liitteineen löytyy Ympäristö Nyt palvelusta. 17

18 Vesistöhankkeiden ajantasaistaminen Saatetaan toteutetut vesistöhankkeet nykyvaatimusten ja ilmastonmuutoksen tuomien sopeutumistarpeiden mukaisiksi ensisijaisesti vapaaehtoiselta pohjalta. Kehitetään säännöstelykäytäntöjä, uusimalla rakenteita, hyödyntämällä uutta tekniikkaa ja tarvittaessa lupaehtoja tarkistamalla. Vesistömallit ja ennusteet Kehitetään ja hyödynnetään hydrologisia vesistömalleja ja ennusteita säännöstelyn suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa. Pohjavedet ja maaperä Pilaantuneet maa-alueet kaavoituksessa Selvitetään kaavoituksen yhteydessä kattavasti mahdolliset pilaantuneet maaalueet ja niiden puhdistustarve. Pohjavesien suojelusuunnitelmat Laaditaan pohjavesien suojelusuunnitelmat kaikille I-luokan pohjavesialueille ja toteutetaan niitä järjestelmällisesti. Riskitoimintojen sijoittaminen Sijoitetaan pohjaveden laadulle riskiä aiheuttavat uudet toiminnot (esim. huoltoasemat, korjaamot) pohjavesialueiden ulkopuolelle. Ympäristövaikutukset ja -riskit Liikenneturvallisuus ja vaaralliset aineet Parannetaan liikenneturvallisuutta erityisesti reiteillä, joilla vaarallisia aineita kuljetetaan runsaasti. Kehitystä on tapahtunut, mutta hitaasti. Vanhoja säännöstelyrakenteita ja lupia on edelleen paljon. Toteutunut Vesistömallien ja ennusteiden sekä varoitusjärjestelmien kehittämisessä on menty paljon eteenpäin, mm. tulvakartoituksen ja ennusteiden yhdistäminen, Kokemäenjoen tulvatuotepilotti kansalaisille ja yrityksille sekä vesistömallin parannukset. Tiedossa olevat mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet on merkitty kaavoihin ja kohteiden käyttörajoitukset on määritetty. Tietojärjestelmästä mahdollisesti puuttuvia kohteita ei ole erikseen selvitetty. Mahdollisesti pilaantuneiden maa-alueiden tilan kattavassa selvittämisessä ja puhdistustarpeen arvioinnissa saattaa olla kehittämisen varaa yksityiskohtaisen kaavoituksen osalta tai selvitystyö saattaa jäädä odottamaan pilaantuneen alueen käyttötarkoituksen muuttumista. Varsinais-Suomen tärkeistä (I-luokan) pohjavesialueista lähes 60 %:lle ja Satakunnan tärkeistä pohjavesialueista lähes 90 %:lle on laadittu pohjavesien suojelusuunnitelma. Alueella on muutamia kuntia, joiden pohjavesialueilta suojelusuunnitelma puuttuu kokonaan. Suojelusuunnitelmat pitää saada myös toteutukseen, muutoin niillä ei ole ohjausvaikutusta ympäristöömme. Tarvetta on myös vanhojen suunnitelmien päivittämiseen. Nykyinen lainsäädäntö ja maankäytön suunnittelu ohjaavat uusien toimintojen sijoittumista niin, että riskit pohjaveden laadulle ovat pienet. Uusien asutuksen, kaupan ja työpaikkojen alueiden kaavoittaminen luo paikoitellen paineita pohjavesialueille, jotka tulisi säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina pohjaveden hyvän laadun ja määrän turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Suurempi tarve on saada pohjavesialueilla olevat tunnetut riskikohteet suojattua tai siirrettyä pohjaveden kannalta riskittömälle alueelle. Jo tiedossa olevat pilaantuneet alueet tulee saada kunnostuksen piiriin. Vaarallisten aineiden kuljettamiseen (VAK) liittyy merkittäviä ympäristövahingon riskejä. Kuljetukset keskittyvät pääteille ja kuljetusterminaalien läheisyyteen, mutta vaarallisten aineiden (VAK) tarkemmat reittitiedot ovat puutteellisia. Liikenneturvallisuus on pääteillä parantunut tarkasteltaessa henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määriä. Tietoon ei ole tullut erityisiä VAKkuljetuksiin liittyviä tieliikenneonnettomuuksia, joissa pääriskitekijänä olisi ollut 18

19 liikenneympäristössä oleva virhe tai puute. Liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä ja kehittämiskohteita voisivat olla: toimijoiden yhteistyössä tapahtuva ongelmaja riskikohteiden sekä vahinkojen syiden tunnistaminen, selvityksen laatiminen em. asioista, selvityksen perusteella esitykset vaarallisten aineiden kuljettamiseen liittyvien riskitekijöiden aiempaa paremmasta huomioimisesta esim. VAK-reittien suunnittelussa ja liikenneinfran kunnossapidon ja perusparannusten rahoituksessa sekä tunnistettuihin riskeihin liittyvä tiedottaminen. Ympäristövahinkojen ennakointi Kehitetään ja otetaan käyttöön toimintamalleja ja tyyppiratkaisuja erilaisten ympäristövahinkojen ennakointiin (pienet öljy-, liete- ja kemikaalisäiliöt). Pieniin kiinteistökohtaisiin öljylämmitysjärjestelmiin liittyviä ympäristövahinkoja tapahtuu lukumääräisesti varsin paljon. Vahinkojen syitä ovat pääasiassa järjestelmien huono kunto, laitteistojen kuntoon liittyvien tarkastustoimenpiteiden laiminlyönnit sekä huolimattomuus haitallisten aineiden käsittelyssä. Valtioneuvoston asetuksella (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta määritellään mm. lannan varastointitilan kokoon ja rakenteeseen liittyviä asioita. Asetusta ollaan parhaillaan päivittämässä ja työn pitäisi valmistua kevään 2014 aikana. ELY-keskuksen suorittamien tilavalvontojen yhteydessä tarkistetaan lannan ja kasvinsuojeluaineiden varastointi. Myönnettäessä investointitukia karjasuojan rakentamiseen tarkistetaan nitraattiasetuksen ehtojen täyttyminen. Toimintamallien ja tyyppiratkaisujen kehittäminen vaatii erikseen valmistellun ja resurssoidun hankkeen. Vahinkojen ennakointia voitaisiin tehdä toimijoiden yhteistyöllä esim. tiedottamalla kemikaalien, öljyn sekä lietteiden varastointiin liittyvistä säädöksistä ja varastointiin liittyvistä riskeistä erityisesti pohjavesialueilla. Asioista voitaisiin laatia opas sekä esittää säädösten tarkistamista järjestelmien tarkastusvelvollisuuden laajuuteen liittyen. Ympäristövastuu ja ekotehokkuus Julkisen sektorin ohjelmat Julkisen sektorin organisaatiot laativat itselleen kestävän kehityksen ohjelman ja siihen liittyvän seurantajärjestelmän. Koulutusta luottamushenkilöille Järjestetään koulutus- ja infotilaisuuksia kuntien luottamushenkilöille kestävän kehityksen asioista sekä ympäristöviranomaisen toiminnasta ja vastuusta. Luontotyöryhmä Perustetaan Lounais-Suomen alueelle luontotyöryhmä, joka toimii alueen toimijoiden yhteistyöfoorumina luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Kattavaa tilannetta ohjelmien laatimisesta ei ole selvitetty. Monet kunnat ja muut tahot tekevät paljon kestävän kehityksen edistämiseksi. Jotta työ muuttuu systemaattiseksi kestävän kehityksen ohjelmatyöksi, jossa on selkeä seuranta, kunnat tarvitsevat edelleen koulutusta ja ulkopuolista tukea. Myönteisenä esimerkkinä Lounais-Suomen alueelta ovat Hiilineutraalit kunnat (HINKU) ohjelmaan liittyneet viisi kuntaa: Laitila, Masku, Mynämäki, Rauman ja Uusikaupunki. Kaiken kaikkiaan alueellisia ja paikallisia tilaisuuksia järjestetään paljon. Merkittävin haaste liittyy osallisten paikalle saamiseen, mikä todennäköisesti vaatii uusien toimien kehittämistä tulevaisuudessa. Jatkossa pitäisi panostaa myös koulutuksen integrointiin ja myös eri luottamuselimien valmistelijoiden kouluttamiseen. Toteutunut heikosti Luontotyöryhmää ei ole perustettu. Asiantuntijat taustaorganisaatiosta riippumatta ovat eri mieltä uuden yhteistyöryhmän tarpeellisuudesta. 19

20 Ohjelmasopimukset Jatketaan ja kehitetään edelleen laajoja ohjelmasopimuksia ja toimintamalleja, joilla on saatu aktivoitua kansalaisia mukaan toimintaan. Näitä ovat: Satavesi, Pro Saaristomeri ja Valonia (Varsinais- Suomen Agenda 21 toiminta). Satavesi- ja Pro Saaristomeri -ohjelmasopimukset on tehty vuoteen 2015 saakka. Ohjelmien toiminta on ollut VELHO-hankkeen ( ) voimavarojen turvin hyvin aktiivista. Intressitahojen ja kansalaisten aktivoitumista on tuettu tuloksellisesti monella tavalla: vesistöalueittaisina keskustelufoorumeina, oman vesistön seurannan organisoitumisena, ympäristötietoisuusmenetelmien kehittämisenä ja hankeneuvontana. Alkuvuodesta 2014 julkaistu Vapaaehtoiset vesienhoidon organisaatiot - Toimintamallianalyysi antaa uudet toimenpide-ehdotukset kaikille Lounais- Suomen vesistöalueille. Jatkossa haasteena on toiminnan jatkuminen, rahoituksen järjestyminen ja intressitahojen sitoutuminen. Valonia (Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus) tarjoaa palveluita kunnille ja muille julkisen sektorin toimijoille, yrityksille sekä järjestöille ja yhdistyksille. Tavallisille kuntalaisille, kuluttajille ja kotitalouksille se tarjoaa sekä tietoa että tapahtumia. Valonia on hyvä voimavara kunnille pyrkimyksissä edistää kestävää kehitystä. Kuntien tulisi osata hyödyntää paremmin sen tarjoamaa monipuolista asiantuntemusta. Saaristomeren biosfäärialue on toimintamalli, joka edistää yhteistyötä ja kansalaisten osallistumista, Saaristomeren alueen kestävän kehityksen toteuttamiseen. Biosfäärialuetoiminta on ollut hyvin aktiivista ja paikallisia tahoja sitouttavaa. Hankkeita on jatkuvasti käynnissä ja vireillä. Paikkatietojärjestelmät Kehitetään paikkatietojärjestelmiin kerätyn tiedon saatavuutta ja sisältöä sekä aineistojen monipuolisuutta ja käytettävyyttä. Biosfäärialueen mahdollisuuksien tuntemusta ja sen konseptin ymmärtämistä on edelleen parannettava jatkossa. Lisää resursseja on järjestettävä yhteistyön kautta ja uusien rahoituskuvioiden myötä. Tiedon määrä karttuu koko ajan ja asia on nähty tärkeäksi eri tahoilla. Avoimuus ja avoin data -ideologia on edistänyt asiaa ja saatavuus on siten parantunut eri tahoilla. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, sillä vaikka aineistot ovat helpommin saatavilla, niiden käyttö on edelleen haastavaa. Seuraava vaihe on tietojen harmonisointi ja määrittely sellaiseen muotoon, että sovelluskehitys ja eri ohjelmat voivat käyttää tietoja helposti ja nopeasti. Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna ja Lounaispaikan palvelut ovat näistä hyviä esimerkkejä. Tiedon popularisointi Helpotetaan ympäristötiedon saantia popularisoimalla sitä kohderyhmät huomioiden nettisisällöiksi, julkaisuiksi, opastuksiksi ja tapahtumiksi. Tietoa on paljon, mutta sen käyttöä pitää tehostaa ja innostaa. Kansalaisen tiedon saanti ympäristö- ja luontoasioista on helpottunut merkittävästi, ja se on kehittynyt myös paljon aikaisempaa kiinnostavammaksi. Tiedon tarjonta on vahvasti siirtynyt verkkoon. Monet toimijat ovat uudistaneet ja kehittäneet verkkopalvelujaan. Videokuva ja käyttäjäkokemukset ovat tulleet mukaan, samoin sosiaalisen median alustat varsinaisten verkkosivujen tueksi. Korkeakoulujen tuottaman ja hallitseman tiedon popularisointi laajemmin erilaisten toimijoiden käyttöön ei ole merkittävästi parantunut. Yliopistomaailma sekä opetus- ja kulttuuriministeriö eivät kannusta tiedon popularisointiin. Merkitystä on vain tieteellisillä julkaisuilla. 20

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen

Lisätiedot

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Lappeenrannan tiekartta resurssiviisauteen: tavoitetilat 2050 Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Resurssiviisas Lappeenranta 2050 Energian tuotanto ja -kulutus Lappeenranta on ilmastoneutraali

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Luonnos kehityspoluista, taustana nykyinen ympäristöohjelma Varsinais-Suomen ELY-keskus / Kirsi Kärpijoki Ympäristöohjelman lisäarvo 1/2 Valtakunnallisia

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Haaste-ehdotukset työpajakäsittelyyn 16.12.2013

Haaste-ehdotukset työpajakäsittelyyn 16.12.2013 Haaste-ehdotukset työpajakäsittelyyn 16.12.2013 Kestävät valinnat käyttöön (1/2) Helpotetaan kestäviä arkivalintoja asumisessa, liikkumisessa ja kuluttamisessa Kehitetään ympäristöliiketoimintaa Tehdään

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarviointi, maaseudun ja kylien suunnittelu. MAL-seminaari, Salo 22.5.2014 Matti Laitio, ympäristöministeriö

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarviointi, maaseudun ja kylien suunnittelu. MAL-seminaari, Salo 22.5.2014 Matti Laitio, ympäristöministeriö Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarviointi, maaseudun ja kylien suunnittelu MAL-seminaari, Salo 22.5.2014 Matti Laitio, ympäristöministeriö Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013 Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta Ote Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta,

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Varsinais-Suomen ELY-keskus, VELHO-hanke Sanna Tikander 1.3.2011 1 VELHO Vesien- ja luonnonhoidon

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen 30.5.2013, Turku Tarja Haaranen, YM

Ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen 30.5.2013, Turku Tarja Haaranen, YM Ravinteiden kierrätyksen edistäminen Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen 30.5.2013, Turku Tarja Haaranen, YM Raki-ohjelman 2012-2015 taustaa 2010 Suomen hallitus antoi Itämeri huippukokouksessa

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen VYYHTI-hankkeen seminaari 19.11.2014 Lappajärvi Liisa Maria Rautio Vesistöpäällikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Vesitalousstrategian (2011) päämäärät Valuma-alueilla

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9. Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Pirkanmaan metsänhoitoyhdistykset tuovat kaavasta yleisesti esille seuraavaa:

Pirkanmaan metsänhoitoyhdistykset tuovat kaavasta yleisesti esille seuraavaa: 8.4.2015 KOMMENTTEJA PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 -LUONNOKSEEN 1. Yleistä Pirkanmaa on yksi Suomen nopeimmin kasvavia maakuntia. Maakunnan kehitystä ohjaamaan on laadittu luonnos maankäytön eri osa-alueet

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Yhteistyötä asiakkaiden ja alueen hyväksi Osaavalla työvoimalla menestykseen Houkuttelevalla toimintaympäristöllä uusia asukkaita ja yrityksiä Kehittyvällä ruokaketjulla

Lisätiedot

Seudulliset ilmasto-ohjelmat

Seudulliset ilmasto-ohjelmat Seudulliset ilmasto-ohjelmat kuntien ja seutuyhteistyön roolit ja velvoitteet ilmastonmuutoksen hillinnässä Oulunseudun kuntapäättäjien Kestävä Yhdyskunta -seminaari 3.12.2008 Tutkimuspäällikkö Yhdyskuntasuunnittelun

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus HYVINKÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOHJELMA Aika: 2013-2016 Yksikkö: Hyvinkään kaupunkiorganisaatio Laatijat: Ympäristöhallintatyöryhmä 15.5.2013, Kaupungin johtoryhmä 27.5.2013 Hyväksyjä: Kaupunginhallitus 10.6.2013,

Lisätiedot

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelu Suomessa Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Vuoden 2012 toiminnan arviointi

Vuoden 2012 toiminnan arviointi Vuoden 2012 toiminnan arviointi Alatyöryhmien toiminnalliset tavoitteet Liikenneturvallisuus-alatyöryhmän erityistavoitteet Seudullisen liikenneturvallisuussuunnitelman laadinnan saattaminen loppuun ja

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava. Lähtökohtia kaavan laadinnalle

Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava. Lähtökohtia kaavan laadinnalle Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava Lähtökohtia kaavan laadinnalle Taustaa Etelä-Savon maakuntakaava ollut voimassa 4.10.2010 alkaen Liitto seuraa kaavan ajantasaisuutta ja tekee vuosittain seurantaraportin,

Lisätiedot

Hankkeen keskeiset tavoitteet

Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen luomien edellytysten seurauksena maakuntaan syntyy omina hankkeinaan Vähintään yksi maatilojen /kuntien yhteinen biokaasulaitos, joka tuottaa keskitetysti liikennebiokaasua

Lisätiedot