Sekahedelmä. Hyvää Pääsiäistä. Helsingin Elintarviketyöntekijät ry Osasto 10 Sekahedelmä

Transkriptio

1 Sekahedelmä Hyvää Pääsiäistä Helsingin Elintarviketyöntekijät ry Osasto 10 Sekahedelmä

2 Sisältö Pääkirjoitus... 3 Puheenjöhtajalta... 4 Slangi-visa... 5 Aluesihteerin palsta... 7 Mietteitä... 9 Taivasreissu Kevät kokouskutsu Sekahelmä Päätoimittaja Heikki Vesanto luukku.com Taitto Anitta Kainulainen Painopaikka Grano Oy, Kuopio Seuraava Sekahedelmä -lehti ilmestyy kesäkuussa Aineistot mennessä päätoimittajalle. Helsingin Elintarviketyöntekijät ry ao. Osasto 10 Siltasaarenkatu 4, 5 krs, Helsinki puh Johtokunta 2015 Puheenjohtaja: Jukka Nissinen GSM sff.fi Varapuheenjohtaja: Juha Sulisalo, Paulig Sihteeri: Olli Hallikas GSM meira.fi Osaston varasihteeri: Tarja Palmamäki, Meira Sekahedelmä Eija Högel, Paulig Jiri Villilä, Halva Chau Ngyen, Finn- catering Jaska Nissinen, Koff Antti Tervonen, Koff Pekka Helin, Koff Tiina Salenius, Meira Markku Mutka, Mildola Heikki Vesanto, Mildola Jaokset ja vastaavat Taloudenhoitaja: Minttu Sillanpää selry.fi Talousjaos: Puheenjohtaja, vara-pj, sihteeri, taloudenhoitaja 2 Tiedotusjaos: Jukka Nissinen, Olli Hallikas ja Heikki Vesanto Seka hedelmän päätoimittajana Opinto-ja nuorisojaosto: Ant ti Tervonen Tiina Salenius Urheilujaos: - kesälajit Antti Tervonen, Koff - talvilajit Jaska nissinen, Koff

3 Pääkirjoitus Morjens toverit Onko entisaikojen yövahdit tuttu käsite?. En tarkoita näitä nykyajan "ramboja" vaan niitä vanhoja pappoja, jotka haluttiin siirtää pois heidän omista duuneistaan, työnantajien edustajillahan on tässä lähes rajoittamaton oikeus pompotella vanhoja duunareita miten tykkää, jotta tajuaisivat ottaa vaikka loparit, kun jostain syystä heitä ei muuten voitu irtisanoa laillisesti. Varsinkin jos sattuivat vielä olemaan jossakin kiusallisessa luottamusmiehen asemassa. Nyt alkaa olla jossain firmoissa kuulemma sama meininki.onneksi en ole vielä elintarvikealalta kuullut moista. Onkohan joku toinen kuullut? Työurien pidentäminen ei taidakkaan olla ainakaan EK:n tavoite tai muidenkaan työnantajien. Pelkkää politikkojen haihattelua. Ainahan on "pitkä jono" portin takana nuoria riskejä duunareita tulossa vanhojen tilalle, joista on vaan joskus niin vaikea päästä eroon. Se on taas pitkälle ammattiliittojen ja niitä edustavien luottamushenkilöiden syytä. Jos kaikki duunarit kuuluis tähän työnantajien perustamaan "loimaankassaan", ei työantajilla olisi tätäkään huolta ja jäsenmaksutkin menis oikeaan paikkaan, eli takaisin herrojen kassaan. Luottamusmiehillä ja muilla luottamushenkilöillähän on ikävä tapa esimerkiksi muistuttaa muita duunareita kaikista työehtosopimuksen ja työlakien antamista eduista ja oikeuksista joita duunareillakin saattaa jopa olla. Työnantajien edustajathan eivät niistä kaikista ole ensimmäisenä kertomassa. Jos duunimestassa tapahtuu esimerkiksi kiusaamista tai vaikka jonkinlaista ikäsyrjintää, jossa juuri joku vanha jäärä pitäis saada pois jaloista pyörimästä, niin kuka silloin on puolustamassa duunaria, no tuskimpa ainakaan "loimaan kassan" edustajat. Niin ja hei muistakaa taas äänestää!! Jos haluatte nyky-menon jatkuvan, niin kannattaa äänestää niitä teeveestä tuttuja, jotka ovat kuluneenkin vaalikauden olleet vallassa. Silloinhan menee yhtä hyvin kuin nytkin. Kokoomushan on jo kertonut mitä huononnuksia muutenkin jo huonosti toimeen tulevien elämään keksittäis. Jo alkoi persutkin näyttämään miten äärioikeistolainen puolue myötäilee kokoomusta. Entäs Suomen Keskusta eli Suokusta, jolla nimellä Kari Suomalainen puoluetta aikoinaan nimitti. Eiköhä Sipilä sen Vanhasen keksimän työreformi esityksen jostain löydä kun oikein kaivaa. Siinähän poistetaan tyystin työttömyys, kun pannaan työttömät ilmaisiin duuneihin. Siitä olis mielissään niin EK, kuin Kokoomuksen väkikin. Eiks ne ole vähän samaa jengiä? Samaan porukkaan mahtuu myös RKP ja KD, toivottavasti Demarit muistais kummalle puolelle kuuluu, tai ainakin kertois jos haluaa jatkaa hallituksessa Kokoomuksen linjoilla. Kannattaa miettiä näitäkin kun uurnille lähtee. Hyvää vaalikevättä toivotaa Hessu Sekahedelmä

4 Puheenjohtajalta Yrittäjänriski, paimenen palkka, jos sitäkään Sitähän nollasopimuksella töitä tekevän elämä on. Milloin työvoimaa trokaava yrittäjä on saanut hommattua duunia, saa 0-sopimuslainen jonkinlaista ansiota ja kun töitä ei ole, lankeaa yrittämisen riski työläisen kannettavaksi. Ilman irtisanomisaikoja. Voitot kerää riistäjä, riskin kantaa työläinen. Tuollaisen menon loppuminen on nyt sinun kädessäsi. Nollasopimukset eivät ole vielä päässeet jalkautumaan kunnolla elintarvikealalle. Kiitos teille kirkaskatseisille toimijoille, jotka olette ampuneet alas valtaosan kapitalistin hyökkäyksistä. Monella sektorilla tutut kahden kerroksen työmarkkinat eivät saa tulla saastuttamaan jo muutenkin haastavaa työelämäämme. Esim. Saksassa ja Usa:ssa proletariaatti nukkui tunnilla, kun olisi pitänyt nousta barrikaadeille. Molemmissa maissa, tuon pienen uinahduksen seurauksena, on valtava ja alati kasvava joukko työssä käyviä köyhiä. Siis ihmisiä, jotka kimpoilevat sinne tänne muutaman euron tai taalan perässä, pystymättä viettämään ihmisarvoista elämää. Oikea yrittäminen on kunniakasta. Oikeita yrittäjiä tarvitaan. Nuo itsensä likoon laittavat Pelle Pelottomat ovat kansakunnalle välttämättömiä. Hatun nosto heille! Itse en pidä vuokratyövoimalla tai 0-sopimuksilla operointia kunniakkaana. 1. askel: Käy allekirjoittamassa kansalaisaloite nollasopimusten kieltämiseksi. Jos aloite saa vähintään äänioikeutetun Suomen kansalaisen tuen, ottaa eduskunta sen käsiteltäväkseen. Allekirjoitusosoite on: 2. askel: Äänestä kevään vaaleissa. Oikein. Nyt ei valita missiä. Puolue edellä. Viime vuosien oikeistohegemonian vallassa työelämän itsestäänselvyydet ovat tulleet kyseenalaisiksi. Lomat, pekkaset, 8-tuntinen työpäivä, pyhäkorotukset, jne, jne. ovat vain lainassa. Sitä mukaa, kun perinteisten työväenpuolueiden kannatus on laskenut, on epävarmuus työelämässä lisääntynyt. Lyhytjänteinen yksityistämisvimma ja julkisten palveluiden alasajo on saatava taittumaan. Oikeasti Vasemmalla Kympin puheenjohtaja Jukka Nissinen Sekahedelmä

5 Jussi Saramo Vasemmiston ehdokas kevään eduskuntavaaleissa Uudellamaalla Maksamme veroja wahlroosien ja attendojen puolesta Suomesta häviää veronkie rtoon ja pankkisalaisuusvaltioihin enemmän kuin valtio ottaa velkaa. Raha on pois rehellisiltä veronmaksajilta ja yrityksiltä, jotka maksavat pinnareidenkin puolesta, sekä palveluiden rahoituksesta ja työpaikkoja synnyttävästä kulutuksesta. Veronkierto on lopetettava mm. - Yritysten maakohtaisella kirjanpidolla - Pankkisalaisuusvaltioiden rahaliikennettä tuntuvasti verottamalla - Eurooppalaisilla verotuksen minimitasoilla Lue lisää Jussista ja Jussin vaaliteemoista: Slangi-visa 1. STRIBA oli ennen STRIKE eli 1) Kuminauhapyssy. x) Jääpallomaila. 2) Leikkimiekka. 2. Ku nykysin sanoo, et HILLOO PYKÄLÄS nii se tarkottaa: 1) Epätasa-arvoista laintulkintaa. x) Tyhmää ihmistä (vert. sahajauhot kostuneet). 2) Rahaa mukana. 3. Mikä onkaan HERULI? 1) Herttoniemi. x) Hermanni. 2) Hernesaari ja sä pöllit sen ku me koisattiin jos niinku satut.... Mitä tarkoitetaan slangisanalla PÖLLIT? 1) Rikoit. x) Herätit. 2) Varastit. OIKEA RIVI: 12x 2 Sekahedelmä

6 Aluesihteerin palsta Jouni Konttila, aluesihteeri, Nolla Osta asunto, "sopimus" saat on sopimaton auton kylkiäisenä sopimus Nolla sopimuksilla ylläpidetään työehtojen polkemista ja ne ovat suora sorron väline työnantajalle. Nollalla tunnilla ei paljon pokkuroida. Mikäli pokkuroidaan, pysyvät työtunnit nollassa. Työaikalaissa työajan oletetaan olevan kokoaikainen, 40 tuntia viikossa ja sitä sovelletaan henkilöihin, jotka solmivat sopimuksen, jolla sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun palkkaa vastaan. Kyseessä on siis sopimussuhde työnantajan ja työntekijän välillä. Sopimuskumppanit eivät kuitenkaan ole neuvotteluissa tasavertaisia ja ammattiyhdistysliikkeen tehtävä on osallistua näihin sopimusneuvotteluihin työntekijäpuolen edustajana. Työaikalain oletuksesta huolimatta, tosiasiassa työsopimuksia solmitaan määräaikaisina, osa-aikaisina ja nollasopimuksina. Joskus perustellusti, usein perusteettomasti. SAK:n kanta nollasopimuksiin on selvä Nollatyösopimukset loukkaavat työntekijän oikeusturvaa, eikä niitä tule laatia. Allekirjoittaessaan nollasopimuksen työntekijä sitoutuu tekemään työtä nollasta tunnista ylöspäin. Silloin työnantaja voi milloin tahansa tiputtaa työntekijän tunnit nollille ja velvollisuus palkanmaksuun katkeaa välittömästi ilman irtisanomista tai yt-neuvotteluja. Sekahedelmä Nollasopimuksia käytetään erityisesti vuokratyönvälitysfirmoissa sekä enenevästi suoraan yritysten itse solmimissa työsopimuksissa työntekijän kanssa. Vuokratyöläinen saattaa tehdä töitä vaikka joka päivä eri yrityksessä. Tällöin on täysin mahdoton valvoa onko kulloinkin noudatettu oikeaa työehtosopimusta. Jatkuvasti eri työehtosopimukseella työskentelevään ihmiseen ei edes pysty soveltamaan kaikkia työehtosopimuksessa taattuja työsuhde-etuja. Mikäli vuokratyöläinen lähetettäisiin työhön esimerkiksi ravintolaan, jossa ei työehtosopimuksen perusteella tarvitse solmia vähimmäistyöaikaa ja seuraavana päivänä hän tekisi työvuoron kaupan kassalla, jossa työehtosopimuksen mukaan Työsopimuksessa sovitaan keskimääräisestä vähimmäisviikkotyöajasta tulee ongelmaksi keille kaikille tulisi vuokrayrityksessä taata vähimmäistuntimäärät? SAK laati vuonna 2012 yhteistyössä ammattiliitto PRO:n kanssa Vuokratyöoppaan. Oppaan laativat SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto ja sektoripäällikkö Annemarje Salonen ammattiliitto Pro:sta. Vuokratyöoppaan teko osoittaa myös SAK:n tunnustavan vuokratyön ongelmallisuuden. Nollasopimusten vieminen oikeuteen on harvinaista sillä nollasopimuksen sol-

7 mineen työntekijän ei kannata riidellä työnantajan kanssa. Työehtojen vaatiminen johtaa usein vain siihen, ettei työnantaja yksinkertaisesti tarjoa työntekijälle työtunteja enää. Teollisella sektorilla ammattiliittojen järjestäytymisaste ja luottamusmiesverkostot ovat usein vakaita ja vahvaan perinteiseen ammattiyhdistystoimintaan nojaavia. Lakkovalmius on paljon korkeampi kuin yksityisellä palvelusektorilla. Teollisilla aloilla löytyy esimerkiksi työpaikkoja, joissa on sovittu paikallisesti, että minimityöaika tulee sopia työntekijän kanssa. Yksityisellä palvelusektorilla tilanne sen sijaan on villi. Luottamusmiesverkostot usein loistavat poissaolollaan ja järjestäytyminen on heikkoa. Työntekijät ovat röyhkeästi käyttäytyvien työntarjoajien armoilla. Alalla työllistyy vakinaisten työntekijöiden lisäksi opintojen ohella työtä tarvitsevia opiskelijoita, erityisen paljon nuoria. Nollasopimuksia tarjoavat usein esimerkiksi pienet yritykset, joihin ei ole valittu luottamusmiestä, tällöin työehtojen valvominen jää työntekijän itsensä ja ammattiliiton asiaksi. Tilanne on yhteiskunnan ja yksittäisen työntekijän kannalta kestämätön. Työntekijä ottaa työehtoja vaatiessaan riskin jäädä työttömäksi. Tämä johtaa käytännössä siihen, että hän joutuu alistumaan työnantajan mahdollisiin työehtojen laiminlyönteihin. Näinollen ammattiliittojen täytyy olla jatkossa aktiivisia tilanteen ratkaisun suhteen. Luottamusmiesverkoston ollessa vajanainen, on työnantajien helppo solmia kohtuuttomia sopimuksia ja rikkoa huoletta työehtoja. Mikäli ammattiliitolla olisi kanneoikeus olisi mahdollista, että näitä rikkomuksia saataisiin oikeuden käsiteltäväksi ja tätä kautta heitteille jätetyille työntekijöille edes minimaalinen suoja. Sopimusten valvonnassa ja ennaltaehkäisevässä työssä on luottamusmiehillä tärkeä merkitys. Ammattiliittojen tulisi panostaa erityisesti luottamusmiesverkostojen rakentamiseen ja lujittamiseen. Luottamusmiehellä tulee valintansa jälkeen olla mahdollisimman hyvät liiton tarjoamat resurssit ja turva hoitaa vaativaa tehtäväänsä. Työnantajan tulisi ensisijaisesti tarjota työntekijälle vakituista työtä ja vain perustellusta syystä määräaikaista. Nollasopimuskin voidaan solmia vakituiseksi sopimukseksi, jolloin työntekijälle tarjotaan 0-40 tuntia viikossa työtä. Mikäli työntekijälle ei ole merkitty työvuorolistaan etukäteen sovittuja työtunteja vaan hänelle esimerkiksi ilmoitetaan viikon alussa työtunnit tai sitten hän itse saa valita sopivat tunnit nettipalvelusta, johtaa tämä ongelmiin työehtojen toteutumisen suhteen. Esimerkiksi sairausajan palkkaa on lähes mahdotonta saada muista kuin sovituista työtunneista ja sovituistakin usein joutuu neuvottelemaan, kun työntekijän saatetaan olettaa peruvan työvuoron tai vaihtamaan sopivampaan ajankohtaan. Työntekijä on jatkuvasti varalla työhön ilman, että hän saa tästä varallaolosta mitään korvausta. Tällainen malli tunkeutuu kohtuuttomalla tavalla työntekijän yksityiselämään, kun hänen täytyy olla valmiustilassa jatkuvasti vastaanottamaan tarjottuja vuoroja. Mikäli hän kieltäytyy tarjotuista vuoroista voi työnantaja tarjota vuoroja sellaiselle henkilölle, joka on niitä aina valmis vastaanottamaan. Työntekijän työsuhteen lopettaminen ilman työsuhteen irtisanomista voi johtaa ongelmiin esimerkiksi työttömyysturvan suhteen. Mikäli hän itse irtisanoutuu katsottaneen irtisanoutuminen itsestään johtuvaksi ja karenssin aiheuttavaksi. Liitot ovat heränneet viime vuosina ottamaan kantaa nollasopimuksiin ja vuokratyöhön, jossa on perinteikkäästi Sekahedelmä

8 käytetty kyseenomaisia sopimusmalleja työehtojen polkureittinä. Kansalaisaloitteen nimienkeräys, joka löytyy otsikolla Nollatuntisopimukset kiellettävä lailla määrittämällä osa-aikatyöhön vähintään 18-tunnin viikkotyöaika ja täsmentämällä työsopimuslain edellytyksiä työajan määritelmästä tarkoituksena parantaa siten osa-aikatyöntekijöiden työajan ja ansiotason ennustettavuutta sekä työsuhde- ja sosiaaliturvaa päättyy Aloitteessa työntekijän aloitteesta voidaan solmia 18 viikkotuntia lyhyempikin työsopimus perustellusta syystä esimerkiksi opiskelun, lastenhoidon tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi. Minimityöaika laissa oletuksena kuitenkin antaisi työntekijälle tai ammattiliitolle himpun verran turvatumman neuvotteluaseman. Aloitteessa on siis kyse vastentahtoisten tai näinnäisesti omasta aloitteesta solmittujen nollasopimusten kieltämisestä mikä on hyvin kannatettavaa. On äärimmäisen tärkeää työntekijöiden oikeusturvan kannalta, että aloitteeseen saadaan määräaikaan mennessä kerättyä vaaditut allekirjoitusta ja asiaa vietyä pikaisesti eteenpäin. Erityisesti nuoret joutuvat kärsimään nollasopimuksesta. Nollasopimusta kannattavia puheenvuoroja ei juuri kuule nuorilta, joiden elanto ei ole turvattu viimesijassa vanhempien luottokortilla vaan nollan tunnin jälkeen he joutuvat suuntaamaan leipäjonoon. Nollasopimuksella ei välttämättä työehtoja tule nautittavaksi. Työnantaja hyötyy tällaisista sopimuksista pienentämällä tai siirtämällä yrittäjän riskiä työntekijän kontolle. Työnantaja luonnollisestikaan ei jaa mahdollisen nousun aiheuttamia voittoja työntekijän kanssa. Nollasopimuksen suurin ongelma on siinä, ettei työntekijällä ole mahdollisuutta pitää puoliaan. Hankala työntekijä jää nopeasti ilman lisätunteja. Nollasopimuslaisen oletetaan kävelevän hattu kourassa työnantajan lyhyessä lieassa. On häpeällistä, että nuoret ihmiset kasvavat tällaiseen työelämään. Ongelman ratkaisemiseksi vaaditaan duunareiden keskinäistä solidaarisuutta ja organisoitunutta vastarintaa. Nollasopimusta ja vastaavia tulevia sopimustyyppejä tulee alkaa säännellä voimakkaalla kädellä. Ihmisiä ei voi kohdella vuokrafirman listoilla olevana orjatyövoimana tai varalla olevana varastona. Mikäli sellainen tilanne saavutetaan, että työntekijälle taataan minimityöaika 18 tuntia viikossa niin hän pääsee ansiosidonnaisen piiriin 6 kuukaudessa nykyisen sääntelyn mukaan. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 2014 joulukuussa ja työttömiä työnhakijoita yhteensä Minimitunti vaatimus ei tietenkään poista työttömyyttä. Työtä voitaisiin jakaa esimerkiksi työviikkoa lyhentämällä. Ei ole viisasta, että valtava joukko ihmisiä on työttömänä ja valtava joukko alkaa tehdä työtä epäinhimillisillä työehdoilla, orjatyönä. Kirjoittaja: Mira-Veera Auer, os. 001 johtokunnan jäsen ja edunvalvontatiimin jäsen Sekahedelmä

9 Mietteitä Muistiinmerkittyjä mietteitä päiväkirjamaisesta facebook-kirjoittelusta alkutalvesta Aamukahvilla Eräänlainen mielihyvän ja masokismin ristiriitainen yhtälö on, kun nautin eläkeläisenä pitkistä aamuista itsejauhetun kahvin ja kiehuvan maidon ja hesarin äärellä. Karvauden tähän ihanuuteen tuo aina HS:n sisältö. Tänään terrorismiteema. Kai muslimit pakostikin huomaavat, että lännen sotavoimat ovat pommittaneet jo melko monta islaminuskoisten maata kivikaudelle ja aseistaneet ja kouluttaneet nuo äärimuslimit alun perin. Voisin kuvitella, että se synnyttää jotain pahan mielen kaltaisia tunteita ja jonkinlaista kostonhimoa. Raakuudesta ja voiman käytöstä nousee usein raakuutta Vanhuksille ei enää leipää ruokailun yhteyteen Tykkäsin myös Facebookissa Dan Koivulaaksoa, kun kaikki kauhistelivat sitä, että vanhuksilta viedään leipä, levite ja juoma kotipalveluaterioilta. Koivulaakso muistutti, että vain kaksi kaupunginvaltuutettua oli äänestänyt budjettisupistuksia vastaan, kun kaupungin talousarviosta oli päätetty. Silloin kun isot päätökset tehdään, pitää olla hereillä ja kanttia vastustaa määrärahaleikkauksia. Olen alkanut pohtia, miten vanhuudesta yleensä selviän Kepun kannatuksen taustalla Testailin eilen satunnaisesti tapaamiltani ihmisiltä arviotani siitä, että kepun kannatuksen nousulla ja yleisradion, iltalehtien Stubbin, Haglundin sekä asiantuntijoiden ulkopoliittisella uholla olisi merkittävä keskinäissuhde. Satunnaisten keskustelujen seurauksena arvelen, että ennen 1975 syntyneet ihmiset pelkäävät tämän onnettoman sotahulluuden vievän maamme katastrofiin ja ovat hyvin huolissaan. Monissa eläkeläisten, sotaveteraanien, ja muiden ryhmien kokouksissa ihmiset eivät kuulemma puhu juuri mistään muusta. Mutta myös yliopistotason ihmiset ovat kasvaneet sotaorpojen, -leskien ja -invalidien ja hajonneiden perheiden keskellä tai viimeistään 1980-luvulla pelänneet ydinsotaa. Meille vanhemmille suomalaisille on ikään kuin hyvin konkreettisesti iskostunut muutama keskeinen ulkopoliittinen opetus: maatieteelle emme mitään voi, ystävät on hankittava läheltä, ja neulanpistopolitiikka on haitaksi, Suomi ei voi olla tuomari vaan lääkäri jne. Eräs ystäväni arvioi, ettei 1970-suvulla syntynyt nuoriso enää ymmärrä pelätä sotaa, mutta oma tyttäreni näki kyllä asian toisin. Tässä tilanteessa, kun nuoret (muutama vanhempi) oikeistolaiset natofanaatikot painavat mediassa, vanhemmat kansalaiset ovat syvästi kauhuissaan ja kaikki puhuvat tilanteesta keskenään, ja se puhe ei ulotu tuonne eliitin keskuuteen. Tässä tilanteessa katse kääntyy turvalliseen suuntaan, jota edustaa lähinnä kepu, ja sitten ilmeisesti myös Tuomiojan tietyn maltillisuuden ansiosta demarit. Meillehän on myös taottu kalloon, että jos jonkun on oltava pielessä, olkoon sitten sisäpolitiikka. Eli sa- Sekahedelmä

10 malla kuin kauhistelen ja suren nykymenoa, saan jotain synkeää tyydytystä siitä, että jokainen iltalehtien kauhuotsikko, yle typeryydet ja Haglundin hulluudet näyttävät liikuttavan tavallista kansaa toiseen suuntaan. Normaalit ihmiset muistavat sen kuuluisan yhdennentoista ja tietävät ettei seuraavassa sodassa ole voittajia. Lisäksi näytetään kaipaavan valtiomiehiltä diplomatian taitoja Talvinostalgiaa Perinteisen lihakeiton tekemiseen liittyy minulla monia hyvin herkkiä muistoja, ja tämä aamu on pyhitetty rakkaalle äidilleni ja kultaiselle anopilleni. Pienenä tyttönä kiersin järvenpääläisiä kauppoja etsimässä nimenomaan sitä ainoaa oikeaa vanhan elukan lihaa keittoa varten. Muuta ei o sanoivat sen ajan myyjät pikkutytölle, joka oli pahasti tiukan äidin vaatimusten ja myyjien välissä. Kun äitini sitten vuosikymmeniä myöhemmin sai lievän hal vauksen, kiiruhdin sairaalaan, jossa hän makasi horteissaan ja miltei tiedotto ma na. Päivi hän kuiskasi, Päivi, mene kotiin pesemään se liha, isä ei tee sitä hyvin ja hän vaipui taas horrokseen. Tämä toistui tuntien ajan. Kirkkaan liemen merkitys korostui myös, kun anoppini hiippasi keittioa tehdessäni kertomaan, että liemen siivilöimisen lisäksi voisi myös kattilan sisäreunat pyyhkäistä talouspaperilla. Alkoi tuntua, että liemen kirkkaus on jotenkin suhteessa, jos ei nyt sielun puhtauteen niin ainakin johonkin hyvin tärkeään vaimona olemisen taitoon. Aina kun kävimme Porvoossa Kerttu-tädin luona, odotimme saavamme hänen lihakeittoaan, koska se oli maailman parasta. Tunsinkin saaneeni eräänlaisen tutkintotodistuksen, kun anoppini erään tekemäni keiton jälkeen sanoi, ettei enää tartte lähteä Porvooseen saadakseen oikeata lihakeittoa. Toki tein pari niksiä. Mutta siis tänä aamuna on kymmenen litran kattila täynnä uunissa ruskitettua ossobuccoa ja häränhäntää, porkkanat, selleri ja peruna odottavat kuorimista ja neljän tunnin jälkeen alkaa keitto olla valmis, kunniaksi omille jo edesmenneille rakkailleni Näkymätön Kauppalehti kertoi, että nyt voi olla kyse yhdestä maailman taloushistorian suurimmasta muutoksesta. Kiinan valuutasta juanista on tullut kaikessa hiljaisuudessa yksi suurista kansainvälisistä valuutoista. Juan on jo neljänneksi vaihdetuin valuutta heti dollarin, euron ja punnan jälkeen. Muutos on ollut valtava. Vuonna 2012 juan oli vielä listan sijalla Rauhan puolesta Jos olisin uskovainen, rukoilisin nyt, että aseleposopimus saadaan aikaiseksi. Oman väitöskirjatyöni yhteydessä luin moneen kertaan Giovanni Arrighin tutkimuksen Chaos and Governance in the Modern World System (with Beverly J. Silver). Kirjassa kuvataan niitä historiallisia proses - seja, jotka ovat 1600-luvulta alkaen liittyneet suuriin hegemoniamurroksiin maailman mitassa. Esittelemättä nyt laajemmin tutkimuksen johtopäätöksiä, toistan tutkijoiden arvion siitä, että taantuva hegemonia muuttuu hyvin sotaiseksi puolustaessaan vanhoja etuoikeuksiaan. Tutkimuksessa arvioidaan, että seuraamme nyt aikalaistodistajina USA:n hegemonian taantumista ja taistelua uudesta hegemoniasta. Kuitenkin toisin kuin lukujen hegemonisissa murroksissa, lajilla on mahdollisuus tuhota koko elävä maailma ja tilanteen eskaloituminen on kohtalokasta. Liennytyksen vaatimus, vaatimus aselevosta, vaatimus siitä, ettei Itämeren alueen turvallisuustilannetta saa vaarantaa ovat nyt aivan keskeisiä. Pitäisin myös viisaana, Sekahedelmä

11 että suomalaiset tarkkailisivat vakavissaan BRICS-maiden suunnitelmia ja hankkeita, eikä halveksiva länsimainen ylimielisyys olisi aidon kiinnostuksen esteenä. Meillä olisi hyvät mahdollisuudet kehittää omaan tasa-arvoisuuteen perustuvaa yhteiskuntamalliamme taloudelli sessa ja poliittisessa yhteistyössä kummankin blokin kanssa sitoutumatta sen enempää kummankaan näkemyksiin Ilmaistyöttömyyttä vastaa Minulla oli etuoikeus olla kuultavana eräässä eduskunnan valiokunnan kokouksessa 1990-luvulla ja tarkoitus oli, että kertoisin, mitä ilmainen työharjoittelu leipomoalalla merkitsisi. Valiokunnan silloinen sosialidemokraattinen puheenjohtaja pyysi erityisesti konkreettisuutta, jotta valiokunnan jäsenet ymmärtäisivät tilanteen. Esittelin miten leipomoissa siirretään peltejä uunista pinnoille ja esitin arvioni, että kuukauden sisällä lain hyväksymisestä eräässä vantaalaisessa leipomossa on ensimmäinen ilmainen työharjoittelija uunin päässä, mutta siihen meni vain kolme viikkoa. Tarina on sikäli opettavainen, että jonkun ajan kuluttua kyseisen yrityksen toimivasta johdosta valtaosa joutui syytteeseen yrityksen omaisuuden kavaltamisesta yhdessä virolaisen siivousfirman kanssa. Pöytäkirjoja prosessista on toista sataa sivua. Muutaman vuoden kuluttua tuomittu johtaja kuitenkin osti itse uuden leipomon Vantaalta, jossa työtä tehtiin viikonloppuisin valkovenäläisten turistien voimin, Se tarina päättyi sitten joskus 2000-luvulla, kun työpaikan viimeinen järjestäytynyt leipuri, muuan romaniystäväni soitti aamuyöstä ja kertoi puhelimessa lakonisesti, että kytät vei taas Veikon, syynä oli, että jälleen kerran oli jätetty kaikki verot ja maksut maksamatta. Ilmaistyön käyttö tässä todellisessa maailmassa, jossa yritykset kilpailevat keskenään ja siinä pienyritysten aluskasvillisuudessa pelataan myös vilunkilla ja pienrikollisuudella, on aivan järjetöntä ja vastuutonta. Minä toivoisin, että meidän päättäjämme eivät olisi niin sinisilmäisiä. Jokainen ahkera ilmaistyöntekijä on kuukaudessa noin euron lahja yrittäjälle veronmaksajilta, kuka tällaisia lahjoja jakaa ja kuka päättää on aivan liian löperön lainsäädännön takana. Päivi Uljas Sekahedelmä

12 :: Huru-Ukon muistelmia Taivasreissu Tämä tapahtui siihen aikaan kun Kekkonen oli juuri heittänyt pyyhkeen kehään, Koivisto valittu presidentiksi, ja Sinebrykoff oli lanseerannut uuden vähäkalorisen keskiolueen, jota sanottiin lintukaljaksi siitä syystä, että sitä telkkarissa mainostettiin siipiluisulla syöksyyn lähtevällä merikotkalla. Oluesta oli tullut mielijuomani kahdesta syystä. Ensimmäiseksi, että purjelentäjänä tiesin miltä tämä siipiluisuun lähtö varmaan linnultakin tuntui ja toiseksi, että vähäkalorisuus saattaisi auttaa minua hillitsemään painoni ja verenpaineeni nousua. Viimemainittu kun oli edellytyksenä lentolupakirjani säilymiselle. Eräänä elokuisena iltana kun istuimme vaimon kanssa saunanjälkeisellä jäähyllä mökin kuistilla pelkät hantuukit strateegisten paikkojemme peittoina hän sanoi olevansa puutarhan kitkemisestä sen verran naatti, että painuu pehkuihin. Olin juuri avannut illan toisen lintukaljapullon ja jäin vielä istumaan. Otin hörpyn pullostani ja rupesin aikani kuluksi katselemaan taivaallista pehmytpornoa, jossa tumma yö yritti syleillä punastelevaa iltaruskoa, joka pakeni kiimaista sulhasehdokastaan Sekahedelmä metsänreunan tumman silhuetin taakse. Rupesin aprikoimaan, että suhteesta saattaisi seurata vanhan kansan ennustusten mukainen sateinen aamu, kun sain uutta ajateltavaa. Taivaalle nousi horisontin taakse laskeneen auringon viimeisten säteiden kultaama matkustajakone ja rupesin muistelemaan, että noin mekin iltaauringossa pari viikoa sitten palasimme välimeren risteilyltä. Mietin, että nyt lasten lähdettyä omiin huusholleisiinsa, meillä oli varaa toteuttaa unelmia, joista nuorina ei osattu edes unelmoida. Sydän paisui tyytyväisyydestä ehkä liikaakin koska se ilmeiseti halkesi, ja huomasin yhtäkkiä leijailevani aineettomana sieluna äänettömästi kohti korkeuksia. En tiedä kauanko olin leijailut kun näin edessäni olevassa pilvenseinämässä tukevan portin. Koputtaessani siihen siinä avautui luukku, josta parrakas jotenkin tutun tuntuinen pärstä kysyi: - Nimi, syntymäaika ja paikka? Annoin ne ja lisäsin siihen vielä sotunumeronikin, johon äijänkuva tiuskasi: - Taivaallisessa kompuutterissa riittää kapasiteettia ilman joutavia tunnuslukujakin. Kurkistin luukusta ja näin siivekkään

13 pitkään valkoiseen kaapuun pukeutuneen hahmon näpyttelevän valtavan tietokoneen klaviatuuria. Samalla tajusin miksi naama oli näyttänyt niin tutulta. Sehän oli pyhä Pietari, jonka kuvan olin sotalapsena Ruotsissa liimannut pyhäkoulun työkirjaani. Portti avautui äänettömästi. Leijailin sisään ja huomasin seisovani tukevalla taivaankamaralla Pietarin edessä tuomiolla. Hän tuijotti minua kiukkuisesti ja sanoi: - Sinähän olet se Limppu, joka pakinoissasi olet nimittänyt Jumalaa Taivaanäijäksi ja vielä kertonut, että uskot häneen yhtä paljon kuin joulupukkiin. Epäilin jo, että kompuutterissani olisi häikkää, mutta tarkistin asian keskuskoneesta ja nimesi oli todella listalla, mutta älä luulekaan voivasi kekkuloida pelkkä hantuukki mahan ympärillä täällä taivaassa. Nyt marssit taivaanraitilta poikkeamatta suoraan varusvarastolle, josta saat pitkän yöpaidan ja aloittelijan siivet. Aidot enkelinvarusteet ja sädekehän saat vasta kun osaat lentää ja laulaa vähintään kymmenen virttä ulkoa itseäsi harpulla säestäen. Tallustellessani kohti varusvarastoa kuului erään pilvimöykyn takaa hirmuista älämölöä ja epävireisten harppujen pimputusta. Pietarin varoituksista huolimatta kurkistelin nurkan taakse. Siellä taivaalliseen sekakuoroon pyrkivät enkelialokkaat avasivat ääniään ennen laulukoetta. Perillä varusvarastossa enkelivääpeli löi eteeni pitkän valkoisen yöpaidan, sekavan vyyhdin valjaita ja vähän sulkasadosta kärsivän näköiset siivet. - Paita päälle ja hantuukki tänne, hän karjaisi. Kun ihmettelin enkö saa kuittia pyyhkeestäni niin kuin armeijan rättimikolta siviilivarusteista hän karjaisi: - Minä olen taivaallisen varusvaraston ylienkeli enkä mikään rättimikko. Koska tulet viettämään iäisyytesi täällä et enää hantuukkiasi tarvitse, mutta kun se tuntuu olevan pehmeää froteeta niin apuenkelini voivat käyttää sitä varastossa olevien sädekehien kiilloittamiseen. Muuten se menisi suoraan Helvetin polttoaine - varastoon johtavaan jätekuiluun. Nyt paita päälle niin autan sinulle siivet selkään, että pääset jatkamaan matkaasi kohti Daidaloksen lentokoulua. Varusvarastoenkelin ohjeitten mukaan tallustelin taivaanraittia eteenpäin kunnes tulin liikennemerkin kohdalle, joka varoitti lentävistä enkeleistä. Sillä kohtaa asfaltoitu tie oli oli levennetty kiitoradaksi kuten Suomessa armeijan varalentokenttien kohdalla. Levennyksellä äkseerasi tukeva enkeli kiukkuisesti karjahdellen siipiään väsyneesti heiluttelevaa enkeliryhmää. Kiitoradan takana könötti samanlainen punainen parakki kuin se, jossa olin Nummelan lentokentän laidalla majaillut purjelentokurssia siellä käydessäni. Koputin ovelle, jossa oli lentävällä valkoisella enkelillä koristeltu sininen kyltti. Oven takana istui arvokkaan näköinen valkopartainen enkeli, jolla oli upeat valkoiset siivet. Hän näpelöi henkilötietoni edessään olevaan läppäriin js sanoi hymyillen: - Sinullahan on purjelentäjän pätevyys, joten minun ei tarvitse sinulle lentomääräyksiä luennoida vaan pääset suoraan enkelten lentovälineitten tyyppikoulutukseen. Koska Karjulan Illulla näyttää olevan viimeisen kurssinsa taitojen hiominen kesken niin voidaan vähän jutustella: - Illu on karkeista tavoistaan huolimatta hyvin pätevä kouluttaja ja kotoisin Uttinimiseltä suomalaiselta paikakunnalta, jonka sinäkin varmaan tunnet. Tunsinhan minä. Sieltä siviliin siirtynyt kouluttaja oli laskuvarjokurssilla juoksuttanut minua Malmin kiitorataa pitkin. - Oletteko sama Daidalios, jota pidetään maailman ensimmäisenä purjelentäjänä, kysyin. Sekahedelmä

14 - Olenhan minä, tai oikeastaan poikani Ikaros oli ensimmäinen, mutta hän lensi liian lähelle aurinkoa, joka sulatti hänen siipensä. Hän syöksyi ensilennollamme Ikarian mereen, joka sai nimensäkin hänen mukaansa. - Tiedän, luin teidän tarinanne jo sotalapsena ruotsalaisesta ilmailulehdestä ja kävin vasta pari viikkoa takaperin Kreetan Knossoksessa katsomassa Minoksen palatsin raunioita, jonka muurilta lentonne alkoi. Onko Ikaroskin täällä, kysyin. - Ei ole. Aluksi surin häntä kuolleena, mutta jälkeenpäin sain tietää, että Styxvirran lautturi Sharon, joka oli palaamassa pohjoisesta kansilastinaan pino spartalaisten listimiä persialaisia pelasti hänet ja vei Haadekseen, ja sieltä ei ole paluuta, kertoi Daidalos murheellisella äänellä. - Entä te itse, miten te päädyitte tänne taivaaseen, kysyin. - Se on pitkä tarina. Ensin aioin suruissani syöksyä poikani perään mereen, mutta kun löysin nousuvirtauksen muutin mieleni, nousin korkeuksiin ja laskeuduin vanhojen jumalten Olympokselle lohtua hakemaan. Siellä jouduin jumalten sanansaattajan Hermeksen hampaisiin. Hänellä oli siivet vain kantapäissään eikä pystynyt kuin pitkiin hyppyihin, ja oli siksi kateellinen minun lentotaidolleni. Kuuntelin rauhassa hänen äänekästä solvaamista tekosiivistäni, sillä sellaisethan minulla todella oli, ja vielä itse suunnitellut ja rakennetut. Silti häntä harmitti ja hän mesosi yhä kovemmalla äänellä. Tämä oli viimeinen pisara ylijumala Zeukselle, joka oli lopen kyllästynyt riitaisaan jumalakatraaseensa. Hän muutti koko porukan lampaiksi, hätisti ne laiduntamaan Olympoksen alarinteille ja sanoi minulle: - Uskotko pystyväsi opettamaan nuo lampaat lentämään jos annan niille ihmihahmon takaisin, mutta annan niiden pitää lampaanluonteen ja kasvatan heille siivet? Arvelin pystyväni siihen varsinkin jos lampaanluonne säilytettäisiin, etteivät tuhoutuisi ylimielisyyteen kuten poikani Ikaroksen kävi. - Tämä monijumalaisuus on tullut tiensä päähän. Olen ajatellut mutta nimekseni pelkän jumalan isolla J:llä ja tehdä näistä apujumalista kuuliaisia enkeliapulaisiani. Olympos on liian lähellä kreikkalaisia ja muita riitaisia välimerenkansoja ja jos lampaista tehdään lentokykyisiä enkeleitä niin siirrän valtakuntani pilvien päälle taivaan rauhaan, sanoi Zeus, anteeksi Jumala. Ja siitä se minun taivallinen lennonopettajaurani sitten alkoi, mutta puhutaan nyt välillä sinusta. Ajattelin, että tämä ensimmäinen lentokoulutusvaiheesi menisi niinkuin jonkinlaisena tarkkarina lentotaidon säilymisestä ja virsikokeestakin selviät vanhana poikakuorolaisena suht helpolla. Sen jälkeen pääsetkin taivaalliseen siipikasvattamoon, jossa sinulle proteiinipitoisella linturavinnolla kasvatetaan aidot enkelinsiivet. Tämän jälkeen on uranvalinta edessä. Sihteerinvirkoja ei enää näiden kompuuttereiden tulon jälkeen lisätä, joten minusta sinun kannattaisi pyrkiä suo-jelusenkeliksi. Siihen sinulla on vanhana ammattiyhdistystoimitsijana hyvät val miudet, eikä siinä tehtävässä iäisyysaikasi kävisi pitkäksi. Koska maan ilmakehässä on nykyisin melkoinen tungos saisit törmäysten estämiseksi vielä spesiaalisädeke-hänkin, jossa on sisäänrakennettuina sekä tutka että transponderi. Sekahedelmä

15 Mutta nyt on karjunta loppunut kentällä, joten Illu on laskenut kurssinsa iltalomalle. Mene antamaan lentonäyttösi hänelle, niin minä hoidan sillä aikaa paperisodan kuntoon, sanoi Daidalos. Kouluttajaenkeli katsoi minua inhoten ja karjaisi: - Ja tuollaisesta surkimuksesta pitäisi tehdä lentävä ja vielä ylitöinä. Mutta mikäpä tässä auttaa kun Dadde kerran käski. Koulutus menee näin: - Kun minä komennan mars-mars niin lähdet juoksemaan vastatuuleen, kun komennan hypää niin hyppäät mahdollisimman korkealle ja kun komennan räpyttele niin räpytät siipiäsi, ja sitten karjunta alkoi. Varttituntia myöhemmin jalkapohjani olivat kipeät, lihakset puutuneet, henki pihisi kuin vanha höyryveturi, ja Illu karjaisi: - Ei tule mitään ilman doopinkia, ja löi minulle lintukaljaflindan käteen. Kaadoin sen sisällön tuulensuojaan nielurisojeni taakse ja tunsin miten voima virtasi uupuneisiin lihaksiini ja uskallus mieleeni. Hyppäsin tasajalkaa ilmaan, levitin siipeni ja kohosin voimakkain siivenlyönnein kohti korkeuksia. Taivaankamaralta kajahti vielä karjunta: - Levitä jalkasi ja ohjaa yöpaidan helmalla tollo! Tein työtä käskettyä ja vaappuva lentoni tasaantui. Kun vielä löysin hyvän nousevan ilmavirtauksen, jäin siihen siipiäni liikuttamatta kotkan lailla kaartamaan. Nyt lentämisen tunne oli yhtä mahtavan riemuisaa kuin purjekoneen puikoissa. Kun olin noin kilometrin korkeudessa päätin näyttää Illulle, etten ole eilisen teeren poikia ja tehdä silmukan. En ollut koskaan ennen sellaista tehnyt, mutta tunsin liikkeen teoriassa. Käännyin syöksyyn saadakseni tarpeeksi vauhtia ja kun siipisulkien värinästä ja paidanhelman lepatuksesta päättelin sitä olevan riittävästi vedin pystyyn. Ollessani selkäasennossa silmukan laella siipeni kuitenkin sakkasivat. Putosin huimassa lattakierteessä ilman pienintäkään oikaisumahdollisuutta taivaankamaran ohi kohti maata. Ennen kun menetin tajuntani kerkisin ajatella, että Haadekseen tässä mennään ja lujaa. Kun avasin silmäni makasin kuitenkin hantuukki mahan ympärillä selälläni kuistin lattialla. Tunsin paikan itse kattoon ruuvaamani lampun opaalikuvusta, jonka ympärilla yöitikat pörräsivät. Aloin tunnustella kuntoani: Hengitin ilman kipua, siis kylkiluut olivat ehjät. Liikutin sormia ja varpaita, ne toimivat, kädet ja jalatkin nousivat. Ainoa vika, jonka löysin itsestäni oli hyvin akuutti virtsaamisen tarve, oikein sellainen jonka rahvas sanoo kusihädäksi. Taisi olla unta koko taivaassa käynti aprikoin. Könysin pystyyn, kiedoin hantuukkini hartioille ja kävin nurkan takana hoitamassa sen virtsaamisongelman pois päiväjärjestyksestä. Palatessani kuistille ripustin hantuukin kaiteelle kuivumaan, menin sisälle ja laitoin oven reeikeliin. Löysin puhtaan pyjaman takkahuoneen sohvalta, puin sen ja kömmin länpöisen peiton alle vaimon selän taakse. Veyttelin, käperryin unenodotuskippuraan ja aloin kelata uneni opetusta: - Paina kalloosi, että vaikka taitava lentäjä saattaa selvitä tilanteista, johon viisas ei koskaan joudu, niin enkeleitten lentovarusteet eivät missään tilanteessa ole taitolentokelpoisia. Sen jälkeen annoin antiikin untenjumalan Morfeuksen, jota nykyisin tosin Nukkumatiksi kutsutaan, kuljettaa minut höyhensaarille. Siellä nukuin loppuyön unia näkemättä. Limppu Sekahedelmä

16 Osasto 10 Kevätkokous klo Etelä-Suomen aluetoimistossa Siltasaarenkatu 4 5. kerros Esillä sääntöjen määräämät kokousasiat. Kahvitarjoilu. TERVETULOA Sekahedelmä