Sääksmäen Huittulantien sähköjohtojen muutostyön valvonta

Transkriptio

1 P IRKANMAAN M AAKUNTAMUSEO Valkeakoski Sääksmäen Huittulantien sähköjohtojen muutostyön valvonta Kalle Luoto Ku lttu uriym päristöyksikkö Pirkanmaan maakuntamuseo 2009

2 Kannen kuva: Sähkötolpan kaivutyötä Keihin seuranta/on takana Huittulanharjun rinteessä Valkeakosken Sääksmäellä , Kalle Luoto. Perustiedot hankkeesta Kunta Hankkeen tyyppi Valkeakoski Valvonta Vastuutaho/vastuuhenkilö Pirkanmaan maakuntamuseo/ulla Lähdesmäki Työpanos 8 pv Hankkeen alkupvm Hankkeen loppupvm Hankkeen lyhyt kuvaus Valkeakosken Energia Oy teki Sääksmäen Huittulantien sähköjohtojen muutostöitä kesällä Korjaustöiden edellyttämää maan kaivamista valvottiin arkeologin toimesta suunnitelman pylväspaikoilla 20 ja 22. Kaivutöiden yhteydessä ei tehty havaintoja muinaisjäännöksestä. Valvontatyön yhteydessä dokumentoitiin lyhyesti Huittulan historiallisen ajan kylätontin reunamilta kaksi rajakiveäja kaksi kylän rakennuksiin liittyvää jäännöstä. 2

3 Kartta. Valvotun alueen sijainti. MK : Ote maantiekartasta. Pohjakartta (c) maanmittauslaitos, Pisa 020/2006 3

4 Sisällysluettelo Perustiedot hankkeesta... 2 Hankkeen lyhyt kuvaus... 2 Sisällysluettelo... 4 Karttaluettelo Johdanto... 5 Hankealue... 5 Aikaisemmat hankkeet Menetelmät... 8 Tulokset... 9 Sähköpylväs Sä hköpylväs Muut havainnot... 0 Yhteenveto... 3 Arkeologiset kohteet Huittula (Huittula) Kiiliä... 7 Lähteet... 9 Liite : Löytöjä tolpan 20 kaivukuopasta Liite 2: Luettelo digitaalikuvista... 2 Karttaluettelo Kartta. Valvotun alueen sijainti. MK : Kartta 2. Kartta Valkeakosken Sääksmäen Huittulan historiallisen ajan kylän sijainnista. Kylätontin rajaus perustuu Lehtisen (2003) esittämään tulkintaan kylätontin sijainnista. MK : Kartta 3. Kartta tutkimusalueesta ja valvottujen tolpan paikkojen sija innista. MK : Kartta 4. Kartta valvonnan yhteydessä tehdyistä maastohavainnoista. MK :

5 Johdanto Pirkanmaan maakuntamuseo valvoi Valkeakosken Energia Oy:n sähköjohtojen muutostöitä Valkeakosken Huittulassa elokuussa Muutostyöt tehtiin alueella, josta tunnetaan Kiililän rautakautinen kalmisto. Lisäksi suunnitelma-alueen läheisyydessä on sijainnut vuoden 640 maakirjakartan mukaan Huittulan historiallinen kylänpaikka sekä eräitä yksittäisiä myöhäisempiä kylän ulkopuolisia rakennuksen paikkoja. Huittulan historia palautunee ainakin 500-luvulle, joten kylää on pidettävä kiinteänä muinaisjäännöksenä. Hankealue Kaivutyötä valvottiin kahden sähkötolpan kaivu- ja asennustyön yhteydessä Valkeakosken Sääksmäen Huittulanharjulla. Uudet sähkötolpat pysytettiin harjun lounaisrinteelle lähelle Huittulan historiallista kylänpaikkaa ja Kiiliän rautakautista kalrnistoa. Sähköpylvään numero 20 asennuspaikka sijaitsi Kelhinvuoren etelärinteessä Sääksmäen kirkosta noin 300 metriä koilliseen Keihin maamiesseuran talon koillispuolella. Kaivetulla tolpanpaikalla rinne vietti kohti etelää. Tolpan numero 22 asennuspaikka sijaitsi noin 00 metri luoteeseen Kiiliänmäenja Huittulantien risteyksestä Huittulanharjulla Kiiliän kalmiston pohjoispuolella. Tolpan asennuspaikka sijaitsee Huittulan kylänpaikan yhteydessä. Aikaisemmat hankkeet Huittulan maakirja- ja isojakokartat on digitoinut ja asemoinut nykykartalle Jyrki Lehtinen. Kartat on julkaistu vuonna 2003 "Rapola-tutkimuksia 5" kirjassa. Valvonnanjälkitöiden yhteydessä Huittulan kylätontin muinaisjäännösrajaus laadittiin Jyrki Lehtisen tekemän rajauksen perusteella. Rautakautisena muinaisjäännöksenä tunnettu Kiiliän kalmisto (mj. rek nro ) sijaitsee noin 50 metriä etelään muutettavalta sähkötolpalta numero 22. Kiiliän kalmisto sijaitsee Kelhivuoren etelärinteessä, Sääksmäki-Ritavala tien kohdalla, pihalla ja viljelemättömällä kentällä. Ensimmäiset kalmistolöydöt paikalta ovat vuodelta 908. Nykyisen tien alta on vuonna 93 tutkittu polttokalmistoaja ruumiskalmistoa vuonna 935. Tutkimuksien perusteella kalmisto on ajoitettu vuosiin jkr. 5

6 Kartta 2. Kartta Valkeakosken Sääksmäen Huittulan historiallisen ajan kylän sijainnista. Kylätontin rajaus perustuu Lehtisen (2003) esittämään tulkintaan kylätontin sijainnista. MK : Peruskartta PK (c) maanmittauslaitos Pisa lupa 020/2006 ~ Ehdotettu muinaisjäännösrajaus kohteelle Huittula Aiemmin tunnetut muinaisjäännöskohteet 6

7 Kartta 3. Kartta tutkimusalueesta ja valvottujen tolpan paikkojen sijainnista. MK : c ro :o.:,,(. ~ :ro U) :> jj ro 0.:i.t. ~~ ro ro > Valkeakoski, Huittula Peruskarttaoteen suurennos kartasta PK ( c) maanmittauslaitos Pisa lupa 020/2006 MK :0 000 ro ro e-t o ro....:,,(. ro o...,.:i.t. O ~ - o ~.!!! D ro t! ro ro ro.:i.t. E~ ro '..., ro.:,,(. 0.:,,(..!!!.iij ro 0...., CI :ro ro -r >-._ ~.:,,(. 7

8 Menetelmät Kaivutyön valvonta suoritettiin konekaivuun valvontana. Ennen koneellista kaivutyötä maastoa tarkasteltiin silmämääräisestija paikalle tehtiin lapiolla muutamia pistoja. Kaivukohdissa maaperä todettiin moreenipohjaiseksi harjumaastoksi. Kaivannoissa ei tehty havaintoja muinaisjäännöksiksi tulkittavista rakenteista. Uusittavien sähkötolppien läheisyydessä oli maastoa kaivettu aiemmin uusittavien sähkötolppien kohdalla. Vanhoja tolppia ei kaivettu pois, vaan ne katkaistiin. Kenttätöiden yhteydessä ei tarkastettu paikalla sijaitsevia muinaisjäännöskohteita. Kaivannot dokumentoitiin sanallisesti ja kuvaamalla digitaalikameralla. Kaivukohtien sijainti määritettiin Valkeakosken Energian toimittamien suunnitelmakarttojen ja GPS-laitteen avulla. GPS-laitteen mittavirheenä voidaan pitää noin+/- 0 m. Raportin kartat piirsi Kalle Luoto puhtaaksi Maplnfo ohjelmalla. Kuva. Sähköpylväs 22 asennettiin edellisen tolpan välittömään läheisyyteen. KYY 25:6. Kuvaaja KL. 8

9 Tulokset Sähköpylväs 20 Sääksmäen Keihin maamiesseuran talon koillispuolelle tehtiin uutta sähköpylväs (numero 20) varten kaivanto vanhan sähkötolpan välittömään yhteyteen, sen luoteispuolelle. Kaivetun kuopan ympäristö oli heinikkoista harjurinnettä. Kaivetun kuopan koko oli noin,5 m x m. Kuopassa havaitut maakerrokset dokumentoitiin. Kaivetun kuopan noin 0,5 metrin syvyyteen ulottuneesta sekoittuneesta multakerroksessa havaittiin kolme palaa historialliselle ajalle ajoittuvaa keramiikkaa, pala fajanssiaja pala luuta. Löytöjä ei taltioitu Kansallismuseon kokoelmiin. Mahdollisesti löydöt liittyvät kaivukohdan eteläpuolella 700-luvun lopulla sijainneeseen torppaan. Löydöt on kuvattu kertomuksen lopussa olevaan liitteeseen (Liite ). Sähköpylväs 20, kerrokset: 0-50 cm Multa, jossa juuria ja turvetta runsaasti noin 30 cm syvyyteen cm moreenimaa Kuva 2. Koneellisesti kaivettu kuoppa tulevan sähkötolpan numero 20 kohdalla. KYY 25: 3. Kuvaaja Kl. 9

10 Sähköpylväs 22 Sääksmäen Kiiliän alueen sähkötolppaa numero 22 varten kaivettiin kuoppa vanhan sähkötolpan viereen. Tolpan numero 22 kohdalla maasto vietti kohti etelää. Paikalla kasvoi pihlajaa, kuusia, mäntyjä sekä puutarhakasveja (mm. syreeni). Kaivetun kuopan koko oli noin,5 m x m. Syvyyttä kuopalla oli noin 2 metriä. Löytöinä kuopassa havaittiin tiilenpalojaja modernia tasolasia. Löytöjä ei taltioitu. Kaivukohdalla maaperä oli sekoittunut aiempien maankaivutöiden, todennäköisesti vanhemman tolpan asennustöiden, yhteydessä. Muut havainnot Sähköpylvään 22 välittömässä läheisyydessä havaittiin mahdollisesti neljä Huittulan historiallisenajan kylään kuuluvaa rakennetta. Rakenteista kaksi oli rajakiveä, yksi raunioituneen rakennuksen kellari sekä yksi rakennuksen kiviperustus. Rajakivet sijaitsevat harjun laella historiallisen kylätontin laidassa. Ensimmäiseen rajakiveen on kaiverrettu numero 5. Kiven länsipuolella on rinteensuuntainen kiviaita tai -pengerrys, jolla on pituutta noin 6 metriäja korkeutta muutamia kymmeniä senttejä. Rajakiven GPSlaitteella mitatut koordinaatit (K.KJ 3 (2003)) ovat / Toiseen rajakiveen on kuvattu numero 7. Kivi on noin 40 cm korkea harmaa kivi, jonka leveys on noin 40 cm ja pituus noin 5 cm. Kivi sijaitsee GPS laitteella mitatussa koordinaattipisteessä (KKJ 3 (2003)) / Noin 2 m x 2 m suuruinen kivisen kellarin pohja havaittiin kohdassa (GPS) P = ja I = Kellarin perustus on merkitty karttaan 5 numerolla. Toisen rakennuksen kiviperustus sijaitsee kaivetun sähkötolpan pohjoispuolella kohdassa (GPS) P = ja I = Tämän perustuksen koko on noin 4 m x 4 mja sitä on pengerretty muutamia kymmeniä senttejä rakenteen alarinteen puoleiselta osalta. Rakennuksen perustus on merkitty karttaan 5 numerolla 2. Havaitut rakenteet ajoittuvat historialliselle ajalle. 0

11 Kuva 3. Rajakivi, johon on kaiverrettu numero 5. Rajakiven länsi/lounaispuolella erottuu maastossa matala kiviaita. KYY 25:. Kuvaaja KL. Kuva 4. Rajakivi, johon on kaiverrettu numero 7. KYY 25: 8. Kuvaaja KL.

12 Valkeakoski, Huittula Sääksmäen Huittulantien sähköjohtojen muutostyön arkeologinen valvonta MK :2000 Peruskarttaoteen suurennos kartasta PK (c) maanmittauslaitos Pisa lupa 020/2006 Pirkanmaan maakuntamuseo Kalle Luoto 2009 ~ Ql a Ql f:. ~ Ql a Ql ~ ~ ::: ::: Ql :i ~ r+ i > t: Ql: r+ > :ia. < ~ Ql: 3 Ql Ql l!l. 0 :i- ~ Ql :r :i 0 ~ s: ~ ~ ;..:, 0 i5 G Rakennuksen perustus.ä. Rajakivi D Muina isj äännösalue Valvott u sähköt olpan- paikka... N

13 Yhteenveto Sähkötolppia varten kaivetuista kuopista ei tehty havaintoa muinaisjäännöksestä. Havaintojen perusteella sähkölinjan kunnostustyölle ei ollut estettä. Kenttätyön yhteydessä tehtiin havaintoja Huittulan historiallisen ajan kylätontista, johon todennäköisesti kuuluvia rakenteita havaittiin työhankkeen lähialueella. Työn tuloksena Huittulan kylätontille laadittiin ~~~ännösrajaus Jyrki Lehtisen (2003) tekemien karttaanalyysien perusteella. Huomattavan laajaa kylätonttia ei kokonaisuudessaan tarkastettu maastossa. Tampereella FM Kalle Luoto /, 3

14 Arkeologiset kohteet. Huittula (Huittula) 'Kunta 'Vanha kunta!kylä!kaupunginosa IJValkeakoski llsääksmäki IJHuittula 'Kohden imi llhuittula (Huittula) M uinaisjään nöstu nn us lnventointinumero IMJ-tyyppi llasuinpaikat MJ-tyypin tarkenne 'kylä n paikat!ajoitus "historiallinen 'Selkeä ajoitus ensimmäinen maininta vuodelta 437 (405) Rauhoitusluokka!ehdotus: 2 'Lukumäärä Peruskarttanumero IPeruskartan nimi llsääksmäki IX-koordinaatti IX2-koordinaatti Yl-koordinaatti Y2-koordinaatti

15 Zl-koordinaatti 0096 IZ2-koordinaatti 004 IPl-koordinaatti IP2-koordinaatti koordinaatti koordinaatti Koordinaattiselite Kartta rajaus on tehty yhdistämällä Jyrki Lehtisen (2003) esittämät maakirjakartan (v. 640) ja isojakokartan (v. 763/66) tiedot. Ml-tiivistelmä Huittulan kylä mainitaan historiallisissa läheteissä ensimmäisen kerran vuonna 437. Kyse on oikeastaan kolmesta erillisestä kylästä, joita on alettu 600-luvulla kutsua yleisnimellä Huittula. Kylään liitetyt Anajala ja Liattuala mainitaan ensi kertaa v Tutkimukset Lehtinen, Jyrki 2003: Kylät ja maisema - Valkeakosken Rapola ja Sääksmäen kirkonpuoli historiallisissa kartoissa Rapolatutkimuksia 5. Kalle Luoto 2009: Valvonta. Sijainti ja maasto Historiallinen kylänpaikka sijaitsee viljelysten ympäröimällä Huittulanharjulla Sääksmäen kirkolta noin kilometri itään. Kylän eteläpuolella on laaja Pappilanlahteen päättyvä peltoaukea. Kylän peltoja on myös harjun pohjoispuolella. Pellon ja harjun välissä kylän lounaispuolella kulkee Huittulantie. Kohteen kuvaus Varhaisin maininta Huittulan kylästä on vuodelta 437, jolloin käräjät on pidetty ''j Hijttula by hos OloffHaeckersson". Huittulaan liitetyt Anajalaja Liattula mainitaan ensi kertaa hieman aiemmin, vuonna 405 (Alanen 2003: 23). Huittulanharjun rinteeseen muodostui viimeistään 600-luvun alkupuolella Schroderuksen kartassa näkyvät kolme kylää, joita alettiin kutsua yhteisnimellä Huittula. Huittulan kylään yhdistettiin 600-luvun alkupuolella kolme vanhaa kylää: Anajala, Liattula ja Huittula. lsojaon aikana ( ) Anajalaan laskettiin 3 taloa, Liattulaan 5 ja Huittulaan 8, jonka perusteella Anajala näyttäisi olleen kantakylä. Vuoden 640 maakirjassa Anajalan tontti on itäisin ja Huittulan läntisin, mutta kaikki sijaitsevat lähekkäin Huittulanharjulla (Alanen 2003: 5). Rakennusryhmät olivat alkuun toisistaan erillään eivätkä sulautuneet yhteen. Tiivistyminen ja yhtyminen osoittavat sarkajakoprosessia. Isojakoa ryhdyttiin Huittulassa toteuttamaan vuonna 769. Uusjaossa tiluksia 5

16 koottiin isommiksi kappaleiksi, mutta vain muutama talo siirtyi pois kylästä. Kylään on jäänyt vanhan sarkajakokylän perusluonne (Jussila 2002: 39). Havaintomahdollisuudet Kohde sijaitsee osin lähes luonnontilaisessa harjuympäristössä, mutta tyypillistä kohteelle ovat useat asuin- ja piharakennukset sekä hoidetut pihapiirit. Kohteen laajuudesta johtuen sitä ei hankkeen yhteydessä maastossa kokonaisuudessaan tarkastettu. Kohteen laajuus noin ha Ehdotus suoja-alueeksi Kohde on rajattu Jyrki Lehtisen esittämien kylätonttien mukaan. Maakirjakartan (Lehtinen 2003: sivu, kuva 23) ja isonjaon karttojen (Lehtinen 2003: 8, kuva 30) rajausta on laajennettu noin 0 metriä joka suuntaan. Kartassa esitetty rajaus sisältää noin 0 metrin laajuisen suoja-alueen. Luokitusehdotus 2 Suositeltavat jatkotoimenpiteet Kylätontin rajauksenja säilyneisyyden määrittäminen on syytä tehdä erillisellä maasto käynnillä tai jonkin muun hankkeen yhteydessä. Lähistön kohteet Rautakautinen kalmisto Sassinmäki kohteen välittömässä yhteydessä ja sen länsipuolella. Muut havainnot Kohteen luoteisosassa valvottiin kesällä 2009 Valkeakosken Energia Oy:n sähköverkkopylväiden muutostöitä. Kaivetuissa kuopissa ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. Kuoppien läheisyydessä havaittiin muutama rajakivi, kellari ja rakennuksen perustus, joiden sijainti kirjattiin työn yhteydessä. Lisätietoja Kartat, Kansallisarkisto, Maanmittauslaitoksen maanmittausarkisto (KA, MHA) Schroderus, L. 64. BBlA 28-30, 30-3 Colleen, A Kartta ja selitys tonteista. H73 / Colleen, A Isojaon kartta ja pöytäkirjat. H73 /2-23 6

17 2. Kiiliä IKunta llvalkeakoski IVanha kunta IKylä llhuittula!kaupunginosa IKohdenimi llkiiliä Muinaisjäännöstunnu s lnventointinumero 2 IMJ-tyyppi MJ-tyypln tarkenne llhautapaikat polttokenttäkalmistot, ruumiskalmistot!ajoitus llrautakautinen!selkeä ajoitus jkr. Rauhoitusluokka 2!Lukumäärä 2 Peruskarttanumero IPeruskartan nimi llsääksmäki IXl-koordinaatti IX2-koordinaatti Y-koordinaatti Y2-koordinaatti Zl-koordinaatti

18 Z2-koordinaatti IPl-koordinaatti IP2-koordinaatti -koordinaatti koordinaatti Koordinaattiselite M!-tiivistelmä Kalmisto sijaitsee Kelhivuoren etelärinteessä, Sääksmäki-Ritavala tien kohdalla, pihalla ja viljelemättömällä kentällä. Ensimmäiset kalmistolöydöt paikalta ovat vuodelta 908, kun talon perustusta tehtiin. Nykyisen tien alta on vuonna 93 tutkittu pofttokalmistoa ja ruumiskalmistoa vuonna 935. Kalmiston ajoitus on jkr. Tutkimukset Kaivaus Hackman, Alfred 93 Voionmaa, Jouko 935 Bergström, Matti 978 /nventointi Sarasmo, Esko 945 Lauren, Juha 989 päänumero Laji Löydöt KM 020 KM 5682 Kalmistolöytö Veitsi, keihäänkärki KM 6370 Kalmistoföytöjä KM 6875 Pronssi riipe, pronssi kisko, ym. 8

19 Lähteet Kirjallisuus: Alanen, Timo Sääksmäen vanhaa paikannimistöä nykyisellä Valkeakoskella. Rapolatutkimuksia 5. Sääksmäen vanhat paikannimetja historialliset kartat Valkeakoskella. Helsinki. Jussila, Anneli Sääksmäen kolme maisemaa Valkeakoskella. Rapola-tutkimuksia 2. Helsinki. Lehtinen, Jyrki Kylät ja maisema - Valkeakosken Rapola ja Sääksmäen kirkonpuoli historiallisissa kartoissa Rapolatutkimuksia 5. Sääksmäen vanhat paikannimetja historialliset kartat Valkeakoskella. Helsinki. Kartat: Valkeakosken Energia oy. Verkostomuutosilmoitus. A Jantunen. 30/9/2008, MK : 000. Schroderus, Lars 64. KA bbla: Elektroniset lähteet 9

20 Liite : Löytöjä tolpan 20 kaivukuopasta Valkeakoski. Sääksmäen Huittulantien sähköjohtojen muutostyön valvonta. {Kalle Luoto 2009) Laji kpl paino pituus x leveys grammoina x paksuus cm 2 3 Pu nasavike ra mii kkaa 3 kpl 2g 5, X 2,9 X 0,8 5,4 X,5 X 0,9 2,8 X,4 X 0,4 Kolme reuna palaa. Kahden palan sisäpinnalla ruskeaa lasitusta ja vaaleaa maalausta. Kolmannen palan reunassa näkyvissä hieman ruskeaa maalausta(?}. Fajanssia kpl 3, g 3,2 x 2,6 x 0,2 Astian seinä pala. Palan ulkopinnalla uurrekoriste, jossa heikosti näkyvissä vaalean sinistä koristemaalausta(?). kpl lg 2,7 X,6 X 0,3 Löydöt havaittiin sekoittuneessa multakerroksesssa. ' ---t l Luuta - Kuva 5. Valokuvassa on valvonnan yhteydessä sähköpylvään 20 kohdalle kaivetun kuopan sekoittuneista maakerroksesta kerätyistä löydöistä. Löytöjä ei talletettu eikä luetteloitu kokoelmiin. 20

21 Liite 2: Luettelo digitaalikuvista Sääksmäen Huittulantien sähköjohtojen muutostyön valvonta Kalle Luoto 2009 Luettelo Tampereen museoiden arkistoon (Kuvasiiri) talletetuista digitaalikuvista. Kuvat on luetteloitu tunnuksella KYY 25. Valokuvat on kuvannut Kalle Luoto KYY25: Kuvan aihe Kuvaus- Pvm Kuvaaja nro suunta 2009 Esinelöytöjä Valkeakosken Keihin seurantalon KL taakse sähkötolpaa varten kaivetusta kuopasta: keramiikkaa, fajanssia ja luuta. 2 Sähkötolpan kaivutyötä Keihin seurantalon NE 6.8. KL takana Huittulanharjun rinteessä Valkeakosken Sääksmäellä. 3 Sähkötolpaa numero 20 varten tehty kaivanto. SE 6.8. KL 4 Uuden sähkötolpan (numero 20) pystytys. NE 6.8. KL Kuvattu koillisesta. 5 Uuden sähkötolpan (numero 22) kuopan w 6.8. KL kaivaminen. Kuvattu lännestä. 6 Uuden sähkötolpan (n umero 22) kuopan sijainti. NW 6.8. KL Kuvattu luoteesta. 7 Uuden sähkötolpan (numero 22) kuopan sijainti. E 6.8. KL Oikealla rakennuksen perustus. Kuvattu idästä. 8 Rajakivi Huittulan tontin luoteisosassa. E 6.8. KL Raja kiveen on kaiverrettu numero 7. Kuvattu etelästä. 9 Raja kivi Huittulan tontin luoteisosassa. SE 6.8. KL Rajakiveen on kaiverrettu numero 7. Kuvattu kaakosta. 0 Raja kivi Huittulan tontin luoteisosassa. E 6.8. KL Rajakiveen on kaiverrettu numero 5. Kuvattu idästä. Raja kivi Huittulan tontin luoteisosassa. E 6.8. KL Raja kiveen on kaiverrettu numero 5. Kuvattu idästä. 2 Huittulan kylätontti. Rakennuksen kellarin SE 6.8. KL perustus. Kuvattu kaakosta. 2