Pirkkala Naistenmatka historiallisen ajan kylänpaikan arkeologiset kaivaukset 2014

Transkriptio

1 1 Pirkkala Naistenmatka historiallisen ajan kylänpaikan arkeologiset kaivaukset 2014 ESIRAPORTTI Hannu Poutiainen Tilaaja: Ramboll Finland Oy

2 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 5 Alue Kartat... 6 Rakenteet... 8 Alue Kartat Rakenteet Yhteenveto ja tulkinta Lähteet Kansikuva: Kaivausalue 2. Pintamaat poistettu ja kiveykset paljastettu. Kuvattu itään. Perustiedot Alue: Pirkkala Naistenmatkan historiallisen ajan kylänpaikka Pirkkalan kunnantalon pihamaalla. Tarkoitus: Tutkia, dokumentoida ja pois kaivaa Naistenmatkan kiinteä muinaisjäännös siinä määrin, että alue voidaan vapauttaa maankäytölle. Työaika: Kustantaja: Pirkkalan kunta. Aikaisemmat tutkimukset: Timo Jussila, 2008 inventointi. Hannu Poutiainen 2014, kylätontin kartoitus. Tekijät: Mikroliitti Oy, Hannu Poutiainen. Tutkimuslupa: (MV/81/ /2014) Tulokset: Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnossaan määräämät kohdat, alueet ja rakenteet Naistenmatkan muinaisjäännöksestä tutkittiin, dokumentoitiin ja kaivettiin pois. Selityksiä: Koordinaatit, kartat ovat ETRS-TM35FIN koordinaatistossa. Kartta ovat Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta syksyllä 2014, ellei toisin mainittu. Valokuvia ei ole talletettu mihinkään viralliseen arkistoon, eikä niillä ole mitään kokoelmatunnusta. Valokuvat digitaalisia ja ne ovat tallessa Mikroliitti Oy:n serverillä Löydöille ei raporttia tehtäessä ole hankittu Kansallismuseon kokoelmanumeroa. Ne hankitaan alkutalvella v

3 3 Yleiskartat Tutkimusalue on punaisen ympyrän sisällä. Vihreä piste on aikaisempi muinaisjäännösrekisterin paikkatieto Naistenmatka kohteelle. Tutkimusalueet. Pohjoinen on alue 1 ja eteläinen on alue 2.

4 4 Kylänpaikka vuoden 1767 isokartan perusteella merkitty punaisella rajauksella, Ote Naistenmatka isojakokartasta vuodelta Tutkimusalue on merkitty vihreällä rajauksella (tässä hieman liian idässä).

5 5 Tutkimus Pirkkalan kunnalla on vireillä Naistenmatkan asemamakaavan muutos Pirkkalan keskustassa, nykyisen kunnantalon tontille. Asemakaava-alueella sijaitsee historiallisen ajan kylänpaikka Naistenmatka ( ). Naistenmatkan kylänpaikalla on tehty Pirkanmaan maakuntamuseon (diar:482/2013) antamassa lausunnossa edellytetty muinaisjäännöskartoitus (Mikroliitti Oy) mahdollisen muinaisjäännöksen säilyneisyyden ja laajuuden selvittämiseksi. Tutkimuksissa kylänpaikalla todettiin olevan säilyneenä historiallisen ajan asutukseen liittyviä rakenteita ja kulttuurikerroksia, jotka tulkittiin kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Pirkanmaan maakuntamuseon (diar: 213/2014) antamassa lausunnossa edellytetään, että Naistenmatkan historiallisen ajan kylänpaikan kiinteät muinaisjäännökset tulee tutkia riittävin arkeologisin kaivauksin ennen asemakaavan hyväksymistä ja kaavamerkintöjä koskevien ratkaisujen tekemistä. Alueen kaavakonsultti Rambolle Finland Oy tilasi Naistenmatkan muinaisjäännöksen arkeologisen tutkimuksen Mikroliitti Oy:ltä. Tutkimus tehtiin FM Hannu Poutiaisen johdolla tutkimuksen kannalta hyvissä olosuhteissa. Dokumentoinnista vastasi Viivi Honkanen. Naistenmatkan historiallisen ajan kyläpaikan arkeologisessa tutkimuksessa alueelle avattiin kaksi kaivausaluetta kevään 2014 ( ) Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnossa (diar: 213/2014) määritetyille alueille. Pohjoisemman kaivausalueen, alueen 1 tutkittu pinta-ala oli kokonaisuudessaan 303,6 m² ja eteläisemmän alueen, alueen 2 tutkittu pinta-ala oli 181,7 m². Alue 1 Alueella 1 kaivettiin esiin ja dokumentoitiin yhteensä 14 rakennetta, joista osa liittyy toisiinsa toiminnallisesti ja rakenteellisesti tai vertikaalisesti ja horisontaalisesti. Lisäksi kaivettiin kevään 2014 koekaivannon 6 kohdalta esiin resentti rakennuksen perustus, jolle ei annettu rakennenumeroa kenttädokumentoinnin yhteydessä. Alueen 1 rakenteita. Taustalla kunnantalo.

6 Kartat 6

7 7

8 8 Rakenteet Rakenteet: K1, K6, K12 Kyseiset rakenteet olivat vertikaalisesti ja horisontaalisesti osittain tai kokonaan kontaktissa toisiinsa mutta ilmeisesti ajallisesti erillisiä. Rakenne K1 Luonnonkivistä koottu rakenne, säännöllisen suorakaiteen muotoinen, koko 2,6x1,7 m. Löydöt: Tiiliä ja murskaantunutta tiiltä. Maaaineksessa hiiltä. Tulisijan perustus. Kiveys K1, tulisijan perustus. Rakenne K6 Luonnonkivistä koottu rakenne, pääosin suorakaiteen muotoinen, koko 3,4x2,5 m. Löydöt: Murenevaa tiiltä. Maa-aineksessa hiiltä. Kiveys valtaosin rakenteen K1 alla. Tulisijan perustus. Kiveys K6, tulisija (oik.), ja K1, tulisijan perustus. Rakenteen K6 reunakiveys, sen sisäpuolella K12, tulisijan perustus.

9 9 Rakenne K12 Luonnonkivistä koottu rakenne, muodoltaan neliömäinen, koko 1,2x0,9 m. Maa-aineksessa hiukan tiiltä. Löydöt: Yksi koukkumainen rauta. Kiveys oli osittain rakenteiden K1 ja K6 alla. Kiveyksen alapuolelta pohjamaa. Tulisijan perustus. Kiveys K12, tulisijan perustus. Rakenne K7 Rakenne koostuu kahdesta osasta. Toinen on lähinnä leveähkön suorakaiteen muotoinen ja laakea kivirakenne, koko 2,9x1,9 m. Keskellä pientä kiveä, reunoilla isompaa. Rakenteeseen liittyy kapea suorakaiteen muotoinen laakea kiveys, koko 2,5x0,8 m, joka jatkaa edellisen kanssa samaa linjaa eteläsivulla, jonka pituus on yht. 4,3 m. Ko. osa koostuu laattamaisista kivistä. Rakenteen alta pohjamaa. Kiveys K7, mahdollinen palotornin perustus. Mahdollisesti palotornin perusta K2, K4, ja siihen K5 liittyvä Rakenteet: laattakivikäytävä. Rakenne K12 Luonnonkivistä koottu rakenne, muodoltaan neliömäinen, koko 1,2x0,9 m. Maa-aineksessa hiukan tiiltä. Löydöt: Yksi koukkumainen rauta. Kiveys oli osittain rakenteiden K1 ja K6 alla. Kiveyksen alapuolelta pohjamaa. Tulisijan perustus.

10 10 Rakenne K2 Rakenne on jonomainen kiveys, puolisen metriä leveä ja noin 7.7 m pitkä. Se liittyy rakenteeseen K4, mahdollinen seinälinja, ja rakenteeseen K8, kivetyn piha-alueen reunakiveys. Seinälinja. Kiveys K2, seinälinja (vas.) ja K1, tulisijan perustus. Rakenne K4 Rakenne on jonomainen kiveys, puolisen metriä leveä ja noin 5,5 m pitkä. Se liittyy rakenteeseen K2 seinälinja, ja rakenteeseen K5, mahdollinen seinälinja. Mahdollinen seinälinja. Kiveys K4, seinälinja (oik.), ja K6, tulisija. Rakenne K5 Rakenne on jonomainen kiveys, puolisen metriä leveä ja noin 2,7 m pitkä. Se liittyy rakenteeseen K4, mahdollinen seinälinja, mutta ei ole siihen suoraan kontaktissa. Mahdollinen seinälinja.

11 11 Rakenteet: K3, K3B, K8 Rakenne K3 Tasainen, enimmäkseen noin nyrkinkokoisista kivistä, paikoin tiilenkappaleista tehty hieman viettävä taso kaivausalueen luoteisosassa. Rajautui itäosasta 1,4 m matkalla rakenteeseen K2, seinälinja. Pihakiveys. Etualalla kiveys K3, pihakiveys. Rakenne K3B Löydöt: Muodoltaan ja koostumukseltaan epämääräinen kiveys, koko noin 3,2x2,6 m. Muodostui erikokoisista kivistä (max. 70x40 cm). Sijainti osittain rakenteen K3 alapuolella ja mahdollisesti liittyi siihen rakenteellisesti. Punasavikeramiikkaa, fajanssia, haarukka, pullolasia, tasolasia jne. Lisäksi kiveyksestä löytyi ruotsalainen kolikko Fredrik I ajalta ( ). Kiveyksen alta pohjamaa luvun alkua myöhempi kiveys. Kiveys 3B, pihakiveyksen K3 alta.

12 12 Ruotsalainen kolikko Fredrik I ajalta ( ), rakenteesta 3B Rakenne K8 Rakenne on jonomainen kiveys, puolisen metriä leveä ja noin 4,2 m pitkä. Se liittyy rakenteeseen K2 seinälinja ja rakenteeseen K3 pihakiveys, jolle se muodostaa reunakiveyksen. Kivetyn piha-alueen reunakiveys. Rakenne K9 Luonnonkivistä koottu rakenne, lähinnä neliömäinen mutta yksi sivu epämääräinen, koko 2,8x2,5 m. Kivien väleistä tiilenkappaleita, lisäksi hiiltä ja murskaantunutta tiiltä. Tulisijan perustus. Kiveys K9, tulisijan perustus.

13 13 Rakenteet K11, K13A, B, K14 Rakenne K11 Epämääräisen muotoinen, erikokoisista kivistä koostuva kiveys osittain pohjahiesun päällä ja pohjahiesussa. Noin 4x4 m alalla. - Rakenne K13A Kiveys, koko 1,4x0,7 m, jonka päällä ja yhteydessä palomaakerros. Kivien välissä tiilenkappaleita pieniä määriä. Kiveys rakenteen K9 alta, kivet pohjahiesun päällä. Löydöt: Mm. lasitettua punasavikeramiikkaa, lasia ja fajanssia. - Rakenne K13B Kiveys, koko 1,1x0,8 m. Yhteydessä rakenteen K13A palomaakerrokseen. Alimmat kivet maahan kaivetussa kuopassa, jonka reunassa latteita kiviä syrjällään. Kuoppaan ladotut kivet tiiviisti. Rakenteen korkeus ylimmän kiven pinnasta kuopan pohjaan 75 cm. Rakenteen yläosasta tiilenkappaleita ja punasavikeramiikkaa. Osa perustuskiveystä. Kiveys K13B, kiviperustuksen osa. Rakenne K14 Muodoltaan epämääräinen kiveys, koko 2,3x0,9 m. Muutaman suuremman kiven lisäksi koostui noin 10 cm kokoisista kivistä. Kiveyksen alta löytyi pullonkappale, jossa venäjänkielistä tekstiä ja vuosiluku Kiveys aikaisintaan luvun puolivälin tienoilta. - Lasiastian kappale vuodelta 1841.

14 14 Kiveys K luvun puolivälin tienoilta. Rakenne K10 Säännöllisen muotoinen kivirakenne, reunaosiltaan neliömäinen, halkaisija noin 4 m. Neliömäisen rakenteen sisäpuolella pyöreähkö kivikehä, halkaisija 2,5x2,1 m. Se rajaamassa sisäosassa suurehkoja kiviä max halkaisija noin 0,6-0,9 m. Niiden välissä aukkoja. Rakenteen syvyys aukoista sondeerattuna vähintään 5,5 m, mahdollisesti jopa 10 m. Rakenne "rikkoo" ympäröivät kerrokset ja viereiset kiveykset. Kaivo 1850-lukua myöhäisemmältä ajalta. Kiveys K10, kaivo, kaivettu esiin. A

15 15 Kiveys K10, kaivo. Taustalla kunnantalo. Kiveys K10, kaivo esillä. Resentti perustus Resentti rakennuksen perustus kevään 2014 koekaivannon 6 kohdalla

16 16 Alue 2 Alueella kaivettiin esiin ja dokumentoitiin yhteensä 6 rakennetta, joista kaikki - yhtä lukuun ottamatta - liittyvät toisiinsa ajallisesti, toiminnallisesti ja rakenteellisesti tai vertikaalisesti ja/tai horisontaalisesti. Kaivausalue 2, rakenteet 1-6 paljastettuina. Taustalla kunnantalo. Kaivausalue 2, rakenteet 1-6 paljastettuina. Kunnantalo taustalla.

17 17 Kaivausalue 2, rakenteet 1-3 ja 6 paljastettuina. Taustalla kunnantalo. Rakenteet R2, tulisijan perustus, R3-4, seinänperustukset ja R5, kiveys, kaivettu esiin.

18 18 Rakenteet R2, tulisijan perustus, ja R1, R3-4, seinänperustukset, kaivettu esiin. Rakenteet R2, tulisijan perustus, R1, R3-4, seinänperustukset, ja R6, tulisijan jäännös, kaivettu esiin.

19 19 Kartat Kaivausalueen 2 rakenteet.

20 20

21 Alueen 2 löydöt. 21

22 22 Rakenteet Rakenteet: R1, R2, R3, R4, R5 Rakenne R1 Yhtenäinen, lähinnä jonomainen kiveys. Max pituus noin 6 ja leveys max 2 m. Kiveyksen väleissä hiiltä ja tiilenkappaleita. Osa rakennuksen kiviperustusta. Rakenne R1, seinän kiviperustus kaivettu kokonaan esiin. Rakenne R2 Yhtenäinen, neliömäinen kiveys, koko 1,8x1,7 m. Rakenteen yhdessä kivessä kiviporan jälki. Kiveyksessä yksi tiili, itälaidalla pystyyn asetettuja liuskemaisia kiviä. Sisäosan kivissä rapautumista. Löydöt: Mm. kaakelin kappaleita. Tulisijan perustus. Rakenne R1 Yhtenäinen, lähinnä jonomainen kiveys. Max pituus noin 6 ja leveys max 2 m. Kiveyksen väleissä hiiltä ja tiilenkappaleita. Osa rakennuksen kiviperustusta. Rakenne R3 Yhtenäinen kiveys, yhdessä kivessä kiviporan jälki. Koko 1,7x1,5 m. Liittyy kiveyksiin R2 ja R4. Löytöinä mm. tasolasia ja fajanssia. Itäosassa lappeelleen asetettu laakakivi. Osa rakennuksen kiviperustusta. Rakenne R3, seinälinja.

23 23 Rakenne R3, laattakivi seinän kiviperustuksessa. Yksityiskohta. Rakenne R3, seinän kiviperustus kaivettu kokonaan esiin. Rakenne R3B Rakenteen R3 yhteydessä oleva hieman laajempi kohta, jossa käytetty betonia, muurattuja kiviä. Ala 80x65 cm. Osa rakennuksen perust usta. Betonia rakenteessa R3B, seinärakenne.

24 24 Rakenne R4 Epämääräisen muotoinen kiveys, koko 3x1,5 m. Rakenteen länsilaidalla 1,1x1 m alue, jossa hiiltä ja tiilenkappaleita sekä murskaantunutta tiiltä. Liittyy rakenteeseen R3. (Kuva sivulla: 17) Osa rakennuksen perustusta. Rakenne R4B Muutaman kiven ja betonin muodostama kohta. (kuva sivulla: 17) Osa rakennuksen perustusta. Rakenne R5 Kivillä täytetty suorakaiteen muotoinen kuoppa, koko noin 3x1 m. Löydöt: Erittäin vähän, tiiltä ja tasolasia. Heittokivillä täytetty kuoppa. Rakenne R5, kivillä täytetty kuoppa. Rakenne R6 Maa-aineksen ja kivien muodostama kiveys, ydinalueen koko noin 2,2x1,5 m. Kiveyksen koko laajuus suurempi, mutta siitä osa sekoittunutta. Maaaineksessa hiiltä ja nokea, kivet rapautuneita. Muoto pyöreähkö ja laakean kuoppamainen. Kaikilta sivuilta myöhemmän maankäytön rikkoma eikä ulottunut laajemmalle. Löydöt: Mm. palanutta luuta, tyypiltään rautakautista keramiikkaa, pronssiniitin kappale, kierretyn pronssiesineen kappale. Tulisijan jäännös, rautakautinen. Pronssiesine rakenteesta R6.

25 25 Rakenne R6, rautakautisen tulisijan jäännös, osittain tutkittuna. Yhteenveto ja tulkinta Alueelta 1 löytyi useita tulisijojen ja rakennusten perustuksia, luonnonkivistä rakennettu kaivo ja osa kivettyä piha-aluetta. Käytännössä kaikki typologisesti ajoitettavat, rakenteisiin liittyvät löydöt ovat aikaisintaan 1800-luvun alkupuolelta. Yksi metallikolikko on 1700-luvun alkupuoliskolta. Löytösuhteiden, kerrosjärjestyksen ja löytöjen perusteella voidaan arvioida, että osa rakenteista on siten aikaisintaan 1700-luvulta, osa todennäköisesti vasta 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Kaikki kaivausalueella paljastetut kiveykset, rakenteet ja kulttuurikerrokset tutkittiin ja kaivettiin pois. Poikkeuksena tästä on kuitenkin kaivo (kiveys K10, joka kontekstin perusteella on ajoitettu 1800-luvun puoliväliä nuoremmaksi. Muutoin koko kaivausalue 1 kaivettiin koskemattomaan pohjamaahan saakka. Alueelta 2 löytyi puolentusinaa rakennetta, joista suurin osa liittyy paikalta purettuun myöhäisen historiallisen ajan rakennukseen. Kaikki rakenteen yhteydestä esiin tulleet löydöt ja rakenteen osat viittaavat varhaisintaan 1800-luvulle. Alueen keskeltä löytyivät kolikot vuosilta 1899 ja Yhdestä alueen 2 rakenteesta, joka määritettiin tulisijan jäännökseksi (R6) saatiin kuitenkin löytöjä, jotka osoittavat selvästi varhaisemmalle ajalle, rautakaudelle. Kyseisen tulisijan ympäristö on kuitenkin myöhemmän maankäytön yhteydessä sekoittunut ja tuhoutunut rakentamisen sekä maan kuorimisen ja maamassojen vaihdon yhteydessä. Kaikki kaivausalueilla 1 paljastetut kiveykset, rakenteet ja kulttuurikerrokset tutkittiin ja kaivettiin pois. Koko kaivausalue 1 kaivettiin käytännössä koskemattomaan pohjamaahan saakka. Pirkkalan kunnantalon pihamaalla tehdyssä arkeologisessa kaivauksessa tutkittiin, dokumentoitiin ja pois kaivettiin Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnossaan (diar: 213/2014) määräämät kohdat, alueet, rakenteet ja kulttuurikerrokset Naistenmatkan historiallisen ajan kylänpaikalla alueen vapauttamiseksi maankäytölle. Lahdessa FM Hannu Poutiainen

26 26 Lähteet Hall, Daniel 1767: Naistenmatka; Isojaon tiluskartta ja selitys. Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. Maanmittaushallitus. Kansallisarkisto. Jussila, Timo 2008: Pirkkala. Kylätonttiselvitys. Kylätonttien muinaisjäännösinventointi. Mikroliitti Oy. Poutiainen, Hannu Pirkkala Naistenmatka historiallisen ajan kyläpaikan muinaisjäännöskartoitus Mikroliitti Oy. Alueen 2 rakenteita kaivetaan esille.