Yrittäjät antavat kunnille elinkeinopolitiikasta tyydyttävän arvosanan 6,6. Kritiikkiä sataa erityisesti julkisista hankinnoista.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrittäjät antavat kunnille elinkeinopolitiikasta tyydyttävän arvosanan 6,6. Kritiikkiä sataa erityisesti julkisista hankinnoista."

Transkriptio

1 suomen yrittäjät företagarna i finland jäsenlehti Pääkirjoitus: Yrittäjiltä kritiikkiä, kunnilla paljon petrattavaa 3 04/2014 HUHTIKUU Ravistelun halu on meidän DNA:ssamme. Maarit Hannula, Smartumin toimitusjohtaja 4 5 Tyydyttävä 6,6 Yrittäjät antavat kunnille elinkeinopolitiikasta tyydyttävän arvosanan 6,6. Kritiikkiä sataa erityisesti julkisista hankinnoista. arjessa: Perttu Pölösen sävelkello soi maailmalle uutiset: Keijon pääomatuloille kävi köpelösti 14 markkinointi: Markkinoi oikein ja kassakone kilisee Lue uusimmat yrittäjäuutiset joka päivä

2 2 04/2014 YRITTÄJÄSANOMAT UUSI TOYOTA PROACE. AMMATTILAISEN MERKKI. Toyotan liikkeiden ja huoltojen vuosikymmenien kokemus sekä uuden Proacen nykyaikainen varustelu tekevät siitä ammattilaisen merkin. Varustamme auton vaatimustesi mukaan ja saat yhdestä paikasta kaikki ammattilaisen palvelut. Sijaisauto on aina saatavilla huollon ajaksi, jos tarvitset. Alhaiset käyttökustannukset ja reilu, alk. 299 /kk osamaksurahoitus tekevät omistamisesta myös edullista. Tervetuloa ajamaan Proace, ammattilaisen merkki! Proace-mallisto alkaen NYT PROACEEN: EasyBuy-osamaksurahoitus* alk. + Toyota Huolenpitosopimus 43 /kk. (36 kk/ km) 299 /kk. Autoveroton suositushinta Arvioitu autovero Arvioitu kokonaishinta Vapaan autoedun verotusarvo EU-yhdistetty kulutus CO2-päästöt , , ,4-7,2 l/100 km g/km *Esimerkkilaskelma: Proace 1.6 L1H1 Life, svh , toimituskulut 600, käsiraha 10 % (min ), aika 48 kk, korko 0 %, luottosuhteen perustamiskulut 0, käsittelymaksu 0 /kk, viimeinen erä 40 % = , erät 1-47: 299,00 /kk, todellinen vuosikorko 0,0 %, KSLMLH Tarjous koskee uusia asiakastilauksia ja on voimassa toistaiseksi.

3 04/2014 YRITTÄJÄSANOMAT 3 Aiheita: Millä keinolla tyydyttävä muuttuu kiitettäväksi? Kuntien pitää ottaa tosissaan yrittäjien esittämä kritiikki ja parantaa vuoropuhelua. Tärkeimpinä toimenpiteinä on luoda jokaisessa kunnassa ohjelma, joka sisältää palvelu- ja hankintastrategian. Suomen Yrittäjien teettämä Elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely kertoo karusti sen tosiasian, että kuntien ja yrittäjien välinen yhteistyö toimii varsin kömpelösti. Yrittäjät nimittäin antavat vain tyydyttävän arvosanan kuntien elinkeinopolitiikasta eli 6,6. Kyselyn otos on laaja, sillä vastauksia tuli lähes Kovin kritiikki kohdistuu julkisiin hankintoihin ja toisaalta kunnan päätösten yrityslähtöisyyteen. Samalla nämä kaksi nousivat ylitse muiden, kun yrittäjät listasivat kuntien elinkeinopolitiikan tärkeimpiä osa-alueita. Peräti 77 prosenttia vastaajista totesi, että yrityslähtöisyys on yksi tärkeimmistä osa-alueista. Kyselyssä sai toki laittaa täpän useampaan kohtaan. Mutta miksi juuri julkiset hankinnat ja kunnan päätösten yrityslähtöisyys? Esimerkiksi kuntapalvelut ja infrastruktuuri tai koulutus ja osaaminen jäivät kauas taakse. Suurin syy on se, että kritiikin keskiössä olevat asiat koskettavat tuhansia yrittäjiä. Samalla niissä on myös eniten kunnilla osaamispuutteita. Julkisten hankintojen määrä on vuodessa noin 22,5 miljardia euroa ja siitä 80 prosenttia tulee kuntasektorilta. Lähes puolet pk-yrityksistä myy jotain palvelua tai tavaraa julkiselle organisaatiolle. Puhutaan siis isoista rahoista. Julkinen sektori ei ole myöskään kunnostautunut viime aikoina mallioppilaan tavoin arvioimaan tekemiensä päätösten vaikutuksia yrityksille. Surullisimpana esimerkkinä voi mainita Helsingin kaupungin terassikiistan, joka äityi jopa boikottiuhaksi. Samaan kastiin voi listata myös kuntien liikelaitosten yhtiöittämiset, jonka seurauksena kunnan omistama yhtiö on jatkanut kilpailua jo toimivilla markkinoilla ja pahimmillaan polkuhinnoitellut tarjouksissa. Listaa voi jatkaa lähes loputtomiin. Kunnilla riittää parannettavaa, mutta hyvä puoli on se, että siihen ovat keinot olemassa. Kuntien puolella alkaa olla myös tahtoa. Tahtotilaa kasvattaa kuntien kireä taloustilanne. Tärkeimpinä toimenpiteinä on luoda jokaisessa kunnassa ohjelma, joka sisältää palvelu- ja hankintastrategian sekä yritysvaikutusten arvioinnin. Sen jälkeen kannattaa heivata kuntien omat markkinahäiriköt pois kartalta. Sinällään helppoa. Kyse ei ole mistään avaruustieteestä. Lopuksi kannattaa muistaa, että jokainen kunta on niin menestynyt kuin siellä olevat yritykset ovat. Se tieto taskussa on hyvä suunnistaa kohti seuraavaa todistusten jakoa. UUTISET: 6 Kuuma kysymys: Miten käy 2,43 miljardin potille? 8 Ravistavin yritys nauttii palkinnostaan 12 EU-vaalit lähestyvät ehdokkaat vastaavat 14 Keijon tienestit ovat selvillä debatti: 18 Tarja Palomäki vs. Susanna Huovinen 19 Näin muuttui perintä arjessa: 20 Kahvilalla on yli 100 vuotta historiaa 22 Sävelkello toi paikan Nobel-juhliin 24 Kysy mitä vaan, me vastaamme markkinointi: 26 Kivijalkayrittäjä ottaa tehot irti 28 Hyvä markkinointi siivittää bisnestä 30 Somen abc eli toimi näin vapaalla: 32 Jäätelön makuja suoraan luonnosta Resumé: Nyheter på svenska 35 yrittajat.fi: Mitkä kunnat pärjäsivät ja mitkä ei? Katso tulokset verkosta! Kolumni ANTTI NEIMALA Suomella on taipumuksena panna EU-lait täytäntöön niin, että kuormaa tulee lisää. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja. Antti Neimala: Parempaa, fiksumpaa vai jopa hyvää? EU-vaalit lähestyvät. Suomen Yrittäjien vaaliohjelma vaikuttaa toimivan hyvin. Keskustelu vaaleista on mukavan vilkasta. Vaalit tarjoavat tilaisuuden kirkastaa perusasioita: Mitä ovat EU:n hyödyt? Mitkä taas suurimmat haitat? Ukrainan tilanteen johdosta EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen merkitys on noussut julkisen keskustelun pääaiheeksi. Sopii toivoa, että EU onnistuu myötävaikuttamaan kriisin ratkaisuun siten, että sen kielteiset vaikutukset myös yrityksille jäisivät mahdollisimman pieniksi. Rauhan ja vakauden ohella EU:n suurin myönteinen saavutus on sisämarkkinoiden luominen. EU-jäsenyys merkitsee suomalaiselle yrittäjyydelle mahdollisuutta hyödyntää 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinoita. Toki sisämarkkinoiden avautuminen on merkinnyt myös lisääntynyttä kilpailua kotikentällä. Sisämarkkinoita ei olisi olemassa ilman lainsäädäntöä. Peli menisi rumaksi, jollei yhteisiä sääntöjä olisi. Sääntely on välttämätön ja myönteinen ilmiö, kunhan sen hyvää perustavoitetta ei pilata. Ongelmana on, että lainsäädäntö on mennyt liiallisuuksiin. Siinä missä yhteisillä pelisäännöillä pitäisi vahvistaa kilpailukykyä, tehdäänkin yritysten toiminta tarpeettoman vaikeaksi. Suomella on vielä taipumuksena panna EU-lait täytäntöön niin, että kuormaa tulee lisää. Kilpailukykyä nakerretaan matkan varrella kahdesti. Onneksi sääntelytulvan aiheuttama ongelma tunnistetaan ja tunnustetaan. Hyvä niin, sillä tautia on vaikea parantaa, ellei vikaa ensin paikanneta. Erilaisia paremman sääntelyn ja fiksumman sääntelyn hankkeita on toteutettu runsaasti. Joku hankehöttöön kyllästynyt tokaisi, että olisiko viimein syytä tähdätä suorastaan hyvään sääntelyyn. Mitä parempi sääntely auttaa, jos se on edelleen täyttä roskaa? Niinpä. Vaikka nimiongelmat ovat lähinnä semanttisia, tokaisuun sisältyy syvä totuus: sääntelyn laatu on tärkeä kilpailukykytekijä, eikä sitä saisi koskaan päästää lahoamaan. Nyt toimintaympäristön pohja on pehmennyt. On aika tähdätä korkeammalle, aina hyvään asti. Tässä terveisemme lainsäätäjille ympäri Euroopan.

4 4 04/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Uutiset Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh sähköposti: Lähetä uutisvinkki: Tyly tulos 6,6 Kokonaisarvosana Elinkeinopolitiikka ja resurssit 6,7 Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 6,5 kunnille Yrittäjät antoivat arvosanaksi 6,6 kuntien elinkeinopolitiikasta. Hankinnoille eniten kritiikkiä. Kunta voi kuitenkin vaikuttaa tuloksiin. Kimmo Koivikko Yrittäjien ja kuntien välisessä yhteistyössä on paljon kehitettävää. Kunnat saavat yrittäjiltä elinkeinopolitiikasta vain tyydyttävän arvosanan eli 6,6. Tulokset selviävät Suomen Yrittäjien teettämästä Elinkeinopoliittinen mittaristo -raportista. Kyselyyn vastasi lähes yrittäjää. Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtajan Anssi Kujalan mukaan julkinen sektori ei ole hyödyntänyt mahdollisuuksiaan kehittää toimintaansa yhteistyössä yrittäjien kanssa. Sini Pennanen Kunnan viestintä ja tiedottaminen Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Seudullisen kehittämistyön tai vastaavan toiminta Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan viestintä ja tiedottaminen Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Seudullisen kehittämistyön tai vastaavan toiminta 50 % 77 % 29 % 25 % 50 % 36% 29% 6,7 6,9 6,3 6,8 6,7 Yritysten uusiutumiskyky ja kasvu ratkaisevat, miten hyvin kunta pärjää. Anssi Kujala Yrittäjät sanovat asiat suoraan. Nyt voidaan tarttua konkreettisiin epäkohtiin ja saattaa asioita kuntoon, Kujala sanoo.. Anssi Kujala Lähde: Elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely. Vastauksia Hankinnat hiertävät. Erityisen kriittisesti yrittäjät arvioivat julkisten hankintojen onnistumista, jolle heruu arvosanaksi 6,3. Kuntien päätöksenteon yrityslähtöisyys saa niin ikään kritiikkiä. Yhteistyön kehittämisen tarvetta korostaa se, että yrittäjien mielestä niin julkiset hankinnat kuin päätösten yrityslähtöisyys ovat kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimpiä osa-alueita. Kunnat eivät ota riittävästi huomioon tehtyjen päätösten vaikutuksia yrityksiin. Yhtenä esimerkkinä tästä on Helsingissä kovan kohun nostattanut terassikiista, Kujala kertoo. Lisäksi hankintapolitiikassa ja -osaamisessa on puutteita. Se koskee niin tavarahankintoja kuin julkisten palvelujen tuotantoakin. Kehitettävää on molemmin puolin, sillä hankinnan toteuttaminen on tyypillisesti myyjän ja ostajan välinen vuoropuhelu, hän jatkaa. Julkisten hankintojen määrä on vuodessa noin 22,5 miljardia euroa ja 80 prosenttia siitä tulee kuntasektorilta. Lähes puolet pk-yrityksistä myy jotain palvelua tai tavaraa julkiselle organisaatiolle. Kohti ideaalitilannetta. Ideaalitilanteeseen eli kiitettävään arvosanaan on vielä pitkä matka. Kujalan mukaan yrittäjien antama arvosana hankinnoista paranee välittömästi, kun kunta laatii hankintastrategian. Siinä määritellään perusperiaatteet hyvälle hankintapolitiikalle. Kuntien pitäisi kilpailuttaa myös pienhankinnat, joka tehostaa markkinoiden toimintaa, parantaa laatua ja lisää osaamista, Kujala luettelee. Hän nostaa esiin ison kysymyksen kuntien pärjäämisestä tulevaisuudessa. Ilman elinkeinopolitiikan tehostamista kuntien verotulot eivät kasva. Kuntien ja yritysten välinen yhteys on kiistaton. Yritysten uusiutumiskyky ja kasvu ratkaisevat, miten hyvin kunta pärjää. Teboil on huoltanut autoja ja ihmisiä jo 80 vuotta. Jäsenetua jäsenkortilla 2,2 snt/l polttoaineesta* Jäsenetua yrityskortilla 2,7 snt/l polttoaineesta* *Alennuksen saa Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Lisätietoja: sekä

5 04/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Faktaa vai fiktiota: Tämä on mustamaalausta. Viime vuonna keskimääräinen liiketulos oli euroa. Kotipizza-ketjun omistavan Frankis Groupin toimitusjohtaja Tommi Tervanen tyrmää väitteet pizzeria-yrittäjien alhaisesta tulotasosta. Ota kantaa! Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa: 5 Kymmenen parasta kuntaa 1. Keitele (Pohjois-Savo) 8,7 2. Muurame (Keski-Suomi) 8,6 3. Kannonkoski (Keski-Suomi) 8,5 4. Merikarvia(Satakunta) 8,1 5. Karstula (Keski-Suomi) 8,1 6. Ilmajoki (Etelä-Pohjanmaa) 8,1 7. Ruokolahti (Etelä-Karjala) 8,0 8. Ilomantsi (Pohjois-Karjala) 8,0 9. Pihtipudas (Keski-Suomi) 8,0 10. Juva (Etelä-Savo) 8,0 Katso oman kuntasi arvosana verkosta Ja parhaat ovat... pieniä >Suuret kunnat jäävät kauaksi kärjestä, kun yrittäjät arvioivat kuntien elinkeinopolitiikkaa. Parhaan kouluarvosanan saa pohjoissavolainen Keitele, 8,7. Kaikki kymmenen kärjessä olevaa kuntaa saavat hyvän arvosanan. Huomioitavaa on, että kymmenen parhaan joukossa on peräti neljä kuntaa Keski-Suomesta. Pienemmissä kunnissa kokeneilla viranhaltioilla on toimivat Vaasa 6,7 Pori 6,3 Turku 6,5 Aluekeskusten pisteet Seinäjoki 6,8 Hämeenlinna Salo 6,2 Kokkola 6,4 6,7 Espoo 6,6 yhteydet paikkakunnan yrittäjiin. Vuorovaikutus on aktiivista ja kehittämistarpeet otetaan nopeammin huomioon. Tulokset kertovat myös sen, että kunta voi itse vaikuttaa menestymiseensä mittaristokyselyssä. Kärkijoukkoon nousi nyt uusia kuntia, jotka ovat tietoisesti parantaneet yhteistyötään yrittäjien ja yrittäjäjärjestön kanssa, selittää tulosta Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala. Tornio 6,4 Kemi 6,7 Helsinki 6,4 Oulu 6,4 Jyväskylä 6,6 Lahti 6,5 Rovaniemi 6,5 Tampere 6,2 Kouvola Vantaa 6,7 Porvoo 6,2 5,9 Kajaani 7,0 Kuopio 6,4 Kotka 6,2 Mikkeli 6,6 Joensuu 6,6 Lappeenranta 6,3 Suurista kunnista parhaiten pärjäsi Vantaa. Se sai kouluarvosanaksi 6,7. Tosin suurten kaupunkien kärki oli 0,5 yksikön sisällä lukuun ottamatta Kouvolaa, joka sai kokonaisarvosanaksi 5,9. Eniten kehitettävää on Hankasalmella, jossa yrittäjät arvostivat kunnan elinkeinopolitiikkaa arvosanalla 5,2. Paljon paremmin ei mennyt Haminassa. Siellä arvosana painui 5,4:ään. Juuri nyt: Ketkä pääsevät mukaan arvokkaaseen joukkoon Ehdotukset Valtakunnallisen vuoden yrittäjäpalkinnon saajiksi pitää tehdä toukokuun loppuun mennessä. Jokaisella jäsenjärjestöllä on mahdollisuus tehdä kaksi ehdotusta. Palkinnon saajaksi voi ehdottaa myös maakunnallisesti palkittua yritystä. Vuoden yrittäjäpalkintoa on jaettu jo vuodesta Arvostettuun joukkoon on päässyt kymmeniä menestyviä yrityksiä. Palkinnot jaetaan tänä vuonna lokakuussa Tampereella. Yrittäjien Facebook-sivu on ylittänyt jo Suomen tykkääjän rajan. Neljä vuotta sitten tammikuussa avatusta Facebook-sivusta kasvanut nopeasti Suomen suurin ja vilkkain yrittäjyyskeskustelun kanava. Yrittäjät keskustelevat sivustolla muun muassa oman arkensa iloista ja murheista. Yleissitovuus romuksi Keskustelu alkoi vilkkaana Suomen Yrittäjien avaama keskustelu työelämän sääntelyn uudistamistarpeesta on saanut ristiriitaisen vastaanoton. Palkansaajajärjestöiltä tuli tuomio välittömästi. Toisaalta osa kansanedustajista piti ideoita hyvinä. Yrittäjät julkaisi huhtikuun alussa raportin, joka keskittyy erityisesti työehtojen sopimusjärjestelmään ja työehtosopimusten yleissitovuuteen, joka on peräisin yli 40 vuoden takaa. Yleissitovuuden perusteet ovat pitkälti murentuneet. Se on vaikuttanut jopa päinvastaisesti työllisyyteen ja suomalaisen työn kilpailukykyyn, tiivistää johtaja Rauno Vanhanen raportin tuloksen. Yleissitovuus tarkoittaa sitä, että tietyn alan työmarkkinajärjestöjen tekemää työehtosopimusta on noudatettava myös niissä yrityksissä, jotka eivät kuulu sopimuksen allekirjoittaneeseen työnantajaliittoon eivätkä ne siis ole antaneet liitolle valtakirjaa tehdä itseään velvoittavia sopimuksia. Etsitkö yrityksellesi jatkajaa? Haetko uusia haasteita? Firmakauppa.fi on uusi mikroyritysten omistajanvaihdoksiin erikoistunut ilmainen kauppapaikka. Firmakaupassa saavat ilmoitella myyntiaikeistaan ja ostohaluistaan kaikki alle euron kauppoihin tähtäävät myyjät ja ostajat itsepalveluperiaatteella.

6 6 Uutiset 04/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Iso mahdollisuus vai todelline Sosiaali- ja terveyshuollon eli soten uudistaminen herättää paljon keskustelua. Tärkein kysymys on, miten käy 2,43 miljardin euron? Kasvaako kakku vai pieneneekö? Yrittäjäsanomat esittelee uhat ja mahdollisuudet. Kimmo Koivikko Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset olivat yhteensä 44,3 miljardia euroa vuonna Sosiaali- ja terveysmenojen osuus kaikista käyttökustannuksista oli 51,9 %. Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset vuonna ,0 miljardia euroa 2,43 miljardia euroa Kuntien sote-hankinnat yksityisiltä (ml. kolmas sektori) olivat 2,43 miljardia euroa vuonna 2012 eli 10,6 prosenttia. Kuka päättää, mihin tämä raha menee jatkossa? Palvelusetelien käyttö 79,7 miljoonaa euroa vuonna 2012 Palvelusetelin käyttö on kasvanut hurjasti, sillä vuonna 2011 seteleitä käytettiin 42,4 miljoonalla eurolla. Lähes 80 miljoonaa euroa jakautuu seuraavasti: Kotihoidon palvelusetelimenot 11,6 miljoonaa euroa Palveluasumisen palvelusetelimenot 26,5 miljoonaa euroa Terveydenhuollon palvelusetelimenot 8,9 miljoonaa euroa Muut palvelusetelimenot 32,7 miljoonaa euroa. Lähde: Kuntaliitto, Tilastokeskus, Talous- ja toimintatilasto Nykytilanne Sosiaalipalveluyritykset Suomessa Yli yritystä ja lähes työntekijää. Yrityksistä 99 prosenttia on pk-yrityksiä. Pk-yritykset työllistävät noin 70 prosenttia henkilöstöstä. Terveyspalvelualan yritykset Suomessa Yli yritystä ja yli työntekijää. Muutama suuri näkyy markkinoilla, mutta todellisuudessa merkittävä osa toimijoista on paikallisia perhelääkäreitä ja lääkäriasemia. Näinkö jatkossa? Kunnat luovuttavat kaikki sote-palvelut erityisille sote-alueille. Näin ollen kuntien rooli päätöksentekijänä vähenee. Palvelujen järjestäminen ei ole tuottamista eli vastuut on erotettava toisistaan. Valtion ohjaus kiristyy, uutta otetta vaaditaan omistajuudelta. Asiakkaan valinnanvapaus lisääntyy, mutta syntyykö riittävästi palveluntuottajia? Mahdollisuudet Palveluiden saatavuus paranee ja syntyy aito kilpailutilanne ja monituottajamalli. Tarjolle tulee vaihtoehtoisia tuotteita ja palveluja. Palvelun laatu perustuu kokemukseen. Jokainen asiakas saa valita itselleen oikeanlaisen palvelun. Jos asiakas ei ole tyytyväinen, hän vaihtaa palveluntuottajaa. Sote-lain uudet linjaukset mahdollistavat suomalaisten yrityksien osallistumisen hyvinvointipalveluiden tuottamiseen. Kilpailu tuo mukanaan aidon kustannus- ja laatuvertailujärjestelmän eli tiedetään kaikkien tuottajien kustannukset ja vertailu paranee. Managed Print Services

7 04/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Uutiset 7 n peikko Yrittäjyys tuo tehoa PALVELU Lähde: JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, 2012 Uhat PALVELU- SETELI Kunnat ja sote-alueet ostavat toisiltaan kilpailuttamatta. Liian suuret hankintakokonaisuudet. Isoja investointeja vaativat palvelurakenteet. Kotimaista pääomaa ei ole riittävästi. Kotimaisen palveluntuottajan ja varsinkin pk-yritysten asema murenee. Ehkä tärkein kysymys on se, miten varmistetaan ettei toisteta samoja virheitä kuin ensihoidossa. OMA TOIMINTA SÄÄSTÖ SÄÄSTÖ % Päiväkotihoito /v /v 893 /v 10 % Perhepäivähoito /v /v /v 30 % Kotihoito 38 /h 58 /h 20 /h 54 % Palveluasuminen 58 /vrk 75 /vrk 17 /vrk 30 % Lasten tilapäinen kotiapu 29 /h 59 /h 30 /h 102 % Terapia ja neuvonta 68 /h 83 /h 15 /h 23 % Avosairaanhoito 63 /krt 109 krt 46 /krt 93 % Suun terveydenhuolto 45 /krt 43 /krt - 2 /krt -4 % +88% palvelusetelin käyttö lisääntynyt vuodessa. Ajassa: Varaa paikkasi Yrittäjäpäiville Valtakunnallisten Yrittäjäpäivien ilmoittautuminen alkaa 13. toukokuuta klo 10. Vuoden päätapahtumaa vietetään lokakuuta Tampereella. Tapahtuman teemana on virtaa. Ohjelmasta osallistujat saavat virtaa itselleen ja yritystoimintaansa. Kuntaseminaari kutsuu Nyt! Kunnallisjohdon seminaari järjestetään tänä vuonna jo 22. kerran. Tällä kertaa paikkana on Seinäjoki toukokuuta. Näin ollen kannattaa pitää ilmoittautumisen suhteen kiirettä. Paikalle odotetaan jopa 700 vierasta. Seminaari on tilaisuus, jossa kuntapäättäjät ja yrittäjävaikuttajat yhdessä oppivat uutta kuntien kehittämisestä ja elinvoiman luomisesta. Puhujina ovat muun muassa ministeri Paula Risikko, Esko Aho sekä joukko näkemyksellisiä yrittäjiä ja kuntavaikuttajia. Luvassa on myös EU-paneeli. Ilmoittautumiset: Onko alv hankassa? Arvonlisävero tulee taas tutuksi 20. toukokuuta Helsingissä Ravintola Pääpostin auditoriossa. Päivän aikana käydään läpi, mitkä ovat Verohallinnon uusimmat ohjeistukset ja kuinka erottaa edustuskulu markkinointikulusta sekä paljon muuta. Kouluttajana toimii arvonlisäveroasiantuntija Harri Huikuri Deloittelta. Koulutus on maksullinen. Ilmoittautumiset viimeistään 12. toukokuuta: www. yrittajat.fi/koulutuskalenteri Omistaja vaihtuu, ole kartalla Omistajan- ja sukupolvenvaihdoksen onnistumista ruoditaan Tallinnassa kesäkuuta. Seminaari on tarkoitettu kaikille niille, jotka suunnittelevat omistajanvaihdosta tai yritysostoa. Asiantuntijat kertovat kahden päivän aikana muun muassa arvonmäärityksestä, verosuunnittelusta ostajan ja myyjän näkökulmasta sekä omistuksen siirtämisestä lähipiirissä. Ilmoittautumiset viimeistään 21. toukokuuta: www. yrittajat.fi/koulutuskalenteri tai yrittajat.fi Nuoriso siirtyy kohti Kokkolaa Nuorten yrittäjien kaksipäiväinen verkostoitumistapahtuma Get together on tänä vuonna Kokkola Kalajoki-akselilla kesäkuuta. Luvassa on paljon ohjelmaa ja pöhinää ohjailee näyttelijä Mikko Leppilampi. Kokkolassa julkistetaan myös Vuoden nuori yrittäjä Ilmoittautumiset: gettogether-2014-osta-lippu/ 5/2014 Seuraava Numero ILMESTYY If OIKEA TURVA Jotta yritys ei kaatuisi, PIDÄMME YRITTÄJÄN PYSTYSSÄ. Jokainen yrittäjä vakuuttaa toimitilansa, koneensa ja autonsa. Myös useimmat vakuutusyhtiöt tarjoavat ensin turvaa omaisuudelle. Silloin tärkein voi unohtua. Jos yrittäjä sairastuu tai menettää työkykynsä, on koko yrityksen tulevaisuus vaarassa. Ja ensimmäisenä on uhattuna yrittäjän oma toimeentulo. If Oikea Turva varmistaa, että sinut ja yrityksesi on oikein vakuutettu. TEE TOIMEENTULOTESTI IF.FI/OIKEATURVA if.fi/yritys

8 8 04/2014 YRITTÄJÄSANOMAT ALEKSI POUTANEN UUTISET Ketterä ja nopea Smar Ravistelun halu on seteliyritys Smartumin DNA:ssa. Lotta Tammelin Suomen ravistavimmaksi yritykseksi on valittu liikunta-, kulttuuri- ja palveluseteleitä tarjoava Smartum Oy. Tuntuu aivan upealta. Tämä on mieletön kunnianosoitus. Palkinto on huomionosoitus niin henkilökunnalle, asiakkaille, kumppaneille kuin yhtiömme omistajillekin, Smartumin toimitusjohtaja Maarit Hannula kiittelee. Vuonna 1995 perustettu liikunta-, kulttuuri- ja palveluseteleitä tarjoava yritys on jo reilu kymmenen vuoden aikana liikuttanut isoa joukkoa suomalaisia niin kuntosaleilla kuin kulttuuritapahtumissa. Yrityksen tarjoama palveluseteli on puolestaan käytössä jo noin 30 kunnassa. Smartumin asiakkaina onkin yli työnantajaa, joiden palveluksessa on noin miljoona työntekijää. Maarit Hannula näkee, että tässä piilee Smartumin ravistavuuden salaisuus. Me olemme läsnä niin isolla volyymilla monen suomalaisen kuluttajan arjessa, hän summaa. Yrityksen seuraava siirto on valloittaa lounassetelimarkkinat. Setelin on tarkoitus olla käyttäjien saatavilla tänä keväänä. Olemme miettineet lounassetelin tuomista markkinoille jo Me perustajat olemme alusta asti halunneet tehdä mullistavia asioita. Maarit Hannula pitkään, sillä meillä on asiakkaita, jotka haluavat tarjota henkilöstölleen myös lounasseteliä. Nyt päätimme, että on oikea ajankohta, Hannula kertoo. Kehitystä ja reagointia. Ravistajat-palkintoraadin mukaan Smartum on muun muassa osoittanut poikkeuksellista kykyä uudistua ja reagoida nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön. Yrityksiltä vaaditaan yhä enemmän kykyä muuttaa tuotteitaan ja toimintaansa. Siinä Smartum on onnistunut, tuomaristo perustelee valintaa Huhtikuu Suomen Yrittäjät ja Seedi Oy käynnistävät Ravistajat. Tavoitteena on nostaa esille yritystään, toimialaansa ja suomalaisten arkea ravistelleita yrityksiä. Samalla haetaan uusia yrittäjäpersoonia. KESÄkuu Ravistajien asiantuntijaraatiin liittyy yrittämisen asiantuntijoita. Mukaan ravistamaan lähtevät Elisa, Fennia, Finnvera, Itella ja Tekes sekä Audit SUM, Juridia Bützow ja Taaleritehdas. SYYSkuu Yrityksiä saa ehdottaa Ravistajat-sivuilla. Yhteensä ehdokkaaksi tulee 181 yritystä. tammikuu Ehdotusten ja asiantuntijaraadin työskentelyn pohjalta valitaan Ravistajat-ehdokkaat. Ehdokkaita on yhteensä 29.

9 04/2014 YRITTÄJÄSANOMAT ohjeita menestykseen. Huhtikuussa ilmestyneessä Ravistajatkirjassa ovat mukana kaikki kymmenen finalistiyritystä. Lisäksi kirjassa annetaan yrittäjille ohjeita pärjätä paremmin. Kaupungilla UUTISET Miten yrityksesi ravistelee Suomea? 9 Ravistelen markkinoita auttamalla startup-yrityksiä. Tarjoan heille valmennusta ja etsin rahoitusta. Sparraan myös strategioiden kanssa ja kartoitan kansainvälisiä markkinamahdollisuuksia. Oikeastaan kutsuisin sitä ravistamisen sijaan kutitteluksi. Liikunnasta lounaaseen >Maarit Hannulan veli Jarmo Hyökyvaara perusti Smartumin vuonna Hyökyvaara oli tuolloin itse kuntosaliyrittäjä ja laman takia asiakasvirrat olivat vähissä. Työpaikat olivat kuitenkin innostuneet tukemaan työhyvinvointia ja liikuntaa jo 1980-luvulla. Tuettujen paikkojen määrä vain oli hyvin vähäinen. Lounasseteli oli kuluttajille jo tuttu tuote, joten Hyökyvaara keksi yhdistää samalla konseptilla setelit ja liikunnan. Näin liikuntaseteli sai alkunsa. Smartumin liiketoiminta perustuu provisioon, jonka se ottaa setelin arvosta. Tällä hetkellä provisio on 3 4 prosenttia. Kannattavuus perustuu volyymiin. Verottaja on vuosien aikana Perhe. Smartum on läsnä miljoonan suomalaisen arjessa, siinä yrityksen ravistavuuden salaisuus. Smartum on perheyritys, jonka on perustanut Jarmo Hyökyvaara. Hänen siskonsa Maarit Hannula toimii nyt yrityksen toimitusjohtajana. heittänyt kapuloita Smartumin rattaisiin. Välillä liikuntaseteliä on tulkittu Verohallinnossa tuloveron alaisena tulona. Nopeasti reagoiva yritys sai kuitenkin ahkeralla lobbauksella hallituksen päät kääntymään ja liikuntaseteli sai verovapautensa. Vuonna 2005 Smartum lanseerasi kulttuurisetelin ja vuonna 2008 palvelusetelin. Nyt yritys on siirtymässä myös lounassetelimarkkinoille, jossa vastassa on monikansallinen jättitoimija Edenred, jonka liikevaihto on yli miljardi euroa vuodessa. 70 miljoonan liikevaihtoa tekevälle Smartumille tilanne tarkoittaa kovaa työtä ja hintakilpailua. Taistelutahtoa yritykseltä ei ainakaan puutu. Yrityksemme edustaa teollisen muotoilun uusinta aaltoa. Lisäksi tarjoamme ihmisille terveellisen liikuntamuodon ja pienennämme välillisesti siten myös hiilidioksidipäästöjä. Olemme myös kasvaneet nopeammin kuin mikään muu eurooppalainen polkupyörävalmistaja. Viime vuonna esimerkiksi tuplasimme liikevaihtomme. Emme ole koskaan olleet kasvuhaluisia, mutta yritys on ollut meille perustajille niin sanottu lypsylehmä. Ravistelemme rakennusalaa siten, ettei meillä ole yhtään ulkomaista työntekijää töissä, vaan kaikki ovat suomalaisia. Erotumme myös siten, että pidämme aina kiinni aikatauluista ja työmme valmistuvat ajallaan. Sixten Sigge Sandström, Insix Oy Niko Pesonen, Pelago Bicycles tum Maarit Hannula allekirjoittaa kehut. Olemme saaneet paljon kiitosta siitä, että olemme kehityshaluinen yritys, ja että teemme kehitystyötä yhdessä juuri asiakkaittemme kanssa. Hannula myös uskoo, että Ravistajat-kilpailun voitto näkyy jatkossa Smartumin omassakin arjessa. Uskon, että pidämme entistä enemmän mielessä sen, mitä varten olemme olemassa. Ravistelun halu on oikeastaan meidän DNA:ssa. Lisäksi me perustajat helmikuu Ravistajat-sarja alkaa Yrittäjäsanomissa. Joka kuukausi esitellään yksi kymmenen Ravistajan joukkoon kuuluva yritys. olemme alusta asti halunneet tehdä mullistavia asioita, ja tällainen palkinto osaltaan vain vahvistaa sitä tahtotilaa. joulukuu Kaikki Ravistajatfinalistit ovat selvillä. Kymmenen kovaa. Ravistajatohjelmassa etsittiin omaa toimialaansa ja suomalaisten arkea eniten ravistaneita yrityksiä. Puolentoista vuoden aikana kisassa oli mukana yli 180 yritystä ja finaaliin valikoitui kymmenen oman alansa Ravistajaa. Ravistajayritysten toimintaa arvioitiin sekä talouskunnon että asiakkaiden ja työntekijöiden näkökulmasta. Finaaliin ylsivät Smartumin lisäksi Atma Trade, Dermoshop, Fira, Innojok, Juustoportti, Multitouch, Onnibus, Picosun ja St1. Kaikki finalistit ravistelevat jatkuvasti omaa toimialaansa. Erityisesti Onnibus on ollut viime aikoina paljon otsikoissa. Maarit Hannula kehuu myös finalistikumppaneitaan. Finaalissa oli niin huikeita yrityksiä upeine tarinoineen, joten pidän ihan mielettömänä, että ylsimme voittoon näin kovassa joukossa, hän iloitsee huhtikuu Ravistajat-kirja ilmestyy. Samalla palkitaan vuoden Ravistavin yritys RavisteleMme luovien alojen tekijöitä. Toimin luovien alojen toimijoiden agenttina ja autan heitä löytämään kasvumahdollisuuksia. Toimin myös Luovan talouden agentit ja managerit AGMA ry:n hallituksessa ja autan tuotteistamaan brändejä ja taidetta. Olen tehnyt Venäjän vientikauppaa jo vuosikymmenet. Se, jos mikä on ravistavaa. Siinä bisneksessä toimintaympäristöä ravistelevat niin virkamiehet kuin valtiotkin. Yritysten on vain muututtava perässä. Ukrainan kriisi on esimerkiksi tuntunut toiminnassa: kaupat ovat pudonneet ja romahtanut rupla nostaa hintoja asiakkaille. Kimmo Naakka, Maalaamo M. ja K. Naakka Niina Ilmolahti, More On Oy Veli Vento, Finfoods.fi Oy

10 10 Uutiset 04/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Joanna Lamparska Uutisia Egyptistä Suomessa talouslama puhuttaa. Kairossa väkivalta on ryöpsähtänyt kaduille. Saharan laaja kauneus mykistää. Kairossa kovaääninen musiikki ei hiljene missään. Vastapainona nautin kerran vuodessa Kuusamon hiljaisista patikkapoluista. Päivi Arvonen kirjoittaa kirjaa suomalaisjournalistin arjesta arabimaissa. Hia Sjöblom Saavatko suomalaiset oikeaa tietoa maailman tapahtumista? Maailma on yhtä tietotulvaa. Netistä minäkin haen tietoja. Välillä tekee mieli repiä hiukset päästään, kun huomaa virheitä salamavauhtia maailmalle levinneissä tiedoissa. Väärän tiedon vaarat pienenevät, jos ulkomailta raportoiva tuntee maan tavat, järjestelmät, kulttuuria, toimintaa ja historiaa. Millaista on elää suomalaisena Kairon keskustassa? Kaupunki sykkii ja täyttyy tarinoista. Ihmiset elävät arkeaan. On yhtä väärin leimata kaikki arabit sortajiksi, raiskaajiksi tai terroristeiksi kuin kaikki suomalaiset väkivaltaisiksi alkoholisteiksi. Kairo on yksi maailman saastuneimmista kaupungeista, jonka liikenne on kaoottista. Silti ajan mieluummin itse kuin istun toisen kyydissä. Autat muun muassa katulapsia Kairossa. Uskotko maailmanparannukseen? Kun näkee köyhyyttä ja kurjuutta kasvoista kasvoihin, tulee tunne, että pitää auttaa. Tästä tunteesta kasvoi monivuotinen kehitysyhteistyöhanke Kairon katulasten hyväksi. Kodittomia perheitä elää kotikadullanikin. Kirjoittamalla katujen köyhistä, ihmisoikeuksista, ongelmista ja ympäristöasioista nostan niitä tietoisuuteen. Olet juuri palannut parin viikon reissulta läntisen Saharan aavikolta. Mitä se opetti? Vain 20 prosenttia Saharasta on hiekkaaavikkoa. Maisemat ja luonto vaihtelevat. Olin retkikunnan kanssa muun muassa Gilf Kebirin kansallispuistossa. Kuvasin ikivanhoja, mutta vasta hiljan löydettyjä, kalliopiirroksia luolissa, missä tuskin kukaan suomalainen on aiemmin käynyt. Egyptin esihistoriallinen aika on jäänyt faaraoiden ajan varjoon. Haaveilen jo uudesta matkasta. Meillä väitellään poliisin huivinkäyttöoikeudesta, mutta millainen naisten asema on Egyptissä? Kairolaisen naisen arki on monimutkainen sekoitus uskontoa, tapoja ja niiden tulkintaa. Länsimaisen naisen on helppo elää arabikulttuurissa, sillä naisia kunnioitetaan. Kunnioitus pitää kuitenkin ansaita omalla käytöksellään. Ei tulisi mieleenikään kulkea paljastavissa asuissa hiukset hulmuten Kairon kaduilla. Kamera kaulassa liikkuva nainen taas koetaan mieskuvaajaa vaarattomammaksi, ja se helpottaa työntekoa. Mikä on muuttunut Egyptin arjessa Arabikevään 2011 jälkeen? Pettymys masentaa ihmisiä. Moni asia on mennyt huonompaan suuntaan. Kairolaisen arki ei parantunut viime vuonnakaan, kun armeija syrjäytti presidentti Mursin. Puutetta on ruuasta ja työstä. Egyptiläisiä järkyttää kaduille tulvahtanut turvattomuus. Väkivalta ja ryöstöt olivat aikaisemmin harvinaisia. Raportoinnin aiheet eivät täältä lopu. juttutuulella Kuka: Päivi Arvonen Ikä: 44 Yritys: Timantti-idea, perustettu 2002, freelancejournalisti ja -valokuvaaja. Ennen hyppyä journalismiin pitkä ura koulumaailmassa, mm. uskonnon ja elämänkatsomustiedon opettajana. Asuu: Kairossa ja Helsingissä. Motto: Unelmat ovat tärkeitä. Vielä tärkeämpää on elää täysillä tässä ja nyt.

11 04/2014 YRITTÄJÄSANOMAT 11 Tämä etu VAIN Suomen Yrittäjät ry:n jäsenille: Tilaa Tekniikka&Talous lehti 6 numeroa 19,90 + pysyvä jäsenale - 20 %! TUTUSTU! 6 numeroa vain Tekniikka&Talous on Suomen ainoa tekniikasta ja innovaatioista syvällisesti kirjoittava uutislehti. Lehti tarjoaa joka perjantai puolueetonta tietoa, näkökulmia ja ajatuksia, joiden avulla luot luotettavan kuvan toimintaympäristöstäsi ja teknologian vaikutuksista. TILAA NÄIN: 1. Tilaa netistä, kirjoita selaimen osoiteriville tilaa.tekniikkatalous.fi ja täydennä tarjoustunnus-ruutuun 302L044A. 3. Tai lähetä sähköposti osoitteeseen Kirjoita tilaukseesi tunnus 302L044A ja nimi- ja yhteystietosi. 4. Tai soita tilaajapalveluun puh , ma pe klo ja kerro tunnus 302L044A. 5. Tai täytä tilauskortti ja postita heti. Postimaksu on maksettu. * Kestotilaus, joka jatkuu automaattisesti hinnaston mukaisella Suomen Yrittäjät ry:n jäsenetuhinnalla, -20 % normaali hinnoista (2014: 67,20 /6 kk, norm. 84 /6 kk). Tilauksen voi peruuttaa milloin vain. Tarjous koskee vain uusia Suomen Yrittäjät ry:n jäsenien tilauksia Suomeen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Voit kieltää tietojesi käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla Talentum Median asiakaspalveluun: PL 920, Helsinki, puh , faksi TILAUS 6 numeroa 19,90 q Kyllä, kiitos. Tilaan Suomen Yrittäjät ry:n jäsentarjouksena Tekniikka&Talous -lehdet 6 nroa 19,90, jonka jälkeen tilaus jatkuu jäsenhintaan, pysyvästi -20 % kestotilaushinnasta.* q Olen Suomen Yrittäjät ry:n jäsen. Etunimi Sukunimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin 302L044A VASTAUSLÄHETYS Tunnus Sähköposti Tekniikka&Talous maksaa postimaksun Puheluhinnat (sis. alv 24%): Lankapuhelin 8,35 snt/puhelu + 3,2 snt/min. Matkapuhelin: 19,2 snt/min. Ulkomailta ao. maan puhelumaksu. T&T_yrittajasanomat_254x365_huhti.indd :56:53

12 12 Uutiset 04/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Lupaus: Vähemmän byro EU-vaalien rittäjäehdokkaat arvostavat yhteisiä sisämarkkinoita ja pelisääntöjä. Riikka Koskenranta 1. Miksi EU on yrittäjän kannalta tärkeä? 2. Mikä on tärkein asia, johon aiot vaikuttaa, jos tulet valituksi? Peter Östman, Kristillisdemokraatit SeBra Consulting Oy, Luoto 1. Euroopan 500 miljoonan kuluttajan markkinoiden avautuminen suomalaisille on valtava etu. Sisämarkkinoiden kehittäminen ja kaupan esteiden purku on Suomelle tärkeää. Suomen kaltainen viennistä riippuvainen talous tarvitsee selviytymiskeinoja: toimivat EU:n sisämarkkinat, erityisesti digitaalimarkkinat, tutkimukseen ja innovaatioihin panostaminen, kestävä teollisuuspolitiikka, pk-yritysten merkitys työllisyydelle ja niiden rahoituksen saannin turvaaminen sekä globaali vapaakauppa. 2. Suomen vientiin suuntautuvan talouden etu on, että sisämarkkinat toimivat avoimesti, reilusti ja yhtenäisillä pelisäännöillä. Kilpailupolitiikan on oltava reilua eikä markkinoita saa vääristää piilotetuilla tuilla. Eurooppa tarvitsee lisää yrittäjiä päästäkseen jälleen kasvuun ja parantaakseen työllisyyttä. Yrittäjyyteen on kannustettava ja sen edellytyksiä parannettava. Kaikissa EU:n päätöksissä tulee ottaa huomioon vaikutukset pk-yritysten menestymisen edellytyksiin. Mikael Pentikäinen, Keskusta MediaTrust, Helsinki 1. EU:n kautta voidaan avata markkinoita suomalaisille yrityksille ja parantaa tai heikentää yrittämisen edellytyksiä. EU voi myös edistää talouden kasvua, vakautta ja ennustettavuutta, mikä on yrittämisen kannalta aivan olennaista. On tärkeää, että suomalainen lainsäädäntö ei ole tiukempaa kuin muualla Euroopassa vallitseva. Esimerkiksi kuljetusyrittäjät ovat kärsineet merkittävästi ylitiukasta sääntelystä. 2. EU:n suurin ongelma tällä hetkellä on kilpailukyvyn puute. Kun yritykset eivät menesty, ei ole investointeja eikä työpaikkoja. Tarvitaan laajamittainen kasvuohjelma, joka vahvistaa läpi Euroopan yrittämisen edellytyksiä. Pitää purkaa pienten yritysten sääntelyä, joustavoittaa työmarkkinoita ja turvata pääoman saanti yrittäjille, jotta yrityksiä voidaan kehittää. Tärkeää on myös verotuksen keventäminen läpi linjan. Antero Vartia, Vihreät Kaivopuiston Mattolaituri-kahvila Oy Helsinki 1. Euroopan unionin ansiosta sekä ihmiset että tavarat kulkevat vapaammin kuin koskaan. Se on avannut kokonaan uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia, mutta myös pakottanut yritykset uusiutumaan pärjätäkseen kilpailussa. Suomi olisi tänä päivänä hyvin toisenlainen maa yrittää ja elää, jos Euroopan unionia tai vastaavaa talousaluetta ei olisi. 2. Euroopan unionilla on kaksi suurta haastetta, ja molemmista on selvittävä. Talouskriisi ei ole vieläkään ohi, vaikka finanssijärjestelmää ei enää uhkaa kaatuminen. Kriisin ratkaisuun tarvitaan rakenteellisia muutoksia, mutta myös rahoituksen saatavuutta on helpotettava. Mepeillä on tähän vaikutusvaltaa, vaikka keskuspankin sanotaankin olevan itsenäinen. Lisäksi edessämme on ilmastonmuutos. Siksi tarvitaan Euroopan laajuiset pelisäännöt, jotta ilmastonmuutokseen voidaan puuttua. Stefan Holm, IPU Tmi Puhdas Vapaus Helsinki 1. Suuryrityksille EU on tärkeä väline pienten yritysten tappamiseen. Pk-yrittäjälle, eli 99,8 prosentille kaikista yrittäjistä, EU ei tuo mitään hyötyä, mitä ei saataisi ilman sitä. Mitä kauempana päätösvalta on sen kohteesta, sitä hankalammaksi muuttuu yritys- ja mikä muu tahansa toiminta. Siksi asioista pitäisi päättää Suomessa, ei EU:ssa. 2. Ensisijainen pyrkimykseni on palauttaa päätösvalta Suomeen ja Suomen kansalle. Haluan Suomeen Sveitsin mallisen suoran demokratian, jonka on todettu olevan taloudellekin hyväksi. Sveitsissä nykyään myös elinkeinoelämä kannattaa suoraa demokratiaa, vaikka Suomessa ajatus tuntuisi absurdilta. Thai Quach, Kokoomus Ohjelmatoimisto Bass Entertainment Tmi Porvoo 1. EU:n päätöksenteko vaikuttaa lähes kaikkeen yrittämiseen. EU on kuin työväline, jolla voidaan edesauttaa yrittämistä. EU:n avulla voidaan vaikuttaa muun muassa yrittäjien toimintaympäristöön, sisämarkkinoihin, kilpailukykyyn sekä annetaan kasvualusta niin pien- kuin suuryritykselle. 2. Nuorten ja yrittäjien asiat ovat lähellä sydäntäni. Euroopan kilpailukyky ja nuorten sparraus yrittäjyyteen ovat asioita, joita haluan edistää omalla panoksellani. Paremmalla sääntelyllä luodaan nuorille sekä yrityksille sellainen toimintaympäristö, jossa voi yrittää ja tavoitella omia unelmiaan. Kyuu Eturautti, Muutos 2011 Tietovelhot Oy, Tampere 1. En ole yhtään varma, että EU on tärkeä ainakaan hyvässä. Periaatteessa pykälistöjen yhdenmukaisuus on hyväksi. Esimerkiksi hankinnat EU:n alueella ovat suhteellisen helppoja, mutta maat noudattavat huonosti yhteisiä pelisääntöjä. Lisäksi kaikki tämä byrokratia maksaa paljon, siksi en usko nettotuloksen olevan hyväksi. EU ei nykyisellään ole hyödyksi ainakaan minun yritykselleni. 2. Yleisenä periaatteena demokratian lisääminen ja ohjaus suoran demokratian suuntaan. EU-byrokratian supistaminen ja työntekijöiden vähentäminen on tärkeää, luonnollisten tiede-. kauppa- ja kulttuuriyhteistyöverkostojen ylläpitoon tarvitaan suurempi painotus. Tässä tarkoitan yhteistyösiltoja, jotka ylläpitävät itse itseään eivätkä tarvitse EU-byrokraattia keskelle. Sven Jerkku, RKP Mainostoimisto Insight Group Oy Närpiö 1. EU on tärkeä, koska yli 60 prosenttia EU-päätöksenteosta vaikuttaa meihin. Esimerkiksi peruselinkeinojen edellytykset eivät ole samat Pohjois-Euroopassa verrattuna etelään. 2. Yritän vaikuttaa byrokratian vähenemiseen. EU:n pitäisi luottaa jäsenmaihin ja niiden kansalaisiin enemmän. * Piraattipuolueen yrittäjäehdokkaalta emme saaneet vastausta.

13 04/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Uutiset 13 kratiaa Tarrakirjoittimet Mitro Repo, SDP Mitrofoni Oy, Helsinki 1. Yli 500 miljoonan EU-kansalaisen muodostamat yhteiset sisämarkkinat antavat suomalaisille yrittäjille enemmän mahdollisuuksia ja potentiaalisia asiakkaita. Olemalla mukana EU:n päätöksenteossa meillä on mahdollisuus edistää reilua ja vastuullista eurooppalaista kilpailua. Meidän suomalaisten on esimerkiksi hyvä valvoa sitä, etteivät jotkut jäsenmaat vääristä kilpailua liian suurilla kansallisilla yritystuilla, ja täten heikennä samalla suomalaisten yrittäjien asemaa. Petri Pekkola, Vasemmistoliitto Peppelmedi Oy, Kotka 1. Euroopan taloudellinen vakaus, matalat korot ja matala inflaatio ovat ehdottoman myönteisiä. 2. Haluan vaikuttaa EU:n yhtenäisen sosiaaliturvan aikaansaamiseksi. Lisäksi palkkojen harmonisointi minimipalkan suhteen on tärkeää. -20 % 2. Olen nykyisellä parlamenttikaudellani pyrkinyt edistämään suomalaisten mikro- ja pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Haluan jatkossakin edistää reiluja pelisääntöjä. EU:n sisämarkkinoilla kuluttajia ja yrittäjiä tulee kohdella oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti jäsenmaasta ja yrityksen koosta riippumatta. Europarlamenttivaalit 2014: Ennakkoäänestys Vaalipäivä TarrakirjoiTin BroTher PT h75 TARJOUS (29,95) Tarjous on voimassa asti tai niin kauan kuin tuotteita riittää. Valikoima vaihtelee myymälöitäin. Yrityskortilla myös tästä tarjouksesta myymälässä 10 % alennus! Testaa ehdokkaat Yrittäjien vaalikoneessa >Yrittäjistä vähintään 86 prosenttia aikoo äänestää (Pk-yritysbarometri, kevät 2014) Euroopan parlamentin vaaleissa. Suomessa vaalipäivä on 25. toukokuuta, jolloin Suomesta valitaan 13 parlamentin jäsentä. Ennakkoäänestys kotimaassa on toukokuuta. Euroopan unioni on avannut suomalaisille yrityksille 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinat. 54 prosenttia suomalaisten yritysten viennistä suuntautuu EU-maihin. Suomen Yrittäjät pyrkii vaikuttamaan muun muassa siihen, että sääntely laaditaan pienten yritysten näkökulmasta. 70 prosenttia Suomen lainsäädännöstä tulee EU:sta. Suomen Yrittäjien vaalikoneessa voit verrata omia kantojasi eri puolueiden yrittäjäehdokkaiden vastauksiin osoitteessa www. yrittajat.fi/euvaalit. Mukaan vaaleihin on ilmoittautunut 251 suomalaista ehdokasta, joista yrittäjiä on 17 henkilöä. Äänestysprosentti vuoden 2009 vaaleissa oli Suomessa 40,3 prosenttia. HAnki SUOmAlAiSen kirjakaupan yrityskortti, SAAT 10 % AlennUkSen TOimiSTOTARvikkeiSTA. Lue lisää:

14 14 Uutiset 04/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Suorat Kenelle lähimaksaminen sopii? 1 Kysymys: Lähimaksamisessa maksukortti viedään vain maksupäätteen eteen, ja veloitus lähtee kortilta. Minkälaisen yrityksen on syytä mahdollistaa lähimaksaminen asiakkailleen, Nordean liiketoimintajohtaja Mikko Haaramo? Pääomatulot romahtivat Keijo Keskivertoyrittäjän tulot laskivat lievästi vuonna Tämä johtui pääomatulojen voimakkaasta laskusta. Riikka Koskenranta Vastaus: Periaatteessa lähimaksaminen sopii kaikille yrityksille, mutta erityisen hyvin niille, joissa on nopeat asiakasvirrat, ja joissa tehdään paljon pieniä ostoksia. Lähimaksamisen oston yläraja on 25 euroa. Turvallisuussyistä myös lähimaksamiseen soveltuva kortti vaatii aika ajoin varmennusta ja tunnusluvun käyttöä. Tämän toiminnallisuuden on määritellyt kukin kortin liikkeellelaskija. Lähimaksaminen on erittäin hyvä käteisen korvike. 2 Kysymys: Mitä muutoksia ja investointeja lähimaksamisen tarjoaminen yrittäjälle vaatii? Vastaus: Jos yritys haluaa tarjota asiakkailleen lähimaksamista maksuvaihtoehtona, on hänellä oltava kyseistä maksutapaa vastaanottava maksupääte. Suomessa jo noin puolet maksupäätteistä on sellaisia. Jos maksupäätteensä on hankkinut muutaman vuoden sisällä, on hyvin todennäköistä, että laite tukee lähimaksamista. Muussa tapauksessa maksupääte on uusittava, mikäli lähimaksuja haluaa ottaa vastaan. Minun ja kollegoideni tulot olivat keskimäärin euroa vuonna Tuloni vähenivät 0,2 prosenttia edellisvuodesta. Samaan aikaan palkansaajien tulot nousivat 2,6 prosenttia. Niin yrittäjien kuin palkansaajien ansiotulot nousivat, mutta pääomatulot laskivat voimakkaasti. Maksoin tuloistani veroa 26,5 prosenttia. Verot ja eläkemaksu lohkaisivat tuloistani euroa, eli maksoin yhteensä veroa 33,2 prosenttia. Vastaavalla tulotasolla laskettuna palkansaajan verorasitus olisi ollut 28 prosenttia. Minulle jäi käteen verojen jälkeen euroa, eli 0,3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tuloistani 74 prosenttia oli ansiotuloa ja loput 26 prosenttia pääomatuloa. 3 Kysymys: Tuleeko lähimaksamisesta valtatrendi jatkossa vai onko kyse ohimenevästä ilmiöstä? Vastaus: Lähimaksaminen tulee lyömään itsensä läpi tänä vuonna. Olemme saaneet erittäin hyvää palautetta lähimaksamisesta. Se on myös nopeampi maksutapa kuin normaali korttimaksu ja jopa nopeampi kuin käteismaksu. Lähimaksamisen mahdollistavia maksukortteja on Suomessa käytössä jo noin kappaletta ja kortit yleistyvät koko ajan. Mikko Haaramo Valitettavasti reilu viidennes (21 %) yrittäjäkollegoistani tienasi alle euroa. Noin kuusi kymmenestä ansaitsi vähemmän kuin suomalaisten keskipalkka. Viidenneksellä tulot ylittivät euroa. Lähde: Suomen Yrittäjien Yrittäjien tulot ja verot selvitys (tulotiedot vuosi 2012) >Yrittäjien tulot herättävät hämmästyttävän paljon kiinnostusta ja kateutta vuodesta toiseen. Yrittäjien tuloissa on muistettava, että yrittäjien tulot vaihtelevat paljon vuosittain. Lähes yrittäjän tulot jäivät alle euron toissa vuonna. Palkansaajat ansaitsivat samaan aikaan euroa, mutta minä tein 23 prosenttia enemmän töitä. Viidennes yrittäjistä tienasi alle euroa Tämä kertoo, että osa yritystoiminnasta on osapäiväistä tai sivutoimista. Mutta mukana on myös yrittäjiä, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella. Yrittäjällä ei kuitenkaan ole samanlaista oikeutta esimerkiksi toimeentulotukeen kuin palkansaajalla. Yrittäjä voi joissain tilanteissa saada toimeentulotukea. Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen kertoo Yrittäjien tulot ja verot -selvityksen osoittavan, että vaikeina aikoina yrittäjien tulot joustavat ensimmäisenä, palkansaajien ansiot nousivat 2,6 prosenttia laskusuhdanteesta huolimatta. VILLE TAKKINEN

15 04/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Uutiset Varo huijausviestiä perintäpalvelulta Aiemmin Tullin, Itellan ja Verohallinnon nimissä tehty tietojenkalastelu jatkuu nyt perintäpalvelun nimissä. Viestit ovat tulleet tiedottaa Kyberturvallisuuskeskus. Viestin sisältö vaikuttaa aidolta, mutta sen sisältämät verkkopankkilinkit vievät tietojenkalastelusivuille. Jos vahingossa syöttää verkkopankkitunnukset tällaiselle tietojenkalastelusivulle, tulee välittömästi ottaa yhteyttä omaan pankkiin. Tietojenkalasteluviestin aiheena on ollut Aihe: Viimeinen muistutus laskusta ja lähettäjänä Perintapalvelu Suomen Apteekkariliiton jäsenapteekkarit ovat lahjoittaneet yli euroa Uuden Lastensairaalan rakentamiseen. Apteekkariliitto haastoi jäsenapteekkarinsa keräykseen viime marraskuussa. Haastekeräys päättyi maaliskuun lopulla, johon mennessä lahjoituksia kertyi yhteensä euroa. Helsingin Meilahteen rakennetaan vuoteen 2017 mennessä Uusi Lastensairaala, jossa hoidetaan vaikeasti sairaita lapsia ympäri Suomen. Me Suomen Apteekkariliiton jäsenapteekkarit haluamme tukea lasten kehittyviä hoitoja ja olla mukana rakentamassa Uutta Lastensairaalaa, Apteekkariliiton puheenjohtaja, apteekkari Riitta Andersin totesi. Myös Suomen Yrittäjät ovat mukana Lastensairaalakampanjassa. Moduulit teillä jatkossakin Euroopan parlamentti on hyväksynyt rekkadirektiivin, johon sisältyy suomalaisia koskeva 60 tonnin painoisten moduuliyhdistelmien käyttö rajat ylittävässä liikenteessä. Suomen Kuljetus ja Logistiikka Skalin mukaan direktiiviehdotuksen lähtökohtana on ollut ajoneuvojen aerodynamiikan, ympäristöystävällisyyden ja turvallisuuden parantaminen, mutta monien pohjoisemman Euroopan jäsenmaiden kannalta tärkeimmäksi kysymykseksi on noussut oikeus jatkaa suuremmilla niin kutsutuilla moduuliyhdistelmillä liikennöintiä jäsenmaiden rajojen yli. Nyt saatu äänestystulos mahdollistaa nykyisen liikenteen jatkumisen. Herätys! CE-merkintä kuntoon Noin yrityksen on hankittava tuotteilleen CE-merkintä. Pakollinen CE-merkintä korvaa kansalliset tuotehyväksynnät jopa 80-prosenttisesti rakennustuotteissa. Tuotehyväksynnän piiriin kuuluvien rakennustuotteiden siirtymäajat ovat päättymässä pian. Rakentamiseen käytettäviltä kantavilta teräs- ja alumiinikokoonpanoilta edellytetään 1. heinäkuuta alkaen CE-merkintää. Testausta tekevät hyväksytyt laitokset, jotka löytyvät EU-komission NANDO-tietojärjestelmästä. CE-merkintäpakko koskee sellaisia rakennustuotteita, jotka kuuluvat yhdenmukaistettujen standardien piiriin. Sellaisille rakennustuotteille, joille ei ole määritelty Euroopan tasoista harmonisoitua tuotestandardia tai eurooppalaista teknistä arviointia, voidaan käyttää kansallista hyväksymismenettelyä. Nämä ovat vapaaehtoisia. Viime heinäkuussa voimaantullut EU:n rakennustuoteasetus koskee muun muassa ulko-ovia, betonielementtejä ja lujuuslajiteltua sahatavaraa. Toisaalta esimerkiksi betoniraudoitteet ja vesihanat jäävät tällä hetkellä CE-merkinnän ulkopuolelle. Muun muassa ikkunateollisuudelle on myönnetty kevennetty menettely, jos yritys työllistää alle RAKENNETAAN YHDESSÄ UUSI LASTENSAIRAALA! Suomen Yrittäjien digilippaan löydät osoitteesta lipas.uls2017.fi/sy Haasta yrittäjätuttusi mukaan lahjoittamaan. Lahjoita valitsemasi summa tilille: FI Saaja: Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry, nimetön lahjoitus viitenumerolla Jos haluat nimesi julkaistavaksi sekä Uuden lastensairaalan että Suomen Yrittäjien sivuilla, lahjoita viitenumerolla JUSTUS VOIMAHALI, Talkoiden töpinätirehtööri 15 yhdeksän henkilöä. Kevennetty menettely tarkoittaa, että mikroyrityksen ei tarvitse käyttää ilmoitettua laitosta testauksen teettäjänä. Kevennetyssä menettelyssä laskelmat ja testit voi tehdä esimerkiksi ammattikorkeakoulu. Jos haluaa varmistua, kuuluuko tuote jonkin yhdenmukaistetun standardin piiriin, se käy helpoiten hen-helpdeskissä (www.henhelpdesk.fi ). Kun yrittäjä Käärii hihat, silloin tapahtuu. Yrittäjä jos kuka tietää, että sairaala ei rakennu, vaan se rakennetaan. Kutsumme Suomen Yrittäjien jäsenyritystä näyttämään voimansa ja osallistumaan uuden lastensairaalan rakentamiseen. Tule mukaan kympillä lahjoitetaan yhdessä kympillä miljoona! Laskuoppi menisi silloin näin: 10 e x jäsenyritystä = POHA 2020/2013/3385/ , Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Kunnallisjohdon seminaari 23.5.2012 varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjät 28.5.2012 1 115 000 jäsenyritystä 404 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät raportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Mustasaari. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti Mustasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Järjestön keskeiset luvut ja tekijät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 58 Jäsenyrityksiä

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Karstula. Kuntaraportti

Karstula. Kuntaraportti Karstula Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

kehittämistä 29.9.2014 / YW

kehittämistä 29.9.2014 / YW S t d lli t Sote osana seudullista kehittämistä 29.9.2014 / YW Kehittämisyhtiöiden tavoite SEKESissä 40 jäsentä, henkilökuntaa n.600 Missiona yritysten kehittyminen Tehtävänä toimia niin, että yritystoiminta

Lisätiedot

Nurmes. Kuntaraportti

Nurmes. Kuntaraportti Nurmes Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Kiuruvesi. Kuntaraportti

Kiuruvesi. Kuntaraportti Kiuruvesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Oma Yritys Wanha Satama 28.3.2012 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

Rovaniemi. Kuntaraportti

Rovaniemi. Kuntaraportti Rovaniemi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Salla. Kuntaraportti

Salla. Kuntaraportti Salla Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Vihti. Kuntaraportti

Vihti. Kuntaraportti Vihti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/ Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Ulos toimistosta Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015 Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Esityksen sisältö TE-palvelut Suomessa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoksi 2013 Virkamiehestä

Lisätiedot

Forssa. Kuntaraportti

Forssa. Kuntaraportti Forssa Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Helsingin Musiikkitalo 20.10.2011 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Urjala. Kuntaraportti

Urjala. Kuntaraportti Urjala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ruovesi. Kuntaraportti

Ruovesi. Kuntaraportti Ruovesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ilmajoki. Kuntaraportti

Ilmajoki. Kuntaraportti Ilmajoki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:13:53 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Ostavia asiakkaita Facebookista. Verkkoseminaari 20.4.2012

Ostavia asiakkaita Facebookista. Verkkoseminaari 20.4.2012 Ostavia asiakkaita Facebookista Verkkoseminaari 20.4.2012 Tilaisuuden järjestäjä FBO Facebook-opas Facebook-markkinoinnin käsikirja ja valmennus-ohjelma verkossa http://facebook-opas.akatemia.fi Facebook.com/markkinointiopas

Lisätiedot

Kauhajoki. Kuntaraportti

Kauhajoki. Kuntaraportti Kauhajoki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:33:58 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

Kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät

Kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät Kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät Lahti 4.9.2012 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 5.9.2012 1 Kunnallisvaalien ehdokkaille Suomen Yrittäjien jäsenille Maksuton näkyvyys

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014 Kuluttajien vastuu kasvusta? Kuluttajien luottamus on yksi markkinoiden toimivuuden ja taloudellisen

Lisätiedot

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Raportti 21.06.2006 1.0 Perustietoja kyselystä Vastausprosentti oli: 20.1 %. Oheiset ZEF-taulut on prosessoitu normitettuina niin, että keskiarvot asettuvat keskelle

Lisätiedot

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja

Lisätiedot

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Rahoitusvaihtoehtoja kansainvälistymiseen 4.2.2014 Lappeenranta Sari Federley, Kaakkois-Suomen ELY-keskus k sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Onko yritykselläni riittävät valmiudet kansainvälistymis

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Finnveran rahoituspalvelut toimintaansa aloittavalle yritykselle Päivi Kiuru, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

Tampere. Kuntaraportti

Tampere. Kuntaraportti Tampere Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

Virrat. Kuntaraportti

Virrat. Kuntaraportti Virrat Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:56:40 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

YKSITYISYRITTÄJÄIN SÄÄTIÖ

YKSITYISYRITTÄJÄIN SÄÄTIÖ YKSITYISYRITTÄJÄIN SÄÄTIÖ EHDOTUS NUORI YRITTÄJÄ -palkinnon saajaksi 1 (5) EHDOTUKSEN TEKIJÄ (Muu kuin palkintoehdokas itse, ks. hakuohje ) Nimi/organisaatio Ehdotuksen tekijän allekirjoitus ja nimenselvennys

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen Torstai 17.9.2009 klo 13-17 Jyväskylä Paviljonki, auditorio Wivi Yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen -projekti APAKE/TEM

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Tekoja yrittäjyyden puolesta

Suomen Yrittäjät Tekoja yrittäjyyden puolesta 1 Suomen Yrittäjät Tekoja yrittäjyyden puolesta 116 000 jäsenyritystä 400 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä 52 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä yli 1200 jäsentä kuntien valtuustoissa Edunvalvontaa

Lisätiedot

Kultainen Nuija 2014. Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua

Kultainen Nuija 2014. Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua Kultainen Nuija 2014 Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua Kultainen Nuija Palkinto jaetaan PK-yritykselle, joka on ollut menestyksekäs

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot