Luonnonvarat ja konfliktit kehitysmaissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luonnonvarat ja konfliktit kehitysmaissa"

Transkriptio

1 Luonnonvarat ja konfliktit kehitysmaissa yhteiskunnallinen aikakauslehti #3/2015 DEBATTI: YHTEISMAAN ONGELMA BOLIVIAN VESISOTA NICARAGUAN KAIVOSPROTESTIT MAIDANIN FEMINISTIT

2 On järisyttävää nähdä, kuinka ihmiset ovat hallinnoineet vettä itsenäisesti tavoilla, jotka ylittävät yksityisen ja julkisen, markkinat ja valtion. marcela olivera Peruste on voittoa tavoittelematon neljä kertaa vuodessa ilmestyvä yhteiskunnallinen aikakauslehti. Julkaisun voi tilata maksutta osoitteesta Päätoimittaja: Veera Nuutinen Toimituskunta: Elina Aaltio, Teppo Eskelinen, Jouko Kajanoja, Antti Kurko, Patrizio Lainà, Sakari Laurila, Olivia Maury, Jukka Peltokoski, Johanna Perkiö, Martina Reuter, Riikka Taavetti & Elina Vainikainen Graafinen suunnittelu ja taitto: Anna Kalso Kannen kuva: Sara Pathirane: Suojattu maisema Julkaisija: Vasemmistofoorumi Osoite: Peruste / Vasemmistofoorumi, Lintulahdenkatu 10, Helsinki Paino: Miktor/Vammalan Kirjapaino Oy ISSN X Peruste on Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Ulkoasiainministeriö ja Osuuskunta Tradeka-yhtymä ovat tukeneet tämän julkaisun tuottamista. 2015

3 002 Veera Nuutinen Äärioikeisto hyötyy pelottelusta pääkirjoitus LUONNONVARAT JA KONFLIKTIT KEHITYSMAISSA 006 Minna Kuivalainen Epäreilua peliä luonnonvaroilla Länsimainen kaivosteollisuus kuumentaa tunteita Nicaraguassa 012 Johanna Järvelä Itsesääntelyä, sopimuksia ja vastuullista politiikkaa Miten kaivosten aiheuttamia konflikteja voidaan vähentää 021 Outi Moilala kolumni Vaatetusalan on otettava ammattiliitot mukaan yritysvastuuseen 024 Anna Malinen Vettä vahvemman ehdoilla 030 Rauli Partanen / Tero Toivainen debatti Yhteismaan ongelma 040 Marina Sitrin haastattelu Viisitoista vuotta yhteisesti hallittua vettä Boliviassa 048 Benjamin De Cleen Syrjäyttääkö äärioikeisto äärivasemmiston Kreikassa? Syrizan kukistuminen voi vaarantaa Kreikan demokratian PERUSTELUJA 059 Karla Malm Feministejä ja kodinhengettäriä Naisten asema Ukrainan kriisin aikana ja sen jälkeen KIRJAT 065 Christopher May: Global Corporations and Global Governance. Khalil Hamdani ja Lorraine Ruffling: United Nations Centre on Transnational Corporations: Conduct and the Public Interest. (Matti Ylönen) 067 Maude Barlow: Veden varassa. Globaali kamppailu oikeudesta veteen. (Kristiina Koivunen) 069 Nnimmo Bassey: Kiehuva ja köyhtyvä Afrikka: Raaka-aineteollisuuden aiheuttamat tuhot ja Afrikan ilmastokriisi. (Titta Lassila) TAITEILIJA 072 Taiteilijan esittely: Sara Pathirane

4 002 PÄÄKIRJOITUS Peruste # äärioikeisto hyötyy pelottelusta yksyn aikana eri puolille Suomea avattiin Eurooppaan saapuneiden siirtolaisten vastaanottokeskuksia. Yksi näistä paikoista oli Kirkkonummen 700 asukkaan Evitskogin kylä. Paikkakunnalla asuvat ystäväni seurasivat läheltä, miten paikallinen väki suhtautui tulijoihin. Suuri osa toivotti turvapaikanhakijat tervetulleiksi ja halusi auttaa heitä. Kyläläiset keräsivät autolasteittain vaatteita ja tavaroita keskuksen asukkaille. Äärioikeisto käynnisti heti järjestelmällisen kyläläisten pelottelukampanjan. Hommaforumilla ja Kirkkonummen alueen nettiyhteisöissä ryhdyttiin levittämään perättömiä juttuja, joissa maahanmuuttajien väitettiin ammuskelleen autosta ihmisiä pistoolilla ja polttaneen vääräuskoisten patjoja. Hommaforumin aktiiveja pyöri Kirkkonummella kuvaamassa vastaanottokeskuksen asukkaita ja ympäristöä. EPÄLUULOISTA ILMAPIIRIÄ ON YRITETTY LIETSOA MUISSAKIN KUNNISSA, JOIHIN AVATAAN VASTAANOTTOKESKUKSIA. TAVOITTEENA ON MAAHAN MUUTTOVASTAISEN LIIKKEEN KASVATTAMINEN. Epäluuloista ilmapiiriä on yritetty lietsoa muissakin kunnissa, joihin avataan vastaanottokeskuksia. Tavoitteena on maahanmuuttovastaisen liikkeen kasvattaminen. Osa meistä on elänyt pitkiä aikoja vastaanottokeskuksen naapurissa. Emme ole pelänneet, eivätkä turvapaikanhakijat ole hyökänneet kimppuumme. Miksi tämä tieto tai mitkään muutkaan tosiasiat eivät näytä auttavan rasistisiin luuloihin? Viestinnän vaikutuksia tutkittaessa on havaittu, että viestintä ennen muuta vahvistaa ihmisten asenteita. Mikä tahansa tieto tulkitaan herkästi siten, että se tukee omaa maailmankuvaa. Valitettavasti tämä ei anna kovin rohkaisevaa kuvaa siitä, että asennekampanjoilla, valistuksella tai faktatiedolla pystyttäisiin kumoamaan ihmisten perusteettomia ennakkoluuloja. Siitä tulee turhautunut olo. Rasistien tarkoituksella levittämät väärät tiedot ja valheet on silti oikaistava. Joskus ennakkoluulot hälvenevät kokemusperäisen tiedon kasvaessa. Siihen tarvitaan altistumista ja tottumista. Jonain päivänä ehkä huomaamme, että maailmamme ei muuttunutkaan radikaalisti, vaikka turvapaikanhakijat tulivat. Yhteiskunnan tasolla vastaava muutos voi kestää useita sukupolvia. Juuri

5 003 nyt rasistit ovat julkisessa keskustelussa kaikkein kovaäänisimpiä. Valtajulkisuudessa on käsitelty rasististen puheenvuorojen normalisoitumista eri tavoin. Media välttelee ottamasta kantaa rasismia vastaan ja puhuu epämääräisemmin vihapuheesta. Toimittajilla on tapana rakentaa juttuja niin, että niissä samastutaan tavallisen ihmisen huolenaiheisiin. Joskus jutuissa oletetaan, että yleisö pitää turvapaikanhakijoita ensisijaisesti uhkana tai ongelmana, ja jopa käsitellään tällaisia näkemyksiä tosiasioina. Osa toimittajista on ymmärrettävästi väsynyt verkkokeskusteluista vyöryvään rasismiin ja itseensä kohdistuviin uhkauksiin. On problematisoitu sitä, että verkkokeskustelu siirtää puhevaltaa aktiivisille vähemmistöille. Useat verkkomediat suunnittelevat sulkevansa keskustelupalstansa kokonaan. Verkkokeskustelu tosiaan demokratisoi sitä, kuka pääsee ääneen julkisuudessa. Tämä tuo myös demokratiaan sisältyvän konfliktin näkyviin. Julkisuuden portinvartijoiden pohdiskelu keskustelun tukahduttamisesta ei herätä yleisössä luottamusta, vaan näyttäytyy sananvapauden ja demokratian kannalta kyseenalaisena. Keskustelulle voi määritellä säännöt ja linjata avoimen poliittisesti, mitä julkaisija hyväksyy ja mitä ei. Hyvä lähtökohta on, että emme julkaise rasismia tai uhkauksia, ja keskusteluissa on kunnioitettava ihmisarvoa. Sananvapauden takaava perustuslaki edellyttää myös näitä asioita. Veera Nuutinen Päätoimittaja PS. MEDIA VÄLTTELEE OTTAMASTA KANTAA RASISMIA VASTAAN JA PUHUU EPÄMÄÄRÄISEMMIN VIHAPUHEESTA. Hallitus leikkasi syksyllä kehitysyhteistyörahoja 200 miljoonaa euroa. Samaan aikaan se lisäsi suomalaisyritysten toimintaa kehitysmaissa tukevan Finnfundin rahoitusta 130 miljoonalla eurolla. Kehitysyhteistyön tukeminen muuttui siis ajan hengen mukaisesti yritysten tukemiseksi. Valitettavasti yritysten tekemisiä kehitysmaissa valvotaan heikosti. Tämän Perusteen teema on Luonnonvarat ja konfliktit kehitysmaissa. Monet artikkeleista kertovat siitä, kuinka länsimaisten yritysten toiminta kehitysmaissa ei usein täytä yritysvastuun tai edes lain vaatimuksia. Ne käyttävät häikäilemättä hyväkseen kehitysmaiden luonnonvaroja, ympäristöä ja työvoimaa. Julkisen rahoituksen edellytyksenä tulisi olla ihmisoikeuksia ja ympäristöä kunnioittava toiminta. Journalisteilla olisi tutkimisen aihetta siinä, mitä Finnfund tekee rahoituksellaan ja miten sen yritystuet vaikuttavat kehitysmaissa. Kehitysyhteistyörahojen leikkaukset tulevat tavalla tai toisella vaikuttamaan Perusteen tekemiseen vuonna Valtio on aiemmin tukenut näistä rahoista kansalaisjärjestöjen viestintähankkeita, ja Peruste on useina vuosina ollut tuensaajien joukossa. Lehden ilmestyminen pyritään kuitenkin turvaamaan jatkossakin etsimällä uusia rahoituskanavia.

6 004 Peruste # luonnonvarat ja konfliktit kehitysmaissa

7 Sara Pathirane Suojattu maisema. Akryyli kankaalle, x 100cm 005

8 006 Peruste # luonnonvarat ja konfliktit kehitysmaissa EPÄREILUA PELIÄ LUONNONVAROILLA LÄNSIMAINEN KAIVOSTEOLLISUUS KUUMENTAA TUNTEITA NICARAGUASSA Nicaraguassa protestoidaan kaivosten huonoja työoloja ja niiden aiheuttamia ympäristöongelmia. Valtion ja kaivosyhtiöiden lupaukset työpaikoista ja vihreästä kaivostoiminnasta ovat osoittautuneet katteettomiksi. Kaivosteollisuuden aiheuttamia konflikteja voitaisiin parhaiten vähentää parantamalla kehittyvien maiden lainsäädäntöä ja ihmisoikeuksia. minna kuivalainen

9 Epäreilua peliä luonnonvaroilla 007 icaraguan kaivostoiminnan historia ulottuu espanjalaisten valloittajien saapumiseen 1500-luvulle. Erityisen aktiivista kaivostoiminta oli kultabuumin aikaan 1800-luvun loppupuolella. Kullan louhinta on jatkunut nykypäivään asti, erityisesti maan keski- ja pohjoisosissa muutamilla vakiintuneilla kaivosalueilla, kuten Bonanza ja La Libertad (Polanco, 2013). Viime vuosina Nicaragua on markkinoinut itseään kansainvälisille sijoittajille vakaana maana, jolla on hyödyntämättömiä luonnonvaroja. Maan energia- ja kaivosministeriön mukaan (2008, 2015) kaivossektorille tehdyt investoinnit ovat kasvaneet huomattavia määriä vuoden 2008 jälkeen ja saavuttivat huippunsa vuosina Lukuisia uusia malminetsintälupia on myönnetty, ja kullan tuotanto on lähes kaksinkertaistunut. Kulta on pysytellyt Nicaraguan kolmen tärkeimmän vientituotteen joukossa. Kultainvestointien ja kullan tuotannon kasvusta huolimatta kaivossektori ei ole Nicaraguassa merkittävä työllistäjä. Alalla on likimain virallista työpaikkaa, ja epäviralliset työpaikat mukaan lukien sektori työllistää arviolta ihmistä (BCN, 2014). Nämä kattavat yhteensä puoli prosenttia nykyisestä työvoimasta. Kaivostyöntekijöiden keskiansiot ylittävät minimipalkan. Heidän tulonsa jäävät silti niin pieniksi, että niillä on vaikea elättää perhettä. Kaivostyöntekijöiden ja kansalaisjärjestöjen mukaan työlainsäädännön kiertäminen ja sosiaaliturvamaksujen maksamatta jättäminen ovat kaivoksilla arkipäivää. Kaivosyritysten verotaakka on verrattain kevyt. Kaivosyritys maksaa maankäyttöveroa ja louhitusta materiaalista peritään kolmen prosentin kaivosvero. Yhteisöveroprosentti jää matalaksi lukuisien yrityksille suunnattujen verovähennysoikeuksien vuoksi (Gutierrez, 2015). Tarkkaa verokertymää on vaikea arvioida, sillä Nicaraguan valtio ei julkaise tietoja yritysverojen kertymästä. Aiheesta tehtyjen selvitysten mukaan (mm. Gutierrez 2015, Polanco 2013) verokertymä kaivosteollisuudesta on matala. Veroviranomaisen heikko valvontakapasiteetti, korruptio ja läpinäkyvyyden puute mahdollistavat yritysten valtio ei ole vaurastunut TYÖLAINSÄÄDÄNNÖN KIERTÄMINEN JA SOSIAALITURVAMAKSUJEN MAKSAMATTA JÄTTÄMINEN OVAT KAIVOKSILLA ARKIPÄIVÄÄ.

10 008 Peruste # Sara Pathirane Figlia. Vahamaali kankaalle x 100cm

11 Epäreilua peliä luonnonvaroilla 009 verosuunnittelun ja pienentävät verotuloja entisestään. Tiedon puutteen vuoksi kaivostoiminnan vaikutusta köyhyyden vähenemiseen on vaikea arvioida. Alhainen työllistämisprosentti ja vähäinen verokertymä vievät kuitenkin pohjan väitteiltä, joiden mukaan kaivostoiminta on sosiaalisen kehityksen moottori. Köyhyyden poistaminen ja kestävä kehitys vaatisivat valtiolta ja paikallisviranomaisilta huomattavia investointeja muun muassa koulutukseen ja taloudellista ja sosiaalista epätasa-arvoa ylläpitävien rakenteiden poistamiseen. kansalaisliike vaati kaivosta noudattamaan työehtosopimusta Kaivosinvestointien lisäännyttyä myös kaivoksiin liittyvien konfliktien määrä on kasvanut Nicaraguassa. Kaivostoiminnalla on lähtökohtaisesti suuria vaikutuksia paikalliseen ympäristöön. Avolouhosalueilla maisema muuttuu oleellisesti, ja ympäristöongelmat, erityisesti vesien pilaantuminen, ovat tavallisia. Monet pienviljelijät ja pienkaivostoiminnasta elantonsa saavat jäävät ilman tuloja kaivoksen saavuttua paikkakunnalle. Vaikka monet kaivosyhtiöt nykypäivänä markkinoivat toimintansa olevan kestävää, ne eivät todellisuudessa kunnioita ympäristölainsäädäntöä. Asukkaille ei myöskään anneta asianmukaisia korvauksia kaivoksen toiminnasta aiheutuvista tai ympäristöongelmista johtuvista menetetyistä elinkeinoista. Mina el Limónin kaivosta operoiva Triton Minerals S.A. on toiminut Nicaraguan luoteisosissa 1940-luvulta lähtien. Vuodesta 1995 se on ollut kanadalaisen ALHAINEN TYÖLLISTÄMIS PROSENTTI JA VÄHÄINEN VEROKERTYMÄ VIEVÄT POHJAN VÄITTEILTÄ, JOIDEN MUKAAN KAIVOSTOIMINTA ON SOSIAALISEN KEHITYKSEN MOOTTORI. B2Goldin omistuksessa. Alueen asukkaiden suhde kaivostoimintaan on vaihdellut aikojen saatossa. Viime vuosina Triton Mineralsin räjäytystyöt ovat vaurioittaneet taloja, ja kaivostoiminta on pilannut paikallisia vesilähteitä. Yhtiön työntekijät ovat raportoineet työehtojen rikkomisesta, kuten luvattomista irtisanomisista ja palkkojen alennuksista. Vuonna 2012 raskaana ollut nainen kuoli, kun vanha kaivoskuilu sortui ja nielaisi yhden alueen kylän asumuksista. Kaivosyhtiö on useaan otteeseen kieltäytynyt neuvottelemasta epäkohdista Mina el Limónin alueen asukkaiden kanssa. Kun Triton Minerals alkoi vielä keväällä 2015 säännöstellä reippaasti sähköä, jota se toimittaa kaivoskylälle osana kaivoksen sosiaalisen vastuun sopimusta, Mina el Limónin asukkaat aloittivat protestit kaivosta vastaan. Mielenosoittajien ja poliisin välinen väkivalta johti useiden paikallisten ja poliisien loukkaantumiseen. Tilanne rauhoittui, kun Triton Minerals ja paikallinen kansalaisliike saivat sovittua työehtosopimuksen noudattamisesta kaivoksilla ja sähkön säännöstelyn lopettamisesta.

12 010 Peruste # VALTIOT OVAT LIITOSSA KAIVOSYHTIÖIDEN KANSSA JA HOUKUTTELEVAT KAIVOSTOIMINTAA NIIN INNOKKAASTI, ETTÄ EIVÄT PIITTAA YMPÄRISTÖ- TAI SOSIAALISISTA VAIKUTUKSISTA. Mina el Limónin asukkaat jatkavat yhä työtään ympäristöongelmien todistamiseksi ja oikeuden hakemiseksi. Mina el Limónin alueella kaivos on lähes ainoa tulonlähde, ja monet perheet ovat riippuvaisia työpaikasta kaivoksella, joten kynnys protestoimiseen on ollut varsin korkea. kaivosteollisuus uhkaa viljelyelinkeinoa Nicaraguan Rancho Grande on asukkaan kunta, jonka alueella on aika ajoin tehty koeporauksia malmivarantojen selvittämiseksi. Kaivostoiminta on kohdannut alueella voimakasta vastustusta. Rancho Granden asukkaille ei tiedotettu koeporauksista eikä alueelle suunnitellusta kaivostoiminnasta, vaikka kaivosluvan saanti edellyttää Nicaraguassa lain mukaan muun muassa paikallisten asukkaiden kuulemista ja ympäristövaikutusten arviointia. Kaivoslupaprosessin puutteellisuudesta on jätetty virallinen valitus useille viranomaisille. Kansalaisyhteiskunnan verkostot ja kirkon edustajat ovat järjestäneet rauhanomaisia mielenosoituksia, joissa on ollut parhaimmillaan yli osallistujaa. Kaivoksen vastaisen adressin on allekirjoittanut yli asukasta. Rancho Grande on perinteistä maatalousaluetta, jossa tuotetaan papuja, maissia, kaakaota ja vihanneksia. Monet asukkaat pelkäävät kaivosten aiheuttavan vesi- ja ympäristöongelmia, jotka vahingoittaisivat pääelinkeinoa. Toiset uskovat kaivosyhtiön levittämään sanomaan kehityksestä ja työpaikoista. Paikallinen yhteisö on jakautunut kahtia, ja konflikteja on syntynyt myös yhteisön sisälle. Syksyllä 2014 poliisi pysäytti paikallisviranomaisten käskystä bussin, jossa useita satoja Rancho Granden asukkaita oli matkalla pääkaupunki Managuaan kaivostoiminnan vastaiseen mielenosoitukseen. Ihmisten liikkuvuuden rajoittaminen on yksi tapa estää tietoa paikallistason konflikteista kantautumasta suuren joukon tietoisuuteen. Media on Nicaraguassa pitkälti valtaapitävien käsissä, ja kaivosteollisuudesta on vaikea saada vaihtoehtoista tietoa. valtio on liitossa kaivosyhtiöiden kanssa Kaivosyhtiöiden ja paikallisten välisten konfliktien syntyyn vaikuttavat monet syyt, mutta muutamia pääpiirteitä voidaan erotella. Kaivostoiminnan negatiiviset vaikutukset ovat paikallisille merkittäviä, mutta hyödyn kaivostoiminnasta saa kaivosyhtiö. Puutteet demokratiassa ja lainsäädännössä rajoittavat kaivosalueiden asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa elinympäristöönsä. Valtiot taas ovat liitossa kaivosyhtiöiden kanssa ja houkuttelevat kaivostoimintaa niin innokkaasti, että eivät piittaa ympäristö- tai sosiaalisista vai-

13 Epäreilua peliä luonnonvaroilla 011 kutuksista. Koska ne takaavat yhtiöille matalan verotusasteen, tulot kaivostoiminnasta jäävät pieniksi, eikä sosiaaliseen kehitykseen ole varaa investoida. Paikallisväestön pyrkimykset tuoda ongelmat julkisuuteen tukahdutetaan kriminalisoimalla rauhanomaiset protestit. Vaikka kaivosteollisuuden negatiivisista lieveilmiöistä ei koskaan päästäisi täysin eroon, voidaan konflikteja vähentää parantamalla kehittyvien maiden lainsäädäntöä ja ihmisten oikeuksia. Kansainvälisten yritysten tulisi noudattaa entistä huolellisemmin lakeja ja velvoitteita, kun ne toimivat heikon demokratian ja instituutioiden maissa. Niiden tulee huomioida ympäristö asianmukaisesti, turvata paikalliset elinkeinot ja korvata toimintansa haitat siitä kärsineille. Paikallisväestöä tulisi kuulla asianmukaisesti ennen kaivostoiminnan aloittamista ja keskusteluyhteys paikallisiin toimijoihin olisi tärkeää KAIVOSTOIMINNAN NEGATIIVISET VAIKUTUKSET OVAT PAIKALLISILLE MERKITTÄVIÄ, MUTTA HYÖDYN KAIVOSTOIMINNASTA SAA KAIVOSYHTIÖ. säilyttää toiminnan jatkuessa. Kaivostoimintaan liittyvien konfliktien vähentäminen on ensisijaisesti kiinni valtioiden ja yritysten poliittisesta tahdosta. Niiden tulisi myös hyväksyä, että kaivostoiminta ei sovi kaikille alueille. Kirjoittaja toimii kehityspoliittisena asiantuntijana Kepan Nicaraguan maatoimistossa. lähteet: Banco Central de Nicaragua (2014) Nicaragua en cifras. [ periodicidad/anual/nicaragua_cifras/nicaragua_cifras.pdf] Katsottu H. Gutierrez Elizondo (2015) Mining and Resource Mobilization for Social Development: The Case of Nicaragua, UNRISD Working paper [ f/%28httppublications%29/1524ac2902e8323dc1257e310031ba2e?opendocument] Katsottu Ministerio de Energía y Minas (2015) Estadísticas Mineras Marzo [ media/file/minas/estadisticas/2015/resumenmarzo2015.pdf] Katsottu Ministerio de Energía y Minas (2008) Estadísticas Mineras Enero [ index.php?s=7&idp=818&idt=1] Katsottu Y. Polanco Pantoja (2013) Diagnóstico y propuestos para mejorar la transparencia y rendición de cuentas en las industrias extractivas en Nicaragua. Nicaragua: IBIS/ Centro Humboldt.

14 012 Peruste # luonnonvarat ja konfliktit kehitysmaissa ITSESÄÄNTELYÄ, SOPIMUKSIA JA VASTUULLISTA POLITIIKKAA MITEN KAIVOSTEN AIHEUTTAMIA KONFLIKTEJA VOIDAAN VÄHENTÄÄ Kaivosyhtiöiden omien yritysvastuuohjelmien mukaan kaivosten tulee tavoitella paikallisyhteisöjen hyväksyntää. Yhtiöiden eettiset suositukset eivät kuitenkaan aina riitä estämään konflikteja. Lisäksi tarvitaan sitovia sopimuksia ja vastuullista politiikkaa. johanna järvelä

15 Itsesääntelyä, sopimuksia ja vastuullista politiikkaa 013 aivosteollisuus on herännyt viimeisten vuosikymmenien aikana siihen, että yritysvastuu ja paikallisten hyväksyntä ovat elinehtoja kestävälle ja menestyksekkäälle kaivostoiminnalle. Tutkimusten ja suositusten mukaan kaivoksen tulee toimia vuorovaikutuksessa paikallisten kanssa, jos se haluaa välttää konflikteja. Kaivosalalla yritysvastuu ja itsesääntely keskittyvät termiin social license to operate (SLO). Se tarkoittaa, että kaivoksella tulee virallisten toiminta- ja ympäristölupien lisäksi olla paikallisyhteisöjen hyväksyntä. SLO ei ole kovin selvärajainen käsite. Vastausta siihen, milloin yrityksen toiminnalla on paikallinen hyväksyntä, voi olla vaikea määritellä. On eri tasoista hyväksyntää: joskus voidaan puhua sietämisestä, ja toisinaan kaivos saavuttaa vahvan ja laaja-alaisen legitimiteetin. Sosiaalinen toimilupa ei ole pysyvä vaan se täytyy ansaita jatkuvasti. Sosiaalisen toimiluvan saavuttaminen edellyttää, että yrityksen toimijat ymmärtävät paikallisyhteisön elinoloja. Kaivosyhtiön ja alueen asukkaiden välisen vuorovaikutuksen pitää olla laadukasta ja aktiivista. Yrityksen on myös pyrittävä tuottamaan alueelle taloudellista ja sosiaalista hyötyä sekä minimoitava luonnolle aiheutuva vahinko (Jartti et al 2013, 31). Jos yritys epäonnistuu sosiaalisen toimiluvan saamisessa eli kaivos ei saa paikallisten hyväksyntää seurauksena voi olla protesteja, tiesulkuja, tuotannon hidastumista ja jopa kaivosten sulkemisia. Konfliktit aiheuttavat yritykselle paitsi imagon tahrautumista myös suuria rahallisia menetyksiä (Prno & Slocombe 2012, 346). sosiaalinen toimilupa on vain suositus Sosiaalisen toimiluvan termiä on kiitelty siitä, että se nostaa esiin paikallisten ihmisten näkemykset kaivostoiminnasta ja tuo heidät toimijuutensa keskiöön. Parhaimmillaan se voi antaa yhteisöille ja heidän näkemyksilleen valtaa, kun neuvotellaan kaivosten tulevaisuudesta. Toisaalta kriitikot ovat kysyneet, voiko kaivostoiminnasta taloudellisesti riippuvainen yhteisö tehdä autonomisia päätöksiä tai vaatiiko sosiaalinen toimilupa toimiakseen modernin länsimaisen demokratian. Lisäksi Prno & Slocombe (2012, 348) huomauttavat, että SLO on normatiivinen konsepti eli suositus, jota ei aina voida saavuttaa. Voi olla, että paikallis- KAIVOSALALLA YRITYSVASTUU JA ITSESÄÄNTELY KESKITTYVÄT TERMIIN SOCIAL LICENSE TO OPERATE (SLO). SE TARKOITTAA, ETTÄ KAIVOKSELLA TULEE VIRALLISTEN LUPIEN LISÄKSI OLLA PAIKALLISYHTEISÖJEN HYVÄKSYNTÄ.

16 014 Peruste # ONKO PAIKALLISYHTEISÖLLÄ VALTAA VASTUSTAA KAIVOSTOIMINTAA TAI KIELTÄÄ SE ALUEELLA? VAI PYRKIVÄTKÖ YRITYSVASTUUSTRATEGIAT VAIN MUKAUTTAMAAN IHMISET KAIVOSYRITYSTEN TAVOITTEISIIN? yhteisö ei missään tapauksessa hyväksy kaivosta osaksi fyysistä ympäristöään. Toisaalta yritysten vastuuton käytös (lahjonta, kiristys ja salailu) voivat hävittää koko sosiaalisen toimiluvan legitimiteetin. Thomson & Boutilier (2011, 5) lisäävät, että sosiaalisen toimiluvan saavuttaminen on hidasta vuorovaikutusta, jossa liikutaan legitimiteetin ja uskottavuuden kautta kohti luottamusta. Jos prosessi keskeytyy tai luottamus häviää ennakkoluulojen tai väärinkäytösten vuoksi, sosiaalisen toimiluvan saavuttaminen voi käydä mahdottomaksi. Owenin ja Kempin (2013) mukaan SLO:n suurin ongelma on kaivosyritysten kyvyttömyys rakentaa uudelleen menetettyä luottamusta yhteisöjen, osallisten ja aktivistiryhmien kanssa. Rajiv Maherin (2014) mukaan yksi sosiaalisen toimiluvan ongelmakohta on, että yrityslähtöisenä käsitteenä se keskittyy arvioimaan vain paikallisyhteisön kokemia taloudellisia hyötyjä ja haittoja. Se ei kiinnitä huomiota yritysten ja yhteisöjen välillä tai yhteisöjen sisällä oleviin valtarakenteisiin, jotka ovat usein konfliktien ytimessä. Lisäksi useat tutkijat ovat huomauttaneet, että puhe paikallisyhteisöjen hallinnoimisesta (managing) vie väärille raiteille ja painottaa yritysnäkökulmaa moniarvoisen dialogin sijaan. Tämä onkin Maherin mukaan yksi syy siihen, miksi kaivosyritykset ajautuvat edelleen konflikteihin huolimatta panostuksista sosiaaliseen vastuuseen. Kyse on myös vallasta ja autonomiasta: onko paikallisyhteisöllä valtaa vastustaa kaivostoimintaa tai kieltää se alueella? Vai pyrkivätkö yritysvastuustrategiat vain mukauttamaan ihmiset kaivosyritysten tavoitteisiin? yritysten kyseenalaiset toimintatavat lisäävät ristiriitoja Kahdeksaa chileläistä ja perulaista kaivospaikkakuntaa käsittelevässä tutkimuksessaan Maher toteaa, että paikallisyhteisön läheisyys ja riippuvaisuus kaivoksesta määrittävät kaivoksen paikallista hyväksyttävyyttä. Mitä autonomisempi yhteisö on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä se vastustaa kaivosta (Maher 2014). Niillä alueilla, joilla kaivosyhtiön ja paikallisten välinen konflikti oli matala, alueiden paikallistalous oli voimakkaasti sidoksissa kaivosalaan. Ihmisten liikkuvuus oli suurempaa ja he olivat tottuneita laajoihin kaivosprojekteihin. Korkean konfliktin alueilla asukkaat olivat pienviljelijöitä, ihmisten liikkuvuus oli pientä, aiempaa kaivostoimintaa ei ollut, eikä kaivos toistaiseksi työllistänyt paikallisia. Lisäksi maatalouspohjainen paikallistalous oli riippu-

17 Itsesääntelyä, sopimuksia ja vastuullista politiikkaa 015 vainen samoista luonnonvaroista kuin kaivos. Tämä aiheuttaa lähtökohtaisesti esimerkiksi vedenkäyttöön liittyviä ristiriitoja (Maher, 311). Myös kaivosyrityksen huonot toimintatavat lisäsivät konfliktialttiutta. Esimerkiksi Maherin tutkimuksessa selvisi, että korkean konfliktin alueilla yritykset eivät olleet malminetsintävaiheessa juurikaan kommunikoineet paikallisyhteisöjen kanssa. Maanhankintakäytännöt eivät olleet eettisiä tai läpinäkyviä vaan jopa laittomia maakaappauksia (Maher, 314). Arvioimalla viisikymmentä kaivoskonfliktia Franks et al. totesivat, että suurimpia konfliktin aiheuttajia olivat saastuminen ja kilpailu luonnonvaroista tai mahdollisuuksista hyödyntää niitä. Lisäksi paikallisyhteisöjen huono mahdollisuus saada ääntään kuuluville ja huolet yhteisön terveyden ja turvallisuuden puolesta aiheuttivat helposti ristiriitoja. Suurin osa konflikteista liittyi kaivosten kannattavuusmäärittelyjen ja rakentamisen vaiheisiin, sillä ne aiheuttavat usein suurimpia muutoksia paikallisessa ympäristössä. Toisaalta juuri tässä vaiheessa paikallisyhteisöillä on vielä mahdollisuus vaikuttaa kaivoksen avautumiseen. (Franks et al 2014, 7577). Jos malmiot sijaitsevat alkuperäiskansojen pyhillä mailla, luonnonsuojelualueilla tai muuten käytössä olevilla alueilla, edes paras yrityskulttuuri tai vastuullisuusstrategia eivät välttämättä riitä estämään konfliktia. Kun erilaisia intressejä, toiveita ja maailmankatsomuksia on mahdoton yhdistää, seuraa siitä jonkintasoinen konflikti. Olennaista olisikin hyväksyä se, että kompromisseja ei aina ole olemassa. MITÄ AUTONOMISEMPI YHTEISÖ ON, SITÄ SUUREMMALLA TODENNÄKÖISYYDELLÄ SE VASTUSTAA KAIVOSTA. itsesääntelystä sitoviin sopimuksiin Se, kenellä on valta päättää, tuleeko kaivosta vai ei, riippuu paljon jokaisen valtion hallintorakenteesta. Esimerkiksi Suomen uuden kaivoslain mukaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto päättää viime kädessä, voiko kaivosta avata vai aiheutuuko siitä kohtuutonta haittaa alueen muille käyttäjille. Myös aluehallinnolla ja kaupungilla on painoarvonsa. Esimerkiksi Kuusamon kaupunki on päätynyt rajoittamaan kaivoksen mahdollista sijaintia kaavoituksella. Australian New South Walesissä aluehallinto on päättänyt määrittää kaavoituksella niin sanotut no-go zone alueet kaivosten ja muiden elinkeinojen kuten maatalouden väliin konfliktien välttämiseksi. JOS MALMIOT SIJAITSEVAT ALKUPERÄISKANSOJEN PYHILLÄ MAILLA TAI LUONNOSUOJELUALUEILLA, EDES PARAS YRITYSKULTTUURI TAI VASTUULLISUUSSTRATEGIA EIVÄT VÄLTTÄMÄTTÄ RIITÄ ESTÄMÄÄN KONFLIKTIA.

18 016 Peruste # Sara Pathirane Pingpong. Akryyli kankaalle x 98 cm

19 Itsesääntelyä, sopimuksia ja vastuullista politiikkaa 017 Sara Pathirane Teltassa. Akryyli pleksille x 95 cm

20 018 Peruste # YKSI KEINO HALLITA TAI EHKÄISTÄ KONFLIKTEJA ON VAPAAEHTOISEN SÄÄNTELYN - ELI YRITYSVASTUUN JA SOSIAALISEN TOIMILUVAN - MUUTTAMINEN SOPIMUSPOHJAISIKSI. Yksi mielenkiintoisimmista käytännöistä lienee Kanadan Nunavut-alueella, jossa inuiittijärjestöjen ja valtion yhteisesti nimittämällä Nunavut Impact Review Boardilla (NIRB) on merkittävää päätösvaltaa siihen, kuka voi harjoittaa kaivostoimintaa alkuperäiskansojen alueella ja millä ehdoilla. Yksi keino hallita tai ehkäistä konflikteja on vapaaehtoisen sääntelyn eli yritysvastuuohjelmien ja sosiaalisen toimiluvan muuttaminen sopimuspohjaisiksi. Näillä yhteisön kehittämisja maankäyttösopimuksilla voidaan taata alueiden asukkaiden oikeudet ja kaivostoiminnan hyötyjen jakaminen sekä sopia kompensaatiomallit ja sanktiot. Myös valtiot voivat vähentää konflikteja omalla kaivoksiin liittyvällä politiikallaan (Franks et al 2014, 7580). Vaikka sopimukset usein takaavat yritysvastuuohjelmia paremman vuorovaikutuksen ja jakavat hyödyt tasaisemmin paikallisyhteisön ja kaivosyhtiön välillä, ne eivät kuitenkaan yksiselitteisesti takaa sosiaalista toimilupaa (Owen & Kemp 2013, 33). konfliktit tulevat kalliiksi paikallisille ja yrityksille Kaupungistumisen ja keskiluokan kasvu lisäävät raaka-aineiden kysyntää myös tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa kaivosten siirtymistä yhä uusille alueille sellaisille, jotka ovat lähellä asutusta, joilla on jo muuta toimintaa tai jotka ovat esimerkiksi osa alkuperäiskansojen maita tai luonnonsuojelualueita. Kasvava kysyntä saa louhimaan yhä heikompia malmipitoisuuksia haastavista ympäristöistä, jolloin myös jäte- meluja pölyhaitat kasvavat. Nämä tekijät lisäävät toimialan konfliktiherkkyyttä myös tulevaisuudessa. Owenin & Kempin (2013, 34) mukaan yritysten tulisi siirtyä vastuuohjelmissaan instrumentaalisesta sosiaalisen toimiluvan käsitteestä kohti laajempaa kestävän kehityksen näkemystä, joka kuuntelee myös yhteisöjen heikoimpia ja köyhimpiä. Kaivosyritysten on käytävä keskustelua paikallisyhteisöjen kanssa ja asetettava heidän kanssaan yhteisiä tavoitteita. Vain siten kaivosteollisuus voi löytää tasapainon omien kaupallisten tavoitteidensa ja laajempien yhteiskunnallisten odotusten välillä. Toisaalta Franks et al. (2014, 7581) huomauttavat, että nimenomaan yritysten kyvyttömyys nähdä konfliktien niille itselleen aiheuttamia valtavia rahallisia menetyksiä on johtanut siihen, että konfliktit ovat kaivosteollisuuden arkipäivää.

21 Itsesääntelyä, sopimuksia ja vastuullista politiikkaa 019 YRITYKSISSÄ TULISI YMMÄRTÄÄ, ETTÄ TALOUDELLINEN HYÖTY EI VOI OLLA AINOA PERUSTE PÄÄTÖKSENTEOLLE. Tutkimusten mukaan konfliktit ovat haitallisia kaikille osapuolille. Paikallisyhteisöille ne aiheuttavat ristiriitoja sekä poliittisia ja taloudellisia haittoja. Teollisuutta haittaavat tuotannonkatkokset, maineriskit ja näiden aiheuttamat taloudelliset kustannukset (Rajiv 2014, 32). Usein ne saattavat tuplata ennakoidut investointimenot (Franks et al 2014). Jotta konflikteja voitaisiin välttää, tulisi yrityksissä ymmärtää, että taloudellinen hyöty ei voi olla ainoa peruste päätöksenteolle. Sosiaalinen hyvinvointi, ympäristönsuojelu ja kulttuurien säilyvyys ovat yhtä merkittäviä kaivosalueille kuin työpaikat tai raha. Kirjoittaja on jatko-opiskelija Helsingin yliopiston poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtorikoulussa. Hän tutkii kaivostoiminnan vastuullisuutta ja roolia aluekehityksessä. lähteet: Banerjee, S. B. (2011) Embedding sustainability across the organization: A critical perspective. Academy of Management Learning & Education, 10(4), Franks, Daniel M. & Davis, Rachel &,Bebbington, Anthony J. & Alia, Saleem H. & Kemp, Deanna & Scurrah, Martin (2014) Conflict translates environmental and social risk into business costs. PNAS 111 (21), Jartti, Tuija & Rantala, Eero & Litmanen, Tapio (2014) Sosiaalisen toimiluvan ehdot ja rajat. Uudenmaan, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin maakuntien asukkaiden näkemykset kaivannaistoiminnan hyväksyttävyydestä. Jyväskylän yliopisto. Maher, Rajiv (2014) What influences Community Positions towards nearby Mining Projects: Eight cases from Brazil and Chile. PhD Thesis, Cranfield Universtiy School of Management. Prno, Jason & Slocombe, Scott (2012) Exploring the origins of social license to operate in the mining sector: Perspectives from governance and sustainability theories. Resources Policy 37 (3), Owen, J. R., & Kemp, D. (2013) Social licence and mining: A critical perspective. Resources Policy, 38(1), Thomson, Ian & Boutilier, Robert G. (2011) Modelling and measuring the social license to operate: Fruits of a dialogue between theory and practice. [ Katsottu

22 020 Peruste # Sara Pathirane Kissa heinikossa. Akryyli kankaalle x 94 cm

23 Kolumni KOLUMNI 021 aateyritykset etsivät jatkuvasti uusia ja halvempia tuotantoalueita Aasiasta sekä muista halvan työvoiman maista. Kun varsinkin Kiinassa valmistettujen vaatteiden tuotantokustannukset ovat kasvaneet, on todennäköistä, että teollisuudenala on siirtymässä muun muassa Afrikkaan. Afrikassa on ollut aikoinaan omaa vaatetuotantoa, mutta käytettyjen vaatteiden kauppa on kuihduttanut sen. Esimerkiksi Etiopia on viime aikoina houkutellut maahan yrityksiä, ja vaatejätti H&M on jo vuoden ajan tehnyt yhteistyötä etiopialaisten vaateyritysten kanssa. Halvemman työvoiman alueille siirtymisestä seuraa, että vaatetusalan eettiset ongelmat jatkuvat tulevaisuudessakin. Vaatetusteollisuus on monissa maissa ensimmäistä teollisuutta, ja halpatuotantomaissa työntekijöiden oikeudet toteutuvat huonosti. Vaateteollisuus yritykset käyttävät lapsityövoimaa eivätkä työntekijät tule palkoillaan toimeen, vaikka työpäivaatetusalan on otettava ammattiliitot mukaan yritysvastuuseen vät olisivat 12-tuntisia. Tehtaiden palkkaamat aseistetut joukot ahdistelevat ja joissakin maissa jopa murhaavat ammattiliittoon kuuluvia työntekijöitä ja ay-aktiiveja. Valmiiksi kulutettujen farkkujen valmistuksen vuoksi vaatetusalan työntekijöillä esiintyy tappavaa silikoosia eli kivipölykeuhkosairautta. Farkkujen hiekkapuhaltamisessa käytetään kvartsipölyä, jota työntekijät hengittävät. Vaatteiden tuotanto perustuu alihankintaan. Länsimaiset brändiyritykset eivät yleensä omista tehtaita, vaan osluonnonvarat ja konfliktit kehitysmaissa outi moilala VAATETEOLLISUUS ON MONISSA MAISSA ENSIMMÄISTÄ TEOLLISUUTTA, JA HALPATUOTANTOMAISSA TYÖNTEKIJÖIDEN OIKEUDET TOTEUTUVAT HUONOSTI.

24 022 Peruste # SUOMALAISELLA BRÄNDIYRITYKSELLÄ ON VALTAA KEHITYSMAASSA SIJAITSEVAAN TUOTTAJA YRITYKSEEN. JOPA H&M ON SITOUTUNUT MAKSAMAAN TYÖNTEKIJÖILLEEN ELÄMISEEN RIITTÄVÄÄ PALKKAA. SE ON TEKO, JOTA ODOTETAAN YHÄ SUURIMMILTA KOTIMAISILTA VAATEYRITYKSILTÄ. tavat niiden valmistamia vaatteita. Ostajayritykset päättävät vaatemalleista ja siitä, missä ne tuotetaan. Ostajat vaikuttavat paljon myös vaatteiden hintoihin ja toimitusaikatauluihin. Globaalien kauppatavaraketjujen tutkimuksen piirissä vaatetusalaa pidetään esimerkkinä tyypillisestä ostajajohtoisesta alasta. Ostajajohtoisilla aloilla ostajilla on valtaa tuottajayrityksiin. Kuvaan kuuluu se, että ostajat eli brändiyritykset sijaitsevat rikkaissa maissa, ja tuottajayritykset köyhissä maissa. Suomalaisella brändiyrityksellä on siis valtaa kehitysmaassa sijaitsevaan tuottajayritykseen. Brändiyrityksen kuuluisi käyttää valtaansa vastuullisesti. Se voi lopettaa vaatteiden hintojen tinkimisen mahdollisimman alas ja korvamerkitä lisää rahaa ompelijoiden palkkoihin, jotta niillä tulisi toimeen. Jopa H&M on sitoutunut maksamaan työntekijöilleen elämiseen riittävää palkkaa. Se on teko, jota odotetaan yhä suurimmilta kotimaisilta vaateyrityksiltä. Yritysvastuun edistäminen riippuu myös tuottajayritysten johdon myötämielisyydestä, koska vaatetusalan tuotantoketju perustuu alihankintaan sen sijaan, että brändiyritykset omistaisivat tehtaat. Brändiyritykset voivat kuitenkin vaikuttaa tuottajayritysten johtoon. Lisäksi ne voivat solmia ompelijoiden työpaikoilla paikallisesti paremmista työehdoista tai globaalin raamisopimuksen kansainvälisen ammattiliiton kanssa. Ne voivat myös päästää ammattiliitot valvomaan tehtaiden työoloja. Näin on tehnyt Zara-ketjustaan Suomessa tunnettu Inditex, joka on yksi maailman suurimmista tekstiiliyrityksistä. Myös H&M on solminut globaalin raamisopimuksen. Yksikään suomalainen yritys ei ole solminut globaalia raamisopimusta ammattiliiton kanssa millään alalla. Ompelijoiden ja heidän ammattiliittojensa ottaminen mukaan yritysvastuuseen olisi ajankohtaista senkin vuoksi, että yritykset ovat lähivuosina tekemässä YK:n Yritysten ja ihmisoikeuksien ohjaavien periaatteiden mukaiset ihmisoikeusvaikutusten arvioinnit. Ihmisoikeusvaikutusten arviointi vesittyy, jos yritykset tekevät sen brändiyritysten suomalaisissa pääkonttoreissa työntekijöitä kuulematta. Ihmisoikeuksien toteutuminen edellyttää, että työntekijöiden ääni otetaan huomioon. Yksi maailmalla suosittu tapa ottaa ammattiliitot vahvemmin mukaan yritysvastuuseen on brändiyritysten liittyminen niin sanottuihin järjestöjohtoi-

25 Kolumni 023 YKSINKERTAISIMMILLAAN SITOUTUMINEN YRITYSVASTUUSEEN ON SITÄ, ETTÄ SUOMALAINEN BRÄNDIYRITYS TAKAA TUOTTAJA YRITYSTEN TYÖNTEKIJÖILLE OIKEUDEN JÄRJESTÄYTYÄ JA AJAA ASIOITAAN KOLLEKTIIVISIN NEUVOTTELUIN. AMMATTILIITTOJEN JÄSENTEN JA AKTIIVIEN AHDISTELU ON LOPETETTAVA. siin vastuualoitteisiin, joita ovat Ethical Trading Initiative, Fair Wear Foundation, Fair Labor Association ja SA8000- standardin taustajärjestö SAI. Niissä valta on yritysten lisäksi järjestöillä, ammattiliitoilla, julkisella vallalla ja yliopistoilla. Järjestöjohtoisilla aloitteilla on myös hyvät verkostot tuotantomaiden ammattiyhdistyksiin. Yksikään suomalainen yritys ei ole jäsenenä yhdessäkään järjestöjohtoisessa aloitteessa. Niiden sijaan kotimaisten yritysten suosiossa on yritysten keskinäinen BSCI eli Business Social Compliance Initiative, jossa ammattiliitot ja järjestöt ovat sivuosassa. Suomalaisissa vaateyrityksissä ei saisi unohtaa sitä, että ammattiliitot olisi pidettävä mukana yritysvastuutyössä. Yksinkertaisimmillaan sitoutuminen yritysvastuuseen on sitä, että suomalainen brändiyritys takaa tuottajayritysten työntekijöille oikeuden järjestäytyä ammatillisesti ja ajaa asioitaan kollektiivisin neuvotteluin. Ammattiliittojen jäsenten ja aktiivien ahdistelu on lopetettava. Entä mitä tavallinen kuluttaja voi tehdä? Brändiyrityksille voi antaa palautetta siitä, että haluaa vastuullisemmin tuotettuja vaatteita. Yritysten boikotointi vain pahentaa työntekijöiden epävarmaa asemaa. Ompelijoiden työsuhteet ovat jo valmiiksi epävarmalla pohjalla, ja boikotit vaarantavat niiden jatkumisen. Luonnonvaroja kuluu vähemmän, jos vaatteita ostaa vain tarpeeseen. Vanhoja vaatteita voi uudistaa ja ostaa vaatteita käytettyinä. Tärkeintä on miettiä, tarvitseeko sittenkään uutta. Ilmastonmuutoksen aikana meillä ei pitäisi olla varaa vain muutaman kerran käytettäviin vaatteisiin, jotka tuodaan toiselta puolelta maapalloa ja jotka ovat reissanneet raaka-aineina joskus pidemmänkin matkan kuin maapallon ympäri. Kirjoittaja on vapaa yritysvastuun tutkija, joka työskentelee pääasiassa järjestöille ja ammattiliitoille. Hän on kirjoittanut kirjan Tappajafarkut ja muita vastuuttomia vaatteita (Into Kustannus 2013). LUONNONVAROJA KULUU VÄHEMMÄN, JOS VAATTEITA OSTAA VAIN TARPEESEEN.

26 024 Peruste # luonnonvarat ja konfliktit kehitysmaissa VETTÄ VAHVEMMAN EHDOILLA Israelin miehityksen alla elävät palestiinalaiset kärsivät jatkuvasta vesipulasta. Syynä on Israelin epäoikeudenmukainen vesipolitiikka, jonka tavoitteena on vahvistaa miehitystä. Jotta vesikysymykseen saataisiin tasapuolinen ratkaisu, on puhuttava miehityksen lopettamisen mahdollisuuksista. anna malinen

27 Vettä vahvemman ehdoilla 025 srael miehitti palestiinalaisalueet eli Länsirannan ja Gazan alun perin vuoden 1967 sodassa. Sodan jälkeen Israel julisti palestiinalaisten vesivarannot omaisuudekseen ja ryhtyi sääntelemään palestiinalaisten vedenkäyttöä. Sääntelyn vuoksi monet palestiinalaiset kärsivät vesipulasta. Palestiinalaisalueilla käytetään vettä alle maailman terveysjärjestö WHO:n suositusten. Israelissa vettä riittää moninkertaisesti enemmän. Myös Israelin Länsirannalle rakentamien, kansainvälisen oikeuden vastaisten siirtokuntien asukkaat käyttävät selkeästi enemmän vettä kuin palestiinalaiset naapurinsa. Riittävä vedensaanti on YK:n mukaan ehto ihmisoikeuksien toteutumiselle, ja miehitettyjen alueiden luonnonvarojen haltuunotto on kansainvälisen oikeuden vastaista. Israel kuitenkin sivuuttaa nämä periaatteet ja käyttää häikäilemättä palestiinalaisten vettä. israel hallitsee tärkeitä vesilähteitä Veden hallinta Israel-Palestiinan alueella perustuu 1990-luvulla solmittuihin Oslon rauhansopimuksiin. Väliaikaisiksi tarkoitetut sopimukset jäivät voimaan, vaikka rauhanneuvottelut osoittautuivat tuloksettomiksi vuoteen 2000 mennessä. Sopimusten ehdot heijastavat aikaisemman miehityskauden käytäntöjä ja antavat Israelille suhteettomat etuoikeudet muun muassa alueen vesiresursseihin. Israelissa ja palestiinalaisalueilla on kolme yhteistä makean veden lähdettä: Jordan-joki sekä rannikon ja vuoristoalueen pohjavesivarannot. Israel hyödyntää lähes kaiken Jordan-joen veden ja hallitsee suurinta osaa rannikon vesivarannosta. Vuoriston pohjavesivaranto on palestiinalaisten tärkein vesilähde. Siitä merkittävin osa sijaitsee miehitetyllä Länsirannalla. Israel kuitenkin käyttää vuoriston pohjavesivarannosta pumpattavasta vedestä yli 80 prosenttia. Palestiinalaisten tilannetta vaikeuttaa edelleen Israelin Länsirannalle rakentama, kansainvälisen tuomioistuimen laittomaksi julistama muuri. Muuri tekee syviä strategisia sukelluksia vesilähteiden kohdilla ja vie niitä palestiinalaisten saavuttamattomiin. vedenjakelua miehittäjän kaavalla Palestiinalaiset joutuvat ostamaan suuren osan vedestään Israelin kansalliselta vesiyhtiöltä Mekorotilta, joka myy Länsirannalta pumpattua vettä takai- VEDEN HALLINTA ISRAEL- PALESTIINAN ALUEELLA PERUSTUU 1990-LUVULLA SOLMITTUIHIN OSLON RAUHANSOPIMUKSIIN.

28 026 Peruste # KUN LUPIEN SAAMINEN VESIHANKKEILLE ON VAIKEAA, MUTTA VEDEN TARVE TODELLINEN, PALESTIINALAISET TOTEUTTAVAT HANKKEITA ILMAN LUPAA. PAIKOIN PALESTIINALAISET MAANVILJELIJÄT VARASTAVAT PALESTIINALAISKYLIIN JOHTAVIEN VESIJOHTOJEN VETTÄ. sin palestiinalaisille huomattavasti korkeampaan hintaan kuin Israeliin ja sen siirtokuntiin. Pitkät vesikatkokset ovat palestiinalaisalueilla yleisiä ja vaikeita erityisesti kesäaikaan. Osa palestiinalaisista jää kokonaan vedenjakeluverkoston ulkopuolelle. Länsirannalla toimii kaksi vedenjakelujärjestelmää. Israelille kuuluva järjestelmä palvelee siirtokuntalaisia ja osaa palestiinalaisista. Palestiinalaishallinnolle kuuluva, vain palestiinalaisia palveleva järjestelmä kärsii useista puutteista luvulla palestiinalaishallinto peri Israelin heitteille jättämän vesijärjestelmän, jota se ei ole kyennyt päivittämään. Ongelmia ei päästä korjaamaan tarpeita vastaavasti, sillä Israel rajoittaa ja valvoo palestiinalaisten toimintaa. Gazassa vesijärjestelmä on palestiinalaisten vastuulla, mutta hyväksyntä sen ylläpitoon hankittaville välineille on haettava Israelilta. vesikomitea vahvistaa miehitystä Oslon sopimusten mukaan palestiinalaishallinnon on tehtävä yhteistyötä Israelin kanssa Länsirannan vettä koskevissa asioissa. Tätä varten perustettiin vuonna 1995 yhteinen komitea Israeli-Palestinian Joint Water Committee (JWC), joka toimii edelleen. Länsirannan vedenkäyttöön liittyvät projektit on hyväksyttävä komitean yksimielisellä päätöksellä. Tosiasiassa vesikomitea toimii Israelin välineenä torpata suuri osa palestiinalaisten vedenkäyttöön liittyvistä hankkeista. Palestiinalaisten on anottava lupaa pienillekin vesihankkeille, lupamenettely on työläs ja hakemuksista hyväksytään ainoastaan osa. Palestiinalaiset puolestaan joutuvat hyväksymään israelilaiset hakemukset lähes poikkeuksetta, myös siirtokuntarakentamiseen liittyvät projektit, sillä niiden hyväksyminen on käytännössä ehto palestiinalaishankkeiden hyväksymiselle. Menettely kuitenkin joustaa Israelin hyväksi. Esimerkiksi Israelin siirtokuntien sisäisiä vesihankkeita on toteutettu ilman hakumenettelyä. Joskus Israel on myös toteuttanut vesihankkeita komitean kielteisestä päätöksestä huolimatta. Jan Selby katsoo vesikomiteaa koskevassa tutkimuksessaan vuodelta 2013, että komitea ajaa virallisen yhteistyön varjolla vahvemman osapuolen eli Israelin etuja. Hän pitää ongelmallisena, että palestiinalaisia vesihankkeita taloudellisesti tukevat, ratkaisevan tärkeässä asemassa olevat kansainväliset tahot eivät halua rahoittaa hankkeita, joita vesikomitea ei hyväksy. Palestiinalaisten vesikomitealle osoit-

29 Vettä vahvemman ehdoilla 027 tamat hakemukset koskevat selkeästi vaatimattomampia hankkeita kuin israelilaisten hakemukset. Selbyn mukaan tämä ei kerro palestiinalaisten todellisista tarpeista vaan siitä, minkä he katsovat Israelin miehitysvallan alla olevan mahdollista. gaza on saarron keskellä Gazan palestiinalaisten tärkein vesilähde on rannikon pohjavesivarannon eteläinen osa. Se on jo vuosikymmeniä ollut ylikäytössä, mistä johtuen siihen on sekoittunut merivettä ja suolaista pohjavettä. Jäteveden puhdistus on Gazassa hyvin puutteellista, mikä on saastuttanut pohjavesivarantoa. Nykyään yli 90 prosenttia pohjavedestä on juomakelvotonta. Israelin Mekorot myy alueelle vettä. Lisäksi Gazassa myydään puhdistettua vettä ovelta ovelle. Gazan suurimmat ongelmat ovat Israelin saarto ja sotatoimet. Israel on muun muassa kieltänyt vesijärjestelmien ylläpitoon tarvittavien materiaalien tuonnin alueelle. Jäteveden puhdistamiseen tarvitaan myös sähköä, jota ei kyetä tuottamaan riittävästi paikallisin voimin. Lisäsähköä saadaan Israelista ja Egyptistä, mutta sekään ei ole riittänyt kattamaan tarvetta, ja pitkät sähkökatkokset ovat arkipäivää. Heinäkuussa 2014 Gazassa nähtiin Israelin tuhoisimmat hyökkäykset sitten vuoden 1967 sodan. Jälleenrakennus on edelleen pahasti kesken. Heinäkuussa 2015 YK:n humanitaaristen asioiden koordinaatiotoimisto OCHA raportoi, että sähkön ja polttoaineen puute ovat osasyynä siihen, että Gazasta valuu Välimereen päivittäin jopa 90 miljoonaa litraa vain osin käsiteltyä jätevettä. ratkaisu edellyttää miehityksen lopettamista Kun lupien saaminen vesihankkeille on vaikeaa, mutta veden tarve todellinen, palestiinalaiset toteuttavat hankkeita ilman lupaa. Paikoin palestiinalaiset maanviljelijät varastavat palestiinalaiskyliin johtavien vesijohtojen vettä. Palestiinalaiset myös kaivavat luvattomia kaivoja ja pyrkivät keräämään sadevettä säiliöihin ja tankkeihin. Israelin armeija on vastannut hajottamalla kaivoja ja tuhoamalla ja takavarikoimalla sadevesisäiliöitä. Oma lukunsa ovat siirtokuntalaiset, jotka ovat pyrkineet estämään palestiinalaisten vedensaannin Länsirannalla, usein Israelin armeijan suojelemana. YK:n OCHA raportoi vuonna 2012 tapauksista, joissa siirtokuntalaiset olivat estäneet palestiinalaisia käyttämästä vesilähteitään. Lähteiden vesi on elintärkeää niille palestiinalaisille, jotka eivät ole yhteydessä vedenjakelujärjestelmään tai saavat sen kautta vain osan tarvitsemastaan vedestä. Vesipolitiikkaa Israel-Palestiinan alueella on tarkasteltava miehityksen säännöt ja osapuolten väliset voimasuhteet tiedostaen. Vesikysymykseen ja muihin Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin epäkohtiin ei voida löytää oikeudenmukaista ratkaisua, ellei Israel lopeta palestiinalaisalueiden miehitystä. Nykytilanteessa Israelin koveneva ote palestiinalaisista ja heidän elintilastaan, elinehdoistaan, kodeistaan ja vedestään ei ole katoamassa mihinkään. Kirjoittaja on kansainvälisistä kehityskysymyksistä, rauhantyöstä ja tasa-arvosta kiinnostunut yhteiskuntatieteilijä.

30 028 Peruste # Sara Pathirane Amma. Vahamaali kankaalle x 130 cm lähteet: Amnesty International (2009) Troubled Waters Palestinians Denied Fair Access to Water. [ Katsottu B Tselem (2011) New report on the military s conduct in a-nabi Saleh: Israel s security forces effectively deny Palestinians right to demonstrate. [ show_of_force] Katsottu B Tselem (2014) Water crisis in Gaza Strip: Over 90% of water un-potable. [ gaza_strip/gaza_water_crisis] Katsottu B Tselem (2014) Water Crisis. International Law. [ Katsottu B Tselem (2014) Water Crisis. Discriminatory water supply. [ discrimination_in_water_supply] Katsottu

31 Vettä vahvemman ehdoilla 029 Sara Pathirane Yöuinti. Vahamaali kankaalle x 150 cm 2014 Selby, Jan (2013) Cooperation, domination and colonisation: The Israeli-Palestinian Joint Water Committee. Water Alternatives 6(1): [ articles/vol6/v6issue1/196-a6-1-1/file] Katsottu United Nations Office for the Coordination of Humanitarian Affairs, occupied Palestinian territory (2012) How dispossession happens: the takeover of Palestinian water springs by Israeli settlers. [ Katsottu United Nations Office for the Coordination of Humanitarian Affairs, occupied Palestinian territory (2015) The Humanitarian Impact of the Blockade. [ Katsottu United Nations Office for the Coordination of Humanitarian Affairs, occupied Palestinian territory (2015) Humanitarian Coordinator calls for an accelerated recovery effort for the Gaza Strip one year after the 2014 hostilities. [ Katsottu

32 030 DEBATTI Peruste # luonnonvarat ja konfliktit kehitysmaissa YHTEISMAAN ONGELMA Yhteismaan ongelmalla tarkoitetaan tilannetta, jossa yhteisen resurssin ylikäyttö johtaa sen liialliseen kulumiseen. Yhteismaan kulumisen haitat jakautuvat kaikkien käyttäjien kesken, mutta yhteismaata liikaa käyttävät saavat resurssista enemmän hyötyä kuin muut. Hyötymistä nimitetään vapaamatkustamiseksi. Liikakalastus on yksi esimerkki yhteismaan ongelmasta. Yhteismaan ongelma on poliittisen filosofian tutkimuskohde. Käsitteen tragedy of the commons esitteli William Forster Lloyd vuonna Ratkaisuksi yhteismaan ongelmaan on esitetty muun muassa yksityisomistusta. Karl Marxin mukaan teollisen kapitalismin perusta luotiin aitaamalla yhteisresursseja, kuten maa-alueita, yksityiseksi omaisuudeksi. Onko yhteismaan ongelma olemassaoleva, universaali ongelma ja onko se vältettävissä? Peruste kutsui tietokirjailija Rauli Partasen ja maailmanpolitiikan tohtoriopiskelija Tero Toivasen debatoimaan aiheesta.

33 Debatti 031 hteismaan tragedia tai ongelma on tilanne, jossa yksilö käyttää yhteistä resurssia liikaa tai kestämättömästi. Yksi hyötyy resurssin käytöstä muita enemmän, mutta käytön kustannukset jakautuvat kaikkien kesken. Perinteisesti paikallisen yhteisön paine on ollut yhteismaan väärinkäytön ehkä tehokkain hillitsijä. Globalisaation, megayhtiöiden ja niitä omistavien valtavien rahastojen aikakaudella tilanne on toinen. Myös nykyisen kaltaisessa, kilpailuun perustuvassa globaalissa talousjärjestelmässä esiintyy monia yhteismaan ongelmia. Yksi merkittävä maailmanlaajuinen yhteismaan ongelma on hiilidioksidipäästöjen aiheuttama ilmastonmuutos. Hiilidioksidia tuottavien fossiilisten energianlähteiden käyttö on houkuttelevaa, koska siitä aiheutuva haitta eli ilmaston lämpeneminen jakautuu koko planeetan yhteiseksi haitaksi. Ilmasrauli partanen klassisen liberalismin ratkaisu yhteismaan ongelmaan: vahva yksityinen omistusoikeus Ilmastonmuutos on esimerkki maailmanlaajuisesta yhteismaan ongelmasta: hiilidioksidipäästöt lämmittävät yhteistä maapalloamme. Jos planeetta ilmastoineen olisi yksityisessä omistuksessa, sen omistajat voisivat vaatia korvauksia päästöjen aiheuttajilta. Ilmaston lämmittämisestä tulisi taloudellisesti kannattamatonta. ton lämpenemisen pysäyttäminen noin kahteen asteeseen kuitenkin vaatisi, että kolme neljännestä jo tunnetuista kivihiili-, öljy- ja maakaasuvarannoista jätetään maaperään. Poliitikot eivät rajoita päästöjä riittävästi, koska nykyisin myös ilmastopolitiikan tavoitteena on talouskasvun ja työpaikkojen lisääminen. Ilmaston lämpenemisen haitat siirretään tulevien sukupolvien ongelmaksi ja hajautetaan yhteismaan kustannuksiksi. Voiko yhteismaan ongelmaan löytyä helpotusta klassisen liberalismin suosi- Kirjoittaja on riippumaton tietokirjailija, joka kirjoittaa pääosin energiasta, ympäris töstä ja yhteiskunnasta. Suomeksi hän on julkaissut kirjat Suomi öljyn jälkeen (Into 2013) sekä Uhkapeli ilmastolla (2015). YKSI MERKITTÄVÄ MAAILMANLAAJUINEN YHTEISMAAN ONGELMA ON HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJEN AIHEUTTAMA ILMASTONMUUTOS.

VETTÄ VAHVEMMAN EHDOILLA

VETTÄ VAHVEMMAN EHDOILLA 024 Peruste #3 2015 luonnonvarat ja konfliktit kehitysmaissa VETTÄ VAHVEMMAN EHDOILLA Israelin miehityksen alla elävät palestiinalaiset kärsivät jatkuvasta vesipulasta. Syynä on Israelin epäoikeudenmukainen

Lisätiedot

EPÄREILUA PELIÄ LUONNONVAROILLA

EPÄREILUA PELIÄ LUONNONVAROILLA 006 Peruste #3 2015 luonnonvarat ja konfliktit kehitysmaissa EPÄREILUA PELIÄ LUONNONVAROILLA LÄNSIMAINEN KAIVOSTEOLLISUUS KUUMENTAA TUNTEITA NICARAGUASSA Nicaraguassa protestoidaan kaivosten huonoja työoloja

Lisätiedot

ITSESÄÄNTELYÄ, SOPIMUKSIA JA VASTUULLISTA POLITIIKKAA

ITSESÄÄNTELYÄ, SOPIMUKSIA JA VASTUULLISTA POLITIIKKAA 012 Peruste #3 2015 luonnonvarat ja konfliktit kehitysmaissa ITSESÄÄNTELYÄ, SOPIMUKSIA JA VASTUULLISTA POLITIIKKAA MITEN KAIVOSTEN AIHEUTTAMIA KONFLIKTEJA VOIDAAN VÄHENTÄÄ Kaivosyhtiöiden omien yritysvastuuohjelmien

Lisätiedot

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Kuopasta kansalle kaivosteollisuuden hyväksyntä ja paikallinen hallinta 17.3.2015 Lasse Peltonen, SYKE Hyväksyttävyyden ja sosiaalisen toimiluvan ajankohtaisuus

Lisätiedot

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mari Tuusjärvi Geologian tutkimuskeskus 22.11.2013 1 Taustaa Kaivostoiminnan kestävyys

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Sosiaalinen toimilupa mitä se tarkoittaa?

Sosiaalinen toimilupa mitä se tarkoittaa? Sosiaalinen toimilupa mitä se tarkoittaa? KYT2018 tutkimusohjelman seminaari: Sosiaalinen toimilupa ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus, VTT, Espoo, 10.10.2018 Tuija Jartti, projektitutkija, Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT 8.6.2016 Johtava asiantuntija Kalle Reinikainen, Pöyry Finland Oy SISÄLTÖ 1. Miksi sidosryhmäyhteistyötä tarvitaan? 2. Vuoropuhelun

Lisätiedot

R U K A. ratkaisijana

R U K A. ratkaisijana R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA

Lisätiedot

Reilu maailma työn alla. Laura Ventä

Reilu maailma työn alla. Laura Ventä Reilu maailma työn alla Laura Ventä 29.5.2018 SASK Suomen ainoa työntekijöiden oikeuksiin keskittyvä kehitysyhteistyöjärjestö Perustettu vuonna 1986 (SAK) Jäsenenä 34 suomalaista ammattiliittoa kaikista

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT

KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT Ennen kaikkea kaivos KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT 2 Kaivostoiminnan näkymät q Hintojen pudotus ohi, metallien ja mineraalien hintataso vakiintuneella tasolla, ja hienoista kasvua näkyvissä. q Tuotanto ja

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot

Sosiaalinen toimilupa kaivosteollisuudessa ja sen soveltuvuus ydinjätehuoltoon

Sosiaalinen toimilupa kaivosteollisuudessa ja sen soveltuvuus ydinjätehuoltoon Sosiaalinen toimilupa kaivosteollisuudessa ja sen soveltuvuus ydinjätehuoltoon Seminaari ydinjätehuollon yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä 6.10.2017, klo 10 12, Eteläesplanadi 4 Tapio Litmanen Sosiologian

Lisätiedot

Matkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselo

Matkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselo KUVA KUVA KUVA Matkailu perustuu puhtaaseen luontoon Matkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselo Jyväskylä 23.11.2016 Timo Lappi KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa

Lisätiedot

Ympäristömerkintä. Joutsenmerkki ympäristö ja vastuullisuus käsi kädessä

Ympäristömerkintä. Joutsenmerkki ympäristö ja vastuullisuus käsi kädessä Joutsenmerkki ympäristö ja vastuullisuus käsi kädessä Joutsenmerkin tavoitteet Joutsenmerkki ohjaa ostajia tekemään ympäristön kannalta parempia päätöksiä tuottajia valmistamaan ympäristön kannalta parempia

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:

Lisätiedot

Vastuullinen Kaivostoiminta

Vastuullinen Kaivostoiminta Vastuullinen Kaivostoiminta Kaivoksen yhteiskunta ja -ympäristövastuu Kaivoksia! - uhka vai mahdollisuus 6.6.2012 Joanna Kuntonen- van t Riet Northland Mines Oy Safety & Environmental Manager Northland

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta 27.1.2016 A8-0009/55 55 Johdanto-osan A kappale A. toteaa, että TiSA-neuvotteluilla olisi tehostettava kansainvälistä sääntelyä, ei heikennettävä kansallista sääntelyä; A. toteaa, että TiSA-neuvotteluissa

Lisätiedot

Mihin Reilua kauppaa tarvitaan?

Mihin Reilua kauppaa tarvitaan? Reilu kauppa ry 2017 Mihin Reilua kauppaa tarvitaan? Maailmassa on noin 800 miljoonaa ihmistä, jotka kärsivät nälästä. Osa heistä on pienviljelijöitä, jotka viljelevät ruokaa muille. He saattavat joutua

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA.

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA. pari pari 1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. POHTIKAA...miten niiden toteutuminen vaikuttaa Naomin/Dain elämään....mitä tapahtuu, jos tavoitteet eivät toteudukaan....miten tavoitteiden

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa 15.2.2017 Kuntastrategian linjaukset Maankäyttöstrategia KL 27.1.2017 - poimintoja - Yhteiskunnan edun mukaista olisi, että kaikki elinkeinot voisivat

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016 Vastuullisuus kaivosteollisuudessa Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.2016 Kestävän kaivostoiminnan verkosto Mitä Kaivosteollisuus ja sen sidosryhmät loivat Kestävän kaivostoiminnan verkoston

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA Tämä osakassopimus (jäljempänä Sopimus) on solmittu seuraavien osapuolten välillä: 1. Helsingin kaupunki (Y-tunnus 0201256-6),

Lisätiedot

Kestävä globaali talous

Kestävä globaali talous Kestävä globaali talous Johtaminen 2020 Next Best Practices seminaari Keski-Suomen kauppakamari 10.5.2012 Tuula Pohjola Crnet Oy 11.5.2012 Copyright Crnet Oy 1 Eettistä tehokkuutta Tuula Pohjola TkT Erityisala

Lisätiedot

Ohjelman aihioita Kepan kevätkokous

Ohjelman aihioita Kepan kevätkokous Ohjelman aihioita 2018-2021 26.4.2017 Kepan kevätkokous Järjestöjen kyky ja tila toimia Kepa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Kansalaisyhteiskunta tarvitsee toimintavapauden ja mahdollisuuden

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Berner-konsernin toimittajia koskevat eettiset toimintaohjeet

Berner-konsernin toimittajia koskevat eettiset toimintaohjeet 1/5 Berner-konsernin toimittajia koskevat eettiset toimintaohjeet Berner-konsernin yhteistyökumppaneiden ja toimittajien (tästä eteenpäin Toimittaja ) on noudatettava kaikkea soveltuvaa lainsäädäntöä,

Lisätiedot

Asennetutkimus ja sosiaalinen toimilupa

Asennetutkimus ja sosiaalinen toimilupa Asennetutkimus ja sosiaalinen toimilupa Tuija Jartti, projektitutkija (YTM), Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto, 17.3.2015 Kirja kaivannaistoiminnan hyväksyttävyydestä Saatavissa:

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä Etnisten suhteiden neuvottelukunta * Keitä me olemme? Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä - verkosto - jäsenten tuoma laaja asiantuntemus - jäsenten laajat verkostot - mukana keskeiset

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Suomalaiset ja kenkien eettisyys Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Johdanto Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018

Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa 14.11.2018. STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Tervetuloa State of World Population 2018 raportin julkaisutilaisuuteen. Tämän vuoden raportti kertoo

Lisätiedot

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazerin tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä hankimme ainoastaan RSPO-sertifioitua, entistä paremmin jäljitettävää palmuöljyä. Tämä tarkoittaa

Lisätiedot

Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli

Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli BSAG - Elävä Itämeri säätiö Baltic Sea Action Group (BSAG) on vuonna 2008 perustettu säätiö, joka tekee työtä Itämeren ekologisen

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

YLLÄTTÄVÄT YRITYSVASTUUT - POLITIIKKADIALOGI 2017

YLLÄTTÄVÄT YRITYSVASTUUT - POLITIIKKADIALOGI 2017 Vastuullisuuspäällikkö Joanna Kuntonen-van t Riet YLLÄTTÄVÄT YRITYSVASTUUT - POLITIIKKADIALOGI 2017 Kaivos muuttaa naapuriin Yhteiskuntavastuu kaivoshankkeessa 15.6.2017 ANGLO AMERICAN 2 KETÄ ME OLEMME

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

Mikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo

Mikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo Mikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo 04.10.2005 WTO on Maailman kauppajärjestö WTO:n historia Jäsenyys ja toimintakulttuuri Leirit WTO:n sisällä Tärkeimmät neuvottelualueet Muita keskeisiä kysymyksiä

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä kaavoituksen vaikutuksista toimijaan. Janne Soimasuo Ympäristöpäällikkö. Metsä Group

Käytännön esimerkkejä kaavoituksen vaikutuksista toimijaan. Janne Soimasuo Ympäristöpäällikkö. Metsä Group Käytännön esimerkkejä kaavoituksen vaikutuksista toimijaan Janne Soimasuo Ympäristöpäällikkö 1 12.11.2015 Kaavoitustilanne ja tietojen saanti Kaavatietojen ajantasainen saatavuus puutteellista: yleis-

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Fennovoiman vastuullisuusohjelma

Fennovoiman vastuullisuusohjelma Fennovoiman vastuullisuusohjelma 1 Vastuullisuusohjelma tukee Fennovoiman toimintojen ja Hanhikivi 1 -hankkeen kestävää kehitystä. Turvallisuus Ympäristö Sosiaalinen ja taloudellinen vastuu 2 Vastuullisuusohjelma

Lisätiedot

Luento 9. June 2, Luento 9

Luento 9. June 2, Luento 9 June 2, 2016 Otetaan lähtökohdaksi, että sopimuksilla ei voida kattaa kaikkia kontingensseja/maailmantiloja. Yksi kiinnostava tapaus on sellainen, että jotkut kontingenssit ovat havaittavissa sopimusosapuolille,

Lisätiedot

LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto

LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto Näytteiden jatkokäytön edut Resurssien hyötykäyttö Taloudellinen hyöty (erilaisille toimijoille) Suomi tutkimuksen

Lisätiedot

Mistä muodostuu tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys?

Mistä muodostuu tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys? Mistä muodostuu tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys? Energiateollisuuden tutkimusseminaari 30.1.2019 Lasse Peltonen Akordi Oy Akordi Oy 1 Taustalla Akordin koulutus- ja kehittämishanke Valmiuksia ja

Lisätiedot

KaivosAkatemian vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Maija Uusisuo Cleantech-ohjelma

KaivosAkatemian vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Maija Uusisuo Cleantech-ohjelma KaivosAkatemian vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja 29.-30.1.2013 Maija Uusisuo Cleantech-ohjelma Kestävän kaivostoiminnan kehittäminen Kaivostoiminnan kansainvälisyys ja kotimaisen tuotannon

Lisätiedot

Kiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet. Green Key -te tapäivä Toiminnanjohtaja Leo Stranius

Kiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet. Green Key -te tapäivä Toiminnanjohtaja Leo Stranius Kiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet Green Key -teemailtapäivä 24.10.2017 Toiminnanjohtaja Leo Stranius Leo Stranius, HM Luonto-Liiton / Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Ympäristöasiantuntija

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 It s As u l Ik t Im n An e El y S E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 FIBS! Perustettu vuonna 2000 Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto Autamme jäseniämme

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Toimittajien menettelyohje

Toimittajien menettelyohje Toimittajien menettelyohje 1 (3) 01/01/2015 Toimittajien menettelyohje Tausta ja tarkoitus Posti on ensisijainen valintasi postin, logistiikan ja verkkokaupan palveluissa. Huolehdimme kaupankäynnin ja

Lisätiedot

Tuulivoiman tulevaisuus ja hyväksyttävyyden haasteet Lasse Peltonen Akordi Oy

Tuulivoiman tulevaisuus ja hyväksyttävyyden haasteet Lasse Peltonen Akordi Oy Tuulivoiman tulevaisuus ja hyväksyttävyyden haasteet 12.6.2017 Lasse Peltonen Akordi Oy YLE 1.9.2015 Kaleva 8.2.2017 Tuulivoima Euroopassa Tuulivoima kasvanut nopeasti koko Euroopassa taustall ilmastopolitiikan

Lisätiedot

Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig. Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen

Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig. Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen 2014 PAULIG GROUP 2014 PAULIG GROUP Niin Pauligin perhe kuin yrityskin ovat läpi historiansa olleet maailmalla

Lisätiedot

Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus

Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Jussi Viitanen, metsäalan neuvonantaja, kehityspoliittinen osasto, toimialapolitiikan yksikkö, ulkoasiainministeriö Ympäristö ja luonnonvarat

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

Kestävä kaivostoiminta ja haitat yksityisille eduille

Kestävä kaivostoiminta ja haitat yksityisille eduille Kestävä kaivostoiminta ja haitat yksityisille eduille Ympäristölakimies Jouko Tuomainen Suomen ympäristökeskus MUTKU ry Kestävä kaivostoiminta - tutkimusseminaari 21.11.2013 Helsinki Esittely Kiinnostuksen

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Digi-tv kuulemistilaisuus

Digi-tv kuulemistilaisuus Digi-tv kuulemistilaisuus Petteri Järvinen 31.1.2007 "Meillä siirtymäaika on pidempi kuin monissa Euroopan maissa, joissa päätökset siirtymisestä on tehty vasta tällä vuosituhannella." (s. 29) Toimivia

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA

TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA 2017-2022 Suomen Lähetysseura on perustettu vuonna 1859 ja se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien lähetysjärjestö. Lähetysseuran

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Vaikuttamistyö kehitysmaissa. Mariko Sato,

Vaikuttamistyö kehitysmaissa. Mariko Sato, Vaikuttamistyö kehitysmaissa Mariko Sato, 17.11.2018 Mitä on vaikuttaminen? Vaikuttamisen prosessi, jossa pyritään saamaan aikaan muutosta. Ihmisten kouluttaminen jostain tarpeesta ja heidän mobilisointi

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula

Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa Kristiina Kumpula 30.3.2017 Ihmisoikeudet voivat Suomessa varsin hyvin Paljon hyvää on tapahtunut viime vuosina: - Vammaissopimuksen ratifiointi - Seksuaalivähemmistöjen

Lisätiedot

DILACOMI LOPPUSEMINAARI

DILACOMI LOPPUSEMINAARI DILACOMI LOPPUSEMINAARI 27.9.2013 Kaivoksiin suhtautuminen paikallisyhteisöissä Marika Kunnari Lapin yliopisto, YTK SISÄLTÖ 1. Kaivoksiin suhtautuminen erilaisissa kaivosyhteisöissä - esimerkki 2. Kielteiseen

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 2015. Tutkimusraportti 26.11. 2015 Merja Lintunen

REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 2015. Tutkimusraportti 26.11. 2015 Merja Lintunen REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 01 Tutkimusraportti 6.11. 01 Merja Lintunen TUTKIMUKSEN TOTEUTUS REILUN KAUPAN BRÄNDI- JA KAMPANJATUTKIMUS 014 Tutkimuslaitos Taloustutkimus Oy Tutkimuslaitoksen yhteyshenkilöt

Lisätiedot

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON Oletko kiinnostunut taloudellisesti kannattavasta metsänhoidosta, joka huomioi monipuolisesti myös ympäristöarvot ja sosiaaliset näkökulmat?

Lisätiedot

Katko T.S. Ke 12 TTY

Katko T.S. Ke 12 TTY Vesivarat kehityskysymyksenä ja vesihuolto yhdyskuntien verisuonistona [KE 12 Ympäristö, energia ja ihminen (TTY 2), 2018] Tapio S. KATKO, Dosentti; UNESCO oppituoli: Kestävät vesihuoltopalvelut TTY, Vesihuoltopalveluiden

Lisätiedot

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot