POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/ (32) Hänninen Tuomo Jäsen. Perkkiö Kaija-Maija Jäsen

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/ (32) Maakuntahallitus Aika klo 10:04-12:23 Paikka Siikasali, Sepänkatu 20, Oulu Läsnä Pohjamo Samuli Puheenjohtaja Männistö Asko Varapuheenjohtaja Hänninen Tuomo Jäsen Kippola Eero Jäsen Kohonen Olli Jäsen 61-68, Luukkonen Jouko Jäsen Mattila Pirkko Jäsen Niinikoski Eija-Riitta Jäsen 61-69, Pahkala Matti Jäsen Perkkiö Kaija-Maija Jäsen Ruonala Riikka Jäsen Honkala Kari Varajäsen Rajala Lyly Varajäsen Muut läsnäolleet Kalliorinne Risto Maakuntavaltuuston pj 64 klo Tuppurainen Tytti Maakuntavaltuuston 1. varapj klo Ollikainen Antti Maakuntavaltuuston 2. varapj klo Kortesalmi Joukamo Maakuntavaltuuston 3. varapj. Myllylä Raili MYR pj klo Harju Pauli Maakuntajohtaja Pitkänen Riitta Hallintojoht, pöytäkirjanpitäjä Rämet Jussi Suunnittelujohtaja 61-68, Hankivaara Arja Viestintäpäällikkö Ojala Heikki Aluekehityspäällikkö Ruokangas Marko ENPI ohjelmajohtaja Leskinen Hannu Sairaanhoitopiirin johtaja, PoPSTer-hank selv.henk Viitanen Mikko Suunnittelija Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Samuli Pohjamo Puheenjohtaja Riitta Pitkänen Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan kä sittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Allekirjoitukset Tarkastusaika Allekirjoitus Pöytäkirjan tarkastajat:

2 Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Aika ja paikka Virka-asema Allekirjoitus Pöytäkirjan tarkastajat: 2

3 Kokouksen 4/2016 asiat Otsikko Sivu 61 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus 7 62 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 8 63 Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus 9 64 Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden 10 maakuntaa (PoPSTer) -hanke ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valtakunnallinen tilanne 65 Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaava, kaavaehdotuksen 11 lausuntoaineisto 66 Karelia ENPI CBC -ohjelman päättäminen ja Karelia CBC ohjelman valmistelu 67 Pohjois-Pohjanmaan rakennerahastotoiminta ohjelmakaudelta ja ohjelmakauden ajankohtaiskatsaus Pohjois-Pohjanmaan liiton osalta 68 Äkillisen rakennemuutoksen loppuraportointi Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden 16 maakuntaa (PoPSTer) / EAKR 70 Massadata-analyysin ja 5G-verkon integraatio / EAKR Hyperspektrikameroiden ja kauko-ohjattavien ilma-alusten käytön 24 edistäminen / EAKR 72 Tiedoksiantoasiat Edunvalvonta-asiat Maakuntajohtajan tekemät päätökset Viraston antamat lausunnot Kokouksen päättäminen 32 Pöytäkirjan tarkastajat: 3

4 MUUTOKSENHAKUOHJEET (maakuntahallitus) Tämä pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä MUUTOKSENHAKUKIELLOT Asiakohdat: 61-68, Tehtyihin päätöksiin ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, kos ka päätös koskee vain val mistelua ja täytäntöönpanoa (kuntalaki 136 ) tai koska asiaa ei ole lopullisesti rat kaistu (HLL 5 1 mom.). Koska pää töksestä voi daan tehdä kuntalain 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, alla olevissa py kä lis sä tehtyihin päätöksiin ei saa ha kea muutosta valittamalla. OIKAISUVAATIMUSOHJEET Asiakohdat: Em. päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen maakun ta halli tuk selle, osoi te: Sepänkatu 20, OULU, sähköposti: kirjaamo@pohjois-pohjanmaa.fi ja telefax: (08) Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti näh täväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kulut tua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi oikaisuvaatimuksen tekijän nimi yhteystietoineen, päätös, johon muutosta haetaan sekä vaatimus perusteineen. Oikaisuvaatimus on tekijän allekirjoitettava. VALITUSOSOITUS Asiakohdat: Em. asiakohdissa tehtyihin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella: Pohjois-Suomen hallinto-oikeus, PL 189, OULU, sähköposti pohjois-suomi.hao@oikeus.fi, te le fax: Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jon ka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. allintovalituksen saa tehdä ainoastaan asianosainen eli se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun pää tös välittö mästi vaikuttaa. Valituksen saa tehdä paitsi edellä todetuilla kunnallisvalituksen valitusperusteilla, myös tarkoituksen mukaisuusperusteella. Valituskirjassa on ilmoitettava: valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite; päätös, johon haetaan muutosta; miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi; muutosvaatimuk sen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekir joittanut valituskirjan, siinä on mainittava laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä selvitys siitä päivästä, josta vali tusaika on luettava. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kir jeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkitty nä aikana. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasia kirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolo ajan päättymistä.tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain nojalla muutoksenhakijalta voidaan periä oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa. Pöytäkirjan tarkastajat: 4

5 HANKINTAOIKAISU HANKINTAYKSIKÖLLE JA VALITUS MARKKINAOIKEUDELLE Julkista hankintaa koskevaan päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkai suun voi daan jul ki sis ta hankin noista annetun lain (hankintalaki) mukaan hakea muutosta vaatimalla hankinta yksiköltä oikai sua (han kin taoi kaisu). Asia voidaan myös saattaa valituk sella markkinaoikeuden käsi teltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylit tää han kin talain 15 :n mu kaisen kynnysarvon. HANKINTAOIKAISU Asiakohdat: Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymä tön voi teh dä han kin ta lain :n mukaan hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun. Hankintaoikaisun voi tehdä tar jouskil pai luun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas eli se, jo hon päätös on kohdistettu tai jonka oi keu teen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Hankintaoikaisun tekoaika Asianosaisen on tehtävä hankintaoikaisu 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saa nut tie don hankintayksikön pää töksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisus ta. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksi tiedok si sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vas taanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaan ottajan katsotaan saa neen asiasta tiedon seitsemän tenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksi annon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksi antotapaa, tiedoksianto katso taan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistuk seen merkittynä aikana. Hankintaoikaisun sisältö Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi oi kaisua vaativan nimi se kä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankinta yksikön hallussa. Toimitusosoite Hankintaoikaisu toimitetaan hankintayksikölle. Hankintayksikön yhteystiedot: Pohjois-Pohjanmaan liitto, Sepänkatu 20, OULU Sähköposti: Hankintaoikaisun vireilletulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosai nen voi hankintalain no jalla hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. VALITUSOSOITUS MARKKINAOIKEUDELLE Asiakohdat: Tarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee, voi saattaa asian markkinaoikeuden käsi teltäväksi tekemällä valituksen. Julkisista hankinnoista annetun lain 86 :n mukaan puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea valittamalla muutosta, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa. Lu pa on myönnet tävä, jos: 1) asian käsittely on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa tär keää tai 2) siihen on painava, hankintayksikön menettelyyn liittyvä syy. Jollei toisin säädetä, valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jos hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuk sen hankintalain 78 :n 1 nojalla noudattamatta odotusaikaa. Valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauk sessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapää tös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puut teellinen. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksi tiedok si sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vas taanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka joh- Pöytäkirjan tarkastajat: 5

6 dosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaan ottajan katsotaan saa neen asiasta tiedon seitsemän tenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksi annon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksi antotapaa, tiedoksianto katso taan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistuk seen merkittynä aikana. Valituksen sisältö Valituksessa on ilmoitettava hankinta-asia, jota valitus koskee, sekä valittajan vaatimukset ja niiden perusteet. Puitejärjeste lyyn perustuvan hankinnan osalta valituskirjelmässä on esitet tävä, minkä vuoksi käsittelylupa tulisi myöntää. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hä nen lailli nen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija on joku muu henkilö, vali tuksessa on il moitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Li säksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, lailli sen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valitukseen on liitettävä alkuperäisenä tai jäljennöksenä päätös, johon haetaan muutosta, sekä todis tus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alka misen ajankohdas ta. Valitukseen on liitettävä asiakirjat, joihin va littaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Asiamiehen on lii tettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten hallintolainkäyttölain 21 :ssä säädetään. Valituksen toimittaminen Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle. Valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivä nä ennen markkinaoi keuden virka-ajan päättymistä. Itse tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan. Hakemuksen voi toimittaa markkinaoikeuden kansliaan henkilökohtaisesti, asiamiestä käyt täen, lähe tin välityksellä, postit se, telekopiona tai sähköpostin avulla kuten laissa sähköisestä asioinnista viran omaistoiminnassa (13/2003) säädetään. Jos vireillepanon viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyys päivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa asiakirjat toimittaa markkinaoikeudel le ensiksi seuraavana arkipäivänä. Valituskielto Hankintalain 102 :n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muu tosta kuntalain eikä hal lintolainkäyttölain nojalla. Puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea muutosta valittamalla, jollei markkina oikeus myönnä asiassa käsitte lylupaa hankintalain 86 :n mukaisesti. Muutoksenhausta ilmoittaminen hankintayksikölle Hankintalain 88 :n nojalla hankinta-asiaan muutosta hakevan on kirjallisesti ilmoitettava hankintayk sikölle asian saattami sesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitet tava hankintayksiköl le viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markki naoikeuteen. Ilmoitus on toimi tettava hankintayksikön kohdassa I mainittuun osoitteeseen. Markkinaoikeuden osoite ja muut yhteystiedot Markkinaoikeus Radanrakentajantie 5, HELSINKI puh , fax , sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi Pöytäkirjan tarkastajat: 6

7 Maakuntahallitus Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus MKH Maakuntajohtajan esitys: Suoritetaan kokouksen avaus, todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajat: 7

8 Maakuntahallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta MKH Maakuntajohtajan esitys: Valitaan pöytäkirjan tarkastajat. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Olli Kohonen ja Eero Kippola. Pöytäkirjan tarkastajat: 8

9 Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus MKH Maakuntajohtaja toi esille hallituksen budjettiriihen myönteisen rahoitusratkaisun VT4:ään. Neuvottelu Oulun kasvusopimuksesta pidettiin pe TEM:ssä. Kasvusopimus on tulossa jatkokommenteille myöhemmin. Pöytäkirjan tarkastajat: 9

10 Maakuntahallitus Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa (PoPSTer) -hanke ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valtakunnallinen tilanne MKH Maakuntahallitus on käsitellyt PoPSTer-hanketta kokouksessaan , jolloin se hyväksyi Pohjois-Pohjanmaan liiton toimimisen hankkeen hallinnoijana ja päätoteuttajana. Hankkeen osatoteuttajana toimii Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Hankehakemus on jätetty päättyneeseen EAKR- hankehakuun Pohjois-Pohjanmaan liittoon. Kaikki Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunnat, sairaanhoitopiiri ja maakunnanliitto ovat antaneet sitovat päätökset hankkeeseen mukaan lähtemisestä ja osallistumisesta kuntarahoitusosuuden maksamiseen. Kyseisessä hankkeessa on hankkeen toteuttamiseen tähtäävää työtä tehty yhtäaikaisesti hankesuunnitelman laadinnan kanssa johtuen hankkeen luonteesta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallin valmistelua varten koottu johtoryhmä ( ) ja ohjausryhmä ( ) ovat hyväksyneet hankesuunnitelman ja hankkeessa tehtävät henkilöstörekrytoinnit. Hanke on käynnistetty lähtien ns. omalla riskillä maakuntajohtajan tekemän päätöksen mukaisesti. Hankeeseen rekrytoidut selvityshenkilö ja asiantuntijat ovat pääsääntöisesti aloittaneet työskentelynsä jo lähtien, projektipäällikkö ja toinen sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija aloittavat huhtikuussa Hankkeen selvityshenkilö sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen esittelee hankkeen ajankohtaisen tilanteen sekä kertoo sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valtakunnallisesta valmistelusta. (Valmistelija: hallintojohtaja Riitta Pitkänen, puh , Maakuntajohtajan esitys: Maakuntahallitus merkitsee asian tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Raili Myllylä poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana. Pöytäkirjan tarkastajat: 10

11 Maakuntahallitus Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaava, kaavaehdotuksen lausuntoaineisto MKH MKH MKH MKH MKH MKH MKH MKH Pöytäkirjan tarkastajat: 11 Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan aihepiirit ovat maaseudun asutusrakenne, kulttuuriympäristö, virkistys ja matkailu, seudulliset materiaalikeskukset, seudulliset ampumarata-alueet ja puolustusvoimien alueet. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä ja lausunnoilla Maakuntahallitus on päättänyt ( 126) luonnoksesta saatuun palautteeseen annettavista vastineista sekä kaavan jatkotyön linjauksista. Luonnosvaiheen jälkeen ovat valmistuneet maaseutuasutusta sekä arvokkaita maisema-alueita koskevat selvitykset, jotka maakuntahallitus on hyväksynyt vaihemaakuntakaavan tausta-aineistoksi. Lisäksi on täydennetty virkistysverkkoselvitystä aluekohtaisilla tarkasteluilla, koottu kuntakohtaiset rakennetun kulttuuriympäristön inventointiraportit ja täydennetty maisema-alueiden inventointia. Ympäristöministeriön sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja museon kanssa on pidetty viranomaistyöneuvottelu alustavasta kaavaehdotuksesta. Muiden keskeisten viranomaistahojen kanssa on pidetty erillisneuvotteluja. Rakennetun kulttuuriympäristön selvitysaineistosta järjestettiin erillinen kuntien kuulemiskierros ennen kaavaehdotusta. Vaihemaakuntakaavan selvityksiä ja ehdotuksen valmistelua on esitelty kunnille maakuntakaavoituksen neuvottelukunnan kokouksissa. Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan ehdotus on valmisteltu vastineissa esitettyjen linjausten mukaisesti. Kaavakarttaa, merkintöjä ja määräyksiä sekä kaavaselostusta on korjattu ja täydennetty. Merkittävimmät täydennykset on tehty kulttuuriympäristön ja virkistysverkon teemoihin sekä kaavaselostuksen vaikutusten arviointiin. Vaihemaakuntakaavan osallistumisja arviointisuunnitelma on päivitetty mm. hyväksymismenettelyn ja -aikataulun muutosten vuoksi. Maakuntakaavojen vahvistusmenettelystä luopumista koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos on tullut voimaan Maakuntakaavaehdotuksen käsittelyä ja hyväksymismenettelyjä koskeva maankäyttö- ja rakennusasetuksen muutos on tullut voimaan Asetuksen 13 :n mukaan maakuntakaavaehdotuksesta on ennen nähtäville asettamista pyydettävä lausunto ELY-keskukselta, kunnilta, kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntien liitolta, muilta keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä sekä niiltä ministeriöiltä, joita asia koskee. MRA 11 :n mukaan kaavaehdotusta koskeva viranomaisneuvottelu on järjestettävä ennen kuin kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä, ja lausuntojen tulee olla käytettävissä neuvottelussa. Lausunnot pyydetään niin, että neuvottelu voidaan järjestää touko-kesäkuun vaihteessa. Maakuntakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville vasta viranomaisneuvottelun jälkeen maakuntahallituksen päätöksellä, kun lausuntojen perusteella tehtävät tarkistukset on tehty. Vaihemaakuntakaavaehdotuksen kartta, siihen liittyvät merkinnät ja määräykset sekä kaavaselostus liitteineen sekä maakuntakaavojen epävirallinen yhdistelmäkartta ovat esityslistan liiteaineistona.

12 Maakuntahallitus Maakuntakaavan selvityksiin voi tutustua maakuntakaavoituksen verkkosivulla > Vireillä olevat kaavat > 2. vaihemaakuntakaava (Valmistelijat: suunnittelujohtaja Jussi Rämet, puh ja kaavoituspäällikkö Olli Eskelinen, puh ) Maakuntajohtajan esitys: Maakuntahallitus päättää 1. merkitä tiedoksi maakuntakaavan päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman 2. pyytää 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta lausunnot MRA 13 mukaisesti 3. valtuuttaa liiton viraston tekemään kaavaehdotuksen lausuntoaineiston asiakirjoihin teknisluonteisia tarkistuksia. Hyväksyttiin maakuntajohtajan esityksen mukaisesti. Liitteet 1 Kaavakartta 2 Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset 3 Kaavaselostus 4 Kaavaselostuksen liitteet 5 Maakuntakaavojen yhdistelmäkartta 6 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pöytäkirjan tarkastajat: 12

13 Maakuntahallitus Karelia ENPI CBC -ohjelman päättäminen ja Karelia CBC ohjelman valmistelu MKH Karelia ENPI CBC -ohjelman viimeiset hankemaksatukset suoritettiin vuoden 2015 loppuun mennessä ja ohjelman tulosten jälkiarviointi valmistuu kevään 2016 aikana. EU:n komissio myönsi luvan käyttää ohjelman teknisen tuen varoja myös uuden Karelia CBC -ohjelman valmisteluun. Tämä mahdollistaa hallintoviranomaistoiminnan rahoittamisen syksyyn 2016, jonka jälkeen ohjelman sulkemisasiakirjat toimitetaan EU:n komissiolle ja toiminta siirtyy uuden Karelia CBC -ohjelman teknisen tuen alle. Karelia CBC -ohjelma hyväksyttiin EU:n komissiossa ja ohjelman toteutusta koskevaa rahoitussopimusta käsittelevät neuvottelut käynnistyvät EU:n komission, Venäjän Federaation ja EU jäsenmaiden välillä. Rahoitussopimuksen allekirjoittaminen ja ratifiointi ovat edellytyksiä ohjelman täysipainoiselle käynnistämiselle. Ohjelmajohtaja Marko Ruokangas esittelee kokouksessa huomioita Karelia ENPI CBC -ohjelman toteutuksesta sekä tuloksista ja kertoo Karelia CBC -ohjelman valmistelutilanteesta. Maakuntajohtajan esitys: Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Pöytäkirjan tarkastajat: 13

14 Maakuntahallitus Pohjois-Pohjanmaan rakennerahastotoiminta ohjelmakaudelta ja ohjelmakauden ajankohtaiskatsaus Pohjois-Pohjanmaan liiton osalta MKH Euroopan rakennerahastokauden toteutus päättyi vuoden 2015 lopussa. Pohjois-Pohjanmaan alueilla EAKR-hankkeilla saavutettiin uutta työpaikkaa, joista naisten työpaikkoja 696. Uusista työpaikoista t&k-työpaikkoja oli 968, joista naistyöpaikkoja 139. Uusien yritysten määrä 639, joista naisten perustamia 181. Alueellemme, Pohjois-Pohjanmaan liiton välittämänä, saama EAKR-rahoitus oli ohjemakaudella Ohjelmaan alueemme kunnat sijoittivat Pohjois-Pohjanmaan liiton hankkeisiin ,70 yksityiset tahot ,61 Ohjelmakausi on alkanut vilkkaasti: Pohjois-Pohjanmaan liitolle on osoitettu yhteensä 161 hakemusta, joista on käynnissä 81 hanketta ( ). (Valmistelija: aluekehityspäällikkö Heikki Ojala, puh ) Maakuntajohtajan esitys: Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Tytti Tuppurainen poistui tämän asian käsittelyn aikana. Liitteet 7 Lopputilastot Pöytäkirjan tarkastajat: 14

15 Maakuntahallitus Äkillisen rakennemuutoksen loppuraportointi MKH Valtioneuvoston äkillisen rakennemuutoksen alueeksi nimeäminen Oulun seudun osalta päättyi vuoden 2015 lopussa. TEM pyysi alueen toimijoita arvioimaan kauden päättyessä rakennemuutoksen hoidon toimia, onnistumisia ja epäkohtia. Pyyntö osoitettiin Pohjois-Pohjanmaan liitolle ja Oulun kaupungille. Pohjois-Pohjanmaan liitto kokosi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, TE-toimiston ja BusinessOulun yhteisen arvion äkillisen rakennemuutoksen toimien onnistumisesta. ICT-ala on lähtenyt Oulun seudulla uudelleen kasvu-uralle. Uusia yrityksiä on syntynyt vuosina lähes sata ja ICT-alan asiantuntijoiden työttömyys kääntyi viime vuonna laskuun. Irtisanotut henkilöt ovat olleet erittäin aktiivisia ja käyttäneet omia kontakteja onnistuneesti uusien kansainvälisten yritysten houkuttelemiseksi seudulle. Useat osaavasta työvoimasta kiinnostuneet yritykset ovat perustaneet yksikön Ouluun. Uusiin ja vanhoihin yrityksiin on syntynyt työpaikkoja reilusti yli 2 000, eniten verkkoihin keskittyneeseen Nokia Oyj:hin. Äkillisen rakennemuutoksen toimenpiteisiin saatiin työ- ja elinkeinoministeriön osoittamaa EU-rahoitusta ja kansallista rahoitusta n. 30 miljoonaa euroa. Rahoitus kanavoitiin alueelle Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, TE-toimiston sekä Pohjois-Pohjanmaan liiton kautta. Euroopan globalisaatiorahaston kautta tuettiin erikseen EGR-hankkeiden kautta rakennemuutoksen hoitamista alueella. Raportissa on vastattu pyynnössä asettuihin kysymyksiin sekä koostettiin pyydetyt taulukot. Vuosina ELY-keskus on myöntänyt noin 15 miljoonaa euroa äkillisen rakennemuutoksen rahoitusta yritysten kehittämishankkeisiin. Tekes on suunnannut alueelle erillisrahoitusta Hilla-hankkeen kautta. Toimintaympäristön kehittämisavustuksella rahoitetut Oulun Yritystakomo ja pääomasijoitusrahasto Northern Startup Fund ovat auttaneet uutta yritystoimintaa käyntiin. TEM:n lisärahoituksella on käynnistetty ICT-yrityksistä vapautuneiden kokeneiden osaajien StartUp-yrityksiä. Raportin koostamisesta on Pohjois-Pohjanmaan liitossa vastannut suunnittelija Mikko Viitanen. (Valmistelija: suunnittelija Mikko Viitanen, puh ) Maakuntajohtajan esitys: Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Liitteet 8 Oulun äkillisen rakennemuutoksen toimenpiteiden loppuraportti vuosina Pöytäkirjan tarkastajat: 15

16 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Maakuntahallitus Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa (PoPSTer) / EAKR MYRS Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL2 ja TEM Erityistavoite: 4.1 Hakemusnumero: Hakija: Pohjois-Pohjanmaan liitto Osahakija(t): Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Toteutusaika: Toteuttamisalue: Pohjois-Pohjanmaa Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Sote- ja aluehallintouudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja muita alueellisia tehtäviä siirtyy maakuntien pohjalle muodostettaville itsehallinto-alueille Maamme hallitus on sopinut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen (sote-uudistus) tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeimmistä aluejakoon ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvistä asioista. Linjausten tarkoituksena on luoda edellytykset kansantalouden yhteensä 10 miljardin euron kestävyysvajeen vähentämiseksi 3 miljardilla eurolla tarvittavalle kustannusten kasvun hidastamiselle sekä perustuslain 19 :n sosiaalisia perusoikeuksia toteuttavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden laadulle ja yhdenvertaiselle saatavuudelle. Linjauksilla on myös tarkoitus luoda edellytykset palvelujärjestelmän uudistumiskyvylle. Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 itsehallintoalueelle (maakunnalle). Itsehallintoalueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä lain ja sen nojalla tehdyn valtioneuvoston järjestämispäätöksen mukaisesti. Hallituksen esityksen mukaisesti sosiaali- ja terveyspalveluja johdetaan yhtenä kokonaisuutena, palvelut yhdistetään asiakkaan näkökulmasta sujuvaksi hoito- ja palveluketjuksi peruspalveluista erityispalveluihin saakka. Näin saadaan aikaan vaikuttavampia palveluja vähemmillä kustannuksilla. Tavoitteena on luoda mallit ja toimintatavat, joilla sosiaali- ja terveydenhuollon uudessa palvelurakenteessa voidaan toteuttaa palveluintegraatio ja eheät palveluketjut nykyisen Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella ottaen huomioon maakunnan erityispiirteet; mm. väestö, väestörakenne ja niiden kehittyminen, palvelurakenne (julkinen ja yksityinen), alueen taloudelliset- ja henkilöstöresurssit sekä teknologian hyödyntämisen mahdollisuudet. Lisäksi hankkeen tavoitteena on parantaa Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuutta ja tehokkuutta kehittämällä Pöytäkirjan tarkastajat: 16

17 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Maakuntahallitus palvelukokonaisuuksia ja palvelurakennetta asiakastarpeiden ja asiakasprosessien integraation pohjalta. Ensisijaista on lähipalvelujen varaan rakentuva arjen tuki ja palvelujen toteuttaminen siten että erikoisosaaminen tukee perustason toimintaa. Hankkeen tuloksena syntyy malli ja toimenpideohjelma siitä, millä tavalla sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään ja tuotetaan alkaen syntymässä olevan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Hankkeen tavoitteena on (osana maakuntaa) sosiaali- ja terveydenhuollon optimaalisten palveluprosessien: 1) Asiakaslähtöisyyden varmistaminen kaikissa alueen väestölle tuotettavissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon teemojen ja palvelukokonaisuuksien määritys tehdään hankkeessa asiakaslähtöisyyden pohjalta. 2) Eri palvelujen kehittämisen, suunnittelun ja tuottamisen osalta integraatiohyötyjen varmistaminen sekä (eri palvelukokonaisuuksien ja prosessien välillä ja osana) 3) Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehokkuuden, vaikuttavuuden ja säästöjen suunnittelu ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaan alueella alueen eri osat (niiden erityispiirteet ja olemassa oleva infrastruktuuri, yksityinen ja kolmas sektori ym.) ja asukkaiden palvelutarpeet huomioon ottaen 4) Tavoitteena on alueen asukaskohtaisten sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nettokasvun puolittaminen pysyvästi palvelujen taso (=laatu ja määrä suhteessa tarpeeseen) turvaten 5) Pohjois-Pohjanmaan osalta tavoitteena on tarvevakioitujen (THL) sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenojen indeksiluku max. 95 (koko maa = 100). Eri palvelukokonaisuuksien osalta tarkat ja konkreettiset toiminnalliset, kustannus- ja tuottavuustavoitteet määritellään hanketyön edetessä. Hankkeessa tehdään laajassa asiantuntijaverkostossa merkittävää SoTe-toimintatapoihin liittyvää uudistustyötä. Hanke parantaa näin ollen kansallisesti merkittävää alueellista osaamista ja valmiuksia ao. innovoinnista ja kehitystyötä tulevien uusien ratkaisujen ja toimintaprosessien käyttöönottoon. Monituottajuuden ja asiakkaan valinnanvapauden huomiointi tuo hankkeeseen yksityissektorin näkökulman. Toimenpiteinä hankkeessa määritellään tarkemmin sosiaali- ja terveyspalvelujen teemat ja palvelukokonaisuudet. Teemoja mm: Lähipalvelut, päivystys, osaaminen ja työnjako, teknologia, tilat, kunta / sosiaali- ja terveyspalvelut -rajapinta. Palvelukokonaisuuksia ovat mm: terveyspalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut, lasten ja nuorten palvelut, ikäihmisten palvelut, vammaisten palvelut, erityispalvelut Teemoja ja palvelukokonaisuuksia käsitellään poikkileikkaavasti ja moniammatillisesti, jolloin yksi (kukin) teema tarkastellaan kaikkien palvelukokonaisuuksien osalta. Palvelukokonaisuudet määritellään asiakaslähtöisen integraation ja maamme hallituksen tekemien linjausten näkökulmista painottaen seuraavia asioita: - asiakkaan valinnanvapauden huomioon ottaminen (ml. monituottajuus) - palvelujen järjestämisen ja tuottajan eriyttämiseen liittyvät asiat - tietojohtamisen kokonaisuus ja siihen liittyvät mittarit (toteutus Pöytäkirjan tarkastajat: 17

18 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Maakuntahallitus suunnitellaan omana tätä hanketta tukevana hankkeena, aloitus mahd. loppuvuodesta 2016) - sähköiset palvelut ja teknologian hyödyntäminen - omahoito / oman vastuunoton lisääminen (huom. ed. kohta) - palveluverkko / palvelurakenne / prosessit (myös osaajien turvaamisen varmistaminen) - palvelujen vaikuttavuuden määritys ja mittaus - palvelujen rajapinnat - benchmarking eri toimijoiden ja prosessien välillä (kansallinen ja kansainvälinen). Hanke vahvistaa Pohjois-Pohjanmaan kilpailukyvyn rakentamista vahvistamalla julkisen sektorin eri osapuolien yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa. Hanke vahvistaa myös julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä ao. uudistamisessa ja edistää ao. organisaatioiden ja toimijoiden verkostoihin osallistumista. Yritysten ja kolmannen sektorin näkemykset otetaan huomioon palvelukokonaisuuksien valmisteluprosesseissa ko. tahojen kanssa käytävien neuvottelujen kautta. Yhteistyökumppanuus edistää uudistuksen onnistumista ja lisää sosiaali- ja terveysalan osaamisen, tiedon ja kyvykkyyksien rakentumista alueen ominaispiirteet huomioiden. Hanke parantaa merkittävällä tavalla maakunnan valmiuksia SoTe-alan kehitystyössä ja alan innovaatioiden kehittämisessä. Palvelukokonaisuuksien uudistaminen edellyttää tietojen ja toimintaprosessien yhdistämistä. Kaikki Pohjois-Pohjanmaan kunnat ovat mukana hankkeen kehittämistyössä sekä rahoittamassa hanketta. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: Ostopalvelut: Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: Muut kustannukset: Välilliset kustannukset: Kustannukset yhteensä: Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: Kuntien rahoitus: Muu julkinen rahoitus: Yksityinen rahoitus: Rahoitus yhteensä: Hankearviointi, pisteet: 36/60 p. Maakuntaohjelman toimintalinja: TL 3 F. Valmistelija: Heikki Laukkanen, puh Esitys: Pohjois-Pohjanmaan liitto esittää: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Päätösesityksen perustelut: Hanke tukee Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaa Uusimman tiedon ja osaamisen tuottamisen ja Pöytäkirjan tarkastajat: 18

19 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Maakuntahallitus hyödyntämisen osalta (erityistavoite 4.1). Hankkeen tavoitteena on edistää uusien toimintatapojen ja -prosessien syntymistä. Uusiutuminen vahvistaa rakennerahasto-ohjelman tavoitteiden mukaisesti alueellista kilpailukykyä: uudistuneet palveluprosessit tulevat vähentämään kustannuksia ja vaikuttavat paitsi alueelliseen, myös kansalliseen kilpailukykyyn. Lisäksi hankkeella vahvistetaan t&k&i -ympäristöä kehittämällä yksityisen sektorin, tutkimuslaitosten, korkeakoulujen, ammatillisten oppilaitosten sekä julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä ja verkostoja. Hanke tukee myös Pohjois-Pohjanmaan Älykkään erikoistumisen strategiaa (terveys- ja hyvinvointiala). Hanke on Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman mukainen erityisesti toimintalinjan 3 ja painopisteen F. osalta (Maakunnan palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen). Hyväksyttiin. Pauli Harju ja Päivi Keisanen jääväsivät itsensä ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Timo Lehtiniemi toimi puheenjohtajana tässä asiakohdassa. MYR Esitys: Maakunnan yhteistyöryhmä puoltaa hanketta rahoitettavaksi. Päätösesitys hyväksyttiin. Pauli Harju, Samuli Pohjamao ja Vaili Jämsä-Uusitalo jääväsivät itsensä asian käsittelyssä. MKH Maakuntajohtajan esitys: Maakuntahallitus hyväksyy otsikossa mainitun hankkeen rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Hyväksyttiin maakuntajohtajan esityksen mukaisesti. Olli Kohonen ilmoitti olevansa esteellinen tämän asian käsittelyssä (Hallintolaki 28 4 mom.). Hän poistui kokouksesta tämän asiankohdan ajaksi. Olli Kohosen tilalta pöytäkirjan tarkastajaksi tämän pykälän kohdalla valittiin Tuomo Hänninen. Pöytäkirjan tarkastajat: 19

20 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Maakuntahallitus Massadata-analyysin ja 5G-verkon integraatio / EAKR MYRS Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 2 / OKM Erityistavoite: 4.1 Hakemusnumero: Hakija: Oulun yliopisto Osahakija: Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Toteutusaika: Toteuttamisalue: Oulu Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Massadata (engl. Big Data) on yhteisnimitys erittäin suurille datamäärille, joiden yhteydessä ei voida soveltaa perinteisiä datan tallennus, hallinnointi ja analyysitapoja. Erilaisten sensorijärjestelmien yleistyessä massadataa on alkanut syntyä yhä enemmän useilla teollisuuden ja tutkimuksen aloilla, ja sen tutkiminen ja parempi tietämys palvelee tänä päivänä suoraan useiden teollisuusalojen globaalia kilpailu- ja erottautumiskykyä. Tänä päivänä suurimmat massadataan liittyvät haasteet liiketoiminnan näkökulmasta ovat: suurien datamäärien nopeampi käsittely, tuki data- ja tapahtumavirtojen suoraan käsittelyyn, nopeiden data-analyysien tekeminen sekä ohjelmoitavuuden kasvattaminen Massadata liittyy välillisesti myös HILLA-ohjelman toteuttamiseen. Useat HILLA-kärkihankkeet perustuvat lähtökohtaisesti massadatan käsittelystä saatavaan lisäarvoon. HILLA-ohjelmassa on selkeästi tunnistettu että yritykset tarvitsevat tutkimuslaitoksilta lisätietoa parhaiden käytäntöjen selvittämiseksi massadatan analyysiin liittyen. Ohjelman kärkihankkeiden kautta on noussut mm. seuraavia liiketoiminnan kehittämisen tarpeita: - Liikennesektori tarvitsee lisätietoa massadatan käsittelyn nopeuttamiseen. - Teollisuus tarvitsee massadatan analyysejä tuotteiden laadun ja sitä kautta kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen. - Liiketoiminnallisesti kriittistä massadataa tulisi voida säilyttää pidempiä aikoja paikallisesti. - Terveysalan ICT:ssä massadatan avulla voidaan löytää uusia ratkaisuja ja muodostaa siten uusia tuotteita ja palveluja kasvaville kansainväliselle hyvinvointimarkkinoille. Hankkeeseen liittyy olennaisena osana yliopiston ja VTT:n tiloihin rakennettavan 5G-testiverkon kehitys, joka tarjoaa runkoratkaisun massadatan siirrolle. 5G-testiverkko siis tarjoaa tälle hankkeelle nopean ja korkeakapasiteettisen langattoman väylän datasiirtoon sensorijärjestelmien ja data-analyysiklusterien välillä. Hanke keskittyy nimenomaan tulevaisuuden 5G-verkkoja hyödyntävien palvelujen tuottaman massadatan analyysitarpeisiin. Pöytäkirjan tarkastajat: 20

21 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Maakuntahallitus Pöytäkirjan tarkastajat: 21 Hankkeen tavoitteena on tarjota kansainvälisesti kilpailukykyinen massadatan analysoinnin infrastruktuuri tukemaan Oulun Yliopiston ja VTT:n massadatan käsittelyä ja analyysiä sekä luomaan edellytyksiä paikallisten yritysten digitaalisen liiketoiminnan kehittämiselle. Lisäksi hankkeen investoinnit tukevat suoraan Oulun yliopiston ja VTT:n profiloitumista kansainvälisesti ainutlaatuisena keskuksena uusien ICT-teknologioiden ja niihin perustuvien sovellusten ja liiketoimintamallien tutkimisessa, kehittämisessä ja testaamisessa. Hankkeen uutuusarvo perustuu massadata-analyysin parhaiden käytänteiden löytämiseen uusimmilla työkaluilla sekä 5G verkkoteknologioiden hyödyntämiseen massadata-analyysiarkkitehtuurin runkona. Massadata-analyysin tiivis integraatio 5G verkkoon on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Lisäksi hankkeen tuloksena syntyvä testaus- ja kehitysympäristö tukee suoraan Oulun alueen yritysten kansainvälistä kilpailukykyä saattamalla massadata-analyysin työkalut ja käytänteet huipputasolle. Hanke lisää suoraan paikallisten yritysten ja tutkimuslaitosten mahdollisuuksia toimia eurooppalaisissa kärkihankkeissa, esimerkiksi Horisontti ohjelmassa. Rakennettava infrastruktuuri lisää alueen toimijoiden houkuttelevuutta muiden eurooppalaisten tutkimus- ja yrityskonsortioiden näkökulmasta. Hankkeen keskeiset investoinnit, Oulun yliopisto: Langattoman palveluverkon sensoriverkkolaajennus Hankkeessa rakennetaan infrastruktuuri (palvelinresurssit, ohjelmistolaajennukset sekä sensorit), jossa erilaisia avoimia massadatan käsittelyyn liittyviä ohjelmistoalustoja (esim. Hadoop, Spark, Storm, Flink) voidaan vertailla ja kehittää teollisuuden eri käyttötarkoituksiin. Tämä hankinta tukee suoraan alueen profiloitumista kansainväliseksi tietojärjestelmätutkimuksen osaamiskeskittymäksi. Massadatan laskentaklusterit Klusteri jakautuu keskitettyyn klusteriin (Central Big Data -laskentaklusteri) sekä mittaus- ja sensoriverkkojen lähellä sijaitseviin reunaklustereihin (Edge Big Data -laskentaklusterit). Laskentakapasiteetin jakaminen klustereihin mahdollistaa tiedon nopean käsittelyn ja laskennan erityyppiset tarpeet huomioiden. Hankkeessa hankitaan ja asennetaan muun muassa 60 kpl Hadoop noodeja, 5 kpl virtualisointipalvelimia sekä tarvittavat oheislaitteet klustereiden toteuttamiseksi. Mittaus- ja sensoriverkot Eri teollisuuden alojen erilaiset mittaus- ja sensoriverkot voidaan linkittää 5G-testiverkkon palveluverkostoon olemassa olevan infrastruktuurin täydennyshankinnoilla. Tätä tarkoitusta varten yliopiston ja VTT:n 5G-testiverkkoa jatkokehitetään palvelin ja ohjelmistolaajennuksilla, joiden kautta mittaus- ja sensoriverkkojen liityntä osaksi 5G-testiverkkoa voidaan toteuttaa. Kokonaistoteutus tarvitsee sensoriverkon, jonka sensorit kykenevät monipuolisesti mittaamaan ja tuottamaan massadataa sekä kommunikoimaan erilaisten langattomien radiorajapintojen yli. Tätä tarkoitusta varten yliopistolle rakennetaan sensoriverkko, jossa sensoreilla on kyky mitata monipuolista dataa. Sensorit tuottavat suuria määriä dataa ja mahdollistavat näin infrastruktuurin validoinnin. Lisäksi sensorit valitaan siten että ne palvelevat suoraan jo tunnistettuja liiketoiminta-alueita. Sensoreille tarvitaan myös liikkuvat testialustat ja langattomat sensorialustat mallintamaan todellisia käyttötapauksia.

22 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Maakuntahallitus Hankkeen keskeiset investoinnit, VTT: Tesla- ja levypalvelimet VTT:n keskeisenä toimenpiteenä on Tesla-palvelimien sekä SSD -tallennuspalvelimien hankinta, asennus sekä konfigurointi. Tämä laskentaklusteri mahdollistaa ei-julkisen yritysyhteistyön. VTT:n infrastruktuuri integroituu luonnollisesti 5G-testiverkkoon. Yksityisen rahoitusta hankkeelle ovat myöntäneet Anite Oy, Elisa Oyj, IndAlgo Oy, Kaltio Technologies Oy ja Pehu Tech Oy. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: Ostopalvelut: Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: Muut kustannukset: Välilliset kustannukset: Kustannukset yhteensä: Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: Kuntien rahoitus: Muu julkinen rahoitus: Yksityinen rahoitus: Rahoitus yhteensä: Hankearviointi, pisteet: 39/ 60 Maakuntaohjelman toimintalinja: 1 E1 Valmistelija: Aki Lappalainen, puh Esitys: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Päätösesityksen perustelut: Hankkeessa kehitetään alueen elinkeinotoimintaa tukevaa tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnan infrastruktuuria huomioiden alueen osaamiskärjet. Hanke lisää tutkimusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän välistä verkostoitumista ja teknologian siirtoa sekä soveltavaan tutkimukseen perustuvaa T&K-palvelutoimintaa. Toteutettavalla infrastruktuurilla kyetään tukemaan paikallisen digitaalisen liiketoiminnan kehittymistä ja Oulun alueen profiloitumista kansainvälisenä massadatan tutkimuksen keskuksena. Infrastruktuuri tarjoaa myös HILLA-ohjelman kärkihankkeiden yrityksille ainutlaatuiseen tutkimus- ja kehitysympäristön sekä edistää tutkimusperustaisten startup yritysten syntymistä. Lisäksi tutkimus- ja kehittämisympäristö tukee kansainvälisen tutkimusrahoituksen hankkimista. Massadatan analysoinnin ja 5G-verkon integraatio tukevat Pohjois-Pohjanmaan älykästä erikoistumista ICT-tutkimuksen ja liiketoiminnan alalla. Massadatan hyödyntäminen on yksi nykyisen hallituksen kärkihankkeista, joten hanke linjautuu myös hallitusohjelman painopistealueiden mukaisesti. Hanke liittyy Oulun yliopiston strategiseen painoalueeseen informaatioteknologia sekä Oulun Innovaatioalianssin ICT ja digitaalisuus teemaan. Pöytäkirjan tarkastajat: 22

23 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Maakuntahallitus Hyväksyttiin. MYR Esitys: Maakunnan yhteistyöryhmä puoltaa hanketta rahoitettavaksi. Päätösesitys hyväksyttiin. Vaili Jämsä-Uusitalo jääväsi itsensä asian käsittelyssä. MKH Maakuntajohtajan esitys: Maakuntahallitus hyväksyy otsikossa mainitun hankkeen rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Hyväksyttiin maakuntajohtajan esityksen mukaisesti. Eija-Riitta Niinikoski ilmoitti olevansa esteellinen tämän asian käsittelyssä (Hallintolaki 28 4 mom.). Hän poistui kokouksesta tämän asiankohdan ajaksi. Pöytäkirjan tarkastajat: 23

24 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Maakuntahallitus Hyperspektrikameroiden ja kauko-ohjattavien ilma-alusten käytön edistäminen / EAKR MYRS Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 2 / OKM Erityistavoite: 4.1 Hakemusnumero: ja Hakija: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy Osahakija: Luonnonvarakeskus Toteutusaika: Toteuttamisalue: Oulu Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Hankkeen tarkoituksena on edistää kauko-ohjattavilla ilma-aluksilla (Unmanned Aerial Vehicle eli UAV) tapahtuvaa hyperspektrikuvaamista maatalouden, ympäristöalan ja rakennusalan (talon- ja yhdyskuntarakentaminen) tarpeisiin. Tavoitteena on kehittää tekniikalle uusia sovelluksia, jotka mahdollistavat kaupallisten palvelujen tuottamisen. Pitkän aikavälin tavoitteena on lisätä ilmasta ja maasta toteutettavaan hyperspektrikuvaamiseen liittyvää liiketoimintaa, tutkimusta ja koulutusta. Hankkeessa tuotetaan hyperspektrikameralla ilmasta kuvattua materiaalia perunaviljelmistä sekä ympäristö- ja rakennuskohteista ja verrataan tuotettua kuvamateriaalia kohteista paikan päällä otettuihin näytteisiin. Vertailu tuottaa tietoa mitattavien ilmiöiden ja hyperspektrikameran kuvaamien aallonpituuksien välisistä riippuvuuksista, joita voidaan hyödyntää muun muassa viljelmien, ympäristön ja rakennusten seurannassa sekä huoltotoimenpiteiden tarpeen määrittämisessä ja suunnittelussa. Mittaustulokset tallennetaan datapankkiin, jota hyödynnetään uusien sovellusten kehitystyössä. Hankkeessa kehitettäville sovelluksille laaditaan ohjeet niiden käytöstä. Maatalouden sovelluskehityksen pilottina hankkeessa on perunantuotanto. Tyrnävän ja Limingan kuntien alueelle sijoittuu siemenperunan tuotannon High Grade alue, jolla ei esiinny EU:n lainsäädännössä määriteltyjä vaarallisia kasvintuhoojia. Alueen taloudelle on tärkeää, että alue pysyy tautivapaana. Uusilla UAV-tekniikkaa ja hyperspektrikuvaamista hyödyntävillä sovelluksilla voidaan palvella siemenperunan tuottajia ja selvittää muun muassa maan ravinnetilanteita ja kasvuston tilaa sekä optimoida täten lannoitustarve. Vesistöjen tilan arviointiin tarvitaan entistä tehokkaampia työkaluja. Näytteiden keräämiseen perustuvalla arvioinnilla saadut tulokset ovat tarkkoja, mutta menetelmä on varsin hidas ja sen avulla on vaikea hahmottaa veden laadun kokonaistilannetta. Sen sijaan ilmasta kuvaamalla on mahdollista tuottaa kattavampi kokonaiskuva vesistön kunnosta verrattain nopeasti. Soveltavaa tutkimustietoa voidaan tuottaa vertaamalla kuvattua materiaalia muun muassa Hydro-Pohjanmaa -hankkeessa testatun Pöytäkirjan tarkastajat: 24

25 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Maakuntahallitus automaattisen mittausjärjestelmän avulla mitattuihin arvoihin. Lisäksi tekniikka soveltuu laajemminkin ympäristökartoitusten toteuttamiseen (esim. kasvillisuuskartoitukset ja tulvavahinkojen kartoitukset) sekä ympäristömuutosten seurantaan. Rakennusalalla potentiaalisia, mutta lisätutkimusta edellyttäviä sovelluskohteita ovat muun muassa kiinteistöjen kuntoarvioinnin eri osa-alueet (esim. isojen kiinteistöjen vesikattorakenteiden kunnon arviointi ja seuranta), kaukolämpöverkostojen kuntokartoitukset sekä ruoppausten yhteydessä tapahtuvan samentumisen vaikutusaluekartoitukset ja vesikasvillisuuskartoitukset. Hankkeen tuloksia on mahdollista hyödyntää välittömästi hankkeen päätyttyä sovellusten ja niihin perustuvien palvelujen jatkokehitystyössä. Kaupallisia palveluja voidaan rakentaa paitsi hankkeen kohdealoille, myös monille muille aloille, kuten metsätalousalalle, energia-alalle, logistiikka-alalle, vakuutusalalle, pelastusalalle, huolto- ja kunnossapitosektorille sekä matkailualalle. Lennokkien avulla ilmasta tapahtuvalla mittaamisella nähdään olevan lukuisia eri käyttökohteita (vrt. Tekesin ideahaku Lennokit ilmaan - business tutkassa, 2015). Hankkeen valmistelussa ovat olleet mukana muun muassa Suomen Siemenperunakeskus Oy, Kantaperuna Oy ja ProAgria. Hankkeen työpaketit: 1. Hankkeen hallinnointi ja tiedonlevitys (Oamk) 2. Tekniikan hankinta ja käyttöönotto - Hankintaprosessin valmistelu ja toteutus (vaatimusmäärittelyn tarkentaminen, kilpailutusasiakirjojen valmistelu, kilpailutus, tarjousvertailun laatiminen, hankintojen toteuttaminen) - Hyperspektrikameran käyttö ja tiedonsiirtotekniikka sekä kuvien analysointi 3. Maatalouden sovellusten ja tutkimusmenetelmien kehittäminen, pilottina perunanviljely (Oamk ja Luke) - Perunan viljelykokeiden suunnittelu ja tulosten käsittely - Datapankin rakentaminen - Sovellus- ja palvelukehitys 4. Uusien sovellusten ja tutkimusmenetelmien kehittäminen ympäristöalalle (Oamk) - Ympäristömittausten suunnittelu, toteutus ja tulosten käsittely - Datapankin laajennus ympäristöalalle - Sovellus- ja palvelukehitys 5. Uusien sovellusten kehittäminen rakennusalan tarpeisiin (Oamk) - Rakennusten ja maa- ja vesirakenteiden mittausten suunnittelu, toteutus ja tulosten käsittely - Datapankin rakentaminen - Sovellus- ja palvelukehitys. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: Ostopalvelut: Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: Pöytäkirjan tarkastajat: 25