Mukaan pääkaupunkiseudun meripelastusalusten miehistöön. tietoa hakijoille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mukaan pääkaupunkiseudun meripelastusalusten miehistöön. tietoa hakijoille"

Transkriptio

1 Mukaan pääkaupunkiseudun meripelastusalusten miehistöön tietoa hakijoille

2 Lukijalle Tämän tietopaketin tavoitteena on antaa pääkaupunkiseudulla venemiehistöön hakeutuvalle tietoa vapaaehtoisesta meripelastuksesta sekä venemiehistön jäsenenä toimimisesta. Vapaaehtoinen meripelastusaluksen miehistössä toimiminen on sekä fyysisesti että psyykkisesti vaativa harrastus, joka edellyttää voimakasta sitoutumista. Vaikka harrastus on vaativa, se myös antaa paljon. Kanssaihmisten auttaminen, mahdollisuus päästä vesille ilman omaa venettä, monipuolinen pelastus- ja merenkulkukoulutus sekä loistava porukka ovat paketti, jonka harva harrastus voi tarjota. Toimitus: Oskar Krogell, Mikael Andersén, Jaakko Heikkilä, Ilona Kitunen, Markus Nikander, Tatu Pakarinen, Marjo Vaha Kiitos kaikille julkaisun toimitukseen osallistuneille! Vapaaehtoinen meripelastus tarvitsee venemiehistön lisäksi myös paljon taustavaikuttajia. Mikäli haluat antaa panoksesi vapaaehtoisen meripelastuksen hyväksi jollain muulla tavalla kuin venemiehistössä toimien, voit tiedustella aiheesta yhdistysten nettisivujen kautta vapaamuotoisella viestillä. Vapaaehtoista meripelastusta voi tukea myös liittymällä meripelastusyhdistyksen henkilö- tai trossijäseneksi. Helsingin Meripelastusyhdistyksen jäseneksi voit liittyä täältä ja SMPS Espoon Meripelastajien jäseneksi täältä. Henkilöjäsenyys ei sido millään tavalla mukaan aktiivitoimintaan, vaan se on tapa tukea tärkeäksi kokemaansa vapaaehtoistoimintaa vuosittaisella jäsenmaksulla. Kaikki vapaaehtoiset meripelastajat ovat myös jäseniä jossain meripelastusyhdistyksessä, joten liity sinäkin jäseneksi jo tänään! Kuvat: Jaakko Heikkilä, Tuomas Kalanti, Oskar Krogell, Tatu Pakarinen, Melinda Palomaa, Eppu Pesola - Suomen Paperikuva, Markku Tamminen Pääkaupunkiseudulla keväällä 2013 Toimitus Tämän materiaalin jäljentäminen ilman julkaisijan kirjallista lupaa on kielletty. Espoon Meripelastajat Helsingin Meripelastusyhdistys Meripelastusasema 1 Korjattu versio 1 Julkaistu helmikuussa

3 Mitä meripelastus on? Meripelastus (kansainvälisesti Search and Rescue tai SAR) on merellä tapahtuvaa merihätään joutuneiden ihmisten, eläinten tai alusten pelastamista. Meripelastusta hoitaa maasta riippuen esimerkiksi merivartiostot, puolustusvoimat ja vapaaehtoisjärjestöt. Laki velvoittaa jokaisen, joka havaitsee vaaratilanteen merellä, ilmoittamaan siitä meripelastuskeskukselle ja mahdollisuuksien mukaan ryhtymään itse pelastustoimiin. Suomessa johtava meripelastusviranomainen on Rajavartiolaitos. Käytännön meripelastustyötä hoitavat rajavartiolaitoksen alaiset merivartiostot sekä vartiolentolaivue. Esimerkiksi Merivoimien, Liikenneviraston ja Suomen Meripelastusseuran yksiköt osallistuvat meripelastustyöhön merivartioston määräysten mukaan. Myös muut viranomaiset, kuten poliisi ja pelastuslaitokset, tekevät yhteistyötä Rajavartiolaitoksen kanssa meripelastuksessa. Meripelastustoimintaa johtaa Turussa sijaitseva Meripelastuskeskus (MRCC Turku), apunaan Helsingissä toimiva meripelastuslohkokeskus (MRSC Helsinki). Meripelastus(lohko) keskuksessa toimiva meripelastusjohtaja määrää kul- lekin tehtävälle soveltuvimman ja tarkoituksenmukaisimman yksikön. Tuo yksikkö voi olla yhtälailla vapaaehtoisyksikkö kuin viranomaisyksikkö. Kaikki merellä tapahtuva avustustoiminta ei suinkaan ole meripelastusta. Meripelastus on merellä vaarassa olevien ihmisten etsimistä, pelastamista ja heille annettavaa ensihoitoa. Omaisuuden pelastaminen ei merialueilla lähtökohtaisesti ole meripelastusta. Meripelastuksen valtakunnallinen hälytysnumero on Mari, kansimies Helsinki Mukana vuodesta 2011 Meripelastukseen mukaan tulo on ollut jo monena vuonna haaveena, koska halusin aikaisemmalle vesipelastusminälle uuden mahdollisuuden päästä veden kanssa tekemisiin. Avovesi ja meri antaa haasteita jo itsessään ja veneily taas on täysin uutta tietoutta, joten harrastuksen parista ei lopu uuden oppiminen ja haasteet moneen vuoteen -- jos koskaan. Toisaalta meripelastusyhteisö on mitä loistavin sosiaalinen verkosto, jossa voi tutustua määräämättömään määrään uusia ihmisiä, jotka kaikki toimivat samassa hengessä meripelastuksen puolesta ikään, rotuun, ammattiin tai vakaumuksiin katsomatta. Meripelastusharrastuksessa on mahdollisuus joutua niin syviin vesiin kuin itse antaa mahdollisuuden. Mitä sosiaalisempi ja toimeliaampi olet, sitä syvemmältä itsesi löydät. Näin kävi minulle ja vapaa sukellus selkeästikin jatkuu vielä syvemmälle :). Meripelastajan ominaisuuksissa nousee varmasti korkeimmalle sijalle kyky toimia ryhmässä motolla yksi kaikkien puolesta ja kaikki yhden puolesta, kaveriin pitää uskaltaa luottaa. Meripelastus on merellä vaarassa olevien ihmisten etsimistä, pelastamista ja heille annettavaa ensihoitoa 4 5

4 Vapaaehtoisten meripelastajien rooli meripelastuksessa Vapaaehtoinen meripelastustoiminta on merkittävä osa valtakunnallista pelastuspalvelua. Meripelastusseuran miehistöt auttavat joka vuosi vesillämme yli kahtatuhatta ihmistä, joista noin parikymmentä pelastetaan todennäköisesti varmalta menehtymiseltä. Avunsaajista pääosan muodostavat huviveneilijät, joiden matka katkeaa tekniseen vikaan tai merimiestaitojen puutteeseen. Meripelastusseura ja meripelastusyhdistykset Meripelastusseuralla on noin 150 pelastusalusta rannikolla ja sisävesillä Hangosta Inariin. Alukset on jaettu viiteen pelastusveneluokkaan sekä pelastusristeilijä- ja apuveneluokkiin. Seuran toiminta- ja koulutuskeskus sijaitsee Bågaskärissä Inkoon ulkosaaristossa. Meripelastusseuran toiminnan päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Suomen Meripelastusseura (SMPS) on vuonna 1897 perustettu valtakunnallinen vapaaehtoisten meri- ja järvipelastusyhdistysten keskusjärjestö, jonka toiminta perustuu yksittäisten meripelastajien auttamishaluun ja pyyteettömään työhön. Meripelastusseuran päätehtävä on auttaa merihätään joutuneita rannikolla ja sisävesillä. Lisäksi Meripelastusseura edistää toiminnallaan yleistä veneilyturvallisuutta ja hyvää merimiestapaa. Meripelastusseuran toiminta-alueet Suomenlahti Saaristomeri Pohjanlahti ja Pohjois-Suomi Paijänne ja Kokemäenjoki Vuoksen vesistöalue Lumi ei meripelastajaa pelota, eikä kautta kesken lopeta. PR Jenny Wihuri viikonlopun mittaisella koulutuspurjehduksella Saaristomerellä Utössä joulukuussa Pääkaupunkiseudun nopean aluskaluston muodostavat uudet PV2-luokan alukset. Arvomme ja asenteemme Pyyteettömyys Ihmisläheisyys Turvallisuus Pätevyys Ympäristöystävällisyys Suomen Meripelastusseuraan kuuluu 58 jäsenyhdistystä, joista 28 sijaitsee rannikolla ja 30 sisävesillä. Yhdistykset ylläpitävät yhteensä 65 pelastusasemaa, joilla toimii noin 2000 aktiivista vapaaehtoista meripelastajaa. Kaikkiaan yhdistyksissä on jäseniä yhteensä yli Pääkaupunkiseudun meripelastusyhdistykset ja -asema Pääkaupunkiseudulla toimii kolme meripelastusyhdistystä tai -asemaa. Espoon Meripelastajat, Helsingin Meripelastusyhdistys sekä Meripelastusasema 1, eli pelastusristeilijä Jenny Wihuri. Näistä seuraavaksi lähimmät yhdistykset ovat Porkkalan Meripelastajat ja Porvoon Meripelastajat. Pääkaupunkiseudun yhdistykset toimivat merialueilla aina Porkkalasta Sipooseen. Yhdistykset ja asema tekevät paljon yhteistyötä eri osa-alueilla. Tulokaskurssi järjestetään yhdessä, viikkokoulutusten aiheet ovat samat, yhteisiä harjoituksia järjestetään useasti ja monissa yleisötapahtumissa esittäydytään yhdessä. Osa miehistön jäsenistä toimii useammassa yhdistyksessä. Helsingin Meripelastusyhdistys (HMPY) on vuonna 1961 perustettu yhdistys, joka nimensä mukaisesti toimii pääasiassa Helsingin edustan vesialueilla. Yhdistyksen pääasiallinen toiminta-alue yltää Lauttasaaresta Sipooseen. Yhdistys operoi kahdella aluksella, joista isompi kykenee toimimaan kaikissa Itämeren olosuhteissa, pienemmän nopean lähdön aluksen ollessa erikoistunut saaristo-olosuhteisiin. Yhdistyksen tukikohtana ja alusten kotisatamana toimii Jollaksessa sijaitseva Matosaaren meripelastusasema. Espoon Meripelastajat (EMPY) on vuonna 1965 perustettu yhdistys, joka nimensä mukaisesti toimii pääasiassa Espoon edustan vesialueilla. Pääasiallinen toiminta-alue yltää Lauttasaaresta Porkkalan selän itäreunalle. Yhdistys operoi kolmella aluksella. Suurempi kykenee toimimaan valtaosassa Itämeren olosuhteita ja pienempi on saaristo-olosuhteisiin erikoistunut nopean lähdön alus. Kolmantena on koulutusalus, jolla pystytään myös suorittamaan yleisimpiä avunantotehtäviä. Ensisijaisena tukikohtana ja 6 7

5 alusten kotisatamana toimii Haukilahdessa sijaitseva Mellstenin meripelastusasema. Yhdistyksellä on myös saaritukikohta Espoon vesialueella Herrökobbenilla, johon tukeudutaan viikonloppupäivystyksissä ja koulutuksissa. Meripelastusasema 1 (MPAs1) ei ole itsenäinen yhdistys, vaan toimii suoraan Suomen Meripelastusseuran yhteydessä. Siitä huolimatta MPAs1:llä on oma, vapaaehtoisista koostuva, jäsenistönsä ja operatiivisia asioita käsittelevä hallintonsa. PR Jenny Wihuri toimii myös Meripelastusseuran koulutusaluksena suorittaen viikonlopun pituisia purjehduksia tai kursseja, sekä muutaman pidemmälle suuntautuvan purjehduksen vuosittain. Helsingissä ollessaan PR Jenny Wihuri partioi ja suorittaa tehtäviä samoin kuin muutkin alukset. Aluksen kotisatamana on Kauppatorin kupeessa sijaitseva Vironallas. Pääkaupunkiseudun alukset ovat: Helsinki, Matosaari: PV Mikrolog III (PV2-luokan alus) PV Rautauoma (PV5-luokan alus) Espoo, Mellsten PV Westhouse (PV2-luokan alus) PV Emmi (PV4-luokan alus) PV Furuno (koulutusalus) Meripelastuasema 1, Vironallas PR Jenny Wihuri (Pelastusristeilijä) Maza, päällikkö, meripelastuskouluttaja Helsinki Mukana vuodesta 2002 Meripelastus on paljon enemmän kuin harrastus, se on elämäntapa joka vie mennessään. Tähän jää koukkuun. Porukka Suomessa ja ulkomailla on mahtavaa, meripelastajat ympäri maailmaa ovat hyvin samanhenkisiä. Kun itse lähdin mukaan niin päätin antaa meripelastukselle tietyn ajan vapaa-ajastani. Äkkiä harrastus muuttui niin koukuttavaksi, että tuo aika kaksinkertaistui ja sitten kolminkertaistui. Hetkeäkään ei ole tuntunut siltä, että käyttäisin tähän liikaa aikaa. Tosin kotijoukot eivät aina ole ihan samaa mieltä. Venemiehistöön ei kannata lähteä, mikäli et ole valmis sitoutumaan erittäin vaativaan harrastukseen. Kaikilla aktiiviharrastajilla on myös oma elämänsä ja työpaikkansa, jotka välillä rajoittavat meripelastusta. Joskus yksinkertaisesti siviilielämä ei anna myöten olla aktiivinen meripelastaja. Alkuvaiheessa on tärkeää sitoutua peruskoulutukseen. Kun peruskoulutus on kunnossa niin meripelastajan uralla voi edetä siviilielämän ehdoilla. Kaikista miehistön jäsenistä ei tarvitse tulla päälliköitä. Minkä takia sitten kannattaa tulla mukaan? - Sloganimme mukaan maailman paras harrastus - Ei ole enää koskaan vapaa-ajan ongelmia, tekemistä on aina! - Koulutus on erinomaista, pohjatietoja et tarvitse - Aivan mahtava porukka, jonka kanssa tehdään asioita myös meripelastuksen ulkopuolella - Parhaassa tapauksessa pelastat ihmishenkiä - Ja tietty tämmöisillä laitteilla leikkimiseen pitäisi olla miljonääri, jos ne haluaisi saada omaksi Vapaaehtoisten joukossa on useiden eri ammattikuntien ja ikäryhmien edustajia. Monimuotoisuus on sekä vahvuus pelastustoiminnassa että osa harrastuksen hienoutta. Keitä vapaaehtoiset meripelastajat ovat? Vapaaehtoiset meripelastajat ovat varsin monipuolista porukkaa, joita yhdistää halu auttaa ja into oppia jatkuvasti uutta. Tärkeää on myös tuntea, että harrastuksellamme on merkitystä. Vapaaehtoinen meripelastustoiminta on luonteeltaan vapaaehtoistyötä, mutta myös hyvin antoisa harrastus. Harrastus antaa uusia ulottuvuuksia kaikille veneilyä harrastaville tai veneilystä kiinnostuneille. Varoituksen sana on kuitenkin paikallaan: joukossamme on henkilöitä, jotka viettävät enemmän aikaa aluksissa kuin kotona! Riveissämme on niin opettajia, lääkäreitä, merkonomeja, insinöörejä, tutkijoita, meteorologeja, mekaanikkoja, toimistotyöläisiä kuin sähkömiehiäkin. Tässä onkin vapaaehtoistoiminnan voima, miehistön monialaisuus. Me emme ole sankareita, vaan voimamme on ryhmätyössä. Tarjoamme koulutuksen pelastusmiehistön tehtäviin ja antoisan uuden harrastuksen. Meripelastus harrastuksena tarjoaa jatkuvaa uusien asioiden oppimista, kokemuksia ja elämyksiä. Meripelastajat ovat tiivistä porukkaa, johtuen siitä, että lähes kaikki asiat tehdään ja koetaan yhdessä. Harrastus on parhaimmillaan ja pahimmillaan ahtaassa veneessä yhdessä tekemistä, oppimista ja itsensä ylittämistä. Kaikki tietysti höystettynä isolla annoksella huumoria. Koska jokaisen uuden tulokkaan kouluttaminen on yhdistykselle suuri panostus, on tärkeää, että yhdistyksen miehistölleen ja tulokkaan uudelle harrastukselleen asettamat odotukset kohtaavat. Tulokaskurssien osallistujat valitaan hakemusten, haastattelujen ja osin soveltuvuustestien perusteella. Niille, jotka eivät esim. terveydellisistä syistä tai elämäntilanteensa vuoksi voi toimia pelastusmiehistöissä, yhdistystoiminta tarjoaa monenlaisia muita osallistumismahdollisuuksia, jotka tukevat toimintaamme. 8 9

6 Miten "ura" meripelastuksessa etenee? Voitko sinä nähdä itsesi pelastuspuvussa rämpimässä viikonlopun kurssilla Bågaskärissä? Alusten päivystysmiehistöltä vaaditaan vähintään: 18 vuoden ikää (16-17 vuotiaat voivat toimia harjoittelijoina aluksella) Hyvää fyysistä ja psyykkistä peruskuntoa Hyvää näkö- ja kuuloaistia Uimataitoa Vastuullista asennetta Sujuvaa suomen kielen taitoa Halua ja mahdollisuutta aloittaa vaativa ja aikaa vievä harrastus Jäsenyyttä jossakin meripelastusyhdistyksessä Vakuutusta terveydestään terveysilmoituksella (tai vaihtoehtoisesti merimieslääkärintodistuksella). Meripelastusseuran terveysilmoitukseen Ryhmätyökykyä Aikaa! Emme odota hakijoilta merenkulkualan ammattipätevyyksiä tai aiempaa veneilykokemusta. Kokemus vesillä liikkumisesta ja ensiaputaidoista katsotaan eduksi, mutta ennen kaikkea innokkuus oppia uutta, kyky laittaa itsensä likoon ja sitoutuminen toimintaan ovat tärkeitä ominaisuuksia. Iällä ei ole niin suurta merkitystä kuin oikealla asenteella. Mukana toiminnassa on sekä miehiä että naisia, ja naisten osuus kasvaa koko ajan. Mitään tiettyä koulutusta tai ammattia emme vaadi. Koulutuksemme takaa, että jokaisesta voi tulla yhtä hyvä meripelastaja! Vapaaehtoisen meripelastajan on selvittävä eteen tulevista meripelastustehtävistä, jotka toisinaan edellyttävät huomattaviakin fyysisiä ponnisteluja. Meripelastajan heikko fyysinen kunto ei saa olla esteenä tehtävien ripeälle ja turvalliselle suorittamiselle. Jotta voi toimia vapaaehtoisena meripelastajana, täytyy henkilön olla jäsen siinä yhdistyksessä, jonka toiminnassa on mukana. Poikkeuksena on Meripelastusasema 1, joka ei ole yhdistys eikä siinä voi olla jäsenenä, joten miehistön täytyy olla jäsen jossakin muussa Meripelastusseuran jäsenyhdistyksessä. Jäsenmaksun laskusta löydät käyttäjätunnuksesi MESSI-jäsensivuille, joten älä hukkaa laskua. Meripelastusseura kouluttaa kaikki miehistöjensä jäsenet. Pääosa koulutuksesta annetaan paikallisyhdistyksissä. Valtakunnallisia kursseja järjestetään mm. Meripelastusseuran koulutuskeskuksessa Bågaskärissä Inkoon ulkosaaristossa. Meripelastusseuran koulutustoiminnassa korostetaan työturvallisuutta, ammattitaidon kehitystä ja yhteistyön merkitystä. Koulutuksessa meripelastajaksi kaikki lähtevät samalta viivalta, taustastaan ja kokemuksestaan riippumatta. Meripelastajan koulutuksessa on paljon oppimista ja paljon kertaamista. Kerran opittu pysyy muistissa ainoastaan tekemällä ja kertaamalla opittua. Meripelastusseuran koulutusjärjestelmässä on 12 osaamisaluetta: 1. Turvallisuus ja hätätilanteet omalla aluksella 2. Meripelastusjärjestelmä ja johtaminen 3. Merimiestaito ja aluksen käsittely 4. Navigointi ja aluksen ohjailu 5. Viestintä 6. Etsintätehtävät 7. Vedestä pelastaminen ja evakuointitehtävät 8. Palonsammutustehtävät 9. Ensiapu ja potilaan kuljetustehtävät 10. Hinaus ja muut avustustehtävät 11. Aluksen tekniikka 12. Aluksen huolto ja kunnossapito Katja, kansimies Helsinki Mukana vuodesta 2010 Tulokashaku, tulokasvalinnat Sinua, joka pohdit hakemista meripelastusveneen miehistöön, askarruttaa kenties eniten, miten päästä mukaan toimintaan. Pelastusveneiden miehistöön otetaan uusia miehistönjäseniä tulokashaun ja tulokaskurssin kautta. Pääkaupunkiseudulla tulokashaku ja -kurssi järjestetään pääsääntöisesti keväisin. Yhdistysten nettisivuja kannattaa vilkuilla ajoittain ja ilmoittaa kiinnostuksestaan yhdistyksen tulokasvastaavalle, jonka yhteystiedot löytyvät yhdistysten nettisivuilta. Kevättalvella eli noin helmi-maaliskuussa avaamme tulokashaun perustietolomakkeen yhdistysten nettisivuille. Mikäli olet jo aiemmin täyttänyt ja lähettänyt yhteydenottolomakkeen, joudut täyttämään myös tulokashaun perustietolomakkeen. Lue myös tämä tietopaketti ajatuksella läpi ja mieti vielä kerran, onko meripelastus sinulle sopiva vapaaehtoistyö ja harrastus juuri nykyisessä elämäntilanteessasi. Tulokkaasta harjoittelijaksi Tulokashaun perustietolomakkeen täyttäneistä kutsumme sopivimmat henkilöt haastatteluun. Kaikkia hakijoita emme voi ottaa tulokaskurssille, koska voimme vuosittain kouluttaa vain rajoitetun määrän tulokkaita. Hyvä nyrkkisääntö on, että mepe vie aikaa tasan niin paljon kuin sille haluaa tai pystyy antamaan. Itselläni se on noin 1 päivä per viikko lähes koko kauden, johtuen paperihommista ja muusta vastaavasta. Se päivä on usein oikeasti koko päivä! Harrastaessa on oppinut, ettei mepe-päiville parane sopia muuta. Eli jos viikonloppuna lähtee merelle, niin kyllä siinä aina menee vähintään koko päivä. Vaikka meripäiviä ei viime kaudella kovin paljon kertynytkään, niin mepetunteja sitäkin enemmän! Tämän perusteella sanoisin, että harrastus voi olla hankala sellaiselle, jolla kotona odottaa lapsia tai lemmikki tai muuten on vaikea sitoutua epävarmuuteen. ;) 10 11

7 Haluamme, että koulutukset kauden aikana pysyvät mielekkäinä ja että kaikki mahtuvat veneisiin harjoittelemaan. Haastattelut pidetään erikseen ilmoitettavana aikana, yleensä maalis-huhtikuun vaihteessa. Haastattelun perusteella valittavat henkilöt kutsutaan huhtikuussa alkavaan meripelastajan tulokaskoulutukseen. Tulokaskurssilla koulutusta annetaan huhti-toukokuun aikana vähintään parina iltana ja lisäksi parina viikonloppuna. Edellytämme hakijoilta kykyä sitoutua koulutusaikatauluun. Tulokaskurssi koostuu oppitunneista, oman turvallisuuden käytännön harjoituksista ja ensiapu- ja alkusammutusharjoituksista. Lisäksi tulokkaat perehdytetään meripelastusveneisiin ja muuhun kalustoon. Tulokaskoulutuksen käytyään tuore miehistönjäsen osaa liikkua ja toimia aluksella turvallisesti ja hallitsee oman pelastautumisen perusasiat. Harjoittelijasta kansimieheksi Tulokaskurssin hyväksytysti käyneet nimitetään harjoittelijoiksi ja siitä alkaa arki vapaaehtoisena meripelastajana. Harjoittelija opiskelee ja harjoittelee kansimiehen tehtäviä viikkokoulutuksissa, partioajoilla, huoltoilloissa, case-harjoituksissa ja muissa tapahtumissa. Harjoittelija on aluksella miehistön jäsen, mutta ei voi toimia aluksen vähimmäismiehityksessä. Kansimies on meripelastuksen käytännön moniosaaja Kansimieheksi kutsutaan meripelastusaluksen miehistössä itsenäisesti toimimaan pystyvää henkilöä. Kansimies toimii aluksen päällikön alaisuudessa ja toteuttaa käytännössä päällikön suunnitelman meripelastustilanteen toimenpiteistä. Suomen Meripelastusseuran koulutusjärjestelmä kouluttaa miehistönjäsenet harjoittelijasta aina päälliköksi asti. Harjoittelijat ovat keskimäärin osallistuneet koulutukseen tai huoltotapahtumaan siinä vaiheessa kun heidät nimitetään kansimiehiksi. He ovat myös pääsääntöisesti käyneet Meripelastusseuran pelastustekniikkakurssin Bågaskärin toimintakeskuksessa. Aikaa kansimiesnimitykseen kuluu yleensä noin vuoden verran. Kansimiehen nimityksen saatuaan henkilö pystyy itsenäisesti, osana ryhmää, toimimaan meripelastustehtävissä. Kansimiesnimityksen saatuaan miehistönjäsenten koulutus jatkuu ylläpitävänä koulutuksena. Jossain vaiheessa myös päällystökoulutus voi tulla ajankohtaiseksi. Meripelastusaluksen päälliköksi kouluttautuminen kestää nopeimmillaankin noin 4-5 vuotta. Koulutustaan voi syventää myös erikoistumalla esimerkiksi huollon tai ensivasteen osa-alueilla. Nuorisotoiminta kaipaa myös innokkaita kouluttajia. Mitä meripelastus harrastuksena vaatii? Meripelastus ei vaadi sinulta suuria rahallisia panostuksia. Se ei vaadi huippu-urheilijan kuntoa, eikä se vaadi edes erityistä osaamista aloittaessasi harrastuksen. Mutta se vaatii sinulta halua oppia ja motivaatiota kehittää itseäsi. Se vaatii kykyä toimia osana ryhmää. Se vaatii turvallisuuslähtöistä asennetta. Ennen kaikkea se vaatii sinulta aikaa. Meripelastus on vaativa harrastus, jota ei voi harrastaa hajanaisesti silloin tällöin. Itse sanommekin, että vapaaehtoisessa meripelastuksessa vapaaehtoista on vain harrastuksen aloittaminen. Meripelastusalukset ovat teknisiä laitteita, jotka on monipuolisesti varusteltu. Meripelastajien tulee osata operoida näillä laitteilla turvallisesti kelissä kuin kelissä. Perusmerenkulun ja navigoinnin lisäksi meripelastajan perustaitoihin kuuluvat hinaus, pintapelastus, ensiapu ja sairaankuljetus sekä palonsammutus. Lisäksi pitää osata mm. etsintä, apuvirran anto ja evakuointi, eikä teknisestä ymmärryksestäkään haittaa ole asiakkaiden konevikoja selvitellessä. Osattavien asioiden kirjo vaatii valtavan määrän koulutusta. Esimerkiksi vuonna 2012 Helsingin Meripelastusyhdistys järjesti kaikkiaan 94 erilaista organisoitua koulutustapahtumaa. Ahkerimmat osallistuivat noin 60:een näistä. Koulutuksiin osallistumisten lisäksi meripäiviä odotetaan kertyvän partioajoilta vuosittain vähintään parikymmentä. Luvut ovat Helsingin yhdistyksestä, mutta samat lukemat ja periaate pätevät kaikkiin pääkaupunkiseudun yhdistyksiin. Aktiivisinta aikaa on avovesikausi suunnilleen toukokuun alusta joulukuun alkuun -- seitsemän kuukautta. Talvikaudella koulutuksia on vähemmän, mutta tällöinkin useampiin viikkoihin mahtuu yksi tai kaksi tapahtumaa. Anni, kansimies Espoo Mukana vuodesta 2011 Koulutuksen perustan luovat toukokuulta marraskuulle jatkuvat viikkoharjoitukset, jotka järjestetään kello yhdistysten tukikohdissa ja merellä. Koulutuspäivä vaihtelee pääkaupunkiseudulla yhdistyksittäin: Meripelastusasema 1 kouluttautuu tiistaisin, Espoon Meripelastajat maanantaisin (harjoittelijat) ja keskiviikkoisin (muu miehistö) ja Helsingin Meripelastusyhdistys torstaisin. Viikkokoulutusten lisäksi kesän aikana järjestetään erityisteemaisia koulutuksia, sekä osallistutaan erilaisiin meripelastusharjoituksiin. Ensimmäisten parin vuoden aikana näihin koulutuksiin osallistuminen on olennaista oman osaamisen kehittymisen kannalta. Viikkokoulutusten lisäksi alukset liikkuvat partioajolla kesäkaudella lähes joka päivä. Partioajoilla harjoitellaan käytännössä erilaisia meripelastajan koulutussuunnitelman aiheita. Myös alusten perushuollot ovat vapaaehtoisten tekemiä. Aluksia huolletaan huoltoilloissa, joissa myös annetaan henkilökohtaista koulutusta konepuolen töihin. Huoltoihin osallistuminen tavalla tai toisella on edellytys kansimiesnimityksen saamiselle. Alusten lisäksi myös meripelastusasema tarvitsee huoltoa ja korjausta. Meripelastajana olet meripelastaja. Mikään muu ei vaikuta mihinkään, olet sitten siviilissä äiti, isä, varastotyöntekijä tai toimitusjohtaja. Kun ikänsä veneillyt menee maakravun kanssa naimisiin, on tämä harrastus henkireikä. Aviomieskin suosittelee kumppaniksi meripelastajaa: saa rauhassa pelata Xboxia kotona, kun vaimo huitelee merellä. Toisaalta sitä fiilistä, kun onnistuu omalla toiminnallaan auttamaan toista ihmistä, ei vain voita mikään. Ja se tunne kun tajuaa loistavan koulutuksen vuoksi osaavansa auttaa, on ihan mieletön! Ainoa asia mikä elämässä harmittaa on se, etten tajunnut lähteä mukaan toimintaan aiemmin

8 Tyypillinen viikkokoulutus: klo 17.30: Mikko ja Minni meripelastaja saapuvat Matosaaren meripelastusasemalle. He menevät huoltorakennukseen, jossa vaihtavat päälleen SMPS:n miehistöasusteet. Mukanaan heillä on kassi, jossa on mm. vaihtovaatteet. klo 17.45: Vaatteet vaihdettuaan Mikko ja Minni menevät PV Rautauomalle auttamaan aluksen lähtötarkastusten tekemisessä. Kello he siirtyvät päärakennukseen. klo 18.00: Veikko Vastuukouluttaja toivottaa kaikki tervetulleiksi viikon koulutukseen, ja toteaa että osallistujia on juuri sama määrä kuin oli etukäteen koulutukseen ilmoittautunut Meripelastusseuran Messijärjestelmässä. Aluksi käydään läpi yleiset tiedotusasiat, jonka jälkeen Veikko kertoo, mitä on luvassa illan aikana. Tänään näyttäisi olevan ohjelmassa aluksen ankkurointi. klo 18.10: Kikka Kouluttaja pitää päärakennuksessa kaikille 30 minuutin teoriakoulutuksen ankkuroinnista ja erimallisista ankkureista ja ankkurointitilanteista. Unohtamatta kertausta työturvallisuudesta ankkurinlaskussa! klo 18.40: Läsnäolijat jakautuvat kahteen ryhmään. Mikon ryhmä siirtyy harjoittelemaan ankkurointia käytännössä PV Rautauomalle, Minnin ryhmän siirtyessä pelastuspuvut päällään avovene PV230:lle. Ryhmät harjoittelevat kouluttajien ja apukouluttajien opastuksella ankkurin laskua ja nostoa Matosaarenlahdella. PV230:lla harjoitellaan myös peräankkurointia ja alus ajetaan puskuun Matosaaren kallioita vasten ja kiinnitetään maihin kalliokiiloilla. klo 19.40: Ryhmät vaihtavat aluksia, jolloin kaikki koulutettavat oppivat molempien alusten ankkuroinnin. klo 20.40: Koulutukset on pidetty ja molemmat alukset kiinnittyvät Matosaaren laituriin. Miehistöt tekevät alusten lopputarkastukset. klo 20.50: Veikko Vastuukouluttaja kerää ryhmän kokoon Matosaaren laiturille. Yhdessä käydään läpi koulutuksen aikana opitut olennaisimmat asiat. Kun kaikki on käsitelty ja alukset lukittu, koulutettavat siirtyvät huoltorakennukseen vaihtamaan siviilivaatteet päälleen. Koulutuksen jälkeen Veikko Vastuukouluttaja antaa kaikille läsnä olleille koulutusmerkinnät Meripelastusseuran Messi-järjestelmässä. Mikko ja Minni saavat kansimiehen koulutuskorttiinsa ankkuroinnista merkinnän opetettu. Merkinnät harjoitellut ja osaa jäävät vielä odottamaan seuraavien viikkojen ja viikonloppujen partioajoja ja opetetun asian harjoittelemista käytännössä. Meripelastaminen on vaativa harrastus, jossa merenkulkutaidot ovat vain osa kaikesta tarvittavasta koulutuksesta. Meripelastajan vuosikalenteri: Tyypillisen viikkokoulutuksen kuvaamisessa on käytetty esimerkkinä Helsingin Meripelastusyhdistystä, mutta Espoon Meripelastajien Mellstenin tukikohdassa koulutusillan kaava on varsin samanlainen. Meripelastusasema 1 eli PR Jenny Wihuri eroaa tästä kaavasta siten, että yleensä alus irrotetaan Vironaltaalta ja ajetaan johonkin lähisaareen tai merelle harjoitusten ajaksi. Saara, harjoittelija Meripelastusasema 1 Mukana vuodesta 2012 Veneily ja meri elementtinä ovat aina kiehtoneet minua. Minulla ei ole ollut aiemmin mahdollisuutta veneilyyn ennen kuin pääsin mukaan meripelastajiin. Toiminta on vauhdikasta ja antoisaa ja porukka mahtavaa! Suosittelen harrastusta kaikille meripelastuksesta kiinnostuneille, ja erityisesti niille, joilla on halua auttaa muita ja voittaa itsensä erilaisissa tilanteissa. Maisemasuunnitteluopinnot Lepaalla tuovat ajankäytöllistä haastetta ja kannattaakin muistaa, ettei mukaan kannata lähteä mikäli aika on kovin tiukalla. Itselläni kertyi viime kaudella vajaa 30 meripäivää, tällä kaudella on tavoitteena vähintään sama! 14 15

9 tämme on rutiininomaisia hinaustehtäviä, pitää miehistömme olla valmis siihen, että kaikki tehtävät eivät aina pääty onnellisesti. Saatamme joutua tehtäviin, joissa olemme tekemisissä hukkuneiden tai tapaturmaisesti menehtyneiden ihmisten kanssa. Tehtävistä kenties raskaimpia on ihmisen etsintä vedestä. Etsintä on henkisesti ja fyysisesti rankkaa. Se vaatii suurta keskittymistä koko miehistöltä, jotta etsintä pysyy tehokkaana. Pimeys ja merenkäynti tekevät pitkäjaksoisesta etsinnästä entistä raskaamman. Onnistunut etsintätehtävä tuottaa hyvän mielen, mutta etsintä, jossa kohdetta ei löydy, voi olla psyykkisesti erittäin raskas etsijöille, vaikka edes teoreettisia mahdollisuuksia onnistumiseen ei olisi ollut olemassa. Jokainen tehtävä on erilainen ja vaatii koko miehistön panoksen onnistuakseen. Miehistö onnistuu tai epäonnistuu yhdessä. Pitää lisäksi muistaa, että vaikka osa tehtävistä on pelastajille rutiinitehtäviä, ovat ne asiakkaalle kuitenkin usein ainutkertaisia. Tehtävät voivat myöskin muokata hyvin ennalta suunnitellusta päivästä hyvin toisennäköisen. Juuri venekerhon ravintolassa tarjoiltu ruoka saa jäädä pöytään, jos radiosta kajahtaa hälytystehtävä. Samoin iltayhdeksäksi suunniteltu kotiinpaluu koulutuksesta tai partioajolta saattaa venähtää tunnilla tai viidellä tunnilla, jos tehtävät niin edellyttävät. Pääkaupunkiseudulla lähes kaikki hälytykset tulevat, kun alukset ovat välittömässä lähtövalmiudessa joko merellä partioimassa tai tukikohdassa miehitettynä. Kotihälytyksiä tulee pääkaupunkiseudun merialueilla harvoin. Olemme kuitenkin sitoutuneet päivystämään 24/7 avovesikautena. Lähtöviive hälytyksestä on yhdistyksestä ja kellonajasta riippuen joko 30 tai 60 minuuttia. Tämä tarkoittaa siis sitä, että päivystävän miehistön on oltava aluksella ja matkalla tehtävälle viimeistään 30 tai 60 minuutin päästä hälytyksestä. Pelastusvenemiehistöiltä toivotaan sitoutumista päivystämiseen. Päivystysmahdollisuuteen vaikuttaa suuresti kodin ja työpaikan sijainti. Mikäli matka asemapaikalle on pitkä, ei päivystäminen välttämättä onnistu. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun miettii minkä yhdistyksen/aseman toimintaan hakee mukaan. Myös koulutuspäivät saattavat käydä raskaiksi, jos matka on liian pitkä. Toivottavaa olisi, että työ ja asuinpaikka olisi kyseisen aseman lähistöllä siten, että päivystäminen onnistuu eikä liikkuminen harrastukseen muutenkaan olisi liian hankalaa. Vapaaehtoisilla meripelastajilla on suorittamiensa tehtävien suhteen vaitiolovelvollisuus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei miehistö saa kertoa muille, mitä on nähnyt tai kuullut tehtäväpaikalla tai esimerkiksi radioliikenteessä. Meripelastusjärjestelmä ja tehtävät Pääkaupunkiseudulla on kolmella asemalla viisi vapaaehtoisten operoimaa meripelastusalusta, jotka suorittavat vuosittain noin 200 erilaista tehtävää. Meripelastuksen vastuuviranomainen on Rajavartiolaitos, joka koordinoi ja johtaa kaikki merellä tapahtuvat pelastus- ja avustustehtävät. Vapaaehtoisia meripelastusaluksia ei voi hälyttää suoraan tehtäville vaan alukset hälytetään Meripelastuslohkokeskuksen (MRSC Helsinki) kautta hälytysnumerosta Suurin osa suoritetuista tehtävistä on hinaustehtäviä, joissa esimerkiksi konevikainen alus tai karille ajanut ja sieltä irrotettu peräsinvikainen alus hinataan lähimpään turvasatamaan. Vaikka suurin osa tehtävis- Santeri, perämies Espoo Mukana vuodesta 2008 Harrastus on tuonut mukanaan paljon enemmän kuin osasin odottaa: vaikka olen työkseni merellä liikkunut vuosia, olen oppinut paljon. On mahtava tunne kun näkee avun tarpeessa olevan huojentuneen ilmeen, kun tulemme paikalle. Silloin unohtuu itseltäkin räntäsateen ja viiman tuoma kylmyys. Kun samassa veneessä pyörii niin lääkäreitä, pankkiireita, hitsareita kuin kampaajia, nousee huumori usein aivan uskomattomille tasoille. Aina on hauskaa lähteä porukoitten kanssa merelle

10 VAPAAEHTOISVOIMIN NYKYAIKAISELLA KALUSTOLLA noin 200 tehtävää vuosittain pääkaupunkiseudulla

Suomen ja Viron meripelastusseurojen alushankintastrategia

Suomen ja Viron meripelastusseurojen alushankintastrategia Suomen ja Viron meripelastusseurojen alushankintastrategia Saara Hänninen 2.4.2003 Suomen Meripelastusseura ry Suomen Meripelastusseura ry suunnittelee, koordinoi ja johtaa vapaaehtoista meripelastustyötä.

Lisätiedot

Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel

Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä MRCC Turku Ltn Jani Salokannel Meripelastus Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen, joka vastaa meripelastustoimen järjestämisestä

Lisätiedot

MERIPELASTUSOPAS SISÄASIAINMINISTERIÖ RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA

MERIPELASTUSOPAS SISÄASIAINMINISTERIÖ RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA MERIPELASTUSOPAS 2006 SISÄASIAINMINISTERIÖ RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA Rajavartiolaitos Raja- ja merivartiokoulu PL 5 02151 Espoo Verkkoversio ja päivityssivut: www.raja.fi/meripelastusopas2006 ISBN 952-491-116-7

Lisätiedot

Mikäli vastasit edes johonkin kysymykseen myöntävästi, Ventelän VPK saattaa olla paikka Sinulle! aina mielenkiinnon kohteena?

Mikäli vastasit edes johonkin kysymykseen myöntävästi, Ventelän VPK saattaa olla paikka Sinulle! aina mielenkiinnon kohteena? aina mielenkiinnon kohteena? Istut kotona kaikessa rauhassa sohvalla. Tv:stä alkaa juuri uutiset ja lapset leikkivät vauhdikkaasti huoneessaan. Piip-piip-piippiip! Äkkiä hakulaitteesi alkaa hälyttää ja

Lisätiedot

Vesibussi KING, karilleajo Helsingin saaristossa 18.8.2011

Vesibussi KING, karilleajo Helsingin saaristossa 18.8.2011 Tutkintaselostus C3/2011M Tämä tutkintaselostus on tehty turvallisuuden parantamiseksi ja uusien onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi. Tässä ei käsitellä onnettomuudesta mahdollisesti johtuvaa vastuuta

Lisätiedot

Suomen Lentopelastusseura SLPS ry

Suomen Lentopelastusseura SLPS ry Suomen Lentopelastusseura SLPS ry MIKÄ - MITÄ Suomen Lentopelastusseura SLPS ry on vuonna 2006 perustettu valtakunnallinen, viranomaisten avuksi luotu vapaaehtoislentotoiminnan kattojärjestö SLPS on yksi

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

SUOMEN MERIPELASTUSJÄRJESTELMÄ - Vapaaehtoiset osana meripelastustoimen valmiutta. Rajavartiolaitoksen esikunta Sisäministeriö

SUOMEN MERIPELASTUSJÄRJESTELMÄ - Vapaaehtoiset osana meripelastustoimen valmiutta. Rajavartiolaitoksen esikunta Sisäministeriö SUOMEN MERIPELASTUSJÄRJESTELMÄ - Vapaaehtoiset osana meripelastustoimen valmiutta Rajavartiolaitoksen esikunta Sisäministeriö Visio Visio (ote): Suomessa on Euroopan turvallisimmat merialueet Rajavartiolaitos

Lisätiedot

SUOMEN MERIPELASTUSSEURA. Koulutuspäivät 2008 Viestintä Sadri Wirzenius

SUOMEN MERIPELASTUSSEURA. Koulutuspäivät 2008 Viestintä Sadri Wirzenius 1 SUOMEN MERIPELASTUSSEURA Koulutuspäivät 2008 Viestintä Sadri Wirzenius KALENTERI 2008 Tammikuu Vapaaehtoinen meripelastaja 1/2008 Helmikuu Vene 08 Båt messut Helsingissä Trossin markkinointi käyntiin

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Osaavien auttajien verkosto (päivitetty 4.11.2015) 19.11.2015 1 Apua tarvitaan 19.11.2015 2 Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) historiaa Enontekiö, Kerässieppi 24.5.1963

Lisätiedot

Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki

Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki Koulutussuunnittelija Markku Savolainen Vastausmäärän kehittyminen 1. Mikä rooli vastaajalla on palokunnassa?

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

MERIPELASTUSOPAS 2006. 1. Yleistä

MERIPELASTUSOPAS 2006. 1. Yleistä MERIPELASTUSOPAS 2006 1. Yleistä MERIPELASTUSOPAS 2006 1. Yleistä Rajavartiolaitos Raja- ja merivartiokoulu PL 5 02151 Espoo Verkkoversio ja päivityssivut: www.raja.fi/meripelastusopas2006 ISBN 952-491-116-7

Lisätiedot

Ohjeet pelaajien siirtymiseen

Ohjeet pelaajien siirtymiseen Espoon Palloseuran Jääkiekko ry. Hallitus 12.11.2014 versio 1.2 Ohjeet pelaajien siirtymiseen 2 Ohjeet pelaajien siirtymiseen SISÄLLYSLUETTELO 1 SIIRTYMINEN SEURAN SISÄLLÄ 3 1.1 Pelaaminen ja harjoittelu

Lisätiedot

PÄÄLIKKÖJAOS TOIMINTASÄÄNNÖT

PÄÄLIKKÖJAOS TOIMINTASÄÄNNÖT TURUNMAAN MERIPELASTUSYHDISTYS- ÅBOLANDS SJÖRÄDDNINGSFÖRENING RY. PÄÄLIKKÖJAOS TOIMINTASÄÄNNÖT 1. Päivystysalue ja radiopäivystys - Päivystysalueen muodostaa alue, jonka ulkorajan kulmapisteinä ovat Turku,

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 105/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle meripelastuslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi meripelastuslakia. Ehdotuksella muutettaisiin lain käsitteistöä

Lisätiedot

MeriVHF. 2004 Veikko Mäkinen mail@veikkomakinen.com. MeriVHF. Kanavajako. Liikennöinti. Hätäliikenne. Hätäkutsu ja -sanoma.

MeriVHF. 2004 Veikko Mäkinen mail@veikkomakinen.com. MeriVHF. Kanavajako. Liikennöinti. Hätäliikenne. Hätäkutsu ja -sanoma. VHF-taajuusalueella (155-165 MHz) toimiva radiopuhelin. Kanavat (taajuudet) numeroitu ja kanavien käyttötarkoitukset on kansainvälisillä, kansallisilla ja alueellisilla sopimuksilla ennalta määrätty. Normaalia

Lisätiedot

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan?

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Vapaaehtoistoiminta on mittaamattoman arvokas voimavara yhteiskunnassamme, ja meidän on syytä ymmärtää sitä syvemmin ja paremmin. Tässä pohdinnassa

Lisätiedot

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 LÄHTÖKOHTA: - Rovaniemen TYP:n työllistämisvaiheen asiakkaista kiinteistönhoitajia

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Lupauksen taustalla on vuosien valmennuskokemus sekä erilaisista harjoittelumuodoista koostettu tehokas ja kokonaisvaltainen valmennusohjelma.

Lupauksen taustalla on vuosien valmennuskokemus sekä erilaisista harjoittelumuodoista koostettu tehokas ja kokonaisvaltainen valmennusohjelma. X-Method ryhmäliikuntaohjelma sopii kaikille, jotka haluavat päästä hyvään kuntoon. Annamme kunnon kehittymiselle tulostakuun. Elleivät kestävyys- ja lihaskuntosi ole kehittyneet harjoittelujakson päätteeksi,

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

MERELLISIIN TEHTÄVIIN LIITTYVÄT VALTAKUNNALLISET KOULUTUSJÄRJESTELMÄT

MERELLISIIN TEHTÄVIIN LIITTYVÄT VALTAKUNNALLISET KOULUTUSJÄRJESTELMÄT Versio 19.11.2012 1 (7) MERELLISIIN TEHTÄVIIN LIITTYVÄT VALTAKUNNALLISET KOULUTUSJÄRJESTELMÄT 1. Meripelastuskoulutus 1.1 Rajavartiolaitos Meripelastuslaissa Rajavartiolaitos on velvoitettu antamaan meripelastustoimeen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

YHDISTYSTOIMINNASSA ON YTYÄ ETENKIN PORUKASSA

YHDISTYSTOIMINNASSA ON YTYÄ ETENKIN PORUKASSA YHDISTYSTOIMINNASSA ON YTYÄ ETENKIN PORUKASSA Seututapaamiset käynnistyvät maaliskuussa 2016. Seututapaamiseen kutsutaan yhdistysaktiiveja lähialueilta ja kuullaan mitä kaikkea on lähikunnissa käynnistymässä

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Mullista elämäsi tule. Friskis&Svettis-toimijaksi!

Mullista elämäsi tule. Friskis&Svettis-toimijaksi! Mullista elämäsi tule Friskis&Svettis-toimijaksi! 1 Friskis&Svettis Helsingin vapaaehtoisena toimijana edistät hyvinvointia ja terveyttä; tuot iloa monen elämään. Saat innostavan harrastuksen, jossa voit

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Noljakantie 4 80140 Joensuu Ydintietoja pelastuslaitoksesta Asukkaita 165 673 Pinta-ala 21 584

Lisätiedot

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE 1 (5) KOTKA VTS MASTER'S GUIDE Alusliikennepalvelut Alusliikennepalveluista säädetään Alusliikennepalvelulaissa 623/2005 ja Valtioneuvoston asetuksella alusliikennepalvelusta 763/2005 ja 1798/2009. ALUSLIIKENNEPALVELUUN

Lisätiedot

Koulutusten järjestäminen pelastuslaitoksessa. Osaamisen kehittämisen vuorovaikutustyöpaja pelastuslaitoksille 26.1.2016 Vantaa Tommi Luhtaniemi

Koulutusten järjestäminen pelastuslaitoksessa. Osaamisen kehittämisen vuorovaikutustyöpaja pelastuslaitoksille 26.1.2016 Vantaa Tommi Luhtaniemi Koulutusten järjestäminen pelastuslaitoksessa Osaamisen kehittämisen vuorovaikutustyöpaja pelastuslaitoksille 26.1.2016 Vantaa Tommi Luhtaniemi Kiinnostukseni osaamisen kehittämiseen Alipäällystökurssin

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) 31.5.2010 Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä parantamaan informointia

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK

Lisätiedot

Laki laiva-apteekista

Laki laiva-apteekista Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: laiva-apteekista Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on varmistaa laivaväen mahdollisuus saada asianmukaista

Lisätiedot

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä:

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: SEURATIEDOTE 2/2012 Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012 Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: Kauden avaustilaisuus TestiPäivä syyskuussa Ilmaiset seurakoulutukset

Lisätiedot

EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuoden haastekampanja

EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuoden haastekampanja EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuoden haastekampanja Valtakunnallisesti maaliskuussa 2011 www.tuntitili.fi 10.3.2011 1 Lisätietoja: riikka.ahopelto@spek.fi, timo.sovanen@spek.fi tai valtteri.tervala@spek.fi

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

MITEN NOSTAN KLUBINI JÄSENMÄÄRÄN 30 % TITLE PRESIDENTTIVUOTENANI. Piiri 1420 PETS 14.3.2015 Jussi Tuovinen Piiri 1420, AG Espoon seutu

MITEN NOSTAN KLUBINI JÄSENMÄÄRÄN 30 % TITLE PRESIDENTTIVUOTENANI. Piiri 1420 PETS 14.3.2015 Jussi Tuovinen Piiri 1420, AG Espoon seutu MITEN NOSTAN KLUBINI JÄSENMÄÄRÄN 30 % TITLE PRESIDENTTIVUOTENANI Piiri 1420 PETS 14.3.2015 Jussi Tuovinen Piiri 1420, AG Espoon seutu RI:n jäsenkehitys 1905-2010 Miksi uusilla jäsenillä on väliä? Klubin

Lisätiedot

Väkivalta / uhkatilanne

Väkivalta / uhkatilanne Pelastusalan uhkatilannekoulutus - kehittämistarpeet Juha Höök Paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL työturvallisuusseminaari 15.4.2015, Espoo Väkivalta / uhkatilanne Väkivalta on helppo tunnistaa,

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

TOIMINTATILASTOJEN (2013) TÄYTTÖOHJE

TOIMINTATILASTOJEN (2013) TÄYTTÖOHJE 26.11.2013 Toimintatilasto 2013 TOIMINTATILASTOJEN (2013) TÄYTTÖOHJE Toimintatilasto palvelee ensisijaisesti nais-, varhaisnuoriso- ja nuoriso-osastoja, mutta myös alueellisia pelastusliittoja ja valtakunnallista

Lisätiedot

Koivukylän Palloseura ry. B-juniorit. Toimintasuunnitelma kaudella 2015

Koivukylän Palloseura ry. B-juniorit. Toimintasuunnitelma kaudella 2015 Koivukylän Palloseura ry B-juniorit Toimintasuunnitelma kaudella 2015 01.12.2014 Suunnitelma koskee aikaväliä 1.11.2014 31.10.2015. Toimihenkilöt ja yhteystiedot Joukkueenjohtaja: Vastuuvalmentaja: Valmentaja:

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Pelastusharjoitus M/S Ahti ravintolalaivalta 7.6.2012

Pelastusharjoitus M/S Ahti ravintolalaivalta 7.6.2012 Pelastusharjoitus M/S Ahti ravintolalaivalta 7.6.2012 Hankeverkoston harjoitukset 2012-2013 11 harjoitusta (mm. Ahti tulipalo, hotellien evakuoinnit x 4, kanootti onnettomuus/vesipelastaminen, koskenlasku

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Seuraseminaari 2014 Lapset ja nuoret 12.30-13.00 Teemavuoden satoa (Mika) Miltä teemavuosi on näyttänyt, tuonut tullessaan, mitä on tehty 13.00-13.

Seuraseminaari 2014 Lapset ja nuoret 12.30-13.00 Teemavuoden satoa (Mika) Miltä teemavuosi on näyttänyt, tuonut tullessaan, mitä on tehty 13.00-13. Seuraseminaari 2014 Lapset ja nuoret 12.30-13.00 Teemavuoden satoa (Mika) Miltä teemavuosi on näyttänyt, tuonut tullessaan, mitä on tehty 13.00-13.20 Seuramme junioritoiminnan haasteet (Mikko) Parityö

Lisätiedot

Miten motivoitunut opiskelija huomioidaan meidän oppilaitoksessamme. Kirsi Coco Lähihoitajalajin ekspertti Keudan aikuisopisto

Miten motivoitunut opiskelija huomioidaan meidän oppilaitoksessamme. Kirsi Coco Lähihoitajalajin ekspertti Keudan aikuisopisto Miten motivoitunut opiskelija huomioidaan meidän oppilaitoksessamme Kirsi Coco Lähihoitajalajin ekspertti Keudan aikuisopisto 27.8.2014 Ovat harvassa? Monipuolista tekemistä Tekemistä oman tason mukaan

Lisätiedot

Healthcare Security Terveydenhuollon turvallisuuspalvelut

Healthcare Security Terveydenhuollon turvallisuuspalvelut Healthcare Security Terveydenhuollon turvallisuuspalvelut Terveydenhuollon toimintaympäristössä korostuvat ihmisläheisyys, luottamuksellisuus ja kyky toimia ripeästi tilanteiden muuttuessa. Nämä ominaisuudet

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Vastuutahot/laki Pelastuslaitos omalla alueellaan maalla ja merellä Syke tai heidän määräämänsä taho aavalla selällä tapahtuvissa onnettomuuksissa Elykeskus avustaa ja ohjaa Kunnat osallistuvat tarvittaessa

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri Hyvinvointia ja turvallisuutta v-ma 2014 Punaisen

Lisätiedot

UIMARIN POLKU AURAJOEN UINTI. Vesitaituriksi Turussa

UIMARIN POLKU AURAJOEN UINTI. Vesitaituriksi Turussa AURAJOEN UINTI Vesitaituriksi Turussa UIMARIN POLKU Uimarin polun tarkoituksena on selvittää uimarille ja vanhemmille uintiharrastuksen kulkua uimakoulusta aina kilpauintiin asti. Aurajoen Uinti ry haluaa

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Anita Kokkonen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Seuratoiminnan aluekehittäjä, järjestötoiminta 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen

Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen Espoon Vapaaehtoisverkoston näkökulmasta Tiina Nurmenniemi Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Santra-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke

Lisätiedot

KUNTANÄKÖKULMA LAHDESTA KIRJAAMISASIOIDEN KÄSITTELYYN

KUNTANÄKÖKULMA LAHDESTA KIRJAAMISASIOIDEN KÄSITTELYYN Mika Järvelä, Lahden kaupunki Kuntien ja Maanmittauslaitoksen kiinteistötehtävien koulutuspäivä 21.9.2010 KUNTANÄKÖKULMA LAHDESTA KIRJAAMISASIOIDEN KÄSITTELYYN KUNNAN TOIMITUSTUOTANTO JA KIRJAAMISASIAT

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE

PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE Hämeen Partiopiiri ry 2014 YLEISTÄ PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUKSESTA Partionjohtajan peruskoulutus tukee kaikkia vaeltajan ja aikuisen vastuulla olevia lippukunnan

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Mullista elämäsi. tule Friskis&Svettis toimijaksi!

Mullista elämäsi. tule Friskis&Svettis toimijaksi! Mullista elämäsi tule Friskis&Svettis toimijaksi! 1 Friskis&Svettis Helsingin vapaaehtoisena toimijana edistät hyvinvointia ja terveyttä, tuot iloa monen elämään. Saat innostavan harrastuksen, kohtaat

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12 Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12, palveluohjaaja, vapaaehtois- ja ryhmätoiminnan koordinointi ja kehittäminen Espoon kaupunki, vanhusten palvelut Mitä työyhteisössä tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja positiivinen esimerkki laadukkaasta ja tehokkaasta pelastuslaitoksesta.

Visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja positiivinen esimerkki laadukkaasta ja tehokkaasta pelastuslaitoksesta. Visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja positiivinen esimerkki laadukkaasta ja tehokkaasta pelastuslaitoksesta. V-S aluepelastuslaitos lyhyesti Toimintavalmiudessa

Lisätiedot

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA TERVETULOA MUKAAN POLSKIMAAN! LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN UINTI Matkalla uimataitoon on monta eri vaihetta opittavana. Leikki-ikäisillä eli noin 3 5 vuotiailla

Lisätiedot

Millaisen sopimuspalokuntien päällikkökurssin rakentaisit?

Millaisen sopimuspalokuntien päällikkökurssin rakentaisit? 8.9.2014 Millaisen sopimuspalokuntien päällikkökurssin rakentaisit? SPPL Sivutoimisen ja vapaaehtoispäällystön opintopäivä 6.9.2014 Sokos Hotel Alexandra Markku Savolainen Koulutuspäällikkö Taustaa Pelastustoimintaan

Lisätiedot

Ota kumppaniksi. A UTC Fire & Security Company

Ota kumppaniksi. A UTC Fire & Security Company Ota kumppaniksi paloturvallisuuden ammattilainen A UTC Fire & Security Company Paloturvallisuus yhteinen asiamme Onko kiinteistön paloturvallisuus varmasti kunnossa? Omistajan ja vuokralaisen asenteet

Lisätiedot

Vapaaehtoisjärjestöt viranomaisten tukena

Vapaaehtoisjärjestöt viranomaisten tukena Vapaaehtoisjärjestöt viranomaisten tukena Perusta Punaisen Ristin toiminnalle Suomen Punaisen Ristin tarkoituksesta ja tehtävästä säädetään lailla ja asetuksella (Suomen Punaisen Ristin laki (238/2000),

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Miten toimit, kun löydät sopivan työpaikkailmoituksen? Lue ilmoitus huolellisesti läpi.

Miten toimit, kun löydät sopivan työpaikkailmoituksen? Lue ilmoitus huolellisesti läpi. Miten toimit, kun löydät sopivan työpaikkailmoituksen? Lue ilmoitus huolellisesti läpi. Selvitä ilmoituksesta pyydetäänkö sinua ottamaan yhteyttä: soittamalla, lähettämällä hakemus tai täyttämällä lomake.

Lisätiedot

Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt

Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt Pentukurssi on tarkoitettu kaikille 3-6 kuukautta vanhoille pennuille rotuun katsomatta. Kurssi antaa hyvän lähtöpohjan pennun kouluttamiseen,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa ANNA AIKAASI VAIKKA VAIN TUNNIKSI KERRALLAAN Vihdin seurakunnassa on monipuoliset mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan. Voit tulla esim. mummiystäväksi

Lisätiedot

HE 71/2001 vp. siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 71/2001 vp. siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 71/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle etsintä- ja pelastuspalvelua merellä koskevan vuoden 1979 kansainvälisen yleissopimuksen muutosten hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot