Osaaminen kasvun lähteenä: seutukuntien kilpailukyky 1
|
|
- Jarkko Lahtinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Osaaminen kasvun lähteenä: seutukuntien kilpailukyky 1 Hannu Piekkola 2 1. Johdanto Tuottavuuden ja työllisyyden kasvu kulkevat käsi kädessä. Osaamisen perustuvassa kasvussa on panostettava etenkin tuottavuuteen. Siitä seuraa työllisyyden paraneminen joskus viiveelläkin kun T&K toiminta luo kasvua vasta pidemmällä aikavälillä. Tässä tarkastelen etenkin osaamiseen perustuvaa kasvua ja siihen liittyvää eri seutukuntien kilpailukykyä. Työministeriön tukemassa ja Proact-ohjelmaan sisältyvässä hankkeessa tuottavuuden kasvua selitettiin ensiksi yritystasolla ja sen jälkeen seutukuntatasolla, joka antaa kuvaa alueiden erilaistumisen syistä (Piekkola, 2006, saatavissa pdf muotoisena Suomessa BKT kasvu on ollut voimakasta laman jälkeen vuodesta Samaan aikaan alueelliset kasvuerot ovat voimistuneet. Tämä ei ole poikkeuksellista. Esimerkiksi Espanjassa ja Portugalissa bkt kasvu oli EU jäsenyyden myötä voimakasta samalla kun alueelliset erot korostuivat. Seuraavassa kuviossa on esillä eri seutukuntien BKT:n kasvu viime vuosina. Kuviosta 1 nähdään, että suuret kaupungit Espoo (6 %) ja Helsinki (4.8 %) ovat kasvaneet voimakkaasti samalla kun keskimääräinen kasvu on ollut 3.6 %. Seutukuntien välillä ei ole siten tapahtunut BKT erojen kiinnikuromista. Osaamispääoma on omalta osaltaan lisännyt merkittävästi tuottavuuden kasvua siten, että alueiden tuottavuuskasvun erot voimistuvat. Kasvuteoriassa on viime aikoina pohdittu myös välttämätöntä osaamispääomaa, jotta kasvua saadaan ylipäänsä aikaan. Alhaisen tuottavuuden alueet eivät voi kurota kasvueroja kiinni, ellei niissä ole kasvulle välttämätöntä osaamista ja T&K toimintaa riittävästi. Nopealle kasvulle ei riitä enää investoinnit koneisiin ja laitteisiin. Yritykset eivät liiku halvan työvoiman perässä, ei ainakaan Suomessa. 1 Tutkimusta ovat tukeneet työministeriö ja Tekesin ja kauppa- ja teollisuusministeriön yhteinen Proact hanke. 2 Hannu Piekkola, tutkimuspäällikkö, VTT, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos 22
2 Työpoliittinen Aikakauskirja 2/2006 Artikkeleita Kuvio 1. Seutukuntien BKT vuonna 1996 ja BKT kasvu vuosina % Lohja Espoo 6 % Kemi-Tornio Oulu Vuosittainen kasvu % 5 % 4 % 3 % 2 % Sydösterbotten Etelä-Pohjanmaa Imatra Joensuu Forssa Pietarsaari Äänekoski Kokkola Lappeenranta Pohjois-Satakunta Tampere Pori Jyväskylä Savonlinna Rauma Vaasa Tammisaari Vakka-Suomi Kouvola Lahti Hki kehyskunnat Turku Turunmaa Raahe Loviisa Porvoo Maarianhamina Helsinki Kotka-Hamina Jämsä 1 % Hämeenlinna Riihimäki 0 % BKT henkeä kohden vuonna 1996 (euro2000) 2. Osaaminen eri alueilla Uuden kasvuteorian mukaan inhimillinen pääoma on keskeinen tekijä taloudellisessa kasvussa. Tätä selittää myös se, että yhä suurempi osa työntekijöistä on koulutettuja ja henkilökohtainen osaaminen muodostuu yhä tärkeämmäksi tekijäksi. Tutkimuksessa innovoivia ja tuotteliaita yrityksiä on tarkasteltu sekä totutuiden mittareiden mukaan että laajempaan osaamispääomaindeksiin perustuen. Osaamispääomaa on mitattu alueella sijaitsevien Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyritysten (lähinnä teollisuutta) työntekijöiden koulutuksella, työkokemuksella ja ei-suoraan havaittavissa olevalla osaamisella. Jälkimmäiseen sisältyy työntekijän palkkaus, jota ei selitä suoraan havaittavat tekijät (ainakaan ekonomistin havaitsemat). Varsin lähellä ollaan sitä, että näiden summa, osaamispääoma, on sama kuin työntekijän ansaitsema palkka. Tärkeä tekijä on kuitenkin se, että palkka voidaan hajottaa osaamisen osatekijöihin. Koulutustaso on tunnetuin osaamisen mittari. Kaikki yritykset eivät kuitenkaan suinkaan menesty vain koulutukseen panostamalla. Voidaan väittää, että koulutustason, työkokemuksen ja muun osaamisen summa on parempi osaamisen mittari kuin koulutus yksinään. Osaamispääoman osatekijöillä on myös monia ainutlaatuisia ominaisuuksia. Esimerkiksi työntekijän työkokemuksella ja korvauksilla siitä voi olla kaksinainen vaikutus. Työkokemus kasvaa iän myötä, mutta toisaalta jaksaminen ja uusiutumiskyky voivat heikentyä. 23
3 Voidaan perustellusti väittää, että osaamispääoma kokonaisuudessaan, työntekijöiden koulutustaso ja yrityksen T&K toiminta ovat yhdessä hyviä osaamisen mittareita. Näiden osaamisen tekijöiden jakautumisesta eri alueilla voidaan todeta seuraavaa Pääkaupunkiseutu, alueet pääliikenneväylillä Helsingistä Tampereen ja Jyväskylän suuntaan, Tampere ja länsirannikko Vaasan ympäristössä ovat osaamispääomavaltaisimmat alueet, jossa myös kokonaistuottavuus on korkea alueen teollisuutta kuvaavilla aloilla. Koulutettua väestöä on edellä mainittujen alueiden lisäksi eniten Rovaniemellä ja Joensuussa, mikä ei merkitse sitä että teollisuus olisi erityisen osaamisvaltaista. Osaamiseen perustuvaa teollisuutta on myös Turussa, Porissa, Lahdessa ja Jyväskylässä. T&K intensiivisin alue, ainakin suhteessa toimialan keskimääräisiin, kulkee Helsingistä Lahden suuntaan aina Jyväskylään asti. Pohjoisilla alueilla T&K työntekijöiden osuus on suuri Oulun ohella Kemi- Torniossa, Oulunkaaressa ja Itä-Lapin teollisuudessa. T&K työn ulkoisvaikutukset ovat ainakin osin globaaleja, joten alueellisella sijoittumisella ei aina ole merkitystä muulle yritystoiminnalle. Tutkimuksen perusteella voidaan esittää seuraavanlaisia diagrammoja eri seutukunnille (ensimmäinen luku kertoo sijoituksen kilpailukykyindeksissä ja toinen luku sijoituksen kasvukilpailukyvyssä joita tarkastellaan myöhemmin) Diagramman perusteella pääkaupunkiseudulla on paras kilpailukyky kaikilla muilla Kuvio 2. Suurten kaupunkien osaamisen ja kilpailukyvyn tekijöitä Saavutettavuus Keskittyminen Huippuosaaminen: työntekijät Huippuosaaminen: yritykset Työn organisointi T&K-menot Seudun osaamispääoma Huipputeknologian osuus Työikäinen väestö Innovatiivisuus Suur-Helsinki 1,8 Oulu 3,1 Tampere 2,3 Turku 5,5 24
4 Työpoliittinen Aikakauskirja 2/2006 Artikkeleita alueilla paitsi innovatiivisuudessa ja T&Kmenoissa. Innovatiivisutta mitataan tässä Tilastokeskuksen innovaatiokyselyn perusteella sillä, mikä osa alueen teollisuusyrityksistä katsoo olevansa innovoiva. Tässä Oulu ja Salo ovat seutukuntien kärkeä. Etenkin Oulussa ja osin Tampereella teollisuuden T&Kmenot suhteessa väestöpohjaan ovat myös hitusen suuremmat kuin Helsingin seudulla. Pääkaupunkiseudun etuina ovat erityisesti yritystasoisen huippuosaamispääoman keskittyminen, suuri väestötiheys, koulutetun väestön osuus ja saavutettavuus. Suhteessa suuri osa yrityksistä käy ulkomaankauppa ja lentoyhteydet ovat luonnollisesti hyvät. Helsinki ja Tampere erottuvat edukseen etenkin yritystasoisessa huippuosaamisessa. Toimialan yrityksistä usein tuottavimmilla on toimintaa näissä kaupungeissa. Tästä huolimatta Helsinki on vasta kahdeksas kasvukilpailukyvyllä mitattuna. Tätä selittää huippuosaamisen ja keskittymisen alhainen painotus. Turku on kilpailukykymittarilla mitattuna viimeisenä, mutta kasvukilpailukyvyssä viiden parhaan joukossa. Suurin syy tälle on muita kaupunkeja alhaisempi työikäisen väestön osuus ja innovatiivisten yritysten vähäinen määrä. Muilla osaamisalueilla Turku pärjää varsin hyvin ja viime vuosina liikevaihdon kasvu yrityksissä on ollut jopa kasvukilpailukyvyn ennustamaa ripeämpää (ks. myöhemmin kuvio 4). 3. Osaamispääoma selittämässä tuottavuuden kasvu yrityksissä Osaamispääoma laajemmin ymmärrettynä on tutkimuksen mukaan merkittävä selittäjä kasvulle ja omaa merkittäviä ulkoisvaikutuksia. Koulutetun työvoiman käyttö lisää tuottavuutta etenkin, kun yritys on lähellä toimialansa kärkeä tuottavuudessa. Näyttää siltä, että koulutetun työvoiman saatavuudella on suurempi merkitys kuin vielä ennen 1990-luvun lama-aikaa. Yllättävää on kuitenkin koulutetun työvoiman tärkeys ainoastaan huippuyrityksille, joiden tuottavuus ylittää toimialan mediaanitason. Korkeakoulutettujen saatavuus alueella ei ole näyttänyt yleensä olleen kasvua rajoittava tekijä yrityksille. Itse asiassa alueen yritysten korkeakoulutusintensiteetillä on keskimäärin negatiivinen yhteys yritysten kasvuun. Tämä siitä huolimatta, että mukana ovat lähinnä teollisuuden yritykset, joissa tuottavuus on korkea samalla kun koulutettujen osuus on keskimääräistä pienempi. Kuten todettua kasvuyritykset käyttävät kuitenkin paljon koulutettua työvoimaa. Työkokemuksen merkityksen arvioiminen on ongelmallista, koska keskimääräinen työntekijöiden ikä vaihtelee varsin vähän yrityksestä toiseen. Lisäksi suurin selittäjä vaihteluun on yrityksen ikä. Nuoret yritykset ovat usein dynaamisempia ja niissä tahtoo olla nuorempaa väkeä töissä. Työntekijöiden iän vaihtelu yrityksen sisällä on kuitenkin suurempaa. Tuottavuuskehitys näyttää suotuisimmalta, kun yrityksessä on sekä nuorta että kokenutta työvoimaa. Vielä en siis olisi valmis tuomitsemaan kokeneinta työntekijäkaartia piippuhyllylle, vaikka tuottavuus näyttää usein laskevan iän myötä. Yritykset, jotka eivät ole lähellä tuottavuuden kärkeä, pärjäävät parhaiten investoimalla uusiin laitteisiin ja koneisiin. Acemoglu, Aghion ja Zilibotti (2006) ovat tarkastelleet innovaatioihin ja innovaatioihin perustuvaa kasvua tuottavuuden huippumaissa ja muualla. Maiden teknologisen osaamisen ja BKT:n kasvaessa on kuitenkin optimaalista siirtyä kone- ja laiteinvestoinneista innovaatiotoimintaan. Meidän aineistossamme voidaan nähdä sama jako yrityksissä toimialan sisällä. Alhaisen tuottavuuden yrityksistä parhaimmat erottuvat siinä, että niissä on aineetonta osaamista ja ammatillista osaa- 25
5 mispääomaa. Kumpaakin tarvitaan laiteinvestointien tehokkaaseen hyödyntämiseen. Siirryttäessä osaamisvaltaiseen kasvuun koulutuspääoman nousee tärkeäksi tekijäksi. Kolmas tärkeä yrityksen osaamisalue on panostukset tutkimukseen ja tuotekehittelyyn. Suomessa innovoivan yritystoiminnan lähteeksi on usein katsottu olevan tieto- ja teknologiaintensiiviset alat. Yli 70 prosenttia T&K-tutkimuksen kasvusta vuodesta 1994 vuoteen 2000 on tapahtunut korkean teknologian alueilla teollisuudessa ja palveluissa. Tutkimuksen perusteella innovointi on tärkeä lähde kasvulle huippuyrityksissä. Tosin luotettavia tuloksia on voitu saada lähinnä tarkasteltaessa T&K toimintaa. Lööf et al. (2001) eivät sen sijaan havaitse Suomen osalta mitään suoraa yhteyttä tuottavuuden ja innovointien määrän välillä, kun innovaatiotoimintaa on tarkasteltu Tilastokeskuksen yrityskyselyjen perusteella. Alueellisia vaikutuksia tarkasteltaessa näyttää kuitenkin siltä, että yritysten panostus T&K toimintaan ei välttämättä auta alueen muita yrityksiä. Tämä antaa tukea väitteille, joiden mukaan T&K-toiminnan ulkoisvaikutukset ovat usein globaaleja ja eivät rajoitu tietyn alueen yrityksiin. Myös Lehto (2000) havaitsi T&K investoinneissa positiivisia ulkoisvaikutuksia ainoastaan saman toimialan sisällä. On myös puhuttu Suomen palvelusektorin tehottomuudesta. Lööf et al. (2001) toteavat Pohjoismaisessa tarkastelussa Suomen keskeisen haasteen olevan tieto/taidon ja uuden teknologian ja IT-osaamisen leviäminen tasaisemmin kaikkiin yrityksiin. Toisaalta Scarpettan ja Tresselin (2002) havaitsevat Suomen kuuluvan kokonaistuottavuudessa kolmen kärkeen jo kymmenellä toimialalla 25:stä vuonna Yksi tärkeä yrityksen osaamisen alue on henkilöstöhallinta ja palkkaus. Työn uudelleenjärjestelyllä ja työnjohtamisella (ns. human resource management) on voitu havaittavan olevan merkittävä vaikutus tuottavuuteen (ks. myös Teece, 2001, Haltiwanger, 2000). Tutkimuksessamme yritysten uusi henkilöstöresurssien käyttö ei ole ollut tarkastelussa muuten kuin tulospalkkauksen osalta. Tarkasteluissamme tällä ei ollut kovin suurta vaikutusta yritysten tuottavuuden kasvuun. Tosin Piekkola (2005) ja Kauhanen ja Piekkola (2003) ovat aikaisemmassa tutkimuksessa havainneet tuottavuuden kasvavan, kun yritys ottaa käyttöön uusia palkitsemisjärjestelmiä sisältäen tulospalkkauksen. Tuottavuuden kasvu on noin 6 prosenttia verrattuna tulospalkkauksen käyttöönottoa edeltävään tilanteeseen. 4. Osaaminen ja kilpailukyky selittämässä seutukuntien menestystä Yritysten tuottavuuskasvua selittävistä tekijöistä on johdonmukaista ennustaa myös alueelliselle kasvulle tärkeitä tekijöitä. Edellä esitettyjen osaamistekijöiden ottaminen huomioon on myös tärkeää, koska ne usein erottavat jyvät akanoista eli innovoivat huippuyritykset ja muut, joiden keskeinen päämäärä on jotenkin pärjätä ja matkia sitä mitä muut jo osaavat. Varoituksen sana lienee kuitenkin se, että yritystason tarkastelussa jää paljon vielä alueellisista menestystekijöistä selittämättä. Tärkein tekijä on seutukunnan yritysten toimialarakenne, joka voi selittää paremmin alueen kuin yksittäisen yrityksen menestystä. Tuottavuutta ei myöskään vertailla eri toimialojen välillä, mikä on varsin vaikea tehtävä. Tutkimuksessa seutukunnan yritysten tuottavuutta verrataan 22 eri lähinnä teollisuuden toimialan keskimääräiseen. Useiden T&K yritysten ja IT yritysten sijoittuminen tietylle alueelle yleensä tukee alueen kasvua. Tutkimuksessa innovoivia ja 26
6 Työpoliittinen Aikakauskirja 2/2006 Artikkeleita tuotteliaita yrityksiä onkin hyvä tarkastella myös totutuiden mittareiden mukaan, joissa käytetään seutukuntatasoista tietoa. Korkean osaamisen mittarina käytetään innovointien määrää, patentteja ja T&K-toimintaa, mutta lisäksi myös osaamista työntekijätasolla (koulutus, työkokemus, kätkeytynyt osaamispääoma), työn organisointia yritystasolla (osaavan työvoiman kuten tutkijoiden määrä, muutokset kannustavassa palkkauksessa) ja yrityksen ja alueen muuta innovatiivisuutta (innovatiivisten toimipaikkojen yhteistyö, saavutettavuus). Aineistojen perusteella muodostettavia osaamispääoman mittareita ovat Osaamispääoma 1. Koulutus 2. Työkokemus 3. Työntekijän osaamispääoma jota ei selitä yrityksen osaamispääoma: kätkössä oleva osaamispääoma 4. Alueen työntekijöiden koulutustaso, opiskelijat, työllisten osuus, tekniikan alan opiskelijat Innovointi 5. T&K menot, patentit 6. Innovoivien toimipaikkojen osuus teollisuudessa 7. Korkean arvonlisän toimialan osuus Ulkoisvaikutukset ja saavutettavuus 8. Väestön määrä 9. Innovatiivisten toimipaikkojen yhteistyö 10. Lentoyhteydet, vientiä- ja tuontia harjoittavien yritysten osuus Huovari, Kangasharju ja Alanen (2001) mukaisesti tutkimuksessa on käytetty myös laajempia mittareita kuten opiskelijoiden määrä, tekniikan opiskelijoiden määrä ja patentit. Lisäksi on erikseen tarkasteltu kaupallisilla ja insinöörialoilla koulutettujen itse arvioimaa osaamispääomaansa (katso Heikkilä, 2004). Tässä eri seutukuntien osaamispääomaerot kuitenkin osoittautuivat varsin pieniksi, joten näitä ei ole otettu mukaan mittariin. Yksi selitys tälle on se, että haja-asutusalueella on suhteessa vähemmän koulutettuja, jolloin suhteellinen osaaminen verrattuna alueen muuhun osaamiseen voidaan koeta korkeaksi. Oma arvio siten yliarvioi todellista osaamista. Osaamispääomaindeksin laskemiseksi indikaattorit on standardoitu edelleen, jotta eri osaamispääoman mittareiden suuret poikkeavuudet keskihajonnasta eivät vaikuttaisi liikaa tuloksiin. Tämän jälkeen osaamispääoma lasketaan kuten kilpailukykyindeksi Huovarin ym. tutkimuksessa painottaen eri osaamispääoman mittareita kolmessa pääryhmässä: 1) osaamispääoma: työntekijä, yritys ja alue, 2) alueen innovatiivisuus, 3) ulkoisvaikutukset ja 4) alueen saavutettavuus. Jokainen kilpailukyvyn osatekijä saa yhtä suuren painon. Kilpailukykyindeksi ja sen osa-indeksit korreloivat BKT:n ja tuottavuuden kasvun kanssa seuraavasti: Huipputason osaamispääomaan (osaamispääoma suhteessa toimialan keskimääräiseen) sisältyy sekä koulutus, työkokemus että ei-mitattavissa oleva osaamispääoma. Taulukon perusteella työntekijä- ja yritystasoinen osaamispääoma ovat tärkeitä selittäjiä kasvulle. Ammatillinen osaaminen ja ei-mitattavissa oleva osaamispääoma edesauttaa myös investointeja koneisiin ja laitteisiin. Siten ne eivät ainoastaan selitä innovatiivista toimintaa vaan myös kasvua, jolla pyritään kaventamaan tuottavuuseroa suhteessa alan huippuyritykseen. Vaikka yksilö- tai yritystason huippuosaamispääoman korrelaatio kasvulle on alhaisempi kuin seutukuntatasoisen osaamispääoman, mikrotasolla havaittava osaamispääoma voidaan havaita olevan tärkeä selittäjä alueellisille eroille. Osaamispääoma lisää etenkin tuottavuuden 27
7 Taulukko 1. Seutukuntien kilpailukykyindeksin ja sen osatekijöiden vaikutus BKT:n ja tuottavuuden kasvuun. BKT Tuottavuus kasvu kasvu Kilpailukykyindeksi Huippuosaaminen: Työntekijä Osaamispääoma Koulutuspääoma Huippuosaaminen: Yritys Osaamispääoma Osaamis- ja ammatillisen pääoma interaktio Työkokemus: nuoret ja kokeneet interaktio T&K työtä tekevien osuus Huippuosaaminen: Alue Työikäinen väestö (15 64) Osallistumisaste Opiskelijoiden määrä Tekniikan opiskelijoiden määrä Korkea-asteen tutkinnot Innovatiivisuus Tutkimus- ja kehitysmenot Patentit Innovatiiviset toimipaikat Huippu- ja korkeateknologian arvonlisä % Keskittyminen Väestön keskittyminen Työikäisen väestön ulkoisvaikutus Innovatiivisten yritysten yhteistyö Saavutettavuus Lentokentän läheisyys Teollisuuden ulkomaanyhteydet Korrelaatiossa 75 seutukuntaa. Joutsa, Parikkala, Ålands landbygd, Ålands skärgård ja Mariehamns stad eivät mukana. kasvua. Työkokemuksella on yleensä vähäisin vaikutus. Kokeneiden ja ikääntyneiden välinen interaktio näyttää kuitenkin hyvin selittävän kasvua. Dynaamisessa yrityksessä on kokeneiden lisäksi myös nuoria työntekijöitä. Seuraavassa on esitetty seutukuntien kilpailukyky keskiarvona näistä 20 mittarista. Toisena kilpailukykymittarina on kasvukilpailukyky, jossa kukin osatekijä painon sen mukaan miten se on selittänyt BKT:n, työllisyyden ja tuottavuuden kasvua vuosina Tässä kasvukilpailukykymittarissa alueen innovatiivisuus, saavutettavuus ja huippuosaaminen saavat suuren painon. Suomen kymmenen kilpailukykyisintä seutukuntaa ovat laskevassa järjestyksessä Helsinki (ml. Espoo ja Vantaa), Tampere, Oulu, Vaasa, Turku, Jyväskylä, Porvoo, Varkaus, Turunmaa ja Salo (kuvio 3). Helsingin alue on kaikilla kilpailukykymittareilla mitattuna reilut 12 prosenttia kilpailukykyisempi kuin alueet keskimäärin. Osaamisen (koulutus- ja ammatillinen pääoma) kasautuminen ja toimialan tuottavimpien yritysten sijoittuminen selittävät sen, että kaikki suuret kaupungit kuuluvat kilpailukykyisimpiin seutukuntiin. Kasvukilpailukykyindeksissä seutukuntien väliset erot ovat paljon suuremmat kuin kilpailukykyindeksissä, jossa väestötiheys ja koulutetun työvoiman osuus saavat varsin suuren painon. Seutukunnan koko ja koulutettujen osuus korreloivat hyvin voimakkaasti muiden kilpailukykytekijöiden kanssa ja voivat samalla saada liian suuren painon samankokoisten seutukuntien vertailussa. Kasvukilpailukyvyssä korostuu alueen huippuyritysten osaaminen, alueen innovatiivisuuteen liittyvät tekijät (tutkimus- ja kehitysmenot, patentit, innovatiivisten toimipaikkojen osuus, huippu- ja korkeateknologian arvonlisäosuus) ja alueen saavutettavuus (lentokenttäyhteydet, teollisuuden ulkomaanyhteydet). Näyttää siltä, että etenkin nämä tekijät selittävät parhaiten seutukunnan tulevaa kasvua. Seuraavassa on kuvio siitä, miten kasvukilpailukyky vuonna 2002 selittää alueen yritysten liikevaihdon kasvua vuosina 2003 ja Epäyhtenäi- 28
8 Työpoliittinen Aikakauskirja 2/2006 Artikkeleita Kuvio 3. Seutukuntien kilpailukyky ja kasvukilpailukyky 2002 Helsinki 1 8 Tampere 2 3 Oulu 3 1 Vaasa 4 4 Turku 5 5 Jyväskylä 6 10 Porvoo 7 21 Varkaus 8 73 Turunmaa 9 24 Salo 10 2 Jämsä Kuopio Joensuu 13 6 Etelä-Pirkanmaa Tammisaari Lappeenranta Rauma Imatra Lahti Hämeenlinna Pohjoiset seinänaapurit Pietarsaari Kotka-Hamina Pori Rovaniemi Äänekoski Kokkola 27 7 Raahe 28 9 Lohja Heinola Vakka-Suomi Joutsa Kemi-Tornio Loviisa Kouvola Kajaani Forssa Riihimäki Järviseutu Mikkeli Kaakkois-Pirkanmaa Pohjois-Satakunta Outokumpu Lounais-Pirkanmaa Härmänmaa Loimaa Luoteis-Pirkanmaa Savonlinna Ylä-Pirkanmaa Sydösterbottis kustr Ylä-Savo Pieksämäki Eteläiset seinänaapurit Keski-Karjala Suupohja Pielisen Karjala Ilomantsin Juvan Sisä-Savo Koillis-Savo Pohjois-Lappi Ylivieska Länsi-Saimaa Siikalatva Kuusiokunnat Saarijärvi-Viitasaari Kyrönmaa Kaustinen Kärkikunnat Keuruu Nivala-Haapajärvi Koillismaa Itä-Lappi Tunturi-Lappi Oulukaari Torniolaakso Kehys-Kainuu Kilpailukykyindeksi järjestys Kasvukilpailukykyindeksi järjestys 29
9 sessä regressiosuorassa on otettu huomioon seutukunnan koko. Suuret seutukunnat ovat kasvaneet voimakkaammin kuin pienet, ja siten ennustettu kasvu voi olla suoran regressiosuoran yläpuolella. Vastaavasti kasvukilpailukyvyssä menestyvissä pienissä seutukunnissa kasvu voi olla ennustettua pienempää. Kuvio 4. Kasvukilpailukyky Liikevaihdon kasvu % 1,50 1,45 1,40 1,35 1,30 1,25 1,20 1,15 1,10 1,05 1,00 0,95 0,90 0,85 0,80 0,75 0,70 0,65 0,60 0,55 0,50 Kaustinen Loimaa Kasvukilpailukyky 2002 Helsinki Turku Lahti Ylä-Savo Jyväskylä Savonlinna Hämeenlinna Mikkeli Pohjois-Satakunta Tampere Rauma Joensuu Vaasa Siikalatva Oulukaari Kajaani Raahe Järviseutu Kuopio Kokkola Tunturi-Lappi Saarijärvi Viitasaari Etelä-Pirkanmaa Sisä-Savo Varkaus Kärkikunnat Kaakkois-Pirkanmaa Pohjois-Lappi Jämsä Riihimäki Heinola Äänekoski Rovaniemi Imatra Oulu Salo Liikevaihdon kasvu on ollut parina viime vuonna nopeinta Turussa, Helsingin alueella ja muutamalla pienemmällä paikkakunnalla kuten Kaustinen ja Loimaa. Salo ja Oulu ovat kasvukilpailukyvyn kärkiä. Kuviossa yritysten liikevaihdon kasvu onkin ollut ripeätä Oulussa. Seutukunnan koko huomioon ottaen kasvu olisi voinut olla vielä ripeämpääkin. Salossa odotettu liikevaihdon kasvu on ennustettua pienempää. Liikevaihdon kasvu on ollut keskimääräistä ja siten ennustettua pienempää vaikka seutukunnan suhteellisen pieni koko otetaan huomioon. Toisaalta kasvu on ollut monissa seutukunnissa kasvukilpailukyvyn ennustamaa. Kasvukilpailukyky selittää 30 prosenttia kasvueroista, kun otetaan seutukunnan koko huomioon. Maiden välistä menestystä mitattaessa kilpailukykymittarit ovat yleensä selittäneet sen sijaan hyvin huonosti kasvua (ks. Rouvinen, 2005). Yksi yllättävä havainto on kuitenkin se, että työntekijöiden huippuosaaminen sai kasvukilpailukykymittarissa varsin alhaisen painon. Innovaatiotoimintaan perustuva kasvu lienee siten osin aliarvioitu, mitä korjaamaan tarvittiinkin seutukunnan kokoa mittaava indikaattori. Seutukunnan koko korreloi vahvasti paitsi koulutetun työvoiman osuuden myös T&K toiminnan kanssa. Tampere ja Oulu ovat väestöpohjaan suhteutettuna kär- 30
10 Työpoliittinen Aikakauskirja 2/2006 Artikkeleita kikaartai ja noin 40% T&K toiminnasta tapahtuu Helsingin seudulla. Tutkimuksessa ilmenevät keskeisimmät tulokset ovat Kilpailukykyindeksissä suuren painon saavat isojen kaupunkien suuri asukasmäärä ja työllisten osuus. Se voi olla huono mittari kuvaamaan alueellisia vahvuuksia ja heikkouksia muissa kuin suurissa seutukunnissa. Kasvukilpailukykyindeksi täyttää vaatimuksen hyvästä selitysvoimasta. Se selittää 30 % yritysten liikevaihdon kasvusta, kun seutukunnan koko otetaan erikseen huomioon. 4. Mihin tulee panostaa Huippuyritykset hyödyntävät osaamista hyvin laajalti. Huippuyritykset eivät välttämät tuota enemmän, koska niillä on ehdoton teknologinen etumatka. Ne pystyvät sen sijaan paremmin hyödyntämään työntekijöiden olemassa olevaa osaamista, ja aina tarpeiden mukaan vaihdellen. Tässä uusien ideoiden soveltamisessa etenkin osaava työvoima on avainsana. Tämän tyyppinen yrityksen osaamisen arvostaminen laajemmin näyttää olevan myös teknologian kehittämiskeskuksen Tekesin uusissa painotuksissa tärkeä tekijä. Tuilla onkin suurin vaikuttavuutensa yrityksissä, jotka ovat lähellä alansa huippua ei ainoastaan teknologian vaan yleensä osaamisen suhteen. Tähän saakka tuet näyttävät nopeuttavan tuottavuuden kasvua pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Panostukset T&K työhön voivat näkyä työllisyyden kasvuna pidemmällä aikavälillä, kun T&K työ näkyy yrityksen menestymisenä viiveellä. Tällä hetkellä noin 40% kaikesta innovaatiotoiminnasta tapahtuu pääkaupunkiseudulla. Innovaatiotoiminnan tukeminen muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla on ollut tehokasta ja perusteltua. Tuet pitää edelleen suunnata kaikista parhaisiin yrityksiin. Ehkäpä toimialan eturintamaan panostaminen kullakin alueella ja uusien toimialojen nostaminen kasvun kärjiksi alueilla on sopusoinnussa tämän kanssa. Alueiden väliset erot ovat kasvaneet Suomessa, mutta sama on nähtävissä koko Euroopassa. Saksassa isot metropolit kasvavat itäisen Saksan suhteellisesti kurjistuessa. Kilpailussa syntyy helposti voittajia ja häviäjiä. Nämä taustatekijät huomioiden on selvää, että alueellisesti tasapainoinen kasvu riippuu hyvin paljon eri alueiden kyvystä erikoistua niille ominaisille toimialoille ja ehkä vähän myös alue- ja osaamiskeskusohjelmien onnistumisesta. Globaali teknologia antaa kuitenkin tilaa myös ihmeille. Washington oli vielä 1960-luvulla Yhdysvaltojen köyhimpiä osavaltioita. Microsoftin myötä Seattle on kalleimpia ja vauraimpia alueita uudella mantereella. Suomi oli monille pelkkää metsää ennen Nokiaa. Teknologiaan perustuva globaalitalous voi viedä muunkin kuin metropolin teknologian eturintamaksi. Suomen alueiden suhteellisten vahvuuksien ja heikkouksien selvittäminen edelleen olisi erittäin tärkeätä. On hyvin mahdollista, että BKT kasvu asukasta kohden on myös tulevina vuosina suurinta korkeimman tuottavuuden alueilla, mikä voi horjuttaa alueellisesti tasapainoista kehitystä. Työllisyyden kasvu painottuu suuriin kaupunkeihin ja osaamiskeskuksiin. Väestön ikärakenteen heikentyessä etenkin muualla tästä on tulossa itse itseään ruokkiva prosessi. Lähdeviitteet: Abowd, J. M., F. Kramarz and D. N. Margolis (1999): High Wage Workers and High Wage Firms, Econometrica, Vol 67,
11 Acemoglu, Aghion ja Zilibotti (2006) Distance to Frontier, Selection, and Economic Growth, Journal of the European Economic Association 4(1), Regional Distribution of the Professional Competence of Highly Educated in Finland, Anni Heikkilä (2004)Huovari Janne, Kangasharju Aki ja Alanen Aku (2001): Alueiden kilpailukyky Pellervon taloudelliinen tutkimuslaitos raportteja 176. Helsinki. Heikkilä Anni (2004): The Regional Distribution of Professional Competence in Finland, ETLA keskusteluaiheita No Helsinki. Huovinen Pasi ja Piekkola Hannu (2002): Withdrawal from Employment of The Aged Finnish Workers, Australian Journal of Labour Economics 4, Kauhanen A. ja Piekkola H. (2003): Rent Sharing as Firm Level Pay, International Journal of Manpower 4. Lehto E. (2000): Regional Impact of R&D and public R&D Funding. Labour Institute for Economic Research Studies No. 79. Helsinki. Lööf, H., A. Heshmati, R. Asplund and S.O. Naas (2001), Innovation and performance in manufacturing industries: a comparison of the Nordic countries, SSE/EFI working paper series in economics and finance no. 457, pp. 38. Maliranta M. (2002), Factor income shares and microlevel restructuring, The Research Institute of the Finnish Economy Discussion Papers (ETLA) No Helsinki. Moisio A., Kangasharju, A. Ahtonen S-M, (2001): Menestyksen mitta? Vaihtoehtoisia mittareita aluetalouden kehitykselle. VATT-tutkimuksia 84. Helsinki. OECD (2002a): OECD Sciency, Technology and Industry Outlook. Pariisi. OECD (2002b): Measuring ICT Sector. Pariisi. Piekkola H. (2001): Human capital and wage formation, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA) Series B Taloustieto. Helsinki. Piekkola H. (2002): Palkkaerot ja tulospalkkaus: Osaamispääoman hyödyntäminen teknologisessa murroksessa, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA) Series B Taloustieto. Helsinki. Piekkola H. (2005): Performance-Related Pay and Firm Performance in Finland. International Journal of Manpower 26 (7/8), Piekkola H. (2006): Knowledge and Innovation Subsidies as Engines for Growth The Competitiveness of Finnish Regions ETLA B-sarja No Helsinki. Piekkola H. ja Marjanen R. (2003): Palkoista sopiminen ja palkkaliukuma Tulopolitiikan uudet kulissit, ETLA (The Research Institute of The Finnish Economy) Series B Taloustieto. Helsinki. Rouvinen, Petri (2005): Vaurauden lähteet Kilpailukyky, talouskasvu vai molemmat? Julkaisussa Helsinki, In Hyytinen, Ari and Rouvinen, Petri (toim. eds.): Mistä talouskasvu syntyy? ETLA B 214, Helsinki. Scarpetta, S. & Tressel, T. (2002): Productivity and convergence in a panel of OECD industries: do regulations and institutions matter? OECD Economics Department Working Paper No Paris. Teece, D. J. (2001): Strategies for Managing Knowledge Assets, the Role of Firm Structure and Industrial Context: Managing Industrial Context. Edited by Nonaka and Teece. SAGE. London. Valtiovarainministeriö (2002): Suomen kilpailukyky ja sen kehittämistarve. Valtiovarainministeriö. Helsinki 32
Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto. Lähde: Tekes ja EK
T&K&I-TOIMINTA Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto Lähde: Tekes ja EK Korkeakoulusektorin tutkimusmenon kehitys Lähde: Tilastokeskus Korkeakoulusektorin tutkimusmenon jakautuminen Lähde: Tilastokeskus
LisätiedotAineeton pääoma ja luovuus: Kuusiokuntien kilpailukyky
Aineeton pääoma ja luovuus: Kuusiokuntien kilpailukyky Esitys 17.9.2007 Hannu Piekkola Vaasan yliopisto Kansantaloustieteen laitos Knowledge and Innovation Subsidies as Engines for Growth The Competitiveness
LisätiedotAlle 18-vuotiaiden määrän suhteellinen muutos (%) seutukunnittain Manner-Suomen tilanne ja (Tilastokeskus 29.3.
Oulun seutukunta Helsingin seutukunta Tampereen seutukunta Kyrönmaan seutukunta Jyväskylän seutukunta Vaasan seutukunta Kokkolan seutukunta Turun seutukunta Seinäjoen seutukunta Kuopion seutukunta Etelä-Pirkanmaan
LisätiedotALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus
ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä 2.2.2010 Pekka Myrskylä Tilastokeskus 4.2.2010 2 200 Kuvio 5.2 Ikärakenteen muutos 2009-2060 (2009=100) Ikärakenteen muutos
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2
LisätiedotSEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016
SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien
LisätiedotKaupungistumisen vaikutus talouskasvuun Prof. Hannu Piekkola, taloustiede VY
12.9.2018 Kaupungistuminen ja talous -seminaari Kuntamarkkinoilla 12.9.2018, Kuntatalo Helsinki Kaupungistumisen vaikutus talouskasvuun Prof. Hannu Piekkola, taloustiede VY 1. Tuottavuus eli arvonlisä
LisätiedotVÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN
VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee
LisätiedotTyövoiman liikkuvuuden merkitys yritysten kilpailukykyyn Suomessa ja tunnin juna Professori Hannu Piekkola Vaasan yliopisto ja Turun kauppakamari
Työvoiman liikkuvuuden merkitys yritysten kilpailukykyyn Suomessa ja tunnin juna Professori Hannu Piekkola Vaasan yliopisto ja Turun kauppakamari 6.10.2015 Aineettomat investoinnit Organisaatio OC ( johtaminen,
LisätiedotToiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen
Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN
LisätiedotThe FINNISH RURAL INDICATORS Network Service
The FINNISH RURAL INDICATORS Network Service 19.8.2004 Yrjö Palttila yrjo.palttila@stat.fi 1 The FINNISH RURAL INDICATORS system provides an information basis for: Evaluating rural and regional policy
LisätiedotRadio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet
Radio 2020-toimilupakierros Taajuuskokonaisuudet Taajuuskokonaisuudet 2020 (M74) Seuraavilla kalvoilla on kuvattu määräysluonnoksen M74 taajuuskokonaisuudet (paikkakunta, taajuus) Kokonaisuuksiin tehdyt
LisätiedotPoliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1
Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos
LisätiedotKAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012
KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan
LisätiedotMETSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002
METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 Lähteet: Tilastokeskus, Genimap Oy (L6022/05) Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 1 Toimiala- ja aluejako Metsäsektori:
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotSEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016
SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien
LisätiedotSaarijärven-Viitasaaren seutuedustajiston kannanotto, yhteenveto liitteistä
Saarijärven-Viitasaaren seutuedustajiston kannanotto, yhteenveto liitteistä Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan aseman huomioiminen Manner- Suomen rakennerahastojen tulevan ohjelmakauden valmistelussa
LisätiedotEK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
LisätiedotYritykset ja yrittäjyys maakunnat
Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien osuus työllisistä 2011 14 % 12 % 10 % 8 % 8,2 % 8,5 % 8,8 % 9,0 % 9,5 % 9,1 % 9,2 % %12,2 % 11,6 %11,6 %11,6 %12,2 11,2 %11,2 % 9,8 % 9,8 %10,1
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2012 Liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotKIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas
KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05
LisätiedotALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotKaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen
Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen
Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotTyöllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma
Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1072/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
Lisätiedot2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö
N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi
LisätiedotAlueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä
Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä Vuonna 2006 Suomen aktiivisimmat shakkialueet olivat Lounais-Pirkanmaan (VammSK) ja Tammisaaren seutukunnat (Åminnefors-Hanko-Karjaa-Tammisaari). Taulukossa on
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotAineeton pääoma avain menestykseen
TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA
LisätiedotKAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?
KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen
LisätiedotKulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx
1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus
LisätiedotECONOMIC IMPORTANCE OF THE FOREST SECTOR IN FINNISH REGIONS AND SUB-REGIONS IN 2002
ECONOMIC IMPORTANCE OF THE FOREST SECTOR IN FINNISH REGIONS AND SUB-REGIONS IN 2002 Sources: Statistic Finland, Genimap Oy (L6022/05) The Economic Importance of the Forest Sector in Finnish Regions and
LisätiedotIndeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit
Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27
LisätiedotKANKAANPÄÄ. äly taide hyvinvointi asuvat meillä / AA-H
KANKAANPÄÄ äly taide hyvinvointi asuvat meillä 13.11.2017 / AA-H Saku Vähäsantanen 2017 Tilastokeskus 2017 SATAKUNTA ON KOMPAKTI KOKONAISUUS JA SUOMEN TALOUDEN VAHVA OSA Satakunnan osuus Suomen viennistä
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne
Keski-Suomen Tilanne 31.12.2018 Kasvu jatkui hyvänä koko vuoden, tosin hieman koko maata pienempänä Kovin kasvu oli Äänekosken seudulla Teollisuuden investoinneilla on iso merkitys Henkilöstömäärä on lisääntynyt
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotRiittääkö puuta kaikille?
Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013
LisätiedotPuoluekokous äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan
Puoluekokous 17. 18.6.2017 - äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan Yhdistys Järjestökokonaisuus Edustajia Arabian-Käpylän-Viikin Vihreät Helsinki
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotPuoluekokous äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi jokainen piirijärjestö saa yhden edustajan
Puoluekokous 16.-17.6.2018 - äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi jokainen piirijärjestö saa yhden edustajan Yhdistys Järjestökokonaisuus Edustajia Arabian-Käpylän-Viikin Vihreät Helsinki 6
LisätiedotABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain
ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön
LisätiedotAlueelliset työmarkkinat luvulla. Pekka Myrskylä
Alueelliset työmarkkinat 2010- luvulla Pekka Myrskylä Miesten ja naisten työllisyys koulutusasteen ja iän mukaan 2009, erikseen ulkomaalaiset 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Ulkom. naiset Ulkom.miehet Per
LisätiedotLUOVIEN ALOJEN TILASTOT. -katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa
LUOVIEN ALOJEN TILASTOT -katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa Esityksen sisällys Luovien alojen tilastollinen määritelmä ja toimialaluokitus Luovien alojen seutukuntatason tilastollinen
LisätiedotMääräys toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä
Viestintävirasto 74/2018 M 1 (18) Määräys toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2018 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta
LisätiedotLiite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta
Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI
LisätiedotLUONNOS. Valtioneuvoston asetus
LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu
LisätiedotAlkava ARA-tuotanto kunnittain
5 Alajärvi 0 31 16 Asikkala 0 28 18 Askola 16 0 0 18 20 Akaa 0 33 0 7 49 Espoo 297 190 202 198 42 92 108 191 157 283 185 220 500 241 369 50 Eura 0 8 0 26 31 8 51 Eurajoki 0 15 61 Forssa 0 62 75 Hamina
LisätiedotREKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009
Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 14.3.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien
LisätiedotYhdistysluettelo 2018
Yhdistysluettelo 2018 Jäsen- ja äänimäärät Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n jäsenyhdistykset Jäsenmäärä 1.1.2018 liiton rekisterin mukaan Äänimäärä ALAJÄRVI-VIMPELIN KVT RY 38 1 ANJALANKOSKEN KVT RY 117
LisätiedotAJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN
14.2.2017 1(7) AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT 1.1.2015 LÄHTIEN Yksittäishyväksyntöjä myöntävät A-Katsastus Oy:n, E. Valjakka Oy:n, K1 Katsastajat Oy:n, Oy Testmill Ltd:n, Suomen Yksittäishyväksyntä
LisätiedotYhdistysluettelo 2017
Yhdistysluettelo 2017 Jäsen- ja äänimäärät Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n jäsenyhdistykset Jäsenmäärä 1.1.2017 liiton rekisterin mukaan Äänimäärä ALAJÄRVI-VIMPELIN KVT RY 41 1 ALAVIESKAN KVT RY 41 1
LisätiedotEK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
LisätiedotPuoluekokous : äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi jokainen piirijärjestö saa yhden edustajan.
Puoluekokous 15.-16.6.2019: äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi jokainen piirijärjestö saa yhden edustajan. Yhdistys Järjestökokonaisuus Edustajat Arabian-Käpylän-Viikin Vihreät Helsinki 5
LisätiedotSATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)
SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?
LisätiedotLUETTELO KÄRÄJÄOIKEUKSISSA OLEVISTA ARKISTOJEN OSISTA
KIRJE Oikeushallinto-osasto Liite 4 Tuomioistuinyksikkö 06.03.2018 OM 3/31/2016 LUETTELO KÄRÄJÄOIKEUKSISSA OLEVISTA ARKISTOJEN OSISTA Tiedot perustuvat syksyllä 2017 tehtyyn arkistokyselyyn. 1) Lapin käräjäoikeus
LisätiedotNopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka
Nopea apu Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta Turvallisempi huominen Hyvinkää 23.1.2013 Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka YLE 23.1.2013 klo 7:04 Texasin opistoammuskelu oli kahden kiista Sanakopuna
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus
Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.5.2017 kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,6 Uusimaa 8,0
Lisätiedot1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP
N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja
Lapin maahanmuuttotilastoja Meri-Lapin MAKO-verkosto Tornio 16.5.2017 Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista
LisätiedotVihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa
Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa 8.2.2008 sekä yhdistysten edustajamäärät puoluekokouksessa 2008 (sääntöjen 22 perusteella) (tilanne 3.3.08 huhtikuussa hyväksyttävät
Lisätiedot1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)
. KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto
LisätiedotYritys- ja innovaatioympäristöselvitys
Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Raportti 21.06.2006 1.0 Perustietoja kyselystä Vastausprosentti oli: 20.1 %. Oheiset ZEF-taulut on prosessoitu normitettuina niin, että keskiarvot asettuvat keskelle
LisätiedotPORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen
LisätiedotAsemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina
Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina 2006 2011 Liite 1 Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta, Asemakaavojen seurantalomakkeet,
LisätiedotInnovointi ja luovan tuhon erot maiden, toimialojen ja yritysryhmien välillä
Innovointi ja luovan tuhon erot maiden, toimialojen ja yritysryhmien välillä Mika Maliranta Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos & Jyväskylän yliopisto VATT-seminaari Helsinki, 17.10.2013 Tutkimus lyhyesti Arvioidaan
LisätiedotKuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018
Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Lähde: Tilastokeskus. Visiittori.fi. Tilastopalvelu Rudolf. HUOM. Tilastokeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20
LisätiedotKuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT
Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä 2013-2015 KAIKKI IKÄRYHMÄT Helsinki 329 300 404 1033 Nurmijärvi 107 93 55 255 Nurmijärvi 245 224 191 660 Tuusula 60 37 27 124 Riihimäki 217 182 184 583 Mäntsälä
LisätiedotTOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)
TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn
LisätiedotKUNTARATING TOP 20 EPSI RATING FINLAND 2016 Indeksi 0-100
EPSI Rating 2016 Päivämäärä: 27-03-2017 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta /2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2014 1140/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta
LisätiedotKÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT
KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2008 SISÄLLYS N:o Sivu 341 Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen
LisätiedotValiokunnan kokoonpano kaudella
Valiokunnan kokoonpano kaudella 2016-2017 Kai Hildén Turku pj. Tuomas Eivola Tampere Marja Hongisto Turku Piritta Maja Kuortane Eino Styrman Helsinki Juha Viberg Kotka Avaintehtävät: valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen
LisätiedotEsityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät
Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden
LisätiedotYritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön
LisätiedotMUISTILUOTSI LÄHELLÄSI. Asiantuntija- ja tukikeskuksista tukea, tietoa ja toimintaa
MUISTILUOTSI LÄHELLÄSI Asiantuntija- ja tukikeskuksista tukea, tietoa ja toimintaa TUKEA, TIETOA JA TOIMINTAA MUISTI- SAIRAILLE JA LÄHEISILLE Tukea ohjausta ja neuvontaa muistiasioissa puhelimitse ja henkilökohtaisesti
LisätiedotTAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti
LisätiedotYritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 29.3.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus
Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015
LisätiedotKasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013
Kasvuteorian perusteista Matti Estola 2013 Solowin kasvumallin puutteet Solwin mallista puuttuu mikrotason selitys kasvulle, sillä mikrotasolla yritykset tekevät tuotantopäätökset kannattavuusperiaatteella
LisätiedotN:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)
N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu
Lisätiedot