Suomen varhaisin asutushistoria

Transkriptio

1 Nro 5 Toukokuu 2013 Koivistolaisten kotiseutulehti vuodesta 1944 lähtien Suomen varhaisin asutushistoria 65. Koivisto -juhlat Ensi kesänä me kaikki kokoonnumme Karhulaan Helilän koululle Tavataan siellä ja taas juhlitaan! Tervetuloa! Suomen ensimmäiseen jääkaudenjälkeiseen asutusvaiheeseen voidaan nykyisin liittää lähes 30 yksittäistä löytöä tai löytökokonaisuutta. Näistä vanhimmat ovat Enon ja Orimattilan asuinpaikat, jolla on ikää noin vuotta. Ensimmäisten asukkaiden tulosuuntien ja kontaktien tutkimuksessa avainasemassa ovat Lahden Ristolan asuinpaikan piilöydöt. Niiden perusteella Suomen vanhin asutus on kuulunut aikaisemmin vain Baltiasta tunnettuun, niin sanottuun Kundan kulttuuriin. Koillis-Eurooppa asutetaan Hannu Takala Arkeologi Lahden kaupunginmuseo Kuva Hannu Takala, Lahden kaupunginmuseo. Kuva Kaisa Alatalo, Lahden kaupunginmuseo. Lahden Ristolasta löytynyt piinuolenkärki kuvassa luonnollisessa koossa. Tiijjät sie? No, nyt mie kysynkii Viesti lukijoilt, et onks kukkaa kuult taik muute vaa o tietone siint, kuka ol Koivisto satama viimene satamakapteen, enneko jouvuttii kiireest jättämää kotirannet? Ja sit viel, et mihi ja minkalaisii hommii se satamakapteen vuos, par myöhemmi siirty? Jos taijat sannoo taik jos vaik kaveris o kuult, ja hää o nii ujo, ettei kehtaa laittaa tietojaan lehtee, ni paaha sie viestii Viestil, ni katsotaa, onks tiijjois perrää. Enhä mie taaskaa voi mittää rahhaa palkkioks luvata, mut kaikha myö tiijjetää, et tieto o valttii! Martti Piela Viesti on luettavissa myös netissä. Jääkauden loppuvaiheessa ilmasto lämpeni ja jään alta vapautui koko ajan uutta maata, jonne pioneerikasvien perässä levisi vähitellen eläimiä. Ihmiset seurasivat näitä riistaeläimiä kohti pohjoista. Koko Koillis- Eurooppa muuttui hitaasti asumiskelpoiseksi, ja alueelle muutti väestöä eteläisestä Euroopasta ja myös Länsi-Venäjältä. Arkeologisen löytöaineiston perusteella Koillis-Euroopan asuttamisen aikaan, noin vuotta sitten, alueella elänyt väestö jaetaan erilaisiin kulttuureihin. Kulttuurit ovat saaneet usein nimensä varhaisista löytöpaikoista. Suomen asutuksen kannalta lähialueidemme kulttuurit, kuten Baltiassa ollut Kundan kulttuuri, Äänisen itäpuolella vaikuttanut Veretjen kulttuuri ja Ylä-Volgalla vaikuttanut Butovon kulttuuri ovat tärkeimmät. Näiden kulttuurien esineistössä on myös keskenään samankaltaisia piirteitä, mitkä selittyvät sillä, että kulttuurit ovat kehittyneet aikojen kuluessa samasta keskieurooppalaisesta kulttuurista. Kulttuurien maantieteellisen sijoittumisen määrittelyssä ja ajoittamisessa avainasemassa ovat erityisesti puu-, luu- ja piiesineet, joiden tekotavoissa ja tyypeissä on selkeitä eroja. Suomen happamessa maaperässä puu- ja luuesineet eivät säily kuin poikkeusoloissa, minkä vuoksi piilöytöjen merkitys kohoaa entisestään. Koska piitä ei esiinny Suomen maaperässä, on kaikki täältä löytyvä pii tuontitavaraa ja sen avulla on mahdollista entistä paremmin tutkia pioneeriasutuksen saapumista. Lahden seudun löydöt Lahden Ristolan kivikautiselta asuinpaikalta on kaivettu kaikkiaan yli löytöä, joiden joukossa oli 300 piilöytöä. Merkittävä osa piilöydöistä oli erilaisia työkaluja, mutta joukossa oli myös piiytimiä ja -iskoksia, jotka kertovat, että asuinpaikalla on myös valmistettu piiesineitä. Ristolan piilöydöistä tärkeimpiä olivat niin sanotut Pullin-tyypin nuolenkärjet ja niiden katkelmat sekä insertit eli puu- tai luuvarsiin upotetut terät. Ristolan piilöytöjen tutkimus ja vertailu lähialueen kulttuurien piilöytöihin osoitti, että löydöillä on selviä yhtymäkohtia Viron Kundan kulttuurin piilöytöihin. Yhtymäkohdat ovat jopa niin voimakkaita, että on mahdollista sanoa, että Ristolan asuinpaikka on itse asiassa kuulunut Kundan kulttuuriin. Karjalan asuinpaikat Ristolan lisäksi piiesineitä on viime vuosina löytynyt useammalta muultakin asuinpaikalta, joista tärkeimmät ovat Joutsenon Kuurmanpohjan ja Heinjoen Tarhojenrannan asuinpaikat. Kesällä 2012 lisää löytöjä tuli Laatokan Karjalasta, Harlusta. Piilöytöjen tutkimus osoitti, että nekin kuuluvat samaan kulttuuripiirin kuin Ristolan löydöt. Kundan kulttuurin pohjoisraja siirtyy näin ollen Etelä-Suomen tasolle. Antrean verkkolöytö oli pitkään Suomen vanhin arkeologinen löydös, mutta viime vuosien tut- Kivikautisen asuinpaikan kaivaus Karjalan kannaksella Muolaassa kesällä Uudenkirkon Kaukjärven rannalta löytyi jo 1930-luvulla kivikautinen asuinpaikka, josta on edelleen jälkiä maastossa. kimuksissa on löytynyt useita sitä vanhempia asuinpaikkoja. Tällä hetkellä vanhimmat asuinpaikat sijaitsevat Enossa ja Orimattilassa, ja niillä on ikää noin vuotta yli 600 vuotta enemmän kuin verkkolöydöllä. Joutsenon asutus liittyy kiinteästi Karjalan kannaksen asutushistoriaan, josta on löytynyt parin viime vuoden aikana useita muitakin asuinpaikkoja Heinjoelta, Räisälästä ja Kirvusta, ja jotka osoittavat, että Karjalan kannaksella oli tiivistä asutusta ja Heinjoen piilöydöt osoittavat lisäksi, että asutuksella oli kontakteja edellä mainittuun Kundan kulttuuriin. Koivistolta tunnetaan tällä hetkellä 10 kivikautista asuinpaikkaa Humaljoen laaksosta. Asuinpaikoilla ei ole tarkkaa ikää, mutta korkeustason perusteella yksikään niistä ei varmuudella ajoitu vanhimpaan jääkauden jälkeiseen aikaan, vaan Kuva Hannu Poutiainen, Lahden kaupunginmuseo. vaikuttavat sitä nuoremmilta. Päätelmiä Nykytietämyksen perusteella Suomen asuttamisen alkuvaiheessa on Etelä-Suomeen tullut kaksi asutusvirtausta. Toinen asutusvirtaus olisi tullut suoraan etelästä, silloisen Ancylusjärven yli kohti Lahden Ristolaa. Toinen asutusvirtaus olisi tullut Kannakselle joko maitse tai silloista rannikkoa seuraten, ja Heinjoen, Antrean, Kirvun, Räisälän ja Joutsenon löydöt kuuluisivat tähän asutukseen. Lisätutkimuksilla käsitykset saattavat vielä muuttua. Varsinkin muutamat Koiviston ja Johanneksen sekä koko eteläisen Kannaksen kohteista ansaitsisivat tulla tarkemmin tutkituiksi ja niiden avulla olisi mahdollista saada tutkimukseen arvokasta lisätietoa.

2 2 Nro 5 Toukokuu 2013 Hartaast Riikka Salokannel Päätoimittaja Jumalan koti Räkätti Kyllä taas peltikaton alla tarkenee. Muukalaiset loitolla pitävistä ilmavoimista, eli hyttysistä, huolimatta ikkunaa on pakko pitää auki. Onneksi, sillä muuten ei tulisi kuunneltua aamukonsertteja lepopäivän ratoksi. Aikaisin se alkaa. Ääniä on paljon. Harmikseni en tunne niistä talitiaisen, harakan ja rastaan lisäksi muita, vaikka olen ihan varma, että vähintään satakielen täytyy joukossa luritella. Niin uskomattoman kauniilta konsertti kuulostaa, paikoitellen. Räkätti on puutarhan räpätti ei sen laulusta kukaan missään tykkää. Toiset linnut laulavat niin kauniisti, niiden perään räkätti vain rääkäisi. Miten luonto, kuten minulle lintujen tunnistaminen, voi jäädä niin vieraaksi. Lukion biologian numero oli täysi kymppi, mutta silti en tunne edes laulurastasta. Lähiympäristön luonnonkasveista en tunne kymmenesosaa siitä mitä äitini ja tätini tunnistavat: nurmirölli ja rätvänä, lutukka ja ranta-asteri. Olisiko viimein aika sivistää itseään näistä luontoasioista oikein kunnolla? Kuka järjestää luontoretkiä Koivistolle? Onko kukaan koonnut koivistolaista luontoretkiopasta? Oli kuoron viimeiset harjoitukset ennen kesää ja olimme kirjoitelleet kivoja juttuja toisistamme. Jokaisella oli paperisydän, jossa luki kaikkea mukavaa itsestä. Me ohjaajat siinä selitimme, että myös Jumala ajattelee teistä kaikkea tätä. Ei tarvitse aina onnistua, silti Jumala ajattelee teistä hyvää. Ja Jumala tuntee teidät ihan kokonaan ja ajattelee teistä kaikkea hyvää. Niin se on, Jumala tulee ihmiseen asumaan, jos ihminen kutsuu Hänet. Ja Hän tuntee kaikki paikat. Siihen yksi kuorolaisista vastasi, että se on niin kuin kotona. Kotona tuntee kaikki paikat ja tietää, mitä missäkin on. Minä olen Jumalan koti, Jumala tietää minusta kaikki paikat. Niin se on, Jumala tulee ihmiseen asumaan, jos ihminen kutsuu Hänet. Ja Hän tuntee kaikki paikat. "Herra, sinä olet minut tutkinut, sinä tunnet minut. Missä olenkin, minne menenkin, sen sinä tiedät, jo kaukaa sinä näet aikeeni. Kuljen tai lepään, kaiken olet mitannut, perin pohjin sinä tunnet minun tekemiseni. Kielelläni ei ole yhtäkään sanaa, jota sinä, Herra, et tuntisi. Sinä suojaat minua edestä ja takaa, sinä lasket kätesi minun päälleni. Sinä tiedät kaiken. Se on ihmeellistä, siihen ei ymmärrykseni yllä." Ps 139: 1 6 Kaisa Koivula Räkätti on puutarhan järkkäri, se pitää hurjemmat linnut loitolla Voivat toiset poikiaan rauhassa hoidella, petolinnut kauas hääti räkätti. Vaan illan tullen porttitammen latvassa se salaa ääntään avaa tahtoo yrittää. Se kaiken kauniin tahtoisi ilmoille päästää, sen laulu kaunista on oikeastaan, sen laulu kaunista on oikeastaan. Onko oltava oikea biologi voidakseen tuon Koiviston luonto-oppaan koota? Vai voisimmeko lähteä yhdessä kokoamaan Koiviston kasvistoa? Ei niin, että keräisimme ja prässäisimme kasvit, vaikka minulla hieno, vanhan kasviprässi onkin, vaan niin, että kukin matkoillaan kotikonnuille valokuvaisi kasveja, luonnonilmiöitä, eläimiäkin jos ehtii ja kokoaisimme näistä yhdessä Koiviston luonto-oppaan. Me täällä Viestin toimituksessa voimme koota kuvat yhteen ensin nettiin ja sitten pieneksi luonto-oppaaksi kuljettavaksi mukana kotiseuturetkillä. Lähdettekö mukaan talkoisiin? Räkätti on puutarhan roudari se keikkavolkkaria starttaa starttaa. Voi alkaa iloinen lintujen konsertti tammikeikan niille järkkäs räkätti. Rakkaamme Tarmo TÖLKKÖ s Koivisto k Turku Rakkaudella muistaen Aino Raija ja Heikki Anu, Tommi ja Sofia Timo, Anna ja Soila veljet perheineen muut sukulaiset ja ystävät Ja minä lähden... mutta linnut jäävät ja laulavat. Minun puutarhani jää... ja kevään tullen omenapuut puhkeavat kukkaan. Ihmiset, jotka ovat minua rakastaneet vaeltavat siellä yhä. Kiitos Isopappa kaikesta Soila ja Sofia Jäähyväiset jätetty läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Leevi Kalervo KAUPPILA s Koivistolla k Keravalla Kun pitkän elämän elää saa voi rauhassa nukahtaa. Kun kaikki on valmista, tehty työ on edessä rauhaisa yö. Lämmöllä muistaen Leo ja Tuula muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu Keravan hautausmaan kappelissa. Lämmin kiitos osanotosta. ISSBN KUSTANTAJA: Suomen Koivisto-Seura r.y. Jäsenlehti. Ilmestyy kerran kuukaudessa, kuun 20. päivänä. Lehteen tarkoitetun ilmoitusmateriaalin tulee olla toimituksessa viimeistään lehden ilmestymistä edeltävän kuun lopussa. Toimitus ei vastaa sille lähetetystä materiaalista. Lehden vastuu ilmoituksista rajoittuu ilmoitushintaan. Kirjoittajat vastaavat tekstien sisällön oikeellisuudesta ja toimittamiensa kuvien käyttöoikeuksista. Toimitus voi tarvittaessa lyhentää tai muokata sille toimitettua aineistoa. Liikeilmoitukset 50 snt/ppm Kuolinilmoitukset 34 snt/ppm Lasten kuvalliset onnittelut 6e/kpl Aineisto mieluiten digitaalisena: studio@salokanneltoivonen.fi Muussa tapauksessa paperikopiot, muistitikku tai CD-levy sekä valokuvat toimitetaan osoitteeseen: Studio Salokannel & Toivonen, Koiviston Viesti p Rauhankatu 8, Lahti. Aineisto palautetaan vain jos mukana on postimerkillä varustettu palautuskuori osoitteineen. Tilaukset, osoite- ym. muutokset aina kirjallisena tai sähköisesti edellämainittuihin osoitteisiin. Tilauksia ei tarvitse uusia. Seuran jäsenmaksu 28e, sisältää vuoden jäsenlehdet. Seuran kautta voi myös maksaa Karjalan Liiton jäsenmaksun 10e. Lehdessä julkaisemattomia artikkeleita ja kirjoituksia julkaistaan seuran kotisivuilla jossa myös tämäkin lehti on luettavissa myöhemmin. Jäsenlehden postituksesta pohjoismaihin +2e/vuosi, eurooppaan +7 e/vuosi muualle maailmaan +12 e/vuosi Pankkiyhteys: Nordea Päätoimittaja Riikka Salokannel, Kuvatoimitus ja taitto Rami Toivonen,

3 Nro 5 Toukokuu Puheenjohtajalt` itseltää Rakkaamme Ida Maria (Maija) ERONEN o.s. Villa s Koivisto, Humaljoki k Savonlinna Äitiä, mummoa, isomummoa ja anoppia rakkaudella muistaen ja kaivaten Juha, Seija, Ari ja Tarja perheineen Tuli uupumus päivänä keväisen, vei voimat ja unen antoi. Se taittoi sukumme vanhimman, pois rakkaamme lepoon kantoi. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitos Savonlinnan kotipalvelun henkilökunnalle äitimme hyvästä hoidosta. Karhulassa valmistaudutaan Haminan Seudun Koivistolaiset ja Karhulan ja ympäristön Koivistolaiset ovat laittaneet Tuomo Kokkalan johdolla hynttyitä yhteen loistojuhlien järjestämiseksi. Keväisenä iltana kokoontui koko Koiviston-juhlien järjestelytoimikunta Miehikkälään varmistelemaan, että juhlajärjestelyt etenevät mallikkaasti. Juhlat ovat poikkeuksellisesti vasta elokuun puolella, sillä kukaan Kotkan seudulta ei ota riskiä järjestää tapahtumaansa Kotkan Meripäivien kanssa samaan aikaan. Sen paremmin hotelleja kuin talkoolaisia ei tuolloin olisi saatavilla. Perusasiat on jo kunnossa: tilat varattu ja juhlapuhuja varmistettu. Hartaushetkien pappi löytyy perhepiiristä, musiikkiesitysten laulajat valitsevat kappaleita. Seuratalo Sammolla vietetään varmasti yhtä riemukas iltamajuhla kuin edelliselläkin kerralla. Viellä käydään laskemaan tarvittavien talkoolaisten määrää. Onneksi on kaksi seuraa järjestämässä, niin löytyy tuplasti väkeäkin kaikkiin tarvittaviin hommiin. Haminalaisten ja karhulalaisten yhteistyö sopii malliksi muillekin. Kun pelisäännöistä on sovittu etukäteen, on helppo jakaa vastuita ja toisaalta sitä yhdessä tekemisen iloakin. Illanmittaan ehdittin puhua muutakin kuin kokousasiaa. Pohdittiin Meripäiviä ja julkaistiin uusi koivistolainen perinnetapahtuma, johon uskotaan saavan mukaan monenmonta koivistolaista jälkipolve ja sukuihin naituja, nimittäin Koivisto Golf. Kyllä kelpasi juhlatunnelmaa nostattaa emännän leipomien piiraiden ja nisujen äärellä. Hohoi, valmiina ollaan! Hää ko on ain oikees on vääräs Alkuvuosi on kunnissa ollut uusien luottamushenkilöiden ja elinten sisäänajoaikaa. Organisaatiomuutokset tehdään usein juuri valtuustokauden vaihtuessa, joten myös kokeneemmillekin on löytynyt uutta pohdittavaa. Maailma ja sen ongelmat eivät rakennu hallinnon rajojen mukaan. Siksi kannattaa aina välillä vaihtaa lähestymistapaa, etenkin jos ongelmat alkavat vakinaistua. Osa korjausta kaipaavista kohdista on lisäksi sellaisia, että ne eivät kuulu perinteisen kunnallishallinnon piiriin. Silti ne voi nostaa pöydälle ratkottaviksi. Asioita käsitellään eri tavoin eri kunnissa. Joissain odotetaan virkamiesten tekevän ehdotukset uusista linjauksista, etenkin jos heidät on valittu poliittisin perustein. Toisissa taas vaaleilla valitut luottamushenkilöt ymmärtävät vastaavansa kaikesta, mikä tapahtuu, ja myös siitä mikä jää tapahtumatta. Luottamushenkilöiden työtaakka on jälkimmäisissä suurempi. Kokoukset ovat vain muodollista päätöksentekoa varten, asiat on pureksittu valmiiksi seminaareissa, työryhmissä ja iltakouluissa. Moni uusi valtuutettu on varmaan yllättynyt siitä palaverien määrästä, jota tehtävän kunnollinen hoitaminen edellyttää. Tähän aikaan valmistellaan jo seuraavan vuoden talousarviota. Sen puitteet määritellään, jotta kukin hallintokunta osaa sovittaa omat määrärahat tasapainotettuun kokonaisuuteen. Kuntien menot kasvavat samaa tahtia palkkaindeksin kanssa, joten tuottavuutta tarvitsee jatkuvasti parantaa. Tietotekniikka on tässä ollut suureksi avuksi. Kunnat vertailevat myös keskenään palvelujen tuotantokustannuksia ja näkevät, missä on keksitty fiksumpia ratkaisuja. Internet on avannut luottamuselinten toimintaa kuntalaisten suuntaan. Esityslistat ovat monin paikoin nähtävillä ennen kokousta, ja luottamushenkilöihin ehditään vielä ottaa yhteyttä ennen päätöksentekoa. Myös tiedotusvälineet saavat halutessaan enemmän taustatietoa raportoinnilleen. Samaan aikaan maan hallitus hänkslää sote- ja kuntauudistusten kanssa. Ehkä olisi kannattanut ottaa mallia kunnista: niissä kaikki puolueet työskentelevät yhdessä todellisten ongelmien ratkaisemiseksi. Järkevien uudistusten taakse syntyy kyllä sopu, ja muista ei niin ole väliksikään. Jouni Särkijärvi Suomen Koivisto-Seura r.y. Perustettu 1948 Toimii koivistolaisten yhdyssiteenä - järjestää kotiseututilaisuuksi - harjoittaa julkaisutoimintaa - suorittaa kotiseutukulttuuriin liitty vää kokoamista ja tallentamista. Puheenjohtaja, Jouni J. Särkijärvi Kuurinniityntie 1, Espoo puh jouni.sarkijarvi@pp.inet.fi Varapuheenjohtaja, Tuula Koppinen Rauhalanpuisto 10 B 36, Espoo puh Sihteeri, Virpi Huhtanen, Ahtaanmäki1A2, Espoo. puh virpi.huhtanen@kolumbus.fi varalla Risto Kaukiainen, Helsinki Taloudenh. Karjalan Tilikeskus/Patrikainen Ratakatu 47, Lappeenranta puh Perinnetoimikunta, Jorma Simola pj. Proomukatu 6 A 14, Lahti puh Taidetoimikunta, Leena Airaksinen pj. Metsäpirtintie 10 A 1, Espoo puh Senioritoimikunta, Helge Teikari pj Halkia puh Hallituksen muut jäsenet: Raimo Kyytsönen, Mäntsälä varalla Hannu Veijalainen, Lahti Matti Agge, Parainen varalla Airi Saarinen, Turku Tuomo Kokkala, Kotka varalla seppo Rytkölä, Kotka Esko Kaukiainen, Tuusula varalla Pertti Hämäläinen, Espoo Riitta Nurmi, Porvoo varalla Marja-Leena Montonen, Porvoo Hannu Seppinen, Turku varalla Tuula Agge, Parainen Tuula Raukola, Kotka varalla Mirja Haapanen, Hamina Koivisto-säätiö: Hallituksen pj. Sirpa Taskinen puh Säätiön asiamies Pertti Hoikkala Vanha Veckjärventie 11, Porvoo puh koivisto-saatio@kolumbus.fi

4 4 Nro 5 Toukokuu 2013 Viipurin Kujanjuoksu Koiviston Viestissä mainittiin taannoin Viipurin kujanjuoksu. Asiayhteys ei tainnut olla ihan oikein ja niinpä Olavi Roininen Tampereelta lähetti meille aineistoa tuon kujanjuoksun oikean yhteyden selvittämiseksi. Eletään 1700-luvun loppua. Heinäkuun 3. päivänä 1790 Viipurinlahdella jylisivät tykit, laivoja räjähteli. Savu ja lieskat saattelivat Ruotsin laivastoa, joka onnistui murtautumaan kolmen kuukauden saarron jälkeen venäläisen laivaston ohi. Kunigas III:n sotaretki Pietariin oli päättymässä. Muutamaa viikkoa myöhemmin Ruotsinsalmen taistelu päättyi Ruotsin kannalta hyvin. Ruotsin tappiotunnelmat päätyivät voitokkaaseen tasapeliin ja rauhan tekoon. Kaksi vuotta kestänyt taistelu oli ollut Kustaa-kuninkaan joukoille raskas. Tappioista huolimatta Venäjän Katariinaa oli pystyttävä painostamaan Suomenlahden meriherruuden varmistamiseksi. Viipurinlahden kujanjuoksuna tunnettu operaatio oli poliittista toimintaa tukeva operaatio. Rauhanvälittäjänä toimivan Espanjan kuriiri tapasi toukokuussa Kustaan Porvoossa ja sai välitettyä terveiset Pietarin hoviin. Ruotsi oli nyt vahvemmilla kuin aikaisemmin: Preussi oli suuntautunut Venäjää vastaan. Turkki ja Puola Viipurinlahden kujanjuoksuna tunnettu operaatio oli poliittista toimintaa tukeva operaatio. lisäsivät huolia. Katariinalla olisi syitä rauhantekoon. Näin kirjoitti professori Pentti Salmelin Aamulehden artikkelissa Katariina-serkku olisi pantava pelkäämään Kunigas jätti maataistelut kenraaleilleen ja lähti saaristolaivaston matkaan. Nuorempi veli, suuramiraali Kaarle-herttua eteni avomerilaivastoineen Suomenlahden eteläpuolta. Kaarle epäonnistui iskussaan Tallinnaan, selustaan jäi vahva viholliseskaaderi. Kustaa onnistui paremmin taisteluissaan Haminassa, mutta sieltäkin jäi selustaan venäläisiä laivastovoimia. Kesäkuun saaristolaivasto saavutti Koiviston salmen. Avomerilaivasto joutui taisteluun Kronstadtin eskaaderia vastaan Koiviston edustalla. Venäläisten ylipäälikkö Kreivi Nikolai Soltikov oli syystä huolissaan. Miten ratsuväkieskadroona ja muutama tykki pystyisivät puolustamaan Viipuria ja pitämään tien auki Pietariin. Kaarle-herttuan avomerilaivasto oli joutua kahden tulen väliin. Pelastautuminen Svartholmin tykkien suojaan olisi ollut mahdollinen, mutta kuningasveljen päähänpinttymä Pietarin sotilaallisesta ratkaisusta muutti suunnitelmaa. Kuningas käski suuret laivat operaatioidensa suojaksi Viipurinlahden suulle. Kahden venäläiseskaaderin motilta tässä vältyttiin, mutta Viipurinlahden suun karikkoiset vedet, olivat hankalia suurten laivojen manöövereille. Linjalaivat oli saatu jonkinlaiseen rintamaan, kun sumun keskeltä ilmaantuivat vihollistaan etsiskelleet venäläiseskaaderit. Etäisyyttä oli vielä 8-9 meripeninkulmaa, mutta saaristoreittejä luodaten ja välillä karillekin karahtaen amiraali Vasili Tsitsagovin johtamat laivat pääsivät aina kahden mpk:n päähän ruotsalaisista. Etäisyys ylitti vielä tykinkantaman, mutta venäläisamiraali uskoi laivastomotin kypsymiseen kärsivällisesti odottaen. Vedestä ja ruoasta alkoi olla pulaa Viipurinlahdella oli huikea määrä laivoja. Ruotsalaisten linjassa kellui 21 linjalaivaa ja 9 fregattia, edessä varmisteli muutama fregatti, takana satalukuinen saaristolaivasto. Ulompana odottelivat puolestaan 30 venäläistä linjalaivaa, kolmattakymmentä fregattia ja prikiä sekä joukko pienempiä aluksia. Viipurinlahdella Uuraan salmen tuntumassa oli Viipurin saaristoeskaaderi. Juhannuksen tienoilla Kuningas-Kustaa joukkoineen oli käytännössä motissa. Kuningas halusi kuitenkin jatkaa Pietarin häiritsemistä. Jo aiemmin kesäkuussa Koivistonkirkon luona laskettiin maihin 3000-miehinen osasto. Maihinnousu aiheuttikin jonkinasteista Säkkijärven Ristniemen edusta Ruotsin avomerilaivasto ja saaristolaivasto murtautuvat läpi saartoketjun Viipurin kujanjuoksussa. Nimitys lienee Kuningas Kustaa III:n antama. Viipuri jäi Kustaalta näkemättä, kun Uuraansalmi oli suljettu tykki-pattereilla ja aallokko Teikarinselällä oli liikaa pikku-purkeille. Tilanne oli muuttumassa jo kestämättömäksi. hämmennystä Pietarissa. Myös Uuraseen oli suunniteltu suurempaa maihinnousua, mutta vain yksi osasto pääsi maihin, ja sekin joutui tappioita kärsien perääntymään. Pieniä kahakoita käytiin Koivistolla ja saarilla vedennoutomatkoilla. Veden saanti ja ruokahuolto alkoi olla ongelma. Tilanne oli muuttumassa jo kestämättömäksi. Valtamerilaivaston esikuntapäälikkö, suomalaissyntyinen amiraali Otto Henrik Nordenskjölk valmisteli vaihtoehtoisia murtautumissuunnitelmia purjein ja airoin liikkuva aineisto oli tuulten armoilla. Yritettäisikö kaakkoon Koiviston salmen kautta, suoraan etelään vai tavanomaista läntistä rannikkoreittiä ohi ristiniemen kirjoittaa Salmelin ja jatkaa: Tuuli tuntui kuitenkin olevan saarrettuja vastaan. Se puhalsi sitkeästi lounaasta ja lännestä. Ja nyt uhkasi Koiviston suuntakin tukkeutua. Pietarin saaristolaivaston komentaja, Nassau-Siegenin Prinssi oli lopulta saanut osastonsa liikkeelle ja 2. heinäkuuta he aloittivat Koiviston edustalla salmen eteläpäässä sotansa. Koiviston vanhat luotsit ja kalastajat tunsivat merensä ja sen tuulet Koivistolaisten merenkulkijoiden ennuste kävi toteen. Tuuli kääntyi. Seuraavana päivänä Kustaa III kutsui lippulaivaansa osastojen johtajat saamaan lähtöohjeet. Samalla kanuunapursiosastot aloittivat harhautushyökkäyksen venäläisen saartoketjun sivustaan Piisaaren luona. Kuudelta linjalaivat lähtivät liikkeelle suotuisassa itätuulessa. Saaristolaivaston kärki lähestyi Ristiniemeä, josta ei tullutkaan raskasta tykkitulta. Venäläisamiraali ei ollut antanut kallisarvoisia laivatykkejään moiseen tarkoitukseen. Linjalaiva Dristigheten ajoi parinsadanmetrin levyiseen aukkoon kahden venäläisen linjalaivan väliin. Venäläiset ampuivat, mutta myös Dristighetenin tykit olivat valmiina. Sulutukseen puskevat saaristofregatit yhtyivät Jonon viimeisenä olevien linja-laiva Enighetenin ja hävittäjä Zemiren hinaamat polttolaivat oli määrä ohjata kohti venäläisiä taisteluun. Kaikki näytti sujuvan ilman suuri tappioita, kunnes: Jonon viimeisenä olevien linjalaiva Enighetenin ja hävittäjä Zemiren hinaamat polttolaivat oli määrä ohjata kohti venäläisiä, mutta yksi niistä törmäsi Enigheteniin, joka syttyi palamaan ja rä-

5 Nro 5 Toukokuu Jorma Ratia johtaa Mäntsälän Koivistolaisia Kurt Ratia Raimo Kyytsönen (vas.) onnittelee Jorma Ratiaa uudesta tehtävästä Mäntsälän Koivistolaisten puheenjohtajana. Koivisto, Kirkon lähietäisyydellä puolenyön aikaan. Kustaa, vasemman alanurkan pikku sluupissa, torjumassa Nassau-Siegenin prinssin venäläistä saaristolaivastoa. Taustalla Nassaun tykistölautta ja 150 miestä lentävät ilmaan. Nassau päättää siirtyä yöpuulle rannalle. Hän putoaa Kustaan kelkasta. Päivällä 3.7 Alvatin ohitettuaan, hän näkee Kustaan laivoja vain kaukana horisontissa lännessä. Saaristolaivastolla oli silläkin tukalat paikat. Pitkäpaaden luona sen kimppuun iski vartiota pitänyt englantilaisen Roman Crownin osasto. jähti, samoin hetken päästä Zemire. Räjähdysten aiheuttama sakea savu ja sekasorto johtivat kolmen muun laivalinjan, kahden fregatin sekä useiden saaristolaivaston alusten karilleajoon. Kuningas Kustaa nimesi saartoketjusta murtautumisen Viipurin kujanjuoksuksi KOIVISTON AUTO Venäläinen saartolaivasto pääsi takaa-ajoon nihkeästi, mutta ne seurasivat sitkeästi ruotsalaista linjalaivastoa. Lopulta laivasto pääsi Suomenlinnan tykkien suojaan, mutta paon aikana menetettiin seitsemän linjalaivaa ja kolme fregattia. Saaristolaivastolla oli silläkin tukalat paikat. Pitkäpaaden luona sen kimppuun iski vartiota pitänyt englantilaisen Roman Crownin osasto. Fregatti Venus, joka oli päätynyt venäläisille Ruotsin sotasaaliina, teki pahaa jälkeä sahaamalla edestakaisin jonojen poikki. Tässä saaristolaivaston hullunmyllyssä oli mukana myös kuningas Kustaa, joka Kolding-jahdin kajuutassa oli valmistautumassa jo pahimpaan. Viime hetkellä venäläisten amiraalilaivastosta tullut kutsusignaali lopetti Crownin tuhotyöt. Kaarle III pelastui näin täpärästi ja Ruotsi sai takaisin viikkoja tietymättömissä olleen kuninkaansa. Lähteenä Aamulehden kesäkuussa 1990 julkaisema professori Pentti Salmelinin artikkeli ja Otavan, vuonna 1990 julkaisema Stig Jägerskiöldin kirja Ruotsinsalmi. Kuvalähde: Stig Jägerskjöld, Ruotsinsalmi. Otava Kuvien tekijä Johan Schoultz, Kustaan laivastossa tykistön aliupseeri, syntynyt Suomessa. Mäntsälän Koivistolaiset, joka on Suomen Koivisto-Seuran, jäsenkerho päätti vuosikokouksessaan avustaa Mäntsälän kotiseutumuseona tunnetun pitäjäntuvan kunnostamista. Siirtolaisina Mäntsälään tulleet koivistolaiset ovat kotiutuneet ja kokevat olevansa myös mäntsäläläisiä. Lisäksi keskusteltiin Mäntsälään sijoitettujen koivistolaisten muistojen tallentamisesta. Johtokunta kutsuu hanketta varten perustettavan toimikunnan koolle. Idean koivistolaisten oman historian kokoamisesta esitti kerhon uudeksi puheenjohtajaksi valittu Jorma Ratia. Hän on aikaisemmin ollut kerhon johtokunnan varapuheenjohtaja. Kerhoa vuodesta 2007 johtanut Raimo Kyytsönen ilmoitti, että hän ei ole enää käytettävissä puheenjohtajaa valittaessa. Hänet valittiin kuitenkin johtokuntaan puheenjohtajaksi valitun Jorma Ratian tilalle. Johtokunnan erovuoroiset jäsenet Seppo Tähkäpää, Anja Kyytsönen ja Tytti Laine valittiin uudestaan. Toiminnantarkastajaksi valittiin edelleen Pertti Tulkki ja varalle Erkki Ratia. Alkaneen vuoden toimintaan ovat jo kuuluneet Suomen Koivisto-Seura ry:n vuosikokous ja talvijuhla Porvoossa Lisäksi on toimintasuunnitelmassa osallistuminen karjalaisiin kesäjuhliin Porissa sekä Koivistojuhliin Karhulassa Koivistolaiset suvut ja Humaljoen kylätoimikunta suunnittelevat matkoja entiselle kotiseudulleen, joten tapahtumia on runsaasti tarjolla. Viime vuoden toiminta oli sujunut perinteiseen tapaan. Mäntsälän koivistolaiset osallistuivat Koivisto-Seuran vuosikokoukseen ja talvijuhlaan Porvoossa ja Helsingissä pidetyille Koivisto-juhlille. Lahtelaisten kanssa tehtiin yhteinen kesäretki Luumäelle, Lemiin ja Lappeenrantaa elokuun alussa. Kerhon omiin tapahtumiin on riittänyt kiinnostusta, sillä viime vuoden omissa tapahtumissa oli 121 osallistujaa. Suosituimmat olivat Hirvihaarassa järjestetty grilli-ilta, johon osallistui 50 henkeä. Ravintola Amizzassa vietettyyn pikkujouluun osallistui, 48 koivistolaista. Mäntsälän Koivistolaisia Suomen Koivisto-Seura ry:n on johtokunnassa jäsenenä Raimo Kyytsönen ja Koivisto-säätiön hallituksessa Antti Mäkeläinen sekä hallintoneuvostossa Jorma Ratia. Kurt Ratia

6 6 Nro 5 Toukokuu 2013 Tervetuloa Koivisto-juhliin Kotkan Karhulaan Tervetuloa Koivisto-juhlille; perinteiset Koivisto-juhlat järjestetään tänä vuonna Kotkan kaupungin Karhulan kaupunginosassa. Juhlapaikkana on Helilän koulu, jossa juhlallinen avaus pidetään puolilta päivin lauantaina. Juhlat jatkuvat kylä- ja sukukokouksilla, taito- ja taidenäyttelyillä ja työnäytöksillä. Laulamme yhdessä vanhoja tuttuja lauluja. Ilta jatkuu iltahartaudella Kymin kirkossa sekä illanvietto Seuratalo Sammolla, jossa on Ilta Kaikenikäisille. Tapahtumapaikat ovat lyhyen kävelymatkan päässä toisistaan. Sunnuntaiaamuna klo on yhteinen Hartaustilaisuus Helilän koululla ja hartaustilaisuuden jälkeen jatkuvat suku- ja kyläkokoukset. Pääjuhla Helilän koululla alkaa klo 14. Juhlapuhujaksi on lupautunut historioitsija Antero Kekkonen. Juhlassa julkistetaan myös Vuoden 2013 Koivistolainen. Tervetuloa joukolla merikaupunki Kotkaan tapaamaan tuttuja ja tuntemattomia sekä nauttimaan kauniista kesäisestä kaupungistamme. Koivisto-juhlilla Karhulassa Perinnekilpailun aiheena on Purjelaiva Mölkkykisa Tule kisailemaan Mölkkykisaan 3 henkisin joukkuein. Joukkueet kootaan joko kylä-, sukutai seurajoukkueena. Ryhmässä tulee olla ainakin yksi naispuolinen henkilö. Lapset Koivisto-juhlille Lauantaina 3.8. on lapsille monenmoista tapahtumaa yhteinen tapahtuma juhlasalissa avautuvat; lasten taidepaja ja askartelupaja, joissa opit käden taitoja pihaleikkejä Piilenheittoa Tervetuloa myös lapsien kanssa Koivisto-juhlille. Karhulan ja ympäristön Koivistolaiset Haminan Seudun Koivistolaiset ry psta Tuomo Kokkala Majoitus- ja tilavaraukset Kotkan Karhulaan Juhlat järjestetään tänä vuonna Kotkan kaupungin Karhulan kaupunginosassa Nyt on syytä ryhtyä varaamaan majoituspaikkoja, sekä tiloja suku-ja kyläkokouksille. Suku-ja kyläkokoustilojen varaukset tulee tehdä Tuula Raukolalle. Os. Sammonkatu 18B23, Karhula, tai puh tai sähköpostitse: tuula.raukola@kymp.net. Majoitukset on alustavasti varattu lähihotelleista Karhula-Kotka-Pyhtää. Varaukset tulee tehdä suoraan asianomaiseen hotelliin touko-kesäkuun aikana. Seuraavat hotellit ovat tietoisia tulevasta juhlastamme: Hotelli Cumulus. Sijaitsee Karhulassa n. 2km juhlapaikalle. Varaukset tai Hotelli Karhu. Sijaitsee Karhulassa n. 1km juhlapaikalle. Varaukset tai posti@kestikarhu.fi Hotelli Leikari. Sijaitsee n. 5km Haminaan johtavaa moottoritietä, josta Koyuvolaan erkanevasta risteyksestä heti vasemmalle. Varaukset tai reseption@ hotellileikari.fi Sokos Hotelli Seurahuone. Sijaitsee Kotkan saarella n. 7km päässä juhlapaikalta. Varaukset tai kotka.seurahuone@sokoshotelli.fi Hotelli Santalahti. Sijaitsee Mussalossa merenrannalla n. 15 km juhlapaikalta. Varaukset tai info@hotellisantalahti.fi Meri-Hotelli Mäntyniemi. Sijaitsee Pyhtään Munapirtissä meren rannalla n. 30 km päässä juhlapaikalta. Varaukset Valmista aiheenmukainen teos valitsemallasi tekniikalla. Veistä, kudo, kirjo, ompele jne Työt toimitetaan Karhulaan Helilän koululle pe klo 18 mennessä tai osoitteeseen: Tuula Raukola Sammonkatu 18 B Kotka Työhön merkitään selkeästi tekijän nimi ja merkintä Perinnekilpailu Perinnenäyttelyn aiheina ovat a) Koivistolaiset kädentaidot ennen ja nyt: -vanhoja töitä -mitä koivistolaiset tekevät nyt? b) Vanhojen valokuvien tunnistamista: -tuo esim. rippi- tai koulukuva, jonka henkilöitä et tunne. Yleisö saa merkitä tunnistamansa henkilöt. Näyttelyyn ovat tietysti tervetulleita myös kaikki muut esineet ja käden työt, joiden aihe on vapaa. Kilpailukutsu Koiviston Golf-mestaruuskisat Sea Golf Rönnäs, lauantaina klo Sarjat: Naiset pistebogey, scratch Miehet pistebogey, scratch Juniorit alle 14-vuotiaat pistebogey, scratch Juniorit vuotiaat pistebogey, scratch Kilpailumaksut: Aikuiset 55 Juniorit 35 Kilpailumaksu sisältää palkinnot ja pullakahvit Ilmottautuminen mennessä Toimisto: puh Sähköposti: toimisto@seagolf.fi Muut yhteydet: Pentti Iitti sähköposti: irma.iitti@hotmail.com Perinnetoimikunta.

7 Nro 5 Toukokuu Kirjotuksii` ja kuulumissii` Viivy vielä hetki... Jorma Kallonen Turkulainen laulukuoro Karjalan Käköset vahvistettuna naisenergiaa uhkuvalla viihdekuoro Pandoralla järjestivät yhdessä kevätkonsertin Turun Hansa -salissa. Iltamat onnistuivat loistavasti. Sali oli odotetusti tupaten täynnä yleisöä. Kuorolaisiakin taisi olla paikalla yhteensä reilut kolmekymmentä. Laulujen aiheet liikkuivat perinteisissä, hieman vanhemmissa iskusävelissä. Käkösten painottuen karjalaisiin lauluihin, mm. Seiskarin valssi, Jurmo, Tän kylän ämmät. Pandoran ohjelmisto oli koottu luvun henkeen: Vanhan veräjän luona, Ramona, Pojat, jne. Pandoran seuraava merkittävä esiintyminen on syksyllä Espanjassa Torreviejassa. Kuoroja johtaa Irma-Sisko Norontaus, säestäjänä oli harmonikkataiteilija Marko Valtonen. Markon taiturimainen harmonikkaesitys Lasse Pihlajamaan tango "auringon noustessa" sai yleisöltä raikuvat suosionosoitukset. Turkulaisille jo perin tutuksi tullut pari Airi Saarinen ja Unto Jack hauskuuttivat taas yleisöä uusilla ratkiriemukkailla sketseillään. Kaaleppi Toropai- Markon taiturimainen harmonikkaesitys Lasse Pihlajamaan tango "auringon noustessa" sai yleisöltä raikuvat suosionosoitukset. sen vanhoilla vuosipäivillä kävi seurakunnan edustaja onnittelukäynnillä. Kysyttäessä pitkän iän salaisuudeksi paljastuikin yllättäen hänen oma tislaamonsa. Eikä naisten perässä ole tarvinnut juosta - Kaalepin mukaan ihan kävellenkin on saanut kiinni tarpeeksi. Toisessa esityksessä puolisot aikoivat laskuttaa toisiaan kaikesta avunannosta, mutta päätyivät lopuksi onnellisesti maksuttomaan tasapeliin. Pandora on the sixties, kellohameet hulmuaa. Karjalan Käköset Sekakuoro Karjalan Käköset on perustettu Turussa Kuorossa on tällä hetkellä 32 laulajaa. Kuoro harjoittelee viikottain, puheenjohtajana on Valter Ahlqvist. Kuoro on osallistunut joka vuosi Karjalaisilla kesäjuhlilla. Käkösissä koivistolaista lauluperinnettä jatkavat: Pirjo Harju, Kyösti Hoikkala ja Unto Jack. Airin juuret vievät myös Koivistolle. Kuoro saavutti Karjalan Liiton seurojen välisen toimintapalkinnon sijoituttuaan toistamiseen kolmanneksi seurojen välisissä toimintakilpailussa vuosina 2011 ja Käköset "Tän' kylän ämmät", miehet eivät halua kuulla ämmäin juoruja. Kaaleppi Toropainen ja sisar Airi (Unto Jack ja Airi Saarinen) Jos pakolaisiks ois jääty vaa Jos, niiko jossaipäi maailmaa (esim. mones paikas Ahvriikkaa) usjast o käynt, et ihmiset, kutka koit, konnut o jättämää joutuneet, sova jaloist ko hyö ovat paenneet ja pakolaisiks päätyneet, telttaleireil ovat asettunneet ja maailma appuu oottamaa jääneet, jos siis samalviisii myö karjalaisetkii, ko koit jättämää meit pakotettii ja miero tiel lähtemää käskettii, ois jääty kohtalooaan suremaa ja vieraa appuu otottelemmaa, ni mitehä mei armas synnyinmaa, suomalaisii tuhatvuotine kotimaa, ois kunnial selvint sovistaa, ko mieste taistelles rintamal äitit, sisaret ja vanhukset kaik yksimielisest kotitanhuvil työt tekkiit; nii myös myö karjalaiset, vaik joskus lohuttomis oloiskii päiväst toisee elämää jouvuttii, sopeutummaa oloihi vierahii; "ilo pintaa vaik syvän märkänis" Ja sit, ko asseet lopult hiljeniit, viel suuremmal sisul töihi tartuttii, kylmil tiloil pellot raivattii, uuvet koit perreil rakennettii. Ko koitti aika sotakorvauksii voittajal alkaa maksaa, ni taaskii karjalaista tieto-taitoo tarvittii laivarakennuksil esmerkiks. Ei Suomi Marssali taaloikaa saant suostuu vastaaottamaa niiko monet muut Euroopa maat, joita sota ol kovimmi kurittant. Mut neljäsattaa tuhatta kakstoist rosenttii kutistunt kotimaa uuvellee asutti ja imtekroi. Se uutta verta kansaa toi. Jos leirei pystytetty vaa maas ois siirtosuomalaisil, meil evakoil, vieraa appuu jääty oottamaa, mis kunnos oiskaa nyt tää maa? Oiskos sotakorvauksist selvitty? Oiskos teollisuutta kehitetty? Talous koskaa noust ahingostaa? Oiskos Suomi ennää länsimaa? Martti Piela

8 8 Nro 5 Toukokuu 2013 Onnitteluit` ja muistamissii` NELLY SOPANEN on valmistunut lääketieteen lisenssiaatiksi Turun Yliopistosta tänä keväänä. Mummi Signe Sopanen, os. Kallonen Römpötistä. PIIA MARJATTA AATOLA väitteli maat.- ja metsät. tohtoriksi Helsingin yliopistossa Väitöskirja: Putting a Price on Carbon - Econometric Essays on The European Union Emissions Trading Scheme and its Impacts. Piian vanhemmat ovat Pirkko-Liisa ja Pekka Aatola. Isovanhemmat Eeva os. Pulli ja Simo Aatola ovat Koiviston Saarenpäästä. Muista ystävääsi ilmoituksella. Tääl` tapahtuu Lasten ja nuorten kuvataidekilpailu Koivisto-juhlilla Karhulassa Sarjat: 1 6-vuotiaat, 7 11-vuotiaat ja vuotiaat Aiheet ovat kaikille sarjoille samat: Yhteisenä teemana on tänä vuonna MUSIIKKI. Aiheet ovat: 1. Metsän laulukuoro 2. Taikasoitin 3. Keikkabändini Töiden tekotapa on vapaa. Ne voi toteuttaa myös kollaasina, jossa on käytetty useampia materiaaleja: paperia, kangasta, pahveja, kierrätysmateriaalia tms. Kukin osallistuja voi lähettää kilpailuun 3 työtä. Vain annettujen aiheiden mukaiset työt ovat mukana kilpailussa. Töiden tulee olla Karhulassa perjantaina 2.8. kello 16 mennessä. Jos töiden palautusta toivotaan postitse, mukaan tulee laittaa osoitteella ja postimerkillä varustettu kirjekuori. Postissa tulevat työt voi lähettää 30.7.mennessä osoitteeseen: Tuula Raukola Sammonk. 18 B 23, Kotka Voittajat palkitaan näyttelyjen avajaisissa lauantaina. Taidetoimikunta ******************************************************* Kutsu taidenäyttelyyn! Kaikki koivistolaiset taiteilijat ja taiteenharrastajat ovat tervetulleita asettamaan töitään näytteille Koivisto-juhlille Karhulaan Jokainen näytteilleasettaja voi tuoda näyttelyyn 3 työtään. Töiden tulee olla Karhulassa perjantaina 2.8. klo 16 mennessä. Näyttelyyn osallistumisen voi ilmoittaa Leena Airaksiselle p heinäkuun alkuun mennessä. Lähetettävät työt postitetaan osoitteeseen: Tuula Raukola Sammonkatu 18 B 23, Kotka Taidetoimikunta Turun ja ympäristön koivistolaiset Yhteiskuljetus Koivisto-juhlille Karhulaan Lähtö lauantaina klo 7.30 Turun Tuomiokirkolta. Matkan varrelta pääsee mukaan. Yöpyminen varattu hotelli Cumulukseen. 83 /kahden hengen huone. Paluu sunnuntaina juhlien jälkeen. Ilmoittautumiset Hannu Seppinen mennessä. Lähtekää mukaan. Hyvää kesää kaikille. Syksyllä taas jatkamme ja tapaamme varmasti Kajuutassa. Seppisen ja Reitin sukuseura ry Sääntömääräinen vuosikokous lauantaina klo 12 Briitta ja Pentti Saariniemen luona Porvoossa Grejuksentie 195, Kulloonkylä Ilmoittautumiset 24.6 mennessä Briitta Saariniemi Puh Ajo-ohje Helsingistä: tie 170 aja 42km, käänny vasemmalle Aliveckoskentie n. 0,5km ja oikealle Grejuksentielle Tervetuloa Tervetuloa Härkäläläisten kesämatkalle Koivistolle Matkaamme Lappeenrannan ja Saimaan kanavan kautta Viipuriin ja Koivistolle. Yöpyminen Karelia Park -hotellissa. Perjantaina laivalla Viipuriiin. Viipurissa yövymme hotelli Drusbassa. Lauantain vietämme Koivistolla. Mahdollisia reittitoiveita otetaan vastaan. Sunnuntai on ostospäivä. Hinta 415,- laskettu 30 osallistujan mukaan Ilmoittautumiset mennessä kata@fi.ibm.com tai ilt. p ja Ristolle ilt. p Kotiseutumatka Vatnuoriin päivänä kesäkuuta 2013 Matkaohjelma: Lauantaina 8.6. Bussi lähtee Halkiasta klo 7.00, Järvenpäästä 7.15 ja Helsingistä Mikonkadun turistipysäkiltä klo Aamuateria nautitaan hotelli Leikarissa. Viipurissa on mahdollisuus käydä ostoksilla. Majoitumme Mannolan hotelliin, jossa illallinen. Sunnuntaina 9.6. Lähdemme aamupalan jälkeen kohti Vatnuoria. Vatnuorissa nautimme jotain kenttäpurtavaa. Matkan hinta: Hinta 275, sisältää matkan, viisumin, majoituksen ja ohjelmassa mainitut ruokailut. Suoritus matkasta mennessä TT Matkat Oy:n tilille Viisumi: Ryhmäviisumia varten viisumianomus, kopio passin kuvasivusta ja yksi passikuva on toimitettava mennessä osoitteeseen TT Matkat Oy, Hakalankaari 12, Halkia. Viisumianomuskaavake löytyy TT Matkojen www-sivuilta Ilmoittautuminen: Ilmoittautuminen matkalla toivotaan tehtävän huhtikuun aikana, viimeistään mennessä Helge Teikarille puh tai TT Matkat Oy puh Männää sakil Vatnuorin kyläyhdistys, psta Helge Teikari Humaljoen kylätoimikunnan kesäretki Reitti: Kemiö-Perniö-Salo-Helsinki-Pernaja-Vaalimaa-Viipuri- Koivisto-Humaljoki Majoitus Hotelli Viipurissa, hinta 320 euroa, kun matkassa n. 40 henkeä, sis. kolme päivällistä. Ilmoittautumiset: maijanmatkat@seutuposti.fi, p